Taipalsaaren sairaala, lämpökeskus, rivitalot B1 ja B2, asuntola B3 ja Rantamäki

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: KASELY/62/5.2.9/21 Päätöksen pvm: ENERGIAKATSELMUSRAPORTTI KIINTEISTÖN ENERGIAKATSELMUS Taipalsaaren sairaala, lämpökeskus, rivitalot B1 ja B2, asuntola B3 ja Rantamäki Kirjamoinkaari Saimaanharju Katselmuksen ajankohta: Viikko 36 Raportin päiväys: Tilaajan yhteyshenkilö: Seppo Kylliäinen Katselmuksen vastuuhenkilöt: Juhani Mykkänen (LVI) 56 puh Tommi Saastamoinen (S) 954 puh

2 Sisällysluettelo ESIPUHE 1 YHTEENVETO KOHTEEN ENERGIATALOUDESTA JA EHDOTETUISTA TOIMENPITEISTÄ KOHTEEN ENERGIANKÄYTÖN NYKYTILA Kohteen tiedot Energian ja veden hankinta Energian ja veden kulutus Kiinteistön käyttö ja ylläpito KOHTEEN ENERGIATALOUDEN ARVIOINTI Lämmitysjärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmät Ilmanvaihtojärjestelmät Jäähdytysjärjestelmät Sähköjärjestelmät Muut järjestelmät Rakennusautomaatio Rakenteet EHDOTETUT TOIMENPITEET Säästölaskelmissa käytetyt energian ja veden hinnat sekä CO 2 -kertoimet Lämmitysjärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmät Ilmanvaihtojärjestelmät Jäähdytysjärjestelmät Sähköjärjestelmät Muut järjestelmät Rakennusautomaatio Rakenteet Muut ehdotukset ja havainnot LIITTEET Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Mittausseurannan tulokset IV-koneet 1 (2 sivua) Ilmastointikoneiden tekniset tiedot (1 sivu) Sähkön tuntitehot (tammi-, maalis-, kesä- ja syyskuu 29) (4 sivua) Sähkötariffitarkastelu (1 sivu) Olosuhdemittaukset (1 sivu) Vesikalusteiden virtaamat (1 sivu) Vaihtoehtoisen energiamuodon tarkastelu (3 sivua)

3 Esipuhe Tässä kiinteistön energiakatselmusraportissa esitetään Lappeenrannan kaupungin Taipalsaaren sairaalan, siihen kuuluvien lämpökeskuksen, rivitalojen B1 ja B2, asuntolan B3 sekä rantamäen LVI- ja sähköteknisten järjestelmien energian- ja vedenkäytön nykytila, sekä mahdollisuudet pienentää kohteen lämmön, sähkön ja veden kulutusta ja kustannuksia. Toimenpide-ehdotuksille on esitetty arvio saavutettavista säästöistä, toimenpiteen kokonaiskustannusarvio ja takaisinmaksuaika sekä arvioitu, miten toimenpiteiden toteuttaminen vaikuttaa kohteen energiankäytön aiheuttamiin laskennallisiin hiilidioksidipäästöihin. Energiakatselmuksen ovat rahoittaneet työ- ja elinkeinoministeriö (5%) ja Lappeenrannan kaupunki (5%). Tilaajan yhteyshenkilönä on toiminut Lappeenrannan kaupungilta LVI-insinööri Seppo Kylliäinen. Paikan päällä yhteyshenkilönä toimi kiinteistönhoitaja Pekka Mänttäri. Energiakatselmuksen sähköosuuden on suorittanut Jussi Alilehto AIRIX Talotekniikka Oy:stä ja LVIosuuden Veijo Happonen AIRIX Talotekniikka Oy:stä, sekä teknisenä avustajana on toiminut Sanni Siltala AIRIX Talotekniikka Oy:stä. Tuloksista vastaavat allekirjoittaneet Motivan auktorisoimat vastuuhenkilöt. Espoossa Juhani Mykkänen Motiva-energiakatselmoija nro 56 (LVI) Tommi Saastamoinen Motiva-energiakatselmoija nro 954 (sähkö) KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc

4 1 Yhteenveto kohteen energiataloudesta ja ehdotetuista toimenpiteistä Ohessa on esitetty lyhyt yhteenveto Taipalsaaren sairaalan, lämpökeskuksen, rivitalojen B1 ja B2, asuntolan B3 sekä rantamäen energiakatselmuksen tuloksista. Yhteenvedossa esitetyt ominaiskulutusten vertailuarvot ovat Motivan katselmoijien ekstranetsivulta. Vertailukohteena on käytetty terveydenhoitorakennuksia (21). Säästöpotentiaali, energiahinnat ja kustannukset on koko raportissa esitetty arvonlisäverottomina (alv %). Lämpö Energialaitokselta saatujen mitattujen tietojen mukaan kiinteistön lämpöenergian normitettu ominaiskulutus vuonna 29 oli 1,5 kwh/rm 3. Kulutustieto ei voi olla todellinen, koska mitattu kulutus oli 4-osa tilastomediaanista, 58,1 kwh/rm 3. Katselmuksessa on oletettu, että kohteen lämpöenergian mittari ei mittaa oikein. Katselmusraportissa on arvioitu rakennuksen lämpöenergian kulutus laskennallisesti ja saatu ominaiskulutuksen määräksi 58,9 kwh/rm 3, joka on hiukan suurempi kuin tilastomediaani 58,1 kwh/rm 3. Ehdotetuilla toimenpiteillä lämpöenergianominaiskulutus pienenee arvoon 56,8 kwh/rm 3. Toimenpiteet ovat seuraavanlaisia: - Rantamäen (paritalo) sisälämpötilan lasku Sähkö Kiinteistön sähköenergian ominaiskulutus vuonna 29 oli 18,6 kwh/rm 3, joka on selvästi pienempi kuin tilastomediaani 25,2 kwh/rm 3. Ehdotetuilla toimenpiteillä sähköenergian ominaiskulutus ei pienene, mutta sähkönkulutuksesta aiheutuvat kustannukset pienenevät. Toimenpiteet ovat seuraavanlaisia: - Loistehonkompensoinnin lisäys Vesi Kiinteistön veden ominaiskulutus vuonna 29 oli 296 dm 3 /rm 3, joka on hiukan suurempi kuin tilastokeskiarvo 262 dm 3 /rm 3. Kiinteistöstä ei löydetty veden säästötoimenpiteitä. Taipalsaaren sairaalan, lämpökeskuksen, rivitalojen B1 ja B2, asuntolan B3 sekä rantamäen vertailuvuoden 29 energiankäyttö ja säästöpotentiaali on esitetty taulukossa 1. Taulukossa 2 on esitetty toimenpide-ehdotukset ehdotetussa toteuttamisjärjestyksessä. KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 1

5 Taulukko 1. Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista. Nykyinen kulutus Säästöpotentiaali Kokonaisinvestointi 29 Lämpö + polttoaineet 2 15 MWh/a 14 MWh/a 1 % EUR EUR/a 565 EUR/a 1 % 3 t CO 2 /a Sähkö 7 MWh/a MWh/a % 3 5 EUR EUR/a EUR/a 3 % t CO 2 /a Vedenkulutus m3/a m3/a % EUR 3 56 EUR/a EUR/a % Kulutukset yhteensä Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä EUR/a EUR/a 1 % 3 5 EUR 3 t CO 2 /a Taulukkoon 1 liittyvät huomautukset: Säästöpotentiaali ja kustannukset on esitetty arvonlisäverottomina (alv %). Lämpöenergian todellista vuoden 29 kulutusta ei saatu selville mittausvirheestä johtuen, joten rakennuksen lämpöenergian kulutus on arvioitu laskennallisesti Motiwatti 2. apuna käyttäen Lämpöenergian kulutus on normitettu eli säätilakorjattu Lämpöenergian kustannukset on laskettu katselmusajankohdan hintatason perusteella. Kustannukset sisältävät myös maakaasun perusmaksun osuuden. Sähköenergian kulutus on vuoden 29 mitattu kulutus Sähköenergian kustannukset on laskettu katselmusajankohdan hintatason perusteella. Kustannukset sisältävät energiamaksujen lisäksi kaikki kiinteät maksut (teho- ja loistehomaksut, perusmaksut ja mittarivuokrat) sekä sähkön siirron että myynnin osuudelta. Veden kulutus on vuoden 29 kulutus. Vesi- ja jätevesikustannukset on laskettu katselmusajankohdan hintatason perusteella. Kustannukset sisältävät vesi- ja jätevesimaksujen lisäksi myös perusmaksun. Energia- ja vesikustannukset /a6 4 2 Lämpö Sähkö Vesi Nykyiset kustannukset Säästötoimen-piteiden jälkeen

6 TAULUKKO 2 YHTEENVETO EHDOTETTAVISTA TOIMENPITEISTÄ KASELY/62/ TOIMENPITEEN SÄÄSTÖ TMA INVES- CO 2 SÄÄSTÖ SÄÄSTÖ SÄÄSTÖ SÄÄSTÖN RAPOR- SOVITUT KUVAUS YHTEENSÄ TOINTI VÄHENEMÄ LÄMPÖ SÄHKÖ VESI ELINIKÄ TIN JATKO- YHTEENSÄ energia CO 2 kustannukset energia CO 2 kustannukset vesi kustan- arvio KOHTA TOIMET energia muut energia muut nukset no EUR/a a EUR t/a MWh/a t/a EUR/a EUR/a MWh/a t/a EUR/a EUR/a m 3 /a EUR/a a T,P,H,E 1 Lämpötilan lasku, Rantamäki 565, 3 14, 2,8 565, H 2 Loistehokompensoinnin lisäys , H MUUT EHDOTUKSET JA HAVAINNOT 19 Vesikalusteiden virtaaman rajoitus Sairaalan patteriverkoston vuodon korjaus Maakaasumittarin vaihto Tarvittaessa lisää rivi Insert row (lisää rivi) toiminnolla YHTEENSÄ T: toteutettu; P: päätetty toteuttaa; H: harkitaan toteutettavaksi; E: ei toteuteta KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 1 1

7 2 Kohteen energiankäytön nykytila 2.1 Kohteen tiedot Kiinteistö: Rakennustyyppi: Käyttötarkoitus ja toiminta: Rakennukset: Taipalsaaren sairaala, lämpökeskus, rivitalot B1 ja B2, asuntola B3 sekä rantamäki Kirjamoinkaari Saimaanharju 21 Terveydenhoitorakennukset Sairaalan toiminnot sisältäen potilasosastot, pesutilat, sosiaalitilat ja hoitajien toimistot. Sairaalassa toiminta on ympärivuorokautista. Rivitalojen ja asuntolan toiminnot sisältäen asuintilat. Lisäksi kohteeseen kuuluu rantamäki (paritalo), joka on ollut tyhjillään vuodesta 27. Sairaala, rivitalot B1 ja 2, asuntola B3 ja rantamäki. Rakennusvuodet: 1966 Saneeraus/laajennusvuodet: Kohteessa on tehty pintasaneeraustöitä eri vuosina. Rakennuksien tilavuus: Yhteensä: 37 6 rm 3 Rakennuksien huoneistoala: Yhteensä: brm Energian ja veden hankinta Lämpö Lämmöntuotanto: Liittymä: Sähkö Sähkön siirto: Sähkön myynti: Liittymä: Lappeenrannan Energia Oy Lappeenrannan Energian maakaasuverkko Tilauskaasuvirta 6 m 3 /h Lappeenrannan Energia Oy - siirtotariffina tehosiirto Lappeenrannan Energia Oy - myyntitariffina tehosähkö Lappeenrannan Energian 2 kv:n keskijänniteverkko. Kiinteistön pihapiirissä on oma muuntamo. - liittymistehoa ei saatu selvitettyä. KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 2

8 Vesi ja jätevesi Vesiliittymä: Jätevesiliittymä: Lappeenrannan Vesi Oy Lappeenrannan Vesi Oy 2.3 Energian ja veden kulutus Lämpöenergia Vuosikulutus Lämpöenergian kulutus Mitattu kulutus (MWh/a) Normitettu kulutus (MWh/a) Normitettu ominaiskulutus (kwh/r-m3) 69,7 24, 1,5 Lämpöenergian kulutus MWh/a Mitattu kulutus (MWh/a) Normitettu kulutus (MWh/a) Lämpöenergian mitattu kulutus on kolmen tarkastelu vuoden aikana laskenut selvästi. Lämpöenergian mitattu ominaiskulutus vuonna 26 on oletettavasti oikein, mutta tämän jälkeen mitatut arvot ovat olleet virheellisiä. Vertailuarvot ovat Motivan katselmoijien extranetsivuilta. Vertailukohteena on käytetty terveydenhoitorakennuksia, joiden ominaiskulutuksien tilastomediaani on ollut 58,1 kwh/rm 3. Katselmuksessa on oletettu, että Lappeenrannan Energialta saatu kiinteistön lämpöenergian mittaustieto vuodelta 29 ei ole todellinen, koska se poikkeaa niin suuresti Motivan vertailuarvoista ja aikaisemmin katselmoimiemme kohteiden arvoista. Raportissa on oletettu että kulutusmittari on ollut rikki vuodesta 27. Toimenpide-ehdotus on esitetty raportin kohdassa 4.9. Katselmusraportissa on arvioitu rakennuksen lämpöenergian kulutus laskennallisesti Motiwatti 2. apuna käyttäen ja saatu ominaiskulutuksen määräksi 58,9 kwh/rm 3, joka on hiukan suurempi kuin tilastomediaani. Raportissa kiinteistön lämpöenergiankulutus jaottelut sekä säästölaskelmat on tehty arvioidun lämpöenergian kulutuksen perusteella. KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 3

9 Kulutusjakauma laiteryhmittäin Lämmitysenergian laskennallinen kulutusjakauma MWh/a % Lämmitys Ilmastointi Lämmin käyttövesi Yhteensä Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma Lämmin käyttövesi 12 % Ilmastointi 25 % Lämmitys 63 % Lämmitysenergiankulutus on merkittävä, koska lähes kaikissa kiinteistön ilmanvaihtokoneissa on lämmöntalteenotto. Tarkemmin IV-koneiden käytöstä ja toiminnasta raportin luvussa Ilmanvaihtokoneet. Kustannukset ja tariffi Lämpöenergiamaksut (alv %) /a % Perusmaksut Energiamaksut (215 MWh) Yhteensä KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 4

10 Lämpöenergiamaksut Perusmaksut 8 % Energiamaksut (215 MWh) 92 % Maakaasumaksut on laskettu Motiwatti-ohjelman avulla arvioidun vuoden 29 kulutuksen ja hintatason perusteella. Lappeenrannan Energian maakaasun myyntihinnat ovat alkaen olleet seuraavat (alv %): Maakaasumaksut Perusmaksu: Arvioidun kiinteän tilauskaasuvirran (131 m 3 /h) mukaan: 8 192,3 /a Kulutusmaksu: 41,6 /MWh Sähköenergia Vuosikulutus Sähköenergian kulutustiedot sisältävät kohteen kokonaissähkönkulutuksen Sähköenergian kulutus Päivä (MWh/a) Yö(MWh/a) Yhteensä (MWh/a) Ominaiskulutus (kwh/r-m3) 19,2 2,1 18,6 Sähköenergian kulutus MWh/a Päivä (MWh/a) Yö(MWh/a) KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 5

11 Sähköenergian kulutus on tarkastelujakson aikana ollut tasaista. Tasainen sähkönkulutus kuvaa sitä, että seurantajakson aikana ei tilojen käyttäjämäärissä ja tiloja palvelevien LVIS-järjestelmien käytössä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sähköenergian ominaiskulutukset ovat olleet hiukan pienempiä kuin samantyyppisten rakennuksien ominaiskulutukset keskimäärin. Vertailuarvot ovat Motivan katselmoijien extranetsivuilta. Vertailukohteena on käytetty terveysasemarakennuksia, joiden ominaiskulutuksien tilastomediaani on ollut 25,2 kwh/rm 3. Kulutusjakauma laiteryhmittäin Sähköenergian laskennallinen vuotuinen kulutusjakauma katselmusajankohtana tehtiin katselmuksen yhteydessä mittauksiin, käyttäjien haastatteluihin ja laskelmiin perustuen. Valaistuksen osalta on esitetty tarkempi kulutusjakauma luvussa Sähköenegian laskennallinen kulutusjakauma MWh/a % Sisävalaistus Ulkovalaistus 8 1 LVI-laitteet Kaasupoltin 6 1 Jakelukeittiö 18 3 Sulatukset ja lämmitykset 52 7 Saunat 56 8 Muu kulutus (mm. pistorasiak.) 18 3 Yhteensä 7 1 Sähköenergian laskennallinen kulutusjakauma Kaasupoltin 1 % Jakelukeittiö 3 % Sulatukset ja lämmitykset 7 % Saunat 8 % Muu kulutus (mm. pistorasiak.) 3 % LVI-laitteet 31 % Sisävalaistus 47 % Ulkovalaistus 1 % KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 6

12 Kuukausikulutukset Vuoden 29 tuntitehotietoihin perustuvat sairaalan ja asuntojen kuukausittaiset energiankulutukset on esitetty seuraavassa kaaviossa. Sähköenergian kulutus kuukausittain Päivä (MWh) Yö (MWh) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä MWh Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kohteen käytön luonteesta johtuen sähköenergian kulutus on suhteellisen tasaista läpi vuoden. Kulutusprofiili vastaa tavanomaisen sairaalan kulutusta. Huipputeho Vuoden 29 tuntitehotietoihin perustuvat Taipalsaaren sairaalan sähköliittymän huipputehot on esitetty oheisessa kaaviossa. Kuukausittaiset huipputehot Pätö (kw) Lois (kvar) 1 r A V k / 8 W k i m m a T i lm e H lis a M ti h u H o k u o T ä s e K ä in e H lo E s y S a k o L s ra a M lu u o J Kuukausittainen huipputeho on ollut suurimmillaan vuonna 29 joulukuussa, jolloin se on ollut 164 kw. Huipputeho on kohtalaisen tasainen kuukausittain, johtuen tilojen jatkuvasta käytöstä. Tehomaksu määräytyy 12 viimeisen kuukauden kahden suurimman kuukauden tuntitehon keskiarvon perusteella, laskutusteho on vuonna 29 ollut 158 kw. Tämä vastaa ominaiskuormitusta 17,9 W/m 2. Huipun käyttöaika on ollut 4 43 h/a. Huipunkäyttöaika on samaa luokkaa kuin aiemmin katselmoimiemme samantyyppisten kohteiden huipunkäyttöaika. Taipalsaaren sairaalassa on loistehonkompensoinnin tarvetta, koska vuonna 29 Lappeenrannan Energia laskutti sitä liiallisesta loistehon tuotannosta. Loistehonkompensoinnin tarve oli vuonna 29 KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 7

13 suurimmillaan tammi- ja joulukuussa ollen 98 kvar. Toimenpide-ehdotus on esitetty raportin kohdassa Kuormitusvaihtelu Taipalsaaren sairaalan ja muiden rakennusten kokonaiskuormitusta tarkasteltiin sähkölaitokselta saatujen tuntitehotietojen perusteella. Raportin liitteessä 3 on esitetty sekä tyypillisen talvi-, kevät-, kesä- että syksykuukauden kuormituskäyrä katselmusta edeltäviltä ajanjaksoilta. Kuukauden pätötehon huippuarvo oli päivisin kw. Öisin yöajan pohjateho oli pääsääntöisesti noin 4 65 kw. Tyypillisen päivän kuormitus vaihteli seuraavasti: yökuormitus klo 24-5 noin 55 kw aamukuormitus nousi aikavälillä klo 5 klo 8 tasaisesti 55 kw 14 kw päiväkuormitus klo 8-15 vaihteli kw iltapäivä/iltakuormitus laski aikavälillä klo 16 klo 24 tasaisesti 14 kw 55 kw Yöaikainen sähkökuorma koostuu pumpuista, itsenäisistä IV-poistokoneista, osasta tuloilmakoneita, keittiön kylmälaitteista, sekä sisävaloista. Kustannukset ja tariffit Tariffi (alv %) Maksuperuste Vuosikustannus Myynti Siirto Sähkövero Kokonaishinta 2 1 /a Perusmaksu 251 /a 176 /a 427 /a 427 Tehomaksu /kw, a 7 /kw, a 7 /kw, a 158 kw 1 1 Loistehomaksu /kvar, a 25 /kvar, a 25 /kvar, a 68 kvar Energia päivä 5,36 snt/kwh 2,33 snt/kwh,883 snt/kwh 8,566 snt/kwh 514,5 MWh Energia yö 5,36 snt/kwh 1,51 snt/kwh,883 snt/kwh 7,753 snt/kwh 185,5 MWh Yhteensä (alv %) Sähköenergiamaksut Energia yö 23 % Perusmaksu 1 % Tehomaksu 2 % Energia päivä 71 % Loistehomaksu 3 % Edellä esitetyt sähköenergiamaksut on laskettu vuoden 29 toteutuneen kulutuksen ja katselmusajankohdan hintatason perusteella. Sähkön myyjänä toimii Lappeenrannan Energia Oy. Myyntisopimuksen mukainen energiamaksu on 2- aikainen pienjännitetehosähkö ja se on kiinteä koko sopimusjakson ajan. Energiamaksujen (päivä/yö) lisäksi myyntitariffi sisältää perus- ja tehomaksut. KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 8

14 Sähkön siirrossa käytetään Lappeenrannan Energian 2-aikaista tehosiirtotariffia, jonka edellä olevassa taulukossa esitetyt hinnat ovat olleet voimassa lähtien. Siirtotariffin tehomaksu määräytyy 12 kuukauden kahden suurimman kuukausittaisen tuntitehon keskiarvon perusteella. Loistehomaksu määräytyy kuukauden mitatun loistehohuipun perusteella kuitenkin siten, että loistehon ilmaisosuus on 2 %:a (tai vähintään 5 kvar) laskutettavan pätötehon määrästä Vesi Vuosikulutus Vedenkulutus Mitattu kulutus(m3/a) Ominaiskulutus (litraa/r-m3) Vedenkulutus m 3 /a Mitattu kulutus(m3/a) Vedenkulutus on tarkastelujakson aikana pysynyt lähes samana, koska rakennuksien käyttö on seurantajakson aikana pysynyt kutakuinkin ennallaan. Veden ominaiskulutukset ovat olleet hieman suurempia kuin vastaavanlaisilla rakennuksilla keskimäärin. Vertailuarvot ovat Motivan katselmoijien extranetsivuilta. Vertailukohteena on käytetty terveysasemarakennuksia, joiden ominaiskulutuksien tilastomediaani on ollut 262 dm 3 /rm 3. Kustannukset ja tariffi Vesi- ja jätevesimaksut (alv %) /a % Perusmaksut Vesimaksut Jätevesimaksut Yhteensä KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 9

15 Jäte- ja vesimaksut Perusmaksut 1 % Jätevesimaksut 57 % Vesimaksut 42 % Vesimaksut on laskettu vuoden 29 toteutuneen kulutuksen ja voimaan astuneen Lappeenrannan Veden hinnaston perusteella. Hinnat ovat seuraavat (alv %): Perusmaksu: Kiinteistön mukainen kuukausimaksu (2%) (vesi+jätevesi) on 14,4 /kk Vesimaksu: 1,156 /m 3 Jätevesimaksu: 1,574 /m 3 Lappeenrannan Vesi Oy on ottanut käyttöönsä veden perusmaksun vuonna 29. Perusmaksulla katetaan osa vesilaitoksen käyttö- ja pääomakustannuksista, jotka ovat kulutuksesta riippumattomia. Perusmaksun käyttöönotossa käytetään siirtymäaikaa, jolloin asiakkaalta ei veloiteta täyttä veden perusmaksun hintaa. Vuosina 29 ja 21 perusmaksua on peritty 2% todellisesta hinnasta. Siirtymäajan tarkoituksena on totuttaa asiakkaat uuteen laskutuskäytäntöön. Siirtymäajan pituutta ja perittävän perusmaksun prosenttiosuutta ei ole määritelty etukäteen, vaan ne määritellään aina vuodeksi eteenpäin. 2.4 Kiinteistön käyttö ja ylläpito Käyttö- ja huolto-organisaatio Kiinteistön ylläpidosta vastaa Lappeenrannan kaupungin tilakeskuksen ylläpito-organisaatio. Organisaatiosta on kohdetta hoitamassa kiinteistönhoitaja Pekka Mänttäri, joka vastaa kiinteistön hoidosta ja huollosta. LVI järjestelmien huollot hoidetaan kiinteistönhoitajan toimesta. Tarvittaessa muut sähkö- ja automaatiojärjestelmien huollot tilataan erikseen. Iltaisin ja viikonloppuisin päivystyskäynnit hoitaa oman organisaation päivystysrinki. Kiinteistön käyttäjät ilmoittavat ongelmista ja muuttuneista käyttötarpeista kiinteistönhoitajalle Kulutusseuranta Kohteen energian- ja vedenkulutuksia seurataan laskutuksen perusteella. Tämän raportin tiedot kulutuksista perustuvat lämmön ja veden osalta vuotuisiin kulutustietoihin. Taipalsaaren sairaalan sähköjakauma perustuu tuntitehotiedoista saatuihin kulutuksiin Tekniset asiakirjat Kiinteistön LVISA dokumentteja säilytetään tilakeskuksen arkistossa. KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 1

16 3 Kohteen energiatalouden arviointi 3.1 Lämmitysjärjestelmät Yleistä Taipalsaaren sairaala, rivitalot B1 ja B2, asuntola sekä rantamäki (paritalo) on liitetty Lappeenrannan Energian maakaasuverkkoon lämpökeskuksen kautta. Lämpökeskuksessa sijaitsee maakaasukattilalaitos, josta lämpö jaetaan eri rakennuksiin aluelämpöverkostolla. Sairaalalla, rivitaloilla, asuntolalla ja rantamäellä on omat lämmönjakokeskukset lämmönsiirtimineen. Sairaalalla on oma lämmönjakokeskus, jossa sijaitsee kolme lämmönsiirrintä. Rakennuksien lämmitys on toteutettu kolmella (etelä-, pohjois- ja hallinto-osa) patteriverkostolla. IV-lämmitykselle on oma verkosto ja lämpimälle käyttövedelle oma. Rivitaloilla B1 ja B2 on yhteinen lämmönjakokeskus, jossa sijaitsee kolme lämmönsiirrintä. Rakennuksien lämmitys on toteutettu kahdella (Rivitalo B1 ja B2) patteriverkostolla. Lämpimälle käyttövedelle on oma verkosto. Asuntolan B3 lämmönjakokeskuksessa on kaksi lämmönsiirrintä, patteri- ja käyttövesiverkostolle omansa. Rantamäen lämmönjakokeskuksessa on kaksi lämmönsiirrintä, patteri- ja käyttövesiverkostolle omansa Energian mittaus Kiinteistöjen maakaasun kulutus mitataan lämpökeskuksen kattilahuoneeseen asennetulla mittarilla. Alamittauksia ei ole asennettu Lämmöntuotanto ja uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuus Maakaasukattilalaitos koostuu kahdesta kattilasta tehoiltaan 1,MW ja,6mw. Varalla on myös,8mw tehoinen öljykattila. Vuoden 29 laskutuksessa käytetty maakaasun tilauskaasuvirta oli 6 nm 3 /h, joka on mitoitettu mitatun kulutuksen perusteella. Lappeenrannan Energialta saatujen lämmönkulutusmittausten perusteella voidaan arvioida että kaasun kulutusta mittaava mittari ei ole toiminut oikein vuoden 26 jälkeen. Raportissa maakaasu perusmaksu on laskettu arvioidulla tilauskaasuvirralla, 131 nm 3 /h. Lämpökeskuksessa putkistot on pääosin eristetty asianmukaisesti. Vaihtoehtoisina lämpöenergian lähteinä aluelämpökeskuksessa voisi olla maalämpö, puupelletti tai hake. Yksi maakaasukattila jätettäisi varalämmönlähteeksi ja kovimpien huipputehojen tasaajaksi. Liitteessä 7 on laskettu maalämmön, puupelletin ja hakkeen kustannusvertailu nykyiseen maakaasuun. Vertailun tuloksena puupelletti on kaikilta osin kalliimpaa. Polttohakkeen käyttökustannukset ovat pienemmät, mutta hakekattilalaitoksen investointikustannukset ovat niin suuret, että takaisinmaksuaika ilman lainarahoitustakin on yli 1 vuotta. KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 11

17 3.1.4 Lämmönjakelu Sisälämpötilat Katselmuksessa suoritettujen mittausten perusteella kiinteistön huonelämpötilat (liite 5) vaihtelivat 18,5 21,6 C välillä ulkolämpötilan ollessa -15 C. Lämpötilataso (keskilämpötila 2,65 o C) onenergiataloudelliselta kannalta hyvä. Korkein huonelämpötila mitattiin tyhjillään olevassa Rantamäen paritalossa (21,6 C). Matalimmat lämpötilat mitattiin 1. kerroksen aulassa lähellä ulko-ovea (18,5 C). Olosuhdemittaukset on esitetty raportin liitteessä 5. Sairaalan patteriverkostot Sairaalan lämmityksestä huolehtii kolme (etelä-, pohjois- ja hallinto-osa) patteriverkostoa, joiden menoveden lämpötilasäätö on toteutettu ulkolämpötilakompensoidusti käyrän mukaan. Sairaalan etelä osan patteriverkostolle oli aseteltu seuraavanlainen säätökäyrä: Etelä osan patteriverkoston säätökäyrä Ulkolämpötila ºC Menoveden lämpötila ºC Yöpudotusta ei ollut käytössä Aamukorotusta ei ollut käytössä Katselmointihetkellä suuntaissiirto oli 2 C. Sairaalan pohjoisosan patteriverkostolle oli aseteltu seuraavanlainen säätökäyrä: Pohjoisosan patteriverkoston säätökäyrä Ulkolämpötila ºC Menoveden lämpötila ºC Yöpudotusta ei ollut käytössä Aamukorotusta ei ollut käytössä Katselmointihetkellä suuntaissiirto oli C. Sairaalan hallinto-osan patteriverkostolle oli aseteltu seuraavanlainen säätökäyrä: Hallinto-osan patteriverkoston säätökäyrä Ulkolämpötila ºC Menoveden lämpötila ºC Yöpudotusta ei ollut käytössä Aamukorotusta ei ollut käytössä Katselmointihetkellä suuntaissiirto oli C. Käyttöhenkilökunnan mukaan sairaalan patteriverkostossa on vuotoa. Havaintojen mukaan viikonlopun aikana verkostosta häviää noin 6 litraa vettä. Arvioidaan, että viikon aikana vettä häviää 18 litraa. Nykyisellä hintatasolla vuotuiseksi vuotoveden kustannukseksi tulee n Toimenpide-ehdotus on esitetty raportin kohdassa 4.9. KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 12

18 Rivitalojen B1 ja B2 patteriverkostot Rivitalojen lämmityksestä huolehtii kaksi (B1 ja B2) patteriverkostoa, joiden menoveden lämpötilasäätö on toteutettu ulkolämpötilakompensoidusti käyrän mukaan. Rivitalon B1 patteriverkostolle oli aseteltu seuraavanlainen säätökäyrä: Rivitalon B1 patteriverkoston säätökäyrä Ulkolämpötila ºC Menoveden lämpötila ºC Yöpudotusta ei ollut käytössä Aamukorotusta ei ollut käytössä Katselmointihetkellä suuntaissiirto oli C. Rivitalon B2 patteriverkostolle oli aseteltu seuraavanlainen säätökäyrä: Rivitalon B2 patteriverkoston säätökäyrä Ulkolämpötila ºC Menoveden lämpötila ºC Yöpudotusta ei ollut käytössä Aamukorotusta ei ollut käytössä Katselmointihetkellä suuntaissiirto oli C. Asuntolan B3 patteriverkosto Asuntolan lämmityksestä huolehtii patteriverkosto, jonka menoveden lämpötilasäätö on toteutettu ulkolämpötilakompensoidusti käyrän mukaan. Asuntolan B3 patteriverkostolle oli aseteltu seuraavanlainen säätökäyrä: Asuntolan B3 patteriverkoston säätökäyrä Ulkolämpötila ºC Menoveden lämpötila ºC Yöpudotusta ei ollut käytössä Aamukorotusta ei ollut käytössä Katselmointihetkellä suuntaissiirto oli 2 C. Rantamäen patteriverkosto Rantamäen lämmityksestä huolehtii patteriverkosto, jonka menoveden lämpötilasäätö on toteutettu ulkolämpötilakompensoidusti käyrän mukaan. Rantamäen patteriverkostolle oli aseteltu seuraavanlainen säätökäyrä: Rantamäen patteriverkoston säätökäyrä Ulkolämpötila ºC Menoveden lämpötila ºC KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 13

19 Yöpudotusta ei ollut käytössä Aamukorotusta ei ollut käytössä Katselmuksen yhteydessä suoritettujen mittausseurantojen perusteella todettiin, että verkostojen säädöt toimivat hyvin. Huojuntaa ei ollut havaittavissa. Patteriverkostot on varustettu linjasulkuventtiileillä ja kertasäätöventtiileillä. Patteriverkostojen vesivirtojen perussäädöistä ei löytynyt asiakirjoja. Verkostojen menoveden lämpötilojen säätökäyrät tuntuivat kokemuksien perusteella sopivahkoilta. Lämmityspatterit on varustettu termostaattisilla patteriventtiileillä, jotka katselmuksen tehtyjen havaintojen perusteella toimivat oikein. Kts. raportin kohta sisälämpötilat. Sairaalan IV-verkosto Sairaala rakennuksessa on yksi ilmastointiverkosto. Menoveden lämpötilasäätö on toteutettu ulkolämpötilakompensoidusti käyrän mukaan. IV-verkostoon oli aseteltu seuraava säätökäyrä: IV-verkoston säätökäyrä Ulkolämpötila ºC Menoveden lämpötila ºC IV-verkoston säätökäyrä tuntui kokemuksien perusteella sopivalta. Katselmuksen yhteydessä suoritetun mittausseurannan perusteella IV-verkoston säätö toimii hyvin. IV-verkosto on varustettu linjasulkuventtiileillä ja kertasäätöventtiileillä. Verkostojen mitoitus- ja asetetut säätökäyrät Alla on esitetty sairaalan verkostojen mitoituskäyrät sekä niille asetetut säätökäyrät. KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 14

20 etelä osan aseteltu PV-käyrä pohjoisosan aseteltu PV-käyrä hallinto-osan aseteltu PV-käyrä sairaalan aseteltu IV-käyrä sairaalan PV-mitoituskäyrä sairaalan IV-mitoituskäyrä menovesi C ulkolämpö C Kuvasta huomataan, että PV- ja IV-verkostojen asetusarvot ovat hiukan alhaisemmat kuin mitoitetut arvot. PV- ja IV-verkostojen mitoitusarvot ovat samat. Verkostoille asetellut arvot eivät suuremmin poikkea samantyyppisten rakennusten verkostojen asetusarvoista. Alla on esitetty rivitalojen B1 ja B2, asuntolan B3 sekä rantamäen PV-verkostojen mitoituskäyrät sekä niille asetetut säätökäyrät menovesi C Rivitalon B1 aseteltu PV-käyrä Rivitalon B2 aseteltu PV-käyrä Asuntolan B3 aseteltu PV-käyrä Rantamäen aseteltu PV-käyrä Rantamäen PV-mitoituskäyrä Asuntolan B3 PV-mitoituskäyrä Rivitalojen (B1&B2) PV-mitoituskäyrä ulkolämpö C Kuvasta huomataan, että PV-verkostojen asetusarvot ovat hiukan alhaisemmat kuin mitoitetut arvot. Verkostoille asetellut arvot eivät suuremmin poikkea samantyyppisten rakennusten verkostojen asetusarvoista. KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 15

21 Lämmitysverkostoon kytketyt lämmityslaitteet Kohteessa ei ole erillisiä lämmitysverkostoon kytkettyjä lämmityslaitteita. 3.2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Yleistä Taipalsaaren sairaala on liitetty Lappeenrannan veden vesi- ja viemäriverkostoon. Rivitalot, asuntola ja rantamäki on liitetty Lappeenrannan veden vesi- ja viemäriverkostoon yhteisen liittymän kautta Veden mittaus Sairaalan ja muiden rakennusten vesiliitynnät sijaitsevat lämmönjaossa, jossa myös kummatkin vesimittarit sijaitsevat Lämpimän käyttöveden energiatalous Sairaalan lämpimän käyttöveden lämpötilan asetusarvo oli 55 o C (suositus 58 o C). Katselmuksen yhteydessä suoritetun mittauksen perusteella käyttöveden lämpötila oli 54,6 o C. Lämpimän käyttöveden säätö on toteutettu yhdellä säätöventtiilillä. Rivitalojen B1 ja B2 lämpimän käyttöveden lämpötilan asetusarvo oli 55 o C (suositus 58 o C). Katselmuksen yhteydessä suoritetun mittauksen perusteella käyttöveden lämpötila oli 55,7 o C. Lämpimän käyttöveden säätö on toteutettu yhdellä säätöventtiilillä. Asuntolan B3 lämpimän käyttöveden lämpötilan asetusarvo oli 55 o C (suositus 58 o C). Katselmuksen yhteydessä suoritetun mittauksen perusteella käyttöveden lämpötila oli 56,1 o C. Lämpimän käyttöveden säätö on toteutettu yhdellä säätöventtiilillä. Rantamäen (paritalo) lämpimän käyttöveden lämpötilan asetusarvo oli 55 o C (suositus 58 o C). Katselmuksen yhteydessä suoritetun mittauksen perusteella käyttöveden lämpötila oli 55 o C. Lämpimän käyttöveden säätö on toteutettu yhdellä säätöventtiilillä. Missään verkoston osassa ei käyttöveden lämpötila saisi alittaa 5 o C:tta. Alhainen lämpötila antaa suotuisammat elinolot legionella-bakteerille Vesi- ja viemärikalusteet sekä vesijohtoverkoston painetaso Kiinteistön kaikki hanat ovat 1-otehanoja. Katselmuksen yhteydessä tehtyjen mittausten (liite 6) perusteella kalustekohtaiset virtaamat olivat normivirtaamia suuremmat. Vesijohtoverkon painetasoa ei saatu selville, koska verkostossa ei ole paikallista mittaria. 3.3 Ilmanvaihtojärjestelmät Yleistä Taipalsaaren sairaalassa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ilmastoinnista huolehtivat viisi tuloilmakonetta sekä niihin lukitut poistoilmakoneet. Tuloilmakoneista kolme sisältää lämmöntalteenoton. Lisäksi sairaalassa on kaksi ilmanvaihtokonetta (TK5 ja TK7), jotka eivät ole käytössä. Ilmanvaihtokone TK5 (keittiö) ei ole ollut käytössä viiteen vuoteen ja ilmastointikone TK7 (majoitustilat) on lisätty kolme vuotta sitten, mutta sitä ei ole otettu käyttöön. KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 16

22 Rivitalojen B1 ja B2 kahden asunnon (1 ja 2) ilmastoinnista huolehtii kaksi aikaohjattua huippuimuria, muissa asunnoissa on painovoimainen ilmastointi. Asuntolassa B3 ilmastoinnista huolehtii kolme huippuimuria (jokaisessa rapussa oma), jotka käyvät jatkuvasti. Rantamäen (paritalo) ilmastoinnista huolehtii kaksi huippuimuria sekä liesituuletin, jotka eivät ole käytössä. Taipalsaaren sairaalan ilmastointijärjestelmien säätö-, ohjaus- ja valvontatoiminnot on toteutettu rakennusautomaatiojärjestelmällä Ilmanvaihtokoneet Kiinteistön ilmastointikoneet on kirjattu raportin liitteeseen 2, jossa kunkin koneen osalta on esitetty tunnus, palvelualue, käyttöikä, ilmavirta, rakenne, säätötapa ja asetusarvo, kulutusarvion perusteena oleva tuloilman lämpötila, ohjaustapa, käyntiaika sekä koneista katselmuksen yhteydessä tehdyt erityishavainnot. Ohjaustavat ja käyntiajat Taipalsaaren sairaalan käyttö jakaantuu pohjoissiiven, keskiosan, ruokalan, eteläsiiven ja välinivelen/hallinto-osan käyttöaikoihin. Sairaalan kaikki käytössä olevat ilmanvaihtokoneet käynnistyvät kello 7 aamulla 1/1-teholle ja kello 2 käynnistyvät ½-teholle. Rivitalojen B1 ja B2 kahden asunnon huippuimureille on olemassa säätölaitteissa aikaohjelma. Asuntolan huippuimurit käyvät jatkuvasti. Rantamäen huippuimurit eivät ole käytössä. Tuloilmakoneiden ja huippuimurien käyntiajat on esitetty liitteessä 2. Ilmavirrat ja palvelualueet Ilmastointikoneiden palvelualueet tuntuivat tarkoituksenmukaisilta ja ne palvelevat suhteellisen hyvin kiinteistön käyttöä. Kuitenkaan rivitalojen B1 ja B2 eikä asuntolan B3 nykyisellä ilmanvaihdolla saavuteta nykymääräysten mukaista ilmavaihdon määrää. Sairaalan ilmastointikoneiden koko ilmamäärä on n dm 3 /s. Tästä saadaan koko rakennuksen raitisilmamääräksi 1,8 dm 3 /s,m 2. Nykyisen Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 suositusten mukaan raitisilmamäärä tulisi olla potilashuoneissa 1,5 dm 3 /s,m 2, toimenpidehuoneissa 2 dm 3 /s,m 2 ja oleskelutiloissa 3 dm 3 /s,m 2, joten kohteen raitisilmamäärät ovat hiukan alhaiset. Tuloilmakoneiden ilmavirrat ja palvelualueet on esitetty liitteessä 2. Säätötavat, asetusarvot ja säädön toiminta Tuloilmakoneiden säätötavat on esitetty liitteessä 2. Kaikkien käytössä olevien tuloilmakoneiden lämpötilan säätötapana on vakiosisäänpuhalluslämpötila. Uuden käyttämättömän tuloilmakoneen TK7 lämpötilan säätötapana on ulkolämpötilan mukaan kompensoitu sisäänpuhalluslämpötila. Tuloilmakoneiden lämpötilasäätöjen asetusarvot on esitetty liitteessä 2. Kaikki tuloilmakoneista käyvät 1/1-teholla päivisin ja öisin ½ -teholla. Mittausseurannat on esitetty raportin liitteessä 1. KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 17

23 Lämmöntalteenottolaitteet Sairaalan ilmanvaihtokoneista kolme on varustettu vesi-glykoli lämmöntalteenotolla. Vesi-glykoli tyyppisten lämmöntalteenottojen hyötysuhde on normaalisti 4 6 %, kuutiotyyppisten hyötysuhde normaalisti 45 6 % ja pyörivien hyötysuhde normaalisti 65.8 %. Kostutuslaitteet Kostutuslaitteita ei ole. Yötuuletus Koneille ei ole käytössä yötuuletusta. Ilmanvaihdon energiankulutus Ilmastoinnin energiankulutus Lämpö MWh/a Sähkö MWh/a TK1, pohjoissiipi ,87 TK2, keskiosa 98 36,14 TK3, ruokala 27 3,2 TK4, eteläsiipi ,52 TK6, välinivel 5 4,46 PF, rivitalo B1 asunto 1,12 PF, rivitalo B1 asunto 2,12 PF 1, asuntola rappu 1,18 PF 2, asuntola rappu 2,18 PF 3, asuntola rappu 3,18 Yhteensä KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 18

24 Ilmastoinnin energiankulutus koneittain on esitetty oheisessa kuvassa. MWh/a TK1, pohjoi ssiipi TK2, keski osa TK3, ruokal a TK4, eteläs iipi TK6, välini vel PF, rivital o B1 asunt o 1 PF, rivital o B1 asunt o 2 PF 1, asunt ola rappu 1 PF 2, asunt ola rappu 2 Lämpö MWh/a PF 3, asunt ola rappu 3 Sähkö MWh/a 44,87 36,14 3,2 66,52 4,46,12,12,18,18,18 Tuloilmakoneen TK4 energiankulutus on selvästi suurempi kuin muiden koneiden, koska sen ilmamäärä ja tuloilman lämpötila ovat suuret. 3.4 Jäähdytysjärjestelmät Ilmanvaihdon jäähdytys Sairaalan tuloilmakoneissa ei ole jäähdytystä Huonetilojen jäähdytys Huonetilojen jäähdytys Huonetiloissa ei ole erillisiä jäähdytyslaitteita Muu jäähdytys mm. kylmäsäilytys Keittiössä on elintarvikkeiden säilytystä varten muutamia kylmäkaappeja ja pakastimia, joiden lämpötilat vastasivat käyttötarkoituksiaan. KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 19

25 3.5 Sähköjärjestelmät Yleistä Katselmuskohde on liitetty Lappeenrannan energialaitoksen keskijänniteverkkoon (2 kv) muuntamossa sijaitsevan muuntajan kautta. Liittymistehoa ei saatu selvitettyä. Kohteessa ei ole keskitettyä loistehon kompensointia. Loistehon kompensointi tulisi lisätä, koska vuoden 29 tuntitehomittausten mukaan kompensointitarvetta oli 68 kvar, jolloin vuosikustannus on Toimenpide-ehdotus on esitetty raportin kohdassa Energian mittaus Taipalsaaren sairaala-alueen koko sähköenergian kulutus mitataan rekisteröivällä tuntitehomittarilla (pätöja loisenergiamittaus). Kenttäkierroksella mittarin sijaintia ei löydetty Sähkönhankinta Kohteen sähkönhankintaa ei ole kilpailutettu. Sähkön myyjänä toimii Lappeenrannan Energia. Myyntitariffina on 2-aikainen PJ-tehosähkö. Sähkön hinta on energialaitoksen listahinta. Siirtotariffina käytetään tehosiirtoa (1-3 kv). Tehdyn tariffitarkastelun (liite 4) perusteella käytössä on edullisin siirtotariffi Sähkön kulutus ja energiatehokkuus laiteryhmittäin Valaistus Valaistuksen energian kulutus ja kulutusjakauma Valaistuksen sähkönkulutuksen on laskettu olevan 47 % kohteen kokonaissähkönkulutuksesta, joka on todella suuri osuus. Valaistuksen sähkönkulutus jakaantuu eri tilojen kesken arviolta seuraavasti: Valaistuksen laskennallinen kulutusjakauma MWh/a % Ulkovalaistus 8 2 Varastot ja tekn.tilat 3 1 Pesuhuoneet 15 5 Toimistot ja kokoustilat 27 8 Sos.tilat 33 1 Kultaharju, dementtiaosasto 15 5 Potilashuoneet Aulat Käytävät Rivitalo B Rivitalo B Kerrostalo B Rantamäki (paritalo) Yhteensä KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 2

26 Rivitalo B2 6 % Valaistuksen laskennallinen kulutusjakauma Rantamäki (paritalo) % Kerrostalo B3 8 % Rivitalo B1 6 % Ulkovalaistus 2 % Varastot ja tekn.tilat 1 % Pesuhuoneet 5 % Toimistot ja kokoustilat 8 % Sos.tilat 1 % Kultaharju 5 % Käytävät 19 % Aulat 12 % Potilashuoneet 19 % Valaistustoteutuksen yleiskuvaus Kohteessa mitattiin valaistusvoimakkuudet tärkeimmissä tyyppitiloissa keskimäärin. Mittaustulokset ja muu valaistuksen laatuarvio on esitetty tyyppitilakohtaisessa tarkastelussa. Mittauksissa otettiin huomioon päivänvalon vaikutus. Kohteessa on yleisvalaistuksessa käytössä pääasiassa loistelamppuvalaisimia. Tilojen valaistus toimii käsikäytöllä tiloista käsin Valaistuksen energiatehokkuus ja kulutus tilatyypeittäin: Varastot ja tekn. tilat Valaistuksen kokonaisteho liitäntälaitteineen noin 1,8 kw, valaistus on toteutettu pääosin loisteputkivalaisimilla Valaistusteho noin 7 W/m 2 Valaistusta ohjataan käsikytkimillä Energiankulutusarvio 4 38 h/a (= 12 h/d * 365d/a) käyttöajalla 8 MWh/a Pesuhuoneet Valaistuksen kokonaisteho liitäntälaitteineen noin 2,6 kw, valaistus on toteutettu pääosin loisteputkivalaisimilla Valaistusteho noin 14 W/m 2 Mitattu keskimääräinen valaistusvoimakkuus käytävillä noin 4 lx, valaistusvoimakkuus on suositusarvojen mukainen ja hyvä Valaistusta ohjataan käsikytkimillä Energiankulutusarvio 5 84 h/a (= 16 h/d * 365d/a) käyttöajalla 15 MWh/a Toimistot ja kokoustilat Valaistuksen kokonaisteho noin 4,6 kw, valaistus on toteutettu loisteputkivalaisimilla Valaistusteho noin 16 W/m 2 Mitattu keskimääräinen valaistusvoimakkuus käytävillä noin 47 lx, valaistusvoimakkuus on lähes suositusarvojen mukainen ja hyvä KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 21

27 Valaistusta ohjataan käsikytkimillä Energiankulutusarvio 5 84 h/a (= 16 h/d * 365d/a) käyttöajalla 27 MWh/a Sos.tilat ja käsityötilat Valaistuksen kokonaisteho noin 5,6 kw, valaistus on toteutettu loisteputkivalaisimilla Valaistusteho noin 12 W/m 2 Mitattu keskimääräinen valaistusvoimakkuus käytävillä noin 3 lx, valaistusvoimakkuus on lähes suositusarvojen mukainen ja hyvä Valaistusta ohjataan käsikytkimillä Energiankulutusarvio 5 84 h/a (= 16 h/d * 365d/a) käyttöajalla 33 MWh/a Kultaharju, dementtiaosasto Valaistuksen kokonaisteho noin 2,5 kw, valaistus on toteutettu loisteputkivalaisimilla ja pienloistelampuilla Valaistusteho noin 8 W/m 2 Mitattu valaistusvoimakkuus vaihteli 2 15 lx välillä, valaistusvoimakkuus on suositusarvoja alhaisempi Valaistusta ohjataan käsikytkimillä Energiankulutusarvio 5 84 h/a (= 16 h/d * 365d/a) käyttöajalla 15 MWh/a Potilashuoneet Valaistuksen kokonaisteho liitäntälaitteineen noin 1,8 kw, valaistus on toteutettu pääosin loisteputkivalaisimilla Valaistusteho keskimäärin noin 8 W/m 2 Mitattu keskimääräinen valaistusvoimakkuus 15 lx valaistusvoimakkuus on hiukan suositusarvoja alhaisempi. Valaistusta ohjataan käsikytkimillä Energiankulutusarvio 5 84 h/a (= 16 h/d * 365d/a) käyttöajalla 63 MWh/a Aulat Valaistuksen kokonaisteho liitäntälaitteineen noin 6,6 kw, valaistus on toteutettu pääosin loisteputkivalaisimilla Valaistusteho noin 9 W/m 2 Mitattu keskimääräinen valaistusvoimakkuus 17 lx, valaistusvoimakkuus on suositusarvojen mukainen Valaistusta ohjataan käsikytkimillä Energiankulutusarvio 5 84 h/a (= 16 h/d * 365d/a) käyttöajalla 39 MWh/a Käytävät Valaistuksen kokonaisteho liitäntälaitteineen noin 1,6 kw, valaistus on toteutettu loisteputkivalaisimilla Valaistusteho noin 7 W/m 2 Mitattu valaistusvoimakkuus vaihteli 2 17 lx välillä, valaistusvoimakkuus on suositusarvoja alhaisempi Valaistusta ohjataan käsikytkimillä Energiankulutusarvio 5 84 h/a (= 16 h/d * 365d/a) käyttöajalla 62 MWh/a Rivitalo B1 KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 22

28 Valaistuksen kokonaisteho liitäntälaitteineen noin 3,6 kw, valaistus on toteutettu loisteputkivalaisimilla Valaistusteho noin 8 W/m 2 Mitattu keskimääräinen valaistusvoimakkuus 15 lx valaistusvoimakkuus on suositusarvoja alhaisempi. Valaistusta ohjataan käsikytkimillä Energiankulutusarvio 5 84 h/a (= 16 h/d * 365d/a) käyttöajalla 21 MWh/a Rivitalo B2 Valaistuksen kokonaisteho liitäntälaitteineen noin 3,6 kw, valaistus on toteutettu loisteputkivalaisimilla Valaistusteho noin 6 W/m 2 Mitattu keskimääräinen valaistusvoimakkuus 95 lx valaistusvoimakkuus on suositusarvoja alhaisempi. Valaistusta ohjataan käsikytkimillä Energiankulutusarvio 5 84 h/a (= 16 h/d * 365d/a) käyttöajalla 21 MWh/a Asuntola B3 Valaistuksen kokonaisteho liitäntälaitteineen noin 4,6 kw, valaistus on toteutettu loisteputkivalaisimilla Valaistusteho noin 7 W/m 2 Mitattu keskimääräinen valaistusvoimakkuus 1 lx valaistusvoimakkuus on suositusarvoja alhaisempi. Valaistusta ohjataan käsikytkimillä Energiankulutusarvio 5 84 h/a (= 16 h/d * 365d/a) käyttöajalla 27 MWh/a Rantamäki (paritalo) Rakennus ei ole käytössä, joten siinä ei ole kulutettu valaistukseen energiaa. Ulkovalot Ulkovalaistus on toteutettu pääosin elohopeahöyry pylväsvalaisimilla. Valaistuksen kokonaisteho on noin 2 kw. Ulkovalaistuksen energiankulutusarvio 365 h/a käyttöajalla 7,7 MWh/a LVI-laitteet Tulo-/poistoilmapuhaltimien energiankulutus nykyisillä käyntiajoilla 155 MWh/a Erillisten poistoilmapuhaltimien energiankulutus nykyisillä käyntiajoilla,8 MWh/a Pumppujen energiankulutus nykyisellä käytöllä 65 MWh/a LVI-laitteiden nykyistä energiankäyttöä ja sen tarkoituksenmukaisuutta myös sähkön kulutuksen osalta on käsitelty edellä LVI-järjestelmien yhteydessä. Jakelukeittiön toiminta ja laitteiden energiankulutus Annosmäärä 25 annosta päivässä * 365 d/a = annosta/a, ominaiskulutusarvio,2 kwh/annos ja energiankulutusarvio noin 18 MWh/a KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 23

29 Sähkölämmitykset Sairaala-alueen sähköisten lämmitysten ja sulatusten sekä kuivaushuoneen sähkölämmittimen energiankulutukseksi arvioitiin noin 52,2 MWh/a. Saunat Sairaalan viiden saunan käyttöajaksi arvioitiin 24 h/vko, jolloin energiankulutukseksi saatiin noin 56 MWh/a. Muut laitteet Määrittelemätön muu kulutus aiheutuu mm. tietokoneiden, hoitajien käyttämistä erillistuulettimista sekä pistorasiakuormista. Muun kulutuksen osuudeksi arvioitiin 18,4 MWh/a. 3.6 Muut järjestelmät Kohteessa ei ole muita järjestelmiä. 3.7 Rakennusautomaatio Yleistä Kiinteistön LVI-järjestelmien säätö-, ohjaus- ja valvontatoiminnoista huolehtii DDC-tekniikkaan pohjautuva rakennusautomaatiojärjestelmä (Honeywell). Kiinteistössä on oma valvomo. Valvomotoimintoja hoitaa kiinteistönhoitaja Rakennusautomaation toimintakunto ja hyödyntäminen Rakennusautomaatiojärjestelmän toiminta tarkastettiin katselmuksen kenttätyön yhteydessä mm. vertaamalla kenttätyön aikana toteutettujen erillismittausten (sisälämpötila) rakennusautomaation antamiin vastaaviin tietoihin sekä seuraamalla säätöjen toimintaa järjestelmän oman historiaseurantaohjelmiston avulla. Seurattavat valvontapisteet ohjelmoitiin järjestelmän historiaseurantaan. Rakennusautomaatiojärjestelmän toiminnasta tehtiin seuraavat havainnot: Kiinteistön hoitaja tekee tarvittavat asetusarvo- ja käyntiaikamuutokset sekä poikkeusaikaohjelmat käyttäjien pyyntöihin perustuen. Valvomopäiväkirjaa ei ole käytössä, joten asetusarvomuutokset ja käyntiaikamuutokset ovat vain käyttäjien tiedossa. Valvomopäiväkirja olisi hyvä ottaa käyttöön, niin että muutokset pystytään jälkeenpäin varmistamaan. Historiaseurantaan ei ollut liitetty valvontapisteitä. Järjestelmän hyödynnettävyyttä voisi parantaa esimerkiksi käyttämällä historiaseurantaa järjestelmien toiminnan seurantaan. 3.8 Rakenteet Yleistä Sairaala, lämpökeskus, rivitalot B1 ja B2, asuntola B3 sekä rantamäki on rakennettu Ikkunat Kiinteistön ikkunat ovat alkuperäiset ja 2-lasiset. KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 24

30 3.8.3 Ulko-ovet Ulko-ovet ovat pääosin puurakenteisia ja osin lasitettuja Ulkovaippa Sairaalan katto on tyypiltään tasakatto. Katemateriaaleina on huopa ja se on sirotepintainen. Rakennusten julkisivu on tiiltä ja hyvässä kunnossa. Kiinteistössä on maavarainen alapohja. Rivitalojen B1 ja B2, asuntolan B3 sekä rantamäen katot ovat peltisiä harjakattoja ja julkisivut ovat tiilipintaisia. KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 25

31 4 Ehdotetut toimenpiteet Säästölaskelmissa käytetyt energian ja veden hinnat sekä CO 2 -kertoimet Kaikki tässä kappaleessa esitetyt hinnat ja kustannukset ovat arvonlisäverottomia (alv %). Lämpö Maakaasuenergian hintana on säästölaskelmissa käytetty Lappeenrannan Energian katselmusajankohdan mukaista maakaasun hintaa (sisältäen myynnin ja siirron), joka on alkaen ollut 41,63 /MWh. Säästötoimenpiteiden laskennallisten CO 2 -päästövaikutusten laskennassa on käytetty Motivan katselmoijien ekstranet-sivulla esitettyjä CO 2 -kertoimia. Maakaasulaitoksen osalta lämmönsäästöjen CO 2 - päästökertoimena käytetään arvoa 22 kgco 2 /MWh (ei sisällä välillisiä CO 2 päästöjä ). Sähkö Sähkön hinta säästölaskelmissa määritetään alla esitettyjen katselmusajankohdan hintojen avulla. Säästötoimen ajoittumisesta riippuen määritetään säästetyn sähkön hinta toimenpidekohtaisesti. Erikseen arvioidaan ja otetaan laskelmissa huomioon säästön vaikutus tehomaksuihin. Myynti Siirto Sähkövero Kokonaishinta Perusmaksu 251 /a 176 /a 427 /a Tehomaksu /kw,a 7 /kw,a 1 1 /a Loistehomaksu /kw,a 25 /kw,a /a Energia päivä 5,3577 snt/kwh 2,325 snt/kwh,8833 snt/kwh /a Energia yö 5,3577 snt/kwh 1,512 snt/kwh,8833 snt/kwh /a Yhteensä (alv %) /a Säästötoimenpiteiden laskennallisten CO 2 -päästövaikutusten laskennassa on käytetty Motivan katselmoijien ekstranetsivulla esitettyjä CO 2 -kertoimia. Sähkönsäästöjen marginaaliperusteinen CO 2 - päästökerroin on 7 kgco 2 /MWh. Vesi Veden hintana on säästölaskelmissa käytetty Lappeenrannan Vesi Oy:n voimaan astuneita hintoja, jotka ovat veden osalta 1,156 /m 3 ja jäteveden osalta 1,574 /m 3 eli yhteensä 2,73 /m Lämmitysjärjestelmät Lämmöntuotanto Lämmitystapa KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 26

32 Maakaasun tilausteho/tilauskaasuvirta Lappeenrannan Energialta saadut kohteen maakaasun kulutustiedot eivät ole todellisia, koska mittari on ollut rikki. Tällöin myöskään maakaasun tilauskaasuvirta tieto ei pidä paikkaansa. Maakaasun tilauskaasuvirta tulee tarkastaa, kun maakaasumittari on saatu vaihdettua uuteen ja kohteen todellista lämmönkulutusta on mitattu joitakin kuukausia. Lämmöntuotannon hyötysuhde Fossiilisen polttoaineen korvaaminen uusiutuvalla polttoaineella Ei toimenpide-ehdotuksia, kts. kohta ja liite 7. Lämpöpumppujen hyödyntäminen sähkölämmityksessä Lämmönjakelu Sisälämpötila Sairaalan, rivitalojen, asuntolan ja rantamäen lämmityspattereissa on pääasiallisesti termostaattiset venttiilit. Katselmuskierroksella löytyi muutamia venttiileitä, joissa termostaattia ei ollut. Ehdotetaan, että kaikki patteritermostaatit tarkastetaan ja korjataan puutteet. Osassa potilashuoneista lämmityspatterit termostaatteineen oli suljettu kalusteilla ahtaaseen rakoon, jolloin termostaatti ei voi toimia oikein. Lämmin ilma ei pääse liikkumaan ja se lämmittää termostaattia vaikka huoneilma olisi viileä. Ehdotetaan kalusteiden siirtoa siten, että ilma pääsee kunnolla kiertämään pattereiden ympärillä. Säästöt ja kannattavuus Rantamäessä sisälämpötila oli katselmushetkellä 21,6 C, vaikka rakennus ei ole käytössä. Toimenpideehdotuksena on Rantanmäen huonelämpötilojen laskeminen 15 C:een. Alla on esitetty huonelämpötilan laskusta saatu säästö. Rantamäen sisälämpötilan lasku Säästöt Määrä Säästö CO 2 - lämpöenergia 13,58 MWh/a 565,26 /a 2,7 t/a Investointi Takaisinmaksuaika a Lämmityksen optimointi Putkisto- ja säiliöeristykset Muut lämmitysjärjestelmien toimenpide-ehdotukset KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 27

33 4.2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Vesijohtoverkoston painetaso Vesi- ja viemärikalusteiden virtaamat/huuhtelumäärät Kts. kohta Muut vesi- ja viemärijärjestelmien toimenpide-ehdotukset 4.3 Ilmanvaihtojärjestelmät Tarpeenmukainen ilmastointi Käyntiajat (normaalit viikko-ohjelmat) Palvelualueet Säätöjärjestelmät Asetusarvot Säädön porrastukset Säätötavat, porrastukset Säätöjärjestelmien toiminta Lämmöntalteenotto (LTO) Kostutus Yötuuletus Muut ilmanvaihtojärjestelmien toimenpide-ehdotukset KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 28

34 4.4 Jäähdytysjärjestelmät Jäähdytyksen tarpeenmukainen käyttö Lauhdutus ja lauhdelämmön talteenotto Vapaajäähdytys Kylmiöiden ja pakkashuoneiden lämpötilat Putkisto- ja säiliöeristykset Muut kylmäteknisten järjestelmien toimenpide-ehdotukset 4.5 Sähköjärjestelmät Siirto- ja myyntitariffit Tariffitarkastelu osoittaa, että nykyinen siirtotariffi (tehosiirto) ja myyntitariffi (tehosähkö) ovat edullisimmat. Loistehon kompensointi Vuoden 29 tuntitehomittausten perusteella kohteessa oli loistehonkompensoinnin tarvetta 68 kvar. Loistehon hinta katselmointi ajankohtana oli 24,6 /kvar,a. Alla on esitetty loistehonkompensointipariston lisäyksen kannattavuus. Loistehokompensoinnin lisäys Kompensoitava määrä Säästö Loisteho 68 kvar/a 1672,8 /a Investointi 3 5 Takaisinmaksuaika 2,1 a Investointikustannuksissa on huomioitu kompensointipariston lisäksi myös virtamuuntajista ja kaapeloinnista aiheutuvat kustannukset. Muut tariffikustannussäästöt KATSELMUSRAPORTTI_Taipalsaaren sairaala.doc 29