1. Taustaa. Helsingissä Petra Theman

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Taustaa. Helsingissä 31.7.2013. Petra Theman"

Transkriptio

1

2 Sisällys 1. Taustaa Selvityksen tarkoitus ja luonne Toteuttaja Audiovisuaalinen ala ja sen ansaintalogiikka lyhesti Kansainväliset tulot ja rahoitus Kansainvälisten tulojen ja rahoituksen lähteet Kansainväliset myyntitulot Kansainvälinen yksityinen rahoitus ja julkiset tuet Palvelumyynnit Suomessa ja ulkomailla Animaation osuus rahoituksesta ja jakelutuloista Kansainvälisten tulojen ja rahoituksen muutokset

3 1. Taustaa Maailmanlaajuisesti viihde- ja sisällöntuotantoteollisuuden kasvu ei osoita laantumisen merkkejä. Tänä päivänä viihteen ja sisällöntuotannon taloudellinen vaikutus ulottuu koko yhteiskuntaan, aina palvelurakenteista matkailuun ja muihin liiketoiminnan osa-alueisiin. Price Waterhouse Coopers ennustaa uudessa Global Entertainment and Media Outlook tutkimuksessaan tulevaisuuden suurimman kasvun näkyvän muun muassa Kiinassa, Brasiliassa, Intiassa, Lähi-idässä sekä Venäjällä. PWC ennakoi kasvavien maiden tulevan tuottamaan 22 prosenttia globaalista viihde- ja media-alan kokonaiskulutuksen liikevaihdosta vuonna 2017, kasvaen 10 prosenttia vuodesta 2008 (12 %). Samaan aikaan kypsät markkinat, Pohjois-Amerikka, Länsi-Eurooppa ja Aasia-Tyynimeri, ohjaavat muutosta kohti digikulutusta. Kokonaisuudessaan Outlook ennustaa viihde- ja mediateollisuuden kasvavan vuoden 2012 arvosta 1,6 biljoonaa dollaria 2,2 biljoonaan vuoteen 2017 mennessä. Suomen elokuvateollisuus elää kultakauttaan varsinkin katsojalukuja ajatellen. Vuonna 2012 katsottiin enemmän suomalaisia elokuvia kuin koskaan aikaisemmin; katsojia oli kaiken kaikkiaan 2,4 miljoonaa, mikä vastaa 28% kaikista elokuvakäynneistä. Kuten Suomen elokuvasäätiön vuosittaisessa elokuva-alan raportissa todetaan, luku on hyvin korkea eurooppalaisittain ajateltuna. Vuonna 2012 suomalaisia elokuvia esitettiin myös yhä enemmän ulkomaalaisilla festivaaleilla, ja vuosi olikin varsinkin suomalaisen dokumenttielokuvan loistoa. TV-puolella vuosi 2012 oli edellisvuotta hiljaisempi, mutta muutama uusi TV-sarja, kuten esimerkiksi Fisher Kingin tuottama Nymfit herätti paljon kiinnostusta kansainvälisillä markkinoilla. Vuodelle 2013 voidaan olettaa kuitenkin kasvua TV-puolen myyntituloihin. Muun muassa Rovion Angry Birds sarja on pyörinyt keväästä 2013 lähtien eri maiden TV-kanavilla. Suomalaisten TV-sarjojen sekä elokuvien vaikutus mielikuviin maastamme on valtava, ja kansainvälisten katsojalukujen lisääntyminen tulee vaikuttamaan monin tavoin myös muiden elinkeinosektorien menestykseen. Elokuva-, TV- ja pelialalle kehitetty tuotantokannustinmalli lisäisi huomattavasti kiinnostusta Suomea ja suomalaista tuotantoa ja tuotantopalveluja kohtaan entisestään, sekä edesauttaisi omien menestystarinoiden kaupallisen menestyksen tulouttamista Suomeen. Favexin uusi toiminnanjohtaja Johanna Karppinen ja Favexin henkilökunta jatkavat määrätietoista toimintaansa Suomen AV-alan hyväksi ja toivovat, että tulevaisuudessa myös päättäjät tarttuvat toimeen AV-alan tukemiseksi muun muassa kannustinrahaston muodossa. Helsingissä Petra Theman 3

4 2. Selvityksen tarkoitus ja luonne Selvityksen tarkoitus on kartoittaa Suomen audiovisuaalisen alan tuotanto- ja tuotantopalveluyritysten (pois lukien peliteollisuus ja TV-kanavien inhouse-tuotannot) kansainvälisen toiminnan laajuutta ja vuosittaista kasvua. Tulosten avulla voidaan nähdä, kuinka Suomen audiovisuaalinen ala kehittyy, ja seurata niitä tekijöitä, jotka kehitykseen vaikuttavat. Alan kansainvälisistä tuloista ja rahoituksesta on olemassa verrattaen vähän vertailukelpoista aiempaa dataa, mitä paikkaamaan tämä tutkimus on suunniteltu. Tutkimus toteutettiin tänä vuonna neljännen kerran. Selvityksen pohjana on huhti-kesäkuussa 2013 toteutettu kysely kansainvälisistä rahavirroista audiovisuaaliselle alalle. Kyselyn toteuttaja on audiovisuaalisen alan vientijärjestö Favex ry, jonka perustoimintaa rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriminiteriö sekä alan yritykset. Tutkimuksen aineistona käytettiin Internet-kyselyn tuloksia, jossa yritykset erittelivät kansainväliset tulonsa ja rahoituksensa lähteen mukaan. Halutessaan vastaukset pystyi antamaan anonyymisti. Kysely suunnattiin elokuvan kaikkien lajityyppien, televisiotuotannon, mainoselokuvatuotannon ja animaatiotuotannon tuotantoyhtiöille sekä tuotanto- ja jälkipalvelutuotantoyhtiöille. Tutkimus jakaantui kolmeen osaan, jossa tarkasteltiin erikseen elokuva-, TV-tuotantojen ja palvelumyyntien kansainvälisiä rahavirtoja. Esitiedoissa yrityksiltä pyydettiin yrityksen kotipaikka sekä kokonaisliikevaihto vuodelta Osa vastauksista saatiin täydentävillä puhelinhaastatteluilla. Tuloksissa ei nosteta esille yksittäisten yritysten vastauksia vaan pyritään laajan kokonaiskuvan luomiseen. Tuotos ry:ltä saatiin tiedot Suomen ulkomailta tilitetyistä tekijänoikeuskorvauksista, joita oli kertynyt vuonna euroa. Tämä summa muodostuu televisio-ohjelmien edelleen lähettämisestä saaduista korvauksista ulkomailla. Suomen elokuvasäätiö antoi tiedon yhteissummasta, jonka suomalaiset elokuvatuotantoyhtiöt olivat saaneet kansainvälisistä julkisista rahoituslähteistä. Selvitykseen osallistui tänä vuonna 70 yritystä, mikä on melkein 20 vähemmän kuin vuonna Suurin osa vastasi kyselyyn verkossa. Tutkimukseen saatiin kerättyä tiedot suurimmalta osalta niistä yrityksistä, jotka ovat vastanneet kyselyyn aiempina vuosina. Vastauksensa antoivat melkein kaikki alan merkittävimmät toimijat, joilla on kansainvälisiä tuloja ja rahoitusta ulkomailta. Selvityksessä käsitellään kansainvälisiä myyntituloja, palvelumyyntejä ja kansainvälistä rahoitusta sekä investointeja osittain samanaikaisesti, sillä tarkoituksena on luoda kokonaiskuva alaan ja sen tuotantojen saamiin rahavirtoihin yhdessä. Toisaalta alalle on tyypillistä, että niin sanotut ennakkomyynnit muodostavat osan rahoituksesta jo ennen tuotantojen valmistumista. Animaation osuutta tutkimuksessa käsitellään lyhyesti erikseen kappaleessa 8. 4

5 3. Toteuttaja Selvityksen toteutti Favex ry, Finnish Film and Audiovisual Export. Favexin ensimmäinen toiminnanjohtaja Petra Theman aloitti vuoden 2008 loppupuolella ja on ollut tehtävässään siitä lähtien. Theman lopettaa toiminnanjohtajana elokuussa 2013 ja hänen tilalleen astuu Johanna Karppinen. Favex tekee työtä suomalaisen audiovisuaalisen tuotannon ja palveluiden viennin edistämiseksi. Toiminta tähtää siihen, että maailman audiovisuaalisen alan ammattilaiset tietäisivät katsoa entistä enemmän Suomen suuntaan etsiessään korkealaatuista, luovaa ja vaihtelevaa sisältöä. Favex tukee alan kansainvälistymistä myös kotimaassa sekä toimii kontaktipisteenä tietoa etsiville. Tämän selvityksen osalta Favex suunnitteli kyselylomakkeen, keräsi yhteen tiedot, suoritti puhelinhaastattelut sekä kokosi analyysin. 5

6 4. Audiovisuaalinen ala ja sen ansaintalogiikka lyhesti Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriö on vastuussa valtion audiovisuaalisen kulttuurin poliittisista linjoista. Ministeriö määrittelee audiovisuaalisen alan seuraavasti: Siihen kuuluvat elokuvat eri genreineen, televisio- ja radio-ohjelmat, digitaalisessa muodossa olevat pelit alustasta riippumatta, musiikkivideot ja videotaide, televisiomainokset, näiden kaikkien tuotanto, jakelu ja kaikenlainen esittäminen, audiovisuaalisen kulttuuriperinnön säilyttäminen, koulutus ja tutkimus. Audiovisuaalisia sisältöjä on käytetään myös monien muiden taiteen lajien osina, kuten mediataiteessa, verkkotaiteessa tai Internettaiteessa. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011) Näin ollen alaa voidaan pitää erittäin laajana ja merkityksellisenä kokonaisuutena. Suomen audiovisuaaliselle alalle on tunnusomaista, että alalla toimii paljon pieniä yrityksiä. Tilastokeskuksen mukaan elokuva, video- ja jälkituotantoyrityksiä vuonna 2010 oli yhteensä 843, ja kokoaikaista henkilöstöä niiden palkkalistoilla oli 2143 henkilöä. Arvio vuodelle 2011 vastaavasti on 2400 vakituista henkilöä ja ainakin noin 2000 freelanceria. Tilastokeskuksen mukaan av-alan yritysten määrä kasvaa joka vuosi. Vuonna 2010 uusia aloittaneita yrityksiä alalla oli yhteensä 146 kappaletta, ja lopettaneita 60 kappaletta. Uusien yritysten määrä on siis moninkertainen lopettaneisiin verrattuna. Yhteensä elokuva, video, - ja jälkituotantoyritykset generoivat vuonna miljoonaa euroa. Mikäli summaan lisätään kaikki alaan suoraan liittyvä liikevaihto, esimerkiksi levitys (TV-kanavat, elokuvateatterit, DVDvuokraamot, jne.), päästään kokonaisvaikutuksessa vuositasolla 1,3 miljardiin euroon. Usein audiovisuaalisesta alasta puhuttaessa keskitytään sisällöntuotantoon. Sisällöntuotantoyrityksen täytyy valita ansaintalogiikkansa kahdesta eri vaihtoehdosta tai niiden väliltä: 1.) Sisällön tuottaminen muille eli niin sanottujen tuotantopalvelujen myynti tai 2.) oman tuotannon kehittäminen. Kun yritys tuottaa sisältöä muille, muistuttaa se työvoiman vuokrausta tai alihankintaa. Jos yritys keskittyy kehittämään omaa tuotantoaan, se generoi itselleen enemmän immateriaalioikeuksia. Nämä oikeudet voidaan varastoida, tuotteistaa ja kaupallistaa myöhemmin sopivana ajankohtana. Syntyneet oikeudet voidaan nähdä tärkeänä osana yrityksen arvokkaita varoja ja tulonlähteitä. Sisällönjakelu TV, elokuvateatterit, DVD, Bluray, VoD, kaapeliyhtiöt, mobiilisovellukset, hotellit, lentoyhtiöt, remake jne. Verkosto-jäsenyys (etuosto-oikeus ja myyntitukea) Myyntiyhtiöt/ agentuurit (myynti levittäjille & eri kanaville suoraan) Collection Agency (kv-myynnin seuranta ja tilitys) Av-jakelun ulkopuolinen ansainta (pelit, kirjat, tapahtumat, palvelut jne) Merchandising Elokuvalevittäjät TV-kanavat (rahoittavat, yhteistuottavat, ostavat valmista ja levittävät) Tuotantoyhtiö (tekijänoikeuksien omistaja) Pankkitoimijat (esim. gap-rahoitus, kassavirtarahoitus, investointirahoitus, takaukset (Finnvera)) Julkiset tukija insentiivitahot Yhteistyökumppanit, joille osuus tuotoista (Yhteistuottajat, yksityiset sijoittajat) (ostavat territorio- oikeuksia, voivat maksaa ennakkoa jo tuotantovaiheessa) Yhteistyökumppanit, joille EI osaa tuotoista (mm. sponsorit, yksityiset rahoittajat, tuotesijoittelu) (kotimaa, ulkomaat, EU, alueelliset, säätiöt, ml. Eurimages, Nordisk Film & TV Fond) Tuotannot muille ja palvelumyynti Kuvio 1. Mahdolliset rahavirtojen lähteet (H. Uotila ja P. Theman) 6

7 Etenkin tuotantojen ennakkorahoitus korostuu immateriaalioikeuksien saamisen mahdollistajana. Esimerkiksi elokuvatuotannoissa ennakkorahoituksella on merkittävä rooli, jossa jo jaetaan oikeuksien hyödyntämismahdollisuuksia rahoittajien kesken (esim. antaen jonkin maan levitysoikeudet ao. maasta tulevalle rahoittajalle). Koska audiovisuaalisen materiaalin jakelukanavat ovat viime vuosina fragmentoituneet yhä enemmän, vaatii se sisällöntuottajalta yhä luovempia ratkaisuja ja mukautumista nykyiseen tilanteeseen. Näin ollen esimerkiksi vain yhden televisio-ohjelman sijaan pitää sisältö pystyä monistamaan ja mukauttamaan eri jakelukanaville sopivaksi. Toisaalta myös perinteiset portinvartijat ovat menettäneet vaikutusvaltaansa, ja itsenäisten tuotantoyhtiöiden on helpompi saada tuotantojaan esille Internetin avulla. Alalla vallitsee eri tyyppisiä tulo- ja rahoitusmalleja. Tyypillinen jaottelu on kassavirran muodostuminen ajallisesti joko tuotantoa ennen, sen aikana ja/ tai sen jälkeen. Esimerkiksi televisiokanavat saattavat maksaa toteutettavasta sisällöstä jo ennen tuotannon alkua, jolloin kyse on ennakkomyynnistä. Toinen mahdollinen tapa on jaotella kassavirrat niiden lähteen mukaan. Tuotanto voi esimerkiksi saada julkisen tahon, yksityisen rahoittajan tai yhteistyökumppanin myöntämää rahoitusta. Lisäksi kassavirtaa syntyy yhä useammin erilaisista tuotteista ja palveluista audiovisuaalisen tuotannon ulkopuolella. Tämä on erityisen luontevaa, jos on onnistuttu luomaan vahva audiovisuaalisessa mediassa toimiva brändi (esim. Duudsonit). Useat tuotantoyhtiöt, mutta eivät suinkaan kaikki, myyvät tuotantopalveluita ja voivat toteuttaa osia myös toisen yrityksen tuotannosta (esim. ulkomaiselle tuotantoyhtiölle). On myös yrityksiä, jotka ovat puhtaasti tuotantopalveluyrityksiä tai niin sanottuja jälkituotantoyrityksiä, jotka keskittyvät esimerkiksi tietokonegrafiikalla saavutettaviin efekteihin ja lisäyksiin. Näiden lisäksi yrityksen tai tuotannon rahoitus ja kassavirta voi muodostua perinteisistä yritystoimintaan kuuluvista oman ja vieraan pääoman rahoitusinstrumenteista sekä muusta yritystoiminnasta. Suomessa audiovisuaalisen alan yritysten on laskettu sijaitsevan 85%:sti pääkaupunkiseudulla. Näiden alueiden ulkopuolella erityisesti Tampereella ja Oulun seudulla on audiovisuaalisen alan yrityksiä sekä enenevässä määrin myös Turussa, Kuopio-Joensuu akselilla ja Kotkan seudulla. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 81 % ilmoitti toimipaikakseen Helsingin, Espoon tai Vantaan. Pääkaupunkiseutu 81% Muu Suomi 19% Kuvio 2. Kyselyyn osallistuneiden yritysten toimipaikat Suomessa. Vastenneita yrityksiä yhteensä 70 kpl 7

8 5. Kansainväliset tulot ja rahoitus Audiovisuaalisen alan kansainväliset myyntitulot, palvelumyyntitulot ja kansainvälinen rahoitus olivat kyselyn mukaan vuonna ,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 vastaava summa oli noin 44 miljoonaa euroa, vuonna 2010 hieman yli 36 miljoonaa ja vuonna miljoonaa euroa. Tämän vuoden tutkimukseen osallistui 70 yritystä vuoden :än verrattuna. Osaltaan 17 yrityksen puuttuminen näkyy myös tulojen ja rahoituksen laskuna. Tutkimukseen osallistuneiden yritysten liikevaihdosta kansainvälisten tulojen ja rahoituksen summa muodosti noin 21 prosenttia, kun taas vuoden 2010 tulos oli 28%. Kansainvälisen rahoituksen osuus oli laskenut vuonna 2012 noin kahdella miljoonalla 16 miljoonaan euroon. Laskua oli myös nähtävissä myös kansainvälisissä myyntituloissa (mukaan lukien elokuvien ja TV-sarjojen ennakkomyynnit sekä palvelumyynnit), jotka olivat yhteensä 10,5 miljoonaa euroa. Vastaavat summat vuonna 2011 olivat 17,95 miljoonaa euroa (rahoitus) ja 25,8 miljoonaa euroa (myyntitulot). Palvelumyynnit generoivat vuonna ,9 miljoonaa euroa tuloa, mikä tarkoittaa noin puolen miljoonan nousua vuodesta Vaikka palvelumyyntitulot olivatkin kasvaneet vuodesta 2011, on selvää, että tuotantokannustimien puute vaikuttaa maamme kilpailukykyyn palveluiden tarjoajana kansainvälisesti. Tutkimus kattaa noin 60 prosenttia kaikista liikevaihtoa generoivista AV-alan tuotantoyhtiöistä, mutta noin 80 prosenttia kaikista merkittävistä kv-tuloja ja rahoitusta saavista alan toimijoista. Voidaankin päätellä, että todellinen kv-tulojen ja rahoituksen määrä on siis jonkin verran edellä mainittua suurempi. Kyselyyn osallistuneista yrityksistä 20 prosenttia ilmoitti, että heillä ja heidän tuotannoillaan ei ollut lainkaan kv-rahoitusta ja tuloja vuonna Määrä on pienentynyt jokaisena vuotena siitä saakka, kun ensimmäinen kysely tehtiin vuonna 2009, jolloin vastaava luku oli jopa 65 %. Toisaalta tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että yritykset, jotka eivät saa tuloja tai rahoitusta ulkomailta eivät pidä kyselyyn vastaamista tärkeänä ja saattavat jättää vastaamatta. Kuitenkin myös nämä pienet yritykset ovat kiinnostuneita kansainvälistymisestä ja näkevät kansainvälisten markkinoiden potentiaalin. Osittain kansainvälistymisessä on kyse luonnollisesta kehityksestä ja pakostakin, mutta se ei vähennä kv-toiminnan merkityksellisyyttä. Niiden yritysten määrä, jotka tuovat alalle suurempia kvrahavirtoja (yli euroa vuodessa) oli vähentynyt vuodesta 2011 yhdeksällä yrityksellä. Kuitenkin täytyy huomioida, että tänä vuonna myös vastaajien määrä oli jonkin verran edellisvuotta pienempi. Suuria kv-rahavirtoja alalle tuovat yritykset (edellä mainitut 26 yritystä) vastaavat edelleen suurimmasta osasta kaikista kv-tuloista Suomen av-alalle ollen 96,3 %, ja samalla ne, jotka saavat kv-rahaa euroa vuodessa muodostavat 2,8 prosenttia. Vuonna 2011 vastaavat suhdeluvut olivat: 98,3 %(yli ) ja 1,6 prosenttia ( ). Yli miljoona euroa kansainvälistä rahaa tuovia yrityksiä oli kyselyn mukaan 5 kappaletta, kun taas vuonna 2011 yli miljoonan Suomeen toivat yhteensä 6 yritystä. 8

9 6. Kansainvälisten tulojen ja rahoituksen lähteet Kansainvälisten tulojen ja rahoituksen kuusi suurinta lähdettä eivät ole pääsääntöisesti muuttuneet juurikaan vuodesta Suuruusjärjestyksessä kuusi suurinta rahoituksen ja tulojen lähdettä alalle vuonna 2012 olivat: 1. Elokuva: Yksityiset investoinnit 8,6 milj. 2. Elokuva: Julkinen tuki ulkomailta (sis. tuotantokannustimet) 5,9 milj. 3. Elokuva: Kansainväliset levitystulot 3,4 milj. 4. Palvelumyynnit ulkomaalaisille 2,9 milj. 5. Elokuva: Ennakkomyynnit ulkomaille 1,8 milj, 6. TV: Draamaohjelmien ja optioiden myynnit sekä formaattien ja TV-sarjojen myynnit 1,3 milj.. Huomattavaa muutosta kärkikuusikossa ei ole muuten kuin oheismyyntien osalta, jotka tippuivat vuonna 2012 kokonaan kärkikuusikosta. Palvelumyynnit nousivat vuodesta 2011 noin puolella miljoonalla, mutta ovat edelleen jäljessä vuoden 2010 huippulukemasta miltei neljällä miljoonalla eurolla. Myönteisenä jatkumona on elokuvien yksityisten sijoitusten korkeana pysyneet määrät. 6.1 Kansainväliset myyntitulot Vuonna 2012 suurimmat tulot Suomen audiovisuaaliselle alalle tulivat elokuvien levityksestä, johon kuuluvat esimerkiksi elokuvateatterilevitys, DVD-levitys, televisiolevitys sekä VoD-levitys. Näitä tuloja virtasi Suomeen 3,4 miljoonan euron verran. Elokuvien ennakkomyynnit eli levityssopimukset, jotka on solmittu ennen elokuvan valmistumista, toivat myyntituloja kaikkiaan 1,8 miljoonaa euroa. Laskua edellisvuoteen oli 4,6 miljoonaa euroa. Jos tarkastellaan puhtaasti myyntituloja, ilman palvelumyyntien, tekijänoikeuskorvauksien ja kansainvälisen rahoituksen vaikutusta kokonaisuuteen, muodostavat kaikki TV-myynnit yhteensä 29 prosenttia myyntituloista ja elokuvien myynnit vastaavasti 71 prosenttia kaikista tuloista. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 53 % elokuva ja 47 % TV. Tulos mukailee aikaisempien vuosien tulosta vuotta 2011 lukuun ottamatta, jolloin TV:n ja elokuvien myyntitulot olivat miltei tasoissa. TV-puolella kansainvälisiä tuloja virtasi eniten draamaohjelmien ja myynneistä sekä ohjelmien ennakkomyynneistä. Lukuina tarkasteltaessa elokuvien myyntitulot olivat vuonna 2012 yhteensä 5,5 miljoonaa euroa ja TV-tuotantojen myyntitulot 2,1 miljoonaa euroa. On myös syytä muistaa, että suuria suomalaisia tuotantoja on toteutettu myös täysin ulkomailla sijaitsevan yhtiön kautta muun muassa kuvausmaan työlupavaatimuksista tai verotuksellisista syistä johtuen. Tällöin iso osa tuloista ei näy suomalaisen yhtiön tilillä ja tilinpäätöksessä lainkaan. Kv-rahoitus Kv-myyntitulot (sis. palvelu- ja ennakomyynti) Yli % Sis. tekijänoikeuskorvaukset % 41% % ,5% ,5% Yht. 27,3 M Yht. 43,8 M Yht. 36,1 M Kuvio 3. Kv-rahavirtojen jakautuminen lähteittäin vuosina 2012, 2011 ja 2010 Kuvio 4. Yritysten määrä eri kv-tulo- ja rahoituskategorioissa vuosina 2012 ja

10 Huomionarvoista on se, että TV-tuotantojen ja elokuvien elinkaari on pitkä; oikeuksia formaatteihin ja remakepotentiaalin omaaviin tuotantoihin saatetaan myydä pitkäänkin Suomen ensi-illan jälkeen. Toisaalta elokuvateatterikäynneistä ja DVD-myynneistä ulkomailta tulevaa tuloa joutuu suomalainen tuottaja odottamaan yleensä todella pitkään, usein kuukausia, jopa vuosia ennen kuin kaikki ovat tuloutuneet kotimaahan. Koska ala on syklinen ja muutama tuotanto näkyy nopeasti piikkinä kehityksessä, on hankalaa tehdä kovin syvällisiä johtopäätöksiä siitä, miksi TV-myyntitulot ovat laskeneet. On kuitenkin todettava, että Yleisradion rahoituksen pitkään kestänyt epäselvyys ja indie-tuotantojen ostojen ja rahoituksen vastaava romahtaminen hetkellisesti, näkyy myös kv-tuloissa. Ei ole ollut yhtä paljon kuin aikaisemmin mitä myydä Kansainvälinen yksityinen rahoitus ja julkiset tuet Samalla tavoin kuin kaikkialla muuallakin Hollywoodstudioiden ulkopuolisilla alueilla, julkinen rahoitus audiovisuaaliselle alalle on ollut perinteisesti merkittävässä asemassa elokuvien rahoituksen turvaamisessa. Vuonna 2012 ulkomaisen julkisen rahan osuus elokuva- ja TValalle oli yhteensä 6,01 miljoonaa euroa. Tästä summasta elokuvatuotannot veivät 5,89 miljoonaa euroa ja TV-ohjelmat vastaavasti Vuonna 2011 vastaavat summat olivat elokuva: 6 miljoonaa euroa ja TV: 0,69 miljoonaa euroa. Julkinen raha tarkoittaa usein jostakin maasta saatavaa tuotantokannustinrahaa. Julkisten tukien/kannustimien osuutta tarkasteltaessa on muistettava, että suuri osa maksetuista tuista palautuu takaisin ao. valtiolle erilaisina palveluostoina, veroina, tuotantokuluina ja muun muassa matkailun ja maa-brändin edistämisen muodossa. Julkinen ulkomainen raha saattaa myös vaatia osuuksia tuotannon voitoista ja levitystuloista, ja on siksi mainittava tässä yhteydessä. Lisäksi ne ovat osoitus tuotannon kv-levityspotentiaalista. yksityiset investoinnit 1 M julkinen tuki ulkomailta muu rahoitus ulkomailta suorat ohjelma- ja optiomyynnit 1,3 M TV: rahoitus Yht. 1,3 M TV ja elokuva: muut lähteet Yht Tekijänoikeuskorvaukset oheistuotteet ennakkomyynnit TV: jakelu Yht. 2,1 M ennakkomyynnit 1,8 M kv-jakelu 3,4 M esityskorvaukset Palvelumyynti: 2,9 M Elokuva: jakelu Yht. 5,4 M Elokuva: kv-rahoitus Yht. 14,9 M yksityiset investoinnit 8,6 M julkinen tuki ulkomailta 5,9 M muu rahoitus ulkomailta Kuvio 5. Kv-tulot ja rahoitus lähteittäin 10

11 Vuonna 2012 yksityisten investointien määrä ulkomailta elokuvarahoitukseen nousi noin 2,4 miljoonalla eurolla ollen vuonna ,6 miljoonaa euroa, kun taas TV-alalla yksityiset investoinnit laskivat edellisvuoden 3,4 miljoonasta eurosta noin yhteen miljoonaan euroon. Vastaavat luvut vuonna 2010 olivat elokuvat: 6,6 miljoonaa euroa ja TV: 3,2 miljoonaa euroa. Yhteensä yksityiset investoinnit kattoivat edellisvuosien tapaan yli puolet, tänä vuonna kokonaiset 59 prosenttia tarkastelemiemme alojen kansainvälisestä rahoituksesta. Tasainen kehitys on hyvinkin positiivista, sillä se kielii alan toimijoiden laajentuvasta suhdeverkostosta, ja siitä, että ulkomaiset sijoittajat uskovat tuotantojen kansainväliseen menestykseen. Varsinkin Euroopan unionin sisällä elokuvien ja TVsarjojen yhteistuotannot ovat hyvin suuressa kasvussa. Animaatioiden osalta aasialais-eurooppalaiset yhteistuotannot ovat puolestaan jo trendi. Tästä johtuen tuotantojen tekemiseen käytetään palveluita useista eri maista. Suhdeverkoston synnyttyä hyväksi todettujen palveluiden tarjoajien puoleen käännytään myös tulevaisuuden projekteissa. Näin kansainvälistyminen ruokkii itseään. 7. Palvelumyynnit Suomessa ja ulkomailla Palvelumyynneistä kertyneet tuotot suomalaisille audiovisuaalisen alan yrityksille nousivat vuonna 2012 noin puolella miljoonalla eurolla ollen yhteensä noin 2,9 miljoonaa euroa. Vaikka huippulukemiin ei tänä vuonna päästykään, on silti positiivista, että ylöspäin ollaan menossa. Tuotantokannustimien puuttuminen Suomesta on kuitenkin edelleen valitettavaa ja vaikuttaa negatiivisesti Suomen kiinnostavuuteen kuvauskohteena. Pienehkö kasvu johtunee aktivoituneista jälkituotantoyrityksistä ja efektiyrityksistä sekä mainoselokuvatuotantojen kasvusta, joita ei useinkaan tueta kannustinrahoin. Lisäksi yksittäisiä suuria tuotantoja, jotka näkyisivät piikkinä tilastoissa ei ole saapunut maahamme Kuusamossa vuonna 2010 vierailleen Hanna-tuotannon jälkeen. Kannustinrahaston puute ei näy ainoastaan menetettyinä tuloina vaan kerrannaisvaikutuksesta johtuen menetämme potentiaalisten kuvauskohteiden alueilla, kuten esimerkiksi Pohjois-Suomessa myös muiden palveluntarjoajien potentiaalisen kulutuksen mukanaan tuomat rahavirrat. Jakauma palvelumyyntejä ostaneista maista on säilynyt ennallaan edellisvuosista. Viime vuoden tapaan eniten suomalaisten yhtiöiden palveluja käyttänyt maa oli Ruotsi, ja seuraavaksi eniten Iso-Britannia sekä Venäjä ja Yhdysvallat jaetulla kolmannella sijalla. Kaiken kaikkiaan palvelumyyntejä myytiin vuonna eri maalaiselle toimijalle, joista suuri osa oli samoja edellisvuosista. Tämä viitaa siihen, että hyvien kumppanuussuhteiden synnyttyä yritykset jatkavat yhteistyötä vuodesta toiseen. Viro Venäjä 11% 9% 33% Muu 31% 9% Saksa 12,5% Yhdysvallat Iso-Britannia 13% ,5% Venäjä Yhdysvallat 18% 21% 16% 15% Ruotsi Iso-Britannia Kuvio 6. Palvelumyynnin jakautuminen maittain 11

12 8. Animaation osuus rahoituksesta ja jakelutuloista Animaatiotuotantojen osuus kansainvälisistä tuloista ja rahoituksesta on vuonna 2012 laskenut määrällisesti 5,5 miljoonaan euroon edellisvuoden 9,6 miljoonasta eurosta, mutta suhteellinen osuus kokonaistuloista ja rahoituksesta on edelleen noin 23%. Summaan ei ole laskettu mukaan palvelumyyntejä. Vuonna 2010 animaatio vastasi 32 prosentista kansainvälisistä tuloista ja rahoituksesta. Yllättävää on, että animaation keräämä TV-rahoitus ei ollut kuin 12,8 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Perinteisesti Favexin tutkimuksen mukaan animaation saama rahoitus on ollut TV-puolella hyvinkin korkea, kuten esimerkiksi vuonna 2011, jolloin melkein kaikki, 94 %, TV-rahoituksesta meni animaatiolle (pois lukien ennakkomyynnit). Elokuvarahoituksen puolella animaatio vastasi kohtuullisen merkittävästä osasta kansainvälisestä rahoituksesta (pois lukien ennakkomyynnit), kaiken kaikkiaan 19,9 prosentista, mikä on hieman edellisvuotta korkeampi luku. Animaatioelokuva on yleensä aina kalliimpi tuotanto, joka tarvitsee lähes aina kansainvälistä rahoitustukea. Animaation saamat jakelutulot ovat kasvaneet edellisvuodesta noin eurolla (mukaan lukien elokuvien ja TV-ohjelmien ennakkomyynnit). Animaatioiden myyminen kansainvälisille markkinoille on sikäli mutkatonta, että ne lähtökohtaisesti aina dubataan, eikä kuuluisia näyttelijöitä tarvita kuin englanninkielisten suurtuotantojen ääniraitoihin. Lisäksi animaatioiden maailma on yleensä satumainen eikä täten samalla tavalla kulttuurisidonnainen kuin esimerkiksi draamasarjojen. Suomalaisen animaatiotuotannon laatuun selvästi uskotaan, siitä todistaa sen saama merkittävä kansainvälinen rahoitus. Jakelutulojen kasvussa on nähtävissä, että suomalaiset animaatiotuotantoyritykset eivät enää joudu rahoitusvaiheessa myymään yhtä paljon oikeuksia pois, mikä on erinomainen kehityskulku. M 41,4 M 29,9 M 24,4 M 32% 23% 23% Kuvio 7. Animaation osuus elokuva- ja TV-tuotantojen kv-rahoituksesta ja myyntituloista (pl. palvelumyynnit ja tekijänoikeuskorvaukset) 12

13 9. Kansainvälisten tulojen ja rahoituksen muutokset Vuoden 2012 kansainvälisten tulojen ja rahoituksen väheneminen näkyi myös yritysten omassa ilmoituksessa, jonka mukaan yhdenkään yrityksen kv-tulot ja rahoitus eivät olleet suuremmat vuonna 2012 kuin Kuitenkin tulee muistaa, että suomalaisyritysten kansainvälinen vienti tulee pohjautumaan paljolti niin sanottuihin keihäänkärkiyrityksiin, joiden suhteellinen määrä kyselyyn vastanneista ei ollut huonosta vuodesta huolimatta vähentynyt niin paljon kuin olisi voinut olettaa. Tulosten perusteella voidaan olettaa ja toivoa, että yhä suurempi osa suomalaisista yrityksistä suuntaa kansainvälisille markkinoille. Kansainväliset marketit ja tapahtumat tulevat olemaan keskiössä yrityksille, jotka etsivät sijoittajia ja yhteistyökumppaneita ulkomailta. Myös uudenlaiset rahoitusmallit, kuten esimerkiksi crowd funding ja crowd investment tulevat olemaan mielenkiintoisessa roolissa, mistä suomalaisilla alan toimijoilla on kansainvälisesti verrattunakin ainutlaatuista kokemusta. Vastanneiden yritysten kansainvälistyminen näkyy muun muassa suomalaisten yritysten omistuksissa ulkomaalaisista yrityksistä, joita oli edelleen sama määrä kuin edellisvuonna eli 9%:lla yrityksistä. Myös ulkomaalaisten omistajien määrä oli edelleen 11 prosenttia. Vaikka suuri osa suomalaisista yrityksistä tulee omistajuuspohjaltaan väistämättä kansainvälistymään, ei kehitykseen tule suhtautua peläten. Ulkomaalainen omistaja tuo parhaimmillaan mukanaan myös kansainvälisiä rahavirtoja, osaamista sekä resursseja. Toisaalta on muistettava pitää kiinni kansantaloudellisesti tärkeistä immateriaalioikeuksista, muuten suurten menestystarinoiden hyöty jää maine- ja työllistävyystasolle eikä näy rahavirtoina. 13

14 Kuvio 1. Mahdolliset rahavirtojen lähteet (H. Uotila ja P. Theman) Kuvio 2. Kyselyyn osallistuneiden yritysten toimipaikat Suomessa (M. Hamunen, O. Nurminen) Kuvio 3. Kv-rahavirtojen jakautuminen lähteittäin vuosina 2012, 2011 ja 2010 (M. Hamunen, O. Nurminen) Kuvio 4. Yritysten määrä eri tulo- ja rahoituskategorioissa vuosina 2012 ja 2011 (M. Hamunen, O. Nurminen) Kuvio 5. Kansainväliset tulot ja rahoitus lähteittäin vuonnna 2012 (M. Hamunen, O. Nurminen) Kuvio 6. Palvelumyyntien jakautuminen maittain vuosina 2012 ja 2011 (M. Hamunen, O. Nurminen) Kuvio 7. Animaation osuus elokuva- ja TV-tuotantojen kv- rahoituksesta ja myyntituloista vuosina 2010 ja 2011 (M. Hamunen, O. Nurminen) 14

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN Juha Kurkinen Hall.pj., tj. Rastor YKSITYISEN RAHOITUKSEN VAIHEET BISNESENKELIN LISÄARVO Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta

Lisätiedot

Alma Median tulos Q2 2011

Alma Median tulos Q2 2011 Alma Median tulos Q2 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Helsinki 1 Agenda Avainkohdat Q2 Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Alma Median tulos Q3 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Avainkohdat

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Alma Median tulos Q4 ja 2011

Alma Median tulos Q4 ja 2011 Alma Median tulos Q4 ja 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014 Ahlstrom Tammi-syyskuu 214 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 24.1.214 Sisältö Heinä-syyskuu 214 Kulujen sopeuttamisohjelma Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A TAALERI MONIPUOLINEN FINANSSITALO Taaleri on Helsingin pörssiin listattu kasvava suomalainen varainhoitoa ja rahoitusta tarjoava

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2010 12.8.2010 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi Liikevaihto 67,8 miljoonaa euroa (61,9 MEUR), kasvua 9,7 % Liikevoitto

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan. Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi

Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan. Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi 2 Esimerkkejä lisensoinnista Oman ydin - IPR:n tunnettuuden kasvu 3 Esimerkkejä lisensoinnista

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä 25.6.2014 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Perustietoa liikenneasemista virallisten

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Q1 lyhyesti Liikevaihto 24,1 (28,8) miljoonaa euroa Liikevoitto 1,4 (3,5) miljoonaa euroa Exel Compositesin liikevoitto 2,9 (4,3) miljoonaa euroa Exel Sports Brandsin

Lisätiedot

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia n seudulla Heinäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 27 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 23 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 3 400 yötä (venäläiset 1 700 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Turkisalan taloudellinen merkitys

Turkisalan taloudellinen merkitys Turkisalan taloudellinen merkitys Koonnut PTT, syksy 216 Vienti 1 - viennin arvo kasvoi vuonna 215 noin 15 milj. edellisvuoteen verrattuna - tuonnin arvo laski kahden poikkeusvuoden jälkeen - nettoviennin

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003

SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003 SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003 Liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 121,8 (121,2) milj. euroa, muutos edelliseen vuoteen + 0,5 %. Liikevoitto

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TALENTUM HELSINKI 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Juha-Pekka Kallunki Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2195-2

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies 30.10.2008 Q1-Q3/2008 ja Q3/2008 lyhyesti Q1-Q3/2008 lyhyesti Konsernin toimintojen uudelleenjärjestely on saatu pääosin päätökseen ja keskitymme pääliiketoimintamme

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

DigiDemo CreaDemo CreMa

DigiDemo CreaDemo CreMa DigiDemo CreaDemo CreMa Tuotantoneuvoja Milla Moilanen Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria tuki on peräisin hyvitysmaksusta, jota peritään

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot