Tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun sisältyi useita lainsäädäntökysymyksiä,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun sisältyi useita lainsäädäntökysymyksiä,"

Transkriptio

1 1974

2

3 1 YLEISTÄ Vuoden 1973 loppukuukausina alkanut yleismaailmallinen öljykriisi ja keväällä aikaansaatu tulopoliittinen kokonaisratkaisu leimasivat eduskunnan työtä vuoden 1974 valtiopäivillä. Öljykysymys nousi esille heti valtiopäivien alussa tasavallan presidentin ilmoitettua, että hallitus tulee antamaan erityisen energiapoliittisen tiedonannon. Tällä tavoin hallitus halusi saattaa eduskunnan harkittavaksi, olivatko jo toteutetut ja tuolloin valmisteilla olleet päätökset energian säästämiseksi ja sen saannin turvaamiseksi hyväksyttäviä. Tiedonannon johdosta käyty keskustelu päättyi äänestykseen, jossa hallitus sai luottamuslauseen äänin Keskustelu samoin kuin myöhemmät tapahtumat öljyn hinnan ympärillä osoittivat, etteivät äänekkäimpinä esiintyneet oikeistoryhmät kunnolla ymmärtäneet kriisin vaikeutta ja sen ratkaisemiseen liittyneitä taloudellisia tosiasioita. Öljypolitiikasta muodostui eduskunnassakin ase, jolla pyrittiin iskemään niin sosialidemokraattisia ministereitä kuin Neste Oy:tä. Polttonesteiden, erityisesti lämmitykseen käytettävän kevyen polttoöljyn, hinnan alentamiseksi eduskunta hyväksyi verotusjärjestelmän muutoksen, jolla öljyltä poistettiin liikevaihtovero. Myöhemmin syksyllä eduskunta myönsi hallitukselle valtuudet valmisteveronkin alentamiseen tai sen poistamiseen. Saamiaan valtuuksia hallitus myös käytti melko välittömästi, ja tämän ratkaisun jälkeen nimenomaan kevyen polttoöljyn hinta Suomessa on jopa alle eurooppalaisen keskitason. Hinnan aleneminen viivästyi siten sen takia, että oikeistoryhmät äänestivät alkusyksyllä öljyn hinnanalennukseen liittynyttä vuokrien alentamismahdollisuutta vastaan. Tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun sisältyi useita lainsäädäntökysymyksiä, jotka työllistivät eduskuntaa sekä kevät- että syysistuntokaudella. Työeläkkeiden tasokorotuksella työntekijöiden ja toimihenkilöiden eläkkeet nostettiin virkamiesten eläketurvan tasolle. Erityisen merkittäviä uudistuksia toteutettiin vuoden kuluessa perhepolitiikan sektorilla. Lapsilisät nousivat 25 %:lla, minkä ohella nostettiin alle 3-vuotiaista maksettavaa korotettua lapsilisää 140 markasta 210 markkaan vuodessa. Äitiysrahaa maksetaan lain muutoksen jälkeen 174 päivältä. Tuloratkaisun mukaisesti on palkanansaitsijoiden verotusta helpotettu siinä määrin, että asteikkokevennysten vaikutus yhdessä uuden tulo- ja varallisuusverolain kanssa on noin 1,7 miljardia markkaa. Kokonaisratkaisuun liittyi myös maataloustulolain muutos sekä laki, jolla jatkettiin indeksiehdon käyttökieltoa. Kaksivuotinen tuloratkaisu loi samalla edellytykset inflaation asteittaiseksi hillitsemiseksi. Inflaation vastaisen talouspolitiikan onnistumista on vaikeuttanut öljyn samoin kuin muiden tuontihintojen jyrkkä nousu. Selvästi voitiin kuitenkin todeta, että tulosopimuksen syntyminen ja huhtikuun alusta toteutettu laaja hinta- 265

4 säännöstely hidastivat hintojen nousuvauhtia. Elinkustannusten alentamiseksi eduskunta hyväksyi esityksen liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta siten, että eräiltä peruselintarvikkeilta poistettiin liikevaihtovero vuoden 1975 loppuun asti. Tämä johtikin lokakuun alussa mm. maidon, voin ja juustojen hinnan alenemiseen. Syysistuntokaudella asiat ruuhkautuivat pahasti lähinnä eräiden tahojen tarkoituksellisen jarrutuksen ja suoranaisen kiusanteon vuoksi. Tästä huolimatta voitiin viedä päätökseen useita hallituksen ohjelmaan kuuluneita uudistuksia. Yksityisten henkilöiden verotuksen uudistaminen saatiin kymmenien vuosien valmistelun jälkeen alulle, kun eduskunta hyväksyi tulo- ja varallisuusverolain pysyvänä. Eläkeläisten aseman parantamista jatkettiin saattamalla työtulo etuoikeutetuksi tuloksi tukiosaa määrättäessä. Lisäksi saatiin varmistettua, että työeläkeuudistus tai ansioeläkkeiden indeksitarkistus ei pienennä kansaneläkettä. Poikkeuksellisen runsaista sateista johtuneita satovahinkoja joudutaan korvaamaan osaksi valtion varoista eduskunnan hyväksyttyä hallituksessa syntyneen neuvotteluratkaisun. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien yhteistyötä ovat ajoittain häirinneet keskustapuolueen ryhmän henkiiöristiriidat. Selvimmin tämä tuli näkyviin käsiteltäessä esitystä valtion investointirahastosta. Osa kepun ryhmästä ryhtyi vastustamaan hallituksen yksimielistä esitystä, toisen osan vaatiessa esitykseen sellaisia muutoksia, loilla rahaston toimintamahdollisuudet olisi tukahdutettu. Sosialidemokraattisen ryhmän pitäessä tiukasti kiinni rahaston perustamisesta ja siihen sisältyvien talouspoliittisten tavoitteiden toteuttamisesta laki hyväksyttiin täysistuntokäsittelyssä ilman oleellisia muutoksia. Kepun ryhmän lipeäminen hallituksen esityksestä johti kuitenkin siihen että oikeisto pystyi viivyttämällä siirtämään rahaston perustamiselle välttämättömän lisätalousarvion hyväksymisen yli vuodenvaihteen. Vuoden 1975 puolelle ja samalla nykyisen eduskunnan viimeisille valtiopäiville jäi suuri määrä tärkeitä uudistusehdotuksia. Tarkoituksena on ottaa uudelleen käsiteltäväksi viime vuoden puolella rauennut lisämenoarvio, joka sisältää tarvittavat varat valtion investointirahastoa varten, kahden uuden, elektroniikka-alalla keskittyvän valtion yhtiön perustamiseksi sekä eräiden valtion yhtiöiden osakepääomien korottamiseksi. Lisäbudjetin hyväksyminen avaa siten uusia näkymiä teollisuuspolitiikassa ja valtion yritystoiminnan kehittämisessä. Ratkaisematta jäivät vuoden 1974 aikana myös ns. maapaketti sekä uudet aluepoliittiset lait. Vaalilain uudistaminen ja mm. valitsijayhdistysten mukaan tulo on osoittautunut visaiseksi eikä esityksen läpimenoa saatu varmistettua. Vaaleihin liittyy myös pitkään eduskunnassa ollut esitys vaalikelpoisuus- ja täysivaltaisuusikärajan alentamisesta 18 vuoteen. Ryhmä on jatkuvasti vaatinut eduskunnan työskentelytapojen ja toimintaedellytysten parantamista ja saattamista nykyaikaiselle tasolle. Tässä onnistuttiin vuoden kuluessa niin, että lainsäädän- 266

5 tökysymykset ja varsinainen hallinto tullaan organisaatiouudistuksen yhteydessä erottamaan toisistaan. Samalla voidaan kehittää valiokuntien työtä ja lisätä niiden kapasiteettia asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi. 2 HYVÄKSYTTYJÄ LAKEJA 2.1. YLEINEN TALOUSPOLITIIKKA Laki kustannusten nousun ehkäisemisestä Maaliskuun lopussa 1974 päättyneen valtalain nojalla hallituksella oli valtuudet muun muassa määrätä, että tiettyjä tarvikkeita sai tuoda maahan tullitta samoin kuin valtuudet poistaa kotimaisesta tarvikkeista suoritettava valmistevero hintatason säilyttämiseksi vakaana. Eduskunnan hyväksymään lakiin kustannustason nousun ehkäisemisestä sisältyvät valtalakia vastaavat säännökset, jotka ovat voimassa vuoden 1976 tammikuun lopuun. Niiden tarkoituksena on pitää huolta siitä, ettei tavaroiden maailmanmarkkinahintojen äkillinen nousu aiheuta vähittäishintoihin kohdistuvaa kustannustason kohoamista. Valtalain tapaan keinoina ovat mahdollisuus aientaa tulleja sekä valmisteveroja. Indeksin käyttökieltoa jatkettiin Lain mukaan indeksiehdon yleinen käyttökielto sopimuksissa jatkuu vuoden 1976 tammikuun loppuun. Samassa yhteydessä tehtiin eräitä muutoksia aiemmin voimassa olleisiin indeksiehdon rajoitussäännöksiin. Niinpä kiellon ulkopuolelle jäivät uudessa laissa muun muassa sähkötoimitussopimukset ja aravalain mukainen asuntorakentaminen. Lisäksi valtioneuvosto voi antaa hakemuksesta luvan indeksiehdon käyttämiseen. Suoja ulkomaista vaikutusvaltaa vastaan tehostuu Vuonna 1939 annetun ns. rajoituslain tarkoituksena on pysyttää maamme luonnonvarat kotimaisessa omistuksessa sekä suojata muutoinkin talouselämää ulkomaiselta vaikutusvallalta. Laissa on säädetty rajoituksia mm. ulkomaalaisten mahdollisuudelle hankkia kiinteätä omaisuutta Suomessa. Sama rajoitus koskee tietyin edel- 267

6 lytyksin myös selalisia suomalaisia osakeyhtiöitä, kauppa- ja kommandiittiyhtiöitä sekä taloudellisia yhdistyksiä, joissa oikeutta kuulua näihin ei ole rajoitettu ns. ulkomaalaispykälällä. Eräät yhteistyömuodot, kuten mm. asunto-osakeyhtiöt, osuuskunnat ja säätiöt ovat olleet rajoitusmääräysten ulkopuolella. Koska tämä on mahdollistanut rajoituslain kiertämisen, tehtiin siihen muutos, jolla asunto-osakeyhtiöt saatettiin lain piiriin. Samalla muutettiin rajoituslakia myös siten, että ulkomaalainen saa hallita vuokran nojalla kiinteätä omaisuutta enintään kahden vuoden ajan, kun vastaava aika oli ennen viisi vuotta. Eduskunnan valtaa Suomen Pankissa lisättävä Vuodelta 1973 koskevan kertomuksen johdosta antamassaan mietinnössä pankkivaliokunta kiinnitti huomiota mm. inflaatiokehitykseen, kauppataseen vajauksen kaksinkertaistumiseen sekä vuonna 1973 toteutuneeseen valuuttavarannon supistumiseen. Huolestuttavana valiokunta piti kehitystä, jossa ulkomaisen velan hoitomenot kasvoivat 30 % eli hiukan yli 2000 milj. markkaa. Valiokunta katsoi, että markan kansainvälisen arvon säilyttämiseen tähtäävä kurssipolitiikka on kansainvälisen valuuttajärjestelmän häiriöt huomioon ottaen ollut vuonna 1973 perusteltua. Häiriötilan jatkuttua jo suhteellisen kauan olisi eduskunnan käsityksen mukaan tutkittava mahdollisuudet vuodelta 1962 peräisin olevan rahalain muuttamiseen, jotta ei jatkuvasti jouduttaisi menettelemään sanotun lain sanamuodon vastaisesti. Vuonna 1973 Suomen Pankin rahapolitiikka tähtäsi rahoitusmarkkinoiden kiristämiseen. Keskuspankkiluoton määrän kasvettua lähes nelinkertaiseksi tämä ilmeisesti lisäsi kysyntäpainetta tuontiin. Samoin kohdistettiin eduskunnassa arvostelua keskuspankkiluoton jakautumiseen ja pidettiin perusteltuna sellaista kiintiöiden määräämistä, jossa otettaisiin huomioon eri rahalaitosryhmien tehtävät ja markkinaosuudet. Valiokunta totesi yksimielisenä mietinnössään tarpeen kehittää Suomen Pankin hallintoa, jotta voidaan tehostaa eduskunnan vaikutus- ja valvontamahdollisuuksia. Väliaikaisia muutoksia setelinanto-oikeudessa Hallitus esitti ensisijaisen setelinkatteen ylittävää setelinantooikeutta pysytettäväksi 1500 milj. markkana vuoden 1977 loppuun asti. Aiempiin kannanottoihin perustuen ja huomioon ottaen kansantalouden lähiajan kehitysnäkymät ylitysoikeus myönnettiin kuitenkin vain 1976 loppuun. Eduskuntakäsittelyn aikana nousi jälleen esille kysymys Suomen Pankin ohjesäännön kokonaisuudistuksesta. Koska vasta tässä yhteydessä voitaisiin ilmeisesti toteuttaa pysyviä muutoksia setelinanto-oikeudessa samoin kuin setelinkatteen rakennetta ja määrää koskevissa säännöksissä, eduskunta katsoi, ettei aihetta setelinkatesäännösten laajempaan uudistukseen ole. 268

7 Liikevaihtoveron poistaminen peruselintarvikkeilta Inflaation haittavaikutusten torjumiseksi poistettiin lihalta, maidolta, kananmunilta, perunalta ja kahvilta sekä niistä valmistetuilta jalosteilta liiikevaihtovero alkaen. Menettelyn johdosta esimerkiksi voin hinta aleni noin 8 %, maito yli 4 % ja juusto keskimäärin noin 3,5 %. Samalla alennettiin myös ruistuotteiden hintatasoa noin 5 %:lla. Verotulojen kohdalla järjestely merkitsee noin 380 milj. markan laskua lain soveltamisaikana eli vuonna Säästämistoiminnan edistäminen Säästämisasteen nostamiseksi luotiin kaksi järjestelmää, joista toisessa maksetaan talletuksille valtion varoista korkopalkkiota ja erityisiä säästöpalkintoja. Toisessa järjestelmässä määrättyjen talletusten perusteella myönnetään huojennuksia. Molemmat talletusmuodot edellyttävät pitkäaikaisen eli 36 kuukauden tilimuodon käyttöönottoa. Rahalaitokset maksavat näille tileille 0,5 % korkeamman koron kuin kulloinkin 24 kuukauden tilille, minkä lisäksi valtio maksaa korkoa kerran vuodessa 0,75 %. Palkkio ja palkinnot suoritetaan valtion varoista. Edellytyksenä on, että henkilö on ennen talletusvuoden alkua täyttänyt 15 vuotta. Talletus tapahtuu neljänä peräkkäisenä kalenterivuosineljänneksenä ja talletuksen määrä on vähintään 100 markkaa ja enintään markkaa kerrallaan. Palkkiotallettajille maksetaan vuosittain säästöpalkintoja, joiden yhteissumma on 0,5 % arvontaa edeltäneen vuoden aikana kertyneiden uusien talletusten yhteismäärästä. Suuruus vaihtelee 200 markasta markkaan ja jokaisella tallettajalla on säästösummasta riipumatta yksi arvontaosuus. Korkopalkkio- ja säästöpalkintotalletustileille maksettu korko, korkopalkkio ja säästöpalkinto sekä itse talletus ovat verovapaita sekä valtion että kunnalliverotuksessa. Verohuojennustalletuksista annetun lain mukaan saadaan vuosilta -75, -76, -77 ja -78 toimitettavassa valtionverotuksessa tehdä verosta vähennys, jonka suuruus on 4 % rahalaitokseen verovuonna tehdyn verohuojennustalletuksen määrästä, ei kuitenkaan enempää kuin 480 markkaa. Huojennus tulee lopulliseksi vain sillä edellytyksellä, että varoja ei nosteta tililtä ennen kuin 36 kk on kulunut tallettamispäivästä. On arvioitu, että molemmissa säästämisryhmissä tulee olemaan tallettajaa ja että keskimääräinen vuositalletus on markkaa. Tämän mukaisesti valtion tukitoimen vuotuiskustannukset ovat korkopalkkioiden osalta n. 20 milj. markkaa, säästämispalkintojen osalta n. 4 milj. markkaa sekä verotulojen vähennyksenä n. 36 milj, markkaa eli yhteensä n. 60 milj.markkaa. Järjestelmät ovat astuneet voimaan

8 Investointiverolaki Vuoden 1974 viimeistä neljännestä koskenut investointilaki poikkesi syyskuun loppuun asti voimassa olleesta rajoittamislaista siinä, että sen piiriin kuuluivat vain Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Turun, Tampereen ja Lahden kaupungit. Vähemmän tärkeän rakentamisen rajoittamista hallitus perusteli Etelä-Suomen työvoimapulalla sekä sillä, että verolain voimassaoloaikana kasautuneen rakentamistarpeen purkautuminen olisi syksyllä johtanut kohoamiseen. Valuutansäännöstely jatkuu Valuuttalain voimassaoloajan jatkaminen katsottiin tarpeelliseksi lähinnä sen vuoksi, että maassamme joudutaan edelleen turvautumaan pääomatuontiin maksuvalmiuden parantamiseksi. Toisaalta pidettiin tärkeänä, että hallitus voi valvoa luotonottoa ulkomailta sekä Suomeen sijoituksia myös kansainvälisillä valuttamarkkinoilla esiintyvien häiriöiden takia. Lain muutoksella hallitus sai valtuudet valuutan säännöstelemiseen ja pääomavirtojen valvomiseen vuoden 1976 loppuun. Ns. KEVSOS-sopimukset Suomen hallitus esitti kesällä 1973 Euroopan sosialistisille maille neuvotteluja jäljellä olleiden kaupan esteiden vastavuoroisesta vähentämisestä. Aloitetta seuranneet neuvottelut ja niiden perusteella solmitut sopimukset muodostavat osan Suomen kauppapoliittisesta kokonaisratkaisusta, joka tähtää viennin kilpailukyvyn turvaamiseen ja taloussuhteiden tasapainoiseen kehittämiseen. Samaan on pyritty SEV-sopimuksella, joka luo puitteet Suomen ja sosialististen maiden monenkeskeiselle yhteistyölle samoin kuin EEC:n suuntaan tehdyillä järjestelyillä. Syysistuntokaudella eduskunta hyväksyi sopimukset kaupan esteiden vastavuoroisesta poistamiisesta Bulgarian, Unkarin ja Tshekkoslovakian kanssa. Bulgarian ja Unkarin kanssa tehdyissä sopimuksissa ovat keskeisellä sijalla tullien molemminpuoliset asteittaiset alennukset. Aikataulu on laadittu sellaiseksi, että viimeiset 20 %:n suuruiset alennukset suoritetaan Eräille ns. aroille aloille on varattu normaalia pitempi siirtymiskausi, joka päättyy Näiden sopimusten mukaan uusia tullinluonteisia maksuja ei saa kauppaan asettaa, minkä ohella kaikki määrälliset tuontirajoitukset poistuvat. Sopimuksiin sisältyy markkina- ja tuotehäiriöiden varalta suojalauseartikla. Sen nojalla voidaan ryhtyä suojatoimiin, mikäli tuonti toisen sopimuspuolen alueelta kasvaa niin suureksi, että se aiheuttaa vahinkoa kotimaiselle tuotannolle tai työllisyydelle. Myös maksutasevaikeuksien perusteella voidaan aina ryhtyä suojaamistoimenpiteisiin. Sopimus Tsekkoslovakian kanssa rakentuu pääpiirteissään samoille periaatteille kuin sopimukset Bulgarian ja Unkarin kanssa. 270

9 Poikkeuksen muodostavat maataloustuotteet, joiden kohdalla ei ole sovittu uusista tuotekohtaisista Suomen myönnytyksistä koska Tsekkoslovakian soveltamat tullit ovat varsin alhaiset pelkkä tullien poistaminen suomalaisilta tuotteilta, ei olisi antanut sopimukselle riittävää myönnytysten tasapainoa. Tämän mukaiasesti sopimukseen on otettu maininta siitä, että Tshekkoslovakia sitoutuu käyttämään muita taloudellisia keinoja niin, että sapimuksesta syntyvät edut vastaavat toisiaan. Toimia sokerin hinnan kurissa pitämiseksi Tuontisokerin hinta kohosi vuonna 1974 siinä määrin, että sokerin hintaa jouduttiin subventoimaan valtion varoista. Tätä tarkoitusta varten eduskunta hyväksyi vuoden alkupuolella yhteensä 180 milj. markan siirrot tuontikaupparahastoon. Tuontisokerin hinnan yhä noustua ja kotimaisen sokerijuurikassadon jäätyä odotettua heikommaksi siirrettiin rahastoon vielä 25 milj. markkaa sokerin vähittäismyyntihintojen pitämiseksi vakaana. Valtion investointirahasto Tulo- ja menoarvion ulkopuolella olevan investointirahaston varoilla tullaan lain nimenomaisen säännöksen mukaan rahoittamaan taloudellista kasvua alueellisesti tasapuolisesti edistäviä, kilpailukykyä parantavia sekä työllisyyttä turvaavia tuotannollisia investointeja. Rahoituksen kohteena tulevat näin ollen kysymykseen erityisesti investoinnit, jotka edistävät vaihtotaseen tasapainottamista, energiatuotannon kehittämistä ja tuotannon rakenteen monipuolistamista. Valtioneuvosto antaa lainojen myöntämisestä yleisohjeet ja vahvistaa rahaston sijoitussuunnitelman. Lainoista päättää varsinaisesti Postipankin hallitus sen jälkeen, kun lainahakemukset on valmistavasti käsitelty Postipankin johtokunnassa. Tähän kuuluvat varsinaisten jäsenten lisäksi viisi lisäjäsentä, joista kolmen tulee edustaa valtiovarainministeriötä, kauppa- ja teollisuusministeriötä, työvoimaministeriötä sekä kahden teollisuutta. Hallintoorganisaatiota täydennettiin eduskunnassa niin, että rahaston johtoon asetettiin erityinen neuvottelukunta, jonka kokoonpanosta ja tehtävistä päättää hallitus. Eduskutakäsilttelyssä jouduttiin lain läpiviemiseksi hyväksymään kompromissiratkaisu, jolla hallituksen esitystä muutettiin rahaston lainanottovaltuuksia koskevalta osin. Eduskunnassa syntyneen säännöksen mukaan lainan enimmäismäärä saa olla samanaikaiasesti rahaston oman pääoman kanssa enintään milj. markkaa. Lainat myönnettiin Postipankin välityksellä ja vastuulla. Postipankki huolehtii lainaustoiminnan teknillisestä suorittamisesta, kuten laina-anomusten käsittelystä, yritystutkimusten suorittamisesta, velkakirjojen laatimisesta ja lainojen takaisin perimisestä. Porvarilliset hallitusryhmät pyrkivät eduskuntakäsittelyssä siihen, että myös yksityiset rahalaitokset olisivat päässeet osallistumaan lainojen myöntämistoimintaan. Tämä vaatimus kuiten- 271

10 kin torjuttiin, ja niinpä muut rahalaitokset voivat vain ottaa vastaan lainahakemukset toimittaakseen ne edelleen Postipankille. Eduskunta asettui sille kannalle, että rahaston varoista on 60 milj. markkaa myönnettävä pienteollisuudelle investointien lainoitukseen. Samoin eduskunta edellytti, että investointirahaston tarvitsemat lainavarat hankitaan pääasiassa ulkomaisilta lainamarkkinoilta. Laki hyväksyttiin lopulta selvällä ääntenenemmistöllä, sillä lain hylkäämistä ja lepäämään jättämistä kannattivat vain oikeisto-oppositio sekä SKDL:n vähemmistö ASUNTO- JA MAAPOLITIIKKA Hallitukselle valtuudet vuokrien ja öljyn alentamiseen Hallitus antoi jo alkusyksyllä eduskunnalle esityksen valmisteveron poistamisesta kevyeltä polttoöljyltä. Tarkoituksena oli, että veron poistaminen olisi otettu huomioon huoneenvuokrien määrissä, minkä vuoksi hallitus asetti edellytykseksi vuokrien alentamisvaltuuksien hyväksymisen. Kokoomuksen estettyä huoneenvuokralain muutosehdotuksen julistamisen kiirelliseksi hallitus joutui peruuttamaan valmisveroesityksen. Asumiskustannusten alentamiseksi hallitus pyysi uudella esityksellä oikeutta määrätä, että polttoaineista on suoritettava valmisteveroa vähemmän tai että sitä ei ole suoritettava lainkaan. Eduskunta hyväksyi tätä tarkoittavan esityksen samoin kuin uuden esityksen huoneenvuokrien alentamisvaatimuksista. Näiden mukaan hallitus voi päättää, että vuokrat alenevat, milloin kiinteistökustannuksia on alennettu tai; ne ovat muutoin alentuneet. Valtuus koskee sekä asuinhuoneistoja että liikehuoneistojen vuokria. Valtuudet aravalainojen koron alentamiseen Eduskunta hyväksyi vuoden 1974 loppuun saakka voimassa olleiden aravakorkojen alentamisvaltuuksien jatkamisen yhdellä vuodella. Lain perusteella valtioneuvosto voi alentaa ja sen jälkeen myönnetyistä asuntolainoista veloitettavaa korkoa enintään yhdellä prosenttiyksiköllä. Laki koskee vuokra- ja asunto-osuuskuntataloja. Lisää asuntotuotantomäärärahoja Rakennuskustannusten nousu muodostui vuoden 1974 aikana niin huomattavaksi, että lisämenoarviossa jouduttiin lisäämään asuntolainojen myöntämisvaltuutta, ensin 120 milj. markalla ja vuoden lopussa vielä 185 milj. markalla. Liikehuoneistojen vuokrataso kohtuulliseksi Valtalain lakattua olemasta voimassa 31 päivänä maaliskuuta 1974 lakkasivat myös hallituksen valtuudet valvoa ja säännöstellä 272

11 huoneenvuokria. Asuinhuoneistojen osalta siirryttiin sittemmin uuteen järjestelmään, jossa asunto-oikeuksilla on keskeinen asema. Kun oli epäiltävissä, että vuokrasäännöstelyn lakatessa myös liikehuoneistojen vuokriin kohdistuisi melkoinen korotuspaine, antoi hallitus eduskunnalle esityksen huoneenvuokralain muuttamisesta. Esitys, jonka eduskunta hyväksyi, rakentuu sille pohjalle, että vuokratason myös liikehuoneistoissa tulee pysyä kohtuullisena, koska vuokrilla on kustannustekijänä vaikutus yleiseen hintatasoon ja koska liiketilojen vuokrataso pyrkii heijastumaan myös asuinhuoneistojen vuokriin. Lainmuutoksen pääkohtia: Valtioneuvosto voi antaa yleisohjetta vastaavia suorituksia vuokran tarkistamisesta sopimuksia tehtäessä tai usittaessa Liikehuoneiston vuokraa ei saa vuokrasuhteen kestäessä korottaa ellei sopimuksessa ole siitä erikseen mainittu. Tuomioistuimen on alennettava liikehuoneiston vuokraa, jos se olennaisesti ylittää samanveroisista huoneistoista samalla paikkakunnalla maksetun kohtuullisen käyvän vuokran. Harkinnassa on otettava huomioon mm. liiketoiminnan laatu. Muuttopäivää voidaan myös liikehuoneiston vuokralaisten osalta siirtää, jos huoneiston saaminen ja liiketoiminnan lopettaminen tuottaisivat vuokralaisen toimeentulolle kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Sulku aravarahoilla keinottelulle Eräillä paikkakunnilla mm. Helsingissä on tullut ilmi tapauksia, joissa asuntolainoitetun vuokratalon laina on maksettu takaisin ennen laina-ajan päättymistä, jotta vuokratalon omistaja voisi vapautua mm. vuokran määrää koskevilta asuntotuotantolain rajoituksilta. Eduskunnan hyväksymän erityislain mukaisesti asuntolainoitetun vuokratalon vuokralaisten ottamista ja heiltä perittävää vuokraa koskevat säännökset ovat voimassa koko sen ajan, joksi laina on myönnetty. Näin on siitäkin huolimatta, että omistaja olisi maksanut lainan kokonaan ennen laina-ajan päättymistä. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä esitti lakiin sellaista lisäystä, että lakia olisi sovellettu myös niihin tapauksiin, joissa asuntolaina on maksettu jo ennen lain voimaantuloa, mutta kuitenkin tammikuun 1 päivänä 1972 jälkeen. Ryhmän jättämässä rinnakkaisaloitteessa painotettiin erityisesti sitä, että keinottelumielessä tapahtuneet lainojen järjestelyt ovat jyrkässä ristiriidassa asuntotuotantolain sosiaalisten tarkoitusperien kanssa, minkä johdosta lainsäädännössä olisi voitava puuttua myös aiempiin tapauksiin. Ratkaisevassa äänestyksessä sosialidemokraattien ehdotus kaatui yhdellä äänellä, joten lailla ei tule olemaan vaikutusta

12 Muutoksia maanvuokralakiin Muutoksella sisällytettiin maanvuokralakiin yleislauseke, jonka mukaan vuokrasopimuksiin sisältyviä kohtuuttomia ehtoja voidaan sovitella. Muutos koskee myös kohtuuttomia vuokramaksuja siten, että vuokraa voidaan alentaa ja liikaa suoritettua vuokraa palauttaa silloin, kun on kysymys pääasiassa asuntotarkoitukseen vuokratusta maasta. Säännökset ovat tältä osin taannehtivia ja koskevat myös ennen tehtyjä vuokrasopimuksia. Taannehtivuutta voidaan perustella sillä, että maasta maksettavalla vuokralla on suora vaikutus asumiskustannuksiin VEROTUS Verohelpotuksia, Uusi tulo- ja varallisuusverolaki Vuoden 1974 valtiopäivillä palkanansaitsijoiden tuloverotusta lievennettiin siinä määrin, että vuonna 1974 toimitetun ja 1975 toimitettavan kevennyksen yhteisvaikutus on noin 1,7 mrd. markkaa. Veron alennukset vuodelta 1974 noin 950 milj, markkaa saatiin aikaan asteikkoja lieventämällä sekä suurentamalla eräitä palkansaajien kannalta tärkeitä vähennyksiä. Niinpä palkkaja eläketuloista myönnettävä prosenttivähennys nostettiin 20 %: sta 22,5 %:iin sekä vähennyksen enimmäismäärä markasta markkaan. Samoin korotettiin puolisovähennyksen ylärajaa markasta markkaan. Ennakkopidätyksissä on lievennykset päättyneen vuoden aikana otettu huomioon kuitenkin vain osittain eli niin kuin ne olisivat astuneet voimaan Uudet, vuotta 1975 koskevat veroasteikot merkitsevät yhdessä tulo- ja varallisuusverolakiin sisältyvien vähennysten suurentamisen kanssa lähes 750 milj. markkaan nousevia lisähelpotuksia, Uudet ennakkopidätystaulukot otetaan käyttöön huhtikuun 1975 alussa. Merkittävää on, että eduskuntakäsittelyssä kyettiin lähinnä hallituspuolueiden yhteisymmärryksen tuloksena korjaamaan vähennysjärjestelmää palkansaajille ja lapsiperheille myönteisempään suuntaan. Tulo- ja varallisuusverolaki sai eduskunnassa monien vaiheiden jälkeen taakseen riittävän 2/3:n enemmistön ja näin se hyväksyttiin pysyvänä. Lakia ja sen suomia helpotuksia vastaan äänestivät kokoomus, Vennamon ja perustuslaillisten ryhmät sekä SKDL:n ryhmän vähemmistö. Uutta tulo- ja varallisuusverolakia (TVL) voidaan pitää verotuksen puitelakina, joka kokoaa yhteen valtion- ja kunnallisverotusta koskevat säädökset. Puitelain luonetta korostaa se, ettei TVL: ään sisälly veroasteikkoja, vaan veron määrästä on tarkoitus säätää vuosittain annettavalla ns. taulukkolailla. 274

13 TVLssä on luovuttu kolmesta veroluokasta ja tilalle on tullut kaksi tuloveroasteikkoa: A-asteikko ja B-asteikko. Ankarampaa A-asteikkoa sovelletaan yksinään verotettaviin verovelvollisiin ja lievempää kaikkiin aviopuolisoihin sekä yksinään verotettaviin, jotka verovuonna tai sitä ennen kymmenenä vuotena ovat elättäneet alaikäistä lastaan. Järjestelmä muistuttaa markan verotettavan tulon tasoon asti ns. tasausmenettelyä. Tämän tulorajan yläpuolella ankaramman ja lievemmän asteikon ero kaventuu. Kunnallisvreotuksessa säilyy entinen puolisoiden erillisverotukseen pohjautuva järjestelmä. Verotusta on TVLssä pyritty yksinkertaistamaan poistamalla mm. kalliinpaikanvähennys. Samaan tähtäävät kansaneläkevakuutusmaksun ja työnantajan sosiaaliturvamaksun vähennysoikeuden poistamiset, joista ensiksi mainittua ei sosialidemokraattisessa ryhmässä pidetty tässä vaiheessa erityisen onnistuneena toimenpiteenä. Palkansaajille laissa myönnetään 300 markan suuruinen palkkatulovähennys. Sen voi tehdä jokainen ilman eri selvityksiä ja siinäkin tapauksessa, että palkkatuloon kohdistuvia luonnollisia vähennyksiä ei olisikaan. Markkamäärän ylittävätkin menot ovat vähennyskelpoisia, mutta niistä on annettava selvitys. Työmatkakustannukset saadaan uuden lain mukaan vähentää täysimääräisinä ilman ylärajaa (perusteena pidetään halvinta kulkuneuvoa). Sairauskulujen vähennysoikeutta lisätään niin, että yksinäiset saavat vähentää sairauskuluja enintään 800 markkaa ja aviopuolisot marikkaa. Lisäksi vähennysoikeus nousee 200 markalla jokaisesta alaikäisestä lapsesta, jota verovelvollinen on verovuonna elättänyt. Veronmaksukyvyn alentumisen perusteella myönnettävän vähennyksen yläraja nousee markkaan ja kunnallisverotuksen perusvähennys tulee kaikissa kunnissa samansuuruiseksi. Hallituspuolueiden voimin invalidivähennys valtionverotuksessa muutettiin verosta tehtäväksi, joten se antaa kaikille invalideille samansuuruisen, haitta-asteen määräämän taloudellisen edun. Samalla vähennyksen enimmäismäärä vahvistettiin 500 markkaan. Myös vanhuusvähennys tehdään 100 markan suuruisena verosta. Entisen prosenttivähennyksen korvaa TVLssä ansiotulovähennys, jonka yläraja on markkaa. Hallitus esitti, yhteisverotettaville aviopuolisoille myönnettäväksi ns. ylimääräisen ansiotulovähennyksen, jonka suuruus oli esityksessä 10 % tulosta, kuitenkin enintään markkaa. Samoin hallitus ehdotti, että lapsen elättämisestä olisi annettava markan suuruinen huoltajavähennys. Eduskuntakäsittelyssä ylimääräinen ansiotulovähennys nousi 20 %:iin tulosta ja vastaavasti yläraja markkaan. Huoltajavähennys taas muutettiin verosta tehtäväksi ja lapsikohtaiseksi siten, että vähennys on 1. lapsesta 200 markkaa ja sitä seuraavista 150 markkaa. Yksinhuoltajat saavat tehdä molemmat vähennykset ja lisäksi kunnallisverotuksessa 500 markan suuruisen yksinhuoltajavähennyksen. 275

14 Tulo- ja varallisuusverolakiin liittyy myös ns. yhtymäverotuksen oikaiseminen ts. veronkierron estäminen, joka on ollut vireillä jo Paasion vähemmistöhallituksen antaman lakiesityksen pohjalta. Tältä osin saavutettu ratkaisu ei täysin vastannut sosialidemokraattisen ryhmän näkemyksiä, mutta toisaalta se oli eduskunnan voimasuhteet huomioon ottaen ilmeisesti ainoa toteutumiskelpoinen vahtoehto. Sovittelun tuloksena muovautuneen säännöksen mukaan kaupparekisteriin merkittyä liiketoimintaa harjoittavaa yhtiötä tai kommandiittiyhtiötä verotetaan entiseen tapaan eri verovelvollisena. Muita yhtymiä ei veroteta erikseen, vaan niille vahvistettava tulo ja varallisuus jaetaan osakasten tulona ja omaisuutena verotettavaksi. Kompromissiratkaisuun kuului myös Sosialidemokraattisen ryhmän ehdotuksesta hyväksytty ponsi, jossa hallituksen edellytetään antavan kiireellisesti esityksen veronkiertoa koskevan verotuslain säännöksen kiristämistä niin, että veroviranomaiaset saavat paremman mahdollisuudet puuttua tapauksiin, joihin on ryhdytty veroetujen saamiseksi. Siirtyminen aviopuolisoiden erillisverotukseen varmistui TVL:n käsittelyn yhteydessä merkittävästi, kun hallitus ilmoitti valtiovarainvaliokunnan lausuman perusteella antavansa tätä tarkoittavan esityksen kevään 1975 aikana. Valiokunta edellytti hallitukselta toimia myös ennakkopidätysjärjestelmän kehittämiseksi niin, että ennakkoperinnän ja lopullisen verotuksen keskinäinen vastaavuus paranee. Tärkeänä on vielä pidettävä kannanottoa siitä, että työssä käyville ja sosiaalisesti vaikeassa asemassa oleville on lasten hoidosta aiheutuvat kustannukset otettava huomioon verotuksessa. Eräitä muutoksia verolakeihin Uuden tulo- ja varallisuusverolain johdosta jouduttiin muuttamaan eräiden uudistukseen liittyvien verolakien säännöksiä. Jotta lain muutoksen voimaantullessa toimivat yhtymät voisivat muuttaa yritysmuotonsa toiseksi, säädettiin, että kiinteistö voidaan siirtää yhtymän toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle ilman siirtoleimaveroa. Lisäksi tulee mahdolliseksi vähentää yhtymän verotuksessa vielä vähentämättä olevat menot osakeyhtiön tulosta edellyttäen, että yhtymä puretaan vuosien aikana. Ennakkoperintälakiin lisättiin tässä yhteydessä säännös, jonka mukaan yhteisverotettavien puolisoiden omia pidätystaulukoita laadittaessa voidaan joko kokonaan tai osaksi ottaa huomioon toisen puolison tulon vaikutus toisen valtionveron määrään. Tällä pyritään siihen, että taulukot vastaisivat palkansaajan verovuoden koko palkasta suoritettavien verojen yhteenlaskettua määrää. Vuodelta 1975 toimitettavassa valtion- ja kunnallisverotuksessa voidaan entiseen tapaan tehdä tuloista moottorisahan osalta 30 %:n tai pyynnön perusteella 40 %:n, sekä hevosen ja traktorin osalta metsäajossa 60 %:n ja muussa ajossa 50 %:n vähennykset. Mikäli selvitetyt todelliset kustannukset ovat näitä 276

15 määriä suuremmat, vähennys saadaan tehdä todellisten kustannusten suuruisena. Kotimaassa valmistetut tavarat ovat ns. piilevän liikevaihtoverorasituksen takia verotuksellisesti epäedullisemmassa asemassa kuin useiden kilpailijamaiden tuotteet. Ulkomaisten tavaroiden saattamiseksi tässä suhteessa samaan asemaan hyväksyttiin esitys talousverojärjestelmän jatkamisesta edelleen vuonna Sen mukaisesti kannetaan Suomeen tuotavista tavaroista tasausveroa 1,2 6,0 % tavaran verotusarvosta. Veron arvioidaan tuottavan v markkaa. Polttoaineiden verotusjärjestelmän muutos Polttoaineiden hintojen noustua voimakkaasti kävi välttämättömäksi muuttaa myös polttoaineiden verotusjärjestelmää. Entisen lainsäädännön mukaan pääosa polttoaineista oli prosentuaalisesti liikevaihtoveron alaisia, joten hinnoissa tapahtuneet muutokset vaikuttivat välittömästi liikevaihtoveron määrään. Muutoksella vapautettiin mm. öljyt liikevaihtoverosta ja säädettiin vastaavilta osin valmisteveron alaisiksi. Valmistevero tulee kohdistumaan tuotekohtaisena kaikkiin polttonesteisiin markkamääräisenä, joten hinnanmuutokset eivät enää tule vaikuttamaan veron määrään. Markkamäärien vero eliminoi myös sen, etteivät polttoaineiden hinnat kuljetuskustannuksista johtuen nouse kehitysalueilla korkeammaksi kuin muualla maassa. Verotusjärjestelmän muutoksella valtio luopui hintojen nousun muutoin aiheuttamasta yhteensä noin 430 milj. markan verotuloista. Kevyen polttoöljyn osalta vähennys oli noin 130 milj. markkaa ja raskaan polttoöljyn osalta noin 250 milj. markkaa, kun taas bensiinin osalta verotulot säilyivät lainmuutoksista huolimatta ennallaan. Valmisteverolaki Valmisteveroja suoritetaan tupakkavalmisteista, makeisvalmisteista, keskioluesta ja vahvasta oluesta, virvoitusjuomista, polttoaineista ja eräistä margariineista. Kustakin mainitusta tuotteesta suoritettavasta verosta on ollut voimassa erillinen laki siitä huolimatta, että näiden lakien muodolliset säännökset ovatkin rakentuneet samoille periaatteille. Lakien osittainen erilaisuus sekä vanhentuneisuus on aiheuttanut sekavuutta verotuskäytännössä. Uutta valmisteverolakia valmisteltaessa onkin kiinnitetty erityistä huomiota yhdenmukaisen ja kaikkien valmisteverojen kantoon soveltuvan verotusmenettelyn luomiseen. Yksityiskohtana on todettava, että tupakkavalmisteverolakiin tehty muutos mahdollistaa palvelupalkkion perimisen ja hinnan korottamisen kohtuullisella määrällä myytäessä tupakkavalmisteita tarjoilun yhteydessä. 277

16 Valtiovarainministeriö ratkaisemaan verohuojennuksia Yksittäistapauksissa on mahdollista myöntää veronhuojennuksia mm. verotuslain, ennakkoperintälain, liikevaihtoverolain sekä auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain perusteella. Näihin lakeihin tehdyllä muutoksella siirrettiin yleisratkaisuvalta huojennusten osalta valtioneuvostolta valtiovarainministeriölle, joka sitten ylimpänä viranomaisena ratkaisee kaikkia valtiolle tulevia veroja koskevat huojennushakemukset markkaa pienemmät hakemukset ratkaistaan kuitenkin pääsääntöisesti verohallituksessa ja tullihallituksessa. Rajoituksia korkojen vähennysoikeuteen Uudessa, vuodelta 1975 toimitettavassa verotuksessa ensimmäisen kerran sovellettavassa laissa velkojen korot on jaettu niiden käyttötarkoituksen mukaan neljään eri ryhmään. Elinkeinotoimintaan, maatilatalouden harjoittamiseen ja muuhun ansiotoimintaan liittyvien velkojen korkojen vähennysoikeutta ei rajoiteta lainkaan. Verovelvollisen tai hänen perheensä vakituisen asunnon hankkimisesta tai perusparannuksesta aiheutuneiden velkojen korkoja on oikeus vähentää enintään markkaa. Verovapaan omaisuuden hankkimiseksi otettujen velkojen korot eivät ole vähennyskelpoisia, kun taas kaikkien muiden velkojen korkoja saa vähentää enintään markkaa. Verovelvollisen oikeusturva lisääntyy Verotuslakia muutettiin mm. siten, että veronoikaisu voi tapahtua myös viranomaisen aloitteesta ja verovelvollisen hyväksi myös silloin, kun kysymyksessä on tosiasioiden arvostelussa ja laintulkinnassa tapahtunut selvä virhe. Verovelvollisen itsensä on haettava oikaisu kirjallisella vaatimuksella. Verovelvollisen hyväksi oikaisu voidaan tehdä perustevalitusajan kuluessa eli viimeistään verotuksen toimittamisvuotta seuraavan viiden vuoden kuluessa. Lain muutoksilla pyritään nopeuttamaan virheellisen verotuksen oikaisumahdollisuuksia ja vähentämään lääninhallitukseen saapuvien ruuhkautuvien verovalitusten määrää tapauksissa, joissa on kysymys yksinomaan laskuvirheestä tai siihen verrattavasta erehdyksestä. Mikäli kysymyksessä on verovelvollisen vahingoksi tapahtuva veronoikaisu, verovelvolliselle on ennen oikaisun tekemistä varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Verotustietojen ilmoittaminen Verotusta toimitettaessa tarvitaan tietoja esimerkiksi verovelvollisen pankkien kautta tapahtuvasta rahaliikkeestä varsinkin silloin, kun epäillään verovilpin olemassaoloa. Jotta tämä voisi käytännössä toteutua, verotuslakia muutettiin niin, että jokaisen on annettava sellaisia toisen verotusta koskevia tietoja, jotka ovat hänen tiedossaan, mikäli hänellä ei ole lain mukaan oikeutta 278

17 kieltäytyä todistamasta asiasta. Taloudellista asemaa koskevia verotukseen vaikuttavia tietoja ei kuitenkaan saa kieltäytyä antamasta. Vastaavanlainen ilmoittamisvelvollisuutta koskeva säännös on omaksuttu liikevaihtoverotuksessa TYÖELÄMÄ Muutoksia työttömyyskassalakiin Vuodesta 1968 alkaen on kalenterivuoden avustuspäivien lukumäärää lisätty erillislaeilla 150 päivästä 200 työttömyyspäivään. Eduskunta on näissä yhteyksissä, viimeksi vuonna 1973, edellyttänyt että asia vastaisuudessa hoidetaan pysyväisjärjestelyin. Eduskunnan hyväksymien muutosten mukaan päiväavustusta voidaan suorittaa kalenterivuoden aikana enintään 200 työttömyyspäivältä. Pitkäaikaisesti työtön kassan jäsen menettää uudistetun lain mukaan avustusoikeuden sen jälkeen, kun hänelle on suoritettu kolmen peräkkäisen vuoden aikana avustusta 450 päivältä. Avustusoikeutensa menettäneellä on oikeus uudelleen avustukseen kuuden kuukauden kassassa jäsenenä oloajan ja kuuden kuukauden työssäoloajan jälkeen. Tätä järjestelyä on pidettävä perusteltuna ottaen huomioon, ettei työttömyysvakuutuksesta saa muodostua eläkejärjestelmää työttömyyseläkkeen tai osaeläkkeen rinnalle. Vielä on huomattava, että jäsenelle voidaan suorittaa erityispäiväavustusta esimerkiksi tapauksissa, joissa työttömyys johtuu toiminnan lopettamisesta tai työllisyystilanteen heikentymisestä. Uusi työtuomioistuinlaki Työtuomioistuimen työmäärä ja merkitys on työmarkkinajärjestöjen sopimusvapauden laajentumisen myötä lisääntynyt. Näistä syistä kävi välttämättömäksi koskevan lainsäädännön uudistaminen. Uuden lain päätarkoituksena on saattaa työtuomioistuinta koskevat organisatooriset ja menettelysäännökset vastaamaan nykyoloja. Tärkeänä on pidettävä varsinkin sitä, että uudessa laissa on aikaansaatu suullinen esivalmisteu. Samalla on pyritty saamaan oikeudenkäyntimenettely nopeaksi ja tehokkaaksi oikeusturvallisuutta silti vaarantamatta. Pitkällisen eduskuntakäsittelyn aikana vuonna 1972 annettuun hallituksen esitykseen tehtiin eräitä muutoksia. Niillä lisättiin työtuomioistuimen oikeutta ratkaista työehtosopimusriitaan liittyviä yksittäistapauksia, mikäli ne liittyvät itse pääasiaan. Esityksen käsittelyssä nousi esille työsopimuslain 17, jonka mukaan työnantajan on noudatettava vähintään niitä ehtoja, jotka vastaavasta työstä alan yleiseksi katsottavassa valtakunnahi-- sessa työehtosopimuksessa on noudatettavaksi määrätty. Edus- 279

18 kunnassa pidettiin tärkeänä, että tuomioistuin, joka joutuu käsittelemään TSL 17 :n perusteella ajettavia asioita voi harkintansa mukaan hankkia kysymykseen tulevasta työehtosopimuksesta työtuomioistuimen lausunnon. Lausunnon pyytäminen tehtiin harkinnanvaraiseksi lähinnä siitä syystä, että usein voi olla tarkoituksenmukaisempaa kuulla asiantuntijoita asian käsittelyn jouduttamiseksi. Työllisyystilanne säilyi hyvänä Vaikka työllisyystilanne pysyikin keskimäärin ottaen tyydyttätävänä, eduskunta joutui kuitenkin myöntämään lisämenoarviossa varoja lisätyöohjelmien rahoittamiseksi ja työttömyyden lieventämiseksi lähinnä kehitysalueilla. Samasta syystä oli vuoden lopulla pakko lisätä työttömyyskorvausten maksamiseen tarkoitettuja varoja. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu v Vakuutusmaksuja on arvioitu v kertyvän n. 100 milj. markmaksua alentaa 0,4 %:sta 0,3 %:iin suoritettujen työpalkkojen menot. Tällä perusteella voitiin työnantajan työttömyysvakuutusmaksua alentaa 0,4 :sta 0,3 %:iin suoritettujen työpalkkojen määrästä. Nuorten työntekijäin suojelu tehostuu Kansainvälinen työjärjestö on hyväksynyt v työhön pääsemiseksi vaadittavaa vähimmäisikää koskevan sopimuksen, jonka mukaan vähimmäisikä ei missään tapauksessa saa olla alempi kuin viisitoista vuotta. Suomi ei ole voinut tätä sopimusta ratifioida sen takia, että työhön on meillä voitu ottaa oppivelvollisuuden suorittanut henkilö, joka vasta työn aloittamisvuonna on täyttänyt 15 vuotta. Nuorten työntekijäin suojelusta annettuun lakiin hyväksytty muutos poistaa ratifioinnin tiellä olleiden esteen. Sen mukaan työhön saadaan ottaa henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta ja joka ei ole oppivelvollisuuden alainen. Säännös tulee koskemaan pääsääntöisesti myös maataloustyötä sekä sellaista kotityötä, jota suoritetaan kotona muutoin kuin työnantajan taloudessa eläen. Valtion ravitsemuskeskuksen aseman vakinaistaminen Hyväksytyn lain mukaan ravitsemuskeskuksen tehtävänä on perustaa työpaikkaruokaloita sekä huolehtia niiden avulla valtion palveluksessa olevan henkilökunnan tarvitsemista ravitsemuspalveluksista. Virasto tai laitos voi kuitenkin, mikäli katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi, antaa henkilökuntaruokalan muun kuin ravitsemuskeskuksen tehtäväksi. Ravitsemuskeskus tulee toimimaan työvoimaministeriön alaisena. Keskusta on lain mukaan hoidettava siten, että sen varsinaiset tulot peittävät sen varsinaiset menot. 280

19 Erorahan hakijaa koskevien tietojen hankinta Työntekijän erorahasta annettua lakia muutettiin siten, että myös viranomaiset ja laitokset ovat velvolliset pyynnöstä antamaan eroraharahastolle hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Samalla säädettiin rangaistavaksi tehtävää täytettäessä saatujen tietojen luvaton ilmaiseminen. Kirkon virkaehtosopimusjärjestelmä Seurakuntien palveluksessa olevien viranhaltijoiden sopimusjärjestelmä noudattaa pitkälti valtion ja kuntien virkaehtosopimuslakeja. Työnantajaa edustaa neuvottelu- ja sopimuspuolena kirkon sopimusvaltuuskunta, johon kirkolliskokous nimeää 11 jäsentä 4 vuodeksi kerrallaan. Viranhaltijoita edustavat neuvotteluissa KTV, TVK-V sekä Akava. Uusi lainsäädäntö koskee mm. pappeja, kanttoriurkureita, lehtoreita ja seurakuntien nuoriso-ohjaajia. Seurakuntien palveluksessa olevia työsopimussuhteisen henkilökunnan työehdoista neuvotellaan ja sovitaan kirkon työehtosopimuksissa annetun lain mukaisessa järjestyksessä. Kirkon puolesta työehtosopimukset tekee kirkon sopimusvaltuuskunta, johon sovelletaan työnantajaa koskevia työehtosopimuslain säännöksiä PERHEPOLITIIKKA Lapsilisien korotuksia Lapsiystävällisemmän yhteiskunnan aikaansaamiseksi on vuoden 1974 aikana pyritty tehostamaan lasten ja erityisesti vähävaraisten lapsiperheiden asemaa turvaavia toimenpiteitä. Samansuuntaisista toimista sovittiin myös tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä. Lapsilisiä on korotettu seuraavasti: lukien 10 % lukien 10 % lukien 5 % siten, että tästä ajankohdasta alkaen ensimmäisestä lapsesta suoritetaan 488 markkaa, toisesta 564 markkaa, kolmannesta lapsesta 656 markkaa vuodessa sekä neljännestä ja kustakin seuraavasta lapsesta 836 markkaa vuodessa. Lisäksi hallitus on ilmoittanut harkitsevansa lapsilisien nostamista vielä 5 %:lla lukien työehtosopimusten mukaisten palkkatarkistusten yhteydessä. Lisäkorotuksia elle 3-vuotiaista lapsista Vuonna 1973 lisättiin lapsilisälakiin säännös, jonka mukaan kolmea vuotta nuoremmista lapsista alettiin suorittaa lapsilisää korotettuna 140 markalla vuodessa. Tämä määrä korotettiin lokakuun 1974 alusta 200 markkaan ja edelleen vuoden 1975 alusta lukien 270 markkaan vuodessa. 281

20 Alle 3-vuotiaiden lasten lapsilisien korotuksilla on tarkoitus lisätä kotihoidossa olevien lasten taloudellista tukea päiväkotipaikkojen ja perhepäivähoitopaikkojen tarjonnan kasvaessa valtakunnallisessa päivähoitosuunnitelmassa edellytetyllä tavalla. Lapsilisien korotuksen rahoittamiseksi korotettiin työnantajan lapsilisämaksua 0,25 prosenttiyksikköä lukien. Maksu tulee siten olemaan kaksi prosenttia ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä. Korotuksia elatusavun ennakkoon ja elatustukeen Vuoden 1974 aikana korotettiin sekä elatusavun ennakkoa että elatustukea kahdella erillisellä lainmuutoksella 60 markasta 90 markkaan. Hyväksyessään korotukset eduskunta samalla edellytti, että elatusturvalainsäädännön kokonaisuudistus saadan pikaisesti aikaan. Lisää varoja päivähoidon järjestämiseen Kuntien päivähoitosuunnitelmissa esitetty hoidon tarve ja toisaalta kuntien mahdollisuudet hoitopaikkojen lisäämiseen osoittautuivat suuremmiksi kuin vuoden 1974 tulo- ja menoarviossa oli laskettu. Tämän johdosta sosialidemokraatit lähtivät siitä, että valtionapua kunnalliseen päivähoitotoimintaan on nostettava lisätalousarvioissa. Pitkällisten neuvottelujen jälkeen päästiin yksimielisyyteen 4,6 milj. markan lisäyksestä, jonka avulla varmistetaan noin uuden päivähoitopaikan ja noin uuden perhepäivähoitopaikan perustaminen. Äitiyspäivärahan maksukauden pidentäminen Kevään tulopoliittisten neuvottelujen perusteella eduskunta hyväksyi sairausvakuutuslain muutoksen, jonka mukaan äitiysrahaa tullaan suorittamaan 174 arkipäivältä (ennen 72 arkipäivää) siten, että 24 arkipäivää kohdistuu synnytysaikaa edeltäneeseen ja 150 arkipäivää sitä seuraavaan aikaan. Lain muutos tulee voimaan , mutta sitä sovelletaan vakuutettuun, jonka laskettu synnytysaika on tai joka on synnyttänyt 1 päivänä toukokuuta jälkeen. Asiaa koskeneeseen valiokunnan mietintöön liitettiin sosialidemokraattien ehdotuksesta lausuma, jossa edellytetään hallituksen kiireesti selvittävän mahdollisuudet jatkaa äitiyslomaa vanhempainlomaksi ja ulottaa vastaavat etuudet myös otto- ja kasvattivanhempiin ELÄKEPOLITIIKKA Kansaneläkevakuutuksen ja sairausvakuutuksen organisaatiot yhteen Kansanelälaitoksen hoitama vakuutus on viime vuosina laajentunut. Etuuslajien ja edunsaajien lukumäärän kasvaessa ovat laitoksen tehtävät lisääntyneet. Kansaneläkevakuutuksen ja sairaus- 282

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 :n, vammaisetuuksista annetun lain ja kansaneläkelain 103 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011. 1316/2011 Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011. 1316/2011 Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 1316/2011 Laki autoverolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

12.11.2003 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET...3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS...3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3

12.11.2003 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET...3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS...3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3 SOPIMUS VIIMEISEN LAITOKSEN PERIAATTEESTA JOHTUVAN ELÄKESELVITTELYN TE- KEMISESTÄ VALTIOKONTTORIN, KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN, KANSANELÄKELAI- TOKSEN, KIRKON KESKUSRAHASTON JA ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKEN

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 188 N: o 188. Kiertokirj e posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettavista ennakkopidätyksistä sekä posti- ja lennätinlaitoksen

Lisätiedot

HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta

HE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisradioverosta annettua lakia siten, että

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle asuntosäästöpalkkiojärjestelmää koskevan lainsäädännön kehittämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi asuntosäästöpalkkiolakia, omistusasuntolainojen

Lisätiedot

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 43/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä annetun lain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 1(3) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 31/2015 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN

Lisätiedot

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa Heinolan maalaiskunnan Siltasen kalastuskunnan S ÄÄ N N ÖT Siltasen jakokunnan yhteinen kalavesi sijaitsee Ala-Rääveli ja Imjärvi-nimisissä järvissä ja on pinta-alaltaan noin 170 hehtaaria. Sanotun kalaveden

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2006 N:o 715 721 SISÄLLYS N:o Sivu 715 Laki aravalain muuttamisesta... 2197 716 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 2199 717 Laki

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNKI 041 00 1 RAISION KAUPUNGIN Kaupunginvaltuuston 17.1.2005 muuttama, voimaantulo 21.1.2005 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta,

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimaantulo 1.1.2009 Hall 6.5.2008, 55 Valt 28.5.2008, 14 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 KUNTAYHTYMÄN NIMI JA KOTIPAIKKA Kuntayhtymän nimi on Salon seudun

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästämisen verotus

Pitkäaikaissäästämisen verotus Pitkäaikaissäästämisen verotus Katariina Sorvanto lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry Mistä on kyse? Pitkäaikaissäästämisessä tietyin ehdoin 1) Säästösumma on vähennyskelpoinen verotuksessa 2) Säästövarojen

Lisätiedot

Apurahojen verotuksesta

Apurahojen verotuksesta Apurahojen verotuksesta Jukka Puolakanaho Veroasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto Esityksen sisältö apurahoja koskeva verolainsäädäntö verovapaat ja veronalaiset apurahat / suoritukset vähennykset

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2005 ALKAEN Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Muutos KV 28.8.2006

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 1(7) VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI 1.1.2012 PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 2 Tehtävät

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 26.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala...3

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

1 Sopimuksen soveltamisala

1 Sopimuksen soveltamisala VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS SEURAKUNNAN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala 1 mom. Tässä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta ELÄKETURVAKESKUS PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Osasto/käsi:telijä Abdeinlng/handl&are su/vesa Ronkainen YLEISKIRJE B 1/93 1 Päivämäärä Datum 16.4.1993 Ty6eldkelaitoksille VALTION ELAXERAHACTOON SUORITETTAVAN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 29.11.2002 TARKVES MUUTTOSOP (VM 4.3.2003) Päivitetty 1.3.2009 LIITE 4 1 ( 4 ) RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1 Soveltamisala 2 Yleistä Tämän sopimuksen määräyksiä

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tupakkaverosta annettua lakia sikarin ja pikkusikarin määritelmän osalta. Esitys liittyy

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansaneläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelakia siten, että

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT O i k e u s m i n i s t e r i ö n päätös hakemukseen, jossa Turun Yliopisto niminen säätiö on sen valtuuskunnan kokouksissa 14 päivänä joulukuuta 1973 ja 25 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 149/2002 vp Hallituksen esitys laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työntekijäin

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus PÄÄTÖS PSAVI/2457/05.11.05/2013 2.6.2014 ASIA ILMOITTAJA Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus Xxxxxx Xxxxxxxx ILMOITUKSEN SISÄLTÖ Xxxxxx Xxxxxx poika Xxxxxx XXxxxx asui vuokralla

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion PERUSSOPIMUS I YLEISTÄ Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain

Lisätiedot

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 212/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaupanvahvistajista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 229 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sokerilain 5 :n, kotimaisesta tärkkelystuotannosta annetun lain 3 :n ja kotimaisesta öljykasvituotannosta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Pohjoismainen verosopimus

Pohjoismainen verosopimus Pohjoismainen verosopimus Palkan ja eläkkeen verotus 24.3.2009 Iisa Väänänen veroasiantuntija Pääkaupunkiseudun verotoimisto Iisa Väänänen Pääkaupunkiseudun verotoimisto 1 Sisältö 1. Verosopimukset 2.

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot