YLE VÄLITTÄÄ EDUSKUNTAVAALIT 2003

Transkriptio

1 1 YLEN TIEDOTTEET YLE välittää eduskuntavaalit YLE nimesi radiokanavansa YLEn digitaalisella TV1-kanavalla vaihtoehtoja joulukuussa YLElle tv-oikeudet jääkiekon MM-kisoihin ja Keski-Euroopan mäkiviikoille Yleisradio käynnistää yt-neuvottelut hallinnossa ja tekniikassa YLEn radiouudistus etenee Ylen Hyvä -järjestöiltä rahaa eteläisen Afrikan HIV- ja AIDS-työhön YLEn uutiset saatavissa multimediaviesteinä MMS-puhelimiin Kansallinen äänigalleria avautuu YLE ja TietoEnator perustavat IT-yhteisyrityksen Nimityksiä radiossa YLEn lastenohjelmat arvostetuimpia YLE vähentää vieraskielisiä lähetyksiä ulkomaille Radion yhteistoimintaneuvottelu alkoi Yleisradion radiokanaville uudet johtajat YLE kasvatti katseluosuuttaan kesällä Heikki Peltonen YLEn radion ohjelmistojohtajaksi YLE ei lopeta nuorison palvelemista radiossa Wessberg jatkaa EBUn puheenjohtajana YLE linjasi lähivuosien ohjelmatoimintaansa YLE kasvatti katseluosuuttaan keväällä Ylen Hyvä -kampanjan kokonaistuotto euroa YLE aloitti digi-tv:n MHP-palvelut Televisiolähetyksiä jo 45 vuotta YLE kasvatti katseluosuuttaan YLE-konsernin tulos ennakoitu Media kiinnostaa suomalaisia Pikku Kakkosen juhlaa myös digi-tv:n rinnakkaiskanavalla Olympialaiset kokosi katsojat YLEn kanaville Olympialähetyksiä lisätään digi-tv:n rinnakkaiskanavalla YLE tarjoaa 150 tuntia ohjelmaa olympialaisista digi-tv:n rinnakkaiskanavalla Gunilla Ohls FST:n ohjelmajohtajaksi Ylen Hyvä -kampanja avataan Ajankohtaisessa Kakkosessa Salt Lake Cityn talviolympialaisille oma digi-tv-kanava YLEllä tekijänoikeus ohjelmasignaaliinsa Digilähetyksiä ei saa kääntää analogisiksi YLE lisää analogisen tekstitelevision digi-tv-palveluihin... 30

2 2 YLE VÄLITTÄÄ EDUSKUNTAVAALIT 2003 Vuoden 2003 eduskuntavaalit pidetään ja Yleisradion Iso Paja toimii vaali-iltana kansallisena mediakeskuksena sekä koti- että ulkomaisille tiedotusvälineille. Vaali-iltana ja ennen vaaleja YLE tarjoaa monipuolisen valikoiman eduskuntavaaliohjelmia. Radio Suomen vaalitentit iltapäivisin Radio Suomi aloittaa vaalitentit Valtakunnalliset vaalitentit kuullaan maanantaista perjantaihin kello ja vaalipiirikohtaiset vaalitentit maanantaista perjantaihin kello Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirin vaalitenteistä vastaa Ylen aikainen. Valtakunnalliset vaalitentit tuottaa radion uutisja ajankohtaisohjelmat. Radio Suomen maakuntaradiot tuottavat vaalipiirikohtaiset tentit. Televisiossa vaalitenttejä, maakunnallista näkökulmaa ja nuoria TV1:ssä YLE24:n A-studio tuottaa vaalikeskusteluja sekä puoluetenttejä. Vaaliohjelmat alkavat kolmen suurimman puolueen puheenjohtaja-keskustelulla. Eduskunnan ulkopuolisten ryhmien vaalikeskustelu lähetetään Puoluetentit alkavat Niissä puolueet esiintyvät viime eduskuntavaalien tuloksen mukaisessa kokojärjestyksessä pienimmästä suurimpaan. Suuri vaalikeskustelu lähetetään Ohjelma esitetään seuraavana päivänä viittomakielisenä. Varhaisnuorten- ja nuortenohjelmien osaamiskeskus toteuttaa Nuorten vaali-ilta -lähetyksen 5.2. TV1:ssä. Vaalilähetykset alkavat TV1:ssä pääuutislähetyksen jälkeen noin klo TV2:ssa Ajankohtainen kakkonen tuottaa kaksi alueellista vaalikeskustelua, jotka lähetetään ja 6.3. kello Ruotsinkieliset vaalilähetykset radiossa ja televisiossa Finlands Svenska Radio (FSR) lähettää Radio Vegan Aktuellt-ohjelmassa vaalilähetyksiä helmikuusta maaliskuuhun kello Valtakunnallisissa lähetyksissä tarjotaan suurimpien puolueiden puheenjohtajien haastattelut sekä muiden ehdokkaita asettaneiden puolueiden esittelyt. Alueellista näkökulmaa esitellään FSR:n alueohjelmissa. FST:n ajankohtaisohjelma OBS seuraa vaalivalmisteluja tammikuusta alkaen tiistaisin TV1:ssä klo ja perjantaisin TV2:ssa Helmikuussa OBS ja FST:n alueellinen ajankohtaisohjelma Närbild lähettävät edellä mainittuina aikoina viikon ajan vaalireportaaseja maakunnista. FST:n suuri vaalikeskustelu lähetetään TV1:ssä 4.3. kello Vaalitulosta puidaan TV2:ssa kello Tulospalvelut reaaliajassa Radio Suomen vaalitulospalvelulähetys on sunnuntaina kello Lähetyksessä vuorottelevat valtakunnallinen ja maakuntaradioiden tulosseuranta. Televisiossa YLE24 vastaa vaali-illan tulospalvelusta. Ohjelma Ison Pajan vaali-illasta alkaa TV1:ssä kello ja jatkuu noin puoleen yöhön asti. FST:n vaalitulospalvelu nähdään TV2:ssa vaali-iltana kello n Tuloksia kerrotaan ja arvioidaan Isossa Pajassa sekä Vaasan ja Turun studioista. Radio Vegan tulospalvelu alkaa kello ja jatkuu kunnes vaalitulos on selvillä. Vaalitulosten ennusteita ja ääntenlaskentaa voi seurata myös Teksti-TV:n sivuilla ja internetissä. Tarjolla on myös mobiiliuutisia. Digi-tv:n katsojille on ensimmäistä kertaa tarjolla superteksti-tv:n vaalisivut. Suosittu Vaalikone on käytössä internetissä Ennen vaalikoneen käyttöönottoa YLE järjestää Kysymykset kansalta -kampanjan, jossa pyydetään kansalaisilta kysymyksiä ja aiheita esitettäväksi ehdokkaille. Radio Suomi, ohjelmistopäällikkö Heikki Vuohelainen, puh. (09) YLE24, TV1, ajankohtaisohjelmien päällikkö Leena Brandt, puh. (09) TV2, ajankohtaisohjelmien päällikkö Jyrki Richt, puh. (03) FSR, uutispäällikkö Kerstin Häggblom, puh. (09) FST, tuottaja Susanna Ginman, puh. (09) , Mika Ojamies, puh. (09)

3 3 YLE NIMESI RADIOKANAVANSA Yleisradion radiokanavat uudistuvat Uudistuksen yhteydessä radiokanavat saivat Radio Suomea lukuun ottamatta uudet nimet. Radiojohtaja Seppo Härkösen mukaan uudistuksen kantavana ideana oli luoda yhtiön radiokanavista toisiaan täydentävä kanavaperhe. -"Nimet vahvistavat yhtiön brändiä ja ovat nyt entistä selkeämmin osa YLE-tuoteperhettä." YLE Radio 1 YLE Radio 1 on kulttuurin, klassisen musiikin ja syventävien ajankohtaislähetysten radiokanava. Se on rakenteeltaan perinteinen ohjelmaradio. Kanava on yhdistelmä YLEn perinteisiä radio-ohjelmia ja syventävää ajankohtaista keskustelua. Radio 1 jatkaa myös draama- ja kirjallisuusohjelmien, radiotaiteen sekä kokeilevien ohjelmatyyppien lähettämistä. Klassisen musiikin lisäksi kanavan musiikki-ilmeeseen kuuluu viikoittain jazz, kansanmusiikki, maailmanmusiikki sekä hengellinen musiikki. YleX YleX on monimediainen puhe- ja musiikkikanava. Se on uutta musiikkia esittelevä nuorisokanava. Sen pääkohderyhmänä on nuori, populaarikulttuurista kiinnostunut liikkuva yleisö. Kanavan ohjelmavirtaa täydentävät musiikin erikoisohjelmat ja huumoriohjelmat. Aamu- ja iltapäivinä kanavan ohjelmisto on talkshow-tyyppistä, radiopersoonia painottavaa lähetysvirtaa. Arjen keskipäivässä tarjotaan puhepainotteisempaa asiaa. Iltaisin kanava lähettää kohdeyleisön kannalta tämän hetken tärkeimpien musiikkilajien erikoisohjelmia. YLE Radio Suomi Uudistuvan Radio Suomen tavoitteena on olla maan johtava aikuisradio, kohderyhmänä yli kolmekymppiset. Alueelliset lähetykset laajentuvat. Maakuntaradioissa kuullaan päivittäin viidesti myös valtakunnallisia juttuja erilaisista ajankohtaisaiheista. Ohjelmisto siirtyy lähetysvirran suuntaan, mikä tarkoittaa entistä enemmän suoria ohjelmia. Suuri joukko entisiä tuttuja ohjelmia jatkaa. Illat ja viikonloput ovat juontajavetoisia. YLE Radio Kuu / Q Radio Q on kanava vakiintuneille nuorille aikuisille. Se kuuluu digitaalisena Etelä-Suomessa ja analogisena nykyisen Radio Ainon taajuudella pääkaupunkiseudulla. Pääkohderyhmänä ovat vakiintuneet nuoret aikuiset. Kanava tarjoaa kohderyhmäänsä kiinnostavaa asiapuhetta sekä uutta ja uudehkoa pop- ja rockmusiikkia. Radiojohtaja Seppo Härkönen, puh. (09) Ohjelmistojohtaja Heikki Peltonen, puh. (09) Ohjelmajohtaja Olli Alho (YLE Radio 1), puh. (09) tai ohjelmistopäällikkö Antti Pajamo, puh. (09) Ohjelmajohtaja Ville Vilén (YleX), puh. (09) Ohjelmajohtaja Reijo Perälä (YLE Radio Suomi), puh. (09) Ohjelmajohtaja Hanna Lähteenmäki (Radio Kuu / Q), puh. (09) Ohjelmajohtaja Kari Mänty (Radion uutis- ja ajankohtaistoiminta), puh. (09)

4 4 YLEN DIGITAALISELLA TV1-KANAVALLA VAIHTOEHTOJA JOULUKUUSSA YLE tarjoaa katsojille mahdollisuuden valita jouluna analogisen ja digitaalisen TV1-kanavan erilaisten ohjelmistojen välillä. Joulun kunniaksi digitaalista lisätarjontaa on sekä lapsille että aikuisille. Lastenohjelmien lisätarjonta on sijoitettu ajalle Digitaalisella kanavalla nähdään päivittäin parhaaseen katseluaikaan 45 minuuttia lastenohjelmia, joita ei lähetetä analogisilla kanavilla. Mukana ovat mm. Ollin ja Ransun Yksi yö jouluun -ohjelma, Mauri Kunnaksen animaatio Joulupukki ja noitarumpu, Jokeri Pokeri Box, koko perheen joulukonsertti Hauskaa Laulua!, Viiruja ja Pesosia, klassikkosatu Lumikuningatar sekä monia muita. Lastenohjelmisto nähdään TV1D:ssä päivittäin kello Aikuisille puolestaan tarjotaan aattojen, eli jouluaaton ja uudenvuodenaaton suomenkieliset vaihtoehtoohjelmistot kello 21 alkaen. Kummankin juhlaillan ohjelmiston pääosassa on kotimainen draama: jouluaattona mm. Lasse Pöystin tähdittämä Kustaa III lähes 40 vuoden takaa ja vuoden päätteeksi Juha Vainion rakastettuja lauluja soiva Albatrossi ja Heiskanen. TV1:n analoginen ja digitaalinen ohjelmatarjonta poikkeavat nyt ensimmäistä kertaa toisistaan. Ohjelmien näkyminen ei edellytä kanavien uudelleenviritystä, vaan ainoastaan TV1D-kanavan valitsemisen digivastaanottimesta vaihtoehto-ohjelmien lähetysaikoina. Lisätietoja TV1D:n ohjelmistosta on YLEn Teksti-TV:ssä: joulun suomenkielinen vaihtoehto-ohjelmisto lapsille on esitelty sivulla 385 ja aattojen suomenkieliset vaihtoehto-ohjelmat sivulla 386. YLEn radiokanavien joulun erikoisohjelmat ovat sivulla 387. Ohjelmistopäällikkö/YLE TV1 Riitta Jalonen, puh. (09) Tuottaja/YLE Lastenohjelmat Teija Ryösä, puh. (03) YLELLE TV-OIKEUDET JÄÄKIEKON MM-KISOIHIN JA KESKI-EUROOPAN MÄKIVIIKOILLE Yleisradio Oy on hankkinut sveitsiläiseltä KirchSport AG:ltä yksinoikeudet jääkiekon MM-kilpailujen Suomen televisiointeja varten vuosille YLE on myös ostanut norjalaiselta Sponsor Service -yhtiöltä Keski- Euroopan mäkiviikkojen televisiointioikeudet vuoden 2005 loppuun asti. YLEllä on ollut MM-jääkiekon tv-oikeudet yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 lähtien. YLEllä on lisäksi oikeudet Suomen jääkiekkomaajoukkueen kaikkiin Suomessa ja ulkomailla pelattaviin maaotteluihin asti. YLE TV-urheilu on tehnyt jatkosopimuksen vuosille toimittaja Antero Mertarannan kanssa jääkiekon ja yleisurheilukisojen selostuksista YLEn tv-kanavilla. Ohjelmistojohtaja Heikki Seppälä, puh. (09) TV-urheilupäällikkö Markku Vainikka, puh. (09)

5 5 YLEISRADIO KÄYNNISTÄÄ YT-NEUVOTTELUT HALLINNOSSA JA TEKNIIKASSA Yleisradio käynnistää yt-neuvottelut 43 tehtävän vähentämisestä yhtiön talous- ja henkilöstöhallinnossa sekä 20 tehtävän vähentämisestä YLE Tekniikassa. Uudelleenjärjestelyjä koskevat yt-neuvottelut käynnistyvät ensi viikolla. Uudistetut organisaatiot aloittaisivat toimintansa Talous- ja henkilöstöhallinnossa muutosten vaikutukset ulottuisivat pääasiassa talous- ja henkilöstöhallinnon töihin mutta myös muihin hallinnon töihin, kuten sihteeritehtäviin, talouden ja henkilöstön asiantuntijatehtäviin ja koulutuksen järjestämiseen liittyviin hallinnollisiin tehtäviin. Menettelyn piirissä olevista yli kolmanneksella on mahdollisuus siirtyä eläkkeelle. Jos mukaan lasketaan radion osaamiskeskuksien muodostamiseen liittyvät tehtävien vähentymiset, hallinnon tehtävät vähentyvät nykyisestä yhteensä 48 tehtävällä. Neuvottelujen piirissä on 230 henkilöä, jotka ovat pääasiassa toimihenkilöitä. Viidennes on sopimuspalkkaisia ja RTTL:n työehtosopimusalueella olevia noin kymmenesosa. Mukana on myös päällikköyhdistykseen kuuluvia. Uudistusten tavoitteena on sekä vähentää hallinnollisia kustannuksia ja siten saada aikaan säästöjä että yhdenmukaistaa ja virtaviivaistaa toimintatapoja. Uudistuksen ensimmäinen vaihe tehtiin toissa vuonna, kun yhtiön keskusjohtoon perustettiin talouden ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset. Tekniikka vähentää noin 20 tehtävää Toimintaympäristön muutokset ja YLEn IT-toimintojen mahdollinen ulkoistaminen johtavat siihen, että YLE Tekniikka muokkaa toimintatapansa ja organisaationsa uudelleen. Tekniikan uusien organisaatioiden on suunniteltu aloittavan toimintansa Organisaatiomuutoksen keskeisin tavoite on tehokkuuden lisääminen. Nykyorganisaation mukaisista tehtävistä lakkaisi noin 20. Suunnitellut henkilöstövaikutukset kohdentuisivat insinööreihin, teknisiin ja sopimuspalkkaisiin. Uudistukset liittyvät YLEssä meneillään oleviin rakenteiden ja toimintatapojen muutoksiin, joiden yhtenä osana yhtiö on asettanut 18 miljoonan euron säästötavoitteen tuki- ja hallintopalveluilleen. Hallintojohtaja Jussi Tunturi,puh. (09) Tekninen johtaja Jorma Laiho, puh. (09)

6 6 YLEN RADIOUUDISTUS ETENEE YLEn radiouudistus etenee aikataulussaan. Radiokanavien profiileja tarkennetaan. Osa kanavien nimistä muuttuu. Uudet nimet julkistetaan marraskuun lopulla. Uusitut kanavat käynnistyvät Uudistuksen taustalla on edellisestä radiouudistuksesta vuodelta 1990 voimakkaasti muuttunut kilpailutilanne, tekniikan kehitys ja radiotoiminnan keskittyminen. YLE haluaa jatkossakin palvella kaikkia kuuntelijaryhmiä hyvin. Radion sisäiset toimintatavat muuttuvat kanavien sisältöä enemmän. Kaikkien kanavien tuotannon digitalisointi saadaan pääosin loppuun tämän vuoden aikana. Se mahdollistaa uusien toimintatapojen ottamisen käyttöön. Perusideana on, että osaamiskeskukset tekevät ohjelmia ja kanavat jakavat niitä. Ohjelma-alueittaisia osaamiskeskuksia on kaikkiaan 12. Radiossa jatkuvat edelleen henkilöstön sijoittumiseen liittyvät yt-neuvottelut. Tällä viikolla työntekijät saivat tietää tulevan sijoittumisensa osaamiskeskuksiin tai kanaville. Edelleen neuvotellaan ratkaisuista, jotka koskevat enintään 45 vielä sijoittamattoman henkilön sijoittumista. Neuvottelut on tarkoitus saattaa päätökseen marras-joulukuun taitteessa. Lisätietoja radiouudistuksesta: Johtaja Seppo Härkönen, puh. (09) Ohjelmistojohtaja Heikki Peltonen, (09) puh

7 7 YLEN HYVÄ -JÄRJESTÖILTÄ RAHAA ETELÄISEN AFRIKAN HIV- JA AIDS-TYÖHÖN Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Unicef ja Suomen Punainen Risti kanavoivat yhteensä noin euroa Ylen Hyvä -kampanjalla kerättyjä varoja hiv- ja aids-työhön Ugandassa, Mosambikissa, Etelä-Afrikassa ja Zimbabwessa. Varat käytetään koulutukseen sekä hiv-tartunnan saaneiden perheiden ja erityisesti lapsien tukemiseen. Kirkon Ulkomaanapu kanavoi Ylen Hyvä kampanjan tuoton Luterilaisen maailmanliiton aids-työhön Ugandassa. Rakain yhteisöllinen aids-ohjelma antaa aids-valistusta opettajille, perinteisille kätilöille ja parantajille sekä nuorten ryhmille. Lisäksi ohjelma kouluttaa tukihenkilöitä aids-potilaille sekä aidsin vuoksi toisen tai molemmat vanhempansa menettäneille lapsille. Tukihenkilöt vierailevat perheissä säännöllisesti. Lapsilla on mahdollisuus saada ammattikoulutusta koulutuskeskuksissa, joissa he voivat opiskella puutarhaviljelyä ja eläinten kasvattamista sekä ompelua ja puusepäntaitoja. Suomen Unicefin osuus kerätyistä varoista käytetään Mosambikissa hiv-positiivisten lasten hyväksi. Varoilla autetaan lapsia Gazan provinssissa. Ylen Hyvä -kampanjassa kerätyillä varoilla tuetaan erityisesti ihmisten valmiuksia huolehtia hiv-positiivisista lapsista. Apua annetaan hiv-positiivisille lapsille ja heidän perheilleen tai huoltajilleen. Varoilla hankitaan perheille ja lasten lähiomaisille lääkkeitä, sidetarvikkeita, käsineitä, hygieniatarvikkeita ja moskiittoverkkoja. Tieto ja neuvonta viedään perheisiin ja yhteisöihin vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoiset koulutetaan ja heille hankitaan polkupyörät. Suomen Punainen Risti välittää kampanjan tuoton Etelä-Afrikkaan, Mosambikiin ja Zimbabween. Varat käytetään aids-valistukseen sekä hiv-tartunnan saaneiden perheiden tukeen. Etelä-Afrikassa ja Mosambikissa koulutetaan Punaisen Ristin nuoria vapaaehtoisia kouluttajiksi. He kouluttavat ja valistavat pääasiassa nuoria ja nuoria aikuisia kouluissa, äitiysklinikoilla sekä kyläyhteisöissä. Zimbabwessa Punainen Risti hoitaa aidsiin sairastuneita tai hiv-tartunnan saaneita ihmisiä heidän kotonaan. Koulutetut tukihenkilöt opettavat perheitä hoitamaan sairastunutta ja auttavat orvoiksi jääneitä lapsia. He jakavat aids-valistusta sekä puolustavat sairastuneiden ja heidän perheidensä oikeuksia. Ylen Hyvä on vuosi sitten käynnistetty Kirkon Ulkomaanavun, Suomen Punaisen Ristin, Suomen Unicefin ja Yleisradion yhteinen hanke. Yhteistyökumppanit järjestävät vuosittain varainkeruu- ja tiedotuskampanjan. Kampanjan teema ja keräyskohde vaihtelevat ja tuotto käytetään kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. YLE osallistuu kampanjaan lähettämällä radio- ja televisiokanavillaan kulloiseenkin aiheeseen liittyvää ohjelmaa. Avustusjärjestöt hoitavat yhdessä varsinaisen varainkeräyksen ja vastaavat konkreettisista avustustoimista. Ylen Hyvä jatkuu ensi vuonna uudella teemalla ja keräyskohteella. Ylen Hyvä kampanjan koordinaattori Riikka Kämppi, puh ,

8 8 YLEN UUTISET SAATAVISSA MULTIMEDIAVIESTEINÄ MMS-PUHELIMIIN YLE lähettää katsauksen päivän tärkeimmistä uutisista tekstinä ja kuvina MMS-asiakkailleen joka päivä suomeksi klo 16 ja ruotsiksi klo 18. Palvelun voi tilata kerta-, viikko- tai kuukausitilauksena sekä suomeksi että ruotsiksi. Kertatilauksen hinta on 1, viikkotilauksen 5 ja kuukausitilauksen 15. Palvelua voi käyttää MMS-toimintoa (Multimedia Messaging Service) tukevalla matkapuhelimella, aluksi Soneran liittymällä. Tavoitteena on, että palvelu on saatavissa myöhemmin myös muilla liittymillä, jotka mahdollistavat MMSpalvelujen käytön. Samalla YLE on avannut uutispalvelun tekstiviesteinä sekä suomeksi että ruotsiksi. Palvelu tarjoaa tärkeimmät uutiset silloin, kun ne tapahtuvat. Palvelun hinta on 10,08 kuukaudessa. Tämäkin palvelu toimii aluksi Soneran liittymällä. Tavoitteena on, että se toimii myöhemmin syksyn aikana myös muiden kotimaisten teleoperaattoreiden liittymillä. YLEn uutistarjontaa voi katsoa maksutta YLEn kevyiltä internet-sivuilta kämmenmikroilla suomeksi osoitteessa ja ruotsiksi osoitteessa - Nyt uutisemme ovat uudella tavalla käytettävissä kaikkialla, missä kansalaiset liikkuvat, toteaa YLEn mobiiliuutishankkeesta vastaava YLE24:n ohjelmistopäällikkö Jari Lahti. - YLElle on tärkeätä tarjota nämä uutispalvelut molemmilla kotimaisilla kielillä, lisää ruotsinkielisistä palveluista vastaava Patrick Holmström. YLEn mobiiliuutisten tilausohjeet saa suomeksi osoitteesta ja ruotsiksi osoitteesta sekä suomeksi YLEn teksti-tv:n sivulta 624 ja ruotsiksi sivulta 720. Tiedot saa myös lähettämällä tekstiviestin OHJE (suomenkieliset uutiset) ja HJÄLP (ruotsinkieliset uutiset) numeroon normaalin tekstiviestin hinnalla. Ohjelmistopäällikkö Jari Lahti, YLE24, puh Projektivastaava Patrick Holmström, FSR, puh

9 9 KANSALLINEN ÄÄNIGALLERIA AVAUTUU Yleisradion äänilevystöön ja radio-ohjelmia säilyttävään radioarkistoon on kertynyt vuosikymmenien kuluessa runsaasti kansallisesti merkittäviä äänitteitä. Toistaiseksi aineisto on ollut ja on yhä edelleen lähinnä ohjelmatoiminnan käytössä. Jotta YLE voisi tarjota suurelle yleisölle näytteitä arkistojen aarteista, Yleisradion äänitearkistot ovat perustaneet yhtiön internet-sivuille kaikille käyttäjille avoimen Kansallisen äänigallerian. Kansallinen äänigalleria sisältää kaikkien presidenttiemme ääninäytteet, katkelmia itsenäisyytemme ajan merkittävimpien poliitikkojen puheista, välähdyksiä urheilumme huippuhetkistä ja näytteitä vanhojen mestarilaulajiemme esityksistä. Gallerian vaihtuvassa Merkkitapahtuma-osastossa on aluksi kuultavissa Suomen kansallisteatterin sata vuotta sitten valmistuneen rakennuksen vihkiäisnäytännössä mukana olleiden näyttelijöiden esityksiä. Gallerian ääninäytettä taustoittaa aina lyhyt selostusteksti, ao. henkilön tiivistetyt uratiedot sekä valokuva. Presidenttien ja poliittisten vaikuttajien ääninäytteet on pyritty valitsemaan niin, että ne samalla liittyvät johonkin maamme historian merkittävään vaiheeseen tai kuvaavat jotain valtiollisen järjestelmämme ilmiötä. Ajatuksena näissä valinnoissa on se, että kouluilla on mahdollisuus elävöittää historian ja yhteiskuntaopin opetusta äänigallerian avulla. Kysymysgalleriassa käyttäjällä on mahdollisuus testata tietojaan historian ja musiikin alalta. Vastaamalla oikein ääninäytteisiin liittyviin kysymyksiin voi voittaa Radioarkiston yllätyspalkinnon. Kansallisen äänigallerian kokoamiseen ovat Yleisradiosta osallistuneet suurten laulajien ja Merkkitapahtuman osalta Yleisradion äänitearkistojen päällikkö Pekka Gronow ja musiikki-informaatikko Johanna Nuorivaara. Presidenttien ja poliittisten vaikuttajien sekä urheilun huippuhetket osalta Radioarkiston arkistopäällikkö Lasse Vihonen. Gallerian tekniseen toteutukseen ovat osallistuneet inetasiantuntija Jyrki Hirvensalo, informaatikko Pekka Salosaari, palvelupäällikkö Leila Rimpilä ja graafikko Jarkko Mäki-Kojola. Gallerian kuvituksen kokoamisessa ovat avustaneet Yleisradion kuvapalvelu, Museovirasto, Urheilumuseo, Työväenarkisto, Yhtyneitten kuva-arkisto ja Lehtikuva. Opetusministeriö on taloudellisesti tukenut Galleria-hanketta. Kansallisen äänigallerian internet-osoite on: Arkistopäällikkö Lasse Vihonen, Radioarkisto, puh. (09) Informaatikko Pekka Salosaari, Radioarkisto, puh. (09)

10 10 YLE JA TIETOENATOR PERUSTAVAT IT-YHTEISYRITYKSEN YLEn hallintoneuvosto on hyväksynyt tänään osakassopimuksen, jonka mukaan Yleisradio Oy ja TietoEnator Oyj perustavat IT-alan yhteisyrityksen. YLE omistaa uudesta yrityksestä 20 % ja TietoEnator 80 %. YLEstä siirtyy uuteen yritykseen 82 henkilöä ja TietoEnatorista 6. IT-tekniikan siirto yhteisyritykseen on osa YLEssä meneillään olevaa rakenneuudistusta. YLE pyrkii keskittämään resurssejaan ohjelmatuotantoon. "Yhteisyritys takaa YLElle kustannustehokkaat ja ammattitaitoiset, YLEn ydintoimintoja tukevat IT-palvelut tulevaisuudessakin. Malli on yhtiön kannalta edullisempi kuin oman IT-tekniikan ylläpito. TietoEnator on myös sitoutunut kehittämään jatkuvasti henkilöstön ammattitaitoa", sanoo YLE Tekniikan johtaja Jorma Laiho. Neuvottelut yhteisyrityksen ja YLEn välisten palvelusopimusten sisällöstä jatkuvat edelleen. Yhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa YLEstä on jo aiemmin siirretty kiinteistöpalvelut YIT Rapidolle, kuljetukset EasyKm Oy:lle, postipalvelut Postin Inhouse-palveluille ja konttoripalvelut Paperipalvelulle. Hallintoneuvostolle annettiin selvitys myös YLEn alkuvuoden tuloksesta ja rahoituspuitteista vuoteen YLEn operatiivinen toiminta on pysynyt budjetissa alkuvuoden ja ennusteen mukaan pysyy myös loppuvuoden ajan. Tilivuoden tulosta rasittanee mahdollinen Eläkesäätiön kannatusmaksujen nousu, koska sijoitusmarkkinoiden yleinen tilanne on heikentynyt. Yleisradion tytäryhtiön Digitan myynnistä saatuja rahoja on käytetty uusien digitaalisten palvelujen kehittämiseen, digitalisoinnin vaatimiin investointeihin ja toimilupamaksun puolittumisen aiheuttamaan alijäämään. Seuraava osa Digitasta on tarkoitus myydä ranskalaiselle TDF:lle vuonna TDF:n omistuspohjan muutos ei vaikuta Digitan myyntisopimukseen joka tehtiin vuonna Radio- ja televisio-ohjelmien jakelun ja vastaanottamisen digitalisointi merkitsee, että YLE tulee usean vuoden toimimaan kahden järjestelmän puitteissa. Operatiivinen toiminta on näin ollen rahoitussuunnitelman mukaan tappiollista vuoteen 2008 saakka. YLEn rahoituspuitteet perustuvat ns. Backmanin toimikunnan mietintöön vuodelta Toimitusjohtaja Arne Wessberg, puh. (09) , gsm YLE Tekniikan johtaja Jorma Laiho, puh. (09) , gsm

11 11 NIMITYKSIÄ RADIOSSA YLEn radiotoimialalla on tehty seuraavat nimitykset: Kanava X (Radio Ylen Ykkösen seuraaja) Ohjelmistopäälliköksi on nimitetty Antti Pajamo, 38. Pajamo on aiemmin työskennellyt Radio Ylen Ykkösen Musiikkiosastolla toimituspäällikkönä. Ohjelmapäälliköksi on nimitetty Jaani Viherluoto, 59. Viherluoto on aiemmin toiminut Radio Ylen Ykkösen Puheosaston ohjelmapäällikkönä. Kanava Y (Radiomafian seuraaja) Ohjelmapäälliköksi on nimitetty Saila Mattila, 39. Mattila on aiemmin työskennellyt Radiomafiassa ohjelmapäällikkönä. Musiikkipäälliköksi on nimitetty Heikki Hilamaa, 40. Hilamaa on aiemmin työskennellyt Radiomafiassa toimittajana. Sound Designeriksi on nimitetty Pasi Räihä, 33. Räihä on aiemmin toiminut Radiomafiassa äänisuunnittelijana. Kanava Z (Radio Ainon seuraaja) Ohjelmapäälliköksi on nimitetty Jussi Salmi, 32. Salmi työskenteli aiemmin InterQuestissa tutkimuspäällikkönä. Musiikkipäälliköksi on nimitetty Kimmo Sahramäki, 39. Sahramäki on aiemmin toiminut Radio Ainossa musiikkipäällikkönä. Radio Suomi Ohjelmistopäälliköksi on nimitetty Heikki Vuohelainen, 53. Vuohelainen on aiemmin toiminut kanavan valtakunnallisen radiotoiminnan ohjelmapäällikkönä. Ohjelmapäälliköksi on nimitetty Seija Piipponen, 57. Piipponen on aiemmin toiminut kanavan suunnittelupäällikkönä. Maakunnista ja monimediaalisista deskeistä vastaavaksi ohjelmapäälliköksi on nimitetty Timo Säynätkari, 44. Säynätkari on aiemmin työskennellyt alue-tv-uutisten projektipäällikkönä. Musiikkipäälliköksi on nimitetty Jorma Hietamäki, 44. Hietamäki on aiemmin toiminut Radio Keski-Suomen musiikkipäällikkönä. Radiotoimialan ohjelmistojohtajan toimistoon on nimitetty suunnittelupäälliköksi Hannu Anttila, 54. Anttila on työskennellyt aiemmin Radio Ylen Ykkösessä suunnittelupäällikkönä. Populaarimusiikin osaamiskeskukseen on nimitetty toimituspäälliköksi Pekka Tapani Laine, 36. Laine on aiemmin työskennellyt Radio Suomen musiikkiohjelmissa toimitussihteerinä. Kaikki nimitykset astuvat voimaan 9.9. lukuun ottamatta kanava Z:n ohjelmapäällikön (J. Salmi) tehtävää, jonka nimitys on tehty määräajaksi Ohjelmistojohtaja Heikki Peltonen, puh (09)

12 12 YLEN LASTENOHJELMAT ARVOSTETUIMPIA Pienten lasten vanhemmat arvostavat suomalaisten televisiokanavien lastenohjelmista eniten YLE TV2:n lastenohjelmia. Kanavan lastenohjelmat ovat lasten vanhempien mielestä turvallisia, lapsia arvostavia, viihdyttäviä, kehittäviä ja oivaltavia sekä väkivallattomia. Tiedot ilmenevät YLE Yleisötutkimuksen tekemästä tutkimuksesta, jossa kysyttiin 2-9-vuotiaiden lasten vanhempien mielipidettä television lastenohjelmista. Tutkimuksen kenttätyö toteutettiin Gallup Omnibusin yhteydessä Kyselylomakkeita jaettiin 400 ja niitä palautettiin 189 kappaletta. Tutkimuksen mukaan TV2:n lastenohjelmia pitää turvallisena 93 % vanhemmista ja 89 %:n mukaan ne arvostavat lapsia. 86 % uskoi ohjelmien viihdyttävän lapsia. Kehittävinä ohjelmia piti 75 % vanhemmista ja oivaltavina 70 %. Väkivaltaisina TV2:n lastenohjelmia piti vain 5 % vanhemmista, mikä oli selvä ero kaupallisten kanavien lastenohjelmiin. Kouluarvosanana TV2 sai keskiarvoksi 8,3, joka on tämäntyyppisissä tutkimuksissa erittäin hyvä tulos. Lähes puolet eli 46 % vanhemmista antoi TV2:n lastenohjelmille arvosanan kiitettävä (9-10). Hyvän (7-8) antoi samansuuruinen joukko eli 47 % vanhemmista. Tutkimus tehtiin tässä laajuudessaan nyt toista kertaa. Viime ja tämän vuoden tulokset ovat lähes identtiset. Ominaisuuksien suhteen YLE TV2:n mielikuva on pysynyt erittäin korkealla tasolla ja vanhempien luottamus TV2:n lastenohjelmien korkeaan laatuun on vakaata. Tiedotuspäällikkö Pirjo Talvio, TV2, puh. (03) , gsm YLE VÄHENTÄÄ VIERASKIELISIÄ LÄHETYKSIÄ ULKOMAILLE YLEn hallintoneuvosto hyväksyi esityksen, jonka mukaan YLEn radion ulkomaille suunnatut vieraskieliset lähetykset lopetetaan venäjänkielisiä lähetyksiä lukuun ottamatta. Vastedes YLE aikoo säästösyistä keskittyä ulkomailla asuvien suomalaisten palvelemiseen. Päätöksen seurauksena Radio Finlandin englannin-, saksan- ja ranskankieliset palvelut loppuvat kokonaan. Englanninkielinen tuotanto jatkuu yhä YLE24:ssä, joka tuottaa uutisia englanniksi sekä televisioon että radioon. Toimituksessa aloitti kesäkuun alussa nelihenkinen englanninkielinen uutisryhmä. YLE24:n tuottamia uutisia englanniksi lähetetään myös Capital FM -kanavalla sekä vieraskielisillä digitaalisilla kanavilla. Capital FM ja digitaaliset kanavat lähettävät edelleen lisäksi ulkomaisten yleisradioyhtiöiden tuottamaa vieraskielistä ohjelmistoa. Venäjänkielisiä lähetyksiä jatketaan, koska niillä on merkitystä lähialueiden yleisön lisäksi maassamme asuvan venäjänkielisen vähemmistön kannalta. Radion ulkomaanlähetysten eli Radio Finlandin englannin-, saksan- ja ranskankielisten palvelujen parissa on työskennellyt viisi toimittajaa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa sekä kaksi määräaikaista toimittajaa. Yt-menettely tehtävien loppumisesta on meneillään. Radion ohjelmistojohtaja Heikki Peltonen, puh. (09)

13 13 RADIOTOIMIALAN YHTEISTOIMINTANEUVOTTELU ALKOI Yleisradion radiotoimialan uuden organisaation yhteistoimintaneuvottelu alkoi kello Uudistus koskee välittömästi noin puolta radion yhteensä noin tuhannesta henkilöstä. Nyt neuvotellaan muutoksista tehtäväkuviin ja henkilöstön siirroista uusiin tehtäviin. Neuvotteluiden kohteena eivät ole maakuntaradiot eikä radion sinfoniaorkesteri. Myöskään hallintohenkilöstö ei ole mukana tässä vaiheessa. Muut henkilöstövaikutukset hahmottuvat syyskuun puolivälin jälkeen. Neuvottelussa olivat esillä kanavien ylemmän keskijohdon tehtävien täyttäminen, jotka paikat laitettiin hakuun välittömästi. Kyseessä ovat mm. kanavien ohjelmisto- ja ohjelmapäälliköt sekä musiikista ja kanavailmeestä vastaavat päälliköt. Tämän jälkeen alkaa kanavien ohjelmistojen tarkempi suunnittelu. Kanavaorganisaatiot pyritään pitämään keveinä, korkeintaan henkilöä, joten suurin osa henkilöstöstä sijoittuu osaamiskeskuksiin. Radion tuotantotekniikka organisoidaan uudelleen toimitusorganisaation uudistuksen rinnalla. Seuraava neuvottelu sovittiin pidettäväksi ellei tuotantotekniikan suunnitteluvaihe edellytä aikaisempaa ajankohtaa

14 14 YLEISRADION RADIOKANAVILLE UUDET JOHTAJAT YLE on nimittänyt ohjelmajohtajat uudistuville suomenkielisille radiokanavilleen. Nimitykset astuvat voimaan Uudet kanavat aloittavat toimintansa Radio Ylen Ykkösen seuraajan ohjelmajohtajana toimii saakka fil.tri Olli Alho (59). Hän on ollut Radio Ylen Ykkösen ohjelmajohtaja vuodesta Radio Ainon seuraajan ohjelmajohtajana toimii saakka peruskoulun luokanopettaja Hanna Lähteenmäki (44). Lähteenmäki on ollut viimeksi YLE Teeman ohjelmapäällikkönä syyskuusta 2000 lähtien. Radio Suomen ohjelmajohtajana jatkaa fil.tri Reijo Perälä (47) saakka. Perälä on työskennellyt kanavan ohjelmajohtajana syyskuusta 1999 lähtien. Radiomafian seuraajan ohjelmajohtajana toimii kasvatustieteiden maisteri Ville Vilen (39). Vilen on toiminut viimeksi Radiomafian musiikkipäällikkönä marraskuusta 1998 lähtien. Lisäksi YLE on nimittänyt radion uutis- ja ajankohtaisohjelmien osaamiskeskuksen päällikkönä toimivaksi ohjelmajohtajaksi päätoimittaja Kari Männyn alkaen. Aiemmin on jo nimitetty radiotoiminnan ohjelmistojohtajaksi Heikki Peltonen (tiedote 2.8.). Osaamiskeskuksille päälliköt Myös radion osaamiskeskusten päälliköt alkaen on nimitetty. Tehtävät ja vastuut jaettiin seuraavasti: Jukka Haarma, populaarimusiikki Helena Hiilivirta, YLE musiikki - taidemusiikki Pentti Järvinen, viihde ( alkaen) Marika Kecskeméti, kulttuuri Pekka Kyrö, radioteatteri-draama Minna-Mari Parkkinen, asiaohjelmat Maija Typpi, tiede ja opetus Juha-Pekka Virtanen, Radio Peili, versiointi Uusien palvelujen kehityspäälliköksi alkaen on nimitetty Tuija Aalto. Johtaja Seppo Härkönen, puh. (09)

15 15 YLE KASVATTI KATSELUOSUUTTAAN KESÄLLÄ Tv-mittaritutkimuksen mukaan YLEn analogisten tv-kanavien yhteenlaskettu katseluosuus oli kesäheinäkuussa keskimäärin 49 prosenttia. Korkeimmillaan se oli viikoilla 24 ja 26, jolloin se oli 53 prosenttia. Edelliskesään verrattuna YLEn katseluosuus oli noussut runsaat kolme prosenttiyksikköä. Nousuun vaikuttivat muun muassa jalkapallon MM-kisat. TV1:n katseluosuus oli kesä-heinäkuussa 27,2 %, TV2:n 20,5 % ja FST:n 1,4 %. Edelliskesään verrattuna vuotiaiden miesten YLEn kanavien katselu kasvoi eniten eli 8 prosenttiyksikköä. Eniten YLEn kanavia kesä-heinäkuussa seurasivat vuotiaat miehet, joiden keskuudessa YLEn kanavien katseluosuus oli 58 %. Kaikkiaan television katseluun käytettiin kesä-heinäkuussa keskimäärin 2 tuntia 16 minuuttia päivässä. Katselu kasvoi varttitunnilla edellisvuoteen verrattuna. Juha Haaramo, YLE Yleisötutkimus, puh. (09) HEIKKI PELTONEN YLEN RADION OHJELMISTOJOHTAJAKSI YLEn suomenkielisen radiotoiminnan ohjelmistojohtajaksi on valittu 1.8. alkaen viideksi vuodeksi eteenpäin Heikki Peltonen (55). Ohjelmistojohtaja vastaa ensi vuoden alusta käynnistyvässä YLEn suomenkielisen radiotoiminnan uudessa organisaatiossa ohjelmistojen sisältösuunnittelusta ja ohjelmatuotannon organisoinnista. Hänelle kuuluu myös koordinaatiovastuu ohjelmien sijoittelusta kanaville. Peltosella on takanaan mittava ura YLEssä. Viimeksi hän on toiminut Radion uudet palvelut -yksikön ohjelmajohtajana vuodesta 1999 alkaen. Sitä ennen Peltonen on ollut muun muassa Radio Suomen valtakunnallisen ohjelmatoiminnan ohjelmapäällikkö vuosina , radion ajankohtaislähetysten ohjelmapäällikkö vuosina sekä suunnittelupäällikkö radiossa vuosina Peltosen nimitys liittyy YLEn hallintoneuvoston kesäkuussa hyväksymään radiotoiminnan uudelleenorganisointiin. Uuden toimintatavan perusajatuksena on ohjelmistojen lähettämisen ja ohjelmien tuottamisen erottaminen toisistaan. YLEn uudet suomenkieliset radiokanavat aloittavat lähetyksensä Johtaja Seppo Härkönen, puh tai Mika Ojamies, puh. (09)

16 16 YLE EI LOPETA NUORISON PALVELEMISTA RADIOSSA YLE ei ole julkisuudessa esiintyneistä väitteistä poiketen lakkauttamassa nuorison palveluja radiossa. Päinvastoin YLE pyrkii suomenkielisen radiotoiminnan uudistuksessaan parantamaan niitä. Osana tätä uudistusta Radiomafiaa profiloidaan uudestaan. Yksi uudistuneista kanavista tulee olemaan siis selkeästi nuorisokanava. Radiojohtaja Seppo Härkösen mukaan kanavauudistuksen yhteydessä kanavien nimet saattavat kuitenkin muuttua, jolloin myös Radiomafian nimi voi siirtyä historiaan. Radiomafian seuraajan profiilia terävöitetään kohtaamaan ennen kaikkea vuotiaat nuoret. Nuorten aikuisten, eli yli 25-vuotiaiden, palvelemisen ottaa puolestaan vastuulleen nykyisen Radio Ainon seuraaja. Seppo Härkösen mukaan nuoret ansaitsevat kanavan, joka lähettää monipuolista asiapuheohjelmaa. Kanavan musiikkivalintojen on tuettava muuta ohjelmistoa. Härkönen muistuttaa, että YLEn toimeksianto on tuottaa laadukkaita radio- ja televisiopalveluita koko kansalle yhtäläisin ehdoin. Viime vuosina merkittävä haaste on ollut juuri nuorin yleisö. YLE tulee tarjoamaan jatkossa suomen kielellä kolme analogista ja yhden digitaalisen radiokanavan WESSBERG JATKAA EBUN PUHEENJOHTAJANA YLEn toimitusjohtaja Arne Wessberg, 59, valittiin uudeksi kaksivuotiskaudeksi Euroopan yleisradioliiton EBUn puheenjohtajaksi. Päätös tehtiin tänään EBUn yleiskokouksessa Napolissa. Uusi toimikausi alkaa Wessberg on toiminut YLEn toimitusjohtajana vuodesta 1994, ja hänen kautensa jatkuu vuoteen Uuden puheenjohtajuuskauden tärkeimmät haasteet ovat julkisen palvelun radioyhtiöiden luotsaaminen digiaikaan, tv-yhteistuotantojen määrän kaksinkertaistaminen sekä EBUn ajaman, eurooppalaisen teollisuuden yhteisesti kehittämän MHP (Multimedia Home Platform) -standardin käyttöönotto ja julkisen palvelun yhtiöiden etujen valvonta EU:ssa. Arne Wessberg on ollut ensimmäinen suomalainen ja ensimmäinen pienen jäsenmaan edustaja, joka on hoitanut yleisradioliiton puheenjohtajuutta. EBUn puheenjohtajan tehtäviin kuuluvat yleisradioliiton hallintoneuvoston puheenjohtajuus ja toimiminen liiton edustajana neuvotteluissa kolmansien osapuolien kanssa. Puheenjohtaja osallistuu lähetysoikeuksia koskeviin neuvotteluihin ja edustaa julkista palvelua eri foorumeilla. EBU on 52 vuotta sitten perustettu Euroopan yleisradioiden yhteistyöelin, jonka tehtäviä ovat mm. Suurten urheilutapahtumien oikeuksista neuvotteleminen, Eurovisio- ja Euroradioverkostojen hallinnointi, ohjelmavaihto ja yhteistyö tekniikan, lakiasioiden ja koulutuksen alalla. Uuden tekniikan kehittelyssä ja käyttöönotossa EBUlla on merkittävä osa. EBU ajaa myös julkisen palvelun radio- ja tv-toiminnan asioita EU:ssa ja Euroopan neuvostossa. EBUssa on edustettuna 80 maata. Varsinaisina jäseninä on 70 radio- ja tv-yhtiötä Euroopassa ja sen lisäksi on 46 liitännäisjäsentä muualla maailmassa. Suomesta YLEn lisäksi jäsenenä on MTV3. Liiton hallinnollinen keskus ja pysyvä sihteeristö toimivat Genevessä

17 17 YLE LINJASI LÄHIVUOSIEN OHJELMATOIMINTAANSA Yleisradion hallintoneuvostossa oli esillä yhtiön ohjelmatoiminnan suunnittelu ja uusi radiostrategia. Hallintoneuvosto sai myös katsauksen yhtiön kevätkauden toiminnasta. Musiikkitalo ei ollut asian keskeneräisyyden vuoksi kokouksen asialistalla. Kansanedustaja Antti Kalliomäki (sd.) valittiin hallintoneuvoston uudeksi varapuheenjohtajaksi Jouni Backmanin tilalle. Hallintoneuvostossa olivat esillä peruslinjaukset YLEn ohjelmatoiminnan kehittämisestä vuosille Linjaukset ovat osa yhtiön rakenteiden ja toimintatapojen uudistusta. YLEn ohjelmisto on jaettu kolmeen laajaan kokonaisuuteen; tiedonvälitykseen (resursseista 39,5 %), kulttuuriin ja sivistykseen (resursseista 32 %) ja viihteeseen ja elämyksiin (resursseista 28,5 %). Ohjelma-alueiden keskinäiset osuudet sekä ohjelmatunneista että resursseista säilyvät nykytasolla. Suunnitelman mukaan kaikkia ohjelma-alueita kehitetään yli väline- ja kanavarajojen. Uutistoiminnassa tavoitteena on Suomen luotettavimman ja tärkeimmän uutisvälineen aseman säilyttäminen. Tämän vuoksi YLE yhdistää eri kanavien uutishankinnan yhdeksi kaksikieliseksi sisäiseksi uutistoimistoksi vuoden 2003 keväällä. Uutis- ja ajankohtaisohjelmiin keskittyvä digikanava YLE24 lähtee näillä näkymin kuitenkin täyteen vauhtiin vasta vuoden 2005 jälkeen. Myös muilla ohjelma-alueilla on meneillään useita hankkeita, joiden tavoitteena on sekä parantaa ohjelmistoja että löytää taloudellisia säästöjä. Ulkomaille suunnatut vieraskieliset lähetykset lopetetaan ja ulkomaanpalvelu keskittyy ulkomailla asuville suomalaisille. Kotimaassa jatketaan vieraskielisiä ohjelmia, jotka on tarkoitettu Suomessa asuville ulkomaalaisille. Radiostrategia päivittyy Hallintoneuvosto hyväksyi myös yhtiön radiouudistuksen peruslinjaukset. YLE profiloi tammikuussa 2003 analogista tarjontaansa uudelleen. Radiojohtaja Seppo Härkösen mukaan kysymyksessä on pääasiassa mittava sisäisten toimintatapojen uudistus. Jatkossa kanavarajat ylittävät osaamiskeskukset tuottavat ohjelmat ja kanavat toimivat ohjelmien jakeluteinä. Kaikkien nykyisten kanavien profiilia kehitetään ja kohderyhmiä tarkennetaan. Radio Suomi säilyy lähes ennallaan, joskin alueellisten lähetysten osuus kasvaa. Radio Ylen Ykkönen jatkaa ohjelmaradiona, joka rakentuu syvemmille uutis- ja asiaohjelmille sekä kulttuurille, taiteelle ja klassiselle musiikille. Radiomafia jatkaa nuorille suunnattuna, uutuuksia etsivänä ja löytävänä, populaarikulttuuria ja -musiikkia esittävänä kanavana. Kanavien nimet saattavat vielä muuttua. Nuorten aikuisten elämänpiiriä käsittelevä radiokanava jatkaa edelleen digitaalisena kanavana. Radio Peili jatkaa puheohjelmien erityispalveluna. Muita erityispalveluja välitetään muun muassa internetin kautta. YLEn tv-kanavat saivat lisää katsojia Hallintoneuvosto sai myös selvityksen yhtiön alkuvuoden toiminnasta. YLEn tv-kanavien katseluosuudet nousivat viime vuoden tammi-huhtikuuhun verrattuna merkittävästi, yli kolmella prosenttiyksiköllä 45,2 prosenttiin. YLEn radiokanavien kuuntelijaosuus oli 52 prosenttia, kun se edellisvuoden vastaavana aikana oli 55 prosenttia. Radio Suomi säilytti ylivoimaisesti valtakunnan suurimman kanavan asemansa 39 prosentin osuudellaan. Vuoden 2002 taloudellisen tuloksen ennustetaan pysyvän budjetoidun mukaisena. Digitaaliseen tekniikkaan ja ohjelmatarjontaan panostaminen näkyy edelleen YLEn toiminnallisena alijäämänä. Alijäämä

18 18 katetaan toistaiseksi Digita Oy:n osakkeiden myynnistä saaduilla tuloilla. Eduskunnan liikennevaliokunta totesi viestintälainsäädännön uudistamista koskevassa mietinnössään YLEn vahvan rahoitusaseman mahdollistavan sen, että yhtiön toiminnallinen tulos on rajoitetun ajan selvästi negatiivinen. Talouden tasapainotus jatkuu vuoteen 2008 saakka. YLEn toiminnan tehostamista jatketaan aiempien päätösten mukaisesti. Toimitusjohtaja Arne Wessberg, (09) Johtaja Seppo Härkönen, puh. (09) Ohjelma-alueiden kehitysvastuut: Seppo Härkönen: Uutiset, asiaohjelmat, viihde ja populaarikulttuuri, klassinen musiikki ja ulkomaanlähetykset Olli-Pekka Heinonen: Ajankohtaisohjelmat, dokumentit, urheilu ja draama Ann Sandelin: Lapset, kulttuuri sekä opetus ja tiede YLE KASVATTI KATSELUOSUUTTAAN KEVÄÄLLÄ 2002 YLEn tv-kanavien katsojamäärät lisääntyivät kuluneen kevään aikana. Viikoilla 1-19 TV1 ja TV2 -kanavien osuudet päivittäisestä katselusta olivat yhteensä 45,5 prosenttia. YLEn katseluosuus on tarkasteltuna ajanjaksona ollut viimeksi yhtä korkealla vuonna Sekä TV1 että TV2 nostivat osuuttaan, TV1 keräsi 21,2 % ja TV2 22,7 % yli kymmenenvuotiaista katsojista. YLE Yleisötutkimuksen mukaan kevään katseluosuuteen vaikuttivat merkittävästi suuret urheilutapahtumat, kuten Salt Lake Cityn olympialaiset ja jääkiekon MM-kisat. Varsinkin TV2:n katsojalukuihin urheilutapahtumat vaikuttavat merkitsevästi. Kun katselua suhteutetaan ikäryhmiin, nousi YLEn osuus niistä suurimmassa osassa. YLEn kanavat ovat kaikkein katsotuimpia lasten ja yli 35-vuotiaiden keskuudessa. Sen sijaan vuotiaat ovat YLElle haasteellinen ikäryhmä. Television katselu lisääntyi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kahdeksan minuuttia. Tällä hetkellä keskimääräinen tv:n katseluaika on 3 tuntia 10 minuuttia vuorokaudessa.katselu lisääntyi kaikissa ikäryhmissä lukuunottamatta kaikkein nuorimpia (4-9 v.) katsojia. Erja Ruohomaa, tutkimuspäällikkö/yle Yleisötutkimus, puh. (09)

19 19 YLEN HYVÄ -KAMPANJAN KOKONAISTUOTTO EUROA Viime sunnuntaina päättynyt YLEn, Suomen Unicefin, Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Punaisen Ristin yhteinen Ylen Hyvä -kampanja tuotti yhteensä arviolta euroa. Varoja kerättiin TV2:n suoran tvlähetyksen puhelinarpajaisilla, radion Sävellahjassa sekä Ylen suomen- ja ruotsinkielisten tv- ja radiokanavien muissa keräysohjelmissa, lipaskeräyksillä sekä keräyspuhelimien ja -tilien avulla. Viimeperjantaisen TV2:n Apua Afrikkaan -ohjelman puhelinarpajaisten pääpalkinnot, kaksi henkilöautoa, voittivat Ritva Tupaoja Nurmeksesta ja Riitta Loponen Kotkasta. Maailmanympärimatkan saivat Eija Partanen Huittisista, Tuula Saarikallio Mynämäeltä ja Marjatta Bärlund Helsingistä. Kapkaupungin matka osui Katariina Eerolalle Kotkaan, Sakari Kurjelle Naantaliin, Sirkka Lukkarille Korholanmäelle, Kirsi Hietaselle Helsinkiin, Arvo Turuselle Lieksaan ja Riitta Välimäelle Turkuun. Apua Afrikkaan -keräysohjelman suosio yllätti sekä järjestäjät että operaattoreina toimineet Soneran ja Song Networksin. Suoran tv-lähetyksen aikana klo sekä arpajais- että keräyspuhelinnumerot tukkeutuivat pahasti eivätkä kaikki soittajat valitettavasti onnistuneet pääsemään läpi. Ylen Hyvä -keräyksellä saadut varat suunnataan kolmen järjestön aids-projekteihin 15 eteläisen Afrikan maassa, joiden väestöstä noin 28 miljoonaa on hiv-tartunnan saaneita. Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Punainen Risti ja Suomen Unicef kanavoivat saadut varat mm. valistustyöhön ja kampanjointiin aidsin ehkäisemiseksi ja asenteiden muokkaamiseksi, tukeen aidsin takia orvoksi jääneille lapsille ja odottaville äideille sekä paikallisten yhteisöjen omien voimavarojen tukemiseen jäsentensä auttamiseksi. Nyt ensimmäistä kertaa järjestetyn, YLEn ja Suomen kolmen suurimman avustusjärjestön yhteisen kampanjan rahallinen kokonaistuotto oli asetettujen tavoitteiden mukainen. Kampanja onnistui myös viestinnällisesti, runsaan televisio- ja radio-ohjelmiston sekä aihetta käsittelevien lehtikirjoitusten ansiosta eteläisen Afrikan hiv/aids-katastrofi tuli laajasti suuren yleisön tietoisuuteen. Ylen Hyvä järjestetään myös ensi vuonna, seuraavan kampanjan aihe ja keräyskohde julkistetaan syksyllä. Riikka Kämppi, Ylen Hyvä koordinaattori, puh Leena Laine-Väisänen, Ylen Hyvä tiedottaja, puh. (09) YLE ALOITTI DIGI-TV:N MHP-PALVELUT YLE käynnisti uudet MHP (Multimedia Home Platform) -palvelut Palvelut ovat superteksti-tv ja sähköinen ohjelmaopas. Superteksti-tv:n pilottivaiheessa tarjonta on keskitetty säännöllisesti päivitettävään YLE24-uutispalveluun. YLE24 tarjoaa uutisia kotimaasta, ulkomailta, urheilusta ja taloudesta sekä säätiedot. Palvelun tuottavat YLE24 suomeksi ja FST ruotsiksi. YLEn superteksti-tv-sovellus toimii kaikissa MHP-yhteensopivissa vastaanottimissa. Superteksti-tv on perinteisen teksti-tv:n uudistettu ja monipuolisempi versio. Se tarjoaa mahdollisuuden käyttää sivuilla tekstin lisäksi värikuvia, grafiikkaa ja linkityksiä. Ohjelmaoppaan toiminta perustuu lähetysvirran mukana siirtyvään SI-dataan (Service Information). Jatkuvasti päivittyvä opas jäsentää ohjelmia koskevaa tietoa, joiden avulla digivastaanottimet osaavat myös virittyä oikealle kanavalle. Ohjelmistopäällikkö Jari Lahti, YLE24, puh. (09)

20 20 TELEVISIOLÄHETYKSIÄ JO 45 VUOTTA Yleisradion ensimmäiset Stadionin tornin lähettimen kautta välitetyt television koelähetykset alkoivat Suomessa 45 vuotta sitten maaliskuun 14. päivänä Lähetyksiä oli aluksi kahtena päivänä viikossa. Syksyllä 1957 koelähetyksiä jatkettiin Pasilan uusista studioista kolmena iltana viikossa. Vuoden 1958 alusta Suomen Television tv-lähetykset olivat säännöllisiä, ja katsojilta vaadittiin tv-lupa. Televisio levisi nopeasti kansan keskuuteen. Puolen miljoonan luvan raja rikkoontui vuonna 1964 ja miljoonan raja vuonna 1969, jolloin värilähetykset käynnistyivät. Aluksi eniten lähetysaikaa tv:ssä saivat filmit sekä ajankohtaisohjelmat. Näitä seurasivat tiede ja taide, yhteiskunnalliset ohjelmat ja urheilu. YLE liittyi mukaan Eurovision verkostoon vuonna Rooman olympiakisat välitettiinkin televisiossa seuraavana vuonna. Urheilusta ja Eurovision laulukilpailujen tapaisista suurista viihdegaaloista tulikin 1960-luvun alussa varsinaisia katsojien kerääjiä ja tvvastaanottimen hankintapäätöksen käynnistäjiä. Nykyisin Suomessa toimii maanpäällisessä jakelussa neljä valtakunnallista analogista ja kymmenen digitaalista tv-kanavaa. Lisäksi runsaasti kanavia löytyy sekä kaapeli- että satelliittijakelusta. YLEn suomenkielisen tv-toiminnan johtaja Olli-Pekka Heinonen korostaa television sisällön merkitystä. "Televisiotekniikan nopeasta kehittymisestä ja digitaalisuuden tulosta huolimatta sisältö on jatkossakin tärkein asia." Heinosen mukaan varsinaisia MHP-digivastaanottimia odoteltaessa YLE panostaa uusiin peruspalveluihin, joita ovat digikanavat YLE Teema, YLE24 ja FST. Lisäksi niin sanotulla digitaalisella rinnakkaiskanavalla voidaan täydentää ohjelmistoa vaikkapa tietyn genren mukaisten ohjelmien teemapäivillä, kuten on jo tehty lastenohjelmien ja myös talviolympialaisten kohdalla. Yleisradio lähetti viime vuonna yhteensä reilut tuntia suomenkielistä ja reilut tuhat tuntia ruotsinkielistä analogista ja digitaalista tv-ohjelmaa. YLEn tv-toimialla työskentelee nykyisin noin henkilöä. Yleisradion tv-kanavien katseluosuus oli viime vuonna 43 prosenttia. Kotimaisten ohjelmien osuus YLEn tv-lähetyksistä oli 57 prosenttia. Tv-veteraanit tapaavat toisiaan juhlalounaalla torstaina YLEn Isossa Pajassa. Lisätietoja tv:n alkuajoista: Yli-insinööri, (evp). Pentti Pesari, puh