SUOMALAINEN MAASEUTU Aalto Maisema-arkkitehtuuri. Yliarkkitehti Raija Seppänen
|
|
- Albert Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aalto Maisema-arkkitehtuuri SUOMALAINEN MAASEUTU Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö Maaseudun kehittämisyksikkö puh
2 Maa- ja metsätalousministeriön osasto- ja yksikköjako Erityisavustajat Ministeri Kansliapäällikkö Eläinsuojeluasiami es Sisäinen tarkastus Ruokaosasto Talousryhmä Elintarviketurvallisuusyksikkö Eläin- ja kasviterveyden yksikkö Maaseudun kehittämisyksikkö Maatalousyksikkö Markkinayksikkö Oikeudellinen yksikkö Luonnonvaraosasto Talousryhmä Elinkeinokalastusyksikkö Luonnon virkistyskäyttöyksikkö Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö Metsä- ja bioenergiayksikkö Oikeudellinen yksikkö Biotalous EU-koordinaatio Tutkimus Hallinto- ja suunnitteluosasto Biotalous- ja tutkimusryhmä Henkilöstö- ja hallintoyksikkö Kansainvälisten asioiden yksikkö Ohjaus- ja tietohallintoyksikkö Talousyksikkö Viestintäyksikkö
3 MMM:n ja sen hallinnonalan tunnusluvut Henkilötyövuodet (htv) / talousarviot (ta) 2015 Maa- ja metsätalousministeriö 256 htv /23,818 ta Maaseutuviras to 196 htv / 25,307 milj. ta Elintarviketurvallisuusvira sto 68 htv / 41,757 milj. ta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 21,4 htv / 2,0 milj. ta Metsähallitu s 68 htv / 6,250 milj. ta Suomen ympäristökesk us 25 htv / 1,600 milj. ta Maanmittauslaitos htv / 47,480 milj. ta Luonnonvarakeskus htv / 90,311 milj. ta Valtion aluehallinto
4 Toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille. Visio Suomi on vastuullisesti toimivan ruokaketjun ja kestävän biotalouden kilpailukykyinen edelläkävijä.
5 Tehtävät ja tavoitteet Maaseudun kehittäminen Maaseutu on elinvoimainen paikka yrittää ja asua Maa- ja elintarviketalous Kestävä maatalous tuottaa puhtaita, turvallisia ja kilpailukykyisiä elintarvikkeita Luonnonvaratalous Luonnonvarojen kestävä käyttö luo hyvinvointia ja turvaa luonnon monimuotoisuuden Maanmittaus ja tietovarannot Kiinteistö- ja paikkatiedot sekä muut tietovarannot palvelevat laajasti yhteiskuntaa
6 Maaseutuvaltainen Suomi Suomen maapinta-alasta alle 5% rakennettua aluetta alle 10% peltoa /maatalousmaata n. 10% sisävesiä yli 76 % metsämaata Suomi Euroopan maaseutuvaltaisimpia maita Euroopan matalin väestötiheys ka 17,8 as./km 2 (Lappi 2 as / km2) (EU-28 ka 116,3 as./km 2 ) 5, 4 milj asukasta; maaseutuväestön osuus 27 % Metsiä suojeltu tai rajoitetussa metsätalouskäytössä 2,9 milj. ha (13 % metsäalasta) -> korkein osuus Euroopassa Suomen puuvarat Euroopan suurimpia
7 Suomi pohjoisin maatalousmaa Maantieteellinen sijainti maatalouden suurin rajoittava tekijä Kasvukauden pituus (kuvassa) vrk Lämpösumma Cvrk - Saksa Cvrk - Espanja Cvrk Luonnonolot näkyvät selvimmin satotasossa satoa lähes puolet vähemmän kuin Keski-Euroopan maissa
8 70 N Pohjoinen napapiiri Terminen kasvukausi keskimäärin / vrk 60 N Lähde: MTT
9 Tuottavuus: Sadot 2000-luvulla Suomi - Ranska Syysvehnä, tonnia / ha Sokerijuurikas, tonnia / ha Peruna, tonnia / ha ,4 7, Lähde: MTT/ LUKE
10 Maatilojen määrän kehitys tuotantosuunnittain ja ennusteet v Ennuste 2020 Muutos Lypsykarjatilat ,7% Muut nautakarjatilat ,1% Sikatilat ,1% Siipikarjatilat ,0% Viljatilat n ,8% Muut maatilat n ,8% Kaikki maatilat n ,1%
11 MTT/ Maatilojen lukumäärän kehitys tuotantosuunnittain / ennuste v
12 Lkm Tilamäärän ja keskipeltoalan kehitys Ha
13 Maatalouden keskittyneisyys ja sen muutos Lähde: TNS Gallup Elintarviketieto, PTT
14 Maidontuotannon keskittyneisyys ja sen muutos Lähde: TNS Gallup Elintarviketieto, PTT
15 MAATALOUDEN RAKENNEKEHITYS JATKUU EDELLEEN Viljely ja kotieläintuotanto pysyvää ja paikkasidonnaista Rakennekehitys jatkuu -> Maatilojen lukumäärä vähenee pellot, infra, rakennuskanta säilyvät Kotieläintilojen määrä vähenee - kasvinviljelytilojen määrä kasvaa Viljelyä jatkavat vuokraavat tai ostavat lopettavien pellot Jatkavat kotieläintilat keskittyvät = Varsinais-Suomi, Pohjanmaat, Pohjois-Savo (kotieläintuotanto tarvitsee peltoalaa) Uudis-, peruskorjaus- ja laajennusinvestointeja; tuotanto modernisoituu edelleen Nykyaikainen tuotanto tarvitsee hyvän tiestön ja tietoliikenneyhteydet Uudispeltoa raivataan vain vähän (viljelyyn soveliaan maan vähyys, ei tukioikeuksia)
16 MAATALOUDEN RAKENNEKEHITYS JATKUU EDELLEEN Maatalous- ja kotieläintuotanto ovat EU:ssa ja Suomessa vahvasti säädeltyä ja luvanvaraista toimintaa Kaavoitus ei tuo lisäarvoa, mutta voi hidastaa tai estää tilan kehittämistä Maatalousmaisema muuttuu tuotannon myötä- sitä ei tarvitse suunnitella tai suojella
17 Suomessa pitkäaikaista metsien seurantaa
18 SUOMI ON EUROOPAN METSÄISIN MAA Metsät peittävät yli 70 % Suomen maapinta-alasta Metsäpinta-alan suhteellisella osuudella mitattuna Suomi on Euroopan metsäisin maa. Puuntuotantoon soveltuvaa metsämaata 20,3 milj.ha; yksityisomistuksessa 61 %. Metsien hakkuut ovat viime vuosikymmeninä olleet pienemmät kuin niiden kasvu, joten puuvaranto (n miljoonaa kuutiometriä) on kasvanut jatkuvasti. Suomen metsät kasvavat vuosittain yli 100 miljoonaa km3. Vuosittainen hakkuukertymä vv oli 57 miljoonaa kuutiometriä, josta teollisuuden markkinahakkuiden osuus oli noin 90 %. Hukkarunkopuun ja luonnonpoistuman määrä samalla aikavälillä oli keskimäärin 9,8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Suomen puuvarat Euroopan 5:s suurimmat (Venäjän, Ranskan, Ruotsin, Saksan jälkeen) Metsät ovat uusiutuva luonnonvara ja taloudellisen sekä henkisen hyvinvoinnin lähde. Metsät ovat olennainen osa Suomen luontoa ja sen monimuotoisuutta. Metsät ehkäisevät ilmastonmuutosta sitomalla hiiltä, mutta ilmaston muuttuminen aiheuttaa myös uusia riskejä metsille.
19 Metsä- ja puuvaroiltaan suurimmat maat maailmassa
20 Lähde: Metsäntutkimulaitos v.2006 ja Tullihallitus EU:n metsät * Metsien pinta-ala yhteensä 145,6 milj. ha Luxemburg 0,06 % Viro 1,6 % Unkari 1,4 % Tsekki 1,8 % Slovenia 0,9 % Malta 0 % Slovakia 1,3 % Puola 6,3 % Suomi 15,5 % Liettua 1,4 % Itävalta 2,7 % Britannia 2 % Portugali 2,6 % Belgia 0,5 % Tanska 0,3 % Ruotsi 18,9 % Saksa 7,6 % Kreikka 2,6 % Espanja 12,3 % Latvia 2 % Ranska 10,7 % Irlanti 0,5 % Italia 6,9 % *uusimmat jäsenmaat puuttuvat * metsä =puiden latvuspeittävyys yli 10 % ja alueen koko yli 0.5 ha Kypros 0,1 % Alankomaat 0,3 %
21 Tiukasti suojeltujen metsien osuus metsäpinta-alasta EU:maissa 2010
22 Suomen suojeltujen ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevien metsien osuus metsä- ja kitumaan pinta-alasta 2008
23 METSIEN SUOJELU SUOMESSA Metsistä suojeltu tai rajoitetussa metsätalouskäytössä 2,9 milj.ha (13 % metsäalasta) Osuus on korkein Euroopan maista Suojelumetsistä 2,5 milj. ha sijaitsee Pohjois-Suomessa -> peittävät 22 % metsäpinta-alasta Etelä-Suomessa suojeltuja metsiä 0,5 milj hehtaaria (4 % E-Suomen metsäpinta-alasta) n. 70 % (2,0 milj. ha) suojelluista ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevista metsistä on kokonaan hakkuiden ulkopuolella ( = tiukasti suojeltuja = 9 % metsäpinta-alasta) Lähde: Metsäntutkimuslaitos 2008
24 OMISTAJARYHMIEN OSUUDET SUOMEN METSISTÄ
25 Suomen metsien hakkuupinta-alat
26 Puun käyttö Suomessa 2013
27 Mikä on metsää, mihin käytettävä? Eri valtioissa metsäalan määrä, omistus ja käyttötavat vaikuttavat suhtautumiseen, käyttöön, säädösohjaukseen Puu vai metsä - ihminen arvioi asioita usein lähinnä omien havaintojensa ja kokemustensa kautta Suomi on iso maa, ja maan eri osat ovat erilaisia Taajamien välittömässä läheisyydessä tai edes lähialueilla on tarjolla erittäin harvoin yhteiskunnan metsiä - >Pohjoismainen jokamiehenoikeus on poikkeuksellista - >Suhtaudutaanko metsään kuin yhteiseen omaisuuteen? vrt ero : pellot, rakennukset
28 Keskisuomalainen taajama 1600-luvulta kohti 2020-lukua - uusiutuvat luonnonvarat asutusta ja elinkeinotoimintaa edistämässä
29 Visio SUOMEN METSÄALA ON VASTUULLINEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ. METSIIN PERUSTUVAT ELINKEINOT OVAT KILPAILUKYKYISIÄ JA KANNATTAVIA. METSÄLUONNON MONIMUOTOISUUS JA MUUT YMPÄRISTÖHYÖDYT OVAT VAHVISTUNEET. Strategiset päämäärät Tavoitteet Läpileikkaavat teemat Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa Jalostusarvon nostaminen, ekotehokkuus sekä uudet tuotteet ja palvelut Puuperäinen energia Luontomatkailu ja luonnontuoteala Liikenneverkkojen kunto Metsätalouden kannattavuus paranee Puuntuotannon kestävyys ja metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen Puumarkkinoiden toimivuus Yksityismetsätalouden kannattavuus ja tilakoko Metsien monimuotoisuutta, ympäristöhyötyjä ja hyvinvointivaikutuk sia vahvistetaan Metsien biologinen monimuotoisuus Ilmastonmuutos ja metsätalous Vesistöt ja maaperä Metsät parantavat elämänlaatua Toimenpiteet toimenpide toimenpide toimenpide toimenpide toimenpide toimenpide toimenpide ALUEELLISET METSÄOHJELMAT 29
30 Uusittu metsälaki ( ) Velvoittaa jokaista metsänomistajaa Lisää metsänomistajien valinnanvapautta oman metsä-omaisuutensa hoidossa (metsäkuvion uudistusikä, perinteisen harvennus- ja uudistushakkuun käyttö, eriikäisrakenteinen metsänkasvatus jne). Asettaa metsänomistajien omaisuudenhoidolle entistä selvemmät sallitun toiminnan rajat, mutta ei ohjaa metsänkäsittelypäätöksiä -> metsänomistajien motivointi hoitamaan aktiivisesti metsiään ja siten myös lisäämään puuntarjontaa!
31 Kansallisen metsästrategia 2025:n lähtökohdat Valtioneuvoston hyv laadintaa ohjasi Metsäpoliittinen selonteko 2050 ja eduskunnan siihen antama vastine priorisoidaan tavoitteet ja yksityiskohtaisemmat hankkeet metsäpoliittisessa selonteossa asetettujen strategisten päämäärien saavuttamiseksi metsäala ymmärretään laajasti; kattaa metsätalouden ja puuta jalostavan teollisuuden lisäksi myös metsien muihin sekä aineellisiin että aineettomiin tuotteisiin perustuvan tuotannon, jalostuksen ja palvelut sekä julkishyödykkeet toimii jatkossa Suomen kansallisena metsäohjelmana, joka tukee metsien osalta biotalousstrategian toteuttamista ( /Metsät/Strategiat ja ohjelmat/ Kansallinen metsästrategia 2025)
32 KMS 2025 strategiset päämäärät Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä
33 METSO Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma VN hyväksymä METSO- ohjelman tavoite metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantumisen pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden suotuisan kehityksen vakiinnuttaminen vuoteen 2016 mennessä Ohjelman painopiste Etelä-Suomi Tarkoituksena sekä parantaa nykyistä suojelualueverkkoa että kehittää talousmetsien luonnonhoitoa. Suojelun tulee perustua metsänomistajien vapaaehtoiseen haluun turvata metsiensä monimuotoisuutta. Suojelu ja metsäluonnon hoito toteutetaan joko määräaikaisilla tai pysyvillä sopimuksilla kohteiden ekologisten arvojen mukaan. Alueita voidaan myös ostaa valtion omistukseen suojelualueiksi. Suojelusta maksetaan korvaus joko luonnonsuojelulain tai kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla suojelukohteesta ja -tavasta riippuen.
34 Hallitusohjelman 2015 kärkihankkeita Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Kärkihanke 3: Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon Kärkihanke 4: Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun Kärkihanke 5: Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin
35 Biotalous on talouden seuraava aalto Ennuste : v maailmassa tarvitaan * 50 % nykyistä enemmän ruokaa * 45 % enemmän energiaa * 30 prosenttia enemmän vettä
36 BIOTALOUS (VN PERIAATEPÄÄTÖS) Tavoite on kasvattaa biotalouden tuotos nyk. noin 60 mrd eurosta 100 mrd euroon ja luoda uutta biotaloustyöpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. VN periaatepäätöksen tavoite vauhdittaa Suomen elinkeinojen uudistumista ja talouden nousua kasvun uusilla kärkialoilla biotaloudessa ja cleantechissä. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää kestävästi uusiutuvia luonnonvaroja biopohjaisten tuotteiden, ravinnon, energian, ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous yhdistää monia alkutuotannon ja jalostustoiminnan aloja sekä lopputuotteiden markkinoita; ominaista ympäristöä säästävän puhtaan teknologian ja uusiutuvien biopohjaisten luonnonvarojen ja luonnon aineettomien palveluiden kestävä käyttö ja materiaalien tehokas kierrätys.
37 JO NYT PUOLET BIOTALOUDESTA PERUSTUU METSIIN Erityisesti metsäsektorin merkitys Suomessa suuri Yli puolet Suomen nykyisestä biotaloudesta perustuu metsiin Perinteiset toimialojen väliset raja-aidat hälventyvät-> uudenlaista toimialarajat ylittävää yhteistyötä Biotalous yhdistää puunjalostusta, kemiaa, energiaa, rakentamista, teknologiaa sekä ravinto- ja hyvinvointiratkaisuja. Biotalousstrategian neljä painopistettä ovat 1) biotalouden kasvulle luodaan kilpailukykyinen toimintaympäristö, 2) biotalouteen luodaan uutta liiketoimintaa riskirahoituksen, rohkeiden kokeilujen ja toimialarajojen ylittämisen avulla, 3) biotalouden osaamisperustaa uudistetaan koulutusta ja tutkimustoimintaa kehittämällä ja 4) biomassojen saatavuus, raaka-ainemarkkinoiden toimivuus ja käytön kestävyys turvataan. Biotalousstrategian valmistelu: TEM, MMM, YM, OKM, STM, VM, VNK, VTT, SITRA
38
39 MAASEUTUA KEHITETÄÄN KAIKISSA EU- MAISSA EU:n 28 jäsenvaltion väestöstä 56 % asuu maaseudulla Maaseudun kehittäminen on yksi EU:n tärkeitä tavoitteita Rahoitusvälineenä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) / EY asetus 1290/2005 Maaseuturahasto on rahoitusväline sellaiselle maaseudun kehittämiselle, joka on osa unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP). Maaseuturahastosta myönnetty tuki täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia, joilla yhteisön ensisijaiset tavoitteet pyritään panemaan täytäntöön EU:ssa myös muita elinkeinojen kehittämiseen suunnattuja rahastoja (esim. elinkeinokalatalouden rahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto EAKR)
40 Manner-Suomen maaseutuohjelma Maa- ja metsätalousministeriö laati maaseutuohjelman rahoituskaudelle Komission hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Maaseutuohjelman toteutus käynnistyi keväällä 2015 Ohjelma on valmisteltu yhdessä laajan sidosryhmän kanssa, ja pohjautuu EUlainsäädäntöön ja sen pohjalta laadittuihin kansallisiin säädöksiin Ohjelma-asiakirja ja lisätietoja www. maaseutu.fi, www. mmm.fi
41 Eurooppa strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen ja alueiden käytön osalta ÄLYKÄS kasvu: Innovaatiot ja osaaminen, vihreä teknologia ja tutkimuksen käyttöönotto Sosiaaliset innovaatiot OSALLISTAVA kasvu: Paikallinen kehittäminen sekä maaseututalouden monipuolistaminen Vaihtoehdot maatalouden rakenneuudistuksen seurauksena MAASEUDUN KEHITTÄMINEN KESTÄVÄ kasvu: Luonnonvarojen käytön tehostaminen ja julkishyödykkeet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, hiilen sitomisen lisääminen ja bioenergian kehittäminen Kestävä maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus Sivu 41
42 Toimintarakenne Eurooppa strategia - määrittelee unionin saavutettavissa olevat yleistavoitteet Yhteinen strategiakehys (CSF) kattaa maaseuturahaston, EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston ja EMKR:n ("CSF-rahastot") ja heijastaa Eurooppa strategiaa yhteisten temaattisten tavoitteiden avulla, joihin vastataan rahastokohtaisilla prioriteeteilla/painopistealueilla/avaintoimilla Kumppanuussopimus kansallinen asiakirja, joka esittää varojen aiotun käytön Eurooppa strategian tavoitteiden hyväksi Maaseudun kehittäminen: maaseuturahasto Muut CSF-rahastot (EAKR, ESR, koheesiorahasto, EMKR) Maaseudun kehittämisohjelmat - rakentuvat kuuden maaseudun kehittämistä koskevan prioriteetin alle 42 42
43 Suomen EU- maaseutuohjelman valmisteluun laadittu alueluokitus SYKE - MMM - TILASTOKESKUS
44 MAASEUTUOHJELMAN STRATEGISET PAINOPISTEET Maaseutuohjelmalla Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa Tuettavat toimenpiteet toteuttavat yhtä tai useampaa 6 prioriteetista ja 3 läpileikkaavaa teemaa (ympäristö, ilmasto, innovaatiot)
45 Maaseutuohjelmaan valitut toimenpiteet Koulutus ja tiedonvälitys Neuvonta Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen Palveluiden ja kylien kehittäminen Yhteistyö ja innovaatiot Leader Ympäristökorvaukset Luonnonmukainen tuotanto Luonnonhaittakorvaukset Eläinten hyvinvointi Sivu 45
46 MAASEUTUOHJELMAN AVULLA HANKKEITA, INVESTOINTEJA, VERKOTTUMISTA JA TUTKIMUSTA RAHOITUSTA SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN YLEISHYÖDYLLISET HANKKEET YRITYSTOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄT INVESTOINNIT MAASEUTUVERKOSTON TILAISUUDET (www. mmm.fi; EIP- TOIMINTA ( )
47 Ohjelman varat toimenpiteittäin Rahoitus osaksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja osa kansallisesti ( sis. valtion ja kuntien rahoitusta); julkisen rahoituksen lisäksi käytössä myös yksityistä rahoitusta. Koulutus ja tiedonvälitys Investoinnit fyysiseen omaisuuteen* Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Luonnonmukainen tuotanto Eläinten hyvinvointi Neuvonta Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen** Ympäristökorvaukset Luonnonhaittakorvaukset*** Yhteistyö ja innovaatiot (sis. EIP) Julkinen rahoitus yhteensä miljoonaa euroa * Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 656 milj. euro ** Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta 67 milj. euroa *** Sisältää kokonaan kansallista lisärahoitusta milj. euroa
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotViljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
LisätiedotMaaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotKiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa
Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia
LisätiedotHALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS
HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Etelä-Karjalan MYR Koulutustilaisuus 13.11.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittäminen Manner-Suomen
LisätiedotCAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014
CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotMaaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020
Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EAKR-hankehaun infotilaisuus 20.1.2015 Lappeenranta Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Esityksen sisältö Yleistä
LisätiedotBiotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään
Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa
LisätiedotALUEELLISET JA PAIKALLISET MAASEUDUN KEHITTÄMISSTRATEGIAT
ALUEELLISET JA PAIKALLISET MAASEUDUN KEHITTÄMISSTRATEGIAT 2014-2020 14.2.2012 1 MAASEUTUOHJELMA 2014-2020 valmistelu ja aikataulut ALUEELLISEN + PAIKALLISEN STRATEGIAN RUNKO, vaihe 1 1. Alueen kuvaus,
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tavoitteista tuloksiin 1 Maaseutuohjelman kolme strategista painopistettä Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti
LisätiedotKannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille
Suomen Siipikarjaliiton seminaaripäivä Scandic Tampere City Tampere 31.3.2016 Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Arto Latukka Laskentatoimen päällikkö Tilastopalvelut -yksikkö Luonnonvarakeskus,
LisätiedotMaaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020
Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan
LisätiedotKeski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi
Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi Maaseudun kehittäminen, maa- ja elintarviketalous Tampere 26.1.2018 Osastopäällikkö Minna-Mari Kaila Maa-
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotSuomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?
Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena
LisätiedotKumppanuus ja maaseutu 2014-2020
Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,
LisätiedotBIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?
BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme
LisätiedotPaikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020
Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa
LisätiedotMTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta
MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka
LisätiedotEUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net
EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna
LisätiedotKatsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö
Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotVANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN. Valmistelun tilannekatsaus
VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN Valmistelun tilannekatsaus Hannu Linjakumpu Yksikön päällikkö Lapin ELY-keskus Levi 5.12.2013 CAP-uudistus kesäkuussa 2013 Yhteispäätösmenettely ensimmäistä kertaa
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotMMM JA LUONNONVARATALOUDEN AJANKOHTAISTA
MMM JA LUONNONVARATALOUDEN AJANKOHTAISTA Luonnonvaratalouden seminaari Maakuntasali, Kuopio 20.1.2014 Juha Ojala ylijohtaja MMM luonnonvaraosasto 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät,
LisätiedotMaatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015
Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa
LisätiedotKainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016
Kainuun biotalousstrategia 2015 2020 Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016 Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 1 Biotalous (Suomen biotalousstrategia) Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto
LisätiedotTilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM
Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,
LisätiedotAjankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015
Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotJulkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa
LisätiedotMMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa
MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat
LisätiedotUusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet
Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka
LisätiedotBioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015
Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava
LisätiedotYrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää
Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotKeski-Suomen maaseudun näkymiä
Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet
LisätiedotUusi ohjelmakausi
Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.
LisätiedotMaaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan
LisätiedotKansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotManner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM
Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet rahoittaa luontomatkailua Etelä-Savossa 27.1.2015 Juva Jukka Kotro Etelä-Savon ELY-keskus Rakennerahastoyksikkö Eurooppa
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017 19.9.2016 MMM / Ohjaus- ja talousyksikkö MMM:n määrärahaehdotus 2017 yhteensä 2 545 m (2 560 m /2016) 2 MMM:n määrärahaehdotus 2017 Hallinnonalalle
LisätiedotMaaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Älykäs ja osallistava kasvu maaseutualueilla: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Sivu 1 16.5.2014
LisätiedotYhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen
Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotMetsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotKansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014
Kansallinen metsästrategia 2025 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 1 Kansallisen metsästrategia 2025:n lähtökohdat Metsäpoliittinen selonteko 2050 ja eduskunnan siihen
LisätiedotMetsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotTerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä
TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset Marianne Selkäinaho MMM, maaseudun kehittämisyksikkö Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan
LisätiedotEU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013
MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus ja energia-alan linjauksia Kari Kivikko, Hämeen ELY-keskus Kestävän energian päivä Kanta-Häme 30.10.2014 Esityksen sisältö Manner-Suomen
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotTilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö
Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2018
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2018 MMM/Ohjaus- ja talousyksikkö 25.9.2017 1 MMM:n hallinnonalan määrärahat ja tulot 2018 Määrärahat yht. 2 594 milj. (2 545 M / 2017) Tulot yht. 853 milj.
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotKaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta
Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta Lapin 58. metsätalouspäivät 29.1.2016 Tuula Packalen, Hannu Hirvelä, Helena Haakana ja Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskus 1 Lapin metsäpäivät
LisätiedotMetsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,
Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotSuosituimmat kohdemaat
Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR
LisätiedotSinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa 27.10.2015
Sinisen biotalouden näkymät Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa 27.10.2015 Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotBiotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju
Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Elinkeinojen kehittäminen ja innovaatiot maaseudulla 6.2.2014 Helsinki Nvm Sirpa Karjalainen, MMM Sivu 1 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan
LisätiedotMiten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen
Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari
LisätiedotAjankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK
Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -
LisätiedotBiotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, 15.10.2015. yrityskehittäjä Heikki Perko
Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, 15.10.2015 yrityskehittäjä Heikki Perko 1 KESTÄVÄ KEHITYS BIOTALOUS HIILINEUTRAALISUUS 2 IRTI FOSSIILITALOUDESTA -biomassojen
LisätiedotMinne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura
Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotEIP, Maaseudun innovaatioryhmät ja
EIP, Maaseudun innovaatioryhmät ja alueelliset yhteistyöhankkeet 24.042015 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti
LisätiedotRahastokauden valmistelu maaseuturahasto ja EMKR
Rahastokauden 2014-2020 valmistelu maaseuturahasto ja EMKR nvm Sirpa Karjalainen MMM 1 Eurooppa 2020- strategia ja maaseudun kehittäminen: selvä yhteinen perusta! ÄLYKÄS kasvu: Elinkeinojen innovaatiot
Lisätiedot