tuottaa kilpailukykyä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tuottaa kilpailukykyä"

Transkriptio

1 nro PUHDAS VESI ON PIETARILLE SYDÄMEN ASIA MARKKINAJOHTAJA LISÄÄ KETTERYYTTÄÄN TIKKURILASTA VENÄJÄN YKKÖSMAALARI tuottaa kilpailukykyä KEMIRAN SIDOSRYHMÄLEHTI

2 pääkirjoitus KEMIRA-LEHTI on Kemiran sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. JULKAISIJA Kemira Oyj Porkkalankatu 3 PL 330, Helsinki puh Päätoimittaja Kari Savolainen puh KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut Lapinmäentie 1, PL Sanoma Magazines Johtaja Leena Jaakkola Toimitus Anu Virnes-Karjalainen Hannu Virtanen Ulkoasu AD Marika Slade Kannen kuva Juha Salminen PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy, Forssa 2006 ISSN Painos kpl PAPERI Galerie One 80 g/m 2. Sen päällystyksessä käyte tään Kemiran CoCoatkalsiumsulfaattipigmenttiä. Kemira lyhyesti Kemira on kemianyhtiö, jolla on neljä toimialaa: sellu- ja paperikemikaalit, vedenpuhdistuskemikaalit, erikois - kemikaalit sekä maalit. Kemira on toimialoillaan johtava maailmanlaajuinen yhtiö, jonka liiketoiminnoilla on ainutlaatuinen kilpailu - asema ja suuri keskinäinen synergia. Vuonna 2005 liikevaihto oli noin 2 miljardia euroa ja henkilöstö määrä Kemira on läsnä kaikilla mantereilla, 40 maassa. Kemira on pohjoismaisen pörssilistan suuryrityksiä Helsingin Pörssi ottaa yhdessä Kööpenhaminan ja Tukholman pörssien kanssa käyttöön pohjois maisen pörssilistan lokakuun alussa. Pohjoismaisen OMX-listan myötä harmonisoidaan Kööpenhaminan, Tukholman ja Helsingin pörssien listausvaatimukset ja listayhtiöiden esittelytapa yhdellä listalla. Yhteisen listan ja esittelytavan tavoitteena on pohjoismaisten osakkeiden näkyvyyden ja likviditeetin sekä Pohjoismaiden kilpailukyvyn edistäminen. Listalla on mukana lähes 600 pohjoismaista yhtiötä. OMX:n pohjoismaisella listalla halutaan helpottaa sijoittajien mahdollisuutta vertailla pohjois maisia sijoituskohteita. Yksityissijoittaja hyötyy entistä paremmasta mahdollisuudesta TAVOITTEENA ON HOUKUTELLA ENEMMÄN SIJOITTAJIA POHJOISMAIHIN. sijoitusten hajauttamiseen. Uudella listalla toimialatarjonta vahvistuu, ja maantieteellisen hajautuksen lisäksi uuden listan myötä lisääntyvät mahdollisuudet hajauttaa sijoituksia eri toimi alojen välillä. Pohjoismaiden arvopaperimarkkinat ovat keski kokoisia, ja ne joutuvat kilpailemaan kansainvälisistä sijoituksista. Uusi lista tukee pohjoismaisten osakemarkkinoiden kehitystä. Markkinaosapuolten määrän lisääntyessä markkinoiden odotetaan vilkastuvan, mikä tehostaa hinnanmuodostusta ja parantaa likviditeettiä. Kaiken kaikkiaan Pohjoismaisen listan tavoitteena on houkutella enemmän sijoittajia ja pääomaa alueelle. Pohjoismainen lista korvaa Helsingin Pörssin Päälistan, I-listan ja NM-listan, Tukholman Pörssin A- ja O-listat sekä Kööpenhaminan Pörssin nykyisen listan. Pohjoismaisella listalla olevat yhtiöt esitellään ryhmiin jaoteltuina ensin markkinaarvon ja sitten toimialan mukaan käytössä olevan kansainvälisen GICS (Global Industry Classification Standard) -toimialaluokituksen mukaisesti, mikä helpottaa vertailtavuutta. Kemira sijoittuu markkina-arvoluokittelussa selkeästi suuriin yrityksiin (Large Cap). Large Cap -ryhmään kuuluvien yhtiöiden markkina-arvo on yli miljardi euroa. Kemiran toimialaluokituksena säilyy Perusteollisuus (Materials). Yhteisen pohjoismaisen kotimarkkinan luominen merkitsee jatkossa myös muun muassa tiedottamissääntöjen ja listautumisprosessien yhtenäistämistä. OMX jatkaa myös Baltian markkinoiden harmonisointityötä. OMX:n pitkän aikavälin tavoite on luoda yhtenäinen Pohjoismaiden ja Baltian kotimarkkina. Päivi Antola Sijoittajasuhdepäällikkö

3 12 EAST MILLINOCKET hallitsee neutraalin siistauksen. 20 PIETARILLE puhdas vesi on sydämen asia. Sisältö 42 OULUN TIETOMAA tarjoaa tiedettä viihteen keinoin. 32 YMPÄRISTÖÄÄN aistiva maali on alku älykkäiden pintojen esiinmarssille. 8 Vahvaa kasvua Kemiralla on edellytykset vahvaan kasvuun vesikemikaaleissa. 11 Odotukset kohentuneet Euroopan kemianteollisuuden suhdanneodotukset kohentuneet. 12 Vaativaa kierrätystä Kemiran tarjoama neutraali siistaus on vaativaa kierrätystä. 16 Kilpailu kovenee Rakennemuutos haastaa Euroopan kemianteollisuuden. 20 Pietari uusii vesihuoltoaan Pietari pyrkii tosissaan vesihuollon mallikaupungiksi. 23 Action siirtyy nettiaikaan Kemira käynnistää nuorille suunnatun internet-palvelun. 24 Ketterä markkinajohtaja Kemiran on oltava ketterä kumppani metsäteollisuudelle. 28 Globaalia tutkimusta Kemiran tutkimus- ja tuotekehitys toimii maailmanlaajuisesti. 32 Maali aistii ympäristöään Tikkurila on mukana kehittämässä ympäristöään aistivaa maalia. 36 Titaanidioksideissa vetoa Titaanidioksidien kysyntä on jo pitempään kasvanut. 38 Venäjän ykkösmaalari Tikkurila on ykkönen Venäjän kauppa- ja rakennusmaaleissa. 42 Tiedettä viihteen keinoin Oulun Tietomaa tarjoaa tiedettä viihteeksi naamioituna. JOKA NUMEROSSA 4 Ajan ihminen Millennium-palkittu Shuji Nakamura. 5 Ajan asiat Kemian alan ja Kemiran kuulumiset. 31 Kynävieras Kansleri Kari Raivio. 41 Kemiran osavuosikatsaus Kemiran kasvu jatkuu vahvana. 45 Missä Mille luuraa? Etsi Millennium-logo lehdestä. 46 Ristikko Voita pippurimylly. 3/2006 Kemira 3

4 TEKSTI MAARIT SEELING KUVA RANDALL LAMB Shuji Nakamura TUO UUTTA VALOA ELÄMÄÄN Tämänkertaisen Millennium-teknologiapalkinnon saajan, japanilainen Shuji Nakamuran, kehittämillä energiaa merkittävästi säästävillä ja kirkkailla LEDvaloilla on useita elämänlaatua parantavia teknologiasovelluksia. Yksi merkittävimmistä tulevaisuudessa on juomaveden sterilointi. 1. Kuinka ajatus LED-valoista sai alkunsa? Lokakuussa 1990 kehitin uuden menetelmän MOCVD-tekniikkaa varten (Metal-Organic Chemical Vapour Deposition, metallo-orgaaninen kaasufaasipinnoitus). Sen avulla onnistuin tuottamaan kirkkaan sinisen LED-valon, mikä johti sittemmin valkoiseen LED-valoon ja siniseen laservaloon. Heti tämän tekniikan kehitettyäni ymmärsin olevani tekemässä jotain käänteentekevää alalla. 2. Kuinka keksintönne vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään? Sinisen ja valkoisen LEDin tehokkuus säästää merkittävästi energiaa ja luonnonvaroja. USA:n energiaministeriö arvioi, että USA:ssa voitaisiin säästää energiakustannuksissa lähes sata miljardia dollaria vuoteen 2020 mennessä vaihtamalla valaistus LED-pohjaiseksi. Näin vähenisivät myös kasvihuonepäästöt, mikä puolestaan hidastaisi merkittävästi ilmaston lämpenemistä. Sininen laservalo puolestaan edistää merkittävästi tiedon tallentamista ja siirtoa. Sen avulla voidaan esimerkiksi CD- tai DVD-levylle tallentaa noin viisi kertaa enemmän tietoa kuin nykyteknologialla. 3. Millaisia haasteita olette kohdanneet työssänne? Tutkimustyöni alussa silloisen työnantajani tuki hankettani sinisen LEDin kehittämiseksi. Vuoden 1989 jälkeen osa yhtiön johdosta kuitenkin katsoi, ettei tutkimuksia kannattanut jatkaa. He eivät nähneet hankkeelle minkäänlaisia mahdollisuuksia, koska monet suuret yritykset ja yliopistot painiskelivat jo saman ongelman parissa. En kuitenkaan välittänyt heidän lopettamismääräyksistään. 4. Mitä Millennium-teknologiapalkinto Teille henkilökohtaisesti merkitsee? Ihmiset ovat tiedostaneet LED-valojen ja sinisen laservalon merkityksen ja elämänlaatua parantavan vaikutuksen. Se on minulle kaikkein tärkeintä. 4 Kemira 3/2006

5 ajan asiat LYHYESTI» Järjestyksessään kahdeksannet Asian Paper -messut järjestettiin tänä vuonna Bangkokissa. Aasian johtava sellu- ja paperiteollisuuden messutapahtuma oli yleisömenestys keräten osallistujaa ympäri Aasian.» Kemira ostaa saksalaiselta Techni- Datalta kemikaalien luokitustietoja SAP EHS-järjestelmäänsä. Sisältöpalveluun kuuluu inventorio- ja rajoitustietoja, eurooppalaisia luokituksia ja merkintöjä, työhygieenisiä ohjearvoja sekä kansainvälisiä kuljetusluokituksia. Palvelu kattaa tässä vaiheessa tärkeimmät Euroopan alueella tarvittavat luokitustiedot.» Saksan Sellu- ja Paperikemistien ja -insinöörien Yhdistys Zellcheming teollisuusmessut ovat vuoden tärkein sellu- ja paperialan tapahtuma Keski-Euroopassa. Kemira oli mukana Wiesbadenissa yhdessä yli 300: n muun näytteilleasettajan kanssa. Kävijöitä oli 38 maasta reilut » Siirtyminen konsernisertifiointiin on saatu päätökseen Suomessa. Siirtoauditointien jälkeen DNV on myöntänyt Kemira Oyj:lle laatu-, ympäristö- ja turvallisuussertifikaatit. Ne perustuvat ISO 9001, ISO ja OHSAS standardeihin. Sertifikaatissa on mukana yhdeksän toimipaikkaa Suomessa mukaan lukien Oulun tutkimuskeskus ja osia Helsingin toiminnoista. Lisäksi Kemira Pigments Oy ja Tikkurila Oy saivat erilliset sertifikaatit. Cytecin vesikemikaalit lujittavat Kemiran asemaa maailman ykkösenä Kemira ostaa Cytecin vesikemikaaliliiketoiminnan. Myyjä on amerikkalainen kemianyhtiö Cytec Industries Inc. Vuonna 2005 Cytecin vesikemikaaliliiketoiminnan liikevaihto oli noin 270 miljoonaa euroa. Kauppahinta on noin 190 miljoonaa euroa, ja yritysostolla arvioidaan olevan Kemiran osakekohtaista tulosta nostava vaikutus vuodesta Liiketoimintaoston myötä Kemiran vesikemikaaliliiketoiminnan liikevaihto lähes kaksinkertaistuu noin 650 miljoonaan euroon. Cytecin vesikemikaaliliiketoiminta koostuu lähinnä vedenpuhdistusratkaisuista teollisuudelle ja kunnallisille vedenpuhdistamoille. Kauppa sisältää viisi tuotantolaitosta: kolme Yhdysvalloissa (Fortier/Louisiana, Mobile/Alabama ja Longview/Washington) sekä yksi Hollannin Botlekissa ja yksi Englannin Bradfordissa. Liiketoimintaa näillä on Yhdysvaltojen ja Euroopan lisäksi Etelä-Amerikassa ja Asiassa. Alan liiketoiminta Cytecissa työllistää noin 480 henkeä. Cytec täydentää palveluamme ja tuo tevalikoimaamme, ja parantaa asemaamme maailmanlaajuisesti päämarkkinoillamme ja tärkeimmissä asiakasryhmissämme. Yritysosto lujittaa asemaamme maailman johtavana saostuskemikaalien; koagulanttien ja flokkulanttien toimittajana, Kemiran Kemwater-liiketoiminta-alueen johtaja Mats Jungar sanoo. Strategiamme perustuu kasvuun orgaanisesti ja yritysostoin. Vesikemikaaliliiketoiminta on myös tulevaisuutta. Kasvava ympäristötietoisuus ja -lainsäädäntö samoin kuin tarve vähentää jätettä ja optimoida kuluja vedenkäsittelyprosesseissa kasvattavat kysyntää, Jungar arvioi ja jatkaa: Kemiran erottaa kilpailijoistaan T&K-toiminnan kohdentaminen asiakassovelluksiin niin, että asiakkaat ovat mukana kehitystyössä, palvelussa ja koulutuksessa. Cytec-kauppa vaatii toteutuakseen kilpailuviranomaisten hyväksynnän ja muiden kaupan ehtojen täyttymisen. 3/2006 Kemira 5

6 ajan asiat LISÄÄ MUURAHAISHAPPOA OULUSTA OULUN VESI VALITSI KEMICONDIN KORHOSELLE MAAILMAN ENSIMMÄINEN UVITEC Kemira investoi 10 miljoonaa euroa Oulun muurahaishappotehtaiden laajennukseen. Laajennus tehdään nykyisiin tuotantolinjoihin ja se käsittää teknologisia parannuksia ja energian säästötoimenpiteitä. Investointi mahdollistaa kapasiteetin lisäyksen tonnilla yli tonniin. Uusi kapasiteetti otetaan vaiheittain käyttöön vuoden 2007 loppuun mennessä. Kemira on maailman johtava orgaanisten happojohdannaisten tuottaja ja markkinoija. Yhtiön strategiana on siirtyä arvoketjussa kohti muurahaishapon jatkojalosteita, Kemiran erikoiskemikaaliliiketoiminnan johtaja Harri Kerminen linjaa. Uudella investoinnilla Kemira vastaa muurahaishapon ja sen jatkojalosteiden kasvavaan kysyntään ja vahvistaa entisestään asemaansa markkinoilla. Oulun Vesi valitsi Kemiran hoitamaan jätevedenpuhdistuksessa syntyvän lietteen jatkokäsittelyn. Sopimuksen kesto on viisitoista vuotta, ja sen kokonaisarvo on noin 13 miljoonaa euroa. Puhdistamo on mitoitettu käsittelemään henkilön jätevedet. Kemira asentaa puhdistamolle Kemicond-käsittelyn edellyttämät laitteistot, joilla puhdistamoliete desinfioidaan ja joilla siitä poistetaan merkittävä määrä nestettä ja hajuhaitat. Kemira vastaa myös lopputuotteesta. Lietteen jalostaa mullaksi oululainen Viherrengas Järvenpää Oy ja multa hyödynnetään Oulun seudun viher- ja ympäristörakentamisessa. Valittu ratkaisu oli Oulun Vedelle kokonaistaloudellisesti edullisin, kertoo Oulun Veden johtaja Pekka Pesonen. Alvar Aalto -huonekalujen valmistajana tunnettu Huonekalutehdas Korhonen Oy ottaa ensimmäisenä maailmassa käyttöön uuden UVITEC-pintakäsittelymenetelmän. Tikkurila Coatings toi menetelmän markkinoille viime vuonna yhdessä Sasmetor Oy:n ja saksalaisen BASF AG:n kanssa. UVITEC on tarkoitettu mm. tuolien ja muiden kolmiulotteisten kappaleiden valmistukseen. Menetelmän etuja ovat mm. alhaiset liuotepäästöt tuotannossa sekä alhainen energian ja hiilidioksidin kulutus. Kustannustehokkuutta saadaan myhös materiaali-, tuotantoprosessi- ja jätehuoltokuluissa. UV-kovetetut lakkapinnat ovat laadultaan erinomaisia. UVITEC-menetelmä sai viime vuonna RadTech Europe -yhdistyksen innovaatiopalkinnon MAAILMALTA» Happitilanne on huonontunut kaikkialla muualla paitsi eteläisellä Itämerellä, jonne on virrannut suolaista vettä Pohjanmereltä. Nämä terveiset toi tutkimusalus Aranda. Hapettomat pohjavedet aiheuttavat ravinteiden liukenemista pohjan kerrostumista ja siten meren rehevöitymistä. (Helsingin Sanomat )» Länsi-Euroopassa tehdään edelleen liikaa hienopaperia. Metsäyhtiöiden kapasiteetti riittäisi 11,5 miljoonan tonnin tuotantoon, vaikka kysyntä on vain reilut kahdeksan miljoonaa tonnia. (Taloussanomat )» Sellutehtaiden suuruuskilpailussa Suomi sijoittuu niukasti kymmenen joukkoon. Maailman suurimmat sellutehtaat löytyvät Etelä-Amerikasta ja Kaakkois-Aasiasta. (Tekniikka & Talous )» Kemianteollisuus työllisti noin henkeä vuonna Tämä vastasi 8,9 % koko tehdasteollisuuden henkilöstöstä. (Lähde: Chemind.fi) 6 Kemira 3/2006

7 ajan asiat UKRAINAN MAALITEHDAS KOKONAAN TIKKURILALLE BRASILIAAN YHTEISYRITYS ELÄINREHUJEN LISÄAINEISSA Kemira ja brasilialainen Metachem Industrial e Comercial Ltda ovat perustaneet yhteisyrityksen Sao Paoloon, Brasiliaan. Uusi yhtiö tuottaa, markkinoi ja myy eläinrehujen lisäaineita koko eteläisen Amerikan laajalle karjankasvatusalueelle. Kemiran omistusosuus yhtiöstä on 51 % ja Metachemin 49 %. Merkittävä osa yrityksen liiketoiminnasta on myydä ja markkinoida Kemiran Hollannissa ja Espanjassa valmistamia rehujen lisäaineita Etelä-Amerikaan. Näin se vahvistaa edelleen Kemiran asemaa Etelä-Amerikassa, joka on maailman nopeimmin kasvava markkina-alue eläinrehuille ja niiden valmistuksessa käytettäville orgaanisille happojohdannaisille. KAKSI MITALIA KEMIAN OLYMPIALAISISTA SUOMEEN Suomen joukkue menestyi hyvin Etelä- Korean Gyenongsanissa pidetyissä lukiolaisten kansainvälisissä kemian olympialaisissa. Henkilökohtaisessa kilpailussa Mikhail Ganzhinov Helsingin Matematiikkalukiosta ja Jani Mikkola Kankaanpään lukiosta voittivat pronssia. Kemiran maaliliiketoiminnasta vastaava Tikkurila omistaa nyt kokonaan Ukrainassa toimivan Kolorit Paintsin. Toinen omistaja, ukrainalainen LGU:n myi 49 %:n osuutensa Tikkurilalle. Samassa yhteydessä maaliyhtiön nimeksi tuli TOV Tikkurila. Tikkurila hankki enemmistöosuuden Kolorit Paintsistä syksyllä Toteutunut kauppa vahvistaa edelleen Tikkurilan markkina-asemaa IVY-alueella ja erityisesti Ukrainassa. Maahan on viety Tikkurilan maaleja jo 1980-luvun alkupuolelta. Kuvassa TOV Tikkurilan maaleilla maalattu kohde. Paula Rantanen Padasjoen lukiosta palkittiin kunniamaininnalla. Tänä vuonna kilpailussa oli mukana 67 maan joukkueet ja yhteensä 264 kilpailijaa. PÖYRY MUKAAN URUGUAYN TEHDASHANKKEESEEN Pöyryn Metsäteollisuus-liiketoimintaryhmä on solminut Kemira Uruguay S.A.: n kanssa sopimuksen Botnian Uruguayn sellutehtaan yhteyteen rakennettavien kemiantehtaiden työmaapalveluista. Sopimuksen arvo on yli 2 miljoonaa euroa. Kemira investoi noin 80 miljoonaa euroa uusiin kemiantehtaisiin, jotka tuottavat Botnian sellutehtaalla tarvittavat valkaisukemikaalit. UUSI VESIKEMIKAALIEN MYYNTIKONTTORI LIETTUAAN Kemira on avannut vesikemikaalien myyntikonttorin Liettuaan Klaipedaan. Yhtiö on maailman suurin juoma- ja jätevedenpuhdistuksessa käytettävien saostuskemikaalien toimittaja, ja lukuisat Itämeren altaan äärellä olevat kaupungit kuuluvat asiakaskuntaan. Asiakkaita ovat myös eri alojen teollisuuslaitokset. OSAKEMARKKINAT Yritysostot kiinnostavat sijoittajia Tammi-kesäkuun tulosjulkistuksen jälkeen Kemiran johto tapasi sijoittajia eri puolilla Eurooppaa. Useissa tapaamisissa keskityttiin yritysostoihin: sekä ostettujen yritysten yhdistämiseen osaksi Kemiraa ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin että ajatuksiin mahdollisista tulevista yritysostoista. Kemiran vuoden 2006 ensimmäinen puolisko on ollut aktiivista yritysostojen aikaa. Kuluvan vuoden aikana on ostettu Kraski Teks -maaliliiketoiminta Venäjällä sekä Lanxessin paperikemikaaliliiketoiminta. Heinäkuussa Kemira julkisti Cytecin vesikemikaaliliiketoimintojen oston. Kemiran sijoittajasuhdetoiminnan tehtä vänä on antaa pääomamarkkinoille avointa ja luotettavaa tietoa, jotta markkinoilla toimivat voivat muodostaa perustellun käsityksen Kemirasta sijoituskohteena. Konsernin ylin johto on säännöllisesti pääomamarkkinoiden edustajien tavattavissa kaikilla tärkeimmillä markkinoilla. Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus Kemiran omistajakunnassa onkin noussut tasaisesti. Heinäkuun lopussa osuus oli 19,2 prosenttia, kun vuotta aikaisemmin määrä oli 10,2 prosenttia. Kirjoittaja on Kemira Oyj:n sijoittajasuhdepäällikkö Päivi Antola. 14,00 12,00 10,00 6,00 4,00 KEMIRAN OSAKKEEN KURSSIKEHITYS 8, KEMIRA OMX Helsinki CAP TAPAHTUMAKALENTERI klo 9.00 osavuosikatsaus 9 kk SIJOITUS-INVEST FTSE EUROFIRST 300 CHEMICALS /2006 Kemira 7

8 Kemira on ainoa kansainvälinen pörssiyhtiö maailmassa, jonka ydinliiketoimintaan vedenpuhdistuksessa käytettävät saostuskemikaalit kuuluvat, Mats Jungar sanoo. 8 Kemira 3/2006

9 Vahvaa kasvua uusilla aloilla Amerikkalaisen Cytecin oston myötä Kemiralla on hyvät edellytykset vahvaan kasvuun vesikemikaalisovellutuksissa niin uusilla kuin nykyisilläkin markkina-alueilla, Kemira Kemwaterin johtaja Mats Jungar sanoo. TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVAT ELINA SIMONEN Kemira alkoi kehittää ja tuottaa vedenpuhdistuksessa käytettäviä saostuskemikaaleja 1960-luvulla. Hankittuaan johtavan asiantuntemuksen ja markkina-aseman Pohjoismaissa, se on laajentanut liiketoimintaansa Eurooppaan ja muualle maailmaan. Nykyisin Kemira on alansa ylivoimainen markkinajohtaja rauta- ja alumiinipohjaisissa saostuskemikaaleissa. Maailmanlaajuisesti saostuskemikaaleja myydään lähes kahdella miljardilla eurolla vuodessa, ja Jungar katsoo, että yhtiöllä on realistiset mahdollisuudet vahvistaa edelleen asemiaan näillä markkinoilla. Mikäli markkinajohtajan tuorein hankinta Yhdysvalloissa saa viranomaisten hyväksynnän, yhtiön vesikemikaalibisneksen liikevaihto lähes kaksinkertaistuu 650 miljoonaan euroon vuodessa. Ostamme amerikkalaisen kemianyhtiö Cytecin vesikemikaaliliiketoimin- nan. Sillä on tuotantolaitoksia Yhdysvalloissa, Alankomaissa ja Englannissa ja liiketoimintaa myös Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Kauppa vahvistaa sekä tuotevalikoimaamme että maantieteellistä asemaamme päämarkkinoillamme. Vahvistumme erityisesti orgaanisissa polymeereissä, joita käytetään lietteen kuivatuksessa ja myös kemiallisessa metsäteollisuudessa. Jungar toteaa, että Kemira on ainoa kansainvälinen pörssiyhtiö maailmassa, jonka ydinliiketoimintaan vedenpuhdistuksessa käytettävät saostuskemikaalit kuuluvat. Suurin osa kilpailijoista on paikallisia toimijoita, jotka käyttävät vesikemikaalien raaka-aineena oman tuotantonsa sivuvirtoja. Useimmat kilpailijamme eivät halua investoida ydinliiketoimintansa ulkopuolelle kuuluvaan bisnekseen. Tyypillistä on, että kilpailija vastaa tiukentuneisiin ympäristönormeihin mieluummin myymällä saostuskemikaalibisneksen kuin investoimalla siihen. SUURI KASVUPOTENTIAALI Pohjoismaissa saostuskemikaaleja arvioidaan käytettävän vuosittain 18 kiloa henkeä kohti, kun Yhdysvalloissa kulutus on 5 kiloa ja Venäjällä 1,5 kiloa henkeä kohti. Suuressa osassa maailmaa jätevesiä ei puhdisteta lainkaan. On vaikea kuvitella, että ongelman ratkaisemiseksi tarvittavaa rahoitusta ei maailmasta ennen pitkää löytyisi. Mikäli mitään uutta mullistavaa teknologiaa vedenpuhdistukseen ei keksitä, saostuskemikaaleille riittää kysyntää. Kasvupotentiaali esimerkiksi Aasiassa on valtava. Kiinassa vasta rakennetaan ensimmäisiä jätevedenpuhdistamoja ja yhtenä etappina niiden valmistumiselle ovat Pekingin olympialaiset. Kemiralla on jo tuotantolaitos Kiinassa ja se palvelee sekä teollisuusasiakkaita että juomaveden tuotantoa. Toivottavasti ympäristöinvestoinnit jätevesipuolella saavat myös lisävauhtia uusien laitoksien myötä. 3/2006 Kemira 9

10 Järkevin yritysostoin voimme kasvaa kannattavasti sellaisillakin alueilla, joilla markkinat eivät enää kasva. Esimerkiksi Länsi-Euroopassa alan yhdentyminen jatkuu edelleen. Yhdysvalloissa olemme vahvoja rautapohjaisissa saostuskemikaaleissa, mutta alumiinipuolella markkinaosuutemme on vielä heikohko. Kemwater on vahvistanut asemiaan Keski- ja Itä-Euroopassa, missä saostuskemikaalimarkkinoiden odotetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 5 10 vuoden aikana. Kehittyvillä markkinoilla saostuskemikaalien kysyntää nostavat tiukentuvat päästörajoitukset ja juomavedelle asetetut korkeammat laatuvaatimukset. Tiukentuneiden päästörajoitusten takia myös biologiset vedenkäsittelylaitokset tehostavat prosessejaan kemikaaleilla, Jungar huomauttaa. KIINASSSA VASTA RAKENNETAAN ENSIMMÄISIÄ JÄTEVEDENPUHDISTAMOITA. KEMIRA ON MUKANA VESI- KEMIKAALIMARKKINOILLA. Venäjällä meillä on merkittävää liiketoimintaa Pietarissa, jonka vesilaitos on pitkäaikainen kumppanimme. Pyrimme muun muassa kehittämään yhdessä uusia kemikaaleja niin juoma- kuin jätevedenkin puhdistukseen. Muuten Venäjä on vaikea markkina-alue. Siellä toimii paljon alan yrityksiä, joiden välillä käydään ankaraa kilpailua. Vahvistamme läsnäoloamme myös Latinalaisessa ja Etelä-Amerikassa. Toimitamme Mexico Citylle tonnia nestemäistä alumiinisulfaattia vuodessa seuraavien kahden vuoden ajan. Voitimme tarjouskilpailun heinäkuun puolivälissä ja aloitimme toimitukset paikallisen alihankkijan avulla melkein heti. TEHOKKUUTTA JA HINTAKILPAILUA Perinteinen, kemialliseen ja kemiallisbiologiseen vedenkäsittelyyn keskittyvä liiketoiminta kattaa yli 90 prosenttia Kemwaterin liikevaihdosta. Esimerkiksi kuljetuskustannuksilla on saostuskemikaalibisneksessämme suuri merkitys. Jos nestemäisiä kemikaaleja pitää viedä liian kauas tehtaalta, toiminta on kannattamatonta. Kemwaterin päämarkkinoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa laki määrää, että vesilaitoksen on luotettavuudeltaan tasavertaisista kemikaalitoimittajista valittava se, joka tarjoaa tuotteet edullisimmin. Raaka-ainelähteet, Kemwaterin omat tehtaat ja asiakkaiden laitokset muodostavat verkoston, jonka hienosäätö ratkaisee voittomarginaalin suuruuden. UUDESTA BISNEKSESTÄ VAUHTIA KASVUUN Kemwater on panostanut tuotekehitykseen myös uusilla liiketoiminta-alueilla. Polymeerit tarjoavat meille mahdollisuuden kannattavaan kasvuun. Niitä käytetään ensisijaisesti jätevesipuolella ja lietteen vesipitoisuuden pienentämisessä. Niiden avulla voidaan myös pienentää teollisuuden prosessien energiankulutusta. Koska polymeerit menevät pääasiassa perinteiselle asiakaskunnallemme, niitä varten ei ole tarvinnut rakentaa erillistä myyntiverkostoa. Lisäksi maailman johtavana sellu- ja paperikemikaalien toimittajana polymeereilla on sijansa kokonaisratkaisuissa, joita Kemira tarjoaa maailmanlaajuiselle sellu- ja paperiteollisuudelle. Polymeerien ohella Kemira tarjoaa patentoimaansa Kemicond-menetelmää lietteen vesipitoisuuden pienentämiseen. Uusia sovelluksia on kehitetty myös hajuhaittojen vähentämiseen, desinfiointiin ja myrkyllisten aineiden poistoon. Kemira on jo yli kymmenen vuoden ajan erotellut teräs- ja alumiiniteollisuudenteollisuuden jätevirroista raaka-aineita saostuskemikaalien tuotantoon. Kehitettyään prosessiaan yritys voi jatkossa tarjota palvelun koko jätevirran käsittelyyn. Jungar muistuttaa, että uusien sovelluksien ja huollon osuus Kemwaterin liikevaihdosta on toistaiseksi alhainen. Myynti on se, mikä ratkaisee. Toisin sanoen tuotekehityksen pitää olla tuottavaa. Myyntihenkilöstön on hahmotettava sovellustarve, johon tuotekehitys yhdessä asiakkaan kanssa luo ratkaisun. 10 Kemira 3/2006

11 Eurooppa nyt EUROOPAN KEMIANTEOLLISUUDEN ODOTUKSET PARANTUNEET Taloudelliset näkymät eurooppalaisessa kemianteollisuudessa ovat parantuneet kuluvan vuoden aikana. Tuotannon odotetaan kasvavan 2,6 prosenttia vuonna Ensi vuonna voi edessä olla lievä kasvun hidastuminen 2,2 prosenttiin. Euroopan kemianteollisuuden kattojärjestö Cefic, näkee lähitulevaisuuden valoisana. Taloudellinen kasvu on voimistunut kemianteollisuuden kannalta tärkeimmillä markkinoilla. Euroopassa paikallisten yritysten odotetaan piristyvän investointien kasvun seurauksena. Myös yksityisen kulutuksen odotetaan lisääntyvän. Kemianteollisuuden tuotteiden kysyntää kasvattaa myös monen hyvässä vedossa olevan teollisuuden tuotannon lisääntyminen. Paikallisen kysynnän uskotaan nousevan avaintekijäksi kemianteollisuuden liiketoiminnan aktivoitumisessa. prosenttia vuonna Peruskemikaalien kasvu jatkuu vahvana, kun taas erikois- ja hienokemikaalit yhdessä lääketeollisuuden kanssa nousevat huonon viime vuoden jälkeen kasvun kärkeen. Kemianteollisuuden tuottajahinnat nousivat vuonna 2005 lähes 6 prosenttia. Viimeaikaiset tiedot osoittavat, että kemian tuotteet, ilman lääketeollisuutta, olivat 3 prosenttia kalliimpia vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä. Sektoreittain, hintojen nousu oli nopeaa petrokemian tuotteissa pääasiassa korkeasta öljyn hinnasta johtuen. Kuluttajatuotteissa hintojen korotukset olivat sen sijaan vähäisempiä. Euroopan kemianteollisuuden myynti, ilman lääketeollisuutta, kasvoi 8,5 % vuonna Vuoden 2006 ensimmäinen neljännes oli myönteinen verrattuna vuotta aiempaan neljännekseen. Petrokemikaalit ja erikois- ja hienokemikaalit vahvistivat myynnin kasvua. Muovituotteiden myynnin kasvu nousi vähemmän. SUOMEN TEOLLISUUDESSA KANNATTAVUUS SÄILYI Suomen kemianteollisuudessa kannattavuus säilyi viime vuonna lähes ennallaan. Saavutusta voidaan pitää yllättävän hyvänä, sillä alaa koetteli muun muassa sellu- paperiteollisuuden viikkokausia jatkunut työkiista. Liikevaihdon kasvu alalla jatkui, vaikkakin vauhti jäi edellisvuodesta. Kemianteollisuus ry:n Suomen Asiakastieto Oy:llä teettämässä kannattavuusselvityksessä mukana oli 345 kemianteollisuuden ja 160 ympäristöhuoltoalan yritystä. Metsäteollisuuden työkiistasta ja öljyn hinnannoususta huolimatta kemianteollisuuden kannattavuus heikkeni vain hieman. Koko toimialan mediaaniyrityksen käyttökate oli 14,5 % vuonna 2005,kun se vuotta aikaisemmin oli 15,9 %. Merkittävin tekijä käyttökatteen laskuun oli raaka-aineiden hintojen nousu. Myös yritysten henkilöstökulut nousivat varsin voimakkaasti, samoin tosin liikevaihto henkilöä kohden laskettuna. Raaka-aineiden hintojen nousu näkyi erityisen selvästi kemiallisten tuotteiden valmistuksessa. Ainekäytön osuus liikevaihdosta nousi 5,5 prosenttiyksiköllä 45,4 prosenttiin. Raaka-aineiden hintojen nousu palauttikin kemiallisten tuotteiden mediaaniyrityksen käyttökatteen 10 prosenttiin vuonna 2005 oltuaan 12,6 prosenttia vuonna Sijoitetulle pääomalle mediaaniyritys kuitenkin tuotti hyvätasoisen 16 prosentin tuoton. ÖLJYN HINTA ONGELMANA Talouden hyviä näkymiä varjostavat kuitenkin korkea öljyn hinta ja heikko Yhdysvaltain dollari. Näistä ensimmäinen merkitsee tuntuvaa kustannustaakkaa kemianteollisuudelle, kun taas jälkimmäinen rasitetta eurooppalaisen kemianalan yritysten vientiponnistuksille. Näistä rajoittavista tekijöistä huolimatta Cefic odottaa koko kemianalan, lääketeollisuus mukaan lukien, kasvavan 3,6 Tuotannon kasvu % KEMIANTEOLLISUUDEN TUOTANNON ENNUSTETTU KASVU 6,0 4,5 3,1 3,0 2,8 2,1 2,6 2,2 Lääketeollisuus Petrokemia Muovit, kumi, Kemianteollisuus keinokuidut pl. lääketeollisuus 2,5 2,0 Erikois- ja hienokemia ,0 2,0 2,0 1,7 Epäorgaaninen peruskemia Kuluttajakemikaalit Lähde: Cefic 3/2006 Kemira 11

12 TEKSTI JA KUVAT JUSSI-PEKKA AUKIA East Millinocketin paperitehdas Yhdysvaltojen koillisnurkassa on ensimmäinen, joka siistaa kierrätettyä sanoma- ja aikakausilehtipaperia Kemiran kehittämällä täysin neutraalilla prosessilla. Neutraali siistaus on VAATIVAA KIERRÄTYSTÄ 12 Kemira 3/2006

13 Millinocketissa, Pohjois-Mainessa lähellä Kanadan rajaa valmistetaan paperia sadan vuoden perinteellä. Kaupungissa sijaitsee kaksi paperitehdasta, Millinocket maailman suurin paperitehdas vuoden 1900 vaiheilla ja East Millinocket. Tehtaat siirtyivät Katahdin Paper -yhtiön omistukseen vuonna East Millinocket on yksi harvoista paperitehtaista, joka käyttää kierrätyskuitua luettelopaperin raaka-aineena. Tehdas ottaa vastaan myös fleksoväreillä painettua kierrätyspaperia, mikä on niin ikään poikkeuksellista. Fleksovärien poistaminen on niin hankalaa, että useimmat tehtaat kieltäytyvät sen vastaanottamisesta. Vuonna 1993 käynnistyneen siistaamon maksimikapasiteetti on 320 tonnia päivässä eli noin tonnia vuodessa. Tällä hetkellä käyttöaste on noin 90 prosenttia. VAATIVA LOPPUTUOTE Paperitehtaan käyttöpäällikkö Steve Fraser kertoo, että East Millinocket on siirtänyt tuotantonsa painopistettä luettelopaperiin, jota se valmistaa kahdella paperikoneellaan tonnia vuodessa. Asiakkaat sijaitsevat eri puolilla Yhdysvaltoja, mutta tuotteita menee myös vientiin. Kierrätyskuidun osuus East Millinocketin paperilaaduissa on keskimäärin 40 prosenttia. Joissain laaduissa kierrätyspaperin osuus on jopa korkeampi. Loppu on tehtaan omaa mekaanista massaa. Kierrätyskuidun käyttö lähti alun alkaen liikkeelle viranomaisten toimenpiteistä, joilla pyrittiin edistämään paperin kierrätystä. Tällä hetkellä kierrätyskuitua sisältävien tuotteiden myynti on kuluttajavetoista ja monet asiakkaat haluavat paperiinsa tietyn määrän kierrätyskuitua, Fraser sanoo. Vaativin tuotteemme on erittäin kevyt luettelopaperi. Sen ohuus asettaa Herman Morrow on ollut Millinocketin tehtaiden palveluksessa yli 30 vuotta. Kaupungissa valmistetaan paperia sadan vuoden perinteellä. raaka-aineelle tiukat vaatimukset epäpuhtauksien osalta. Ohuen paperin on oltava lujaa, eikä se pysty kätkemään sisälleen pieniäkään tahmoja. Raaka-aineen laatu on paperinvalmistajalle elintärkeää. Fraserin mielestä siistauslaitos on onnistunut tehtävässään hämmästyttävän hyvin valmistaessaan tasalaatuista ja käyttökelpoista siistausmassaa voimakkaasti vaihtelevasta kierrätysraaka-aineesta. Sekä raaka-aine että lopputuote tarjoavat siistaamolle omat erityishaasteensa, vaikka sen suunnittelussa on huomioitu vaikeasti irtoavan musteen poisto erittäin tehokkailla laitteilla. Siistaamon tuottaman massan laatu on parantunut jatkuvasti, sekä osaamisen ja kokemuksen että tehtyjen investointien myötä. Kierrätysraaka-aine saadaan Mainen osalvaltion alueelta sekä muualta Yhdysvaltain itärannikolta. Siistaamon käyttöpäällikkö Herman Morrow kertoo, että lähivuosien keskeisin haaste on raaka-aineen heikkenevä laatu. Kuluttajien tuottama paperijäte kerätään yhä paremmin talteen, jolloin raaka-aineen joukkoon päätyy yhä enemmän käyttökelvotonta materiaalia. Laatuongelmat näkyvät selvästi tar- 3/2006 Kemira 13

14 Uusi siistausprosessi tuottaa hämmästyttävän tasalaatuista massaa paperin raaka- aineeksi, Harry Bard (vas.) Steve Fraser ja sanovat. kastettaessa paaleja. Vaikeutuneen Massan laatu oli täysin vertailukelpoinen saatavuuden ohella ongelman taustalla perinteisellä alkalisella tekno- on ilmeisesti myös keräys yritysten logialla siistattuun massaan niin vaaleuden, heikentynyt palvelukyky. saannon kuin valkaisuaineena käytettävän hydrosulfiitin kulutuksen NEUTRAALIIN SIISTAUKSEEN suhteen. Tahmatkaan eivät olleet erityinen East Millinocket on käyttänyt lähes ongelma. kahden vuoden ajan Kemiran patentoimaa täysin neutraalia siistausteknologiaa MITÄ SAAVUTETTIIN? ensimmäisenä maailmassa Mitä etuja neutraali prosessi tarjoaa tämäntyyppisessä prosessissa. Tehtaan käyttäjälleen? Morrow korostaa kustannussäästöjen siistaulaitoksen prosessin ph on tasan ohella neutraalin pro- seitsemän. sessin selkeyttä ja kemikaalien käsittelyn Morrow siirtyi nykyiseen tehtäväänsä vähentymistä. huhtikuussa 2004, vain vähän Neutraalin siistauksen myötä luovuimme sen jälkeen kun laitoksella oli siirrytty kokonaan peroksidin, lipeän neutraaliin siistaukseen. Kemiran kehittämä ja kelatointiaineen käytöstä. Natriumajovaiheessanaan prosessi oli tuolloin vielä koesilikaatin käyttö loppui lähes koko- ja rikkihaponkin käyttötarve väheni Tehtaalla suunniteltiin juuri niihin selvästi. Kemikaaleista luopumi- aikoihin luettelopaperin osuuden lisäämistä nen oli jo pelkästään työturvallisuuden tuotannossa eikä siistausmassan kannalta hyvä asia. laatu vielä yltänyt luettelopaperin laatuvaatimuksien Lietteenkuivatuksessa ylletään nyt tasolle, erityisesti vaa- kuiva-ainepitoisuuksiin, joilla liete voi- leuden osalta, Morrow muistelee. daan polttaa. Ratkaisua hienosäädettiin pitkin Morrow arvioi, että neutraalin prosessin kesää. Kemira kokeili eri kemikaalija ohjaaminen ei ole sen hanka- annosteluvaihtoehtojen keskinäistä lampaa kuin aikaisemman alkalisen toimivuutta, päätyen lopulta järjes- prosessin ohjaaminen. telmään joka vastasi odotuksiamme. Seurattavia ja valvottavia asioita Parannusehdotuksiin minulla oli vakiovastauksena on ainakin vähemmän, sillä esimer- kunhan näytät, että kiksi ph-arvoja ei tarvitse enää tark- se toimii. kailla, kunhan kemikaalien annostusta Laatutavoitteisiin päästiin muutamassa ja loppu tuotteen laatua valvotaan kuukaudessa. normaalisti. Molempia prosesseja ohjataan samalla tavalla. Raaka-aineen laadunvaihtelut vaativat aivan samat toimenpiteet kuin ennenkin, eikä neutraali kemia ole vaikuttanut prosessin päivittäiseen vaihteluun. Myöskään saannon suhteen prosessit eivät eroa toisistaan. Puhdistusteho on sama, vaikka prosessien keskinäinen painotus on hieman muuttunut. Flotaation teho on nyt hivenen heikompi, mutta pesurien teho on vastaavasti parantunut. Samoin käytämme nyt hieman enemmän valkaisukemikaaleja eräisiin massalaatuihin. Isoin muutos on kustannuspuolella. Morrow arvioi saavutettavan kokonaissäästön, josta on vähennetty kohonneet valkaisukustannukset, olevan muutamia dollareita tuotettua massatonnia kohti. LAADUN PUOLUSTAJAT Siistaamo ja paperitehdas ovat putkilinjalla kiinni toisistaan. Järjestelmässä on 12 tunnin tuotantoa vastaava välivarasto, joka antaa pelivaraa häiriötilanteiden varalle. Morrow ja laitoksen 20 työntekijää saavat välittömästi palautetta, jos laatuongelmia ilmenee. Asiakas on todella lähellä. Työskentelemme hyvässä yhteishengessä ja pidämme myös laatuasioissa päivittäin yhteyttä keskenämme. Katahdihin paperitehtaan laatupäällikkö Harry Bard kohtaa paperikoneilla ilmenevät, massan laadusta johtuvat ongelmat. Hän ei ole havainnut neutraalin siistausprosessin käyttöönoton vaikuttavan paperitehtaan elämään. Siirtyminen alkalisesta neutraaliin siistausprosessiin ei käytännössä vaikuttanut massan laatuun, eli vaaleuteen tai tahmojen määrään. Bard on tarkastellut laatukysymyksiä myös siistaamon näkökulmasta, silllä hän toimi prosessi-insinöörina Katahdinin siistauslaitoksella 1990-luvun puolivälissä. 14 Kemira 3/2006

15 Meillä oli silloin vakavia ongelmia tahmojen, eli tahmeiden ja helposti tarttuvien epäpuhtauksien kanssa. Täydensimme sen vuoksi laitoksen tuotantotekniikkaa uudella flotaatioyksiköllä ja erittäin tiheällä 0,004 tuuman seulalla. Sen avulla pääsimme käytännössä eroon tahmoista ja muista pienistä epäpuhtauksista. Bard muistuttaa, että tahmojen kanssa joudutaan käymään jatkuvaa sotaa, sillä ongelmaan ei ole keksitty lopullista ratkaisua. Tahmojen käyttäytymistä ei edelleenkään tunneta kovin hyvin. Pelkästään niiden määrän ja koon mittaaminen on vaikeaa, mikä luonnollisesti vaikeuttaa tulosten analysointia. Käytännössä ilmiötä joudutaan seuraamaan lähinnä tilastollisin menetelmin. Yleensä puhutaan vain suurikokoisista partikkeleista, mutta ongelmia aiheuttavat myös pienet, lähes kolloidiset epäpuhtaudet, jotka läpäisevät tiheimmätkin siilat ja kasautuvat paperikoneen viiralle ja kuivatusteloihin. Paperin seassa tahmat aiheuttavat reikiä ja repeytymiä sekä paperi koneella että aikanaan painokoneella. Siistauskemikaalit, eli saippuat ja synteettiset pinta-aktiiviset aineet poistavat pääasiassa mustetta, mutta myös suurempia muste- tai likapilkkuja ja tuotteen vaaleuteen olennaisesti vaikuttavia pienempiä mustehiukkasia. Samalla massasta poistetaan myös aikakauslehtipaperin täyteaineita. Saippua ja synteettiset pintaaktiiviset aineet vaikuttavat kaikkiin tietyn kokoisiin hydrofobisiin partikkeleihin, joista suurin osa poistuu siistattaessa massasta. Siistauksessa poistuu musteen ohella siten myös osa mikronin suuruisista tahmapartikkeleista. Tahmojen torjunnassa keskeiset työkalut ovat kuitenkin lämpötilan hallinta, hienolajittelu ja raakaaineen lajittelu. 3/2006 Kemira 15

16 16 Kemira 3/2006

17 Euroopan kemianteollisuus vastaa kovenevaan kilpailuun Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Hannu Vornamo sanoo teollisuuden rakennemuutoksen asettavan myös eurooppalaiset alan toimijat kovien haasteiden eteen. Ilman uudistumista ja voimien yhdistämistä on ykkösasema globaalissa kilpailussa menetetty. TEKSTI PEKKA SÄILÄ KUVAT JUHA SALMINEN Hannu Vornamolla on kemian alaan euroopanlaajuista perspektiiviä: päätoimensa ohella hän istuu kemianteollisuuden Euroopan kattojärjestön Ceficin hallituksessa sekä toimii Euroopan maiden kemian teollisuuden järjestöistä koostuvan AFEMin puheenjohtajana. Eurooppa on edelleenkin maailman suurin toimija kemianteollisuudessa. Erityisesti vahvuudet näkyvät tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. On kuitenkin havaittavissa, että tulevaisuudessa Kauko-Itä saattaa nousta Eurooppaa suuremmaksi markkinaalueeksi. Myös Yhdysvallat on kirinyt Eurooppaa kiinni tutkimus- ja kehitystyössä, Vornamo toteaa. Suomella Vornamo näkee olevan hyviä mahdollisuuksia vaikuttaa alan strategisiin ratkaisuihin. Vaikka Suomen osuus Euroopan kemianteollisuudesta on vain yksi prosentti, on alan merkittävyys meillä suhteellisesti ottaen yhtä suuri kuin Euroopan suurimmissa kemianteollisuuden maissa. Erityisesti paperikemiassa Suomi on maailman kärkiosaajia. Metsäteollisuudessa käynnissä olevan rakennemuutoksen takia voi kuitenkin ajatella, että tämäkin kärkiasema saattaa olla uhattuna. BYROKRATIA JARRUTTAA KEHITYSTÄ Alan yleiseurooppalaisena ongelmana Vornamo näkee byrokraattisuuden kun kaikista asioista halutaan tehdä täydellisiä päätöksiä eivät asiat välttämättä etene. Tässäkin suhteessa monet kehittyvät taloudet pystyvät kilpailemaan EU:n kanssa, koska toimintaa rajoittavia tekijöitä ei ole. Esimerkiksi Venäjä pystyi rakentamaan valtavan Koiviston öljysataman parissa vuodessa. Ympäristöselvityksistä todettiin vain sen verran, että ne ovat kunnossa. HELSINGISTÄ KASVAA KEMIAN PÄÄKAUPUNKI Yksi osa eurooppalaista kemian alan strategiaa on EU:n sisällä toteutettava kemikaaliasetus REACH. Sen tavoitteena on parantaa terveyden ja ympäristön suojelua sekä ylläpitää EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä. REACH on ankara ponnistus eurooppalaiselle kemianteollisuudelle, mutta se tulee kuitenkin lisäämään globaalia kemikaalivastuuta ja tietoa kemiallisista aineista. Toivottavasti asetus johtaa myös uusiin pakollisiin innovaatioihin. Kemianteollisuuden toiveena on saada REACH puuttuvilta osiltaan pakettiin Suomen nykyisen EU-puheen- 3/2006 Kemira 17

18 EU:n kemikaalivirasto antaa Helsingille mahdollisuuden nousta kemian alan eurooppalaiseksi pääkaupungiksi, Hannu Vornamo uskoo. VALLANKUMOUS TAPAHTUU MOLEKYYLITASOLLA Vornamo vakuuttaa Kemianteollisuus ry:n ja suomalaisten kemian alan yritysten yrittäneen parhaansa mukaan huolehtia siitä, että suomalaisen teollisuuden näkökulma ja mahdollisuudet selvitä REACHin edellyttämistä toimenpiteistä ovat realistiset. Pienemmille alan yrityksille haasteita tulee ehkä enemmän, ja siksi Kemianteollisuus pyrkii tukemaan alan toimijoita koulutuksella ja neuvontapalveluilla. Tehtävänämme on myös hankkia kaikki saatavilla oleva tieto ja levittää se jäsenjärjestöille. Täytyy myös muistaa, että REACHin velvoitteet koskettavat kaikkia muitakin teollisuudenaloja, jotka kemiallisia tuotteita käyttävät. Vornamo sanookin kemian olevan parhaiten miellettävissä alana, joka palvelee lähes kaikkia muita teollisuuden toimijoita muun muassa apuaineiden ja välituotteiden toimittajana. Esimerkkinä kemian alan tulevaisuuden haasteista hän mainitsee erityisesti bio- ja nanotekniikat sekä niihin liittyvät uudet materiaalit. Jos opimme ymmärtämään molekyylitasoisia tapahtumia entistä paremmin, ovet ovat auki tieteellisille harppauksille, jotka mullistaisivat tuotantoteknologian, parantaisivat energiatehokkuutta ja säästäisivät raakaaineita, Vornamo visioi. REACH EU:N UUSI KEMIKAALIASETUS johtajuuskauden aikana. Asetuksesta sopiminen helpottaisi myös Helsinkiin perustettavan EU:n kemikaaliviraston toiminnan käynnistymistä. Kemikaaliviraston saaminen Suomeen antaa meille mahdollisuuden nousta alan pääkaupungiksi Euroopassa. Virastolle on katsottu jo valmis paikka Helsingin keskustasta, jonne kaikki lähivuosina palkattavat noin 500 virkamiestä mahtuvat. Vornamo sanoo rekrytoinnin päässeen hyvään alkuun, sillä ensimmäiset 30 paikkaa on jo täytetty. Heti kun REACH on muodollisesti päätetty, voidaan virastolle nimittää pääjohtaja ja alkaa nopeasti täyttää loppuja paikkoja. Vornamo on jopa pohtinut, pitäisikö kemianteollisuuden kattojärjestö Ceficille tarjota tiloja Helsingistä, jolloin se olisi luontevasti lähellä kemikaalivirastoa. Tämä olisi hyvin perusteltavissa, kun ajattelee pelkästään sitä kokousten määrää, minkä REACHin toteutuminen tulee aiheuttamaan. Euroopan unioni valmistelee uutta kemikaaliasetusta. Sen tavoitteena on parantaa terveyden ja ympäristön suojelua sekä ylläpitää EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä. Asetuksella luodaan kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja lupamenettelyä varten REACH-järjestelmä (Registeration, Evaluation and Authorisation of Chemicals) sekä perustetaan Euroopan kemikaalivirasto Helsinkiin. Ehdotuksen mukaan REACH-järjestelmässä kemikaaleja valmistavat ja tuovat yritykset velvoitetaan arvioimaan aineiden käytöstä aiheutuvat riskit ja ryhtymään tarvittaessa riskinhallintaan. Vastuu kemikaalien turvallisuuden todistamisesta siirtyy siten viranomaisilta teollisuudelle. Ehdotuksen mukaan REACHjärjestelmän tietokantaan rekisteröidään kaikki aineet, joita valmistetaan tai tuodaan maahan yksi tonni tai enemmän. Tällaisia kemikaaleja on käytössä Euroopassa noin Rekisteröinti edellyttää, että kemikaalien valmistajat ja tuojat hankkivat tiedot aineiden ominaisuuksista, käyttötavoista sekä turvallisesta käsittelystä. Nykyisin suurin osa käytössä olevasta aineesta on sellaisia, ettei niiden terveys- ja ympäristövaikutuksista ole riittävästi tietoa. Turvallisuutta koskevat tiedot täytyy välittää läpi toimitusketjun, jotta esimerkiksi kemikaaleja omassa tuotannossaan käyttävät yritykset voisivat toimia turvallisesti ja vastuullisesti. Kemira on valmistautunut tulevaan asetukseen perustamalla Espoon tutkimuskeskukseen oman REACH -osaamiskeskuksen. Sen tarkoituksena on hoitaa tulevia REACH-rekisteröintejä ja -auktorisointeja Kemiran liiketoimintayksiköiden avustamana. Uuden asetuksen arvioidaan tulevan voimaan vuonna REACHin velvoitteet otetaan käyttöön vaiheittain, viimeistään 11 vuoden kuluttua asetuksen hyväksymisestä. Asetus korvaa noin 40 voimassa olevaa erillistä säädöstä. 18 Kemira 3/2006

19 Teknistä kehitystä Ennen Jälkeen UUTUUS! Paneelikatto Valkoinen vanhoille ja uusille paneelikatoille Tikkurilan UUSI täsmätuote, Paneelikatto Valkoinen on varta vasten puisille katoille suunniteltu erityisen peittävä akrylaattimaali. Se sopii niin käsitellyn kuin käsittelemättömän paneelikaton maalaamiseen ja peittää tummuneenkin pinnan. Maali on sopivan himmeä ja helppo työstää, sillä se tasoittuu hyvin eikä valu. Kahden kerran käsittelyllä Paneelikatto Valkoinen hidastaa myös oksien läpilyöntiä. Paneelikatto Valkoinen: vesiohenteinen, peittävä akrylaattimaali vanhoille ja uusille katoille, ei vaadi erillistä pohjamaalia, 3 ja 10 litran purkeissa, himmeä. 3/2006 Kemira 19

20 TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVAT CATHERINE KARNOW/CORBIS/SKOY JA JUHA SALMINEN Pohjolan Venetsia on muutaman vuoden kuluttua vesihuollon eurooppalainen mallikaupunki. Kaupungin vesilaitoksen pääjohtaja pitää kehitystä jopa vallankumouksellisena. Vielä parikymmentä vuotta sitten pelkkä ajatus eurooppalaiset laatuvaatimukset täyttävän juomaveden tarjoamisesta Pietarin viidelle miljoonalle ihmiselle, puhumattakaan kansainvälisiin ympäristönormeihin vastaamisesta jätevedenkäsittelyssä, tuntui mahdottomalta. Olemme kuitenkin tehneet mahdottomasta mahdollisen, Pietarin vesilaitoksen, Vodokanalin, pääjohtaja Felix Karmazinov sanoo. Vodokanalin tavoite on, että Pohjolan Venetsiaksi kutsuttu Venäjän kulttuuripääkaupunki saa arvoisensa vesihuollon vuoteen 2010 mennessä. Toimimme Pietarin kaupunginhallituksen vahvistaman kehitysohjelman mukaisesti. Sillä on kaksi päätavoitetta. Ensimmäinen on juomaveden laadun nostaminen eurooppalaiselle tasolle. Toinen on jäteveden puhdistaminen Itämeren suojelua johtavan Helsinki-komission vaatimuksia vastaavaksi. Kehitysohjelman pohjalta Vodokanal on luonut suunnitelman, joka sisältää valtavan määrän hankkeita yksittäisistä tutkimusprojekteista suuriin kansainvälisiin rakennusurakoihin. Kuinka tämä kaikki on toteutettavissa? Tehokas hallinto on onnistumisen ehto. Siihen liittyy tietysti myös taloussuunnittelu. Meidän on optimoitava tulot ja menot. Mitä kannattavampaa liiketoimintamme on, sitä paremmin ehdoin saamme rahoituksen kuhunkin projektiin. Pietarin vesihuollon vallankumouksellinen kehitys perustuu Karmazinovin mukaan teknologisille, sosiaalisille ja myös rahoituksen alalla tehdyille innovaatioille. Koska Vodokanal ei voi dramaattisesti kasvattaa tulojaan, sen on haettava kannattavuutta uusista teknologisista ja toimintatapoihin liittyvistä innovaatioista. Niiden vaikutus viime vuonna oli 67 miljoonaa ruplaa, kun vesilaitoksen nettotulos oli reilut 128 miljoonaa ruplaa. Johtavan kansainvälisen yritysinformaatiotalon D&B:n luottokelpoisuusluokituksessa Pietarin Vodokanal on parhaiden venäläisyritysten joukossa. Rahoituksen järjestäminen suurille hankkeille vaatii kuitenkin joskus mielikuvitusta. Esimerkiksi viime vuonna valmistuneen, 190 miljoonaa euroa maksaneen lounaisen jätevedenpuhdistamon taustalta löytyy 14 rahoittajatahoa, osa julkisia ja osa yksityisiä, osa kotimaisia ja osa kansainvälisiä. 20 Kemira 3/2006

Pääpaino kannattavuuteen. Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.2007

Pääpaino kannattavuuteen. Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.2007 Pääpaino kannattavuuteen Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.27 Sisältö Kemiran tammi-maaliskuu Liiketoiminta-alueet tammi-maaliskuu Näkymät 2 Kemiran tammi-maaliskuu Tunnusluvut Q1/7 Q1/6 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Kari Savolainen 27.7.2006 1(9) Kemiran osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2006 KEMIRAN KASVU JATKUU, OSAKEKOHTAINEN TULOS NOUSI HUHTI-KESÄKUUSSA 73 %

Kari Savolainen 27.7.2006 1(9) Kemiran osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2006 KEMIRAN KASVU JATKUU, OSAKEKOHTAINEN TULOS NOUSI HUHTI-KESÄKUUSSA 73 % Kemiran osavuosikatsaus tammi-kesäkuu KEMIRAN KASVU JATKUU, OSAKEKOHTAINEN TULOS NOUSI HUHTI-KESÄKUUSSA 73 Huhti-kesäkuun liikevaihto 647,5 milj. euroa (huhti-kesäkuu : 526,2), kasvu 23. Liikevoitto 51,5

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Tammi-kesäkuu 2001 lyhyesti

Tammi-kesäkuu 2001 lyhyesti Tammi-kesäkuu 21 lyhyesti Liikevaihto 1 287, jatkuvan liiketoiminnan kasvu 11% Liikevoitto 111, kasvu 8 % Tulos/osake,52, kasvu 14 % (ilman kertaluonteisia eriä) Oma pääoma/osake 9,53 Toinen omien osakkeiden

Lisätiedot

osavuosikatsaus 1-9 / 2004

osavuosikatsaus 1-9 / 2004 Kemira from Good to Great Pääjohtaja Lasse Kurkilahti osavuosikatsaus 1-9 / 24 Kemiran osavuosikatsaus 1-9 / 24 Tulos 1-9 / 24 Rakennemuutos Uusi Kemira 2 Heinä-syyskuu 24 lyhyesti Liikevaihto Liikevoitto

Lisätiedot

Tammi - maaliskuu 2001 lyhyesti

Tammi - maaliskuu 2001 lyhyesti Tammi - maaliskuu 21 lyhyesti Liikevaihto 651 milj., jatkuvan liiketoiminnan kasvu 13 % Liikevoitto 57 milj., kasvu > 5 % Tulos / osake,28, kasvu > 1% Oma pääoma / osake 9,41 Ensimmäinen omien osakkeiden

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja IR: Andreas Langhoff, tel +358 1 862 114 29.4.28 1 Sisältö Kemira-konserni Q1 Liiketoiminta-alueet Q1 Näkymät 28 2 Kemira-konserni Q1

Lisätiedot

Liikevaihto 2 454 milj., jatkuvan liiketoiminnan kasvu 8 % Liikevoitto 144 milj., pienentyi 18 %

Liikevaihto 2 454 milj., jatkuvan liiketoiminnan kasvu 8 % Liikevoitto 144 milj., pienentyi 18 % Vuosi 21 lyhyesti Liikevaihto 2 454, jatkuvan liiketoiminnan kasvu 8 % Liikevoitto 144, pienentyi 18 % - eläkesäätiöiden kannatusmaksut kasvoivat, TiO 2 syklin pohjassa, Alcro-Beckersin integrointi Tulos/osake,58,

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Jari Rosendal, toimitusjohtaja Petri Castrén, talousjohtaja 24.4.2015. Kemiran osavuosikatsaus. Tammimaaliskuu

Jari Rosendal, toimitusjohtaja Petri Castrén, talousjohtaja 24.4.2015. Kemiran osavuosikatsaus. Tammimaaliskuu Jari Rosendal, toimitusjohtaja Petri Castrén, talousjohtaja 24.4.2015 Kemiran osavuosikatsaus Tammimaaliskuu 2015 Taloudelliset kohokohdat Tammi-maaliskuu 2015 Liikevaihto 553 milj. euroa (530), +4 % Paper-segmentin

Lisätiedot

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki.

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki. Ruukki tänään Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama 14.11.2007 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki tänään Liikevaihto vuonna 2006: 3,7 mrd euroa 14 700 työntekijää

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014 Ahlstrom Tammi-syyskuu 214 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 24.1.214 Sisältö Heinä-syyskuu 214 Kulujen sopeuttamisohjelma Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut

Lisätiedot

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07 Aspon Q1 2007 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist 1 Aspon Q1 2007 Chemicals-ryhmällä onnistunut yritysosto Shipping-ryhmällä onnistunut aluskauppa Voimakas myynnin kasvu, jatkuvat toiminnot

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, Toimitusjohtaja 25.2.2009

Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, Toimitusjohtaja 25.2.2009 Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, Toimitusjohtaja 25.2.2009 IR: Päivi Antola, tel +358 10 862 1140 1 Hyvä kehitys jatkui neljännelle neljännekselle Jatkavien liiketoimintojen liikevaihto nousi

Lisätiedot

Wolfgang Büchele, toimitusjohtaja 24.3.2014. Kemiran varsinainen yhtiökokous 2014 Muutos kannattavaksi veteen keskittyväksi yhtiöksi

Wolfgang Büchele, toimitusjohtaja 24.3.2014. Kemiran varsinainen yhtiökokous 2014 Muutos kannattavaksi veteen keskittyväksi yhtiöksi Wolfgang Büchele, toimitusjohtaja 24.3.2014 Kemiran varsinainen yhtiökokous 2014 Muutos kannattavaksi veteen keskittyväksi yhtiöksi Orgaaninen liikevaihto kasvoi 3 % ja kannattavuus parani Tammi-joulukuu

Lisätiedot

Tervetuloa Kemiran maailmaan! Kemira Oyj Municipal &Industrial

Tervetuloa Kemiran maailmaan! Kemira Oyj Municipal &Industrial Tervetuloa Kemiran maailmaan! Tuija Pohjolainen-Hiltunen Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kemira Oyj Municipal &Industrial Sisällys Kemira 2 800 MEUR kemian yhtiö Lähes 90 vuotta Kemiran historiaa Visio ja

Lisätiedot

Metsä Board Euroopan johtava ensikuitukartonkiyhtiö Mikko Helander Toimitusjohtaja

Metsä Board Euroopan johtava ensikuitukartonkiyhtiö Mikko Helander Toimitusjohtaja Euroopan johtava ensikuitukartonkiyhtiö Mikko Helander Toimitusjohtaja 1 (ex M-real) lyhyesti Liikevaihto noin 2,1 miljardia euroa, henkilöstömäärä noin 3 300 Johtava eurooppalainen ensikuitukartongin,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

VTI-konsernin osavuosikatsaus tammikuu - maaliskuu 2007

VTI-konsernin osavuosikatsaus tammikuu - maaliskuu 2007 VTI-konsernin osavuosikatsaus tammikuu - maaliskuu 2007 Yhteenveto Liikevaihto oli 18,7 miljoonaa euroa (Q1/2006: 19,0 miljoonaa euroa.). Liikevoitto oli 1,9 miljoonaa euroa (2,0), ollen 10,1 % liikevaihdosta

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Kari Savolainen 2.11.2005 (7)

Kari Savolainen 2.11.2005 (7) Kari Savolainen 2.11. (7) Kemiran osavuosikatsaus tammi-syyskuu KEMIRALLA VAHVA HEINÄ-SYYSKUU Liikevaihto 543,0 milj. euroa (heinä-syyskuu : 453,4), kasvu 20. Liikevoitto 59,2 milj. euroa (46,1), kasvu

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

Exel Compositesin strategia 2014 2018

Exel Compositesin strategia 2014 2018 Exel Compositesin strategia 2014 2018 Toimitusjohtaja Riku Kytömäki 4. marraskuuta 2014 Komposiittien markkinakysynnän odotetaan kasvavan sekä määrässä että arvossa mitattuna Komposiittimarkkinat Materiaalimarkkinoita

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014 lyhyesti Liikevaihto noin 2 miljardia euroa vuodessa. Henkilöstömäärä noin 3 200 Euroopan suurin taivekartongissa.

Lisätiedot

Munksjö Oyj älykkäämpää paperiteknologian käyttöä. Arvopaperin Rahapäivä, Helsinki 23.9.2014 Laura Lindholm, sijoittajasuhdepäällikkö

Munksjö Oyj älykkäämpää paperiteknologian käyttöä. Arvopaperin Rahapäivä, Helsinki 23.9.2014 Laura Lindholm, sijoittajasuhdepäällikkö Munksjö Oyj älykkäämpää paperiteknologian käyttöä Arvopaperin Rahapäivä, Helsinki 23.9.2014 Laura Lindholm, sijoittajasuhdepäällikkö 1 2 3 4 Munksjö lyhyesti Liiketoimintaidea ja strategia Taloudellinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008 Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008 Toimintaympäristö Kotimaa Talouden kasvunäkymät heikentyneet, huolena kiihtyvä inflaatio ja korkojen nousun vaikutus asuntorakentamiseen Liike-, logistiikka- ja teollisuusrakentaminen

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja TAMMI-MAALISKUU 214 OSAVUOSIKATSAUS 29.4.214 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 214 Q1 lyhyesti Tammi-maaliskuu 214 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q1/214

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena Etteplan Oyj sijoituskohteena Sijoitus Invest 2014 -tapahtuma 12.-13.11.2014 Etteplan suunnittelualan edelläkävijä yli 30 vuotta Suomen suurin kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut yritys ja suurimpien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Neste Oil strategia ja liiketoiminta

Neste Oil strategia ja liiketoiminta Neste Oil strategia ja liiketoiminta Matti Lehmus, Liiketoiminta-alueen johtaja 26.11.2012 Neste Oil lyhyesti Korkealaatuisiin puhtaamman liikenteen polttoaineisiin keskittyvä jalostus- ja markkinointiyhtiö

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007 Jan Lång Toimitusjohtaja Hyvä toimintaympäristö Euroopassa, heikko markkinatilanne USA:ssa jatkuu Uponorin tuotteiden kysyntä vilkasta Vahvaa kehitystä

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

Kemira Tammi - maaliskuu 2011

Kemira Tammi - maaliskuu 2011 Kemira Tammi - maaliskuu 2011 Harri Kerminen, toimitusjohtaja 3.5.2011 HUOMAUTUS Tämä esitys sisältää tai sen voidaan katsoa sisältävän tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä lausumat liittyvät tulevaisuuden

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-6/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2011 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Huhti-kesäkuu 2011 lyhyesti Vahva kasvu jatkui Liikevaihto kasvoi 23,4 (19,2) milj. euroon toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 25.10.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvällä tasolla Vaneriteollisuuden markkinatilanne edelleen hyvä päämarkkinaalueilla lukuunottamatta

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 28 28.1.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Heinä-syyskuu 28 lyhyesti Liikevaihto 451,2 miljoonaa euroa (444,9 milj. euroa), kasvua 1,4 % edellisestä vuodesta ja

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2009: Hyvä kasvu liikevoitossa ja rahavirrassa Q2/2009 Q2/2008 Historiallinen muutos 1-12/2008 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Jari Rosendal, toimitusjohtaja Petri Castrén, talousjohtaja 23.10.2015. Kemiran osavuosikatsaus. Tammisyyskuu

Jari Rosendal, toimitusjohtaja Petri Castrén, talousjohtaja 23.10.2015. Kemiran osavuosikatsaus. Tammisyyskuu Jari Rosendal, toimitusjohtaja Petri Castrén, talousjohtaja 23.10.2015 Kemiran osavuosikatsaus Tammisyyskuu 2015 Heinä-syyskuu 2015 Taloudelliset kohokohdat Liikevaihto 625 milj. euroa (542), +15 % Pulp

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Ahlstrom Tammi kesäkuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 6.8.215 Sisältö Huhti kesäkuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Huhti kesäkuu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2011. Mika Ihamuotila 17.8.2011

Osavuosikatsaus 1-6/2011. Mika Ihamuotila 17.8.2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 Mika Ihamuotila 17.8.2011 Agenda 1) Keskeiset tapahtumat ja projektit: Kansainvälinen kasvu ja uudet myymälät Tuotelanseeraukset 2) Myynti: Markkinatilanteeseen nähden vahva liikevaihdon

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2007 Esityksen sisältö 1. Liiketoimintaympäristö 2. Strateginen tarkastelu ja tulosparannustoimet 3. Vuoden

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sievi Capital Oyj:n Yhtiökokous 8.4.2014 Harri Takanen Sievi Capital Oyj:n sijoitusstrategia ja tavoitteet Pääomasijoitukset Sievi Capital Oyj sijoittaa varansa kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Merkittävä strateginen hanke Oriola KD:lle Oriola KD Oyj on allekirjoittanut sopimuksen,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-2Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-2Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-2Q 28 Merkittävintä toisella neljänneksellä Tulosparannus- ja liiketoimintakonseptien yksinkertaistamisohjelman tavoite nostettiin 1 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon M-real

Lisätiedot

Kemira GrowHow. Kemira. Kemira GrowHow. Siilinjärvi. Kaivos. Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama

Kemira GrowHow. Kemira. Kemira GrowHow. Siilinjärvi. Kaivos. Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama Kemira Siilinjärvi Kaivos Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama Kemira-konserni kuuluu Kemira-konserniin, joka on listattu Helsingin pörssissä. Suomen valtio perusti Kemiran vuonna

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008

Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Toimintaympäristön epävarmuus kasvaa Kotimaa Asuntojen kysyntä laskenut voimakkaasti, liike- ja toimitilarakentamisen kasvu taittunut Infrarakentamisen ja Talotekniikan näkymät

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja Outotec lyhyesti Liikevaihto 1,9 mrd. euroa vuonna 2013 Toimituksia yli 80 maahan

Lisätiedot

VTI-konsernin osavuosikatsaus tammisyyskuu

VTI-konsernin osavuosikatsaus tammisyyskuu VTI-konsernin osavuosikatsaus tammisyyskuu 2007 Tammi syyskuu kehittyi tammi syyskuussa odotusten mukaisesti ja oli 56,5 miljoonaa euroa (tammi syyskuu 2006: 52,6 miljoonaa euroa). Edellisvuoden vastaavan

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot