Ryhmä 1. Sika, ohra ja leikkuupuimuri taustamateriaalia
|
|
- Reino Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Ryhmä 1. Sika, ohra ja leikkuupuimuri taustamateriaalia Arvoitus Istut auton ratissa ja etenet tasaista vauhtia. * Vasemmalla on alaspäin viettävä luiska. * Oikealla on paloauto, joka ajaa tasan samalla nopeudella kuin sinä. * Edessäsi ravaa sika, joka on ilmiselvästi isompi kuin autosi. * Kannoillasi on helikopteri. * Sika ja helikopteri etenevät täsmälleen samalla vauhdilla. Miten toimit selvitäksesi tästä tilanteesta vahingoitta? Vastaus lopussa. Sikaa on pidetty kotieläimenä jo kivikaudella, ja luulöytöjä on olemassa rautakaudelta. Sikoja ei rautakaudella suinkaan aluksi pidetty suursikaloissa tai yleensäkään sisätiloissa, vaan ne kulkivat vapaana etsien oman ruokansa. Siat ovat kaikkiruokaisia ja syövät juuria, marjoja, kasvien osia ja jopa raatoja. Sikoja ruokittiin sen verran, että ne pysyivät jotenkin kesyinä ja ihmisten luona. Kesysiat polveutuvat villisioista ja siksi entisaikojen siat olivat melko erinäköisiä kun nyt. Koska siat olivat paljon ulkona, niillä oli tiheä karvoitus ja pitkät jouhet kuten nykyisillä villisioilla. Sian jouhia käytettiin ennen hyväksi, mutta muuten sikaa käytettiin pelkästään lihantuotantoeläimenä. Sian ruhosta käytettiin monipuolisesti hyödyksi kaikki osat. Nykyään siat kasvavat teuraspainoonsa muutamassa kuukaudessa, mutta rautakaudella puolivillinä elävä sika teurastettiin vasta muutaman vuoden iässä, eikä se silloinkaan ollut lähellä nykyisten lihasikojen teuraspainoa. Sian keskimääräinen teuraspaino on 88 kg, jonka se saavuttaa noin puolessa vuodessa. Jalostamattomat siat olivat lisäksi paljon pienempiä kuin nykyiset sikarodut. Sika on seurallinen eläin ja viihtyy laumassa. Sika on myös älykäs ja siisti eläin, mikäli sillä on olosuhteet, joissa se voi itse määrätä vessan paikan. Sananlasku nätti kuin sika pienenä kertoo että sian lapset eli porsaat ovat herttaisia pienenä. Emakko eli naarassika saa kerralla pikkuporsasta. Samalla kertaa syntynyttä porsasjoukkoa kutsutaan pahnueeksi. Nykyisin sikaloita on kahdenlaisia. Emakkosikaloissa syntyvät porsaat, ja lihasikaloissa ne kasvatetaan teuraspainoonsa. Molemmat sikalatyypit voivat myös olla yhdessä. Yhdistelmäsikaloissa siat ovat samalla tilalla koko elinikänsä. Siat saavat vatsanpuruja kovin kuitupitoisesta ruuasta, joten vilja on sialle käyttökelpoista rehua. Eräs vanhimmista viljelykasveistamme on ohra, jota viljeltiin jo kaskialueilla ennen muinoin. Suurin osa ohrasadosta menee eläinten rehuksi ja rehuohraa voidaankin viljellä koko Suomessa. Elintarvikeohraa käytetään leipiin ja puuroihin sekä oluen valmistukseen. Ohrassa ei ole niin hyviä leipoutumisominaisuuksia eli sitkoa kuin vehnässä, mutta siitä on tehty rieskoja eli pyöreitä litteitä leipiä. Rieskat ovat vielä nykyäänkin suosittuja, varsinkin pohjoisemmassa Suomessa. Oluen valmistukseen käytettävä mallasohra on hieman erilaista kuin rehuohra ja mallasohraa voidaankin viljellä vain Etelä- Suomessa. Mallasohran tärkein ominaisuus on hyvä itävyys. Ohran käyttö ruuan valmistuksessa on lisääntynyt, koska riisiä on korvattu erilaisilla kotimaisilla vaihtoehdoilla. Ohra on paljon maukkaampaa eikä se jätä likikään niin isoa hiilijalanjälkeä. Syksyllä koko kesän kasvanut ohra kerätään ruuaksi tai rehuksi. Ennen ohra leikattiin käsin, viikatteella tai sirpillä ja laitettiin kuivumaan seipäille. Kuivunut vilja vietiin riiheen ja siitä hakattiin jyvät irti. Oljet käytettiin kuivikkeina tai eläinten rehuina. Vähitellen puintikin koneellistui; ensin tulivat tappurit, jotka koneellisesti hakkasivat jyvät irti. Tappurit olivat käsikäyttöisiä, ja ne vain irrottivat jyvät oljista. Vasta kun puintilaitteita pyörittämään saatiin hevoset, puimakoneiden laitteistoon voitiin liittää kohlimet ja viskurit. Näin saatiin jyvät, ruumenet ja oljet erikseen heti puinnin yhteydessä. Hevoskäyttöinen puimakone levisi Lounais-Suomeen, Etelä-Pohjanmaalle ja Karjalan Kannakselle jo luvulla, muihin maakuntiimme seuraavan vuosisadan alussa. Puimakoneita käytettiin hevosten lisäksi höyrykoneella, maamoottorilla, sähkömoottorilla tai traktorilla. Nykyään käytetään leikkuupuimureita, jotka ovat valtaisia koneita. Niiden leikkuupöytä voi olla yhdeksän metriä leveä. Tällaisilla koneilla puinti sujuu nopeasti suuriltakin aloilta. Puinnin jälkeen jyvät kuivataan tarvittaessa kuivurissa sellaiseen kosteuteen, että ne säilyvät varastossa yli talven homehtumatta. Arvoituksen vastaus: Odota että musiikki loppuu, karuselli pysähtyy ja nouse pois. Yksinkertaista!
2 2 Ryhmä 2. Lammas, kaura ja äes taustamateriaalia Arvoitus: laitumelle on eksynyt lampaita sekä kanoja. Niillä on yhteensä 26 jalkaa ja kahdeksan päätä. Montako kanaa laitumelle on karannut? Vastaus lopussa. Lammas on yksi vanhimpia kotieläimiämme. Se on jo vuotta ollut kesynä tuotantoeläimenä. Ja sinä yönä oli paimenia kedolla vartiomassa laumaansa. Tuttu lainaus jouluevankeliumista kertoo vanhasta ammatista, jota harjoitetaan vieläkin osassa maailmaa. Paimenet kulkivat lammaslauman mukana suojellen niitä pedoilta ja ohjaten paremmille ruokapaikoille. Niin merkittävä on ollut paimenten rooli, että vielä nytkin käytetään vertauskuvana hyvää paimenta, joka pitää huolta laumastaan. Lampaat ovat laumaeläimiä, jotka syövät, märehtivät ja lepäävät samassa rytmissä. Luonnossa lampaan puolustus petoja vastaan on sen lauma, joten lammas pyrkii aina vaistomaisesti laumaansa joka tilanteessa. Lampaat ovat uteliaita, mutta uusille asioille aluksi arkoja, siksi puhekieleen on juurtunut käsite lammasmaisesta käytöksestä, kun tarkoitetaan arkaa ja pelokasta käytöstä. Lampaita on usein viety kesäksi saareen laiduntamaan. Koska lampaat eivät voi uida pitkiä matkoja paksun villansa vuoksi, aitoja ei ole tarvinnut rakentaa. Paksu villakerros imee vettä ja tekee turkista raskaan. Nykyään lampaita pidetään myös maisemanhoitajina, jotka lisäävät alueen monimuotoisuutta ja pitävät joutoalueet siisteinä. Lisäksi laiduntavat lammaslaumat ilahduttavat ohikulkijoita. Lampaiden suosio kotieläimenä johtuu niiden monikäyttöisyydestä. Lampaasta saadaan lihan ja maidon lisäksi villaa langoiksi ja taljoja vaatteiksi. Lampaat keritään kaksi kertaa vuodessa. Keritseminen tarkoittaa villakerroksen leikkaamista pois kokonaan. Villantuotantoon jalostetuilla lampailla villakerros kasvaa niin nopeasti, että keritsemättä jättäminen aiheuttaa eläimille suuria ongelmia. Pitkä ja likainen villa tulee painavaksi ja hankaloittaa eläimen liikkumista ja erilaiset ihosairaudet voivat pesiä villakerroksen alla. Ennen arkipäiväisenä käytetyt välttämättömyystuotteet kuten villasukat ja -paidat ovat nykyään usein kalliita ja arvokkaita käsitöitä. Naisten työmäärä ennen oli valtaisa verrattuna nykyajan koneellistettuun keittiöön ja taloudenpitoon. Langat kehrättiin itse ja tehtiin taidokkaita käsitöitä. kaiken muun työn lisäksi. Usein juuri käsityöt kertoivat emännän arvon, mitä taitavampi emäntä, sen arvostetumpi hän oli kyläyhteisössä. Sana kauramoottori viittaa hevoseen ja sen ravintoon, mutta myös muut kotieläimet, kuten lampaat, syövät kauraa. Eläinten lisäksi myös ihmiset syövät kauratuotteita. Kaura on kasvi, jota voidaan viljellä koko maassa. Kaurapuuro on tuttu aamiaisruoka, mutta kaurasta saa paljon muutakin ja lisäksi se on terveellistä. Kaurassa on aminohappoa nimeltään lysiini, joka alentaa kolesterolia sekä sisältää runsaasti vitamiineja. Hämeessä on syöty ja syödään vieläkin talkkunaa eli piapoa, joka on tehty kaurasta. Hämäläiset syövät talkkunajauhonsa mielellään piimän kanssa. Talkkunajauhot ja piimä oli entisajan pikaruokaa, helppo tehdä ja ravitsevaa esimerkiksi heinätöissä. Talkkunan hyviä ominaisuuksia on yritetty herättää henkiin erilaisilla uusilla ruokaresepteillä kuten smootiet tai mustikkaletut. Kaura on monikäyttöistä muutenkin. Linnuille laitetaan usein talveksi kauralyhteitä syötäväksi ja kauranolkea voidaan käyttää lämmikkeenä koirankopissa talvella. Myös lemmikkieläinliikkeistä voi ostaa kauranolkea rehuksi jyrsijöille. Ulkonäöltään kaura eroaa muista kotimaisista viljoista, koska sen kukinto on röyhy, joka on heinäkasveilla yleinen kukintotyyppi. Syksyllä maa usein kynnetään talveksi ja keväällä se äestetään ennen kylvöä. Ensimmäinen äes oli risuäes eli jonkinlainen oksainen puu, jolla maata muokattiin hienommaksi. Äestyksen tarkoitus on luoda kasvualusta, missä juurtuminen ja kasvuun lähtö onnistuvat tasaisesti ja nopeasti. Muokkauksen on varmistettava myös juurten myöhemmälle kasvulle edulliset ilma-, vesi- ja lämpöolot. Kylvömuokkaus sekoittaa lisäksi kasvinjätteitä maahan ja torjuu rikkaruohoja. Vastaus: laitumelle on karannut kolme kanaa, viiden lampaan sekaan.
3 3 Ryhmä 3. Kana, vehnä ja kylvökone taustamateriaalia Arvoitus: Sinulla on kettu, kana ja jyväsäkki ja sinun pitää ylittää joki veneellä. Saat ottaa veneeseen vain yhden eläimen / asian samaan aikaan ja sinulla on vain yksi vene. Jos jätät kanan jyväsäkin kanssa, kana syö jyvät, mutta jos taas jätät ketun kanan kanssa, kettu syö sen. Mitä teet? Vastaus lopussa. Kana Ajanlaskumme alussa maailma oli hyvin toisenlainen kuin nyt. Suomessa elettiin rautakautta ja se tarkoitti, että jotain yksinkertaisia käyttöesineitä osattiin valmistaa raudasta. Suurin osa esineistä liittyi metsästykseen, joka oli ruuan hankkimisen kannalta tärkeää. Keräilytaloudesta oli siirrytty ainakin osittain pysyvämpiin asutuksiin ja tämä mahdollisti kotieläimet ja maanviljelyn. Suomi oli asutettu rautakaudella vain osittain, suurin osa asutuksesta oli rannikolla ja vesistöjen läheisyydessä. Vaikka maailma oli toisenlainen silloin, niin silti pihapiiristä voi löytää jotain tuttuakin. Kotieläimenä oli kanoja, vuohia ja lampaita. Pelloilla kasvoi härkäpapua ja villivehnää. Monen väriset maatiaiskanat kulkivat vapaina etsimässä ruokaa ja munivat munansa pensaiden alle ja muihin piilopaikkoihin. Koska kanat elivät laumassa, johon kuului kanoja sekä kukko, niin haudotuista munista saatiin myös poikasia. Maatiaiskanoilla on vielä nytkin luontaiset vaistotoiminnot tallella (haudontavietti, jälkeläistenhoito, ravinnonhaku) Kanoja on aina pidetty kotieläimenä, koska ne tuottavat munia ja myös lihaa. Enimmillään kana munii munan päivässä. Munantuotantoon jalostetut kanat munivat yleensä yhden munintakauden eli vuodesta puoleentoista. Muninta alkaa n. 4,5 kk iässä. Munintakauden jälkeen ne menevät teuraaksi. Liharotuiset kanat eli broilerit kasvavat teuraspainoon hurjaa vauhtia n. kuudessa viikossa. Maatiaiskanat tulevat toimeen vähällä ravinnolla ja varsinkin kesäaikaan kuopivat maasta hyönteisiä ja muuta syötävää. Kanat syövät myös hiekkaa, koska se jauhaa lihasmahassa eli kivipiirassa jyvät pienemmiksi. Maatiaiskanoja on nykyään niin vähän Suomessa, että niille on oma suojeluohjelmansa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksella. Suurin osa kanaroduista on jalostettu 1800-luvulla, mutta vasta 1900-luvulla perustettiin isoja kanaloita. Sitä ennen oli joka talossa ollut muutama kana, mutta kaupungistumisen myötä oli yhä enemmän ihmisiä, joilla ei ollut mahdollisuutta viljellä maata ja pitää eläimiä. Ensimmäisistä kanaloista on kehitys kulkenut yhä suurempiin kanaloihin ja jalostuksen avulla on kehittynyt erilaisia rotuja munien- ja lihantuotantoon. Myös erilaisia koristekanoja on jalostettu useita kymmeniä eri rotuja. Vehnä on vanhimpia viljelykasvejamme. Arkeologisten kaivausten perusteella voidaan todistaa, että esimerkiksi antiikin Roomassa leipä oli perusravintoa, jota aikuinen mies söi kilon päivässä. Vehnä on nykyään kolmanneksi eniten viljelty viljakasvi koko maailmassa ja osassa Eurooppa jopa eniten viljelty. Vehnää viljellään sekä rehuksi että leipäviljaksi. Rehuvehnää syövät monet kotieläimet, myös kanojen teollisissa rehuissa voi olla vehnää. Suomessa ei vehnää voida viljellä koko maassa, koska vehnä tarvitsee pitkän kasvukauden. Kasvukausi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on vähintään viitenä päivänä peräkkäin yli +5 C ja paikallinen tehoisa lämpösumma ylittää 20 vuorokausiastetta sitä seuraavan viiden päivän aikana. Kasvukauden pituus Jokioisilla on 165 vrk. Utsjoella, Lapissa se on noin vrk. Vehnää käytetään leivonnassa sen sitkon takia. Tämä tarkoittaa sitä että vehnänjauhossa on valkuaisaineita, jotka taikinaa tehdessä tekevät siitä helposti leivottavaa. Tätä ominaisuutta ei ole muissa viljoissa. Vehnää käytetään myös erilaisten pastojen valmistukseen. Vehnästä saadaan monenlaisia tuotteita kuten: grahamjauhot (käytetään koko jyvä kuorineen), hiivaleipäjauhot (kuorikerroksen alla oleva kerros), erikoisvehnäjauhot (jyvän ydin käytetään), mannaryynit (vehnän ydin rakeita) ja leseet (kuorikerros). Jos maanviljelyn alkuaikana oli vähän koneita ja töitä tehtiin paljon ihmistyövoimalla, niin tilanne on nykyään toisenlainen. Yksi viljelijä voi viljellä yli sadan hehtaarin tilaa tehokkaiden koneiden ansiosta. Yksi kevään ensimmäisistä toimenpiteistä on kylvö, joka ennen tehtiin käsin. Muokattuun ja lannoitettuun maahan heiteltiin siemenet, jotka peitettiin painamalla ne syvälle maahan raskaalla jyrällä. Nykyisillä kylvökoneilla voidaan kylvää yhtä aikaa sekä siemen että lannoite ja sijoittaa ne haluttuun syvyyteen. Tekniikka maatalouskoneissa kehittyy yhä huimaa vauhtia. Traktoreissa on tietokoneet, jotka tallentavat tietoa ja neuvovat kuljettajaa mm. koneen säädöissä. MTT:ssä meneillään olevat maataloustyökoneiden automaatiohankkeet pyrkivät tuottamaan suomalaisille maatalouskonevalmistajille perustietoa ja menetelmiä, jotka tukevat heidän tuotekehitystään. Arvoituksen vastaus: Ota ensin kana sillä kettu ei syö jyväsäkkiä. Sitten hae jyväsäkki jätä se sinne, ota kana mukaan vie se toiselle reunalle jätä se sinne ota kettu kyytiin kuskaa se jyväsäkin luokse ja hae kana.
4 4 Ryhmä 4. Nauta, heinä ja niittokone taustamateriaalia Kaksi lehmää istui tyynesti niityllä. Ensimmäinen lehmä sanoi, "Hei, oletko kuullut Hullun lehmän taudista?" "Joo", sanoi toinen, "eikö se ole se, joka muuttaa aivosi hilloksi?" Ensimmäinen lehmä sanoi, "Aivan. Pelkäätkö saavasi sen?" "En", sanoi toinen, "Olen traktori!" Nautojen historia kotieläimenä ulottuu vuoden taakse, mutta silloin nautaeläimien käyttötarkoitus oli hieman erilainen kuin nykyään. Nautoja ei suinkaan pidetty maidontuotannon takia, vaan vetoeläiminä. Nykyiset DNA -analyysit ovat paljastaneet, että suomalaiset alkuperäiset nautarodut, itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarja, ovat lähtöisin samoista kantapopulaatioista kuin monet pohjoiseurooppalaiset paikalliset nautarodut. Nakkilasta tehdyn vanhan luulöydön ajoitus on varmistanut, että Suomessa harjoitettiin karjataloutta jo yli vuotta sitten. MTT:n arkeologisen genetiikan tutkijat ja Helsingin yliopiston ajoituslaboratorio ovat ajoittaneet vanhimman Suomesta löytyneen kotieläimen luun varhaiselle pronssikaudelle. Suomessa nautojen jalostus aloitettiin 1800-luvulla. Vähitellen kehittyi eri rotuja lihan- ja maidontuotantoon. Maidontuotannossa käytetään naaraspuolisia nautoja eli lehmiä. Poikimatonta nuorta lehmää kutsutaan hiehoksi ja kerran poikinutta ensikoksi. Lehmä lypsää tasaisesti, koska se poikii joka vuosi. Lehmä kantaa vasikkaa yhdeksän kuukautta, kuten me ihmisetkin jälkeläisiämme. Lehmän maidosta valmistetaan paljon eri tuotteita kuten juustoa, jäätelöä, piimää, jogurttia, voita, viiliä ja ranskankermaa. Liharotuisista naudoista saadaan lihaa, samoin kuin lypsyrotuisten nautojen sonnivasikoista. Usein liharotuista karjaa pidetään kylmäpihatoissa. Kylmäpihatto on rakennus, jossa on katto ja seinät, mutta ei mitään lämmitystä. Keskellä pihattoa kulkee leveä ruokintakäytävä, jossa mahtuu ajamaan traktorilla. Ruokintakäytävän molemmin puolin on tilat eläimille. Naudoilla on muualla maailmassa merkitystä muutenkin kuin tuotantoeläimenä. Lehmät voivat olla merkki varakkuudesta tai niitä pidetään pyhinä eläiminä, kuten Intiassa. Luontaisesti naudat ovat laumaeläimiä, joilla on aina johtaja. Jos tarkkailee laitumella olevia nautoja, niin voi huomata että ne toimivat samassa rytmissä. Koko lauma syö, märehtii ja lepää yhtä aikaa. Kesällä laitumella olevan lehmälauman johtajuus ratkotaan yleensä keväällä ilman kovin rajuja taisteluita. Keväällä nurmi alkaa viheriöidä ja kasvaa. Osan nurmirehusta lehmät saavat syödä kesän aikana ulkona laitumella. Tuore timotei ja apila ovat niiden herkkua. Talvirehuksi heinä joko kuivataan tai säilötään AIV-liuokseen. Liuoksen kehittäjä Artturi Ilmari Virtanen on yksi harvoista Nobel-palkinnon saajista Suomessa. Ennen heinää ei viljelty muokatuissa pelloissa vaan lehmät laidunsivat niityillä ja metsälaitumilla ja myös talvirehu kerättiin luonnon niityiltä. Heinän lisänä käytettiin myös viljan olkea. Koska syömistä oli talvella niukasti, naudat olivat keväisin usein niin huonossa kunnossa, että hädin tuskin jaksoivat kävellä ulos. Kun heinää alettiin viljellä pelloilla, niin aluksi kaikki työ tehtiin käsin. Heinät niitettiin, laitettiin seipäälle ja ajettiin latoihin suojaan. Nykyään näkee maalaismaisemassa harvemmin heinäseipäitä, valtaisat muovipeitteiset suurpaalit ovat tavallisempi näky kuin heinäseipäät. Heinä on yleisnimitys monelle erilaiselle heinäkasville, joita käytetään kuivattuna eläinten rehuksi. Käytettävä lajike riippuu käyttötarkoituksesta, joita voi olla kuivaheinä, säilörehu tai laidun. Varsinkin laitumiin ja nurmiin käytetään usein siemenseoksia, joissa on usein mukana myös apilaa. Heinät niitettiin siis ennen viikatteella, mutta 1800-luvun loppupuolella oli jo Suomessakin niittokoneita. Ensimmäiset niittokoneet olivat hevosvetoisia, Elonkierrossakin voi nähdä tällaisen koneen, ei tosin 1800-luvulta, vaan 1950-luvun tienoilta. Niittokoneitakin nykyään vielä tarvitaan, vaikka heinää tehdään erilaisilla menetelmillä. Niittokoneilla voidaan niittää tienvarsien kasvustoja ja näin parantaa liikenneturvallisuutta. Usein tienvarsien niitto aiheuttaa vilkasta keskustelua, koska myös monet kauniit luonnonkukat viihtyvät pientareilla. Hyvälaatuista kuivaheinää saadaan myös latokuivureissa, joissa heinän kuivumiseen eivät sääolot vaikuta. Varsinkin kasvava hevostalous vaatii hyvälaatuista kuivaheinää, naudoille korsirehuksi sopii myös säilörehu.
5 5 Ryhmä 5. Vuohi, härkäpapu ja aura taustamateriaalia Heti virsikäs Vipunen avoi suunsa suuremmaksi, leukapielensä levitti, nieli miehen miekkoinensa, kulahutti kulkkuhunsa tuon on vanhan Väinämöisen. Siinä virsikäs Vipunen itse tuon sanoiksi virkki: "Jo olen jotaki syönyt, syönyt uuhta, syönyt vuohta, syönyt lehmeä mahoa, syönyt karjua sikoa: en ole vielä mointa syönyt, en tämän palan makuista!" Vuohi on tiettävästi vanhin lypsettävä kotieläin. Pohjoismaihin vuohet tulivat 4000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Lampaita ja vuohia on yleensä pidetty taloissa lähes yhtä paljon, mutta keskiajalla vuohi oli huonossa maineessa kristinuskon takia. Vuohta ja varsinkin urospuolista pukkia pidettiin paholaisen apurina. Vieläkin jossain kuvissa paholaisen muoto on pukinsorkkainen ja -sarvellinen. Raamatussa puhutaan syntipukista, joka sana on käytössä vielä nytkin, tosin monikaan ei varmaan mieti sanan alkuperää. Vaikka vuohia syrjittiin niiden maineen takia, niin varsinkin köyhät ihmiset suosivat vuohia kotieläimenä. Vuohi oli lammasta tai lehmää vaatimattomampi ruuan suhteen ja antoi maitoa ja lihaa. Vuohta onkin kutsuttu köyhän miehen lehmäksi. Suomessa vuohien lukumäärä laski aina 1970-luvulle saakka, vähimmillään vuohia oli parisen tuhatta yksilöä. Vuohien määrä on nyt taas noussut, koska vuohenmaidosta tehtyjen kotimaisten tuotteiden suosio kasvanut. Alkuperäinen fetajuusto tehdään vuohenmaidosta. Härkäpapu on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista. Sen isot siemenet ovat hyvä proteiinin lähde. Ennen perunan tuloa pavut ja herneet olivat Suomessakin yleisimpiä viljelykasveja. Härkäpapu oli suosittu kasvi, koska se ei ollut hallanarka ja sillä on isot siemenet ja tukeva kasvutapa. Nykyinen ympäristömyönteinen ajattelutapa on lisännyt sen viljelyä. Härkäpapu voisi korvata kaukana kasvatetun soijan esimerkiksi vegaanien proteiinin lähteenä. Härkäpapua kasvatetaan myös eläinten valkuaisrehuksi, vaikka sen viljelytekniikka on vähän ongelmallista. Härkäpapu tuleentuu myöhään, se pitäisi puida syys- lokakuussa, joka on melko myöhäinen puintiajankohta. Lisäksi suuret pavut on vaikea saada kuivaksi säilytystä varten. Jokioisilla on jalostettu Kontu-niminen härkäpapulajike. Lukevatkohan kasvinjalostajatkin Taru sormusten herrasta -kirjaa? Maatalouden alkuaikoina, ennen kun auraa oli vielä keksitty, oli käytössä sahra. Sahralla maata kuohkeutettiin ilman maan kääntämistä. Kyntöauran tarkoitus sen sijaan on kääntää maa syksyllä viillokselle. Tällä tavoin pidettiin kurissa rikkaruohot, ja talvella maan rakenne muuttui helpommin muokattavaksi. Varsinkin maanviljelyn alkuaikoina tämä oli tärkeää, kun rikkaruohon torjunta oli hankalaa ja koneiden teho ei ollut niin suuri. Maan kyntäminen on raskasta ja siksi kyntöaurojen edessä oli usein ollut parihevoset. Hevosaikaan kyntöaurassa oli 1-2 siipeä ja sama määrä oli vielä varhaisissa traktorivetoisissa kyntöauroissa. Uusimmat kyntöaurat ovat kääntöauroja, joissa on päällekkäin kahdet siivet, joista toiset osoittavat eri suuntiin. Pellon päässä aura käännetään ympäri ja työ voi jatkua. Nykyään ollaan siirtymässä pois kyntöauran käytöstä. Tämä on lähes yhtä suuri uudistus kun aikoinaan kyntöaurojen keksiminen. Sänkimuokkaus ja suorakylvö vähentävät ravinnepäästöjä ja viljelykustannuksia, mutta vielä toistaiseksi suurin osa pelloista kynnetään syksyisin.
Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ
Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa
LisätiedotRyhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa
Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Tehtävänne on tutkia Elonkierron sikoja, niiden käyttäytymistä ja ravintoa. Käyttäkää hyväksi 1 Tutkimus A: Sikojen aitaus (aitaukseen meno kielletty) 1. Tarkkailkaa
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotEläinten Hyvinvointi 1.3.2016
Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet
LisätiedotAlkuperäiseläinten kasvattaminen
Toimenpide on geneettistä monimuotoisuutta edistävä ympäristösopimus. Toimenpiteen avulla estetään suomalaisiin alkuperäisrotuihin kuuluvien eläinten kuoleminen sukupuuttoon lisäämällä rotuihin kuuluvien
LisätiedotKansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot
Kansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot Taulukko 1. Nautojen pohjoiset kotieläintuet vuonna 2016 Naudat Tukikelpoinen eläinryhmä Emolehmät (väh. kerran poikineet) Emolehmähiehot
LisätiedotELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotTäydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot
LisätiedotTäydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi
Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot
LisätiedotTEHOTUOTANTO JA ELÄINTEN OIKEUDET
TEHOTUOTANTO JA ELÄINTEN OIKEUDET Lämpötilojen ja merenpinnan nousu, sulavat jäävuoret ja jäätiköt sekä muuttuvat merivirrat ja säämallit tekevät ilmastonmuutoksesta vakavimman uhan, joka ihmiskunnan on
LisätiedotAloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle
Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään
LisätiedotELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM
ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan
LisätiedotTäydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset. Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot seuraavilta osaalueilta Eläinten
LisätiedotOhran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka
MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä
LisätiedotPöljän kotiseutumuseo
Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen
LisätiedotLIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
LisätiedotTäydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015. 45/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015 45/2015 Valtioneuvoston asetus eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa Annettu Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2015 Valtioneuvoston
LisätiedotLuomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen
Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen Sisältö Tulevaisuuden näkymät luomurehujen käyttö Rehun hygienia-asiat Rehutilanne tänään
LisätiedotC2-alue Tilatuki 1) 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167
Pinta-alatuet v.2012 Huom. Tilatuki maksetaan täysimääräisenä 5000 euroon asti. Yli 5000 eurosta leikataan 10 %. euroa/ha E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 29.11.2011 7) 15) 18) 4) 4) 9) 4) 8) 16) 3) 3)
LisätiedotPalkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2016. Kotieläinkoulutus 13.4.2016
Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2016 Kotieläinkoulutus 13.4.2016 Yleistä lammas- ja vuohipalkkioista Rekisteriperusteisia Hallinnassa oltava keskimäärin vähintään 20 palkkiokelpoista
LisätiedotTÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa
TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Muutoksia tulossa Läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2016 1 Täydentävät ehdot= TE Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on EU:n maksamien
LisätiedotSUOMEN VUOHIEN HISTORIA
SUOMEN VUOHIEN HISTORIA AULI BLÄUER, LUONNONVARAKESKUS BoNe: Naapurista lainaamassa. Kulttuurikontaktit karjanhoidon kehittäjänä Itämeren pohjoisosassa esihistoriallisena ja historiallisena aikana. Vuohien
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS. Lampaat Vuohet
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS Lampaat Vuohet Kyrö 07.04.2015 1 Yleistä eläinten hyvinvointikorvauksesta 2015 Sitoumus alkaen 01.05.2015 1 -vuotinen sitoumus Tänä vuonna poikkeus: 01.05.2015-31.12.2016 Seuraava
LisätiedotKotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna
Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Papuilta, Jokioisten Martat, 16.3.2016 YK:n yleiskokouksen nimeämä, FAO:n organisoima http://iyp2016.org/
LisätiedotEläintuet 2015. Lähde: Mavi,MMM
Eläintuet 2015 Lähde: Mavi,MMM Muutoksia 2015 Sika- ja siipikarjan tuotannosta irrotettu tuki jatkuu. C-tukialueella maksetaan edelleen pohjoista tukea emolehmille, emolehmähiehoille, sonneille, häreille,
LisätiedotLuonnonmukaisen tuotannon ohjeet
Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet ELÄINTUOTANTO Tuuli Pulkkisen aineistoa muokannut Eeva Vornanen 18.2.2011Tuuli Pulkkinen Tuuli Pulkkinen Luomutuotannon yleisiä periaatteita Eläintuotannolla oltava yhteys
LisätiedotJättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.
Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se
LisätiedotViljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä
Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,
LisätiedotTäydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus
Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen
LisätiedotELIA OTETAAN TAIVAASEEN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.
LisätiedotELÄINKOULUTUS 2016. Paula Gustafsson 31.3.2016 1
ELÄINKOULUTUS 2016 Paula Gustafsson 31.3.2016 1 TÄYDENTÄVÄT EHDOT Tukihakemuksen jättänyt viljelijä on vastuussa täydentävien ehtojen noudattamisesta vuonna 2016 aikavälillä 01.01-31.12.2016 Hyvän maatalouden
LisätiedotEU:N ELÄINPALKKIOT KANSALLISET KOTIELÄINTUET ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS ALKUPERÄISROTUSOPIMUKSET
EU:N ELÄINPALKKIOT KANSALLISET KOTIELÄINTUET ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS ALKUPERÄISROTUSOPIMUKSET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen huhtikuussa 2015 13.4.2015 1 EU:n eläinpalkkiot Vanhat
LisätiedotLuomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan
ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Alma Media / Uuden Suomen kokoelma / rajattu 6. Ahkeraa työntekoa Maaseudulla heinäntekoon lähtivät kaikki. Työhön tarvittiin miehet, naiset ja
LisätiedotKOTIELÄINTUET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen tammikuussa Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015.
KOTIELÄINTUET 2015 Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen tammikuussa 2015. Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015. Lähde: Mavi, MMM 6.2.2015 10.2.21015 Muutoksia vuodelle 2015
LisätiedotKOTIELÄINTUET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen helmikuussa Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015.
KOTIELÄINTUET 2015 Lähde: Mavi, MMM 11.3.2015 Muutoksia vuodelle 2015 Kotieläintilan korotukset: Ympäristökorvausjärjestelmässä ei kotieläintilan määritelmää LHK:ssa kotieläintiloille 60 /ha lisä; eläintiheydessä
LisätiedotHärkäpapu siipikarjan rehuna
Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa
LisätiedotMaa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä
Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto Vehnäala ja keskisadot pienentyvät hieman tänä
LisätiedotTuotantoeläinten olennaiset käyttäytymistarpeet
1 Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta 16.9.2014 Tuotantoeläinten olennaiset käyttäytymistarpeet Käyttäytymistarpeella tarkoitetaan sellaista käyttäytymistä, joka on välttämätöntä yksilön normaalin
LisätiedotKauran käyttö kotieläinten ruokinnassa
Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa FI 2013 Kaura Kauran viljelyllä ja rehukäytöllä on pitkät perinteet Suomessa. Yli neljäsosa Suomessa tuotetusta viljasta on a. Puhdas maaperä ja viileä ilmasto soveltuvat
LisätiedotSiemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito
Lisätiedottorstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat
Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa
LisätiedotKasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -
Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta
LisätiedotOMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus
OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja
Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja 9.4.2015 Tavoitteet Eläinten hyvinvoinnin kohentaminen Lajinmukaisemman hoidon edistäminen Tietoisuus eläinten hyvinvointiin
LisätiedotPeltokasvien luomuviljely
Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren
LisätiedotKotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt.
Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt.fi Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2015. 348/2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2015 348/2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta vuonna 2015 Annettu Helsingissä
LisätiedotKANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon
KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon KANAT OVAT YKSILÖITÄ, JOTKA ELÄVÄT PARVESSA Kanoja tulee hankkia kerralla useampi. Kukko ei ole väl1ämätön. Kukon kaitsema parvi *on puuhakkaampi
LisätiedotLaitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?
Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään
LisätiedotLaatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows
Laatuvilja rehuksi Kimmo Kytölä 25.1.2017 #Kaura8000 Knowledge grows A-Rehu Oy Seinäjoki Koskenkorva Varkaus Mynämäki 1.2.2017 2 A-Rehu Oy Omistajat: Atria Suomi Oy 51% Itikka osk 20 % Lihakunta 20 % Pohjanmaan
LisätiedotHerra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.
Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen
LisätiedotMiten hoidat ja istutat nurmikkoasi
Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Nurmikon käyttäminen Hemmanetin valmiit nurmikot kestävät heti että niitten päälle kävellään. Mutta alussa kannattaa olla vähän varovainen ettei rasita nurmikkoa liikaa
LisätiedotSiemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho
Siemenviljelijän puheenvuoro Siementuottajapäivä 10.2.2017 Heikki Perho Myllykylän tila Ypäjällä, Ypäjänkylässä Historia ulottuu 1540 luvulle saakka, tilan 17. jatkaja Kasvinviljelytila, pinta-ala vuokramaineen
LisätiedotPeltoviljely Muuruveden koulutilalla
Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä
LisätiedotSikojen Ruokintasuositukset 2014
Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin
LisätiedotTukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma Eläinten hyvinvointikorvaus. MMM/Juha Palonen Helmikuu Sivu
Tukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Eläinten hyvinvointikorvaus MMM/Juha Palonen Helmikuu 2014 Sivu 1 17.2.2014 Yleistä Valmistelu laajassa työryhmässä maaseutuohjelma valtioneuvostoon
LisätiedotOHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON
OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON LAMPAAT Lammas on laiduntava märehtijä ja laumaeläin, joka vaatii hoitajaltaan hyvää perehtymistä lajin tarpeisiin sekä niitä koskeviin määräyksiin. Laki velvoittaa,
LisätiedotSisältö. Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura
VILJA JA VILJALAJIT Sisältö Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura Ulkomaiset viljat Maissi Riisi Hirssi Durra Tattari Amarantti Kvinoa Viljanjyvä
LisätiedotTehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.
Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?
LisätiedotViljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu
Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan
LisätiedotHÄRKÄPAPU. Opetusmateriaali. Laatinut: Sonja Hakala, Tuotepäällikkö (Elintarviketieteiden maisteri)
HÄRKÄPAPU Opetusmateriaali Laatinut: Sonja Hakala, Tuotepäällikkö (Elintarviketieteiden maisteri) MIKÄ IHMEEN HÄRKÄPAPU? Palkokasvi, jota viljeltiin jo ennen ajanlaskun alkua ruoaksi Välimeren alueella
LisätiedotMarkkinakehityksestä yleensä
Markkinakehityksestä yleensä lihan kulutus kasvaa globaalisti, kaksinkertaistuu vuoteen 2040. Broileri, nauta Eussa kulutus vakaa. Sika laskussa, broiler nousussa. Suomessa vastaava. Mitä Suomessa tapahtuu?
LisätiedotLataa Syötäväksi kasvatetut - Miten ruokasi eli elämänsä (p) - Lappalainen Elina. Lataa
Lataa Syötäväksi kasvatetut - Miten ruokasi eli elämänsä (p) - Lappalainen Elina Lataa Kirjailija: Lappalainen Elina ISBN: 9789523000018 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.11 Mb Suomalainen syö vuodessa
LisätiedotHEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun
HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun Markku Saastamoinen Uudistuva hevostalous Hevostalous biotaloutena, Hyvinkää 8.5.2018 Luonnonvarakeskus Hevostalous biotaloudessa Uusiutuvien bioperäisten
LisätiedotTUOVA Tuottavaa valkuaista hanke
TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 2008 MATEMATIIKKA
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 008 MATEMATIIKKA TEHTÄVIEN RATKAISUT Tehtävä. Maljakossa on 0 keltaista ja 0 punaista tulppaania, joista puutarhuriopiskelijan on määrä
LisätiedotMinä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti
Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen
LisätiedotPellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana
Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista
LisätiedotMaa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä
Maa- ja elintarviketalouden ennuste 26.9.2017 Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto milj. tonnia 775 750 725 700 675 Edellisvuosien
LisätiedotRehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,
MAIDONTUOTANNON TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2015 Laskelmat mukaeltu Tuottopehtorista http://www.proagria.fi/tuottopehtori/ Tuotot / lehmä Maito (4,3%, netto) litraa 0,380 8100 3078 9600 3648 Kansallinen tuki
LisätiedotRehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,
MAIDONTUOTANNON TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2016 Laskelmat mukaeltu Tuottopehtorista http://www.proagria.fi/tuottopehtori/ Tuotot / lehmä Maito (4,3%, netto) litraa 0,380 7680 2918 9600 3648 Kansallinen tuki
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotVarsinais-Suomen ruokaketju
Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja
LisätiedotRUUAN REITTI. Valitkaa ryhmässä jokin ruuan reiteistä.
RUUAN REITTI Valitkaa ryhmässä jokin ruuan reiteistä. Vaihtoehtoina ovat: Kalan reitti Kananmunan reitti Kasvisten reitti Lihan reitti Maidon reitti Viljan reitti Tehkää reittiin liittyvät tehtävät. Tehtävät
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus
Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti
LisätiedotAleksin vanhemmat ovat matkoilla, ja hän on serkkunsa Emilian luona yökylässä. Tänään en ehdi olla kotona teidän kanssanne, isä sanoo laittaessaan
Aleksin vanhemmat ovat matkoilla, ja hän on serkkunsa Emilian luona yökylässä. Tänään en ehdi olla kotona teidän kanssanne, isä sanoo laittaessaan aamupalaa. Saatte tulla mukaani töihin. Emilian isä on
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2011 1382/2011 Valtioneuvoston asetus kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä, taudeista ilmoittamista, eläinten hyvinvointia
LisätiedotVIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET
1 VIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET 2 VIIKKO 1 - Johdanto Tällä ensimmäisellä viikolla käymme läpi ravitsemuksen perusteet. Käymme läpi kolme perusravintoainetta. Niitä kutsutaan usein nimellä makroravinteet.
LisätiedotTAPELIN LUOMUSIKA Tilan historiaa 1969 lihasikalan rakentaminen 240 lihasialle ja vaihto lypsylehmistä lihasikoihin, peltoa n. 16 ha 1982 sukupolven vaihdos 1999 Yhdistelmäsikalan rakentaminen 70 emakolle
LisätiedotJohdatus aisteihin. Tunti 1
Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta
LisätiedotLataa Syötäväksi kasvatetut - Lappalainen Elina. Lataa
Lataa Syötäväksi kasvatetut - Lappalainen Elina Lataa Kirjailija: Lappalainen Elina ISBN: 9789517968430 Sivumäärä: 357 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.44 Mb Suomalainen syö vuodessa keskimäärin 76 kiloa
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima
Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible
LisätiedotKotieläintilan kertaus. Tuki-infot 2017
Kotieläintilan kertaus Tuki-infot 2017 Kotieläinten tuet Lypsylehmille maksetaan AB-alueella unionin lypsylehmäpalkkiota C-alueella on sen sijalla maidon pohjoinen tuotantotuki Lypsylehmäpalkkiossa ehtona
LisätiedotValkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015 121/2015 Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2016 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2016 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen
LisätiedotKatsaus siipikarjatuotannon talouteen
Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotTäydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin vaatimuksia Tieto itää! Täydentävien ehtojen neuvojakoulutus
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin vaatimuksia Tieto itää! Täydentävien ehtojen neuvojakoulutus 8.5.2018 Eläinten hyvinvoinnin ja tunnistamisen yksikkö Taina Mikkonen Täydentävien ehtojen eläinten
LisätiedotTäydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi
Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien
LisätiedotMTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa
Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotEerolan tila, Palopuro SYKSY
1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien
LisätiedotItämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry
Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy
LisätiedotMerijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle
ILMOITUS Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lannan varastoinnista lantapatterissa lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle lannan luovuttamisesta ympäristöluvan saaneelle hyödyntäjälle
Lisätiedot