1. Taustaa. Helsingissä Petra Theman

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Taustaa. Helsingissä 31.7.2013. Petra Theman"

Transkriptio

1

2 Sisällys 1. Taustaa Selvityksen tarkoitus ja luonne Toteuttaja Audiovisuaalinen ala ja sen ansaintalogiikka lyhesti Kansainväliset tulot ja rahoitus Kansainvälisten tulojen ja rahoituksen lähteet Kansainväliset myyntitulot Kansainvälinen yksityinen rahoitus ja julkiset tuet Palvelumyynnit Suomessa ja ulkomailla Animaation osuus rahoituksesta ja jakelutuloista Kansainvälisten tulojen ja rahoituksen muutokset

3 1. Taustaa Maailmanlaajuisesti viihde- ja sisällöntuotantoteollisuuden kasvu ei osoita laantumisen merkkejä. Tänä päivänä viihteen ja sisällöntuotannon taloudellinen vaikutus ulottuu koko yhteiskuntaan, aina palvelurakenteista matkailuun ja muihin liiketoiminnan osa-alueisiin. Price Waterhouse Coopers ennustaa uudessa Global Entertainment and Media Outlook tutkimuksessaan tulevaisuuden suurimman kasvun näkyvän muun muassa Kiinassa, Brasiliassa, Intiassa, Lähi-idässä sekä Venäjällä. PWC ennakoi kasvavien maiden tulevan tuottamaan 22 prosenttia globaalista viihde- ja media-alan kokonaiskulutuksen liikevaihdosta vuonna 2017, kasvaen 10 prosenttia vuodesta 2008 (12 %). Samaan aikaan kypsät markkinat, Pohjois-Amerikka, Länsi-Eurooppa ja Aasia-Tyynimeri, ohjaavat muutosta kohti digikulutusta. Kokonaisuudessaan Outlook ennustaa viihde- ja mediateollisuuden kasvavan vuoden 2012 arvosta 1,6 biljoonaa dollaria 2,2 biljoonaan vuoteen 2017 mennessä. Suomen elokuvateollisuus elää kultakauttaan varsinkin katsojalukuja ajatellen. Vuonna 2012 katsottiin enemmän suomalaisia elokuvia kuin koskaan aikaisemmin; katsojia oli kaiken kaikkiaan 2,4 miljoonaa, mikä vastaa 28% kaikista elokuvakäynneistä. Kuten Suomen elokuvasäätiön vuosittaisessa elokuva-alan raportissa todetaan, luku on hyvin korkea eurooppalaisittain ajateltuna. Vuonna 2012 suomalaisia elokuvia esitettiin myös yhä enemmän ulkomaalaisilla festivaaleilla, ja vuosi olikin varsinkin suomalaisen dokumenttielokuvan loistoa. TV-puolella vuosi 2012 oli edellisvuotta hiljaisempi, mutta muutama uusi TV-sarja, kuten esimerkiksi Fisher Kingin tuottama Nymfit herätti paljon kiinnostusta kansainvälisillä markkinoilla. Vuodelle 2013 voidaan olettaa kuitenkin kasvua TV-puolen myyntituloihin. Muun muassa Rovion Angry Birds sarja on pyörinyt keväästä 2013 lähtien eri maiden TV-kanavilla. Suomalaisten TV-sarjojen sekä elokuvien vaikutus mielikuviin maastamme on valtava, ja kansainvälisten katsojalukujen lisääntyminen tulee vaikuttamaan monin tavoin myös muiden elinkeinosektorien menestykseen. Elokuva-, TV- ja pelialalle kehitetty tuotantokannustinmalli lisäisi huomattavasti kiinnostusta Suomea ja suomalaista tuotantoa ja tuotantopalveluja kohtaan entisestään, sekä edesauttaisi omien menestystarinoiden kaupallisen menestyksen tulouttamista Suomeen. Favexin uusi toiminnanjohtaja Johanna Karppinen ja Favexin henkilökunta jatkavat määrätietoista toimintaansa Suomen AV-alan hyväksi ja toivovat, että tulevaisuudessa myös päättäjät tarttuvat toimeen AV-alan tukemiseksi muun muassa kannustinrahaston muodossa. Helsingissä Petra Theman 3

4 2. Selvityksen tarkoitus ja luonne Selvityksen tarkoitus on kartoittaa Suomen audiovisuaalisen alan tuotanto- ja tuotantopalveluyritysten (pois lukien peliteollisuus ja TV-kanavien inhouse-tuotannot) kansainvälisen toiminnan laajuutta ja vuosittaista kasvua. Tulosten avulla voidaan nähdä, kuinka Suomen audiovisuaalinen ala kehittyy, ja seurata niitä tekijöitä, jotka kehitykseen vaikuttavat. Alan kansainvälisistä tuloista ja rahoituksesta on olemassa verrattaen vähän vertailukelpoista aiempaa dataa, mitä paikkaamaan tämä tutkimus on suunniteltu. Tutkimus toteutettiin tänä vuonna neljännen kerran. Selvityksen pohjana on huhti-kesäkuussa 2013 toteutettu kysely kansainvälisistä rahavirroista audiovisuaaliselle alalle. Kyselyn toteuttaja on audiovisuaalisen alan vientijärjestö Favex ry, jonka perustoimintaa rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriminiteriö sekä alan yritykset. Tutkimuksen aineistona käytettiin Internet-kyselyn tuloksia, jossa yritykset erittelivät kansainväliset tulonsa ja rahoituksensa lähteen mukaan. Halutessaan vastaukset pystyi antamaan anonyymisti. Kysely suunnattiin elokuvan kaikkien lajityyppien, televisiotuotannon, mainoselokuvatuotannon ja animaatiotuotannon tuotantoyhtiöille sekä tuotanto- ja jälkipalvelutuotantoyhtiöille. Tutkimus jakaantui kolmeen osaan, jossa tarkasteltiin erikseen elokuva-, TV-tuotantojen ja palvelumyyntien kansainvälisiä rahavirtoja. Esitiedoissa yrityksiltä pyydettiin yrityksen kotipaikka sekä kokonaisliikevaihto vuodelta Osa vastauksista saatiin täydentävillä puhelinhaastatteluilla. Tuloksissa ei nosteta esille yksittäisten yritysten vastauksia vaan pyritään laajan kokonaiskuvan luomiseen. Tuotos ry:ltä saatiin tiedot Suomen ulkomailta tilitetyistä tekijänoikeuskorvauksista, joita oli kertynyt vuonna euroa. Tämä summa muodostuu televisio-ohjelmien edelleen lähettämisestä saaduista korvauksista ulkomailla. Suomen elokuvasäätiö antoi tiedon yhteissummasta, jonka suomalaiset elokuvatuotantoyhtiöt olivat saaneet kansainvälisistä julkisista rahoituslähteistä. Selvitykseen osallistui tänä vuonna 70 yritystä, mikä on melkein 20 vähemmän kuin vuonna Suurin osa vastasi kyselyyn verkossa. Tutkimukseen saatiin kerättyä tiedot suurimmalta osalta niistä yrityksistä, jotka ovat vastanneet kyselyyn aiempina vuosina. Vastauksensa antoivat melkein kaikki alan merkittävimmät toimijat, joilla on kansainvälisiä tuloja ja rahoitusta ulkomailta. Selvityksessä käsitellään kansainvälisiä myyntituloja, palvelumyyntejä ja kansainvälistä rahoitusta sekä investointeja osittain samanaikaisesti, sillä tarkoituksena on luoda kokonaiskuva alaan ja sen tuotantojen saamiin rahavirtoihin yhdessä. Toisaalta alalle on tyypillistä, että niin sanotut ennakkomyynnit muodostavat osan rahoituksesta jo ennen tuotantojen valmistumista. Animaation osuutta tutkimuksessa käsitellään lyhyesti erikseen kappaleessa 8. 4

5 3. Toteuttaja Selvityksen toteutti Favex ry, Finnish Film and Audiovisual Export. Favexin ensimmäinen toiminnanjohtaja Petra Theman aloitti vuoden 2008 loppupuolella ja on ollut tehtävässään siitä lähtien. Theman lopettaa toiminnanjohtajana elokuussa 2013 ja hänen tilalleen astuu Johanna Karppinen. Favex tekee työtä suomalaisen audiovisuaalisen tuotannon ja palveluiden viennin edistämiseksi. Toiminta tähtää siihen, että maailman audiovisuaalisen alan ammattilaiset tietäisivät katsoa entistä enemmän Suomen suuntaan etsiessään korkealaatuista, luovaa ja vaihtelevaa sisältöä. Favex tukee alan kansainvälistymistä myös kotimaassa sekä toimii kontaktipisteenä tietoa etsiville. Tämän selvityksen osalta Favex suunnitteli kyselylomakkeen, keräsi yhteen tiedot, suoritti puhelinhaastattelut sekä kokosi analyysin. 5

6 4. Audiovisuaalinen ala ja sen ansaintalogiikka lyhesti Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriö on vastuussa valtion audiovisuaalisen kulttuurin poliittisista linjoista. Ministeriö määrittelee audiovisuaalisen alan seuraavasti: Siihen kuuluvat elokuvat eri genreineen, televisio- ja radio-ohjelmat, digitaalisessa muodossa olevat pelit alustasta riippumatta, musiikkivideot ja videotaide, televisiomainokset, näiden kaikkien tuotanto, jakelu ja kaikenlainen esittäminen, audiovisuaalisen kulttuuriperinnön säilyttäminen, koulutus ja tutkimus. Audiovisuaalisia sisältöjä on käytetään myös monien muiden taiteen lajien osina, kuten mediataiteessa, verkkotaiteessa tai Internettaiteessa. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011) Näin ollen alaa voidaan pitää erittäin laajana ja merkityksellisenä kokonaisuutena. Suomen audiovisuaaliselle alalle on tunnusomaista, että alalla toimii paljon pieniä yrityksiä. Tilastokeskuksen mukaan elokuva, video- ja jälkituotantoyrityksiä vuonna 2010 oli yhteensä 843, ja kokoaikaista henkilöstöä niiden palkkalistoilla oli 2143 henkilöä. Arvio vuodelle 2011 vastaavasti on 2400 vakituista henkilöä ja ainakin noin 2000 freelanceria. Tilastokeskuksen mukaan av-alan yritysten määrä kasvaa joka vuosi. Vuonna 2010 uusia aloittaneita yrityksiä alalla oli yhteensä 146 kappaletta, ja lopettaneita 60 kappaletta. Uusien yritysten määrä on siis moninkertainen lopettaneisiin verrattuna. Yhteensä elokuva, video, - ja jälkituotantoyritykset generoivat vuonna miljoonaa euroa. Mikäli summaan lisätään kaikki alaan suoraan liittyvä liikevaihto, esimerkiksi levitys (TV-kanavat, elokuvateatterit, DVDvuokraamot, jne.), päästään kokonaisvaikutuksessa vuositasolla 1,3 miljardiin euroon. Usein audiovisuaalisesta alasta puhuttaessa keskitytään sisällöntuotantoon. Sisällöntuotantoyrityksen täytyy valita ansaintalogiikkansa kahdesta eri vaihtoehdosta tai niiden väliltä: 1.) Sisällön tuottaminen muille eli niin sanottujen tuotantopalvelujen myynti tai 2.) oman tuotannon kehittäminen. Kun yritys tuottaa sisältöä muille, muistuttaa se työvoiman vuokrausta tai alihankintaa. Jos yritys keskittyy kehittämään omaa tuotantoaan, se generoi itselleen enemmän immateriaalioikeuksia. Nämä oikeudet voidaan varastoida, tuotteistaa ja kaupallistaa myöhemmin sopivana ajankohtana. Syntyneet oikeudet voidaan nähdä tärkeänä osana yrityksen arvokkaita varoja ja tulonlähteitä. Sisällönjakelu TV, elokuvateatterit, DVD, Bluray, VoD, kaapeliyhtiöt, mobiilisovellukset, hotellit, lentoyhtiöt, remake jne. Verkosto-jäsenyys (etuosto-oikeus ja myyntitukea) Myyntiyhtiöt/ agentuurit (myynti levittäjille & eri kanaville suoraan) Collection Agency (kv-myynnin seuranta ja tilitys) Av-jakelun ulkopuolinen ansainta (pelit, kirjat, tapahtumat, palvelut jne) Merchandising Elokuvalevittäjät TV-kanavat (rahoittavat, yhteistuottavat, ostavat valmista ja levittävät) Tuotantoyhtiö (tekijänoikeuksien omistaja) Pankkitoimijat (esim. gap-rahoitus, kassavirtarahoitus, investointirahoitus, takaukset (Finnvera)) Julkiset tukija insentiivitahot Yhteistyökumppanit, joille osuus tuotoista (Yhteistuottajat, yksityiset sijoittajat) (ostavat territorio- oikeuksia, voivat maksaa ennakkoa jo tuotantovaiheessa) Yhteistyökumppanit, joille EI osaa tuotoista (mm. sponsorit, yksityiset rahoittajat, tuotesijoittelu) (kotimaa, ulkomaat, EU, alueelliset, säätiöt, ml. Eurimages, Nordisk Film & TV Fond) Tuotannot muille ja palvelumyynti Kuvio 1. Mahdolliset rahavirtojen lähteet (H. Uotila ja P. Theman) 6

7 Etenkin tuotantojen ennakkorahoitus korostuu immateriaalioikeuksien saamisen mahdollistajana. Esimerkiksi elokuvatuotannoissa ennakkorahoituksella on merkittävä rooli, jossa jo jaetaan oikeuksien hyödyntämismahdollisuuksia rahoittajien kesken (esim. antaen jonkin maan levitysoikeudet ao. maasta tulevalle rahoittajalle). Koska audiovisuaalisen materiaalin jakelukanavat ovat viime vuosina fragmentoituneet yhä enemmän, vaatii se sisällöntuottajalta yhä luovempia ratkaisuja ja mukautumista nykyiseen tilanteeseen. Näin ollen esimerkiksi vain yhden televisio-ohjelman sijaan pitää sisältö pystyä monistamaan ja mukauttamaan eri jakelukanaville sopivaksi. Toisaalta myös perinteiset portinvartijat ovat menettäneet vaikutusvaltaansa, ja itsenäisten tuotantoyhtiöiden on helpompi saada tuotantojaan esille Internetin avulla. Alalla vallitsee eri tyyppisiä tulo- ja rahoitusmalleja. Tyypillinen jaottelu on kassavirran muodostuminen ajallisesti joko tuotantoa ennen, sen aikana ja/ tai sen jälkeen. Esimerkiksi televisiokanavat saattavat maksaa toteutettavasta sisällöstä jo ennen tuotannon alkua, jolloin kyse on ennakkomyynnistä. Toinen mahdollinen tapa on jaotella kassavirrat niiden lähteen mukaan. Tuotanto voi esimerkiksi saada julkisen tahon, yksityisen rahoittajan tai yhteistyökumppanin myöntämää rahoitusta. Lisäksi kassavirtaa syntyy yhä useammin erilaisista tuotteista ja palveluista audiovisuaalisen tuotannon ulkopuolella. Tämä on erityisen luontevaa, jos on onnistuttu luomaan vahva audiovisuaalisessa mediassa toimiva brändi (esim. Duudsonit). Useat tuotantoyhtiöt, mutta eivät suinkaan kaikki, myyvät tuotantopalveluita ja voivat toteuttaa osia myös toisen yrityksen tuotannosta (esim. ulkomaiselle tuotantoyhtiölle). On myös yrityksiä, jotka ovat puhtaasti tuotantopalveluyrityksiä tai niin sanottuja jälkituotantoyrityksiä, jotka keskittyvät esimerkiksi tietokonegrafiikalla saavutettaviin efekteihin ja lisäyksiin. Näiden lisäksi yrityksen tai tuotannon rahoitus ja kassavirta voi muodostua perinteisistä yritystoimintaan kuuluvista oman ja vieraan pääoman rahoitusinstrumenteista sekä muusta yritystoiminnasta. Suomessa audiovisuaalisen alan yritysten on laskettu sijaitsevan 85%:sti pääkaupunkiseudulla. Näiden alueiden ulkopuolella erityisesti Tampereella ja Oulun seudulla on audiovisuaalisen alan yrityksiä sekä enenevässä määrin myös Turussa, Kuopio-Joensuu akselilla ja Kotkan seudulla. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 81 % ilmoitti toimipaikakseen Helsingin, Espoon tai Vantaan. Pääkaupunkiseutu 81% Muu Suomi 19% Kuvio 2. Kyselyyn osallistuneiden yritysten toimipaikat Suomessa. Vastenneita yrityksiä yhteensä 70 kpl 7

8 5. Kansainväliset tulot ja rahoitus Audiovisuaalisen alan kansainväliset myyntitulot, palvelumyyntitulot ja kansainvälinen rahoitus olivat kyselyn mukaan vuonna ,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 vastaava summa oli noin 44 miljoonaa euroa, vuonna 2010 hieman yli 36 miljoonaa ja vuonna miljoonaa euroa. Tämän vuoden tutkimukseen osallistui 70 yritystä vuoden :än verrattuna. Osaltaan 17 yrityksen puuttuminen näkyy myös tulojen ja rahoituksen laskuna. Tutkimukseen osallistuneiden yritysten liikevaihdosta kansainvälisten tulojen ja rahoituksen summa muodosti noin 21 prosenttia, kun taas vuoden 2010 tulos oli 28%. Kansainvälisen rahoituksen osuus oli laskenut vuonna 2012 noin kahdella miljoonalla 16 miljoonaan euroon. Laskua oli myös nähtävissä myös kansainvälisissä myyntituloissa (mukaan lukien elokuvien ja TV-sarjojen ennakkomyynnit sekä palvelumyynnit), jotka olivat yhteensä 10,5 miljoonaa euroa. Vastaavat summat vuonna 2011 olivat 17,95 miljoonaa euroa (rahoitus) ja 25,8 miljoonaa euroa (myyntitulot). Palvelumyynnit generoivat vuonna ,9 miljoonaa euroa tuloa, mikä tarkoittaa noin puolen miljoonan nousua vuodesta Vaikka palvelumyyntitulot olivatkin kasvaneet vuodesta 2011, on selvää, että tuotantokannustimien puute vaikuttaa maamme kilpailukykyyn palveluiden tarjoajana kansainvälisesti. Tutkimus kattaa noin 60 prosenttia kaikista liikevaihtoa generoivista AV-alan tuotantoyhtiöistä, mutta noin 80 prosenttia kaikista merkittävistä kv-tuloja ja rahoitusta saavista alan toimijoista. Voidaankin päätellä, että todellinen kv-tulojen ja rahoituksen määrä on siis jonkin verran edellä mainittua suurempi. Kyselyyn osallistuneista yrityksistä 20 prosenttia ilmoitti, että heillä ja heidän tuotannoillaan ei ollut lainkaan kv-rahoitusta ja tuloja vuonna Määrä on pienentynyt jokaisena vuotena siitä saakka, kun ensimmäinen kysely tehtiin vuonna 2009, jolloin vastaava luku oli jopa 65 %. Toisaalta tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että yritykset, jotka eivät saa tuloja tai rahoitusta ulkomailta eivät pidä kyselyyn vastaamista tärkeänä ja saattavat jättää vastaamatta. Kuitenkin myös nämä pienet yritykset ovat kiinnostuneita kansainvälistymisestä ja näkevät kansainvälisten markkinoiden potentiaalin. Osittain kansainvälistymisessä on kyse luonnollisesta kehityksestä ja pakostakin, mutta se ei vähennä kv-toiminnan merkityksellisyyttä. Niiden yritysten määrä, jotka tuovat alalle suurempia kvrahavirtoja (yli euroa vuodessa) oli vähentynyt vuodesta 2011 yhdeksällä yrityksellä. Kuitenkin täytyy huomioida, että tänä vuonna myös vastaajien määrä oli jonkin verran edellisvuotta pienempi. Suuria kv-rahavirtoja alalle tuovat yritykset (edellä mainitut 26 yritystä) vastaavat edelleen suurimmasta osasta kaikista kv-tuloista Suomen av-alalle ollen 96,3 %, ja samalla ne, jotka saavat kv-rahaa euroa vuodessa muodostavat 2,8 prosenttia. Vuonna 2011 vastaavat suhdeluvut olivat: 98,3 %(yli ) ja 1,6 prosenttia ( ). Yli miljoona euroa kansainvälistä rahaa tuovia yrityksiä oli kyselyn mukaan 5 kappaletta, kun taas vuonna 2011 yli miljoonan Suomeen toivat yhteensä 6 yritystä. 8

9 6. Kansainvälisten tulojen ja rahoituksen lähteet Kansainvälisten tulojen ja rahoituksen kuusi suurinta lähdettä eivät ole pääsääntöisesti muuttuneet juurikaan vuodesta Suuruusjärjestyksessä kuusi suurinta rahoituksen ja tulojen lähdettä alalle vuonna 2012 olivat: 1. Elokuva: Yksityiset investoinnit 8,6 milj. 2. Elokuva: Julkinen tuki ulkomailta (sis. tuotantokannustimet) 5,9 milj. 3. Elokuva: Kansainväliset levitystulot 3,4 milj. 4. Palvelumyynnit ulkomaalaisille 2,9 milj. 5. Elokuva: Ennakkomyynnit ulkomaille 1,8 milj, 6. TV: Draamaohjelmien ja optioiden myynnit sekä formaattien ja TV-sarjojen myynnit 1,3 milj.. Huomattavaa muutosta kärkikuusikossa ei ole muuten kuin oheismyyntien osalta, jotka tippuivat vuonna 2012 kokonaan kärkikuusikosta. Palvelumyynnit nousivat vuodesta 2011 noin puolella miljoonalla, mutta ovat edelleen jäljessä vuoden 2010 huippulukemasta miltei neljällä miljoonalla eurolla. Myönteisenä jatkumona on elokuvien yksityisten sijoitusten korkeana pysyneet määrät. 6.1 Kansainväliset myyntitulot Vuonna 2012 suurimmat tulot Suomen audiovisuaaliselle alalle tulivat elokuvien levityksestä, johon kuuluvat esimerkiksi elokuvateatterilevitys, DVD-levitys, televisiolevitys sekä VoD-levitys. Näitä tuloja virtasi Suomeen 3,4 miljoonan euron verran. Elokuvien ennakkomyynnit eli levityssopimukset, jotka on solmittu ennen elokuvan valmistumista, toivat myyntituloja kaikkiaan 1,8 miljoonaa euroa. Laskua edellisvuoteen oli 4,6 miljoonaa euroa. Jos tarkastellaan puhtaasti myyntituloja, ilman palvelumyyntien, tekijänoikeuskorvauksien ja kansainvälisen rahoituksen vaikutusta kokonaisuuteen, muodostavat kaikki TV-myynnit yhteensä 29 prosenttia myyntituloista ja elokuvien myynnit vastaavasti 71 prosenttia kaikista tuloista. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 53 % elokuva ja 47 % TV. Tulos mukailee aikaisempien vuosien tulosta vuotta 2011 lukuun ottamatta, jolloin TV:n ja elokuvien myyntitulot olivat miltei tasoissa. TV-puolella kansainvälisiä tuloja virtasi eniten draamaohjelmien ja myynneistä sekä ohjelmien ennakkomyynneistä. Lukuina tarkasteltaessa elokuvien myyntitulot olivat vuonna 2012 yhteensä 5,5 miljoonaa euroa ja TV-tuotantojen myyntitulot 2,1 miljoonaa euroa. On myös syytä muistaa, että suuria suomalaisia tuotantoja on toteutettu myös täysin ulkomailla sijaitsevan yhtiön kautta muun muassa kuvausmaan työlupavaatimuksista tai verotuksellisista syistä johtuen. Tällöin iso osa tuloista ei näy suomalaisen yhtiön tilillä ja tilinpäätöksessä lainkaan. Kv-rahoitus Kv-myyntitulot (sis. palvelu- ja ennakomyynti) Yli % Sis. tekijänoikeuskorvaukset % 41% % ,5% ,5% Yht. 27,3 M Yht. 43,8 M Yht. 36,1 M Kuvio 3. Kv-rahavirtojen jakautuminen lähteittäin vuosina 2012, 2011 ja 2010 Kuvio 4. Yritysten määrä eri kv-tulo- ja rahoituskategorioissa vuosina 2012 ja

10 Huomionarvoista on se, että TV-tuotantojen ja elokuvien elinkaari on pitkä; oikeuksia formaatteihin ja remakepotentiaalin omaaviin tuotantoihin saatetaan myydä pitkäänkin Suomen ensi-illan jälkeen. Toisaalta elokuvateatterikäynneistä ja DVD-myynneistä ulkomailta tulevaa tuloa joutuu suomalainen tuottaja odottamaan yleensä todella pitkään, usein kuukausia, jopa vuosia ennen kuin kaikki ovat tuloutuneet kotimaahan. Koska ala on syklinen ja muutama tuotanto näkyy nopeasti piikkinä kehityksessä, on hankalaa tehdä kovin syvällisiä johtopäätöksiä siitä, miksi TV-myyntitulot ovat laskeneet. On kuitenkin todettava, että Yleisradion rahoituksen pitkään kestänyt epäselvyys ja indie-tuotantojen ostojen ja rahoituksen vastaava romahtaminen hetkellisesti, näkyy myös kv-tuloissa. Ei ole ollut yhtä paljon kuin aikaisemmin mitä myydä Kansainvälinen yksityinen rahoitus ja julkiset tuet Samalla tavoin kuin kaikkialla muuallakin Hollywoodstudioiden ulkopuolisilla alueilla, julkinen rahoitus audiovisuaaliselle alalle on ollut perinteisesti merkittävässä asemassa elokuvien rahoituksen turvaamisessa. Vuonna 2012 ulkomaisen julkisen rahan osuus elokuva- ja TValalle oli yhteensä 6,01 miljoonaa euroa. Tästä summasta elokuvatuotannot veivät 5,89 miljoonaa euroa ja TV-ohjelmat vastaavasti Vuonna 2011 vastaavat summat olivat elokuva: 6 miljoonaa euroa ja TV: 0,69 miljoonaa euroa. Julkinen raha tarkoittaa usein jostakin maasta saatavaa tuotantokannustinrahaa. Julkisten tukien/kannustimien osuutta tarkasteltaessa on muistettava, että suuri osa maksetuista tuista palautuu takaisin ao. valtiolle erilaisina palveluostoina, veroina, tuotantokuluina ja muun muassa matkailun ja maa-brändin edistämisen muodossa. Julkinen ulkomainen raha saattaa myös vaatia osuuksia tuotannon voitoista ja levitystuloista, ja on siksi mainittava tässä yhteydessä. Lisäksi ne ovat osoitus tuotannon kv-levityspotentiaalista. yksityiset investoinnit 1 M julkinen tuki ulkomailta muu rahoitus ulkomailta suorat ohjelma- ja optiomyynnit 1,3 M TV: rahoitus Yht. 1,3 M TV ja elokuva: muut lähteet Yht Tekijänoikeuskorvaukset oheistuotteet ennakkomyynnit TV: jakelu Yht. 2,1 M ennakkomyynnit 1,8 M kv-jakelu 3,4 M esityskorvaukset Palvelumyynti: 2,9 M Elokuva: jakelu Yht. 5,4 M Elokuva: kv-rahoitus Yht. 14,9 M yksityiset investoinnit 8,6 M julkinen tuki ulkomailta 5,9 M muu rahoitus ulkomailta Kuvio 5. Kv-tulot ja rahoitus lähteittäin 10

11 Vuonna 2012 yksityisten investointien määrä ulkomailta elokuvarahoitukseen nousi noin 2,4 miljoonalla eurolla ollen vuonna ,6 miljoonaa euroa, kun taas TV-alalla yksityiset investoinnit laskivat edellisvuoden 3,4 miljoonasta eurosta noin yhteen miljoonaan euroon. Vastaavat luvut vuonna 2010 olivat elokuvat: 6,6 miljoonaa euroa ja TV: 3,2 miljoonaa euroa. Yhteensä yksityiset investoinnit kattoivat edellisvuosien tapaan yli puolet, tänä vuonna kokonaiset 59 prosenttia tarkastelemiemme alojen kansainvälisestä rahoituksesta. Tasainen kehitys on hyvinkin positiivista, sillä se kielii alan toimijoiden laajentuvasta suhdeverkostosta, ja siitä, että ulkomaiset sijoittajat uskovat tuotantojen kansainväliseen menestykseen. Varsinkin Euroopan unionin sisällä elokuvien ja TVsarjojen yhteistuotannot ovat hyvin suuressa kasvussa. Animaatioiden osalta aasialais-eurooppalaiset yhteistuotannot ovat puolestaan jo trendi. Tästä johtuen tuotantojen tekemiseen käytetään palveluita useista eri maista. Suhdeverkoston synnyttyä hyväksi todettujen palveluiden tarjoajien puoleen käännytään myös tulevaisuuden projekteissa. Näin kansainvälistyminen ruokkii itseään. 7. Palvelumyynnit Suomessa ja ulkomailla Palvelumyynneistä kertyneet tuotot suomalaisille audiovisuaalisen alan yrityksille nousivat vuonna 2012 noin puolella miljoonalla eurolla ollen yhteensä noin 2,9 miljoonaa euroa. Vaikka huippulukemiin ei tänä vuonna päästykään, on silti positiivista, että ylöspäin ollaan menossa. Tuotantokannustimien puuttuminen Suomesta on kuitenkin edelleen valitettavaa ja vaikuttaa negatiivisesti Suomen kiinnostavuuteen kuvauskohteena. Pienehkö kasvu johtunee aktivoituneista jälkituotantoyrityksistä ja efektiyrityksistä sekä mainoselokuvatuotantojen kasvusta, joita ei useinkaan tueta kannustinrahoin. Lisäksi yksittäisiä suuria tuotantoja, jotka näkyisivät piikkinä tilastoissa ei ole saapunut maahamme Kuusamossa vuonna 2010 vierailleen Hanna-tuotannon jälkeen. Kannustinrahaston puute ei näy ainoastaan menetettyinä tuloina vaan kerrannaisvaikutuksesta johtuen menetämme potentiaalisten kuvauskohteiden alueilla, kuten esimerkiksi Pohjois-Suomessa myös muiden palveluntarjoajien potentiaalisen kulutuksen mukanaan tuomat rahavirrat. Jakauma palvelumyyntejä ostaneista maista on säilynyt ennallaan edellisvuosista. Viime vuoden tapaan eniten suomalaisten yhtiöiden palveluja käyttänyt maa oli Ruotsi, ja seuraavaksi eniten Iso-Britannia sekä Venäjä ja Yhdysvallat jaetulla kolmannella sijalla. Kaiken kaikkiaan palvelumyyntejä myytiin vuonna eri maalaiselle toimijalle, joista suuri osa oli samoja edellisvuosista. Tämä viitaa siihen, että hyvien kumppanuussuhteiden synnyttyä yritykset jatkavat yhteistyötä vuodesta toiseen. Viro Venäjä 11% 9% 33% Muu 31% 9% Saksa 12,5% Yhdysvallat Iso-Britannia 13% ,5% Venäjä Yhdysvallat 18% 21% 16% 15% Ruotsi Iso-Britannia Kuvio 6. Palvelumyynnin jakautuminen maittain 11

12 8. Animaation osuus rahoituksesta ja jakelutuloista Animaatiotuotantojen osuus kansainvälisistä tuloista ja rahoituksesta on vuonna 2012 laskenut määrällisesti 5,5 miljoonaan euroon edellisvuoden 9,6 miljoonasta eurosta, mutta suhteellinen osuus kokonaistuloista ja rahoituksesta on edelleen noin 23%. Summaan ei ole laskettu mukaan palvelumyyntejä. Vuonna 2010 animaatio vastasi 32 prosentista kansainvälisistä tuloista ja rahoituksesta. Yllättävää on, että animaation keräämä TV-rahoitus ei ollut kuin 12,8 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Perinteisesti Favexin tutkimuksen mukaan animaation saama rahoitus on ollut TV-puolella hyvinkin korkea, kuten esimerkiksi vuonna 2011, jolloin melkein kaikki, 94 %, TV-rahoituksesta meni animaatiolle (pois lukien ennakkomyynnit). Elokuvarahoituksen puolella animaatio vastasi kohtuullisen merkittävästä osasta kansainvälisestä rahoituksesta (pois lukien ennakkomyynnit), kaiken kaikkiaan 19,9 prosentista, mikä on hieman edellisvuotta korkeampi luku. Animaatioelokuva on yleensä aina kalliimpi tuotanto, joka tarvitsee lähes aina kansainvälistä rahoitustukea. Animaation saamat jakelutulot ovat kasvaneet edellisvuodesta noin eurolla (mukaan lukien elokuvien ja TV-ohjelmien ennakkomyynnit). Animaatioiden myyminen kansainvälisille markkinoille on sikäli mutkatonta, että ne lähtökohtaisesti aina dubataan, eikä kuuluisia näyttelijöitä tarvita kuin englanninkielisten suurtuotantojen ääniraitoihin. Lisäksi animaatioiden maailma on yleensä satumainen eikä täten samalla tavalla kulttuurisidonnainen kuin esimerkiksi draamasarjojen. Suomalaisen animaatiotuotannon laatuun selvästi uskotaan, siitä todistaa sen saama merkittävä kansainvälinen rahoitus. Jakelutulojen kasvussa on nähtävissä, että suomalaiset animaatiotuotantoyritykset eivät enää joudu rahoitusvaiheessa myymään yhtä paljon oikeuksia pois, mikä on erinomainen kehityskulku. M 41,4 M 29,9 M 24,4 M 32% 23% 23% Kuvio 7. Animaation osuus elokuva- ja TV-tuotantojen kv-rahoituksesta ja myyntituloista (pl. palvelumyynnit ja tekijänoikeuskorvaukset) 12

13 9. Kansainvälisten tulojen ja rahoituksen muutokset Vuoden 2012 kansainvälisten tulojen ja rahoituksen väheneminen näkyi myös yritysten omassa ilmoituksessa, jonka mukaan yhdenkään yrityksen kv-tulot ja rahoitus eivät olleet suuremmat vuonna 2012 kuin Kuitenkin tulee muistaa, että suomalaisyritysten kansainvälinen vienti tulee pohjautumaan paljolti niin sanottuihin keihäänkärkiyrityksiin, joiden suhteellinen määrä kyselyyn vastanneista ei ollut huonosta vuodesta huolimatta vähentynyt niin paljon kuin olisi voinut olettaa. Tulosten perusteella voidaan olettaa ja toivoa, että yhä suurempi osa suomalaisista yrityksistä suuntaa kansainvälisille markkinoille. Kansainväliset marketit ja tapahtumat tulevat olemaan keskiössä yrityksille, jotka etsivät sijoittajia ja yhteistyökumppaneita ulkomailta. Myös uudenlaiset rahoitusmallit, kuten esimerkiksi crowd funding ja crowd investment tulevat olemaan mielenkiintoisessa roolissa, mistä suomalaisilla alan toimijoilla on kansainvälisesti verrattunakin ainutlaatuista kokemusta. Vastanneiden yritysten kansainvälistyminen näkyy muun muassa suomalaisten yritysten omistuksissa ulkomaalaisista yrityksistä, joita oli edelleen sama määrä kuin edellisvuonna eli 9%:lla yrityksistä. Myös ulkomaalaisten omistajien määrä oli edelleen 11 prosenttia. Vaikka suuri osa suomalaisista yrityksistä tulee omistajuuspohjaltaan väistämättä kansainvälistymään, ei kehitykseen tule suhtautua peläten. Ulkomaalainen omistaja tuo parhaimmillaan mukanaan myös kansainvälisiä rahavirtoja, osaamista sekä resursseja. Toisaalta on muistettava pitää kiinni kansantaloudellisesti tärkeistä immateriaalioikeuksista, muuten suurten menestystarinoiden hyöty jää maine- ja työllistävyystasolle eikä näy rahavirtoina. 13

14 Kuvio 1. Mahdolliset rahavirtojen lähteet (H. Uotila ja P. Theman) Kuvio 2. Kyselyyn osallistuneiden yritysten toimipaikat Suomessa (M. Hamunen, O. Nurminen) Kuvio 3. Kv-rahavirtojen jakautuminen lähteittäin vuosina 2012, 2011 ja 2010 (M. Hamunen, O. Nurminen) Kuvio 4. Yritysten määrä eri tulo- ja rahoituskategorioissa vuosina 2012 ja 2011 (M. Hamunen, O. Nurminen) Kuvio 5. Kansainväliset tulot ja rahoitus lähteittäin vuonnna 2012 (M. Hamunen, O. Nurminen) Kuvio 6. Palvelumyyntien jakautuminen maittain vuosina 2012 ja 2011 (M. Hamunen, O. Nurminen) Kuvio 7. Animaation osuus elokuva- ja TV-tuotantojen kv- rahoituksesta ja myyntituloista vuosina 2010 ja 2011 (M. Hamunen, O. Nurminen) 14

SUOMEN AUDIOVISUAALISEN ALAN YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN

SUOMEN AUDIOVISUAALISEN ALAN YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN SUOMEN AUDIOVISUAALISEN ALAN YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN Kahden kyselyn valossa: I. Tuotantoyhtiöiden toimien maantieteellinen kartoitus 2006-2009 II. Ulkomaiset rahavirrat av- teollisuuteen, tilastointipilotti

Lisätiedot

ULKOMAISET RAHAVIRRAT SUOMALAISEEN AV- TEOLLISUUTEEN, TILASTOINTIPILOTTI V. 2009. Koonnut: Hannu Uotila Annukka Vähäsöyrinki Petra Theman

ULKOMAISET RAHAVIRRAT SUOMALAISEEN AV- TEOLLISUUTEEN, TILASTOINTIPILOTTI V. 2009. Koonnut: Hannu Uotila Annukka Vähäsöyrinki Petra Theman ULKOMAISET RAHAVIRRAT SUOMALAISEEN AV- TEOLLISUUTEEN, TILASTOINTIPILOTTI V. 2009 Koonnut: Hannu Uotila Annukka Vähäsöyrinki Petra Theman 1 1. Taustaa Tutkimuksen pääasiallisena aineistona käytettiin Internet-

Lisätiedot

Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset

Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset Johanna Karppinen, toiminnanjohtaja Favex Finnish Film & Audiovisual Export FAVEX missio Favex edistää suomalaisen

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset

Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset Johanna Karppinen, toiminnanjohtaja Favex Finnish Film & Audiovisual Export Kannustinaloitteen takana koko av-ala,

Lisätiedot

SUOMALAISTEN AUDIOVISUAALISEN ALAN TUOTANTOYHTIÖIDEN TOIMIEN MAANTIETEELLINEN KARTOITUS 2006-2009

SUOMALAISTEN AUDIOVISUAALISEN ALAN TUOTANTOYHTIÖIDEN TOIMIEN MAANTIETEELLINEN KARTOITUS 2006-2009 SUOMALAISTEN AUDIOVISUAALISEN ALAN TUOTANTOYHTIÖIDEN TOIMIEN MAANTIETEELLINEN KARTOITUS 2006-2009 Koonnut: Petra Välimäki Annukka Vähäsöyrinki Petra Theman 1. Taustaa Finnish Film and Audiovisual Export,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät Pk-yritysbarometri, kevät 1 Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 11 Rakentaminen Kauppa 16 16 17 Palvelut 2 9 Muut 1 2 0 0 0 0 60 70 Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Matkailutilasto Elokuu 2016

Matkailutilasto Elokuu 2016 Matkailutilasto Elokuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset laskivat 4,7 prosenttia Oulussa Elokuussa 2016 Oulussa yövyttiin 57 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 44 000 yötä ja ulkomaalaiset 13 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN Juha Kurkinen Hall.pj., tj. Rastor YKSITYISEN RAHOITUKSEN VAIHEET BISNESENKELIN LISÄARVO Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 2 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 7 Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 2 4 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan vuoden aikana,

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010 Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri YLEn tekemät säästöt 2000 luvulla Tappio sisään: suurimmillaan n. 100 Me Kaupallisten maksamat toimilupamaksut

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Danske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus. Helmikuu 2017

Danske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus. Helmikuu 2017 Danske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus Helmikuu 2017 Valtaosa tutkimukseen osallistuneista pk-yrityksistä ennakoi liikevaihdon kehittyvän positiivisesti kuluvan vuoden aikana Kuinka odotatte yrityksenne

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Q: AV- TUOTANTOJEN RAHAVIRRAT SUOMEEN? SUOMALAISEN PELITUOTANNON SAATTAMINEN MAAILMANMENESTYKSEEN? TULEVIA MENESTYSTARINOITA?

Q: AV- TUOTANTOJEN RAHAVIRRAT SUOMEEN? SUOMALAISEN PELITUOTANNON SAATTAMINEN MAAILMANMENESTYKSEEN? TULEVIA MENESTYSTARINOITA? Q: AV- TUOTANTOJEN RAHAVIRRAT SUOMEEN? SUOMALAISEN PELITUOTANNON SAATTAMINEN MAAILMANMENESTYKSEEN? TULEVIA MENESTYSTARINOITA? A: Kyllä. Tarvitaan tuotantoja houkutteleva ja kotimaisen IP:n luomista helpottava

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Alma Median tulos Q2 2011

Alma Median tulos Q2 2011 Alma Median tulos Q2 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Helsinki 1 Agenda Avainkohdat Q2 Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

SELVITYS SUOMALAISTEN ELOKUVIEN JA TV-DRAAMAOHJELMIEN VOD-OIKEUKSISTA

SELVITYS SUOMALAISTEN ELOKUVIEN JA TV-DRAAMAOHJELMIEN VOD-OIKEUKSISTA AVOD Audiovisual works on demand SELVITYS SUOMALAISTEN ELOKUVIEN JA TV-DRAAMAOHJELMIEN VOD-OIKEUKSISTA 20.10.2008 Entertainment Law Finland, Pia Naarajärvi Tuotos ry, Katariina Kyrölä 1 SISÄLLYS: 1. Johdanto:

Lisätiedot

Matkailutilasto Huhtikuu 2016

Matkailutilasto Huhtikuu 2016 Matkailutilasto Huhtikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011

Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011 Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat 2 2011 Digia Plc Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua 8,7 prosenttia

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015. Juha Varelius 12.3.2015

Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015. Juha Varelius 12.3.2015 Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015 Juha Varelius 12.3.2015 Olemme kansainvälistyvä, suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys Liiketoimintamme on jaettu kahteen: Digia Finland

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Toukokuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 299 000 yöpymistä, joista suomalaisille 135 000 ja ulkomaalaisille 164 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Alma Median tulos Q3 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Avainkohdat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011

Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011 Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011 Sanoma pähkinänkuoressa Yksi Euroopan johtavista mediayhtiöistä, painopistealueina kestävä kasvu ja kannattavuus Markkinajohtaja valituissa

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista pkyrityksistä 11.3. 1.4.2. Kyselyyn

Lisätiedot

Alma Median tulos Q4 ja 2011

Alma Median tulos Q4 ja 2011 Alma Median tulos Q4 ja 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Alma Media Q3 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 25.10.2012

Alma Media Q3 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 25.10.2012 Alma Media Q3 2012 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Q3 2012 lyhyesti Keskeiset strategiset hankkeet Markkinoiden kehitys Suomessa Taloudellinen kehitys ja

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Globalisaatio Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Palvelujen ulkomaankaupan tilasto Kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain Sisältää konsernien sisäisen kaupan

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0. Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,8 2,9 4,2 1,1 11,0

Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0. Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,8 2,9 4,2 1,1 11,0 Kamux Oyj Liite pörssitiedotteeseen klo 12:00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2016 Tässä liitteessä esitetyt Kamux Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset taloudelliset tiedot osavuosijaksoilta

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 Tutkimusraportti ja tiedotteet: TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

1 Matkailutilasto joulukuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset 20 prosentin kasvussa Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto joulukuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset 20 prosentin kasvussa Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset 20 prosentin kasvussa n seudulla Joulukuussa 2016 n seudulla yövyttiin 6 600 yötä, joista suomalaiset 5 000 ja ulkomaalaiset 1 600 yötä (venäläiset 749 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014 Ahlstrom Tammi-syyskuu 214 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 24.1.214 Sisältö Heinä-syyskuu 214 Kulujen sopeuttamisohjelma Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja TAMMI-MAALISKUU 214 OSAVUOSIKATSAUS 29.4.214 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 214 Q1 lyhyesti Tammi-maaliskuu 214 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q1/214

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot