9) Koira on kytkettävä ensimmäisen ajoerän jälkeen ja vietävä hakemaan eri ajoeläintä.

Transkriptio

1 DREEVERIEN AJOKOKEIDEN PALKINTOTUOMAREIDEN OHJEET 1. Koeryhmä Koeryhmän muodostavat palkintotuomarit, joista toisen on ylituomari nimennyt ryhmänjohtajaksi, ja koiranohjaaja. Ryhmän jäseniä ovat myös nimetyt 1-2 palkintotuomariharjoittelijaa ja opas Palkintotuomarin tehtävät 1) Palkintotuomarin on aina tuomarin tehtävään lähtiessään otettava mukaan koesäännöt ja todisteet, joista ilmenee hänen muodollinen pätevyytensä tehtävään. Palkintotuomarin tulisi osallistua ylituomarin puhutteluun. 2) Sääntöjä on noudatettava kirjaimellisesti. Palkintotuomariohjeita soveltaessaan on palkintotuomarilla mahdollisuus käyttää harkintaa, kunhan hän pystyy perustelemaan ratkaisunsa, eikä se ole ristiriidassa sääntöjen ja palkintotuomariohjeiden kanssa. 3) Mikäli sääolosuhteet muuttuvat koettelun aikana koemaastossa sellaisiksi, että koiran koettelu voidaan katsoa eläinsuojelumääräysten vastaiseksi, on koettelu keskeytettävä, otettava yhteyttä ylituomariin sekä harkittava mahdollisuutta varamaastoon siirtymisestä. 4) Palkintotuomarin tulee arvioida koiran työskentelyä oikein. Hän ei saa antaa entisen tuntemuksen, kuulopuheiden, koiranohjaajan puheiden eikä aikaisempien koetulosten vaikuttaa arviointiin. Hänen on otettava huomioon vain se, minkä itse toteaa ja harkitsee oikeaksi. Toisaalta hän voi, niin harkittuaan, oman arviointinsa perusteena pitää myös palkintotuomaritoverinsa havaintoja. 5) Palkintotuomarin on kartettava liian nopeita johtopäätöksiä ja liiallista itsevarmuutta. Hänen tulee osoittaa eri tilanteissa sopeutumiskykyä ja joustavuutta ja hänen tulee suhtautua muihin ryhmän jäseniin ystävällisesti. Palkintotuomarin on otettava huomioon koiranohjaajan toivomukset, jotka eivät ole sääntöjen vastaisia tai kohtuuttomia eivätkä vaikuta haitallisesti kokeen kulkuun. 6) Palkintotuomarin on seurattava koko ajan mahdollisimman tiiviisti koiran toimintaa sitä kuitenkaan häiritsemättä niin haun, ajon kuin hukan selvittelynkin aikana. Eri ominaisuuksien arviointeja ei pidä kytkeä toisiinsa. 7) Palkintotuomari täyttäköön arvostelukorttinsa huolellisesti. Hänen tulee neuvotella ryhmänjohtajan kanssa arvostelukorttiin merkittävistä lisätiedoista, jotka hän merkitköön itsenäisen arviointinsa mukaisina myös omaan arvostelukorttiinsa. 8) Jos vieraan koeryhmän koira, joka on varmuudella tunnistettavissa, ajaessaan saapuu koealueelle, palkintotuomari seuratkoon sen ajoa ja tehköön siitä muistiinpanoja niin ettei tämä häiritse hänen ryhmänsä arvosteleman koiran toimintaa. Vieraan koira ajosta tehdyt merkinnät luovutetaan ko. Koiran ryhmänjohtajalle ja ylituomarille ajoajan laskemiseksi. 9) Koira on kytkettävä ensimmäisen ajoerän jälkeen ja vietävä hakemaan eri ajoeläintä. 10) Koiran kokeilun tulee tapahtua arvotussa koemaastossa ellei koiran seuraaminen pakota ryhmää siirtymään koemaaston ulkopuolelle. 11) Varamaastoon voidaan siirtyä, jos koemaaston olosuhteet ovat sellaiset, ettei koiraa voida kokeilla arvotussa maastossa. Ryhmän arvio heikosta jäniskannasta ei kuitenkaan oikeuta siirtoon. Varamaastoon siirtymisestä päättää ryhmätuomari, ellei ylituomari ole saapuvilla tai nopeasti tavoitettavissa.

2 12) Jos koira joutuu kokeen aikana vaaraan, koeryhmän jäsenten velvollisuus on ryhtyä heti pelastustoimiin Ryhmänjohtajan tehtävät 1) Ylituomarin nimeämä ryhmänjohtaja johtaa koeryhmää ja vastaa siitä, että ryhmä toimii ajokoesääntöjen, annettujen ohjeiden ja hyvän kenneltavan mukaisesti. Ryhmänjohtajan on oltava ylituomarin puhuttelussa, ellei ylituomari ole erityisestä syystä antanut hänelle erivapautta. 2) Ryhmänjohtaja huolehtii palkintotuomareiden kellojen tarkistuksesta ennen kokeen alkua. Hän päättää viime kädessä ryhmän yleisestä kulkusuunnasta ja liikkumisnopeudesta, koiran irtilaskun ajankohdasta ja paikasta sekä kytkemisestä ottaen huomioon koiranohjaajan kohtuulliset toivomukset. Ryhmänjohtaja antaa ryhmän jäsenille sijoittumista ja toimintaa koskevat ohjeet. Hän valvoo ja ohjaa myös palkintotuomariharjoittelijoiden työskentelyä. Ryhmänjohtaja huolehtii siitä, että mahdolliset ryhmään kuulumattomat henkilöt eivät häiritse kokeen kulkua tai palkintotuomarien työskentelyä. 3) Ryhmänjohtajalla on velvollisuus harkintansa mukaan keskeyttää kokeen aikana vahingoittuneeksi todetun koiran koettelu. Jos koiran vahingoittuminen on niin lievä, ettei koiran koettelemista voida katsoa eläinsuojelumääräysten vastaiseksi, koetta voidaan jatkaa. 4) Ryhmänjohtaja kutsuu tarpeen vaatiessa palkintotuomarit neuvotteluihin. Hän suorittaa palkintotuomarien tekemien merkintöjen vertailun ja laskee koiran käyttämän hakuajan, jäljellä olevan hakuajan sekä ajoajan. 5) Kun koe-erä on päättynyt ja arvostelukortit ovat valmiiksi täytetyt, tulee ryhmänjohtajan näyttää ne koiranohjaajalle tämän näin halutessa. 6) Ryhmänjohtaja luovuttaa arvostelukortit ylituomarille ja antaa suullisen selostuksen kokeen eri tilanteista ja arvosteluperusteista. Palkintotuomareiden, tuomarikokelaiden ja koiranohjaajan tulisi tällöin olla paikalla. Palkintotuomareiden tulee tarkistaa osaltaan, että koirakohtaiseen pöytäkirjaan tehdyt merkinnät ovat oikein suoritetut ja varmentaa ne allekirjoituksellaan. 7) Mikäli ryhmän jäsenten kesken syntyy erimielisyyttä, ryhmänjohtajalla on ratkaisuvalta ja muiden on alistuttava hänen päätöksiinsä. Tämä ei luonnollisesti koske ajettavan laatua, ajoaikaa eikä ominaisuuksien arvostelua, jotka jokainen palkintotuomari suorittakoon itsenäisesti Koiranohjaajaa koskevia ohjeita Koiranohjaaja, jolla tarkoitetaan koiran omistajaa tai hänen edustajaansa, tulee noudattaa ylituomarin, ryhmänjohtajan ja palkintotuomarin hänelle antamia ohjeita. Koiralla tulee olla sama ohjaaja koko koepäivän ajan, pakottavissa tapauksissa ohjaajan vaihdon hyväksyy ylituomari. Koiranohjaaja ei saa millään tavalla auttaa koiraansa eikä ilman palkintotuomarin lupaa puuttua koiransa työskentelyyn muulloin kuin hakuajan viimeisen tunnin aikana ryhmänjohtajan luvalla, mikäli olosuhteet ovat koiralle erittäin epäedulliset. Hän ei saa kytkeä koiraansa muulloin kuin luopuessaan kokeesta tai koiran joutuessa ilmeiseen hengenvaaraan. Koiranohjaajalla on oikeus päättää kohtuuttoman häiriön keskeyttäessä ensimmäisen ajoerän, jatketaanko erä loppuun vai siirrytäänkö seuraavaan erään. Kohtuuttoman häiriön keskeyttäessä viimeisen ajoerän, koiranohjaajalla on oikeus päättää jatketaanko erä loppuun vai keskeytetäänkö koe. Koiranohjaajalla on oikeus esittää palkintotuomareille kohtuullisina pidettäviä toivomuksia esimerkiksi kulkusuunnasta ja liikkumisnopeudesta, mutta hän ei saa

3 alituisilla toivomuksillaan eikä muutenkaan häiritä palkintotuomareiden toimintaa. Jos koiranohjaaja ei noudata annettuja ohjeita, rikkoo sääntöjä, häiritsee palkintotuomareiden toimintaa tai esiintyy muuten hyvän tavan vastaisesti, ryhmänjohtaja voi sulkea koiran kokeesta. Sulkeminen on heti tilaisuuden tullen ilmoitettava ylituomarille ja esitettävä perusteet tapahtuneelle. Jos koiranohjaaja luopuu kokeesta, hänen on siitä heti ilmoitettava ryhmänjohtajalle. Luopuminen on mahdollista arvonnan vahvistamisen ja koiran koetteluajan päättymisen välisenä aikana. Jos koiranohjaajan näkemys tapahtumien kulusta on erilainen kuin palkintotuomareilla, hän voi ilmaista käsityksensä maastossa palkintotuomareille ja keskuspaikalla ylituomarille. Kokeen aikana koiranohjaajan ja palkintotuomareiden välillä tulee vallita hyvä ja luottamuksellinen yhteishenki. 2. Palkintotuomareiden toiminta kokeen eri tilanteissa Koiran työskentelyn arviointi Dreeverin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat reipas ja tarmokas haku, hyvä ylösottokyky sekä rauhallinen ja jälkitarkka ajo. Hyvän metsästyskoiran ajotapa on sellainen, että ajettavasta saadaan usein näköhavaintoja. Koira arvostellaan kahdessa erillisessä erässä. Erän aikana tehdyt havainnot koiran työskentelystä ja ominaisuuksista eivät saa vaikuttaa toisen erän arvosteluun. Palkintotuomarin tulee tehdä päivän kuluessa arvostelukorttiinsa muistiinpanoja, arvostella pisteet mahdollisimman reaaliaikaisesti sekä laskea toisessa erässä käytettävissä oleva hakuaika sille varatulle paikalle. Koiran kunnolla ja iällä ei ole vaikutusta arviointiin Kohtuuton häiriö Kohtuuttomaksi häiriöksi katsotaan seuraavat tilanteet, jotka saattavat aiheuttaa koiran kytkemisen ja siirtymisen: 1) Ajettava menee louheen tai muuhun sellaiseen paikkaan, josta koira ei voi sitä karkottaa liikkeelle. Ryhmäkään ei saa sitä tehdä. 2) Koira hakiessaan tai ajaessaan menee sellaiseen paikkaan, jossa se sekä palkintotuomarin että koiranohjaajan mielestä todennäköisesti joutuu hengenvaaraan kuten vilkasliikenteiselle tielle, rautatielle, heikolle jäälle tms. 3) Koira ottaa ajettavan kiinni. 4) Joku ampuu ajettavan. 5) Vieras koira keskeyttää haun tai ajon. 6) Vieras koira on yhtynyt ajoon ennen kuin sen erän ajattamisajasta on kulunut 40 minuuttia. Jos ko. erän ajattamiseen käytetystä ajasta on kulunut vähintään 40 minuuttia, eikä vierasta koiraa yrityksistä huolimatta ole saatu kiinni tai jättämään ajoa, voidaan ajattamista jatkaa, jos vieraasta koirasta ei ole oleellista apua tai häiriötä. 7) Kun ajo alkaa niin myöhään, ettei ole riittävän valoisaa ajon seuraamiseen, koe keskeytetään pimeyden tultua. Illalla alkanutta ajoa ei keskeytetä ennen määräaikaa, jos 45 minuuttia ko. ajon ajattamisajasta on tapahtunut valoisana aikana ja palkintotuomarit katsovat siihen saakka saamansa kokemuksen perusteella voivansa arvioida koiran työskentelyä valon puutteessakin oikein. 8) Alueella oleva suurpeto tai petolintu häiritsee koiran toimintaa tai on ilmeiseksi vaaraksi koiralle.

4 Myös muu koirasta riippumaton, palkintotuomarien hyväksymä tilanne voidaan katsoa kohtuuttomaksi häiriöksi. Jos kohtuuton häiriö on aiheuttanut koiran kytkemisen, koiranohjaaja saa valita irtilaskupaikan. 2.3 Kohtuuttoman häiriön viemä aika Kohtuuttoman häiriön aiheuttaman keskeytyksen aikaa ei lasketa haku- tai ajattamisaikaan. Häiriön alkamisen ajankohdan palkintotuomari päättää tilannekohtaisesti tekemiensä havaintojen perusteella. Häiriön aiheuttaman keskeytyksen aikaan kuuluu myös koiran kiinniottamiseen ja siirtymiseen kulunut aika. Koiran kiinniotto, siirtyminen ja irtilasku on suoritettava viivyttelemättä. Ajon päättyessä kohtuuttomaan häiriöön koiranohjaaja päättää jatketaanko ajoerä loppuun vai siirrytäänkö seuraavalle erälle, jos se on vielä ottamatta. Mikäli kokeen viimeinen erä päättyy kohtuuttomaan häiriöön, koiranohjaaja päättää jatketaanko erä loppuun, vai keskeytetäänkö koe. Mikäli koiranohjaaja päättää jatkaa erän loppuun, koira saa hakea uutta tai ajettua ajoeläintä. Hakuun käytetty aika lasketaan hakuaikaan. Koira saa ajaa siinä erässä käyttämättä olevan ajattamisajan. Haku ja ajo arvostellaan kaikilta osin sääntöjen ja palkintotuomariohjeiden mukaisesti Toiminta haun aikana Koiran päästämistä irti suoraan yöjäljelle on vältettävä, jotta haku kaikilta osin voidaan arvostella ja koiralla on mahdollisuus saada hakunumero myös jäljettömästä hausta. Koira lasketaan irti toisessa erässä sellaisessa paikassa, ettei sama ajoeläin joudu toistamiseen koepäivän aikana ajettavaksi. Ryhmänjohtajalla on oikeus sulkea koira pois kokeesta, jos se haun aikana antaa runsaasti ääntä todetusti jäljettömässä maastossa. Jos koira saa ajoeläimen kiinni makuulta tai ajon alkamisen jälkeen ennen kuin minuutti on kulunut, haku jatkuu. Ryhmän on tälläin pyrittävä viivyttelemättä siirtymään uuteen paikkaan, jotta koiralla olisi mahdollisuus saada ajo ennen hakuajan päättymistä. Ryhmänjohtaja antakoon tarvittaessa koiranohjaajalle luvan koiran kytkemiseen tai kutsumiseen siirtymistä varten. Ryhmänjohtajan tulee päättää, missä vaiheessa ja miten palkintotuomarit hajaantuvat maastoon seuraamaan koiran hakua ja ajon saantia koiraa häiritsemättä. Ryhmänjohtajan valtuutuksella koira voidaan kytkeä ja siirtyä määrätyn koemaaston sisällä esimerkiksi metsästä toiseen kun se on tuloksettomasti hakenut maastossa vähintään 90 minuuttia. Siirtymiseen kulunut aika kuluttaa hakuaikaa Toiminta ajon aikana Ajon alettua ryhmänjohtaja antaa sellaiset ohjeet ryhmän yhteistoiminnasta, että ajon kulkua ja koiran työskentelyä voidaan mahdollisimman hyvin seurata ja arvioida. Kauaskin loittonevaa ajoa tulee seurata sitkeästi. Palkintotuomareiden suunnitelmallisella liikkumisella, peräänantamattomalla ponnistelulla ja taitavalla maastoon sijoittumisella pyritään siihen, että palkintotuomareiden havainnot täydentävät toisiaan ja antavat oikean kuvan tapahtumien kulusta. Palkintotuomarit hakeutuvat havaintopaikoille niin kuin metsästäjät passipaikoille. Palkintotuomarin tulee viipymättä selvittää, ajaako koira liikkeellä olevaa ajoeläintä, joitain muuta eläintä vai haukkuuko se vanhoilla jäljillä, yöjäljillä tai tyhjää. Hänen on pyrittävä näkemään ajettava ja koira sekä tekemään havaintoja niiden jäljistä. Palkintotuomarin tulee selvittää koiran ajotapa, ajovarmuus, haukkuominaisuudet, hukka- ja estetyöskentelyn laatu sekä koiran ajovaiheen aikana esittämät muutkin ominaisuudet. Jos koira alkaa haukkua suppealla alueella, on sen työskentely aina heti tarkistettava. Kun hukan alkamisesta on kulunut vähintään 40 minuuttia, voidaan koiranohjaajan esityksestä siirtyä koemaastossa, koiraa kytkemättä niin, että koiralla on mahdollisuus löytää uusi ajettava. Päätös

5 siirtymisestä voidaan tehdä, kun sen hukan osalta koiran ominaisuudet on arvosteltu eikä hukan selvittelyä kannata jatkaa. Mikäli koiralla on hukka ja se alkaa hakea uutta ajoeläintä, arvostellaan haku kaikilta osin hausta annettujen ohjeiden mukaisesti, mutta hakuaika lasketaan ajattamisaikaan. Uuden ajoeläimen hausta on kuitenkin oltava ehdottoman varma. Hukkahaukahtelua ei saa sekoittaa koirassa mahdollisesti esiintyvään hakulöysyyteen, eikä se näin saa vaikuttaa yöjäljen äänenannon pisteisiin. Liiallisen hukkahaukahtelun tulee vaikuttaa ajovarmuuden pisteisiin ja se tulee merkitä Lisätietojen haukahtelu-kohtaan sille määrätylle paikalle. Hukkahaukahtelun toteamiseksi pitää hukkan olla niin selvä ja kestää suositellusti vähitään viisi (5) minuuttia, että sitä ei voida sekoittaa ajossa tapahtuviin mutkien ja paluuperien selvittämiseen. Hukkahaukahtelu tulee todeta näköetäisyydeltä koiraan. Vaikka palkintotuomarin on yritettävä mahdollisimman usein nähdä jänis ja koira pystyäkseen toteamaan etäisyyden ajettavaan, ei hän saa liikehtimisellään tai sijoittumisellaan häiritä ajettavaa tai koiraa. Ajoeläimen ollessa lähellä koeryhmän jäsenten on pysyttävä liikkumattomina ja sitten poistuttava riittävän kauas sivuun ennen koiran tuloa, ettei koiran työskentely häiriinny. Palkintotuomareiden ei pidä asettua ajoeläimen juoksupaikoille eikä liikkua tarpeettomasti siellä, missä ajo toistuvasti kulkee, vaan heidän tulee sijoittua seuraamaan tilanteita sopivasta paikasta sivusta, jolloin tapahtumat voidaan arvioida paremmin. Mikäli ajoeläintä ei päästä näkemään tai sen lajia muuten totemaan, sitä pidetään jäniksenä, ellei palkintotuomareilla ole perusteltua syytä epäillä ajoeläintä muuksi kuin jänikseksi Hirven, metsäpeuran tai poron ajo Jos koira koetteluaikana alkaa ajaa hirveä, peuraa tai poroa, on ryhmän jäsenten parhaansa mukaan koetettava saada koira kytketyksi. Mikäli se ei onnistu, ajoa seurataan koetteluajan päätyttyäkin eri havainnoin, vaikka ajoa ei kuultaisikaan, kunnes tuomarit ovat vakuuttuneita siitä johtaako ajo sulkemiseen vai ei Vieraan koiran ajo Jos vieraan koeryhmän koira ajaessaan saapuu koealueelle, palkintotuomarin tulee merkitä sen ajominuutit muistiin, mikäli se ei häiritse hänen varsinaista tehtäväänsä eikä hänen ryhmässään koeteltavana olevan koiran toimintaa. Vieraan koiran ajoaikaa koskevat merkinnät luovutetaan ao. koeryhmän johtajalle tai ylituomarille ajoajan laskemista varten Kelin määrittely Keli katsotaan lumikeliksi, kun koemaastossa on lunta niin paljon, että ajoeläimen jälkiä pystyy näön perusteella vaivatta lähes yhtäjaksoisesti seuraamaan siellä, missä ajo tapahtuu. Kova lumikerros katsotaan lumikeliksi, vaikka ei jälkiä voikaan näön perusteella seurata. Kelin määrittelevät maaston palkintotuomarit. Erimielisyyksien syntyessä tai epäselvissä tapauksissa asian ratkaisee ylituomari. Tulos katsotaan lumikelillä saaduksi, jos koira on ajanut eränkin lumikelillä. Lumikerroksen paksuudeksi merkitään sen upottavan lumikerroksen paksuus, jossa koira joutuu työskentelemään. 3. Arvostelukortin täyttäminen 3.1. Yleisohje Palkintotuomarin tulee täyttää arvostelukorttinsa huolellisesti. Tuomari täyttää koepäivän aikana kaksi arvostelukorttia, mikäli koiralle jää hakuaikaa käyttämättä ensimmäisen ajoerän päätyttyä. Tuomari varaa koepäivän aamuna mukaansa ylimääräisen arvostelukortin erikoistapausten varalta. Palkintotuomareiden on merkittävä ennen erän alkua arvostelukorttiin koetta koskevat tiedot koemaastosta, -ajasta, koirasta ja koiranohjaajasta.

6 Erän ensimmäisen irtilaskun tapahduttua palkintotuomari merkitsee arvostelukortin määrättyyn kohtaan käytettävissä olevan hakuajan ja minuuttitaulukkoon vasempaan reunaan kellonajan mukaiset tunnit. Koiran arviointiin kuuluvat merkinnät tehdään suorituskohtaisesti heti pisteytystaulukkoon, kun aihe on lopullisesti todettu. Tätä yleisohjetta noudattaen merkitään myös koiran irtilaskuajat, ajon alkaminen, ajettavan ja koiran näkeminen ja kaikki muut kokeen kulkuun liittyvät tapahtumat Ajon merkitseminen Ajo merkitään minuuttitaulukkoon niin, että sen laatu voidaan siitä todeta : sujuva ajo yhtenäisellä viivalla ( ), katkonainen ajo katkoviivalla ( ), yksittäiset haukahdukset pisteillä ja toisen tuomarin kortista ryhmätuomarin korttiin siirretty ajo sekä tutkalaitteesta todettu ajoaika sahaviivalla (vvvvvvvvv). Yksittäisiä haukahduksia ei lasketa ajoaikaan, ellei todeta koiran etenevän. Mikäli ilmavainuinen koira ajaa jäljen sivussa tai jälkitarkasti jälkeä, jonka se on ilmavainua käyttäen ajanut, kyseessä ei ole ajolöysyys. Jälkitarkkaa ajon osaa eli takajälkeen ajoa ei kuitenkaan hyväksytä ajoksi. Palkintotuomarin tulee pyrkiä mahdollisimman suureen tarkkuuteen ajon kulkua minuuttitaulukkoon merkitessään. Minuuttitaulukkoon merkitään hukan syy, mikäli se on saatu selville sekä muutkin ajoa koskevat havainnot kuten virheiden laatu ja tapahtuma-aika, näköhavainnot jäniksestä ja koirasta ja koiran työskentely vaikeissa maasto- ja estekohdissa Ominaisuudet ja lisätiedot Erän päätyttyä ominaisuuksista annetaan numeroarvostelu ja merkitään lisätiedot. Numeroarvostelussa otetaan huomioon lisätietoihin tehdyt merkinnät. Lopullinen arvostelunumero on tuomarin kokonaisarvio koiran ominaisuudesta erän aikana. Kukin palkintotuomari merkitsee ominaisuuspisteet puolen numeron tarkkuudella, poikkeuksena Äänenanto yöjäljellä. Ryhmän pisteiksi tulee tuomareiden antamien numeroiden keskiarvo. Lisätiedot antavat tietoja ulkoisista olosuhteista, joissa koe on suoritettu, kuvaavat koiran ominaisuuksia ja ovat palkintotuomarin apuna ominaisuusnumeroa annettaessa. Lisätiedot auttavat myös tuomariselostuksen tekemisessä koirakohtaiseen pöytäkirjaan. 4. Koiran ominaisuuksien arvostelu Koiran eri ominaisuuksien arvostelu suoritetaan eräkohtaisesti puolikkain numeroin siten (poikkeus; äänenanto yöjäljellä, kokonaisin numeroin), että ominaisuudet arvostellaan asteikolla 0-5. Kiitettävä 4,5-5 Hyvä 3,5-4 Tyydyttävä 2,5-3 Välttävä 1,5-2 Huono 0,5-1 Koira suljetaan ko. Ominaisuuden takia 0 Jos palkintotuomari ei pysty arvostelemaan jotain ominaisuutta hän merkitsee arvostelusarakkeeseen viivan (-) Haku (ennen jälkien löytymistä) 0-5 Yleisohje Hakua arvosteltaessa arvioidaan koiran kyky löytää yöjäljet tai koiran kyky löytää ajettava jäljettömässä maastossa. Haun tarkkailussa tulee kiinnittää huomiota haun tehokkuuteen ja laajuuteen. Koiran tulee etsiä reippaasti ja halukkaasti. Jos se ei ole työskentelemässä jäljillä, tulee sen ottaa yhteys aina välillä ohjaajaan. Haun tulee olla suunnitelmallista ja suhteellisen laajaa sekä suppeasta että liian laajasta hausta tulee

7 koiraa rankaista vähentämällä hakupistettä. Dreeveri on suhteellisen lähihakuinen ja suorittaa haun jälkitarkasti. Haun normaali laajuus on noin metriä. Maaston koko ja metsätyyppi sekä lumipeitteen paksuus on otettava huomioon laajuutta arvostellessa. Hakua arvostellessa ei huomioida koiran yöjäljellä kulkemaa matkaa. Hyvä hakutyöskentely tulee olla maasto-olosuhteisiin mukautuvaa, ohjaajasta irrottautuvaa ja riistaeläimen oletettuihin lymypaikkoihin tunkeutuvaa. Koiran on annettava etsiä työskentelyn alaisena oleva alue ja sen palattua ohjaajan luokse siirryttävä uuteen maastonkohtaan. Mikäli koealue vaikuttaa ajoeläimettömältä, voidaan suorittaa yhteisymmärryksen vallitessa maastonvaihto. Jos koira ilman riistaeläimen jälkeä jättää ohjaajansa eikä siihen saada kontaktia koko haun aikana, eikä ylösottoa tapahdu, on ryhmänjohtajalla oikeus sulkea se kokeesta. Koiran laskemista suoraan yöjäljelle on vältettävä, jotta haku voidaan arvostella kaikilta osin ja koiralla on mahdollisuus saada hyvä hakunumero. Kiitettävä Koira liikkuu ripeästi ja sopivan laajalti ( m:n etäisyydellä ohjaajasta) ollen kuitenkin ohjattavissa sekä pitää yhteyttä minuutin välein, ellei yöjälkeä löydy. Hyvä Koira liikkuu ripeästi, hakee m:n etäisyydeltä ohjaajasta. Pitää yhteyttä min välein, ellei yöjälkeä löydy. Tyydyttävä Koira liikkuu keskinkertaisesti, ei pidä yhteyttä tai hakee lähes koko ajan yli 400 m etäisyydellä ohjaajasta peitteisessä maastossa. Välttävä Koira hakee laiskasti, lähes aina ryhmän näkyvissä, innostuu vasta yöjäljen löydyttyä tai työskentelee liian itsenäisesti ja liian laajalti (koiran sijainti selviää vain paikantimen avulla). Huono Koira kulkee ryhmän mukana tai työskentelee täysin välittämättä ohjaajasta (irtilaskun jälkeen saadaan vain havaintoja paikantimen avulla). Hylättävä Koira kieltäytyy hakemasta. + nopea + laaja + järjestelmällinen + hyvä yhteydenpito hidas lähihakuinen epämääräinen 4.2. Ylösottokyky (jälkien löydyttyä) 0-5 Yleisohje

8 Koiran löydettyä riisteläimen jäljet tai saatua siitä vainun tulee sen työskennellä tehokkaasti saadakseen riistaeläimen jalkeille. Ylösottokykyä arvostellessa on tarkkailtava koiran liikkeitä; sen tulee rengastamalla selvittää ulosmenojälki eikä se saa alkaa puurtamaan yöjäljellä. Olosuhteet on otettava huomioon, esimerkiksi sateen kastelemassa tai tuulisessa maastossa koiran työskentely vaikeutuu huomattavasti. Ylösottokyvyn arvostelu alkaa, kun koiran todetaan työskentelevän yöjäljellä. Tämä voidaan todeta herättelyhaukahduksista, koiran liikkeistä tai eleistä. Pian jälkien löydyttyä tapahtuva ylösotto tulee aina arvostella erinomaisena. Palkintotuomarin oman harkinnan mukaan pisteytys laskee, mitä pidempi aika jälkien löytymisen ja ylösoton välillä menee. Niin sanotut perslähdöt eli jäniksen löytyminen yllättäin ilman yöjälkeä arvostellaan erinomaisena (5). Mikäli ajoeläin todetusti karkkoaa jalkeille jonkun muun tekijän kuin koiran toimesta, arvostellaan ylösotto viivana (-). Kiitettävä Koira etenee järjestelmällisesti, tarvittaessa rengastaen ja ajo syntyy nopeasti jäljen pituus huomioiden. Hyvä Koira toimii kuten edellä ja ajo syntyy kohtuullisessa ajassa jäljen pituus huomioiden. Tyydyttävä 3 Koiran työskentely on keskinkertaista. Yöjäljen selvittäminen tuottaa välillä vaikeuksia. Välttävä Koira liikkuu laiskasti, on lähihakuinen tai puurtava. Yöjäljen selvittäminen tuottaa selviä vaikeuksia. Huono Koira liikkuu laiskasti, on lähihakuinen ja puurtava. Yöjälkityöskentelyssä on erittäin suuria vaikeuksia ja kestää kohtuuttoman kauan jäljen pituus huomioiden tai ei johda ylösottoon. Hylättävä Koira kieltäytyy työskentelemästä yöjäljellä + määrätietoinen, rengastava + jälkitarkka eteneminen puurtava -epämääräinen 4.3 Äänenanto yöjäljellä 0-5 Yleisohje Dreeverin ylösotto-ominaisuuksiin kuuluu olennaisesti äänenanto yöjäljellä ei ns. herättely. Herättelyn tarkoituksena on aktivoida jänis kuuntelemaan koiran toimintaa ja näin nostamaan itseään piilostaan niin, että se levittää hajuaan ympäristöön ja helpottaa koiran ylösottoa. Herättelyä arvosteltaessa on otettava huomioon, että arvostellaan nimenomaan herättelyn luonnetta, ei sen määrää. Näin ollen esimerkiksi pitkäänkin jatkuvasta mutta yksittäisistä haukahduksista koostuvasta herättelystä voidaan antaa kiitettävä (5). Hyvä herättely on siis yksittäisistä haukuista muodostuva sarja, joka kiihtyy yöjäljen johtaessa kohti eläimen

9 makuupaikkaa. Herättelyn luonne tulee mainita eräkohtaisesti koirakohtaisessa pöytäkirjassa. Herättely ei saa olla niin runsasta, ettei edes koiranohjaaja erota sitä ajosta. Samoin runsas äänenanto todetusti jäljettömässä maastossa on rankaistavaa. Näissä tapauksissa annetaan 0 pistettä ja koira suljetaan. Kiitettävä Yksittäisiä herättelyhaukahduksia. Koiran herättelyhaukahdukset ovat yksittäisiä ja esiintyvät joko pitkin väliajoin tai jotka eivät toistu. Myös koiran jatkuvasti edetessä yöjäljellä yksittäisin haukuin herätellen. Hyvä Ei herättelyhaukkua. Tyydyttävä Kohtuullista herättelyhaukkua. a) koiran herättelyhaukut ovat yksittäisiä ja toistuvat lyhyin väliajoin, koira ei juurikaan etene. b) koira antaa lyhyitä herättelyhaukkusarjoja, jotka toistuvat pidemmin väliajoin, koira etenee. c) koira yksittäistapauksissa antaa pidempiä hakuhaukkusarjoja, jotka eivät kuitenkaan toistu, koira etenee. Välttävä Runsasta herättelyhaukkua. a) koira antaa lyhyitä herättelyhaukkusarjoja lyhyin väliajoin, koira ei etene. b) koira antaa pidempiä herättelyhaukkusarjoja, jota toistuvat pidemmin väliajoin, koira etenee. Huono Hyvin runsasta herättelyhaukkua. Koira antaa pidempiä herättelyhaukkusarjoja, jotka toistuvat lyhyin väliajoin. Hylättävä Ajoa muistuttavaa herättelyhaukkua. Koiran herättely on niin runsasta, että herättelyä ei pysty erottamaan ajohaukusta. Tällöin on vaikeaa tunnistaa sitä, onko ajo alkanut ja milloin se alkoi. Koiran hakiessa kettua herättely voi olla hieman runsaampaa kuin yllä olevassa ohjeessa Ajovarmuus ja ajotapa 0-5 Yleisohje Hyvän metsästyskoiran ajotapa on sellainen, että ajettavasta saadaan usein näköhavaintoja. Sujuvuus, etenevyys, hyvä yhteys ajettavaan, olosuhteisiin sopiva ajonopeus ja katkojen vähäinen määrä pitkässäkin ajossa ovat merkkejä hyvästä ajotaidosta. Ajoajalla ollessa merkittävä vaikutus koetulokseen, on kauaskin loittonevia ajoja sitkeästi seurattava. Palkintotuomareiden on sijoittauduttava maastoon joka hetki niin, että heistä ainakin toinen kuulee ajoa jatkuvasti. Mikäli näin ei ole, voidaan GPS-paikanninta käyttää hyödyksi (Liite paikannuslaitteesta) Palkintotuomareiden tulee mahdollisimman nopeasti pyrkiä toteamaan ajoeläin. He eivät kuitenkaan toiminnallaan saa häiritä ajotapahtumia. Mikäli ajoeläintä ei kyetä toteamaan, se todettakoon hyväksytyksi ajoeläimeksi. Ajon tarkoituksena on ajoeläimen liikkeellä pitäminen eikä nopea eteneminen. Dreeverin hitaan ja jälkitarkan ajotavan tarkoituksena on sallia ajettavan käyttää hyväkseen kaikki eksytystemppunsa. Ajon

10 yhtenäisyys muodostuu haukunannon ajanjaksoista, joiden aikana koira etenee ja seuraa ajojälkiä. Hukan tapahtuessa koiran tulee työskennellä sinnikkäästi sen selvittämiseksi. Mikäli koira selvittää hukat hyvin, olosuhteet huomioiden, voidaan tätä käyttää perusteena pisteiden nostamiseen. Vastaavasti koiran jättäessä hukat selvittämättä tulee pisteitä alentaa. Ajotaitonumeroa annettaessa otetaan huomioon todellinen ajoaika, joka saadaan, kun ajattamisajasta vähennetään alle viiden ( 5 ) minuutin katkot ja hukat. Mikäli ajettava käyttää teitä, hakeutuu esteisiin tai osoittautuu pieneksi, jatkuvasti piilottelevaksi jänikseksi, se otetaan huomioon ajovarmuutta arvioitaessa. Vakavan esteen, mm. leveän ojan tai aidan estäessä koiran ajon jatkumisen tulee koira auttaa esteen ohi, kuitenkaan laskematta sitä suoraan jäljille. Ilmavainun käyttö on rangaistavaa, kun koira oikaisee suuria osia ajoeläimen tekemistä mutkista ilmavainun perusteella. Kiitettävä Koira ajaa sujuvasti, rauhallisesti ja jälkitarkasti. Ajossa voi esiintyä muutamia katkoja, jotka koira selvittää tarmokkaasti ja taitavasti rengastaen. Hyvä Koira ajaa sujuvasti, rauhallisesti ja jälkitarkasti. Ajossa on ainoastaan muutamia katkoja/hukkia, jotka koira selvittää. Tyydyttävä Ajossa on useita katkoja/hukkia ja niiden selvittäminen on epämääräistä ja tuottaa hieman vaikeuksia. Välttävä Ajossa on runsaasti katkoja/hukkia ja niiden selvittäminen tuottaa koiralle suuria vaikeuksia. Koira kertaa ajettua jälkeä tai ajaa takajälkeä. Huono Koiralla on suunnittelematon hukkatyöskentelytapa tai se jättää hukat selvittämättä, kertaa ajettua jälkeä tai ajaa takajälkeä pitkiä matkoja. Hylättävä Koira ajaa usein takajälkeen pitkiä matkoja, kertaa toistuvasti haukkuen pitkiä matkoja ajojäljellä, ajaa ilman riistaa tai kieltäytyy työskentelemästä liikkeellä olevalla ajoeläimen jäljellä. Liian nopea ajovauhti, runsas hukkahaukahtelu sekä runsas ilmavainun käyttö ovat rangaistavia ja näin ollen huomioitava ylläolevien arvosteluhojeiden lisäksi pisteitä pudottavina tekijöinä. + rauhallinen + jälkitarkka + hyvä yhteys ajettavaan + hukalla sitkeä ja uuttera + järkevästi rengastava + hyvä tiehukkatyöskentely liian kiihkeä ajo katkonaista ajaa ilmavainusta kertaa ajettua jälkeä

11 hukkatyöskentely epämääräistä jättää hukat selvittämättä runsas hukkahaukahtelu 4.5. Haukun kuuluvuus, korkeus ja sointi 0-5 Yleisohje Haukun tulee olla kuuluva ja sukupuolileimaltaan oikean korkea, kaksi-tai kolmiääninen. Haukkua arvostellessa kuuluvuus on ensisijaisen ratkaiseva. Kuuluvuutta arvostellessa on otettava huomioon maasto- ja sääolosuhteet. Pöytäkirjassa tulee ilmoittaa, onko haukku matala, keskikorkea vai korkea. Kaksi-ja kolmiäänisyys haukussa on aina lisäansio. Kiitettävä Erittäin hyvin kuuluva, kaksi- tai moniääninen. Hyvä Hyvin kuuluva, yksi- tai kaksiääninen. Tyydyttävä Kuuluva yksi- tai kaksiääninen. Välttävä Heikosti kuuluva. Huono Erittäin heikosti kuuluva. Hylättävä Erittäin heikosti kuuluva vaikka koira on lähietäisyydellä normaalissa maastossa, normaalikelillä ja normaaliolosuhteissa + kuuluva + sointuva + kaksiääninen kuuluvuudeltaan heikko laadultaan huono 4.6. Haukun luonne 0-5 Yleisohje Dreeverin ajohaukun tulee olla rauhallista ja tasaista, ja sen voimakkuuden vaihdella riippuen etäisyydestä ajoeläimeen. Pöytäkirjassa tulee mainita, onko haukku tiheää vai harvaa. Hyvä koira muuttaa äänenkorkeutta ja haukun tiheyttä jäädessään kauemmas ajoeläimestä jälkeen. Palkintotuomarin tulee mahdollisimman nopeasti todeta, onko koira löysä tai tiukka, koska tällä on suuri merkitys haukun vaihtelevuutta arvostellessa.

12 Koira on löysä, jos se oikoo suuria osia ajoeläimen jäljestä tiheällä haukulla, se kertaa ajettuja jälkiä ilman ajoeläintä, tai haukkuu jatkuvasti todella tiheällä haukulla huolimatta etäisyyden kasvusta ajoeläimeen. Koira on tiukka, jos se antaa ääntä vain ollessaan todella lähellä ajoeläintä. Tiukkuudeksi ei lasketa haukun niukkuutta silloin, kun koira jää paljon jälkeen ajoeläimestä tai sillä on muuten huono yhteys ajoeläimeen esim. huonojen vainuolosuhteiden vuoksi ja se haukkuun vain siellä, missä vainu on tallella. Tiukkuuteen tulee suhtautua varovasti, koska se on usein merkki niukasta vainusta ja näin ollen koiran rehellisyydestä. Hyvän koiran haukusta saa hyvin selville ajon laadun. Se harventaa haukun tiheyttä jäädessään kauemmas jälkeen ajettavasta ja kiihdyttää sitä päästessään lähemmäs. Hyvä koira ei myöskään hauku hukalla, ei kertaa ajettua jälkeä eikä oio suuria osia ajosta, etenkään äänen kanssa. Kiitettävä Haukku hyvin vaihtelevaa, kertovaa ja tiheää. Hyvä Haukku vaihtelevaa, kertovaa ja melko tiheää. Tyydyttävä Haukku vaihtelee harvoin, vain kohokohdiltaan kertovaa ja harvahko. Välttävä Haukku innotonta ja harvaa. Huono Koira on niin löysä tai tiukka, että tuomarilla on normaalitilanteessa vaikeuksia seurata ajon tapahtumia. Hylättävä Koira on niin harhaanjohtavan löysä tai niin tiukka, että ajon kulkua ei ole mahdollista seurata eikä ajoaikaa myöskään pysty määrittelemään. + rauhallinen + tapahtumista kertova löysä tiukka 4.7. Tottelevaisuus ja yhteistyö 0-5 Yleisohje Koiran tulee haun aikana ottaa yhteyttä ohjaajaan olosuhteiden edellyttämin väliajoin kun se ei ole jäljellä. Sen tulee kutsusta palata ohjaajan luo hukan tapahduttua, mikäli siihen on yhteys. Erityinen lisäansio on, jos koira palaa kutsusta sen ollessa jäljillä tai ajossa. Hukkatyöskentelyn kestäessä koiran tulee ottaa mahdollisimman pian yhteyttä ohjaajaan. Mikäli ilmenee selkeää tottelemattomuutta, tulee sitä arvostella ankarasti. Kiitettävä Koira tulee ajosta kutsuttaessa, pitää yhteyttä haun aikana ja on ohjattavissa.

13 Hyvä Koira tulee haulta tai hukalta kutsuttaessa, pitää yhteyttä haun aikana ja on ohjattavissa. Tyydyttävä Koira tulee kutsuttaessa haulta tai hukalta vain ollessaan lähietäisyydellä, pitää yhteyttä ja on ohjattavissa. Välttävä Koira ei tahdo antaa kiinni ja välttelee ohjaajaa, pitää huonosti yhteyttä tai on huonosti ohjattavissa. Huono Koira on vaikeasti kytkettävissä hyvästä kontaktista huolimatta, ei pidä yhteyttä tai ei ole ohjattavissa. Hylättävä Koira ei välitä lainkaan pitää yhteyttä ohjaajaan tai ei salli itseään kytkettävän ollessaan ohjaajan lähietäisyydellä. + on ohjattavissa + vastaa kutsuun + tulee kutsuttaessa liian itsenäinen ei anna kiinni 4.7. Arvostelu ilman ajoa Mikäli erän aikana ajoa ei synny, arvostellaan vain haku ja tottelevaisuus sekä äänenato yöjälellä, mikäli on todettu yöjälkityöskentelyä. Muihin kohtiin merkitään viiva. 6. Lisätiedot Koe-erien päätyttyä palkintotuomareiden tulee havaintojensa perusteella tehdä kirjallinen kertomus erän kulusta, jossa mainitaan perusteet jokaiselle ominaisuuspistenumerolle. Lisäksi hänen tulee merkitä arvostelukorttiin seuraavat jalostusta palvelevat lisätiedot: 6.1 Metsästysinto Haun aikana 0 = intoa ei ole, johtaa sulkemiseen 1 = puutteellinen 2 = tyydyttävä 3 = normaali 4 = hyvä 5 = kiitettävä Ajon aikana 0 = intoa ei ole, johtaa sulkemiseen 1 = puutteellinen 2 = tyydyttävä 3 = normaali

14 4 = hyvä 5 = kiitettävä 6.2 Äänenanto Yöjäljellä 0 = Ajonomaista haukkua 1 = Erittäin runsasta haukkua 2 = Runsasta haukkua 3 = Kohtalaista haukkua 4 = Ei haukkua 5 = Yksittäisiä haukahduksia Hukalla 0 = Ajonomaista haukkua 1 = Erittäin runsasta haukkua 2 = Runsasta haukkua 3 = Kohtalaista haukkua 4 = Yksittäisiä haukahduksia 5 = Ei haukkua Mikäli ei todeta yöjälki- tai hukkatyöskentelyä, laitetaan ko. Kohdalle viiva (-) 7. Muutokset ohjeeseen Muutokset tähän ohjeeseen hyväksyy Kennelliitto rotujärjestöjen vuosikokousten esityksestä.