1. Taustaa. Helsingissä Petra Theman

Transkriptio

1

2 Sisällys 1. Taustaa Selvityksen tarkoitus ja luonne Toteuttaja Audiovisuaalinen ala ja sen ansaintalogiikka lyhesti Kansainväliset tulot ja rahoitus Kansainvälisten tulojen ja rahoituksen lähteet Kansainväliset myyntitulot Kansainvälinen yksityinen rahoitus ja julkiset tuet Palvelumyynnit Suomessa ja ulkomailla Animaation osuus rahoituksesta ja jakelutuloista Kansainvälisten tulojen ja rahoituksen muutokset

3 1. Taustaa Maailmanlaajuisesti viihde- ja sisällöntuotantoteollisuuden kasvu ei osoita laantumisen merkkejä. Tänä päivänä viihteen ja sisällöntuotannon taloudellinen vaikutus ulottuu koko yhteiskuntaan, aina palvelurakenteista matkailuun ja muihin liiketoiminnan osa-alueisiin. Price Waterhouse Coopers ennustaa uudessa Global Entertainment and Media Outlook tutkimuksessaan tulevaisuuden suurimman kasvun näkyvän muun muassa Kiinassa, Brasiliassa, Intiassa, Lähi-idässä sekä Venäjällä. PWC ennakoi kasvavien maiden tulevan tuottamaan 22 prosenttia globaalista viihde- ja media-alan kokonaiskulutuksen liikevaihdosta vuonna 2017, kasvaen 10 prosenttia vuodesta 2008 (12 %). Samaan aikaan kypsät markkinat, Pohjois-Amerikka, Länsi-Eurooppa ja Aasia-Tyynimeri, ohjaavat muutosta kohti digikulutusta. Kokonaisuudessaan Outlook ennustaa viihde- ja mediateollisuuden kasvavan vuoden 2012 arvosta 1,6 biljoonaa dollaria 2,2 biljoonaan vuoteen 2017 mennessä. Suomen elokuvateollisuus elää kultakauttaan varsinkin katsojalukuja ajatellen. Vuonna 2012 katsottiin enemmän suomalaisia elokuvia kuin koskaan aikaisemmin; katsojia oli kaiken kaikkiaan 2,4 miljoonaa, mikä vastaa 28% kaikista elokuvakäynneistä. Kuten Suomen elokuvasäätiön vuosittaisessa elokuva-alan raportissa todetaan, luku on hyvin korkea eurooppalaisittain ajateltuna. Vuonna 2012 suomalaisia elokuvia esitettiin myös yhä enemmän ulkomaalaisilla festivaaleilla, ja vuosi olikin varsinkin suomalaisen dokumenttielokuvan loistoa. TV-puolella vuosi 2012 oli edellisvuotta hiljaisempi, mutta muutama uusi TV-sarja, kuten esimerkiksi Fisher Kingin tuottama Nymfit herätti paljon kiinnostusta kansainvälisillä markkinoilla. Vuodelle 2013 voidaan olettaa kuitenkin kasvua TV-puolen myyntituloihin. Muun muassa Rovion Angry Birds sarja on pyörinyt keväästä 2013 lähtien eri maiden TV-kanavilla. Suomalaisten TV-sarjojen sekä elokuvien vaikutus mielikuviin maastamme on valtava, ja kansainvälisten katsojalukujen lisääntyminen tulee vaikuttamaan monin tavoin myös muiden elinkeinosektorien menestykseen. Elokuva-, TV- ja pelialalle kehitetty tuotantokannustinmalli lisäisi huomattavasti kiinnostusta Suomea ja suomalaista tuotantoa ja tuotantopalveluja kohtaan entisestään, sekä edesauttaisi omien menestystarinoiden kaupallisen menestyksen tulouttamista Suomeen. Favexin uusi toiminnanjohtaja Johanna Karppinen ja Favexin henkilökunta jatkavat määrätietoista toimintaansa Suomen AV-alan hyväksi ja toivovat, että tulevaisuudessa myös päättäjät tarttuvat toimeen AV-alan tukemiseksi muun muassa kannustinrahaston muodossa. Helsingissä Petra Theman 3

4 2. Selvityksen tarkoitus ja luonne Selvityksen tarkoitus on kartoittaa Suomen audiovisuaalisen alan tuotanto- ja tuotantopalveluyritysten (pois lukien peliteollisuus ja TV-kanavien inhouse-tuotannot) kansainvälisen toiminnan laajuutta ja vuosittaista kasvua. Tulosten avulla voidaan nähdä, kuinka Suomen audiovisuaalinen ala kehittyy, ja seurata niitä tekijöitä, jotka kehitykseen vaikuttavat. Alan kansainvälisistä tuloista ja rahoituksesta on olemassa verrattaen vähän vertailukelpoista aiempaa dataa, mitä paikkaamaan tämä tutkimus on suunniteltu. Tutkimus toteutettiin tänä vuonna neljännen kerran. Selvityksen pohjana on huhti-kesäkuussa 2013 toteutettu kysely kansainvälisistä rahavirroista audiovisuaaliselle alalle. Kyselyn toteuttaja on audiovisuaalisen alan vientijärjestö Favex ry, jonka perustoimintaa rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriminiteriö sekä alan yritykset. Tutkimuksen aineistona käytettiin Internet-kyselyn tuloksia, jossa yritykset erittelivät kansainväliset tulonsa ja rahoituksensa lähteen mukaan. Halutessaan vastaukset pystyi antamaan anonyymisti. Kysely suunnattiin elokuvan kaikkien lajityyppien, televisiotuotannon, mainoselokuvatuotannon ja animaatiotuotannon tuotantoyhtiöille sekä tuotanto- ja jälkipalvelutuotantoyhtiöille. Tutkimus jakaantui kolmeen osaan, jossa tarkasteltiin erikseen elokuva-, TV-tuotantojen ja palvelumyyntien kansainvälisiä rahavirtoja. Esitiedoissa yrityksiltä pyydettiin yrityksen kotipaikka sekä kokonaisliikevaihto vuodelta Osa vastauksista saatiin täydentävillä puhelinhaastatteluilla. Tuloksissa ei nosteta esille yksittäisten yritysten vastauksia vaan pyritään laajan kokonaiskuvan luomiseen. Tuotos ry:ltä saatiin tiedot Suomen ulkomailta tilitetyistä tekijänoikeuskorvauksista, joita oli kertynyt vuonna euroa. Tämä summa muodostuu televisio-ohjelmien edelleen lähettämisestä saaduista korvauksista ulkomailla. Suomen elokuvasäätiö antoi tiedon yhteissummasta, jonka suomalaiset elokuvatuotantoyhtiöt olivat saaneet kansainvälisistä julkisista rahoituslähteistä. Selvitykseen osallistui tänä vuonna 70 yritystä, mikä on melkein 20 vähemmän kuin vuonna Suurin osa vastasi kyselyyn verkossa. Tutkimukseen saatiin kerättyä tiedot suurimmalta osalta niistä yrityksistä, jotka ovat vastanneet kyselyyn aiempina vuosina. Vastauksensa antoivat melkein kaikki alan merkittävimmät toimijat, joilla on kansainvälisiä tuloja ja rahoitusta ulkomailta. Selvityksessä käsitellään kansainvälisiä myyntituloja, palvelumyyntejä ja kansainvälistä rahoitusta sekä investointeja osittain samanaikaisesti, sillä tarkoituksena on luoda kokonaiskuva alaan ja sen tuotantojen saamiin rahavirtoihin yhdessä. Toisaalta alalle on tyypillistä, että niin sanotut ennakkomyynnit muodostavat osan rahoituksesta jo ennen tuotantojen valmistumista. Animaation osuutta tutkimuksessa käsitellään lyhyesti erikseen kappaleessa 8. 4

5 3. Toteuttaja Selvityksen toteutti Favex ry, Finnish Film and Audiovisual Export. Favexin ensimmäinen toiminnanjohtaja Petra Theman aloitti vuoden 2008 loppupuolella ja on ollut tehtävässään siitä lähtien. Theman lopettaa toiminnanjohtajana elokuussa 2013 ja hänen tilalleen astuu Johanna Karppinen. Favex tekee työtä suomalaisen audiovisuaalisen tuotannon ja palveluiden viennin edistämiseksi. Toiminta tähtää siihen, että maailman audiovisuaalisen alan ammattilaiset tietäisivät katsoa entistä enemmän Suomen suuntaan etsiessään korkealaatuista, luovaa ja vaihtelevaa sisältöä. Favex tukee alan kansainvälistymistä myös kotimaassa sekä toimii kontaktipisteenä tietoa etsiville. Tämän selvityksen osalta Favex suunnitteli kyselylomakkeen, keräsi yhteen tiedot, suoritti puhelinhaastattelut sekä kokosi analyysin. 5

6 4. Audiovisuaalinen ala ja sen ansaintalogiikka lyhesti Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriö on vastuussa valtion audiovisuaalisen kulttuurin poliittisista linjoista. Ministeriö määrittelee audiovisuaalisen alan seuraavasti: Siihen kuuluvat elokuvat eri genreineen, televisio- ja radio-ohjelmat, digitaalisessa muodossa olevat pelit alustasta riippumatta, musiikkivideot ja videotaide, televisiomainokset, näiden kaikkien tuotanto, jakelu ja kaikenlainen esittäminen, audiovisuaalisen kulttuuriperinnön säilyttäminen, koulutus ja tutkimus. Audiovisuaalisia sisältöjä on käytetään myös monien muiden taiteen lajien osina, kuten mediataiteessa, verkkotaiteessa tai Internettaiteessa. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011) Näin ollen alaa voidaan pitää erittäin laajana ja merkityksellisenä kokonaisuutena. Suomen audiovisuaaliselle alalle on tunnusomaista, että alalla toimii paljon pieniä yrityksiä. Tilastokeskuksen mukaan elokuva, video- ja jälkituotantoyrityksiä vuonna 2010 oli yhteensä 843, ja kokoaikaista henkilöstöä niiden palkkalistoilla oli 2143 henkilöä. Arvio vuodelle 2011 vastaavasti on 2400 vakituista henkilöä ja ainakin noin 2000 freelanceria. Tilastokeskuksen mukaan av-alan yritysten määrä kasvaa joka vuosi. Vuonna 2010 uusia aloittaneita yrityksiä alalla oli yhteensä 146 kappaletta, ja lopettaneita 60 kappaletta. Uusien yritysten määrä on siis moninkertainen lopettaneisiin verrattuna. Yhteensä elokuva, video, - ja jälkituotantoyritykset generoivat vuonna miljoonaa euroa. Mikäli summaan lisätään kaikki alaan suoraan liittyvä liikevaihto, esimerkiksi levitys (TV-kanavat, elokuvateatterit, DVDvuokraamot, jne.), päästään kokonaisvaikutuksessa vuositasolla 1,3 miljardiin euroon. Usein audiovisuaalisesta alasta puhuttaessa keskitytään sisällöntuotantoon. Sisällöntuotantoyrityksen täytyy valita ansaintalogiikkansa kahdesta eri vaihtoehdosta tai niiden väliltä: 1.) Sisällön tuottaminen muille eli niin sanottujen tuotantopalvelujen myynti tai 2.) oman tuotannon kehittäminen. Kun yritys tuottaa sisältöä muille, muistuttaa se työvoiman vuokrausta tai alihankintaa. Jos yritys keskittyy kehittämään omaa tuotantoaan, se generoi itselleen enemmän immateriaalioikeuksia. Nämä oikeudet voidaan varastoida, tuotteistaa ja kaupallistaa myöhemmin sopivana ajankohtana. Syntyneet oikeudet voidaan nähdä tärkeänä osana yrityksen arvokkaita varoja ja tulonlähteitä. Sisällönjakelu TV, elokuvateatterit, DVD, Bluray, VoD, kaapeliyhtiöt, mobiilisovellukset, hotellit, lentoyhtiöt, remake jne. Verkosto-jäsenyys (etuosto-oikeus ja myyntitukea) Myyntiyhtiöt/ agentuurit (myynti levittäjille & eri kanaville suoraan) Collection Agency (kv-myynnin seuranta ja tilitys) Av-jakelun ulkopuolinen ansainta (pelit, kirjat, tapahtumat, palvelut jne) Merchandising Elokuvalevittäjät TV-kanavat (rahoittavat, yhteistuottavat, ostavat valmista ja levittävät) Tuotantoyhtiö (tekijänoikeuksien omistaja) Pankkitoimijat (esim. gap-rahoitus, kassavirtarahoitus, investointirahoitus, takaukset (Finnvera)) Julkiset tukija insentiivitahot Yhteistyökumppanit, joille osuus tuotoista (Yhteistuottajat, yksityiset sijoittajat) (ostavat territorio- oikeuksia, voivat maksaa ennakkoa jo tuotantovaiheessa) Yhteistyökumppanit, joille EI osaa tuotoista (mm. sponsorit, yksityiset rahoittajat, tuotesijoittelu) (kotimaa, ulkomaat, EU, alueelliset, säätiöt, ml. Eurimages, Nordisk Film & TV Fond) Tuotannot muille ja palvelumyynti Kuvio 1. Mahdolliset rahavirtojen lähteet (H. Uotila ja P. Theman) 6

7 Etenkin tuotantojen ennakkorahoitus korostuu immateriaalioikeuksien saamisen mahdollistajana. Esimerkiksi elokuvatuotannoissa ennakkorahoituksella on merkittävä rooli, jossa jo jaetaan oikeuksien hyödyntämismahdollisuuksia rahoittajien kesken (esim. antaen jonkin maan levitysoikeudet ao. maasta tulevalle rahoittajalle). Koska audiovisuaalisen materiaalin jakelukanavat ovat viime vuosina fragmentoituneet yhä enemmän, vaatii se sisällöntuottajalta yhä luovempia ratkaisuja ja mukautumista nykyiseen tilanteeseen. Näin ollen esimerkiksi vain yhden televisio-ohjelman sijaan pitää sisältö pystyä monistamaan ja mukauttamaan eri jakelukanaville sopivaksi. Toisaalta myös perinteiset portinvartijat ovat menettäneet vaikutusvaltaansa, ja itsenäisten tuotantoyhtiöiden on helpompi saada tuotantojaan esille Internetin avulla. Alalla vallitsee eri tyyppisiä tulo- ja rahoitusmalleja. Tyypillinen jaottelu on kassavirran muodostuminen ajallisesti joko tuotantoa ennen, sen aikana ja/ tai sen jälkeen. Esimerkiksi televisiokanavat saattavat maksaa toteutettavasta sisällöstä jo ennen tuotannon alkua, jolloin kyse on ennakkomyynnistä. Toinen mahdollinen tapa on jaotella kassavirrat niiden lähteen mukaan. Tuotanto voi esimerkiksi saada julkisen tahon, yksityisen rahoittajan tai yhteistyökumppanin myöntämää rahoitusta. Lisäksi kassavirtaa syntyy yhä useammin erilaisista tuotteista ja palveluista audiovisuaalisen tuotannon ulkopuolella. Tämä on erityisen luontevaa, jos on onnistuttu luomaan vahva audiovisuaalisessa mediassa toimiva brändi (esim. Duudsonit). Useat tuotantoyhtiöt, mutta eivät suinkaan kaikki, myyvät tuotantopalveluita ja voivat toteuttaa osia myös toisen yrityksen tuotannosta (esim. ulkomaiselle tuotantoyhtiölle). On myös yrityksiä, jotka ovat puhtaasti tuotantopalveluyrityksiä tai niin sanottuja jälkituotantoyrityksiä, jotka keskittyvät esimerkiksi tietokonegrafiikalla saavutettaviin efekteihin ja lisäyksiin. Näiden lisäksi yrityksen tai tuotannon rahoitus ja kassavirta voi muodostua perinteisistä yritystoimintaan kuuluvista oman ja vieraan pääoman rahoitusinstrumenteista sekä muusta yritystoiminnasta. Suomessa audiovisuaalisen alan yritysten on laskettu sijaitsevan 85%:sti pääkaupunkiseudulla. Näiden alueiden ulkopuolella erityisesti Tampereella ja Oulun seudulla on audiovisuaalisen alan yrityksiä sekä enenevässä määrin myös Turussa, Kuopio-Joensuu akselilla ja Kotkan seudulla. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 81 % ilmoitti toimipaikakseen Helsingin, Espoon tai Vantaan. Pääkaupunkiseutu 81% Muu Suomi 19% Kuvio 2. Kyselyyn osallistuneiden yritysten toimipaikat Suomessa. Vastenneita yrityksiä yhteensä 70 kpl 7

8 5. Kansainväliset tulot ja rahoitus Audiovisuaalisen alan kansainväliset myyntitulot, palvelumyyntitulot ja kansainvälinen rahoitus olivat kyselyn mukaan vuonna ,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 vastaava summa oli noin 44 miljoonaa euroa, vuonna 2010 hieman yli 36 miljoonaa ja vuonna miljoonaa euroa. Tämän vuoden tutkimukseen osallistui 70 yritystä vuoden :än verrattuna. Osaltaan 17 yrityksen puuttuminen näkyy myös tulojen ja rahoituksen laskuna. Tutkimukseen osallistuneiden yritysten liikevaihdosta kansainvälisten tulojen ja rahoituksen summa muodosti noin 21 prosenttia, kun taas vuoden 2010 tulos oli 28%. Kansainvälisen rahoituksen osuus oli laskenut vuonna 2012 noin kahdella miljoonalla 16 miljoonaan euroon. Laskua oli myös nähtävissä myös kansainvälisissä myyntituloissa (mukaan lukien elokuvien ja TV-sarjojen ennakkomyynnit sekä palvelumyynnit), jotka olivat yhteensä 10,5 miljoonaa euroa. Vastaavat summat vuonna 2011 olivat 17,95 miljoonaa euroa (rahoitus) ja 25,8 miljoonaa euroa (myyntitulot). Palvelumyynnit generoivat vuonna ,9 miljoonaa euroa tuloa, mikä tarkoittaa noin puolen miljoonan nousua vuodesta Vaikka palvelumyyntitulot olivatkin kasvaneet vuodesta 2011, on selvää, että tuotantokannustimien puute vaikuttaa maamme kilpailukykyyn palveluiden tarjoajana kansainvälisesti. Tutkimus kattaa noin 60 prosenttia kaikista liikevaihtoa generoivista AV-alan tuotantoyhtiöistä, mutta noin 80 prosenttia kaikista merkittävistä kv-tuloja ja rahoitusta saavista alan toimijoista. Voidaankin päätellä, että todellinen kv-tulojen ja rahoituksen määrä on siis jonkin verran edellä mainittua suurempi. Kyselyyn osallistuneista yrityksistä 20 prosenttia ilmoitti, että heillä ja heidän tuotannoillaan ei ollut lainkaan kv-rahoitusta ja tuloja vuonna Määrä on pienentynyt jokaisena vuotena siitä saakka, kun ensimmäinen kysely tehtiin vuonna 2009, jolloin vastaava luku oli jopa 65 %. Toisaalta tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että yritykset, jotka eivät saa tuloja tai rahoitusta ulkomailta eivät pidä kyselyyn vastaamista tärkeänä ja saattavat jättää vastaamatta. Kuitenkin myös nämä pienet yritykset ovat kiinnostuneita kansainvälistymisestä ja näkevät kansainvälisten markkinoiden potentiaalin. Osittain kansainvälistymisessä on kyse luonnollisesta kehityksestä ja pakostakin, mutta se ei vähennä kv-toiminnan merkityksellisyyttä. Niiden yritysten määrä, jotka tuovat alalle suurempia kvrahavirtoja (yli euroa vuodessa) oli vähentynyt vuodesta 2011 yhdeksällä yrityksellä. Kuitenkin täytyy huomioida, että tänä vuonna myös vastaajien määrä oli jonkin verran edellisvuotta pienempi. Suuria kv-rahavirtoja alalle tuovat yritykset (edellä mainitut 26 yritystä) vastaavat edelleen suurimmasta osasta kaikista kv-tuloista Suomen av-alalle ollen 96,3 %, ja samalla ne, jotka saavat kv-rahaa euroa vuodessa muodostavat 2,8 prosenttia. Vuonna 2011 vastaavat suhdeluvut olivat: 98,3 %(yli ) ja 1,6 prosenttia ( ). Yli miljoona euroa kansainvälistä rahaa tuovia yrityksiä oli kyselyn mukaan 5 kappaletta, kun taas vuonna 2011 yli miljoonan Suomeen toivat yhteensä 6 yritystä. 8

9 6. Kansainvälisten tulojen ja rahoituksen lähteet Kansainvälisten tulojen ja rahoituksen kuusi suurinta lähdettä eivät ole pääsääntöisesti muuttuneet juurikaan vuodesta Suuruusjärjestyksessä kuusi suurinta rahoituksen ja tulojen lähdettä alalle vuonna 2012 olivat: 1. Elokuva: Yksityiset investoinnit 8,6 milj. 2. Elokuva: Julkinen tuki ulkomailta (sis. tuotantokannustimet) 5,9 milj. 3. Elokuva: Kansainväliset levitystulot 3,4 milj. 4. Palvelumyynnit ulkomaalaisille 2,9 milj. 5. Elokuva: Ennakkomyynnit ulkomaille 1,8 milj, 6. TV: Draamaohjelmien ja optioiden myynnit sekä formaattien ja TV-sarjojen myynnit 1,3 milj.. Huomattavaa muutosta kärkikuusikossa ei ole muuten kuin oheismyyntien osalta, jotka tippuivat vuonna 2012 kokonaan kärkikuusikosta. Palvelumyynnit nousivat vuodesta 2011 noin puolella miljoonalla, mutta ovat edelleen jäljessä vuoden 2010 huippulukemasta miltei neljällä miljoonalla eurolla. Myönteisenä jatkumona on elokuvien yksityisten sijoitusten korkeana pysyneet määrät. 6.1 Kansainväliset myyntitulot Vuonna 2012 suurimmat tulot Suomen audiovisuaaliselle alalle tulivat elokuvien levityksestä, johon kuuluvat esimerkiksi elokuvateatterilevitys, DVD-levitys, televisiolevitys sekä VoD-levitys. Näitä tuloja virtasi Suomeen 3,4 miljoonan euron verran. Elokuvien ennakkomyynnit eli levityssopimukset, jotka on solmittu ennen elokuvan valmistumista, toivat myyntituloja kaikkiaan 1,8 miljoonaa euroa. Laskua edellisvuoteen oli 4,6 miljoonaa euroa. Jos tarkastellaan puhtaasti myyntituloja, ilman palvelumyyntien, tekijänoikeuskorvauksien ja kansainvälisen rahoituksen vaikutusta kokonaisuuteen, muodostavat kaikki TV-myynnit yhteensä 29 prosenttia myyntituloista ja elokuvien myynnit vastaavasti 71 prosenttia kaikista tuloista. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 53 % elokuva ja 47 % TV. Tulos mukailee aikaisempien vuosien tulosta vuotta 2011 lukuun ottamatta, jolloin TV:n ja elokuvien myyntitulot olivat miltei tasoissa. TV-puolella kansainvälisiä tuloja virtasi eniten draamaohjelmien ja myynneistä sekä ohjelmien ennakkomyynneistä. Lukuina tarkasteltaessa elokuvien myyntitulot olivat vuonna 2012 yhteensä 5,5 miljoonaa euroa ja TV-tuotantojen myyntitulot 2,1 miljoonaa euroa. On myös syytä muistaa, että suuria suomalaisia tuotantoja on toteutettu myös täysin ulkomailla sijaitsevan yhtiön kautta muun muassa kuvausmaan työlupavaatimuksista tai verotuksellisista syistä johtuen. Tällöin iso osa tuloista ei näy suomalaisen yhtiön tilillä ja tilinpäätöksessä lainkaan. Kv-rahoitus Kv-myyntitulot (sis. palvelu- ja ennakomyynti) Yli % Sis. tekijänoikeuskorvaukset % 41% % ,5% ,5% Yht. 27,3 M Yht. 43,8 M Yht. 36,1 M Kuvio 3. Kv-rahavirtojen jakautuminen lähteittäin vuosina 2012, 2011 ja 2010 Kuvio 4. Yritysten määrä eri kv-tulo- ja rahoituskategorioissa vuosina 2012 ja

10 Huomionarvoista on se, että TV-tuotantojen ja elokuvien elinkaari on pitkä; oikeuksia formaatteihin ja remakepotentiaalin omaaviin tuotantoihin saatetaan myydä pitkäänkin Suomen ensi-illan jälkeen. Toisaalta elokuvateatterikäynneistä ja DVD-myynneistä ulkomailta tulevaa tuloa joutuu suomalainen tuottaja odottamaan yleensä todella pitkään, usein kuukausia, jopa vuosia ennen kuin kaikki ovat tuloutuneet kotimaahan. Koska ala on syklinen ja muutama tuotanto näkyy nopeasti piikkinä kehityksessä, on hankalaa tehdä kovin syvällisiä johtopäätöksiä siitä, miksi TV-myyntitulot ovat laskeneet. On kuitenkin todettava, että Yleisradion rahoituksen pitkään kestänyt epäselvyys ja indie-tuotantojen ostojen ja rahoituksen vastaava romahtaminen hetkellisesti, näkyy myös kv-tuloissa. Ei ole ollut yhtä paljon kuin aikaisemmin mitä myydä Kansainvälinen yksityinen rahoitus ja julkiset tuet Samalla tavoin kuin kaikkialla muuallakin Hollywoodstudioiden ulkopuolisilla alueilla, julkinen rahoitus audiovisuaaliselle alalle on ollut perinteisesti merkittävässä asemassa elokuvien rahoituksen turvaamisessa. Vuonna 2012 ulkomaisen julkisen rahan osuus elokuva- ja TValalle oli yhteensä 6,01 miljoonaa euroa. Tästä summasta elokuvatuotannot veivät 5,89 miljoonaa euroa ja TV-ohjelmat vastaavasti Vuonna 2011 vastaavat summat olivat elokuva: 6 miljoonaa euroa ja TV: 0,69 miljoonaa euroa. Julkinen raha tarkoittaa usein jostakin maasta saatavaa tuotantokannustinrahaa. Julkisten tukien/kannustimien osuutta tarkasteltaessa on muistettava, että suuri osa maksetuista tuista palautuu takaisin ao. valtiolle erilaisina palveluostoina, veroina, tuotantokuluina ja muun muassa matkailun ja maa-brändin edistämisen muodossa. Julkinen ulkomainen raha saattaa myös vaatia osuuksia tuotannon voitoista ja levitystuloista, ja on siksi mainittava tässä yhteydessä. Lisäksi ne ovat osoitus tuotannon kv-levityspotentiaalista. yksityiset investoinnit 1 M julkinen tuki ulkomailta muu rahoitus ulkomailta suorat ohjelma- ja optiomyynnit 1,3 M TV: rahoitus Yht. 1,3 M TV ja elokuva: muut lähteet Yht Tekijänoikeuskorvaukset oheistuotteet ennakkomyynnit TV: jakelu Yht. 2,1 M ennakkomyynnit 1,8 M kv-jakelu 3,4 M esityskorvaukset Palvelumyynti: 2,9 M Elokuva: jakelu Yht. 5,4 M Elokuva: kv-rahoitus Yht. 14,9 M yksityiset investoinnit 8,6 M julkinen tuki ulkomailta 5,9 M muu rahoitus ulkomailta Kuvio 5. Kv-tulot ja rahoitus lähteittäin 10

11 Vuonna 2012 yksityisten investointien määrä ulkomailta elokuvarahoitukseen nousi noin 2,4 miljoonalla eurolla ollen vuonna ,6 miljoonaa euroa, kun taas TV-alalla yksityiset investoinnit laskivat edellisvuoden 3,4 miljoonasta eurosta noin yhteen miljoonaan euroon. Vastaavat luvut vuonna 2010 olivat elokuvat: 6,6 miljoonaa euroa ja TV: 3,2 miljoonaa euroa. Yhteensä yksityiset investoinnit kattoivat edellisvuosien tapaan yli puolet, tänä vuonna kokonaiset 59 prosenttia tarkastelemiemme alojen kansainvälisestä rahoituksesta. Tasainen kehitys on hyvinkin positiivista, sillä se kielii alan toimijoiden laajentuvasta suhdeverkostosta, ja siitä, että ulkomaiset sijoittajat uskovat tuotantojen kansainväliseen menestykseen. Varsinkin Euroopan unionin sisällä elokuvien ja TVsarjojen yhteistuotannot ovat hyvin suuressa kasvussa. Animaatioiden osalta aasialais-eurooppalaiset yhteistuotannot ovat puolestaan jo trendi. Tästä johtuen tuotantojen tekemiseen käytetään palveluita useista eri maista. Suhdeverkoston synnyttyä hyväksi todettujen palveluiden tarjoajien puoleen käännytään myös tulevaisuuden projekteissa. Näin kansainvälistyminen ruokkii itseään. 7. Palvelumyynnit Suomessa ja ulkomailla Palvelumyynneistä kertyneet tuotot suomalaisille audiovisuaalisen alan yrityksille nousivat vuonna 2012 noin puolella miljoonalla eurolla ollen yhteensä noin 2,9 miljoonaa euroa. Vaikka huippulukemiin ei tänä vuonna päästykään, on silti positiivista, että ylöspäin ollaan menossa. Tuotantokannustimien puuttuminen Suomesta on kuitenkin edelleen valitettavaa ja vaikuttaa negatiivisesti Suomen kiinnostavuuteen kuvauskohteena. Pienehkö kasvu johtunee aktivoituneista jälkituotantoyrityksistä ja efektiyrityksistä sekä mainoselokuvatuotantojen kasvusta, joita ei useinkaan tueta kannustinrahoin. Lisäksi yksittäisiä suuria tuotantoja, jotka näkyisivät piikkinä tilastoissa ei ole saapunut maahamme Kuusamossa vuonna 2010 vierailleen Hanna-tuotannon jälkeen. Kannustinrahaston puute ei näy ainoastaan menetettyinä tuloina vaan kerrannaisvaikutuksesta johtuen menetämme potentiaalisten kuvauskohteiden alueilla, kuten esimerkiksi Pohjois-Suomessa myös muiden palveluntarjoajien potentiaalisen kulutuksen mukanaan tuomat rahavirrat. Jakauma palvelumyyntejä ostaneista maista on säilynyt ennallaan edellisvuosista. Viime vuoden tapaan eniten suomalaisten yhtiöiden palveluja käyttänyt maa oli Ruotsi, ja seuraavaksi eniten Iso-Britannia sekä Venäjä ja Yhdysvallat jaetulla kolmannella sijalla. Kaiken kaikkiaan palvelumyyntejä myytiin vuonna eri maalaiselle toimijalle, joista suuri osa oli samoja edellisvuosista. Tämä viitaa siihen, että hyvien kumppanuussuhteiden synnyttyä yritykset jatkavat yhteistyötä vuodesta toiseen. Viro Venäjä 11% 9% 33% Muu 31% 9% Saksa 12,5% Yhdysvallat Iso-Britannia 13% ,5% Venäjä Yhdysvallat 18% 21% 16% 15% Ruotsi Iso-Britannia Kuvio 6. Palvelumyynnin jakautuminen maittain 11

12 8. Animaation osuus rahoituksesta ja jakelutuloista Animaatiotuotantojen osuus kansainvälisistä tuloista ja rahoituksesta on vuonna 2012 laskenut määrällisesti 5,5 miljoonaan euroon edellisvuoden 9,6 miljoonasta eurosta, mutta suhteellinen osuus kokonaistuloista ja rahoituksesta on edelleen noin 23%. Summaan ei ole laskettu mukaan palvelumyyntejä. Vuonna 2010 animaatio vastasi 32 prosentista kansainvälisistä tuloista ja rahoituksesta. Yllättävää on, että animaation keräämä TV-rahoitus ei ollut kuin 12,8 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Perinteisesti Favexin tutkimuksen mukaan animaation saama rahoitus on ollut TV-puolella hyvinkin korkea, kuten esimerkiksi vuonna 2011, jolloin melkein kaikki, 94 %, TV-rahoituksesta meni animaatiolle (pois lukien ennakkomyynnit). Elokuvarahoituksen puolella animaatio vastasi kohtuullisen merkittävästä osasta kansainvälisestä rahoituksesta (pois lukien ennakkomyynnit), kaiken kaikkiaan 19,9 prosentista, mikä on hieman edellisvuotta korkeampi luku. Animaatioelokuva on yleensä aina kalliimpi tuotanto, joka tarvitsee lähes aina kansainvälistä rahoitustukea. Animaation saamat jakelutulot ovat kasvaneet edellisvuodesta noin eurolla (mukaan lukien elokuvien ja TV-ohjelmien ennakkomyynnit). Animaatioiden myyminen kansainvälisille markkinoille on sikäli mutkatonta, että ne lähtökohtaisesti aina dubataan, eikä kuuluisia näyttelijöitä tarvita kuin englanninkielisten suurtuotantojen ääniraitoihin. Lisäksi animaatioiden maailma on yleensä satumainen eikä täten samalla tavalla kulttuurisidonnainen kuin esimerkiksi draamasarjojen. Suomalaisen animaatiotuotannon laatuun selvästi uskotaan, siitä todistaa sen saama merkittävä kansainvälinen rahoitus. Jakelutulojen kasvussa on nähtävissä, että suomalaiset animaatiotuotantoyritykset eivät enää joudu rahoitusvaiheessa myymään yhtä paljon oikeuksia pois, mikä on erinomainen kehityskulku. M 41,4 M 29,9 M 24,4 M 32% 23% 23% Kuvio 7. Animaation osuus elokuva- ja TV-tuotantojen kv-rahoituksesta ja myyntituloista (pl. palvelumyynnit ja tekijänoikeuskorvaukset) 12

13 9. Kansainvälisten tulojen ja rahoituksen muutokset Vuoden 2012 kansainvälisten tulojen ja rahoituksen väheneminen näkyi myös yritysten omassa ilmoituksessa, jonka mukaan yhdenkään yrityksen kv-tulot ja rahoitus eivät olleet suuremmat vuonna 2012 kuin Kuitenkin tulee muistaa, että suomalaisyritysten kansainvälinen vienti tulee pohjautumaan paljolti niin sanottuihin keihäänkärkiyrityksiin, joiden suhteellinen määrä kyselyyn vastanneista ei ollut huonosta vuodesta huolimatta vähentynyt niin paljon kuin olisi voinut olettaa. Tulosten perusteella voidaan olettaa ja toivoa, että yhä suurempi osa suomalaisista yrityksistä suuntaa kansainvälisille markkinoille. Kansainväliset marketit ja tapahtumat tulevat olemaan keskiössä yrityksille, jotka etsivät sijoittajia ja yhteistyökumppaneita ulkomailta. Myös uudenlaiset rahoitusmallit, kuten esimerkiksi crowd funding ja crowd investment tulevat olemaan mielenkiintoisessa roolissa, mistä suomalaisilla alan toimijoilla on kansainvälisesti verrattunakin ainutlaatuista kokemusta. Vastanneiden yritysten kansainvälistyminen näkyy muun muassa suomalaisten yritysten omistuksissa ulkomaalaisista yrityksistä, joita oli edelleen sama määrä kuin edellisvuonna eli 9%:lla yrityksistä. Myös ulkomaalaisten omistajien määrä oli edelleen 11 prosenttia. Vaikka suuri osa suomalaisista yrityksistä tulee omistajuuspohjaltaan väistämättä kansainvälistymään, ei kehitykseen tule suhtautua peläten. Ulkomaalainen omistaja tuo parhaimmillaan mukanaan myös kansainvälisiä rahavirtoja, osaamista sekä resursseja. Toisaalta on muistettava pitää kiinni kansantaloudellisesti tärkeistä immateriaalioikeuksista, muuten suurten menestystarinoiden hyöty jää maine- ja työllistävyystasolle eikä näy rahavirtoina. 13

14 Kuvio 1. Mahdolliset rahavirtojen lähteet (H. Uotila ja P. Theman) Kuvio 2. Kyselyyn osallistuneiden yritysten toimipaikat Suomessa (M. Hamunen, O. Nurminen) Kuvio 3. Kv-rahavirtojen jakautuminen lähteittäin vuosina 2012, 2011 ja 2010 (M. Hamunen, O. Nurminen) Kuvio 4. Yritysten määrä eri tulo- ja rahoituskategorioissa vuosina 2012 ja 2011 (M. Hamunen, O. Nurminen) Kuvio 5. Kansainväliset tulot ja rahoitus lähteittäin vuonnna 2012 (M. Hamunen, O. Nurminen) Kuvio 6. Palvelumyyntien jakautuminen maittain vuosina 2012 ja 2011 (M. Hamunen, O. Nurminen) Kuvio 7. Animaation osuus elokuva- ja TV-tuotantojen kv- rahoituksesta ja myyntituloista vuosina 2010 ja 2011 (M. Hamunen, O. Nurminen) 14