ASKOLA KIRKONKYLÄ KUNNANVIRASTON ALUE

Transkriptio

1 ASKOLA KIRKONKYLÄ KUNNANVIRASTON ALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Vireille tulo: Kaavoituskatsaus 2013 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty valtuustossa Tullut voimaan... Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3 p , phartikainen@kolumbus.fi

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Askolan Kirkonkylällä kunnanviraston tienoolla. Alue rajoittuu Askolantiehen. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Kunnanviraston alueen asemakaavan muutos. Kaavan tarkoitus Kunnanviraston alueen asemakaava on pahasti vanhentunut eikä vastaa enää tämän päivän tarvetta. Kaava sisältää tarpeettomia yleisten rakennusten varauksia. Kunnantalon alue osoitetaan olemassa olevan tilanteen mukaiseen käyttöön. Suunnittelussa otetaan huomioon, että paloasema on siirtynyt muualle. Muu osa alueesta suunnitellaan pääosin asumiskäyttöön. Alueen keskeinen sijainti puoltaa verrattain tehokasta rakentamista. Suunnittelussa on tarpeen ottaa huomioon, että alue sijaitsee näkyvällä paikalla maakunnallisesti merkittävässä kulttuurihistoriallisessa ympäristössä. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia rakentamistavalle. 1

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Liikenneratkaisu ja kevyen liikenteen yhteydet Kunnanviraston alue Asuntoalue Vesihuolto Toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonolot ja maisema Rakennuskanta, rakennettu kulttuuriympäristö ja -maisema Kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Pohjavesi ja alueen rakennettavuus Liikenne Tekninen huolto Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Tutkitut vaihtoehdot ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Liikenneratkaisu ja kevyen liikenteen yhteydet

4 5.4 Kaavan vaikutukset Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan Maakuntakaava Yleiskaava Vaikutus rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Palvelut ja sosiaaliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Rakennettu kulttuuriympäristö Vesihuolto Vaikutus luontoon ja luonnonympäristöön Taloudelliset vaikutukset Pohjavesi KAAVAN HAVAINNOLLISTAMINEN ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnantalon ympäristön asemakaavan uudistaminen sisältyy kunnan kaavoituskatsaukseen Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Asemakaava 2.21 Liikenneratkaisu ja kevyen liikenteen yhteydet Askolantien katuvaraus on olemassa olevan vakiintuneen tilanteen mukainen. Tien vieressä on jo kevyen liikenteen väylä. Katuliittymä suunnitellulle asuntoalueelle on olemassa olevan kadun mukaisessa paikassa (Hallinpellontie). Tässä kohtaa liittymä on turvallinen maaston tasaisuuden ja hyvän näkyvyyden seurauksena. Liittymä on myös toiminnallisesti luontevassa paikassa, sillä siinä kohtaa voidaan taloudellisesti hoitaa pienellä pistotiellä laajan alueen tieyhteystarve. Kadun jatkeeksi on osoitettu jalankulku- ja polkupyörätie (pp), jonka alkupäässä on sallittu rakennuspaikalle ajo (pp/t). Ratkaisulla turvataan luonteva ja osin jo vakiintunut yhteys kunnanviraston itäpuoliselle alueelle, jossa sijaitsee mm. päiväkoti. Tätä reittiä myöten voidaan tarvittaessa kehittää jatkoyhteys vedenottamon sivuitse hautausmaan suuntaan, jonka tuntumaan on yleiskaavassa osoitettu uutta pientaloasutusta. Kevyen liikenteen väylä sijoittuu rakennetun rivitalon piha-alueelle ja heikentää muutaman asunnon viihtyisyyttä. Tällä ratkaisulla on saatu lisää tehokkuutta uuden rakennuspaikan 4 toteutukselle. Piha-alueen heikentämistä koskeva haitta jää väliaikaiseksi, sillä pitkällä aikavälillä on perusteltua varautua siihen, että eteläpuolinen rivitaloalue suunnitellaan yleiskaavan tarkoittamalla tavalla tehokkaampaan käyttöön pääosin asumista sekä mahdollisesti myös pienimuotoisia liike- ja toimistotiloja varten Kunnanviraston alue Kunnanviraston alue on osoitettu edelleen hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi (YH/s). Olemassa olevan rakennuksen ulkoasu on suojeltu (sr). Kerrosluku on kaksi. Kaavan rakennusala ja rakennusoikeus 1200 k-m 2 mahdollistavat rakennuksen laajentamisen alarinteen puolella palotallien edustalla. Virastorakennus sekä sen edusta kirkon ja seurakuntatalon suuntaan on oleellinen osa maakunnallisesti arvokasta kirkon ja hautausmaan kulttuurihistoriallista ympäristöä. Viraston länsipuolinen puistomainen ympäristö on vaalimisen arvoinen. Kaava ei mahdollista lisärakentamista näihin suuntiin. Puistomainen ympäristö on määrätty säilytettäväksi istutusmääräyksin. Liittymä Askolantielle on sallittu vain olemassa olevan tilanteen mukaisessa paikassa Asuntoalue Kunnanviraston eteläpuolinen alue on osoitettu asuntoalueeksi (A), jossa kerrosluku on kaksi ja yhdellä rakennuspaikalla 1/2I (alarinteen puolella kaksitasoratkaisu). Kaavamerkintä A mahdollistaa kaksikerroksisen kerrostalon (luhtikäytävätalo) tai kaksikerroksisen rivitalon. 4

6 Kokonaisrakennusoikeus on 2850 kerros-m 2, mikä merkitsee noin asuntoa (6-8 asuntoa/talo) ja asukasta. Kaavan rakennusaloilla määritetään verrattain tiukasti rakennusten suunta ja sijainti. Rakennusoikeus on osoitettu rakennusalakohtaisesti. Koko rakennusoikeuden toteuttaminen edellyttää pääsääntöisesti kaksikerrosratkaisua. Kokonaan yksikerroksinen ratkaisu on estetty kaavamääräyksellä. Kaava määrää, että kerrosluvulla kaksi (II) osoitetutulla rakennusalalla rakennuksen tulee olla ainakin osittain kaksikerroksinen. Rakennuspaikalla 4 rakennusten ryhmittelyllä muodostetaan suojaisa piha-alue. Askolantien viereisellä rakennuspaikoilla rakennukset sijoittuvat pääty Askolantielle päin. Etäisyys Askolantien ajoradan reunasta on n. 10 m. Tällä ratkaisulla luodaan Askolantien varteen raittimainen, pienipiirteinen ilme. Rakennusten ja tiealueen väliin jää rakennuspaikalle noin 5 m leveä viherkaista. Alueen näyttävä puusto voidaan pääosin säilyttää Vesihuolto Alue on vedenjakelun ja viemäröinnin piirissä. Rakennuspaikan 4 läpi johtaa vesijohto ja viemäri (pohjakartassa katkoviiva ja kirjain j). Se haittaa niin paljon rakennuspaikan 4 rakentamista, että johtolinja kannattaa siirtää kevyen liikenteen väylän ja kadun kohdalle. Korvaavaa linjaa joudutaan rakentamaan noin 100 m. 2.3 Toteuttaminen Alueen toteuttaminen käynnistynee heti kaavan laillistumisen jälkeen. Rakennuspaikat 2 ja 3 voidaan toteuttaa ilman sanottavia kunnallistekniikan investointeja. Vesihuolto ja katu ovat jo valmiina. Alueen toteuttaminen kestänee noin 10 v. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue ja sen lähiympäristö on osa Kirkonkylän vanhaa palvelukeskusta, johon taajaman hallinnolliset ja kaupalliset palvelut ovat alun perin sijoittuneet. Kaupalliset palvelut ovat vähitellen siirtyneet Tiilääntien eteläpuolelle torin ympäristöön. Käsillä olevalla kaava-alueella sijaitsee kunnanvirasto. Vieressä on kirkko, pappila, päiväkoti ja kunnan hallinnollisia palveluita. Länsipuolella on pääosin 1970-luvulla toteutettua omakotitaloasutusta. Alueen eteläpuolella on kaksi 1970-luvulla rakennettua rivitaloa. Taajaman kaupalliset palvelut, terveysasema ja kirjasto sijaitsevat noin 350 m:n etäisyydellä. 5

7 Lentokuva Vallas Luonnonolot ja maisema Rakentamaton alue on pääosin niittyä ja entistä peltoa. Askolantien tuntumassa ja kunnanviraston länsipäässä on maisemakuvan kannalta merkittävää puustoa. Ympäristön tilanne ilmenee kohdan 3.11 ilmakuvasta. Lentokuva Vallas

8 3.13 Rakennuskanta, rakennettu kulttuuriympäristö ja -maisema Kulttuuriympäristö Yleiskaavoitusta varten on laadittu vanhaa rakennuskantaa ja rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva selvitys: Kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys Askolan keskustaajamien osayleiskaava-alueella, Arkkitehtitsto Lehto Peltonen Valkama Oy, Alue sisältyy maakunnallisesti merkittävään Askolan Kirkonkylän kulttuuriympäristöön (punainen rajaus). Valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurihistoriallisen ympäristön rajaus (oranssi viiva) ei enää ole voimassa. Ym. selvityksessä kulttuurimaisema-alueesta todetaan mm. seuraavaa: Askolan kirkonkylän alue on sekä säilyneen arvokkaan rakennuskantansa että Askolan tien muodostaman tiemaisemansa kannalta merkittävä kokonaisuus, jonka hallitsevin elementti on luvun taitteessa rakennettu kirkko kirkkotarhoineen. Kirkonkylä on rakentunut kirkon ympäristöön pappilan maille, Porvoonjoen itärannalle. Kylän läpi kulkee Porvoo-Pukkila maantie, jonka uudempi Vahijärvi-Juornaankylätie leikkaa sen eteläpuolella. Nykyinen kirkko on luvun taitteesta, mutta kylä on ollut olemassa Askolan kirkontilaksikin kutsuttuna ainakin 1500-luvulta lähtien. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1600-luvulla. Alueelle sijoittuvat kirkon ja uuden ja vanhan hautausmaan lisäksi kunnallisia hallintorakennuksia. Askolantie historiallinen tie on osoitettu merkinnällä Säilynyt vanha tie Kunnanviraston (Kuntala) osalta selvityksessä todetaan mm. seuraavaa (kohde 215): Arvioitu valmistumisaika Arkkitehti Karl Haglund. Säilyneisyys: Rakennus säilynyt aikakaudelleen tyypillisenä. Paikallishistoriallinen merkitys, ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä. Punatiilinen, kaksikerroksinen rakennus edustaa tyyliltään 1960-luvun modernin suunnittelun tavoitteitta. Pihalla (Linnakosken) patsas vuodelta

9 Historialliset kartat osoittavat rakentamistilannetta ja tiestöä vv ja 1873 Kuninkaan kartta vuodelta 1778 Senaatin kartta vuodelta 1873 Nykyinen Askolantie noudattaa laajasti historiallinen tien linjausta, mutta käsillä olevan kaavan kohdassa ja pappilan tienoolla tien linjausta on muutettu. Katkelma vanhasta tiepohjasta on vielä tallella mm. kaava-alueen kohdalla sekä pappilan ja joen välissä (kaava-alueen ulkopuolella). Tie hahmottuu hyvin kohdan 3.11 ilmakuvassa. Katkelma historiallisesta tiepohjasta Kunnanvirasto. Palotallit eivät enää ole tässä käytössä. Uusi paloasema on valmistunut muualle. Alueen eteläpuolen rivitalot on rakennettu 1970-luvulla. 8

10 3.132 Muinaisjäännökset Yleiskaavoitusta varten Museovirasto suoritti muinaisjäännöksiä koskevan selvityksen kesällä 2008 (Askola, Keskustaajamien osayleiskaava-alueen inventointi, Petro Pesonen, 2008). Selvityksen mukaan käsillä olevalla alueella ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä. Ote muinaisjäännösrekisteristä Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa museovirasto toteaa mm. seuraavaa: Kaava-alue sijaitsee samalla paikalla, jonne muodostui Askolan kylätontti keskiajan kuluessa. Säilyneiden asiakirjalähteiden mukaan tontilla oli vuonna 1571 kolme lampuotitilaa. Mahdolliset vielä säilyneet muinaisjäännöksen osat sijaitsevat kaava-alueen pohjoisosassa ja kaavamuutosalueeseen nähden Askolan tien toisella puolella, kirkkoherranviraston eteläpuolella. Kaavassa ei ole suunniteltu muuttuvaa maankäyttöä tälle alueelle. Näin ollen Museovirastolla ei ole huomautettavaa kaavahankkeeseen Pohjavesi ja alueen rakennettavuus Alue on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Pohjavedenottamo on alueen läheisyydessä, sen itäpuolella (kohdan 3.16 kuva). Alueelle on tehty rakennettavuusselvitys yhtä aikaa kaavaehdotuksen nähtävänä olon kanssa (Rakennettavuusselvitys, kortteli 19, Lausunto Geo-ykkönen Oy, ). Kohteen pohjatutkimukset käsittivät 5 painokairauspistettä. Yhdestä tutkimuspisteestä otettiin häiriintyneitä maanäytteitä, jotka tutkittiin maalaboratoriossa. Yhteen pisteeseen asennettiin pohjavesiputki. Maanpintaa peittää maatalousalueilla ja entisten omakotitalojen pihapiirissä noin 0,25 0,35 m paksu humuskerros. Sen alla maaperä on kuivakuoren omaista savea/silttistä savea. Kuivakuori on 1,5 2,5 m paksu. Kuivakuoren alapuolella on kerrallista silttiä ja silttistä savea muutamien metrien paksuudelta. Kairauksissa ei havaittu pehmeitä maakerroksia. Silttikerrosten alapuolella maaperä muuttuu ensin hiekaksi ja edelleen tiiviiksi erittäin tiiviiksi siltti silttiseksi hiekkamoreeniksi, jossa on kiviä. Alueen tiestön rakennekerrokset ovat suhteellisen ohuita, todennäköisesti vain 0,4 0,6 m paksuja. Painokairaukset päättyivät 7,50 12,90 m syvyyteen maanpinnasta erittäin tiiviiseen maakerrokseen kiveen, kiviin kiilautuneina tai kallioon. Pohjaveden korkeustaso on useita metrejä maanpinnan alapuolella. Asennetussa pohjaveden havaintoputkessa ei havaittu vettä edes lähes 7 m syvyydessä. Näytteiden ottopisteessä pohjavesi oli havaintohetkellä myös syvällä, lähes 5,4 m syvyydessä maanpinnasta. Orsivettä saattaa esiintyä eri maakerroksissa, mutta se on määrältään vähäistä. Vesi liikkuu huonosti vettä läpäisevässä savi- ja silttikerroksissa hitaasti. Luonnonmaa on routivaa ja huonosti läpäisevää. 9

11 Pintavesillä ei ole luontaista yhteyttä pohjaveteen. Pohjavedenottamon kaivo on noin 12 m syvä Liikenne Aluetta etelässä sivuava Tiilääntie on yhdystieluokan maantie. Tien liikennemäärä (v. 2013) on n ajoneuvoa /vrk. Askolantien liikennemäärä Nalkkilantien ja Tiilääntien välisellä osuudella on n. 950 ajoneuvoa /vrk. Askolantien vieressä on erillinen kevyen liikenteen väylä, joka jatkuu Tiilääntien yli koululle. Tiilääntien ylitys on turvallisuusongelma mm. korkeiden nopeuksien seurauksena Tekninen huolto Alueen läpi johtaa vesijohto ja viemäri Alue on kunnan omistuksessa (vihreä alue ) 3.17 Maanomistus Alue on kunnan omistuksessa (yllä oleva kuva). 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava on vahvistettu Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Alue on tärkeää pohjavesialuetta (pv). Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, koska alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava. 10

12 3.22 Yleiskaava Askolan keskustaajamien osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa Yleiskaavassa kunnanviraston alue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Alueelle voidaan sijoittaa myös yksityisiä palveluja. Muu osa alueesta on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Askolantie on historiallinen tie (ht). Alue on I-luokan vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta (pv-1). Alue sisältyy maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (km, ruskea katkoviiva). Kaavamääräys: Alueelle rakennettaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu kyläkuvaan, olemassa olevaan rakennuskantaan sekä ympäristöön Asemakaava Voimassa olevassa asemakaava on pahasti vanhentunut. Kaavassa alue on osoitettu pääosin yleisten rakennusten alueeksi (Y, YH), sekä osin rivitaloalueeksi (AR), puistoksi (P) ja katualueeksi. Virastotie- niminen katualue on pääosin rakentamatta. Ylimitoitettu katuvaraus perustuu silloisen paloaseman tarpeisiin. 11

13 Ote voimassa olevasta asemakaavasta 3.24 Rakennusjärjestys Kunnan uusittu rakennusjärjestys on hyväksytty v Pohjakartta Pohjakartta on laadittu v ja hyväksytty ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Voimassa olevassa asemakaava on pahasti vanhentunut eikä se vastaa tämän päivän tarvetta (kohta 3.23). Yleisten rakennusten varaukset ovat tarpeettoman laajat. Myös katuvaraus on ylimitoitettu. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitus on käynnistetty kunnan aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 12

14 4.31 Osalliset Osallisia ovat (erillinen suunnitelma) alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ) Vireilletulo Kunnantalon ympäristön asemakaavan uudistaminen sisältyy kunnan kaavoituskatsaukseen 2013, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Luonnos pidettiin nähtävänä (MRA 30 ) ja siitä pyydettiin lausunnot. Yhtään mielipidettä ei jätetty. Kaavan laatija on tehnyt päivätyn lausuntoja koskevan yhteenvedon ja antanut oman vastineensa, jonka KH on hyväksynyt kunnan vastineeksi. Vastine on kaavaselostuksen oheisaineistossa. Lausuntojen perusteella kaavamääräyksiä korjattiin pohjaveden suojelua ja kunnanviraston suojelua koskevien kaavamääräysten osalta. Ehdotus pidettiin nähtävänä (MRA 27 ) Uusia lausuntoja ei pyydetty. Yhtään muistutusta ei jätetty. Nähtävänä olon jälkeen Hallinpellontietä levennettiin 2 m (kaavan laatijan esitys) siinä tarkoituksessa, että ajoradan vireen voidaan sijoittaa korotettu jalkakäytävä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.41 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt tarkisteutuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää mm. kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Ne tulee ottaa huomioon yleispiirteisessä kaavoituksessa, kuten maakunta- ja yleiskaavoissa. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia sitovia velvoitteita. Ne koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain jotakin tiettyä kaavatasoa. Seuraavassa on esitetty ne erityistavoitteet, jotka koskevat konkreettisesti käsillä olevaa kaavaa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen ole massa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Kaava-alue on aiemmin sisältynyt 13

15 valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön, mutta uuteen RKY 2009 päätökseen se ei enää sisälly Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Maakuntakaavan asettamat lähtökohdat Ote maakuntakaavasta on esitetty kohdassa Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, koska alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava. Yleiskaavan asettamat tavoitteet Yleiskaavan sisältö on esitetty kohdassa Kunnanviraston alue on varattu nykytilanteen mukaiseen käyttöön. Muu alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi siinä tarkoituksessa, että alueen käyttöä tehostetaan keskustaan soveltuvaa asumista ja mahdollisesti myös palveluja varten Kunnan asettamat tavoitteet Kunnanviraston alueen asemakaava on pahasti vanhentunut eikä vastaa enää tämän päivän tarvetta. Kaava sisältää tarpeettomia yleisten rakennusten varauksia. Kunnantalon alue osoitetaan olemassa olevan tilanteen mukaiseen käyttöön. Suunnittelussa otetaan huomioon, että paloasema on siirtynyt muualle. Muu osa alueesta suunnitellaan pääosin asumiskäyttöön. Alueen keskeinen sijainti puoltaa verrattain tehokasta rakentamista. Suunnittelussa on tarpeen ottaa huomioon, että alue sijaitsee näkyvällä paikalla maakunnallisesti merkittävässä kulttuurihistoriallisessa ympäristössä. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia rakentamistavalle. 4.5 Tutkitut vaihtoehdot Kaavan käynnistysvaiheessa alueesta laadittiin kaksi vaihtoehtoista ratkaisua (VE1 ja VE2), joka poikkeavat toisistaan rakennusten sijainnin ja suuntauksen osalta. KH päätti , että kaavan valmistelua jatketaan vaihtoehdon VE1 periaateratkaisun pohjalta. VE1 VE2 14

16 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.11 Mitoitus Kunnanviraston alue on osoitettu tähän tarkoitukseen. Rakennusoikeus on 1200 kerros-m 2 Asuntoalueen (A) kokonaisrakennusoikeus on 2850 kerros-m 2, mikä merkitsee noin asuntoa (6-8 asuntoa/talo) ja asukasta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavalla vaalitaan kunnanviraston historiallista ympäristöä. Ympäristön kannalta olosuhteissa ei tapahdu oleellista muutosta. Suunniteltu asuntorakentaminen täydentää olemassa olevaa ympäristöä. Kaava säätelee rakentamistapaa siten, että se soveltuu historialliseen ympäristöön. 5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet Kunnanviraston alue (YH) Kunnanviraston alue on osoitettu hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi, jossa ympäristö säilytetään (YH/s). Olemassa olevan rakennuksen ulkoasu on suojeltu (sr). Lisärakentaminen on toteutettava siten, että se sopeutuu yhteen suojeltavaksi osoitetun rakennuksen kanssa. Kerrosluku on nykytilanteen mukaisesti kaksi. Kaavan rakennusala ja rakennusoikeus 1200 k-m 2 mahdollistavat rakennuksen laajentamisen alarinteen puolella palotallien edustalla. Alueen puistomainen ympäristö on määrätty säilytettäväksi istutusmääräyksin. Liittymä Askolantielle on sallittu vain olemassa olevan pysäköintialueen mukaisessa paikassa. Asuntoalue (A) Kunnanviraston eteläpuolinen alue on osoitettu asuntoalueeksi (A), jossa kerrosluku on kaksi ja yhdellä rakennuspaikalla 1/2I (alarinteen puolella kaksitasoratkaisu). Kaavamerkintä A mahdollistaa kaksikerroksisen kerrostalon (luhtikäytävätalo) tai kaksikerroksisen rivitalon. Rakennuksen julkisivun pääasiallinen materiaali on vaaleilla peittoväreillä maalattu lauta tai vaalea rappaus. Kokonaisrakennusoikeus on 2850 kerros-m 2, mikä merkitsee noin asuntoa (6-8 asuntoa/talo) ja asukasta. Kaavan rakennusaloilla määritetään verrattain tiukasti rakennusten suunta ja sijainti. Rakennusoikeus on osoitettu rakennusalakohtaisesti. Koko rakennusoikeuden toteuttaminen edellyttää pääsääntöisesti kaksikerrosratkaisua. Kokonaan yksikerroksinen ratkaisu on estetty kaavamääräyksellä. Kaava määrää, että kerrosluvulla kaksi (II) osoitetutulla rakennusalalla rakennuksen tulee olla ainakin osittain kaksikerroksinen. Rakennusten suunnittelussa on otettava huomioon, että rakennukset sijaitsevat näkyvällä 15

17 paikalla maakunnallisesti merkittävässä kulttuurihistoriallisessa ympäristössä. Alueella on sopivina ryhminä noudatettava rakennuksen koon, mittasuhteiden, materiaalin ja värityksen suhteen yhtenäistä rakentamistapaa. Askolantien viereisellä rakennuspaikoilla rakennukset sijoittuvat pääty Askolantielle päin. Etäisyys Askolantien ajoradan reunasta on n. 10 m. Tällä ratkaisulla luodaan Askolantien varteen raittimainen, pienipiirteinen ilme. Rakennusten ja tiealueen väliin jää rakennuspaikalle noin 5 m leveä istutettava viherkaista. Askolantien tuntumassa oleva näyttävä puusto voidaan pääosin säilyttää. Kaavassa on puuston säilyttämistä koskeva kaavamääräys Liikenneratkaisu ja kevyen liikenteen yhteydet Askolantien katuvaraus on olemassa olevan vakiintuneen tilanteen mukainen. Tien vieressä on jo kevyen liikenteen väylä. Katuliittymä suunnitellulle asuntoalueelle on olemassa olevan kadun mukaisessa paikassa (Hallinpellontie). Tässä kohtaa liittymä on turvallinen maaston tasaisuuden ja hyvän näkyvyyden seurauksena. Liittymä on myös toiminnallisesti luontevassa paikassa, sillä siinä kohtaa voidaan taloudellisesti hoitaa pienellä pistotiellä laajan alueen tieyhteystarve. Kadun jatkeeksi on osoitettu jalankulku- ja polkupyörätie (pp), jonka alkupäässä on sallittu rakennuspaikalle ajo (pp/t). Kevyen liikenteen väylä sijoittuu rakennetun rivitalon piha-alueelle ja heikentää muutaman asunnon viihtyisyyttä. Tällä ratkaisulla on saatu lisää tehokkuutta uuden rakennuspaikan 4 toteutukselle. Piha-alueen heikentämistä koskeva haitta jää väliaikaiseksi, sillä pitkällä aikavälillä on perusteltua varautua siihen, että eteläpuolinen rivitaloalue suunnitellaan yleiskaavan tarkoittamalla tavalla tehokkaampaan käyttöön pääosin asumista sekä mahdollisesti myös pienimuotoisia liike- ja toimistotiloja varten. Suorat ajoneuvoliittymät Askolantielle on kielletty muualla kuin kunnanviraston nykyisen liittymän kohdalla. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.41 Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan Maakuntakaava Maakuntakaavan sisältö on selvitetty kohdassa Kaavaratkaisu on maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaavan alueella Yleiskaava Yleiskaavan sisältö on esitetty kohdassa Kunnanviraston alue on varattu yleisten rakennusten alueeksi. Asemakaava on yleiskaavan mukainen. Muu alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. 16

18 Asemakaavaratkaisun A-varauksella tehostetaan alueen käyttöä yleiskaavan C-varauksen tarkoittamalla tavalla. Alue sisältyy maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (km, ruskea katkoviiva). Kaavamääräys: Alueelle rakennettaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu kyläkuvaan, olemassa olevaan rakennuskantaan sekä ympäristöön. Kunnanviraston alue on osoitettu hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi, jossa ympäristö säilytetään (YH/s). Olemassa olevan rakennuksen ulkoasu on suojeltu (sr). Lisärakentaminen on toteutettava siten, että se sopeutuu yhteen suojeltavaksi osoitetun rakennuksen kanssa. Lisärakentaminen on mahdollista vain alarinteen puolella, joka jää piiloon kirkon ympäristön kulttuurimaisemassa. Alueen puistomainen ympäristö on määrätty säilytettäväksi istutusmääräyksin. Asuntoalueella kaava määrää rakennusten sijainnin ja suunnan. Askolantien viereisellä rakennuspaikoilla rakennukset sijoittuvat pääty Askolantielle päin. Tällä ratkaisulla vahvistetaan Askolantien varren raittimaista ilmettä. Rakennuksen julkisivun pääasiallinen materiaali on perinteisen rakentamistavan mukaisesti vaaleilla peittoväreillä maalattu lauta tai vaalea rappaus. Kerrosluvulla kaksi (II) osoitetutulla rakennusalalla rakennuksen tulee olla ainakin osittain kaksikerroksinen. Määräyksellä estetään matala rakentaminen, joka soveltuu huonosti tähän ympäristöön. Alue on I-luokan vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta (pv-1). Kaava sisältää pohjaveden suojelua koskevan määräykset (kohta 5.45) Vaikutus rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Kaavaratkaisulla tiivistetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta yleiskaavan tarkoittamalla tavalla. Kaavaratkaisu tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen Palvelut ja sosiaaliset vaikutukset Kaavalla suunnitellulla rakentamisella ei ole nähtävissä erityisiä sosiaalisia vaikutuksia. Kaupalliset palvelut sekä koulu sijaitsevat kävelyetäisyydellä Tiilääntien toisella puolla. Tiilääntien ylitys on turvallisuusriski korkeiden ajonopeuksien seurauksena Liikenteelliset vaikutukset Askolantien katuvaraus on olemassa olevan vakiintuneen tilanteen mukainen. Tien vieressä on jo kevyen liikenteen väylä. Tielle ei sallita asuntoalueilta suoria ajoneuvoliittymiä. Katuliittymä suunnitellulle asuntoalueelle on olemassa olevan kadun mukaisessa paikassa (Hallinpellontie). Tässä kohtaa liittymä on turvallinen maaston tasaisuuden ja hyvän näkyvyyden seurauksena. Kadun jatkeeksi on osoitettu jalankulku- ja polkupyörätie (pp), jonka alkupäässä on sallittu rakennuspaikalle ajo (pp/t). Ratkaisulla turvataan luonteva ja osin jo vakiintunut yhteys kunnanviraston itäpuoliselle alueelle, jossa sijaitsee mm. päiväkoti. Tätä reittiä myöten voidaan tarvittaessa kehittää jatkoyhteys vedenottamon sivuitse hautausmaan suuntaan, jonka tuntumaan on yleiskaavassa osoitettu uutta pientaloasutusta Rakennettu kulttuuriympäristö 17

19 Rakennetun kulttuuriympäristön huomioonotto on selvitetty pääosin jo kohdassa A-alueen rakennuspaikoilla 2 ja 3 sijaitsee katkelma historiallista tietä (kohta 3.131). Kaavaratkaisu merkitsee historiallisen tieosuuden häviämistä Vesihuolto Alue on vedenjakelun ja viemäröinnin piirissä (kohta 3.14). Rakennuspaikan 4 läpi johtaa viemäri. Se haittaa niin paljon rakennuspaikan 4 rakentamista, että johtolinja kannattaa siirtää kevyen liikenteen väylän ja kadun kohdalle. Korvaavaa linjaa joudutaan rakentamaan noin 100 m Vaikutus luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen sijoittuu pääosin niittymäiselle alueelle, johon ei liity erityisiä luonnonarvoja. Kohdassa todettu maisemakuvan kannalta merkittävä puusto on määrätty säilytettäväksi: Istutettava alueen osa, jossa olemassa oleva valtapuusto tulee säilyttää siten, että maiseman luonne ei oleellisesti muutu Taloudelliset vaikutukset Kaavaratkaisu on taloudellisesti edullinen, sillä se tukeutuu olemassa olevaan katuverkkoon sekä vesijohto- ja viemäriverkkoon (kohta 5.425) Pohjavesi ja rakennusten perustaminen Kaava-alue on vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Kaava sisältää seuraavat pohjaveden suojelua koskevat määräykset: Rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 3 luvun 2 (pohjaveden muuttamiskielto), ympäristönsuojelulain 1 luvun 7 (maaperänpilaamiskielto) sekä 1 luvun 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia laitoksia ja rakenteita, jotka aiheuttavat pohjaveden likaantumista ja muuttumista. Jätevesiä ei saa päästää pohjavesiin. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen katettuun suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin määrä. Alueelle ei saa sijoittaa maalämpökaivoa. Hulevesien johtaminen tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että pohjaveden laatu ei heikenny. Alueen maaperän laatu, perustamisolosuhteet ja pohjaveden syvyys on selvitetty kohdassa Selvitys osoittaa seuraavaa: Pohjaveden korkeustaso on useita metrejä maanpinnan alapuolella. Asennetussa pohjaveden havaintoputkessa ei havaittu vettä edes lähes 7 m syvyydessä. Näytteiden ottopisteessä pohjavesi oli havaintohetkellä myös syvällä, lähes 5,4 m syvyydessä maanpinnasta. Orsivettä saattaa esiintyä eri maakerroksissa, mutta se on määrältään vähäistä. Vesi liikkuu huonosti vettä läpäisevässä savi- ja silttikerroksissa hitaasti. Luonnonmaa on routivaa ja huonosti läpäisevää. Pintavesillä ei ole luontaista yhteyttä pohjaveteen. Pohjavedenottamon kaivo on noin 12 m syvä. Kaava-alueen uudisrakennusten perustaminen voidaan toteuttaa maanvaraisesti humuksettoman luonnonmaan varaan asennettavan suodatinkankaan päälle tehtävän vähintään 0,25 m paksun tasauskerroksen välityksellä. Perustuksina voidaan käyttää kaikkialla perusmuurimaisia perustuksia. Sokkelit voidaan tehdä raudoitettuina harkoista, elementeistä tai paikalla valuina. Sivukaltevassa maastossa rakennuksiin tehtäneen osittainen kellari tai alin 18

20 kerros tehdään osittain maan sisään. Osittainen kellari ei vaaranna pohjavettä, koska pohjavesi on syvällä ja maaperä on huonosti vettä läpäisevää. Uudisrakennusten sadevedet ohjataan syöksytorvista rännikaivoihin ja edelleen kuivatusrakenteisiin. Piha-alueille asennetaan sadevesikaivot. Kaivojen vedet ohjataan kuivatusrakenteisiin. Aluekuivatuksessa käytetään hyväksi nykyisiä ojia. Hulevesiä ei voida alueella imeyttää paksujen huonosti vettä läpäisevien maakerrosten vuoksi. Putkilinjat perustetaan kaivannon pohjalle asennettavan vähintään 0,15 m paksun sorasta tai murskeesta tehtävän arinan ja 0,05 m paksun tasauskerroksen varaan.. Silttisellä maapohjalla putkikaivantoihin alimmaksi asennetaan suodatinkangas, kl. 2. Kanaalilouhintaa ei tule. Kanaalikaivannot voidaan tehdä huolellista tekotapaa noudattaen luiskattuina kaivantoina. Kanaalikaivannot eivät tule maan pinnasta lukien niin syvään, että kaivannoista olisi yhteys pohjaveteen. Kun otetaan huomioon laaditut selvitykset sekä pohjaveden suojelua koskevat kaavamääräykset, ei käsillä oleva kaava voi vaarantaa pohjaveden puhtautta. 6 KAAVAN HAVAINNOLLISTAMINEN Kaavan havainnekuva on esitetty liitteessä 1. Havainnepiirros ilmakuvalla 19

21 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen toteuttaminen käynnistynee heti kaavan laillistumisen jälkeen. Rakennuspaikat 2 ja 3 voidaan toteuttaa ilman sanottavia kunnallistekniikan investointeja. Vesihuolto ja katu ovat jo valmiina. Alueen toteuttaminen kestänee noin 10 v. Helsinki KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1. Havainnekuva 2. Seurantalomake Erilliset asiakirjat - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Vastine luonnoksesta esitettyihin lausuntoihin - Rakennettavuusselvitys, kortteli 19, Lausunto Geo-ykkönen Oy,

22

23 Asemakaavan seurantalomake Liite 2 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 018 Askola Täyttämispvm Kaavan nimi Kunnanviraston alue Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,0971 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,0971 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,19 0, A yhteensä 0, , ,36 0, Y yhteensä 0, , ,21-0, V yhteensä -0,2018 L yhteensä 0, ,2-0,1402 Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,19 0, A yhteensä 0, , ,36 0, A 0, , ,36 0, AR -0, Y yhteensä 0, , ,21-0, Y -0, YH 0, , ,21-0, V yhteensä -0,2018 VP -0,2018 L yhteensä 0, ,2-0,1402 Kadut 0, ,8-0,2306 Kev.liik.kadut 0, ,2 0,0904