Varhaisempi maahanmuutto ja innovaatiot

Transkriptio

1 Varhaisempi maahanmuutto ja innovaatiot Ismo Söderling, dosentti Johtaja Eurooppalainen kulttuuri Suomessa seminaari Katedralskolan, Vanha Suurtori 1 Turku, Siirtolaisuusinstituutti Institute of Migration Eerikinkatu 34, Turku 1

2 Esitelmän rakenne 1. Käsitteiden määrittelyä 2. Maittainen maahanmuuttotarkastelu - innovaationäkökulma 3. Etnisyyteen perustuva maahanmuuttotarkastelu innovaationäkökulma 4. Paluumuuttajat innovaatioiden tuojina 5. Suomalaiset lähtömuuttajat innovaatioiden viejinä 5.1. Suomalainen yksilöllinen menestystarina 5.2. Suomalainen yhteisöllinen menestystarina 6. Yhteenveto, loppukeskustelu ja palkinnon jako 2

3 1. Käsitteiden määrittelyä 1. Siirtolaisuus > valtion rajat ylittävää pysyvää muuttoliikettä 2. Maahanmuuttaja > pysyvästi maahan muuttanut henkilö. -vrt. globaali nomadi, suurperhe 3. Innovaatio > uutuustuote, keksintö -vrt. mullistava innovaatio, vähittäinen innovaatio. -mitataan mm. keksintöinä, patentteina, palveluina, kulttuurisina uudistuksina, uusina normeina, palveluina. -Taloudellisen kasvun taustalla. Pidetään uutena. 3

4 Innovaation diffuusio eli uuden keksinnön omaksuminen ja leviäminen tapahtuu hitaasti ja usein omaksujien tuuppaamana. Esimerkiksi amerikansuomalaisten palaajien viljelyvinkit tarvitsivat eri kylissä omaksujia, jotka sitten veivät asiaa esimerkillään eteenpäin. 4

5 Historiallinen perspektiivi huomioitava: Maahanmuuton kautta on saatu paljonkin innovaatioita. Tarkastelu voidaan jakaa kolmeen eri historialliseen ajanjaksoon. a) Ruotsin vallan aika ( -1809) b) Venäjän vallan aika ( ) c) Itsenäisyyden aika (1917- ) Koska innovaatiot liittyvät aikaan, on selvää, että Ruotsin vallan aikana innovaatiot olivat enemmänkin kulttuurisia tai yhteiskunnallisia. Venäjän vallan aikana globaalistikin tapahtui teollistumista, ja se vaikutti toki myös Suomeen maahanmuuttajien toimesta. Itsenäisyyden ajan tarkastelussa keskityn lyhyesti nykypäivään. 5

6 Ulkomailla syntyneet Suomen suurimmissa kaupungeissa vuonna Ulkomailla syntyneet Helsinki as. Turku as. Viipuri as. Baltia Puola muu Venäjä Ruotsi Norja Tanska Saksa Sveitsi Britannia Hollanti 26 3 Belgia 1 muut Yhteensä % väestöstä Tampere as. Lähde: Leitzinger 2008,

7 2. Maittainen maahanmuuttotarkastelu - innovaationäkökulma Tarkastelu on suuntaa-antava, koska tulomaita on paljon ja niiden tulijoissa monenlaista kulkijaa 7

8 Ruotsi 1500-luvulla kruunun sahat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa toimivat ruotsalaisten omistamien kartanoiden yhteydessä (Creutz, Tott, Fincke). Vuodessa saha tuotti 350 sahattua lankkua Juhana III ei halunnut Hansalta salpietaria. Naantaliin salpietaritehdas. Ammattimiehet Ruotsista luvulla Ruotsissa rautateollisuus nousuun ja samaa haluttiin Suomeenkin. Näin syntyivät paljolti ruotsalaisvoimin läntisen Suomen ruukit (Perniä, Teijo, Euran Kauttua. Näihinkin ammattimiehet (vasarasepät) Ruotsista ja Belgiasta ( vallooneja ) 8

9 1800-luvulla Ruotsista tuli Turkuun huonekalutehtailijoita (Cronwall), kynttilätehtailija (Sundahl), lasinpuhaltajia mm. Skinnarvikiin, kaivososaajia luvulla tuli myös kaakelinvalmistajia (Arabian tehdas), tulitikkutehtailija Oldenburg Poriin Bensow perusti 1889 oman pankkiiriliikkeen luvun lopulla Ruotsista tuli leegio arkkitehteja (mm. Frölander- Ulf piirsi Turun yhdyspankin talon) >> Ruotsalaisten tuloa helpotti kieli ja kansalaisuus. >> He integroituivat nopeasti suomenruotsalaisiin. 9

10 Norja Norjalaiset toivat erityisesti 1800-luvulla metsäalaan liittyvää osaamista. Aslak Holmsen oli metsänkartoittaja (pojasta kenraali ja nai Bobrikoffin tyttären) Hans Gutzeit perusti Kotkaan Norjan sahan ja toi mukanaan työmiehet (lähes 100 perhekuntaa, joista tulevat mm. Ahtisaari ja Valtosen sisaret). Näistä tuli paljon taiteilijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia: Gullichsen, Kulvik, Vihriälä Välit suomalaisiin olivat kireät norjalaiset olivat pääsääntöisesti metodisteja. Norjalaiset pystyttivät myös Kemin sahan. Norjalaiset myös pienyrittäjiänä: valokuvaaja Nyblin ja sillikauppias Berner Toivat jazzin Suomeen 10

11 Tanska, Islanti Tanskalaisissa oli meijerialan osaajia, samoin joitain muusikkoja (esim. Sörernsen Viipurissa ja Porissa ( )) Tanskalaiset vetivät Suomeen lennättimen merikaapelin Uuteenkaupunkiin. Kaupungissa jopa 30 alan henkilöä töissä. Kun asema siirrettiin Pietariin, jäi Uuteenkaupunkiin pieni mutta vireä yhdyskunta. Tanskalaiset sulautuivat myös suomenruotsalaisiin Asiakirjojen mukaan Suomessa on asunut islantilainen vv Hänestä ei ole jäänyt merkintää asiakirjoihin. 11

12 Saksa Turku on ollut keskiajalla saksalaisten kohdekaupunki esimerkiksi 1443 kaikki neljä Turun pormestaria olivat saksalaisia. Yleensäkin Turun porvaristossa oli paljon saksalaisia (Pipping, Taxell (pormestari 1600-luvun alussa)) Saksalaisia oli paljon myös Ruotsin armeijassa sijoitettuna Suomeen. Korkeista upseereista puolet oli saksalaisperäisiä (von Essen, Fieandt, Hartman, Duncker ). Saksasta kauppiaita ja tehtailijoita (mm. Stockmann, Paulig, Starckjohann), mutta myös taiteilijoita (Pacius) ja arkkitehtejä (Engel). Helsingin 1. oluttehtailija oli venäläinen Sinebrychoff, mutta hänen jälkeensä tuli 60 baijerilaista panimonpitäjää. Myös Auran panimo perustettiin saksalaisin voimin (Maxmil. Heining) Saksalaiset ruotsalaistuivat yleensä 2. polvessa, paitsi Viipurissa asuneet. 12

13 Sveitsi Sveitsistä tuli: Elintarvikealan ihmisiä (Oesch, Leuzinger, Klossner juustoalalle; Stoffel kondiittoriksi Turkuun) Opettajia (Biaudet) > olivat suosittuja kotiopettajia kaksikielisyytensä vuoksi (ranska, saksa) Teollisuusosaajia (Huber vesijohto- ja viemäriala; Fazer hatutekijä) 13

14 Belgia, Hollanti 1600-luvulla perustettuihin ruukkeihin tuli ammattihenkilöstö lähinnä Belgiasta (vallooneja). Heidän lisäkseen 1857 Nuutajärvelle 40 ranskankielistä lasinpuhaltajaa. Englanti, Skotlanti Jo 1500-luvulla brittiläisiä sotilaita (Thesleff, Ramsay). Joitakin heistä on haudattu Turun tuomiokirkkoon (Cockburn ). Skotti James Finlayson perusti Tampereelle puuvillatehtaan (ei jäänyt Suomeen). Kveekkari ja hyväntekijä (1. lastenkoti Tampereelle 1821). Skotti William Chrichton perusti konepajan ja John Barker kehräämön Turkuun n

15 Italia Ensimmäinen tunnettu italialainen oli arkkitehti Carlo Bassi (Akatemiatalo, Turun Seurahuone eli nykyinen.). Italialaisia tuli 1800-luvun puolivälissä kaupustelijoina ja kiertävinä muusikkoina paljon Turkuun (Tanzi-Albi, Casagrande, Calabrese) Laukkuliike Calabrese: Marina Sysimetsä isänsä Wilhelm Casagranden kanssa 15

16 Kreikka Alexander Georgiades perusti 1874 tupakkatehtaan Helsinkiin. Turkkilaiset perustivat enemmänkin tupakkatehtaita (mm. Hämeenlinnaan). Stefan Papakostos perusti 1935 Eskimo-jäätelötehtaan (Itsenäisen Suomen ensimmäisiin jäätelönvalmistajiin kuuluivat italialaisen Magin perheen vuonna 1922 perustama Helsingin jäätelötehdas) Georg ja Jean Karavokyros perustivat v Halva-makeistehtaan Halvan kotisivuilta: Alkuperäinen halva on edelleen tuotevalikoimassa. Myös yrityksen ensimmäinen lakritsituote, lakumatto, on edelleen valikoimissamme. Päätuotteemme on lakritsi ja vuonna 2008 tuotevalikoimamme täydentyi täytelakulla, kertoo myyntipäällikkö Matti Ahonen. 16

17 Venäjä Venäjältä saapui paljon juutalaisia ja tataareja, joita tarkastellaan myöhemmin Venäläisissä oli paljon kauppiaita, esim. Kuopion kauppiaista v joka viides oli venäläinen. Nikolai Sinebrychoff ( ): panimoteollisuus Tiili- ja sokeritehtailija Feodor Kiseleff Helsinkin1811. Venäläisillä vaikeuksia asettua Suomeen, sillä sortovuosien aikana heitä karsastettiin 17

18 3. Etninen tarkastelu 3.1. Juutalaiset Ensimmäiset juutalaiset lienevät tulleet 1600-luvulla, ja kääntyneet luterilaisiksi. V Turussa asui yksi juutalainen (käsityöläinen) V sallittiin asepalveluksesta vapautuneiden juutalaisten jäädä asemapaikalleen. Useat jäivät ja hankkivat puolisonsa kotiseuduiltaan. V Turussa oli 162 juutalaista/29 perhettä. Vuonna johtuen karkotuksista Juutalaisista toimi 40 % kaupan alalla (Gumpler, Kjisik) ja 30 % käsityöläisinä. 18

19 Tunnettu juutalainen teollisuusmies oli Axel Wilhelm Wahren, joka perusti Forssan puuvillatehtaan Hän oli edistyksellinen tekniikan alalla, perusti mm. Suomen ensimmäisen sähkörautatien. Samoin oli ns. huolehtiva työnantaja : antoi palkankorotuksia ja viinaa työntekijöille. Ei ollut väleissä pappien kanssa. Juutalaisten jälkipolvessa paljon myös taiteilijoita ja tiedemiehiä: Sakari Topelius, Sam Vanni, Rafael Wardi, Arje Scheinin Tällä hetkellä juutalaisia on Suomessa noin 1300 henkeä 19

20 3.2. Muslimit, tataarit Vuonna 1868 Pietarista häädettiin kulkukauppiaat tulivat Suomeen ja ensiksi Viipuriin. Tataarit/Muslimit tulivat paljolti kulkukauppiaiksi ja jatkoivat sitten matto- ja tekstiilialalla (Samaledtin, Fere, Hamidulla). Varhaisempia muslimeja Suomessa lienee n Uuden siirtolaisuuden myötä maassamme on kaikkiaan n muslimia. Atik Ismail 20

21 4. Paluumuuttajat innovaatioiden tuojina Tarkastelu liittyy lähinnä Pohjois-Amerikkaan liittyvään siirtolaisuuteen. Siellä ansaittiin, menestyttiin ja opittiin ilmeisesti eniten. Kaikkiaan valtamerentakaisia siirtolaisia oli lähtenyt vuoteen 1930 mennessä n Heistä palasi vajaa Koska lähtijöistä puolet oli Pohjanmaalta, niin sinne myös palattiin. Siksi paluumuutto on edesauttanut maakunnan kehittymistä. 21

22 4.1. Tekniikka Moottori Tunnetuin tekniikan tuoja lienee John Wikström ( ), joka veljensä perusti Vaasaan moottoritehtaan. Hän oli perustanut jo Amerikoissa autotehtaan, ja esitellyt autonsa Chicagon maailmannäyttelyssä v

23 Lapiorullaäes Seppä Jaakko Vass oli Amerikoissa korjaillut muutaman vuoden maatalouskoneita, ja tutustunut sikäläisiin äes-malleihin luvulla. Hän kehitti Suomen pienille ja ohuille pelloille sopivan kevennetyn mallin, jota nykyisinkin viedään ympäri maailmaa. 23

24 Kaivostoiminta Amerikansuomalaiset olivat paljon mainareina, joten heillä oli kokemusta malmiasioissa. Amerikansuomalaisilla liikemiehillä ja paluumuuttajilla oli osuutensa mm. Orijärven (Kisko), Outokummun ja Petsamon nikkelikaivoksen sekä Lapin kullankaivuun synnyssä ja kehittämisessä. Useimmiten kaivostoiminta meni mönkään huonon johdon tai epärealistisen suunnittelun vuoksi (Orijärvi oli sinkkikaivos, mutta sieltä kaivettiin kuparia ) 24

25 4.2. Maatalous Edellä jo käsiteltiin Vassin maatalouskonetta. Tiedetään, että Alaskasta ja Kanadasta palanneet ruotsinkieliset paluumuuttajat perustivat 1928 ensimmäiset minkkitarhat Suomeen ja Pohjanmaalle Palaajat ostivat kiinteistöjä (tai lunastivat niitä itselleen). Palaajat esim. Siikajoella olivat selvästi varakkaampia kuin paikalleen jääneet. He toivat mukanaan myös uusia ruokatottumuksia (hedelmät, salaatit) Entiset siirtolaiset nähtävästi ovat kotikonnuille jääneitä veljiään edistyneempiä. He ovat saaneet laajemman näköpiirin, vilkkkaamman käsitystavan ja useimmiten myös kehittyneemmän ammattitaidon (Hjelt 1905). 25

26 4.3. Paluumuuttajat kulttuuristen ja sosiaalisten innovaatioiden tuojina Siirtolaisuudella ja erityisesti paluumuutolla on selkeät sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutuksensa. Amerikansuomalaisuus on vaikuttanut mm. 1. Uskonnollisiin tekijöihin (adventistit, metodistit, pietistit, teosofit ) 2. Poliittisiin tekijöihin -Munsala-sosialismi (pitäjässä myös voimakkaita pietistisiä ajatuksia) -Syndikalismi (Niilo Wälläri ja Amerikan oppivuodet) 3. Sosiaalisiin yhteisöihin -Lions-toiminta (Kanadaan muuttanut Arne Ritari Suomessa 1950) -Vapaamuurari-toiminta (J.E. Tuokkola, New York). Suomen 2. loosi perustetaan Turkuun 1923 (Phoenix-loosi) 26

27 5. Suomalaiset lähtömuuttajat innovaatioiden viejinä 5.1. Yksilöllinen menestystarina (esitys Ulkosuomalaistapahtumassa ): Olli ja Mia Lamminen perustivat Michiganiin autojen pesulaitteita valmistavan yrityksen 1970-luvulla. He myivät kaikkiaan 80 miljoonan dollarin edestä laitteita ja huoltoa urallaan. Nyt he ovat myyneet firman ja jääneet eläkkeelle. Menestyksen taustalla mm.: -saumaton perhekumppanuus -henkilökohtainen rohkeus (huonollakin kielitaidolla ) -takaiskusta uuteen nousuun uhrauksilla (asunto myyntiin ) -innovaatiot (harjaton pesu, WTC-kuorma-autojen pesulaite, panssarivaunujen pesulaite ) -huolehditaan työntekijöistä -korkeasuhdanteen aikana tehdään mieluummin ylitöitä kuin laajennetaan päättömästi 27

28 28

29 Lammisen perhekuva 29

30 5.2 Yhteisöllinen menestystarina - Penedon suomalaiset Penedo 30

31 31

32 32

33 33

34 34

35 35

36 Penedo Brasilian joulumaa 36

37 Yhteenvetäen Suomi nykyisellään olisi aika erilainen ilman vanhaa maahanmuuttoa ja sen suomia innovaatioita. Tiivistäen voitaneen sanoa: 1. Ruotsin vallan aikana maahanmuuttajat olivat virkamiehiä, pappeja ja sotilaita. He muodostivat myöhemmin Suomen porvariston ytimen. Suomen orastava teollistuminen tapahtui paljolti Ruotsin kautta (ruukit, sahat). Niihin tuli ammattitaitoista henkilökuntaa yllättävän paljon ja monelta suunnalta (esimerkiksi belgialaiset valimomestarit). 2. Venäjän vallan aika liittyi globaaliin teollistumiseen ulkomainen osaaminen ja pääoma olivat olennainen osa tätä Suomen nykyaikaistumista (Finlayson, Chrichton, Parker) luvulla tuli Suomeen myös sirpaleryhmiä, joilla on ollut paikallisesti suuri merkitys kaupan, tieteen ja taiteen alalla. Tässä suhteessa merkittäviä maahanmuuttajaryhmiä olivat kreikkalaiset, italialaiset ja Venäjältä tulleet juutalaiset sekä tataarit. 3. Erityisesti Amerikan paluumuuttajat ovat olleet ainakin paikallisesti merkittäviä innovaattoreita (Wickström, Vass) 4. Suomalaiset menestyneet myös maailmalla asiaa tunnetaan vähän!! 37

38 Kiitos ja hyvää kesää Siirtolaisuuspatsaan ja puiston vihkiminen Turussa Patsas on osoitteessa Eerikinkatu 34, Turku. Puhumassa professori (emeritus) Arnold Alanen Yhdysvalloista. Muistomerkki on kilometritolppa Toholammin kunnasta. Toholammilta lähti suhteellisesti eniten väkeä Pohjois- Amerikkaan. 38

39 Käytetyt lähteet Ahtokari, Reijo (2000): Salat ja valat. Vapaamuurarit Jokipii, Mauno (2007): Osattiin ennenkin Kero, Reino (1982): Siirtolainen tuo tekniikkaa. Kero, Reino (1996): Suureen länteen Kero, Reino (1997): Suomalaisina Pohjois-Amerikassa Lamminen, Olli (2011): Miten menestyä ulkomailla Leitzinger, Antero (2008): Ulkomaalaiset Suomessa Ozgen, Ceren et al. (2010): Immigration and Innovation in European Regions Smith, Roger (2011): Migration and the Innovation Agenda Virtanen, Keijo (1986): Siirtolaisten paluu kotimaahan Vilmusenaho, Risto (2001): Siikajokilaakson siirtolaisuus vuosina Lukuisia nettilähteitä Tekijä toimittaa tarvittaessa täsmennetyt lähdetiedot 39