Ympäristötieteen valintakoe 2011 Aineistokokeen kysymykset [1]

Transkriptio

1 Ympäristötieteen valintakoe 2011 Aineistokokeen kysymykset [1] Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: Ympäristötieteen valintakoe 2011 Lue oheinen energiantuotannon terveyshaittoja käsittelevä aineisto ja vastaa kysymyksiin 1-5. Huomaa, että aineistosta ei löydy kattavasti tietoa vastauksiin, vaan sinun tulee hyödyntää myös aikaisemmin oppimiasi asioita. Tehtävän tarkoitus ei ole kopioida tekstiä vastaukseesi. Sovita vastauksesi laajuus niin, että jokainen vastaus mahtuu sille annettuun tilaan. HUOM. Vastaustilaa on varattu riittävästi ja vastauksen ei tarvitse täyttää koko tilaa. Jokaisen tehtävän maksimipistemäärä on 6 pistettä. Merkitse nimesi jokaiseen vastauspaperiin. Onko terveydelle haitatonta energiantuotantomuotoa? Useissa tämän kirjasen luvuissa on esitetty energiantuotannosta aiheutuvia terveysvaaroja, niitä aiheuttavat pienet hiukkaset, otsoni, typen oksidit, häkä, rikkidioksidi, raskasmetallit, säteily, onnettomuudet Lista on loputtoman tuntuinen, onko energiantuotanto siis aina vaarallista? Toisaalta ilman energiaa mikään yhteiskunnassa ei toimisi niin kuin nyt, hevosvoimalla ei raskasta teollisuutta pyöritetä, eikä juuri kevyttäkään. Puhtaassa maatalouskulttuurissa ilman koneita nykyihminen ei taitaisi viihtyä enempää kuin vapautettu hopeakettu villissä luonnossa. Eivätkä vaarat olisi ainakaan pienempiä, sen osoittaa jo keski-iän kaksinkertaistuminen alle parissasadassa vuodessa. Suo siis siellä, vetelä täällä. Energiantuotannon terveysvaarojen vertailua ja etenkin niiden ymmärtämistä vaikeuttaa ennen muuta se, että ne aiheutuvat eri tapauksissa aivan erilaisista asioista. Kivihiilen aiheuttamat terveysvaikutukset liittyvät suurelta osin poltettaessa aiheutuviin päästöihin kuten pienhiukkasiin ja pitkällä tähtäimellä kasvihuonekaasuihin, jossakin määrin kivihiilen kaivosteollisuuden riskeihin. Vesivoiman terveyshaitat liittyvät suuronnettomuuksiin, jos pato murtuu ja aiheutuu tulva. Tuulivoiman haitat liittyvät pääasiassa rakentamiseen tarvittavien materiaalien tuotantovaiheeseen. Ydinvoiman haitat perustuvat uraanin louhinnassa aiheutuviin työterveysriskeihin ja mahdollisen onnettomuuden aiheuttamiin päästöihin. Aurinkovoiman haitat perustuvat aurinkopaneeleihin tarvittavien materiaalien tuottamiseen ja aineiden myrkyllisyyteen ja niistä tuleviin jäteongelmiin. Tässä jos missään tarvitaan siis koko elinkaaren mittaista arviota siitä, mitä haitat yhteensä ovat (ks. luku Mikä ihmeen elinkaariajattelu?) Kaikkein eniten yhteiskunnassa on keskusteltu fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman aiheuttamista vaaroista. Tässä ero on hyvin tyypillinen. Ydinvoimasta ei normaalin käytön aikana aiheudu kauas ulottuvia riskejä, mutta onnettomuus voi koskea laajoja alueita. Fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia laajalle leviäviä haittoja taas aiheutuu koko ajan normaalin käytön

2 Ympäristötieteen valintakoe 2011 Aineistokokeen kysymykset [2] aikana, mutta onnettomuudet ovat luonteeltaan paikallisia. Melko suuri yksimielisyys on sekä tutkijoiden että maallikoiden kesken siitä, että ydinvoiman osalta onnettomuuden riski on ratkaisevin asia. Tällöin olisi löydettävä tapa verrata onnettomuuden vaikutuksia fossiilisen energiantuotannon jatkuviin riskeihin. Viime vuosina tätä vertailua on pystytty suuresti täsmentämään. Ydinvoimalaonnettomuuden vertailukohdaksi on muodostunut Tshernobylin onnettomuus. Se oli niin paha kuin ydinvoimalaonnettomuus voi olla, koska huomattava osa kaikesta reaktorissa olevasta radioaktiivisuudesta levisi ympäristöön ensin räjähdyksen ja sitten tulipalon seurauksena (ks. luku Paljonko Tshernobylin onnettomuus vaikutti terveyteen Suomessa?). Vesijäähdytteisissä reaktoreissa samanlainen tulipalo ei ole mahdollinen, koska niissä ei ole grafiittia, siksi se osa jäisi niissä pois. Niissä on nykyään myös mahdollisen räjähdyksen kestävä suojakupu. Vuoden 2011 maanjäristyksen ja tsunamin aiheuttama ydinvoimalaonnettomuus Fukushimassa osoittaa, että turvallisuuden suhteen on vielä paljon tehtävää, vaikka terveysvaikutukset jäänevät hyvin paljon vähäisemmiksi kuin Tshernobylin onnettomuuden. Tshernobylin terveysvaikutuksista tiedetään noin kolmekymmentä välitöntä kuolemantapausta pelastustöiden aikana ja jälkeen. Radioaktiivisen jodipäästön seurauksena on syntynyt noin neljätuhatta kilpirauhassyöpää lapsille, näistä lapsista kymmenkunta on kuollut. Niitä voi tulla jonkin verran lisää, mutta suuruusluokka ei enää muutu. Muita syöpiä voidaan vain arvioida, koska niitä ei pystytä tunnistamaan erilleen Ukrainassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä joka tapauksessa ilmaantuvista sadoista tuhansista syöpätapauksista vuodessa. Kokonaissyöpämääräksi on arvioitu suuruusluokkaa syöpää 50 vuoden aikana, josta tulisi keskimäärin vain satoja vuodessa. Ne tosin painottuisivat luultavasti 5 15 vuoden kohdalle, mutta silti olisivat vain murto-osa kaikista syövistä. Siten arvio jää laskennalliseksi. Näitä vaikutuksia on verrattava fossiilisten polttoaineiden käytön aikana aiheutuviin vaikutuksiin. Pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan Euroopassa ylimääräistä kuolemaa (ks. luku Mikä kaupunki-ilmassa mättää?). Tämä tarkoittaa, että yhden vuoden fossiilisten polttoaineiden päästöt aiheuttavat enemmän kuolemantapauksia, kuin Tshernobylin onnettomuus 50 vuoden aikana. Siten vaikka onnettomuus sattuisi joka vuosi, vaikutus ei yltäisi fossiilisten polttoaineiden haittoihin. Tähän on kaksi ilmeistä vastaväitettä. Ensiksikään ei tiedetä, mikä osa pienhiukkasten aiheuttamasta kuolleisuudesta aiheutuu energiantuotannosta, ja mikä osa esim. liikenteestä. Tämä onkin tärkeä kysymys selvittää. Tämän hetken arvio on, että vähän yli puolet aiheutuisi liikenteestä. Toinen vastaväite on, että kuolemat eivät ole vertailukelpoisia. Pienhiukkaset tappavat todennäköisemmin vanhoja, sydänsairaita ja hengityselinsairaita, joilla ei ehkä olisi muutoinkaan kovin paljon elinaikaa jäljellä. Tämäkin on totta, ja on tärkeä selvittää, minkälaisiin väestöryhmiin pienhiukkaset itse asiassa vaikuttavat. Ne lisäävät jonkin verran myös lapsikuolleisuutta. Toisaalta myös syövästä tulee muistaa, että sekin kehittyy hitaasti vuosien kuluessa, ja on siten myös lähinnä ikääntyvien riski. Nämä vastaväitteet huomioon ottava Maailman terveysjärjestön uusi yhteenveto (2011) arvioi, että pienhiukkaset selittävät Euroopan maissa % kaikkien ympäristön saasteiden aiheuttamista terveysvaikutuksista.

3 Ympäristötieteen valintakoe 2011 Aineistokokeen kysymykset [3] Tämä esimerkki osoittaa, minkälaisten ongelmien kanssa terveystutkijat joutuvat painiskelemaan, kun arvioidaan erilaisten energiantuotantomuotojen terveysvaikutuksia. Arviot eivät ole riidattomia, mutta tämän hetken paras arvio on kuitenkin keskeisten johtopäätösten osalta aika selvä. Energiantuotantomuotojen keskinäinen haitallisuusjärjestys on: kivihiili >> öljy >> uusiutuvat energiantuotantomuodot > maakaasu ja ydinvoima Kivihiili on toisin sanoen haitallisin ja maakaasu ja ydinvoima vähiten haitallisia. Samalla on kuitenkin sanottava, että nämä perustuvat olemassa oleviin tilastotietoihin, ja tekniikan kehittyminen aiheuttaa suuria eroja yhden muodon sisällä. Esimerkiksi 1950-luvulla rakennettu hiilivoimala on täysin toisenlainen terveysriskien suhteen kuin uusinta päästöjen hallintatekniikkaa soveltaen rakennettu 2000-luvun hiilivoimala. Samoin maakaasun aiheuttamat räjähdysriskit ovat erittäin suuret, jos tekniikka ja valvonta eivät ole kunnossa. Suurimmissa onnettomuuksissa on kuollut tuhansia ihmisiä. Koska edellä oleva vaarallisuusjärjestys perustuu olemassa oleviin tilastoihin, siitä puuttuu ilmastonmuutoksen vaikutus. Kuten toisaalla esitetään (luku Vaikuttaako kasvihuoneilmiö terveyteen?), ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset ovat hyvin epäselviä. Se joka tapauksessa edelleen lisää fossiilisen energiantuotannon syntilistaa. Teksti on ajantasaistettu luku Jouko Tuomiston kirjasta 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä arsenikista öljyyn, Kustannus Oy Duodecim Energian tuotanto Suomessa (mtoe, kumulatiivinen) Tuonti 30 Ydin Kaasu Öljyt Kivihiili Turve Vesi Puu mtoe = miljoonaa öljyekvivalenttitonnia

4 Ympäristötieteen valintakoe 2011 Aineistokokeen kysymykset [4] Lue em. teksti ja kirjoita lyhyt essee omin sanoin annettuun tilaan! Jokaisen tehtävän maksimipistemäärä on 6 pistettä Y1. Kuvassa on esitetty energiantuotannon kehitys Suomessa viimeisen sadan vuoden aikana. Puusta ja puutuotteista saatava energian osuus on Suomessa kansainvälisesti hyvin suuri. Minkälaisia ajatuksia terveyden kannalta sen voimakas lisääminen mielessäsi herättää? Vahva puunjalostusteollisuus ja sen käyttämä puuenergia nostavat bioenergian käytön osuuden Suomessa korkeaksi. Bioenergian käytön lisääminen pientalojen lämmityksessä ja alueellisissa lämpölaitoksissa lisää energiapäästöjen alueellista jakaumaa lähelle asutusta lisäten väestön altistumista energiantuotannon päästöille. (verrattuna kaukolämpöön). Pienten tulisijojen päästöjen vähentämiseen käytettävä puhdistustekniikka on vielä toistaiseksi kehittymätöntä, eikä hyötysuhdekaan nouse yhtä korkeaksi kuin suuremmissa yksiköissä. Lisäksi niiden päästöille ei vielä ole asetettu päästönormeja. Suurimmat päästöihin liittyvät ongelmat kytkeytyvät pienkattiloiden ja tulisijojen pienhiukkaspäästöihin, mikä lisää väestön sairastuvuutta, erityisesti hengityssairaat ja vanhukset ovat alttiita sairastumaan. Puubioenergian lisääminen saattaa johtaa ainakin alueellisesti raaka-ainepulaan, mikä nostaa polttopuiden hintaa. Tehokas lämmön eristäminen edistää energiansäästöä. Y2. Saksassa on Fukushiman onnettomuuden jälkeen vaadittu ydinvoimasta luopumista. Lyhyellä tähtäimellä se lisäisi voimakkaasti kivihiilen käyttöä. Mitä arvelet tämän seurauksista terveyden kannalta? Ydinvoimalan käytöstä aiheutuvat päästöt ovat vähäiset ja väestön altistumisen kannalta merkityksettömät. Kivihiilen käyttöön liittyvät ympäristön ja terveyden kannalta pääasialliset riskit liittyvät pienhiukkas- ja rikkidioksidi ja typenoksidipäästöihin. Hiukkasten mukana on myös raskasmetalleja, jotka leviävät ympäristöön. Ydin energian korvaaminen kivihiilellä lisää siis ympäristöterveyden kannalta haitallisia päästöjä. Y3. Mitkä ovat ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta turvallisimmat energiantuotantovaihtoehdot? Vesivoiman, aurinkovoiman ja tuulivoiman, mukaan lukien aaltoenergian käytössä ei tule kasvihuonekaasupäästöjä. Ydinvoiman tuotannossa ei tule kasvihuonekaasupäästöjä, mutta polttoaineen louhinnassa ja jalostuksessa muodostuu päästöjä. Uusiutuvien polttoaineiden käytössä hiilen sitoutuminen uudelleen vähentää kasvihuonevaikutusta, fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyy kasvihuonekaasuna hiilidioksidia. Näistä maakaasun käytössä vähemmän ja siksi se on kivihiiltä ja öljyä edullisempi.

5 Ympäristötieteen valintakoe 2011 Aineistokokeen kysymykset [5] Y4. Miksi eri energiantuotantomuotojen vertaaminen on niin vaikeaa? Eri energiatuotantomuodoilla on erilaiset riskit, joiden suora vertaaminen on lähes mahdotonta. Fossiilisilla polttoaineilla on niiden raaka-aineen louhintaan ja käyttöön liittyvät päästöriskit. Onnettomuusriskejä ei ole pidetty niinkään vakavina. Ydinvoiman osalla taas on raaka-aineen tuotantoon liittyvien riskien lisäksi vakavien onnettomuuksien riski. Ydinvoimaloiden kohdalla riskit ovat realisoituneet mm. Tshernobylin ja Fukushiman onnettomuuksien kohdalla. Myös vesivoimaan patoineen liittyy onnettomuusriski. Vastakkainasettelu tulee siis jatkuvista päästöistä ja niiden aiheuttamista terveyshaitoista ja kuolemista ja toisaalta onnettomuusriskeistä ja mahdollisista uhreista onnettomuuksien sattuessa. Uusiutuvien energian tuotantomuotojen kohdalla riskit ovat vähäisemmät, joskin esim. bioenergian tuotantoon liittyy myös päästöjen terveysvaikutuksia. Kustannusten vertailu on terveysvaikutusvertailua helpompaa, niissäkin toisessa in isot investointikustannukset, kun toisessa käyttökustannukset voivat olla korkeammat. Y5. Mitkä ovat energiankäytön poliittiset ohjaustarpeet lähivuosikymmeninä? Perustele mielipiteesi. Energiakulutuksen lisääntymisen jatkuminen on pysäytettävä ja energian tehokkaamman käytön ja säästön avulla energian tuotantotarve on saatava jopa alentumaan. Keinoina voisi olla energiaverotuspolitiikka niin, että tarpeettoman energian käyttö ei olisi kannattavaa. Perustarpeiden tyydyttämiseen liittyvä energian käyttö olisi kuitenkin pienemmän verotuksen piirissä mikä takaisi oikeuden mukaisuuden. Vähemmän tärkeiden toimintojen energiavero voisi olla suurempi. Liikenteessä on enemmän suosittava turvallista kevyttä liikennettä määräyksin ja tukien avulla. Samoin on suosittava julkista liikennettä tukien avulla erityisesti siinä raideliikennettä ja kaupunkien sisäisessä liikenteessä myös sähköä käyttävää liikennettä, sillä silloin kulutettu energia muuttuu tehokkaasti liike-energiaksi ja pakokaasut jäävät pois. Yksityisautoilua on vähennettävä keinoina mm. ruuhkamaksut, ruuhkaisilla alueilla pysäköintimaksut (tai verotus), jolloin liikennemäärä vähenee ja ilman laatu paranee ja myös liikenneonnettomuudet vähenevät. Tämä edellyttää halpaa ja tiheää julkista liikennettä. Ympäristöystävällisiä energiamuotoja tulisi tukea (aurinko- ja tuulienergiaa) esim. edelleen kehittämistä ja investointeja mm. tutkimusrahoituksella, lainoin.

6 Ympäristötieteen valintakoe 2011 KYSYMYS YA/ sivu [1] Sukunimi: OIKEAT VASTAUKSET Etunimi: Henkilötunnus: Ympäristötieteen valintakoe 2011 Biologian tehtävä B1 Oikeasta vastauksesta annetaan 1 p./väite. Väärästä vastauksesta ei saa miinuspisteitä. Laita X mielestäsi oikeaan ruutuun. Tehtävä Väite Oikein Väärin 1 Vain pieni osa maapallolla eläneistä lajeista on elämän historian aikana kuollut sukupuuttoon. 2 Kasvienperimää voidaan säilyttää siemenien avulla melko huonosti. x x 3 Luonnossa aerobinen mikrobitoiminta muuttaa elohopean eliöille vaarallisempaan muotoon, metyylielohopeaksi. x 4 Suomen vallitseva biomi on taiga. x 5 Ihmisen proteiinisynteesissä on paljon säätelygeenejä. x 6 Munuaisten tehtävänä on vastata sukusolujen synteesin säätelystä. x 7 Biokaasu syntyy jätteistä hapellisissa olosuhteissa. x 8 Sattuma ei aiheuta lajiutumista. x 9 Sukupolvenvuorottelussa monisoluista suvutonta sporofyyttivaihetta seuraa monisoluinen suvullinen gametosyyttivaihe. x 10 Pääjalkaiset kuuluvat niveljalkaisten pääjaksoon. x

7 Ympäristötieteen valintakoe 2011 KYSYMYS YA/ sivu [2] Sukunimi: OIKEAT VASTAUKSET Etunimi: Henkilötunnus: Ympäristötieteen valintakoe 2011 Biologian tehtävä B2 Määrittele tai kuvaa alle 30 sanalla seuraavat käsitteet. Maksimi 2 p./määritelmä. HUOM! Jos lihavoimaton puuttuu, pistemäärä ei ole alentunut. 1. Tuottajageeni Tuottajageeni tarkoittaa eliöissä sellaista geeniä, jonka perintöaines ohjaa jonkin rakenneproteiinin tai entsyymiä valmistusta. 2.Sitruunahappokierto Sitruunahappokierrossa (Krebsin syklissä eli trikarboksyylihappokierrossa) palorypälehappo hajoaa hengitysreaktiossa hiilidioksidiksi, vedeksi ja energiaksi. Sitruunahappo on välivaiheena kierrossa. Reaktio tapahtuu eukariooteilla mitokondrioissa ja prokariooteilla soluissa. 3.Hajakuormitus. Hajakuormitus tarkoittaa maataloudesta, liikenteestä, haja-asutuksesta tms. tulevaa typen, fosforin ja orgaanisen aineen kuormaa, jota ei voida johtaa puhdistamoille ja joka siis valuu vesistöihin monesta eri pisteestä.

8 Ympäristötieteen valintakoe 2011 KYSYMYS YA/ sivu [3] Sukunimi: OIKEAT VASTAUKSET Etunimi: Henkilötunnus: 4.Vieraslaji. Vieraslaji kuvaa eliölajia (kasvi, eläin, mikrobi), joka joko itse leviää tietylle alueelle tai ihmiset tuovat sen. Uudella levinneisyysalueellaan se voi syrjäyttää alkuperäislajeja. Esimerkkeinä ovat lupiini, minkki, supikoira ym. 5.Biologinen torjunta. Biologisessa torjunnassa käytetään hyväksi luontaisia taudinaiheuttajia, loisia tai petoja tuhoamaan jokin torjuttava eliö. Tuhohyönteisten torjunnassa on käytetty mm. Bacillus thuringiensis-bakteeria. 6.Selitä miksi ja minkä verityypin verellä voidaan antaa verensiirto huomioimalla veren ABO-veriryhmät ja Rh-tekijät, kun siirto tehdään henkilölle, jonka verityyppi on O Rhneagatiivinen. O-verityyppisen, Rh-negatiivisen henkilön punasoluista puuttuvat antigeenit A sekä B ja plasmassa on vastaavat vasta-aineet. Hänellä on myös vasta-aine Rh-tekijää vastaan. Hänelle voidaan antaa vain Rh-negatiivista O-verta.

9 Ympäristötieteen valintakoe 2011 KYSYMYS YA/ sivu [4] Sukunimi: OIKEAT VASTAUKSET Etunimi: Henkilötunnus: 7.Autopolyploidia. Polyploidia tarkoittaa kromosomiston moninkertaistumista (kolmin-, nelinkertaistumista ym.). Autoplyploidiassa kromosomistot ovat peräisin samasta lajista. 8.Endeeminen. Endeeminen tarkoittaa kotoperäistä. Sillä tarkoitetaan tietyllä alueella esiintyvää kasvia, eläintä, tautia ym. 9. Diktyosomi.. Diktyosomi on kasvisoluissa esiintyvä elin, jossa tapahtuu mm. proteiinien laskostuminen. Sen rakenne on kalvopussimainen ja rakkulainen ja se vastaa eläinsolun Golgin laitetta. 10.Kommensalismi. Kommensalismissa eliöt saavat ravintonsa samasta paikasta (samalta pöydältä). Varsinaista isäntää pöytävieras ei haittaa eikä hyödytä, mutta vieras hyötyy saamalla ravintonsa tai tarvitsemaansa suojan.

10 Ympäristötieteen yhteisvalinta/kemian kysymykset 2011/ Kysymyksen 1 a 5 p, ja 1 b 5 p K1 a) Reaktioyhtälön kertoimet ja ainemäärä Vastaus: Kemiallisen reaktion kulkua kuvaavasta reaktioyhtälöstä käy ilmi lähtöaineet ja tuotteet. Tämän lisäksi yhtälössä olevien alkuaineiden ja yhdisteiden kaavojen edessä olevista kertoimista voidaan päätellä reaktioon osallistuvien aineiden ainemääräsuhteet. Reaktioyhtälöä laadittaessa lähtöaineet kirjoitetaan yhtälön vasemmalle puolelle ja tuotteet oikealle puolelle. Tämän jälkeen etsitään sellaiset kertoimet, että kummallakin puolella yhtälöä on yhtä monta saman alkuainelajin atomia. Yksinkertaisten reaktioyhtälöiden kertoimet löydetään kokeilemalla. K1 b) Kuinka monta grammaa vettä syntyy, kun 2,0 grammaa etanolia palaa täydellisesti hiilidioksidiksi ja vedeksi. Molekyylipainot: H = 1,008 g/mol, C = 12, 01 g/mol, O= 16,00 g/mol. Ratkaisu Lasketaan etanolin moolimassa M(CH 3 CH 2 OH) = (2*12,01 + 6*1, ,00)g/mol = 46,068 g/mol Lasketaan etanolin moolimäärä n(ch 3 CH 2 OH) = m(ch 3 CH 2 OH):M(CH 3 CH 2 OH) = 2,0 g:46,068 g/mol = 0,0434 mol Kirjoitetaan palamisreaktion yhtälö, jonka kertoimista käyvät ilmi ainemääräsuhteet: CH 3 CH 2 OH + 3 O 2 2CO 2 + 3H 2 O 1 mol 3 mol 0,434 mol n(h 2 O) Lasketaan veden ainemäärä verrannosta n(h 2 O):0,0434 mol = 3 mol:1 mol n(h 2 O) = (3 mol:1 mol)*0,0434 mol = 0,130 mol Lasketaan veden massa m(h 2 O) = n(h 2 O)*M (H 2 O) = 0,130 mol*18,016 g/mol =2,346 g Vastaus: Vettä syntyy 2,3 grammaa.

11 K2. Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet (kukin määritelmä 1 p) a) Alkuaine Vastaus: Aine, jonka kaikilla atomeilla on sama järjestysluku Z b) Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Vastaus: Siinä alkuaineet on ryhmitelty järjestyslukunsa ja atomien elektronirakenteen mukaan. c) Anioni Vastaus: Yksi- tai useampiatominen ioni, jolla on negatiivinen varaus d) Atomi Vastaus: Ytimestä ja sitä ympäröivästä elektroniverhosta muodostunut kemiallisesti jakamaton hiukkanen e) Ionisidos Vastaus Kationien ja anionien välinen sähköinen vetovoima, jonka tuloksena on ionirakenteinen yhdiste. f) Isotoopit Vastaus: Saman alkuaineen atomeja joilla on erisuuret massaluvut g) Hygroskooppinen aine Vastaus: Ilmasta vettä imevä aine h) Poolinen ja polaarinen molekyyli Vastaus: Molekyyli, jossa positiivisten ja negatiivisten varausten painopisteet eivät yhdy. i) Osmoosi Vastaus: Aineen virtaaminen puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksesta väkevämpään. j) Kovalenttinen sidos Vastaus: Muodostuu, kun yhteinen elektronipari tai parit sitovat kaksi atomia toisiinsa. Tehtävä K3 10p. 3) Sammutettu kalkki, sitruunahappo ja ruokasuola ovat kaikki valkoisia kiinteitä aineita. Jokainen niistä liukenee ainakin jonkin verran veteen. Purkit ovat menneet sekaisin. Miten tunnistat kyseiset aineet? Maistaminen on kiellettyä. Vastaus: Kalsiumhydroksidin vesiliuos värjää ph-paperin siniseksi. Sitruunahapon vesiliuos värjää ph-paperin punaiseksi. Ruokasuolan vesiliuos ei aiheuta värin muutosta.