PPERUSKORJAUSHANKKEIDEN PERUSKORJAUSHANKKEIDEN PERUSKORJAYSHANKKEIDEN PRIORISOINTI PPRIOPPPPRIORISOINTI P PÄIVÄKODIT ASUKASPUISTOT JA ASUKAS- PUISTOT

Transkriptio

1 PPERUSKORJAUSHANKKEIDEN PERUSKORJAUSHANKKEIDEN PERUSKORJAYSHANKKEIDEN PRIORISOINTI PPRIOPPPPRIORISOINTI P PÄIVÄKODIT PÄIVÄKODIT ASUKASPUISTOT JA ASUKAS- PUISTOT

2 1 PERUSKORJAUSHANKKEIDEN PRIORISOINTI TARKISTUS JA PÄIVITYS 2011 PÄIVÄKODIT ASUKASPUISTOT

3 2 Espoon kaupunki priorisointiryhmä Espoo 2011 ESIPUHE Vuonna 2001 valmistui väliraportti päiväkotikiinteistöjen peruskorjaushankkeiden priorisoinnista. Se käsitti 16 kiinteistön arvioinnit. Varsinaista priorisointiraporttia päiväkodeista ei tuolloin laadittu. Samana vuonna laadittiin kymmenestä asukaspuistorakennuksesta vastaavanlainen arviointi kuin päiväkodeista. Koulujen osalta peruskorjausten priorisointiraportti valmistui 2003 ja vuonna 2007 siitä laadittiin päivitetty versio. Nyt valmistuneessa Päiväkotien peruskorjaushankkeiden priorisointiraportissa on priorisoitu yhteensä 81 päiväkotia, 6 koulujen yhteydessä olevaa päiväkotia ja 10 asukaspuistorakennusta. Vanhimmat nyt priorisoidut päivähoitokäytössä olevat rakennukset on rakennettu 1900-alussa ja nuorimmat 1990-luvulla. Kriteereinä peruskorjauslistalle pääsyyn on ollut rakennuksen ikä ja tekninen kunto. Espoossa on kehitetty peruskorjaushankkeiden priorisointia varten oma arviointi- ja pisteytysjärjestelmä, jolla kiinteistöjen peruskorjaukset voidaan mahdollisimman puolueettomasti asettaa kiireellisyysjärjestykseen. Tässä priorisoinnissa arviointi- ja pisteytysjärjestelmää on edelleen kehitetty. Pisteytysjärjestelmässä arvioidaan kiinteistön ympäristövaikuttavuutta, arkkitehtuuria, teknistä kuntoa sekä tilojen toimivuutta, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Nämä arviointialueet sisältävät vielä yksityiskohtaisempia arviointikohtia ja näillä voi olla vielä alakohtia. Tässä priorisointiraportissa on muutamia arviointikriteerejä muutettu verrattuna vuonna 2001 päiväkodeista laadittuun peruskorjausten väliraporttiin ja vuonna 2007 valmistuneeseen koulujen peruskorjausten priorisointiraporttiin. Rakennuksen tavoiteltu elinkaari on poistettu kokonaan omana arviointikohtanaan. Työryhmän käsityksen mukaan rakennuksen elinkaari

4 3 muodostuu priorisoinnin eri arviointikohdista saadusta kokonaispistemäärästä, eikä se näin ollen vaadi erillistä arviointikohtaa priorisointilomakkeessa. Tavoitellun elinkaaren tilalle uudeksi arviointialueeksi otettiin ympäristövaikuttavuus, joka muodostuu kahdesta alakriteeristä: rakennuksen energiatehokkuudesta sekä lämmöntuotantotavasta eli energiamuodosta, jolla rakennus lämmitetään. Samalla poistettiin arviointikriteereistä Teknisen kunnon alakohtana ollut Ylläpito, jonka alakohtana ollut Energiatalous vastaa osittain rakennuksen ympäristövaikuttavuuden kohtaa Energiatehokkuus. Priorisoiduista päiväkodeista laskettiin myös energiatehokkuusluku (ET-luku), jonka luokkatunnus lisättiin lomakkeen nimiöosaan. Lisäksi rakennuksen toimivuuden arviointiin on lisätty uutena kriteerinä Esteettömyys, jossa on arvioitu sekä rakennusten sisätilojen että ulkotilojen esteettömyyttä. Priorisoinnin tarkoitus on asettaa peruskorjaushankkeet kiireellisyysjärjestykseen. Pisteytyksellä selvitetään peruskorjauksen tarve mahdollisimman objektiivisesti. Pisteytys sisältää eri arviointinäkökulmia, joista rakennuksen teknisellä kunnolla on suurin painoarvo. Numeraalisen esitystavan perusteella peruskorjaushankkeet voidaan asettaa kiireellisyysjärjestykseen. Arvioidut päiväkodit ovat eri-ikäisiä, erikokoisia ja osassa niistä tilat ja varustus eivät vastaa tämän päivän päiväkotitiloille asetettuja vaatimuksia esimerkiksi tilojen riittävyyden tai kuraeteisten varustuksen suhteen. Kiinteistöissä havaitaan käytön aikana myös yllättäviä ja välttämättömiä korjaustarpeita esim. rakennuksessa ilmenneistä kosteus- tai homevaurioista johtuen. Näissä tapauksissa korjauksiin on ryhdyttävä välittömästi riippumatta rakennuksen sijoittumisesta priorisointijärjestykseen. Päiväkotien peruskorjaushankkeiden priorisointia tullaan käyttämään palveluverkkosuunnitelmaa laadittaessa, investointiesityksiä sekä vuosikorjaus- ja perusparannusesityksiä valmisteltaessa. Hankkeet, joiden kustannusarvio nousee yli 600 t, ovat investointisuunnitelmaan esitettäviä peruskorjaushankkeita. Priorisointi selkiyttää tarkastelua siitä, mitkä hankkeista esitetään peruskorjaushankkeiksi ja mitkä esitetään vuosikorjauksiksi ja perusparannuksiksi. Peruskorjauksiin sisältyy huomattavia perusrakenteiden ja talotekniikan (LVISA) perusparantamista ja uusimista. Peruskorjaushankkeisiin sisältyy myös jonkin verran tilamuutoksia ja toiminnallisia muutostöitä. ARVIOINTIALUEET JA PISTEYTYS Alla olevassa pisteytystaulukossa on esitetty nyt käytetyt eri arviointialueiden maksimipistemäärät. Vertailun vuoksi sulkuihin on merkitty vuonna 2001 suoritetun päiväkotien peruskorjausten päivityksessä käytetyt priorisoinnin arviointialueiden maksimipistemäärät sekä molempien priorisointien prosentuaaliset osuudet kokonaispistemääristä.

5 4 Kohdekiinteistöä tarkastellaan arviointialueiden mukaan seuraavasti: Arviointialue maksimipistemäärä % 1. Ympäristövaikuttavuus (Elinkaari) 24 (16) 5,13 (3,31) 2. Arkkitehtuuri 40 (40) 8,55 (8,26) 3. Tekninen kunto 220 (244) 47,01 (51,24) 4. Toimivuus 96 (96) 20,50 (19,00) 5. Terveellisyys/sisäilmasto 48 (48) 10,26 (9,92) 6. Turvallisuus 40 (40) 8,55 (8,26) Yhteensä 468 (484) 100,00 Priorisointilomakkeessa arviointialueisiin tehdyt muutokset on tehty siten, ettei priorisoinnista saatava kokonaispistemäärä muuta arviointialueiden keskinäistä suhdetta. Aiemmin 1. kohdassa ympäristövaikuttavuuden kohdalta pois jätetty rakennuksen elinkaaresta annettu maksimipistemäärä oli aiemmin16 pistettä. Sen tilalle tulleen uuden ympäristövaikuttavuuden painoarvo on 24 pistettä. Ympäristövaikuttavuuden pistemäärä kuvaa hyvin rakennuksen energiatehokkuuden ja kestävän kehityksen painoarvon kasvua nykyrakentamisessa. Arviointialueista suurin painoarvo on edelleen rakennuksen teknisellä kunnolla. Arviointialueet sisältävät yksityiskohtaisempia arviointikohtia, esimerkiksi lämmöntuotantotapa, kulttuurihistorialliset tekijät, rakennustekniikka, ryhmähuoneet, fysikaaliset tekijät. Näillä voi olla vielä alakohtia. Arviointikohdille annetaan pisteitä 0-4, jotka kerrotaan etukäteen määritellyillä painokertoimilla 1-4. Suurempi pistemäärä on peruskorjauksen kannalta merkittävämpi. Painotetut pisteet lasketaan yhteen ja summa kuvaa peruskorjaustarvetta numeraalisesti. Arkkitehtuurin osalta arviointikohdille annetun pisteen painoarvo on päinvastainen. Mitä suurempi pistemäärä arkkitehtuurin kohdalle on merkitty, sitä arvokkaampi rakennus on kysymyksessä. PRIORISOINNISSA KÄYTETYT ARVIOINTIKRITEERIT 1 Ympäristövaikuttavuus Ympäristövaikuttavuus muodostuu kahdesta arviointikohdasta: energiatehokkuudesta ja lämmöntuotantotavasta. 1.1 Energiatehokkuus Energiatodistuksen käyttöönoton tavoitteena on nostaa rakennusten energiatehokkuus tärkeäksi valintatekijäksi. Energiatodistus mahdollistaa vertailun rakennusten välillä ja auttaa kiinteistönomistajaa kiinnittämään huomiota rakennuksen energian käyttöön.

6 5 Energiatodistuksessa kerrotaan rakennuksen tarvitsema lämmitysenergia, laite- tai kiinteistösähkö, jäähdytysenergia sekä niiden pohjalta laskettu, bruttoalaan suhteutettu energiatehokkuusluku (ET-luku). Energiatehokkuusluvun perusteella määräytyy rakennuksen energialuokka asteikolla A-G. Vähiten energiaa kuluttaa A-luokan kiinteistö, eniten G-luokan kiinteistö. Päiväkotien energiatehokkuusluokat on määritetty vuoden 2010 toteutuneen energiankulutuksen perusteella. Jos rakennuksen energiankulutusta ei ole voitu luotettavasti määrittää, on rakennukselle annettu tämän takia energiatehokkuusluokka G. 1.2 Lämmöntuotantotapa Espoon kaupungin energiatehokkuussopimus edellyttää uusiutuvien energiamuotojen edistämistä sekä sähkö- ja öljylämmityksistä luopumista. Tämä on otettu pisteytyksen perustaksi. 0 Uusiutuva polttoaine Tähän ryhmään kuuluvat metsähake, puupelletti, kierrätyspuuhake, vesivoima, aurinko- ja maalämpö, tuulienergia, sekä kaatopaikkakaasuista ja viemärivesistä erotetuilla biokaasuilla tuotettu energia. Puunpolton katsotaan olevan hiilidioksidikuormitusta lisäämätön, ns. hiilineutraali polttoaine. Energiatehokkuussopimuksen perusteella uusiutuva energia on ensisijainen lämmitysenergiamuoto kaukolämpöverkon ulkopuolella. 2 Kaukolämpö Espoossa kaukolämpö tuotetaan pääosin sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantona Fortumin kivihiili-maakaasu-voimalaitoksessa. Kaukolämpö on elinkaarikustannustehokkain lämmitysmuoto ja kaukolämpöverkkoalueella ensisijainen lämmitysmuoto. 4 Sähkölämpö Espoon yhteispohjoismaisesta sähköpörssistä hankkima sähköenergia on pääosin vesivoimalla ja ydinvoimalla tuotettua energiaa, joten sen hiilioksidipäästöt ovat kohtuullisen pienet. Sähköntuotannon ydinenergiaosuus ja huippukuormien tuotanto kivihiili- ja öljypohjaisilla polttoaineilla tekee sähköstä osin uusiutumatonta. Energiatehokkuussopimuksen mukaan sähkölämmitys on tarkoitus korvata uusiutuvia energioita käyttävillä lämpölaitoksilla vuoteen 2020 mennessä. 4 Öljylämpö Öljy on lämmityspolttoaineena uusiutumatonta ja sen hiilidioksidipäästöt ovat korkeat. Energiatehokkuussopimuksen mukaan öljylämmitys on tarkoitus korvata uusiutuvia energioita käyttävillä lämpölaitoksilla vuoteen 2020 mennessä.

7 6 Rakennuksen kokonaisenergiankäytössä luonnonvarojen kulutuksen kannalta on sähkölämpö hieman öljylämpöä huonompi, mutta hiilidioksidipäästöjen kannalta öljylämpö on selvästi huonompi johtuen Espoon ostaman sähkön tuotantotavasta. Pisteytyksessä molemmille lämmitysmuodoille on annettu kerroin 4 johtuen edellä mainitusta sekä siitä, että molemmista lämmitysmuodoista pyritään eroon vuoteen 2020 mennessä. 2. Arkkitehtuuri Arkkitehtuurin osalta arvioitavia asioita ovat mm. rakennuksen sisä- ja ulkotilojen arkkitehtuurin laatu, rakennuksen detaljoinnin laatu ja määrä, rakennuksen asema kaupunkikuvassa sekä rakennukseen liittyvä kulttuurihistoriallinen tausta. Näiden arvioimiseksi rakennukset on jaettu viiteen luokkaan seuraavasti: 0 ei arvoa tai arvo erittäin vähäinen 1 vähäinen arvo 2 kohtalainen arvo 3 merkittävä arvo, alueellisesti arvokas 4 erittäin merkittävä arvo, kansallisesti arvokas (tai jopa kansainvälisesti arvokas) Priorisoidut päiväkotirakennukset ovat hyvin eri-ikäisiä, mikä vaikeuttaa niiden arvioimista yhtenä ryhmänä. Espoon vanhimmat päiväkoteina toimivat rakennukset on rakennettu 1800-luvun lopussa (Auroran päiväkoti) ja luvun alussa (Smedsby daghem) ja niille on ehtinyt kertyä vuosikymmenten saatossa sekä kulttuurihistoriallista että ympäristöllistä arvoa. Päiväkotirakennuksista on myös arkkitehtonisia arvoja, joita on syytä suojella tulevien peruskorjausten yhteydessä. Priorisoitujen päiväkotien joukossa olivat Espoon ensimmäiset varsinaisesti kunnalliseen päivähoitokäyttöön rakennetut rakennukset, Lintuvaaran päiväkoti (Lastentarha Harakka) ja Tapiolan lastentalo. Molemmat valmistuivat vuonna Se, että nämä rakennukset ovat säilyneet alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisessa käytössä, antaa niille erityistä arvoa. Vanhempiin päiväkoteihin on ajan saatossa tehty muutoksia ja laajennuksia, joissa ei ole riittävästi huomioitu alkuperäisen rakennuksen arkkitehtuuria. Nämä myöhemmin tehdyt muutokset saattavat alentaa vanhimpien rakennusten arkkitehtonista ja historiallista arvoa. Nuorimmat priorisoidut päiväkodit on rakennettu 1990-luvun alussa. Näille rakennuksille ei ole luonnollisestikaan ehtinyt kertyä juuri kulttuurihistoriallista arvoa. Nuorempien rakennusten arkkitehtuurin arvioiminen on myös vaikeampaa, koska ajallista etäisyyttä rakennusajankohdan ja nykyhetken välillä on kertynyt vasta vähän. Näissä kohteissa onkin keskitytty arvioimaan rakennuksen suhdetta lähiympäristöönsä, niiden sisä- ja ulkoarkkitehtuurin ja yksityiskohtien laatua sekä rakennuksen toimivuutta päiväkotikäytössä. Arkkitehtuurin ja kulttuurihistoriallisten tekijöiden perusteella annetut pisteet ovat suuntaa antavia. Hankesuunnitteluvaiheessa peruskorjattavien rakennusten

8 7 arkkitehtuuri ja historialliset arvot on selvitettävä tarkemmin, esim. laatimalla kohteista tarvittaessa rakennushistoriaselvitys. 3. Tekninen kunto 3.1 Rakennustekniikka Päiväkotirakennusten rakennustekninen kunto selvitettiin seuraavalla menetelmällä. Kohteista laaditut rakennepiirustukset käytiin läpi ja niistä löydetyt riskirakenteet analysoitiin. Kiinteistöjen kunnossapitohistoria selvitettiin käymällä läpi niistä laaditut kunnossapitoraportit sekä haastattelemalla kohteiden kunnossapidosta huolehtivat piirirakennusmestarit. Kohteiden iän perusteella arvioitiin rakenteiden jäljellä oleva elinkaari. Lisäksi kohteisiin tutustuttiin käymällä niissä paikan päällä LVIA-tekniikka Lämpö- ja vesijohtoverkostojen pisteytyksessä on otettu huomioon järjestelmän ikä. Lisäpisteitä on annettu, jos on ollut tiedossa jokin vika järjestelmässä tai, jos jotain järjestelmän osaa, joka on elinkaarensa lopussa, ei ole vielä vaihdettu. Mikäli rakennuksessa on lämminvesiverkostoon liitetty lattialämmitys, on pisteytyksessä noudatettu maksimipisteytystä. - Ilmanvaihdon pisteytyksessä huomioitiin, onko tilat varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtolaitteistolla. Lämmöntalteenoton puuttumisesta annettiin lisäpisteitä. - Rakennusautomaation pisteytyksessä huomioitiin järjestelmän ikä ja tyyppi. 3.3 Sähkötekniikka Sähkö- ja telejärjestelmien priorisoinnissa on ensin selvitetty järjestelmien teoreettinen elinkaari, jonka jälkeen on arvioitu ko. rakennuksen järjestelmien kunto. Lisäksi on verrattu rakennuksia uudisrakennuksiin mm. puuttuvien turvallisuusjärjestelmien selvittämiseksi. Teoreettisen elinkaaren pisteet ovat seuraavat 70-luku luku v 90-luku v 00-luku v

9 8 3.6 Kalusteet ja varusteet Lasten sekä tilojen muiden käyttäjien ja henkilökunnan turvallinen ja terveellinen ympäristö edellyttää, että kalusteet ja varusteet ovat toimivia ja ehjiä sekä mitoitukseltaan ja sijoittelultaan ergonomisesti asianmukaisia. Tarkasteluissa ja katselmuskäynneillä henkilökunnan näkemyksenä kiinnitettiin huomiota mahdollisiin terveydelle haitallisiin tai vaarallisiin kuormitusta tai tapaturman vaaraa aiheuttaviin seikkoihin. Toistuvat ja yksipuoliset (mm. nostojen tekeminen) työliikkeet ja -asennot ovat päivähoitotyön piirteitä, jotka voivat aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinten liiallista kuormitusta. 4. Päiväkotikiinteistön ja asukaspuiston toimivuuden arviointi Päiväkotitilojen ja asukaspuistotilojen toimivuuden arvioinnissa on rakennuksen iästä riippumatta kiinnitetty ensisijaisesti huomiota lasten sekä tilojen muiden käyttäjien ja henkilökunnan turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön. Tarkasteltavat päiväkodit ovat eri-ikäisiä ja erilaisin suunnitteluohjein toteutettuja. Vanhimmat päiväkodit on alun perin suunniteltu lähinnä osapäiväiseen, yli 3- vuotiaiden lasten tarpeisiin. Asukaspuistojen käyttäjien määrä on kasvanut ja toiminnan luonne on muuttunut monipuolisemmaksi. Leikkitoiminnan lisäksi järjestetään kerhotoimintaa ja tiloja käytetään perhevalmennukseen. Koska suunnittelun ja rakentamisen perusteet ovat vuosikymmeniä sitten olleet tähän päivään verrattuna erilaisia, tilojen tarkastelussa on otettu huomioon kunkin yksittäisen rakennuksen kunto ja sen antamat nykyiset toimintamahdollisuudet. Jos arviot perustuisivat nykyisiin suunnitteluohjeisiin, moni rakennus vaatisi mittavat kaikki uusiksi kaltaiset muutostyöt. Päivähoidon ja varhaiskasvatuspalvelujen ominaispiirre on tilojen kokopäiväinen käyttö: lapset ja henkilökunta ovat tiloissa koko päivän. Tarkastelun tavoitteena on arvioitu, että päiväkotitilat täyttävät toiminnan perusedellytykset. Kaikissa päiväkodeissa ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia eri-ikäisten lasten perushoidon edellyttämiin tilajärjestelyihin. Asukaspuistoissa ei ole toiminnan laajenemisesta johtuen riittävästi tilaa erilaisten vertaisryhmien kokoontumisia varten, lisäksi mm. pienten lasten saniteettitilat ovat puutteellisia. Tarkoituksenmukainen leikki-, toiminta- ja oppimisympäristö on turvallinen, tukee merkittävästi lasten tervettä kasvua ja kehitystä. Päiväkotien ja asukaspuistojen hoito- ja oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysisen ympäristön ohella myös psyykkistä, sosiaalista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta tapahtuu. Hyvä ympäristö tarjoaa lapsille ja aikuisille tilaisuuksia leikkiin, muuhun moninaiseen toimintaan ja myös omassa rauhassa puuhasteluun. Kaikkien päiväkotien ja asukaspuistojen kohdalla on tarkastelu tilojen nykyistä käyttöä ja arvioitu mahdollisuuksia perushoitoon, lasten omatoimisuuteen, yhteistoimintaan, liikuntaan ja myös tilojen muunneltavuutta esim. pienryhmätoimintaan. Tilojen valvottavuudella voidaan parantaa lasten turvallisuutta.

10 9 Henkilökunnan työhyvinvointia voidaan parantaa kalusteiden hyvällä ergonomialla. Lisäksi tärkeää on taukotilojen toimivuus ja viihtyisyys. Työsuojelullisia tekijöitä tarkastellaan kiinteistön teknistä turvallisuutta käsittelevässä luvussa (ks. kohta 6). Tarkasteluissa ja katselmuskäynneillä henkilökunnan näkemyksenä tilojen toimivuudesta painottuivat kuraeteistilojen riittävyys ja vaatteiden kuivatus, lasten toimintaympäristö kuten jakotilojen riittävyys, varastotilojen riittävyys, sisäilmapulmat, kaikuvuus ja melu, valaistus tai näiden edellä mainittujen tekijöiden puutteet. Arvioinnissa on pyritty ottamaan huomioon työpaikkaselvitykset sekä terveystarkastajien ja pelastusviranomaisten lausunnot. 4.5 Keittiö- ja ruokahuoltotilat Keittiön kohdalla arvioitiin sekä keittiölaitteiden teknistä kuntoa (kohta 3.5) että tilojen toimivuutta. Arviointi tehtiin keittiökäyntien yhteydessä. Samalla täytettiin tarkoitusta varten luotua lomakepohjaa. Espoon seudun ympäristöterveyden tekemät tarkastuskertomukset ja toimenpidemääräykset vaikuttivat myös pistemäärään. Priorisoinnissa huomioitiin keittiön pinta-ala suhteessa asiakasmäärään. Pisteytyksessä kiinnitettiin huomioita ergonomiaan ja työolosuhteisiin sekä ympäristöterveyden vaatimuksiin. Pistemäärään vaikutti mm. seuraavat seikat: - valaistus - ilmanvaihto - työympäristön esteettömyys: keittiön sisääntulo, luiskat, raput, - tilojen riittävyys ja muunneltavuus - pintojen puhdistettavuus ja kunto: katto, karmit, ovet, seinät, lattia - toiminnan perusedellytykset: laatikko- ja rullakkovarasto, jätetilojen ja varastotilojen riittävyys, siivoustilan koko ja varustelu - laitteiden hankintavuodet ja kunto - kylmätilojen riittävyys ja kunto Lisättäessä päivähoitopaikkoja muutostöiden yhteydessä, on huomioitava lisätarpeet myös keittiön osalta (varastotilat, kylmälaitteet, vaunutila). Keittiötyö luokitellaan fyysisesti keskiraskaaksi työksi, sen vuoksi työympäristö on rakennettava ergonomisesti toimivaksi. Hösmärin, Niittykummun, Pohjois-Tapiolan, Kipparin ja Haukilahden päiväkotien keittiöiden kohdalla korkeimmat mahdolliset pisteet edellyttävät keittiötoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi korjaustarpeiden huomioimista riippumatta päiväkotien priorisointipisteistä. 4.9 Esteettömyys Päiväkotien ja asukaspuistojen esteettömyystarkastelussa kiinnitettiin huomiota rakennuksen saavutettavuuteen pysäköintipaikalta, leikkivälineiden saavutettavuuteen, sisäänkäynnin esteettömyyteen ja siihen, oliko rakennuksessa esteetön wc-tila. Läheskään kaikissa päiväkodeissa ei ole esteellisiä lapsia, mutta tärkeää on huomioida myös lasten vanhemmat, jotka joutuvat käyttämään liikkumiseen

11 10 apuvälineitä. Esteellinen henkilö voi olla joku henkilökunnastakin. Päiväkodin pihan esteetön leikkiväline toimii iltaisin lähialueen lasten leikkivälineenä. Rakennusten esteettömyyden arvioimiseksi laadittiin seuraavat arviointikriteerit: 0 päiväkotirakennus esteetön. Ulko-ovien kynnykset alle 20 mm, huonetilat ilman kynnyksiä ja rakennuksessa on esteetön wc-tila. 1 päiväkotirakennukseen matalat kynnykset ulko-ovissa, muutoin esteetön kulku, päiväkodissa esteetön wc-tila. 2 päiväkotirakennukseen yksi esteetön sisäänkäynti, tiloissa toispuoleisesti käytettävä esteetön wc-tila. 3 päiväkotirakennukseen ei esteetöntä sisäänkäyntiä, tiloissa ei esteetöntä wc-tilaa, juhlasali ainoastaan portailla saavutettavissa. 4 päiväkotirakennus esteellinen. Vanha rakennus, johon on ainoastaan porrasyhteys ja sisällä portaita. Talo mahdoton korjata tai se on suojeltu Piha-alueet Päiväkotien piha-alueet ja asukaspuistot ovat lasten ja koululaisten päivittäisen toiminnan, vapaan ja ohjatun leikin ja monipuolisen liikkumisen kannalta oleellisen tärkeitä. Pihojen toimivuuden arvioinnin lisäksi on tarkasteltu erikseen niiden tekninen kunto (ks. priorisointitaulukon kohdat 3.2, 4.10). Piha-alueen keskeisimmät tarkastelukohteet ovat olleet riittävä ja turvallinen aita, toimivat portit ja niiden lukitukset. Pihamaasto ja tontin sijainti luovat kullekin pihaalueelle omanlaisensa muodon, korkeuserot ja toimintamahdollisuudet. Kuntoarvioinnissa on kiinnitetty huomiota luonnonmukaisen maaston kuluneisuuteen ja rakennetun piha-alueen peruskorjauksen tarpeeseen, kiinteiden leikkivälineiden kuntoon ja leikittävyyteen sekä niiden aluspintojen turvallisuuteen, leikkialueiden suojauksiin, toimintojen sijoittumiseen leikkialueella ja sen valvottavuuteen. Toiminnan muuttuessa asukaspuistoihin tarvitaan muutoksia mm. välineisiin ja aitoihin. 5 Terveellisyys / sisäilmasto Priorisoinnissa terveellisyys/sisäilmasto sisältää 3 eri tekijää: fysikaaliset tekijät, kemialliset tekijät ja mikrobiologiset tekijät. Kaikkia rakennusten tiloja on arvioitu tekemällä aistinvarainen arviointi sekä henkilökunnan haastattelu. Joissakin arvioiduissa kohteissa on tehty myös erilaisia sisäilman laadun mittauksia. Mittauksia ei ole tehty kuitenkaan tätä priorisointia varten, vaan ne perustuvat kohteissa aiemmin laadittuihin tutkimuksiin. Fysikaalisten tekijöiden pistemäärään vaikuttavat sellaiset tekijät kuin esim. ilmanvaihdon toiminta (järjestelmän ominaisuudet, riittävyys, painesuhteet), vetoisuus, lämpöolot, tilojen pölyisyys, jne. Kemiallisten tekijöiden pistemäärään vaikuttavat mm. rakennuksen sisustus, materiaalivalinnat ja materiaalien kunto sekä mahdolliset mittaustulokset. Mikrobiologisten tekijöiden

12 11 pisteet muodostuvat pääosin mahdollisten mikrobivaurioiden olemassaolosta. Pistemäärään vaikuttavat myös rakennuksen tyyppi, sisätilojen likaisuus yms. 6 Turvallisuus 6.1 Poistumistiet ja paloturvallisuus Paloturvallisuutta on tarkasteltu palon havaitsemisen ja poistumismahdollisuuksien kannalta. Näihin vaikuttavat palosta ilmoittavat järjestelmät ja laitteet, niiden ominaisuudet sekä rakennuksesta poistumisen vaikeus. Tällaisia ovat mm paloilmoitin ja palovaroitinjärjestelmä sekä rakennuksen kerrosten lukumäärä. 6.2 Kulunvalvonta ja toiminnan valvottavuus Kulunvalvonnan pisteisiin vaikuttavat rakennukseen asennetut tekniset järjestelmät ja laitteet kuten rikosilmoitin- ja videovalvontajärjestelmät, rakennuksen lukitus yms. Toiminnan valvottavuuteen vaikuttavat mm. rakennuksen sokkeloisuus, huonetilojen sijoitus, seinien läpinäkyvyys jne. Piha-alueiden turvallisuus on paljolti riippuvainen maaston muodoista, kiinteiden leikkivälineiden turvallisuudesta, aidoista, porteista, valaistuksesta ym. 6.3 Työsuojelulliset tekijät Työsuojeluasioita on tarkasteltu koko henkilöstön kannalta. Esimerkiksi kulku teknisiin tiloihin on kiinteistönhoitajaa oleellisesti koskeva asia. Päiväkotitilojen työsuojelullisten tekijöiden arviointi on tehty samoista lähtökohdista kuin päiväkotien toimivuuden (ks. kohta 4). Ensisijaisesti arvioinnissa on kiinnitetty huomiota turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön, joka on samalla hyvä sekä lapsille että aikuisille. Tarkasteluissa ja katselmuskäynneillä henkilökunnan näkemyksenä painottuivat ergonomisten ratkaisujen toimivuus kuten kiinteiden kalusteiden asennuskorkeus ja sijoittelu tilassa, liikkuminen tiloissa esimerkiksi sosiaalitiloihin, wc-tiloihin, leikkipihalle; pienryhmätilojen riittävyys kasvatustyön kannalta, henkilökunnan työ- ja taukotilan toimivuus sekä puku- ja pesu- ja wc-tilojen riittävyys; pihavalaistuksen riittävyys, varastotilojen riittävyys ja turvallisuus.

13 12 TYÖRYHMÄ Juha Iivanainen (pj) Eija Riikonen Irmeli Westenius Pertti Hakamäki Kari Immonen Jaana Saira Pirjo Kurttila Pertti Oirola Jaakko Mentunen Jussi Saari Tiina Sekki Mia Kuokkanen Jaana Länkelin Monica Gentz Johanna Andsten Minna Parkkari (siht.) Tilakeskus-liikelaitos Sivistystoimi Sivistystoimi Tilakeskus-liikelaitos Tilakeskus-liikelaitos Tilakeskus-liikelaitos Tilakeskus-liikelaitos Tilakeskus-liikelaitos Tilakeskus-liikelaitos Tilakeskus-liikelaitos Tilakeskus-liikelaitos Tilakeskus-liikelaitos (osan aikaa) Tekninen keskus Espoo Catering Espoo Catering Tilakeskus-liikelaitos Kansi: Juha Iivanainen Taitto: Minna Parkkari Kuvat: työryhmä

14 13 Esipuhe 2 Sisällysluettelo Yhteenveto kohteista. 16 Kohteet: 3076 Aallonhuipun päiväkoti Aamunkoiton päiväkoti Auroran päiväkoti Ellipsin päiväkoti Espoonlahden päiväkoti Friisilän päiväkoti Fågelsångens daghem Fågelsångens daghem, lisärakennus Haukilahden päiväkoti Hösmärin päiväkoti Iivisniemen päiväkoti Jousenkaaren päiväkoti Jupperin päiväkoti Järvitorpan päiväkoti Kaislikon avoin päiväkoti Karamäen päiväkoti Kastevuoren päiväkoti Kauklahden päiväkoti Keski-Mankkaan päiväkoti Kipparin päiväkoti Kirkkojärven päiväkoti Koivumankkaan päiväkoti Kuninkaisten päiväkoti Kuutamon päiväkoti Laajalahden päiväkoti ja neuvola Laakakiven päiväkoti Laaksolahden päiväkoti Lakelan päiväkoti Lakelan päiväkoti, Persfelt Laurinlahden päiväkoti Lehtikasken päiväkoti Leppäsillan päiväkoti Lillstuga, (Pikku-Mökki rppk) Lintukoto päiväkoti Lintumetsän päiväkoti Lintumetsän päiväkoti, asunnot Lintuvaaran päiväkoti Lintuvaaran päiväkoti, laajennus.. 92 Sivunumero

15 Lippajärven päiväkoti Luhtaniityn päiväkoti Lystimäen päiväkoti Lähderannan päiväkoti Mainingin päiväkoti Mankkaan päiväkoti Matinkylän päiväkoti Matinniityn päiväkoti Mattbergets daghem Merenkulkijan päiväkoti Metsolan pvk (Avoin pvk Karhunpesä) Mäkkylän päiväkoti Mäkkylän päiväkoti, laajennus Niipperin päiväkoti Niittykummun päiväkoti Niittymaan päiväkoti Nuottakunnan päiväkoti Perkkaanpuiston päiväkoti Pisan päiväkoti Pohjois-Tapiolan päiväkoti Pohjois-Tapiolan päiväkoti, laajennus Portängens daghem Postipuun päiväkoti Puutarhurin päiväkoti Päiväkoti Pellava Päiväkoti Tuulikello Rinkelin päiväkoti Seilimäen päiväkoti Silkkiniityn päiväkoti Sivula (Nallekarhun rppk) Smedsby daghem Soukankujan päiväkoti Suomenojan päiväkoti Tapiolan päiväkoti Tiistilänraitin päiväkoti Tontunmäen päiväkoti Toppelundin päiväkoti Tuohimäen päiväkoti Vallipuiston päiväkoti Westends daghem Viherkallion päiväkoti Viherrannan päiväkoti Yläkartanon päiväkoti. 178 Priorisointijärjestys, kaaviot Top 15, ympäristövaikuttavuus, arkkitehtuuri 182 Top 15, tekninen kunto, päiväkotitilojen toimivuus Top 15, terveellisyys ja sisäilmasto, turvallisuus

16 15 Koulujen yhteydessä olevat päiväkodit: Yhteenveto kohteista. 185 Kohteet 4216 Kilon päiväkoti Kilon päiväkoti, Aspelinin esiopetus Lagstads daghem Latokasken päiväkoti Mikkelän päiväkoti Mikkelän päiväkoti, Huvikumpu 196 Priorisointijärjestys, kaavio 198 Asukaspuistot: Yhteenveto kohteista. 199 Kohteet 3064 Karakallion asukaspuistorakennus Kuitinmäen asukaspuisto Latokasken asukaspuisto Leppävaaran asukaspuisto Matinkylän asukaspuisto Perkkaan asukaspuisto Pisan leikkitoimintayksikkö Soukan asukaspuisto Tapiolan asukaspuistorakennus Viherkallion asukaspuisto Priorisointijärjestys, kaavio 220

17 ALKUPERÄINEN RAK. VUOSI LAAJENNUS / MERKITTÄVÄ PERUSPARANNUS 1. YMPÄRISTÖVAIKUTTAVUUS 2. ARKKITEHTUURI 3. TEKNINEN KUNTO 4. PÄIVÄKOTITILOJEN TOIMIVUUS 5. TERVEELLISYYS / SISÄILMASTO 6. TURVALLISUUS YHTEENSÄ 16 PÄIVÄKOTIEN PERUSKORJAUSTEN PRIORISOINTIJÄRJESTYS KIINTEISTÖ KRITEERI SIJA KNRO KOHTEEN NIMI Haukilahden päiväkoti Lintuvaaran päiväkoti Lintuvaaran päiväkoti, laajennus Keski-Mankkaan päiväkoti Kaislikon avoin päiväkoti Perkkaanpuiston päiväkoti Smedsby daghem 1910 pp Iivisniemen päiväkoti Päiväkoti Pellava 1950 pp Metsolan pvk (Avoin pvk Karhunpesä) Karamäen päiväkoti Lintukoto päiväkoti 1948 pp Mattbergets daghem 1961 pp Kirkkojärven päiväkoti Niittykummun päiväkoti Mäkkylän päiväkoti 1959 laaj.+pp Mäkkylän päiväkoti, laajennus Pohjois-Tapiolan päiväkoti 1969 laaj.+pp Pohjois-Tapiolan päiväkoti, laajennus Jupperin päiväkoti Tapiolan päiväkoti 1953 pp Lakelan päiväkoti, Persfelt 1920 pp Lakelan päiväkoti Laajalahden päiväkoti ja neuvola Westends daghem Hösmärin päiväkoti Kipparin päiväkoti Mankkaan päiväkoti Niipperin päiväkoti Friisilän päiväkoti Espoonlahden päiväkoti Vallipuiston päiväkoti Sivula (Nallekarhun rppk) Soukankujan päiväkoti 1972 pp Auroran päiväkoti 1892 pp Viherrannan päiväkoti Lillstuga, (Pikku-Mökki rppk) Aamunkoiton päiväkoti Järvitorpan päiväkoti Nuottakunnan päiväkoti Lippajärven päiväkoti Silkkiniityn päiväkoti Leppäsillan päiväkoti Postipuun päiväkoti Koivumankkaan päiväkoti Fågelsångens daghem Fågelsångens daghem, lisärakennus Tontunmäen päiväkoti Priorisontijärjestelys, päiväkodit

18 ALKUPERÄINEN RAK. VUOSI LAAJENNUS / MERKITTÄVÄ PERUSPARANNUS 1. YMPÄRISTÖVAIKUTTAVUUS 2. ARKKITEHTUURI 3. TEKNINEN KUNTO 4. PÄIVÄKOTITILOJEN TOIMIVUUS 5. TERVEELLISYYS / SISÄILMASTO 6. TURVALLISUUS YHTEENSÄ PÄIVÄKOTIEN PERUSKORJAUSTEN PRIORISOINTIJÄRJESTYS 17 KIINTEISTÖ KRITEERI SIJA KNRO KOHTEEN NIMI Aallonhuipun päiväkoti Rinkelin päiväkoti Matinkylän päiväkoti Päiväkoti Tuulikello 1978 pp Suomenojan päiväkoti Portängens daghem Kuutamon päiväkoti Ellipsin päiväkoti Tiistilänraitin päiväkoti Lehtikasken päiväkoti Merenkulkijan päiväkoti Lystimäen päiväkoti Kastevuoren päiväkoti Laurinlahden päiväkoti Lintumetsän päiväkoti, asunnot Lintumetsän päiväkoti Viherkallion päiväkoti 1974 pp Seilimäen päiväkoti Laaksolahden päiväkoti Laakakiven päiväkoti Jousenkaaren päiväkoti Kauklahden päiväkoti 1961 pp Puutarhurin päiväkoti Toppelundin päiväkoti Tuohimäen päiväkoti Yläkartanon päiväkoti 1977 pp Niittymaan päiväkoti Pisan päiväkoti Matinniityn päiväkoti Mainingin päiväkoti 1975 ositt. pp Luhtaniityn päiväkoti Kuninkaisten päiväkoti Lähderannan päiväkoti 1978 ositt. pp Priorisontijärjestelys, päiväkodit

19 180 PÄIVÄKOTIEN PRIORISOINTIJÄRJESTYSKAAVIO, sivu 1/ Haukilahden päiväkoti Lintuvaaran päiväkoti Lintuvaaran päiväkoti, laajennus Keski-Mankkaan päiväkoti Kaislikon avoin päiväkoti Perkkaanpuiston päiväkoti Smedsby daghem Iivisniemen päiväkoti Päiväkoti Pellava Metsolan pvk (Avoin pvk Karhunpesä) Karamäen päiväkoti Lintukoto päiväkoti Mattbergets daghem Kirkkojärven päiväkoti Niittykummun päiväkoti Mäkkylän päiväkoti Mäkkylän päiväkoti, laajennus Pohjois-Tapiolan päiväkoti Pohjois-Tapiolan päiväkoti, laajennus Jupperin päiväkoti Tapiolan päiväkoti Lakelan päiväkoti, Persfelt Lakelan päiväkoti Laajalahden päiväkoti ja neuvola Westends daghem Hösmärin päiväkoti Kipparin päiväkoti Mankkaan päiväkoti Niipperin päiväkoti Friisilän päiväkoti Espoonlahden päiväkoti Vallipuiston päiväkoti Sivula (Nallekarhun rppk) Soukankujan päiväkoti Auroran päiväkoti Viherrannan päiväkoti Lillstuga, (Pikku-Mökki rppk) Aamunkoiton päiväkoti Järvitorpan päiväkoti Nuottakunnan päiväkoti Lippajärven päiväkoti 1. YMPÄRISTÖVAIKUTTAVUUS 2. ARKKITEHTUURI 3. TEKNINEN KUNTO 4. PÄIVÄKOTITILOJEN TOIMIVUUS 5. TERVEELLISYYS / SISÄILMASTO 6. TURVALLISUUS Priorisointijärjestyskaavio, päiväkodit

20 PÄIVÄKOTIEN PRIORISOINTIJÄRJESTYSKAAVIO, sivu 2/ Lippajärven päiväkoti Silkkiniityn päiväkoti Leppäsillan päiväkoti Postipuun päiväkoti Koivumankkaan päiväkoti Fågelsångens daghem Fågelsångens daghem, lisärakennus Tontunmäen päiväkoti Aallonhuipun päiväkoti Rinkelin päiväkoti Matinkylän päiväkoti Päiväkoti Tuulikello Suomenojan päiväkoti Portängens daghem Kuutamon päiväkoti Ellipsin päiväkoti Tiistilänraitin päiväkoti Lehtikasken päiväkoti Merenkulkijan päiväkoti Lystimäen päiväkoti Kastevuoren päiväkoti Laurinlahden päiväkoti Lintumetsän päiväkoti, asunnot Lintumetsän päiväkoti Viherkallion päiväkoti Seilimäen päiväkoti Laaksolahden päiväkoti Laakakiven päiväkoti Jousenkaaren päiväkoti Kauklahden päiväkoti Puutarhurin päiväkoti Toppelundin päiväkoti Tuohimäen päiväkoti Yläkartanon päiväkoti Niittymaan päiväkoti Pisan päiväkoti Matinniityn päiväkoti Mainingin päiväkoti Luhtaniityn päiväkoti Kuninkaisten päiväkoti Lähderannan päiväkoti 1. YMPÄRISTÖVAIKUTTAVUUS 2. ARKKITEHTUURI 3. TEKNINEN KUNTO 4. PÄIVÄKOTITILOJEN TOIMIVUUS 5. TERVEELLISYYS / SISÄILMASTO 6. TURVALLISUUS Priorisointijärjestyskaavio, päiväkodit

21 Ympäristövaikuttavuus, 15 eniten pisteitä saanutta päiväkotia 2. Arkkitehtuuri, 15 eniten pisteitä saanutta päiväkotia *) *) Päinvastainen painoarvo kuin muissa arviointikohteissa: mitä korkeammat pisteet, sitä enemmän rakennus arkkitehtuuriltaan vaikuttaa ympäristöön. Priorisointi, päiväkodit, Top 15

22 Tekninen kunto, 15 eniten pisteitä saanutta päiväkotia Päiväkotitilojen toimivuus, 15 eniten pisteitä saanutta päiväkotia Priorisointi, päiväkodit, Top 15

23 Terveellisyys ja sisäilmasto, 15 eniten pisteitä saanutta päiväkotia Turvallisuus, 15 eniten pisteitä saanutta päiväkotia Priorisointi, päiväkodit, Top 15