Voimaa arkeen -kurssitoiminta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voimaa arkeen -kurssitoiminta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä"

Transkriptio

1 Ihmisen terveyden tähden Voimaa arkeen -kurssitoiminta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Kokemuksellisuus Vertaisuus Mahdollisuus

2 2

3 Mitä on Voimaa arkeen -kurssitoiminta? Tervetuloa Voimaa arkeen -kursseille Oletko kiinnostunut mielen hyvinvointiin, toipumiseen ja elämänhallintaan liittyvistä teemoista? Laatupalkittu Kokemuksesta oppia vertaisuudesta voimaa -hanke ja sen myötä Etelä-Pohjanmaalla kehittynyt kokemusasiantuntijatoiminta saa arvoisensa jatkon. Voimaa arkeen kurssitoimintamme alkoi tammikuussa 2014 ja jatkuu edelleen. Kurssimuotoisen toiminnan tavoitteena on tukea mielenterveys- ja/tai päihdekuntoutujien ja omaisten voimavaroja ja arjessa selviytymistä. Tämän lisäksi kurssitoiminta tarjoaa uuden oppimisen mahdollisuuden myös mielenterveys- ja päihdetyötä tekeville ammattilaisille ja alan opiskelijoille. Kevätlukukaudella kurssiohjelmassa ovat mm. Mielenterveyden ensiapu 1 -kurssi sekä Avaa tunnelukkosi luento. Syyslukukaudella perehdymme esimerkiksi erilaisiin psyykkisiin sairauksiin. Osa kursseista on kestoltaan yhden iltapäivän mittaisia, jotkut koostuvat useammasta kokoontumiskerrasta. Kouluttajina jokaisella kurssilla toimivat kokemusasiantuntija ja ammattilainen yhdessä. Kurssipäiviä tulee olemaan 1-2/viikko. Koulutuksiin voivat osallistua mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä heidän läheisensä, mielenterveys- ja päihdetyöntekijät, sosiaali- ja terveysalan opiskelijat sekä muut asiasta kiinnostuneet. Voit osallistua mielenkiintosi mukaan yhteen tai useampaan kurssiin. Kurssit ovat ilmaisia. Mahdollinen materiaalimaksu on mainittu erikseen. Tavoitteena on: jakaa kokemuksia sairaudesta ja toipumisesta eli vertaistukea tukea kuntoutujien ja läheisten toimintakykyä ja elämänlaatua vähentää mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvää leimautumista ja syrjintää vahvistaa kokemustiedon asemaa mielenterveys- ja päihdetyötä tekevien sekä alan opiskelijoiden koulutuksessa. Ajankohtaista ja muutokset: Lisätietoja: Susanna Ahola, psyk. sairaanhoitaja Puhelin: , sähköposti: susanna.ahola@epshp.fi Tiina Rintamäki, koulutusavustaja Puh , sähköposti: koulutusavustaja@epshp.fi voimaa.arkeen@epshp.fi Postiosoite: Frami C, Psykoterapiapoliklinikka Kampusranta 9, Seinäjoki voimaa.arkeen@epshp.fi 3

4 Kokemusasiantuntija -koulutus Tervetuloa kokemusasiantuntijakoulutukseen Oletko kiinnostunut toimimaan kokemusasiantuntijana mielenterveys- ja päihdetyössä? Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan kokemusasiantuntijakoulutuksen käynyttä henkilöä, jolla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- ja päihdeongelmista, joko niistä itse kärsivänä, niistä toipuneena, palveluita käyttäneenä, omaisena tai läheisenä. Kokemusasiantuntija toimii palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa tai vertaistoimijana tai kokemuskouluttajana. Vertaistoimijana voi olla henkilö, joka omaan kokemusasiantuntijakoulutukseen nojaten toimii palvelujärjestelmässä asiakkaan pitkäaikaisen hoidon tukena tai vertaisryhmissä tai vertaistukihenkilönä. Kokemusasiantuntija-koulutus koostuu kursseista, jotka suoritetaan Voimaa arkeen -kurssitoiminnan kautta. Mitä on kokemusasiantuntijuus? Viestintä ja mediataidot Ryhmässä toimiminen Pedagogiset taidot Ihmisen psyykkinen kehitys ja elämänkaari Kokemusasiantuntijana toimiminen Mielenterveyden Ensiapu - MTEA I Psyykkiset sairaudet Oman elämäntarinan kirjoittaminen Tietoa päihdesairauksista Esiintymistaidot Auttajan jaksaminen Haku kokemusasiantuntijakoulutukseen on syksyisin. Hakemuksia koulutukseen voi tiedustella koulutusavustajalta tai omalta hoitotaholta. Koulutukseen valitaan 12 opiskelijaa. Kokemusasiantuntijakoulutukseen liittyvät kurssit alkavat aina tammikuun alussa. Kokemusasiantuntija-pätevyyden suorittaminen kestää noin vuoden. Pakollisten kurssien lisäksi voit osallistua myös muille sinua kiinnostaville kursseille. Kokemusasiantuntijakoulutukseen kuuluu myös työnohjauksellisia ryhmätapaamisia. Kurssit ovat ilmaisia. Mikäli kurssilla on esim. materiaalimaksu, se on mainittu erikseen. Matkakustannuksiin tukea voi tiedustella oman kotikunnan sosiaalitoimesta. Kuntoutunut työkykyiseksi kokemusasiantuntijakoulutuksen avulla, itse ja työterveyslääkäri todennut tämän 4 voimaa.arkeen@epshp.fi

5 Missä toimimme? P10 P11 5 Y-TALO, PÄÄOVI Etelä Länsi Pohjoinen 1 Tikanpesä P9 P8 YD YC YA YB PÄIVYSTYS P12 Koskenalantie 4 Itä 2 Wilhelmiina Östermyrankatu J H-, G-, F-OSAT VÄLIAIK.SISÄÄNKÄYNTI P-OSA, PÄÄOVI H P G A B 3 F E D C P4 Mediwest KESKUSSAIRAALA, PÄÄOVI P1 3 4 Auditoriot Mediwest Von Essenin katu P7 TYÖMAA-ALUE Lämpökeskus Seuralantie L K Kiertotie P2 P3 Hanneksenrinne N Koskenalantie 5 6 Kokoustila Tupa Frami JALASJÄRVI Huhtalantie KESKUSTA 7 Järjestötalo Länsi Pohjoinen Simunantie 2 Kelkkatie 1 Etelä Itä Björkenheimin puistotie Björkenheimin puistotie Östermyrankatu Jalasjärvi Huhtalantie Huhtalantie Alikulku Seuralantie Björkenheimintie Björkenheimintie Seurala Vuorenmaanrinne Valtionkatu Jouppilantie 6 Puskantie Keskuskatu Kalevankatu Kauppakatu Koulukatu 7 Ruukintie Vapaudentie Kirkkokatu voimaa.arkeen@epshp.fi 5

6 Kohderyhmät, tarjonta ja tavoitteet Kuntoutujat Asiasta kiinnostuneet Ammattilaiset Opiskelijat Lähiomaiset Tarjoamme Koulutuksellinen työote on tällainen uusi toimintatapa. Mahdollisuus opiskeluun ja uuden oppimiseen sekä opiskelijan roolin omaksuminen vahvistavat kuntoutujan itsetuntoa, omanarvontunnetta ja elämänhallinnan tunnetta. Tavoitteet jakaa kokemuksia sairaudesta ja toipumisesta eli vertaistukea tukea kuntoutujien ja läheisten toimintakykyä ja elämänlaatua vähentää mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvää leimautumista ja syrjintää vahvistaa kokemustiedon asemaa mielenterveys- ja päihdetyötä tekevien sekä alan opiskelijoiden koulutuksessa. Tarjoamme Tarjoamme kokemustiedon kautta kokemuksia hyödynnettäväksi alan opiskelijoille ja käytännön hoitotyöhön palveluiden käyttäjien näkökulmasta. Ammattilaisluennoitsijat tuovat viimeisintä tietoa teorianäkökulmasta. Tavoitteet vahvistaa yhteistyötä Epshp:n ja sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa sekä tuoda esiin psykiatrisen työn monipuolisuutta vastata entistä paremmin asiakkaiden ja työelämän tarpeisiin sekä samalla vaikuttaa yleisiin asenteisiin vahvistaa kokemustiedon asemaa mielenterveysja päihdetyötä tekevien sekä alan opiskelijoiden koulutuksessa ja vähentää leimautumista tukea muutosta kohti asiakkaan/potilaan voimaantumista ja kuntoutumista tukevaa työotetta Kun sinusta tuntuu että haluat ymmärtää paremmin itseäsi ja sairauttasi tai haluat tietää miten joku toinen kokee saman sairauden. Haluat kuulla myös muiden tarinoita omasta sairaudestaan, siitä miten kaikki alkoi ja miten toipuminen on mahdollista. 6 voimaa.arkeen@epshp.fi

7 Kurssit - Psyykkiset sairaudet ja häiriöt Kaksoisdiagnoosi Kaksoisdiagnoosi tarkoittaa, että samalla henkilöllä on samanaikaisesti sekä päihteisiin liittyvää että muuta psykiatrista problematiikkaa. Päihdehäiriön laatu ja vakavuus voivat vaihdella, samoin muun psykiatrisen häiriön oireet. Päällekkäiset häiriöt vaikuttavat toisiinsa monin tavoin, ja siksi niitä olisikin parasta hoitaa yhtä aikaa, molemmat huomioiden. Luennolla käydään läpi kaksoisdiagnoosiin ja sen hoitoon liittyviä yleisiä asioita ja ongelmatilanteita. Aina ei tarvitse olla hyvä olla" Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja. Tutustutaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyyteen, kulkuun, syntymekanismiin sekä hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksiin. Luennon tavoitteet: pyritään antamaan tietoa häiriön luonteesta ja hoitoperiaatteista sekä lisätä ymmärrystä, mistä kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on kyse ja miten tämän monimuotoisen mielenterveyshäiriön kanssa on mahdollista selviytyä. Koulutus on avannut oman elämän solmujen avaamisprosessin Skitsofrenia Esityksen tavoitteena on läpikäydä lyhyesti skitsofrenia sairauden ja psykiatrian historiaa, kertoa mitä skitsofrenian syystä tiedetään, esitellä tällä hetkellä käytössä oleva sairausmalli ja diagnostiikka ja kertoa käytetyistä hoitomuodoista. Lisäksi käydään läpi Käypähoito suosituksen mukaan esiintyvyydestä, riskitekijöistä ja lääkityksestä. voimaa.arkeen@epshp.fi 7

8 Kurssit - Psyykkiset sairaudet ja häiriöt Depressio ei synny tyhjästä Depressio syntyy aina jossakin sosiaalisessa ympäristössä. Se ei ilmaannu tyhjästä. Vakavuudeltaan se voi olla lievästä vaikeaan. Stressi-haavoittuvuusmalli auttaa ymmärtämään myös depression syntymistä ja siitä toipumista. Yksipuolinen näkemys depression biologisesta luonteesta johtaa lääkehoidon ylikorostamiseen. Ihmisen geneettisen alttiuden kieltäminen johtaa lääkehoidon mahdollisuuksien torjumiseen. Missä menee kultainen keskitie? Onko suru tai väsymys syy sairauslomaan? Ei ole! Mutta depressio on. Mikä on surun ja depression välinen yhteys? Entä työuupumuksen suhde depressioon? Teemmekö normaaleista elämään kuuluvista asioista sairauksia? Ylireagoimmeko pahaan mieleen? Vai yritämmekö painaa villaisella ihmisten ylikuormituksen ja vetää irti selkänahan viimeisetkin rippeet? Menitkö jo solmuun? Yritetään avata solmuja yhdessä ja selvitellään näitä vaikeita vyyhtejä. Oletko nähnyt sen? Oletko kuullut sen? Sydämeeni on hiipinyt uusi tunne onnellisuus. Neurologiset häiriöt Iltapäivän luennolla keskitytään kehityksellisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin yleisesti neuropsykiatrisista häiriöistä, niiden diagnosoinnista ja synnystä sekä neuropsykiatrisista aivoista. Esityksen toisella puoliskolla sitten tarkemmin yksittäisistä häiriöistä (ainakin ADHD, ADD, Asperger, Touretten oireyhtymä ja selektiivinen mutismi). Ahdistuneisuushäiriöt Oivallinen näkemys omasta todellisuudesta Ahdistuneisuuden tunteella tarkoitetaan sisäistä jännitystä, levottomuuden, kauhun tai paniikin tunnetta. Kokemuksena ahdistuneisuus on pelon kaltainen tunnetila. Pelko ja lievä ahdistuneisuus ovat arkipäiväisiä ja sinänsä normaaleja tunnekokemuksia. Ahdistuneisuus on usein tilannekohtaista, vaikean elämäntapahtuman laukaisemaa ja menee tilanteen lauetessa luonnostaan ohi. Mielenterveyden häiriöstä - ahdistuneisuushäiriöstä - voidaan puhua vasta silloin, kun ahdistuneisuus on voimakasta, pitkäkestoista sekä psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä rajoittavaa. Koulutuspäivän sisältönä on tutustuminen ahdistuneisuuteen, ahdistuneisuushäiriöihin ja näiden hoitomuotoihin. Keskeisenä sisältönä ovat myös ahdistuneisuuden itsehoidolliset menetelmät. 8 voimaa.arkeen@epshp.fi

9 Kurssit - Psyykkiset sairaudet ja häiriöt Persoonallisuushäiriöt Persoonallisuushäiriöillä tarkoitetaan syvälle juurtuneita ja pitkäaikaisia kokemus- ja käyttäytymismalleja, jotka poikkeavat selvästi henkilön kulttuuriympäristön odotuksista ja aiheuttavat usein merkittävää kärsimystä ja haittaa monilla elämän osa-alueilla ja sosiaalisissa suhteissa. Persoonallisuushäiriöt ovat luonteeltaan kehityksellisiä tiloja, jotka alkavat lapsuudessa, nuoruudessa tai viimeistään nuorella aikuisiällä. Raja persoonallisuushäiriöisen ja normaalina pidetyn käytöksen välillä on liukuva. Useimmilla psyykkisesti terveillä ihmisillä ilmenee etenkin stressitilanteissa eri persoonallisuushäiriöille ominaisia tapoja kokea tai käyttäytyä. Persoonallisuushäiriöissä nämä tavat ja käytös ovat kuitenkin luonteeltaan jäykempiä ja itsepäisempiä. Luennon tavoitteena on tutustua yleisimpiin persoonallisuushäiriöihin ja näiden tutkituimpiin hoidollisiin lähestymistapoihin sekä arvokasta tietoa siitä miten persoonallisuushäiriön kanssa voi elää normaalia arkea. Koulutuksen ansiosta tunnen itseni eheäksi, kokonaiseksi ihmiseksi, selviytyjäksi. Syömishäiriöt Syömishäiriöitä pidetään modernina ilmiönä, mutta sairauksista tunnetuin, anorexia nervosa eli laihuushäiriö on kuvattu jo satoja vuosia sitten nykymuodossaan. Noin 7% suomalaisnaisista sairastaa syömishäiriön ennen 30. ikävuottaan. Laihuushäiriön esiintyvyys on 2,2%, ahmimishäiriön 2,3% ja epätyypillisten syömishäiriöiden osuus 2,9%. Miehillä sairastavuus on 4-10 kertaa harvinaisempaa kuin naisilla. Luennon tarkoituksena on esitellä syömishäiriöt sairausryhmänä ja perehtyä näiden sairauksien hoitamiseen. Enää en koe sairauttani erilliseksi osaksi itseäni vaan se on osa minua Päihderiippuvuudet "Päihderiippuvuus voi kehittyä eri aineisiin. Näitä ovat mm. alkoholi, nikotiini, lääkkeet, kannabis, opiaatit ja amfetamiini. Eri aineisiin liittyvät riippuvuudet muistuttavat paljon toisiaan. Riippuvuus voi syntyä myös mm. pelaamiseen. Riippuvuus ilmenee usein vaikeutena hallita aineen käytön aloitusta, määriä tai lopettamista. Tämä voi johtaa käytön jatkumiseen haitoista huolimatta ja päihteiden käyttö syrjäyttää ainakin osin itsestään huolehtimisen, harrastukset, ihmissuhteet ja koulutuksen tai työn. Lisäksi riippuvuuteen liittyy usein sietokyvyn kasvua käytettyyn aineeseen ja vieroitusoireita käytön loppuessa. Kykenemättömyys tunnistaa tai myöntää riippuvuuden aiheuttamia oireita ja haittoja on yleinen ilmiö päihderiippuvuudessa." THL Puhutaan päihteistä, riippuvuudesta, hoidosta, toipumisesta ja kokemuksista. Mitä yleisimmät päihderiippuvuudet ovat? Miten niitä voidaan hoitaa? voimaa.arkeen@epshp.fi 9

10 Kurssit - Psyykkiset sairaudet ja häiriöt Varhaiset kiintymyssuhteet mielenterveys ja päihteet Varhainen vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä ohjaa lapsen kehitystä monitasoisesti. Vaikuttavatko varhaiset kiintymyssuhdekokemuksemme vielä aikuisiällä? Olemmeko lapsuuden kokemustemme vankeja? Vaikuttavatko varhaiset kiintymyssuhteet päihde- tai mielenterveysongelmiin aikuisena? Entä millä tavalla vanhemman päihde- ja mielenterveysongelmat vaikuttavat lapsiin ja lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteeseen? Kuinka voin auttaa tai suojata lapsiani niin etteivät kuormittavat kokemukset siirry sukupolvelta toiselle? Luennolla käsitellään varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen syntyä ja merkitystä lapsen kehitykselle sekä näiden yhteyttä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Koulutuksessa saamieni uusien näkökulmien avulla olen tehnyt vielä kerran uuden matkan omaan itseeni. Enää en koe sairauttani erilliseksi osaksi itseäni vaan se on osa minua. Koulutuksen ansiosta tunnen itseni eheäksi, kokonaiseksi ihmiseksi, selviytyjäksi. Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Koulutuspäivän aikana käsitellään kuvia apuna käyttäen mitä aivoissa tapahtuu aistiharhan aikana. Tavoitteena on ymmärtää pääpiirteissään miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa. Päivän aikana käydään läpi lääkkeellisiä ja lääkkeettömiä aistiharhan hoitokeinoja sekä keskustellaan aiheeseen liittyvistä asioista kouluttajan, kokemusasiantuntijan ja ryhmän kesken. 10 voimaa.arkeen@epshp.fi

11 Kurssit - Elämänhallintataidot MTEA 1 Mielenterveyden ensiapu 1 (MTEA1) -koulutus on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille. Painopiste on mielenterveysosaamisen vahvistamisessa sekä oman ja toisten hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Koulutuksen tavoitteena on lisätä tietämystä mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä, lisätä valmiuksia tunnistaa, kohdata ja auttaa mielenterveysongelmista kärsiviä lähimmäisiä, muuttaa asenteita positiivisempaan suuntaan, vähentää leimautumista ja siitä aiheutuvaa häpeää. Kurssi vahvistaa omia voimavaroja ja antaa rohkeutta huolehtia omasta ja lähimmäisten mielenterveydestä. Kurssimaksu sisältää Mielenterveyden ensiapukirjan (30 ). Suru-luento Surussa jokainen ihminen on kokemusasiantuntija. Elämään sisältyy iloa ja surua, rinnakkain, peräkkäin ja sisäkkäin. Läheisen kuoleman tuottama suru on suruista henkilökohtaisimpia ja suurimpia, mutta surua on monenlaista. Onko suru työtä? Olenko masentunut vai surullinen? Saanko surra? Onko suru yhdessä helpompi kantaa? Mistä saan lohdutuksen ja tuen? Uskallanko asettua surevan rinnalle? Surussa jaamme paljon yhteistä kokemusta, mutta jokaisen suru on kuitenkin yksilöllistä ja ainutkertaista. Väkivallan seuraukset Mitä kaikkea väkivalta aiheuttaa? Pääsisältönä ovat väkivallan vaikutukset ja ylisukupolvinen siirtyminen. Voiko väkivaltaisuutta jotenkin ymmärtää? Miten väkivallan kierteen voi katkaista? Eli traumaterapian pohjaa, narratiivisen terapian pohdintoja yms. Sekä videoklippi kokemusasiantuntijan kertomuksesta. Kognitiiviset taidot - Kognitiivisen psykoterapian näkökulma Kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta kognitiivisia taitoja lähestytään ajatusten, tunnekokemusten, kehon tuntemusten ja käyttäytymisen näkökulmista. Tässä "neliyhteydessä" ongelmallisen kokemisen tutkiminen johtaa uusiin oivalluksiin siitä, millaisia uskomuksia ihmisellä on ja sen hahmottamiseen, miten paikkansa pitäviä uskomukset ovat. Uskomusjärjestelmien kautta muutosta vähemmän ongelmalliseen kokemukseen voidaan vahvistaa. Vuorovaikutus näkökulma pari- ja perheterapiassa Oma erityisyytemme on usein lähtöisin synnyinperheemme kokemuksista. Miten ymmärtää tätä parisuhteen ja perheen kriisien yhteydessä? Perheterapia tarkoittaa tietoista pyrkimystä tutkia, hoitaa ja ymmärtää perheen sisäisiä vuorovaikutuskuvioita sekä yksittäisillä perheenjäsenillä esiintyviä häiriöitä ja niiden aiheuttamaa kärsimystä. Tietoa sosiaaliturvasta kuntoutumisen eri vaiheissa Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja toimeentulon turvaavista etuuksista. Kurssilla käydään läpi sosiaaliturvan yleisimmät etuudet ja tukimuodot. Kurssilla on tarjolla myös ammattilaisille ajantasaista tietoa ammattitaidon vahvistamiseksi. Yleisiä vinkkejä ja ohjeita eri elämäntilanteisiin. Hyvin rakennettu koulutus. Kokemustieto auttaa ymmärtämään teoriaa ja toisin päin. Mahtava asia, että joku haluaa jakaa elämäänsä/kokemuksiaan/ sairauttaan. Kiitos! voimaa.arkeen@epshp.fi 11

12 Kurssit - Elämänhallintataidot Avaa tunnelukkosi-luento Avaa tunnelukkosi iltapäivä auttaa osallistujia hahmottamaan niitä psyykkisiä rakenteita, jotka saattavat olla itselle hyvinkin haitallisia. Tunnelukot tai skeemat kehittyvät lapsuuden ja nuoruuden aikana. Ne ovat auttaneet selviytymistä aikansa, mutta aikuisiällä niistä on yksilölle enemmän haittaa kuin hyötyä. Esimerkiksi vaativuuden, alistumisen ja uhrautumisen skeemat estävät henkilöä saamasta riittävää tyydytystä omille tarpeilleen. Tämä puolestaan saattaa johtaa moninaisiin psyykkisiin oireisiin. Itseä kahlitsevien lukkojen avaaminen on psyykkisen terveyden ja tyytyväisyyden kannalta välttämätöntä. Stressinhallinta- ja vuorovaikutustaidot-luento Ihmissuhteet solmussa ja elämänhallinta hukassa? Kiire ahdistaa jatkuvasti eivätkä kierrokset tahdo laskea millään? Jos tunnistat näistä itsesi ja olet kiinnostunut oppimaan uusia keinoja arkeasi avuksi, niin lämpimästi tervetuloa! Tapahtuma on kaikille avoin ja pitää sisällään käytännönläheistä ja kansantajuista rautalankaa tietoisuustaitojen hyödyntämisestä vuorovaikutustilanteissa ja stressinhallinnassa. Mindfullnes-luento Mindfulnessissa on kyse mielemme, ajatustemme sekä tunteidemme rauhoittamisesta yksinkertaisin harjoituksin. Opimme harjoitteiden myötä hyväksymään ajatuksemme ja tunteemme sekä olemaan enemmän tietoisesti läsnä elämässämme. Mindfullnessin harjoittamisen myötä mielemme selkenee ja kehomme rentoutuu. Terveytemme ja hyvinvointimme paranevat. Opimme hallitsemaan stressiä paremmin sekä helpottamaan mahdollista ahdistusta. Harjoitukset parantavat myös keskittymiskykyä sekä kehittävät sosiaalisia taitoja. Opimme hyväksymään itsemme sellaisina kuin olemme, ilman arvostelua tai tuomitsemista Rentoutusmenetelmät-luento Suggestiopohjaisten rentoutusmenetelmien historiaa, nykyasema ja keskeiset käsitteet. Suggestio, induktio, transsi ja siihen liittyvät ilmiöt. Suggestiivisten menetelmien sovellusalueet. Koulutus on prosessinomainen välitehtäviä ja käytännön harjoitteita sisältävä. Rentoutusmenetelmien perusteiden omaksuminen yhdeksi työtavaksi niin terapia- kuin vastaanotto- tai valmennustyöhön. Uni, valo, liikunta ja ravinto-luento Pitäisi nukkua riittävästi, liikkua monipuolisesti ja syödä terveellisesti, mutta nykyinen elämänrytmi tuntuu pistävä kapuloita rattaisiin ja usein ainakin yksi osa-alue kärsii. Luennolla käydään läpi käytännön keinoja löytää tasapaino näiden kaikkien sekä mielen hyvinvoinnin välillä. Motivoiva haastattelu Motivoiva haastattelu on ammattilaiselle tai kelle tahansa kansalaiselle tarkoitettu ohjausmenetelmä, joka tähtää toisen ihmisen / asiakkaan muutokseen itselle haitallisessa käyttäytymisessä. Motivoiva toimintatapa on asiakaskeskeinen, ihmisen omista tarpeista ja arvomaailmasta lähtevä ohjausmenetelmä, jonka tavoitteena on vahvistaa sisäistä motivaatiota ja muuttaa haitallista ja riippuvuutta aiheuttavaa toimintaa. Motivoiva asiakkaan kohtaaminen tarkoittaa aitoa kunnioitusta, välittämistä ja myötätuntoa. Motivoivaa haastattelua on käytetty mm. silloin kun kyseessä on: Päihdeongelma, dieetin noudattaminen, diabeteksen hallinta, fyysisen aktiviteetin lisäys tai hoito-ohjeiden noudattaminen. Kuntoutumiselle uutta voimaa - tietoa sairaudestasi / lähimmäisen sairaudesta 12 voimaa.arkeen@epshp.fi

13 Kurssit - PR-taidot Pedagogiset taidot-luento Pedagogisten taitojen osiossa perehdymme siihen, mitä kaikkea on otettava huomioon erilaisten ryhmien vetämisessä ja mistä syntyy hyvä luento. Keskitymme myös tunnetaitoihin, motivaatioon ja myönteisyyteen sekä niiden merkitykseen opetus- ja oppimistilanteissa. Ohjaajana ryhmässä-luentosarja Ohjaajana ryhmässä 1 ja 2 tarkastelemme ohjaajan roolia ja ohjaustyyliä ryhmässä. Käymme läpi ryhmän muodostumista ja sen erivaiheita. Tarkastelemme myös ryhmäläisten erilaisia rooleja ryhmässä sekä haemme toimintamalleja haastaviin tilanteisin. Molemmat kerrat sisältävät sekä teoriaa että erilaisia harjoitteita. Viestintä- ja mediataidot-luento Luennon päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Opitaan mediakriittisyyttä sekä tavallisen ihmisen tarvitsemia tietoja ja taitoja eri medioiden tulkinnassa. Esiintymistaidot-luentosarja Rentoon ja itsevarmaan esiintymiseen vaikuttavat monet seikat. Puheen valmistamisen lisäksi vieras tila, äänentoistotekniikka tai kuulijakunnan koko voivat kampittaa. Kurssilla nitistetään nämä haasteet tutustumalla esiintymistaidon perusasioihin. Kurssilla käydään läpi sanallisen ja sanattoman viestinnän merkitystä sekä tutustutaan reviireihin ja statuksiin. Oman elämäntarinan kirjoittaminen-luentosarja Oman elämäntarinan kirjoittaminen -kurssilla hahmotetaan elämänviivan avulla; siinä jokaisen osallistujan oma elämä hahmottuu seitsenvuotiskausiin, joista nostetaan esiin oleellisia elämäntapahtumia ja kehitystehtäviä. Elämäntarinan kirjoittaminen koostuu kolmesta neljän tunnin osioista, joiden aikana tehdään pieniä kirjoitusharjoituksia sekä syvennytään kirjoittamisen perusasioihin. Matka itseen ja itseyteen on tärkeä jokaiselle meistä. Yksi tie tehdä tätä matkaa on kirjoittamisen kautta. Päihderiippuvuus yhdellä perheenjäsenellä sairastuttaa koko perheen. Siksi on tärkeää että läheinen, joka on selviytynyt, voi auttaa (mahdollisesti) muita samassa tilanteessa olevia ihmisiä. Koulutusta tähän tehtävään saa monipuolisesti kokemusasiantuntijakoulusta. voimaa.arkeen@epshp.fi 13

14 Kurssit - PR-taidot Esiintymistaidot-luentosarja Rentoon ja itsevarmaan esiintymiseen vaikuttavat monet seikat. Puheen valmistamisen lisäksi vieras tila, äänentoistotekniikka tai kuulijakunnan koko voivat kampittaa. Kurssilla nitistetään nämä haasteet tutustumalla esiintymistaidon perusasioihin. Kurssilla käydään läpi sanallisen ja sanattoman viestinnän merkitystä sekä tutustutaan reviireihin ja statuksiin. Tulevia Hea - Henkinen ensiapu Henkinen ensiapu on läsnäoloa läheisten/ potilaan kanssa erilaisissa elämän kriisitilanteissa. Psykoterapiamuotoja Ratkaisukeskeinen terapia Luovat terapiat Toimintaterapia Tanssi- ja liiketerapia Muistisairaudet ja mielenterveys Etenevät muistisairaudet ovat kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Muistisairauksia sairastavien ihmisten määrä kasvaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Otamme mielellämme vastaan ideoita ja toivomuksia uusien kurssien aiheista. voimaa.arkeen@epshp.fi 14 voimaa.arkeen@epshp.fi

15 Muistiinpanoja Ammattilaisten kommentteja kokemusasiantuntijatoiminnasta Kiitos! Minä olen kyllä ihan myyty tälle toiminnalle. Kokemusasiantuntijat tuovat hoitokuvioihin jotain sellaista, mitä me virkaihmiset emme ikinä kykene antamaan. Jo toistamiseen erinomainen kokemus. Minusta tämä on yksi hoitokeino muiden hoitokeinojen ja hoitomuotojen skaalassa. Potilaat itse usein sanovat, että toisen samaa kokeneiden tuki on olennaisen tärkeä asia. Myös hoitohenkilökunta saa systeemin kautta tietoa hoidon vaikuttavuudesta ja palautetta muutenkin toiminnasta. Huonosti toimiviin kohtiin voidaan puuttua. Tässä kohtaa mahdollisuus myös painottaa sitä, että toimintamme olisi oikeasti tärkeää olla potilaskeskeistä Luennoilla / koulutuksissa kokemusasiantuntijat tuovat syvyyttä ja vankkaa kokemuspohjaa oirekuvista voimaa.arkeen@epshp.fi 15

16 Ihmisen terveyden tähden JÄRISTYKSEN JÄLKEEN Järistyksen jälkeen kerää lohkareesi, pieneksi pirstaloituneet palasesi, kaikki mitä sinusta on jäljellä. Älä enää levittäydy vaan limittäydy tiiviin teräväksi ylöspäin, ylöspäin, kunnes huippusi halkoo tuulta. Sillä peruskallioksi sinusta ei enää ole, etkä sinä sellaiseksi halunnut jäädäkään. Vuoreksihan sinä halusit kasvaa. Susanna Jussila 2015 Yhteystiedot ja ilmoittautuminen Voimaa arkeen kurssitoimintaan Ilmoittautuminen: sähköposti: puhelin: ,

KOKEMUSASIANTUNTIJA -KOULUTUS

KOKEMUSASIANTUNTIJA -KOULUTUS Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin järjestämä KOKEMUSASIANTUNTIJA -KOULUTUS päihde- ja mielenterveyskuntoutujille sekä heidän läheisille KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUS Oletko kiinnostunut toimimaan kokemusasiantuntijana

Lisätiedot

Voimaa arkeen kurssitoiminta. Kevät 2018

Voimaa arkeen kurssitoiminta. Kevät 2018 Voimaa arkeen kurssitoiminta Kevät 2018 Sisällys 1. Yleistä ja ohjeita 2. Mitä on kokemusasiantuntijuus? 3. MTEA1, osat 1-3 4. Kognitiiviset taidot 5. Suru 6. Ihmisen psyykkinen kehitys, osat 1 ja 2 7.

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA -KOULUTUS

KOKEMUSASIANTUNTIJA -KOULUTUS Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin järjestämä KOKEMUSASIANTUNTIJA -KOULUTUS päihde- ja mielenterveyskuntoutujille sekä heidän läheisille KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUS Oletko kiinnostunut toimimaan kokemusasiantuntijana

Lisätiedot

Voimaa arkeen. kurssitoiminta. Kevöt 2019

Voimaa arkeen. kurssitoiminta. Kevöt 2019 Voimaa arkeen kurssitoiminta Kevöt 2019 Sisällys 1.Yleistä ja ohjeita 2.Mitä on kokemusasiantuntijuus? 3.MTEA1, osat 1,2 ja 3 4.Suru 5.Oma elämäntarina, osat 1,2 ja 3 6.Pedagogiset taidot 7.Psyykkinen

Lisätiedot

Mitä on kokemusasiantuntijuus?

Mitä on kokemusasiantuntijuus? Mitä on kokemusasiantuntijuus? www.epshp.fi/voimaa 16.1.2018 Kokemusasiantuntija koulutus Kokemusasiantuntijakoulutus on rakennettu Voimaa arkeen - kurssitoiminnan sisälle, koulutus kestää 10 kk tammikuujoulukuu

Lisätiedot

Voimaa arkeen. kurssitoiminta. syksy 2018

Voimaa arkeen. kurssitoiminta. syksy 2018 Voimaa arkeen kurssitoiminta syksy 2018 Sisällys 1. Yleistä ja ohjeita 2. Viestintä- ja mediataidot 3. Avaa tunnelukkosi, osat 1 ja 2 4. Masennus 5. Psykoterapiat 6. Riippuvuudet, osat 1 ja 2 7. Kaksisuuntainen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Voimaa arkeen. kurssitoiminta. Syksy 2019

Voimaa arkeen. kurssitoiminta. Syksy 2019 Voimaa arkeen kurssitoiminta Syksy 2019 Sisällys 1. Yleistä ja ohjeita 2. Esiintymistaidot osat 1, 2 ja 3 3. Avaa tunnelukkosi osat 1 ja 2 4. Kipu osat 1 ja 2 5. Psykoterapiat 6. Diabetes 7. Seksuaalisuus

Lisätiedot

Epshp Kokemusasiantuntijat Petri Karoskoski

Epshp Kokemusasiantuntijat Petri Karoskoski Epshp Kokemusasiantuntijat Klo 9.00 Tervetulokahvit Klo 9.15 11.00 Kokemusasiantuntijoiden esiinnousu Klo 11.00 12.00 Lounas Klo 12.00 13.15 Kokemusasiantuntijuus käytännössä Klo 13.15 13.45 Kahvi Klo

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Mielen avain Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntija 1) Käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen 2) Kokemusta mielenterveys- ja/tai

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Mielekästä ikääntymistä

Mielekästä ikääntymistä Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen

Lisätiedot

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa päivystystilanteen haasteet ja mahdollisuudet sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta Järvenpään SOSKU-hankkeen seminaari 7.11.2017 Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä

Lisätiedot

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Taide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?

Taide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Taide on tavallista Taideterapia kuntoutumisen tukena Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Tutkimme kuvissamme iloa, tuskaa, kaihoa, häpeää, surua. Nyt katson taidetta ja elämää eri muodoissa uusin

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 13.11.2017 Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Tähän otsikko. Tähän kuvateksti. Tunnista omainen! Ota omaisasia puheeksi: Jos lähipiirissäsi on henkilö, jonka päihteidenkäyttö

Lisätiedot

Potilaasta tutkijaksi. Päivi Rissanen Tutkija, MTKL 12.4.2016

Potilaasta tutkijaksi. Päivi Rissanen Tutkija, MTKL 12.4.2016 Potilaasta tutkijaksi Päivi Rissanen Tutkija, MTKL.4.06 Potilaasta tutkijaksi Kokemusasiantuntijaksi kasvamisen kautta Hoitopolkua pitkin vai järjestelmän verkkoon sotkeutuen? Yksin vai toisten kanssa?

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille

SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -toiminta on alkamassa. Ennen toiminnan alkua pyydämme sinua lapsen/nuoren kanssa toimivana

Lisätiedot

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus) VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa

Lisätiedot

Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta

Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. KAVERI projekti 2001-2004 Kokemus tiedoksi projekti 2004-2009 Kokemusasiantuntijatoiminta 2010 Suvi Nousiainen Seinäjoella

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani

Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani Susanna Mutanen, projektityöntekijä KSSHP Asiakkaat- ja sote: Mitä merkitsee osallisuus ja valinnanvapaus? Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon

Lisätiedot