Kasvun pakko ristiriita (2008)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvun pakko ristiriita (2008)"

Transkriptio

1 1 Kasvun pakko ristiriita (2008) Osallistujat: Voitto Aaltonen Pentti Haikonen Arto Kanninen Olavi Kiviniemi Sirkka Kumpula Chris Kylander Kimmo Käyhkö Ari Lehto Mikko Malinen Tapio Muhonen Heikki Mäntylä Timo Penttilä Paul Talvio Mäntylä Hyvät luonnonfilosofit, Keväällä 2007 uusittiin seuramme internet- sivut ja avattiin keskustelupalsta. Se ei oikein lähtenyt käyntiin ja niinpä lähdin omapäisesti ja epävirallisesti elvyttämään s- postia hyödyntävää keskustelua. Tämä osoittautui tarpeelliseksi, koska internetkeskustelu ei vieläkään ole saanut vauhtia. Olen kuitenkin huomannut, että tuolloin kokoamani kiinnostuneiden osoitteisto ei ole ajan tasalla eikä yhtenäinen, vaan postia kulkee erilaisten osoitteistojen jakelulla. Siinä ei tietysti ole mitään huomautettavaa, mutta ehkä on kuitenkin aina silloin tällöin syytä ajantasaistaa kaikki s- postiosoitteet. Tämän hetken 'täydellinen' osoitteisto käy ilmi tämän kirjeeni 'Vastaanottaja'- luettelosta, mutta liitän lisäksi erillisenä liitteenä luettelon nimineen ja osoitteineen. Tilanne: Laitan toiseksi liitteeksi pohdiskeluni ristiriidasta, joka vaivaa minua. Se ei ole kovin filosofinen, mutta kyllä se kai jotenkin liittyy luonnonfilosofiaankin eksistenssimme kummajaisena. Onkohan jollain kirkastavia näkemyksiä asiasta? Syysterveisin Heikki Mäntylä Mäntylän Liite 2. Kasva ja kuole Kasvihuoneilmiöksi nimetyn ilmastonmuutoksen uskotaan etenevän hitaasti mutta vääjäämättä. Yleiseksi mielipiteeksi on muokkautumassa, että jotain olisi tehtävä muutoksen hillitsemiseksi, joskin ihmisen osuudesta ilmiössä on vielä erilaisia näkemyksiä eivätkä tietokonesimulaatioiden ja erilaisten mallien ennusteet ole kovin luotettavia. Kokouksia pidetään, julkilausumia sorvataan ja valtioiden välisiä sopimuksia allekirjoitetaan. Päästöoikeuksista käydään kauppaa.

2 2 Suomi on allekirjoittanut ns. Kioton sopimuksen 1997 ja sen jatkamisesta on sovittu Montrealin ilmastokokouksessa Lyömme omahyväisesti rintoihimme ja paheksumme USA:ta, joka ei ole allekirjoittajien joukossa. Sopimuksessa on sovittu, että teollisuusmaat vähentävät kasvihuonekaasujen päästöjä vuoden 1990 tasosta 5.2 % vuoteen 2012 mennessä. Suomen kokonaispäästöt olivat vuonna 1990 noin 71.5 miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi muutettuna. Vuonna 2004 ne olivat jo 81.8 ja uusi virallinen ilmastostrategiamme tähtää arvoon 82.5 vuoteen 2012 mennessä. Tavoitteena on siis 15.4 %:n lisäys vaikka Kiotossa sovittiin 5.2 %:n vähennyksestä! Onko meillä aihetta ylpeyteen? En ole perehtynyt muiden sopimuksen allekirjoittajien saavutuksiin mutta rohkenen epäillä, etteivät ne ole kehuttavia. Trendejä myötäilevät poliitikot painottavat puheissaan tilanteen vakavuutta. Energiaa on säästettävä, päästöjä pienennettävä ja jätteitä tuotettava vähemmän. Yksityisiä ihmisiä maanitellaan energian säästötalkoisiin ja muuttamaan kulutustottumuksiaan vähentämällä turhien tavaroiden ostamista ja matkustelua. Herää kuitenkin epäilys: Ovatko johtajamme tosissaan? Mitä tapahtuisi jos ihmiset eli kuluttajat päättäisivät yksituumaisesti noudattaa kehotusta? Miten toimii talouselämä ja miten ylläpidetään hyvinvointiyhteiskuntaa? Vapaa markkinatalous toimii kasvun varassa. Yrityksiin ja koko talouselämään on iskostunut kasvun pakon periaate: Kasva tai kuole! Kaikki suunnitelmat perustuvat tuotannon ja liikevaihdon kasvuun. Johtaja, joka rohkenisi esittää yrityksensä hallitukselle ja omistajille toimintasuunnitelman ilman kasvutavoitteita, olisi nopeasti entinen johtaja. Koko länsimainen yhteiskunta elää kasvun varassa. Valtioiden paisuvat talousarviot nojaavat poikkeuksetta kulutuksen kasvuun. Se lisää verotuloja. Kulutuksen on lisäännyttävä jotta järjestelmä toimii. Vähäinenkin kasvuvauhdin hidastuminen herättää paniikinomaisen pelon lamasta, ja edellyttää pikaisia elvytystoimenpiteitä. Millään valtiolla ei kerta kaikkiaan ole varaa kulutuksen kasvun pysäyttämiseen, saati etumerkin muuttamiseen ilman, että ns hyvinvointiyhteiskunta kärsii. Lama aiheuttaa työttömyyttä ja sosiaalimenojen lisääntymistä. Mistä revitään rahat? Kun kotimarkkinat eivät riitä, on kasvu haettava maailmalta. Kasvutavoitteet aiheuttavat myös työvoimapulaa. Väkirikkaat kehitysmaat, joissa kasvuvauhti voi olla yli kolminkertainen, tarjoavat valtavan potentiaalin, joka on hyödynnettävä. Tekopyhästi todistellaan, että on suorastaan moraalinen velvollisuuteemme auttaa niitä nousemaan länsimaiselle tasolle. Materiaalinen kasvu edellyttää hyödykkeiden määrän lisäämistä. Tämä vaatii energiaa, jonka tuottaminen ilman päästöjä on toistaiseksi haave. Tuotteiden valmistukseen tarvitaan entistä enemmän energiaa ja tuotteiden käyttö vaatii lisää energiaa aiheuttaen väistämättä lisää päästöjä. Lopulta tavarapaljouden hävittäminen jätteenä kruunaa prosessin. Propagandanomainen keskustelu tuulivoimasta, biopolttoaineista, energialampuista, asuntojen lämpötilojen alentamisesta, turhien kesämökkimatkojen välttämisestä on harhaanjohtavaa näpertelyä ja väärää yksityisen ihmisen syyllistämistä, joka ohjaa huomion pois pääongelmasta. Tosiasia on, että niin kauan kuin kaikki makrosuunnitelmat perustuvat kasvuun on kulutuksen lisäännyttävä ja päästöt sen mukana. On helppo nähdä, että Kioton sopimus on kuollut paperi.

3 3 Onko tilanne siis toivoton? Siltä näyttää, jos ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat ennustettujen kaltaisia ja jos tämä muutos johtuu ihmisen toimista. Mikä neuvoksi? Pannaanpa insinöörit töihin! Keksikööt energian tuottajia, jotka eivät aiheuta haitallisia päästöjä. Kehittäkööt myös koneita, jotka eivät saastuta ilmaa ja valmistusmenetelmiä, jotka eivät tuota jätteitä. Lopputuotteetkin saisivat olla sellaisia, jotka aikansa palveltuaan häviävät itsestään eivätkä aiheuta jäteongelmia. Vaikka insinöörien kyvyt ovatkin hämmästyttäviä, on heidänkin kekseliäisyydellään rajansa, ja lopulta fysiikan ja kemian karut faktat ratkaisevat. Kehittyneen yhteiskunnan symbolin, auton, polttoaineen kulutuksessa on tapahtunut huima kehitys. Kun keskikokoinen henkilöauto kulutti pari vuosikymmentä sitten reilusti yli kymmenen litraa sadalla kilometrillä, kulkevat nykyautot 6-7 litralla. Autokanta jatkaa Suomessa maltillista kasvuaan, todetaan eräässä katsauksessa. Autojen määrä lisääntyy noin 2,4% vuodessa eli 60 % kahdessakymmenessä vuodessa. Vaikka polttoaineen kulutus autoa kohti on insinöörien voimin pienentynyt, on kokonaiskulutus kasvanut. Suodattimilla ja katalysaattoreilla on kasvaneet päästöt onnistuttu meillä Suomessa pitämään lähes kurissa, mutta vain hetkellisesti. Nopean kasvun kehitysmaissa, ei ollenkaan. Kasvussa on aina kyse vallasta. Eläinsadun mukaan vallanhaluinen sammakko haluaa kasvaa ihailemansa härän kokoiseksi. Näin se uskoo pärjäävänsä elämässään paremmin kuin pienet otukset. Niinpä sammakko puhkuu ja puhisee, imee itseensä ilmaa ja paisuu paisumistaan kunnes lopulta halkeaa. Kerrotaan myös kokeesta, jossa sammakko uiskentelee astiassa miellyttävän viileässä vedessä. Kun vettä lämmitetään riittävän hitaasti, ei sammakko huomaa vaaraa ennen kuin on liian myöhäistä. Se kuolee ymmärtämättä hypätä pois ajoissa. Liekö todellinen koe, vai keksitty tarina. Ehkäpä meidän pitäisi loikata lämpimästä kylvystä ajoissa tosiasioiden kylmään maailmaan. Ehkäpä silmittömän puhkumisen ja huokumisen sijasta pitäisi muuttaa tavoitteita määrästä laatuun eli henkiseen kasvuun? Oman lajimme säilymisen kannalta sellainen kasvun pakko alkaa näyttää välttämättömältä, eikä se edellytä uusia energialähteitä ja voimaloita. Sen sijaan se vaatisi ankaraa pohtimista todellisen hyvinvoinnin ja elämisen tason (siis ei elintason) filosofiasta. Mutta ainahan on olemassa helpompi vaihtoehto. Jatketaan samalla kaavalla, jolloin nykyinen mantra: Kasva tai kuole, vain muuttuu muotoon: Kasva ja kuole. Kuollaan uljaasti kuten tarinan sammakot. Härkä jää käyskentelemään laitumelleen ja vesi jäähtymään kattilaan tulen sammuttua. Luonto ja maailma eivät kaipaa elinkelvottomiksi osoittautuvia luontokappaleita ja ilmastokin muuttuu omia aikojaan jos on muuttuakseen. Tällaisia mietteitä, Heikki Pentti Haikonen Nohhei, Ihan pari kommenttia kun kerran kysyit.

4 4 Vuonna 1990 Suomi oli lamassa ja hiilidioksidipäästöt sen takia alhaalla. Päästölaskuissa varmaankin yritetään käyttää sellaista lukua, joka olisi normaalitilanteessa vallinnut. Taas ollaan kovaa vauhtia menossa lamaan, joten kyllä ne päästöt tässä ainakin hetkellisesti putoavat. Toisaalta globaalisti Suomen päästöillä ei ole mitään merkitystä. Toisaalta päästötön energiamuoto on jo keksitty, nimittäin ydinvoima. No, tuleehan siitäkin epäsuoria päästöjä rakennusaikana ja hieman polttoaineen prosessoinnissa, materiatase ydinvoimassa on kuitenkin valtavan hyvä. Veikkaan, että tuulivoimassa nämä epäsuorat päästöt per TWh ovat valtavasti suuremmat kun kerran kwh tuotantohintakin on moninkertainen vaikka itse tuuli onkin ilmaista. Nyt näyttää siltä, että muutaman vuoden sisään saadaan niitä sähköautoja, jolloin bensiinin ja sen kirotun dieselin kulutus alkaa laskea. Mutta, perusongelma on liian suuri ihmisten määrä. Luonto kyllä tämän asian vielä hoitaa ja tavalla joka ei meitä miellytä. Ei ihmiskunta maailmankaikkeutta mihinkään hetkauta, mutta onhan se kiva kuvitella, että olisimme jotenkin tärkeitä. terv. P Haikonen PS laitan tämän Sinulle ihan kommenttina, en tiedä ovatko nämä niin viisaita ajatuksia, että viitsii kaikille jakaa Heikki Mäntylä Tervehdys Pentti, Kiitokset pikaisesta reaktiostasi. Tällä kertaa olen samaa mieltä kanssasi suurimmasta osasta. - Suomen päästöillä ei ole kuin vähäinen moraalinen merkitys globaalisti. - Ydinvoima on vähäsaasteisinta. Fissio jo toimii (mutta jättää ydinjätteitä), Fuusio, joka on vielä monin verroin fiksumpi, kehitetään käyttöön KUN TARVITAAN. Nyt ei vielä sellaista tarvetta tunnu olevan.. - Tuulivoiman rakentaminen, huoltaminen ja käyttäminen rasittaa luontoa enemmän kuin moni muu. Sen "ilmaisuus" on ihmisille syötettyä satuilua tai tarkoituksellista hämäystä. Tällä ajattelullahan esim. vesivoima on ilmaista, kun joki virtaa joka tapauksessa ja turvetta syntyy soihin ihan ilmaiseksi, tosin hitaasti. - Sähköautot tulevat varmasti, kun öljyn hinta on riittävän korkea ja autotehtaille annetaan aikaa kuolettaa vanhat investoinnit polttomoottoreihin. - Ihmiskunta ei todellakaan hetkauta maailmankaikkeutta eikä edes maapalloa. Jos se osoittautuu kelvottomaksi, se kuolee. Eri mieltä olen: - Ihmiskunnan määrä ei toistaiseksi eikä vielä pitkään aikaan ole ongelma. Meidän biomassamme on häviävän pieni verrattuna esim. eläinkuntaan. Kaikki maapallon ihmiset mahtuisivat (seisaalleen) pilkkikisoihin Inarin järven jäälle. Ongelma on puhtaasti poliittinen, moraalinen ja logistinen. - Ajatuksesi ovat mielestäni terveitä ja viisaita joten olisi vahinko jos et jakaisi niitä laajemmin muillekin luonnonfilosofeille.

5 5 Terveisin Heikki Pentti Haikonen No hei, Vähän numeroita. Inarin järven pinta- ala on 1043 km2 = m2. Ihmisten lukumäärä on Pilkkikisoissa tarvittaneen ainakin 1 m2 per kilpailija, joten tila ei riitä, tarvittaisiin liki seitsemänkertainen pinta- ala. Jos ihmiset ahdetaan ns. tappituntumalle, niin sitten juuri ja juuri mahtuu, ehkä, jos intian laihat kompensoivat lihavat jenkit. - Minusta tämä ei ole kovin fiksu ajatusleikki, yhtä hyvin voitaisiin sanoa, että kaikki ihmiset mahtuvat lasikuutioon, jonka sivu on 2 km. Olisi siinäkin ihmettelemistä. Mutta ongelmahan ei ole tietenkään ihmiskunnan biomassa, vaan kulutus ja sitä kautta maapallon uusiutumattomien resurssien haaskaus ja ympäristön tuhoaminen. Visiitti jonkun kehitysmaan suurkaupunkiin antaa käytännön näkemystä (Esim. Kairon slummit, olen käynyt.). terv. PHa Heikki Mäntylä Terve taas Pentti, Kiitos pilkkikisakorjauksesta. Itse laskeskelin päässäni, että neliömetrille mahtuu seisomaan tiuhasti 4 henkeä. Ei taida ihan mahtua, ja Inari taitaa silti olla hiukan liian pieni, mutta suuruusluokka on kuitenkin oikea - ei ole edes dekaadin virhettä kuten monissa pelottelulaskelmissa. Esimerkki antaa kuitenkin monille jonkinlaisen mielikuvan suuruusluokista pahimmille vouhoille. Resurssien haaskaus ja ympäristön tuhoaminen on todellinen ongelma. Siinä olemme samaa mieltä. Se ei näpertelyllä muutu. Siinäkin taidamme olla samaa mieltä. Olen käynyt aika monessa suurkaupungissa sekä Euroopassa, Aasiassa, Pohjois- ja Etelä- Amerikassa ja Afrikassa. Nähnyt pelottavia slummeja. Olen edelleen sitä mieltä, että ruokaa riittäisi niihinkin jos olisi humanitaarista ja poliittista tahtoa sekä pystyttäisiin hoitamaan logistiikka kunnolla. Tietenkin hyvin toimeen tulevien ihmisten harrastama silmitön tuhlaus, olisi vähennyttävä. Heikki Chris Kylander Kiitos Heikki, Tässä äsken laittamani kirjoitus siitä, miksi kirjat häviävät tämän suhteen

6 6 (olen ollut samaa mieltä kanssasi, että nyt pitäisi ruveta maksamaan viisaudesta eikä tavaran määrästä). Kirje meni tulevaisuuden tutkijoille, joihin olen vastikään liittynyt: Subject: Re: MINÄ vai tulevaisuus? Hei Helsingin Yliopisto antaa koko ajan ilmaiseksi pois kaikki kirjat, joista minä mm olen äärimmäisen kiinnostunut: kaikki ne, joista selviää ihmisen sisäinen logiikka, sisäinen motivaatio, minuuden ja informaation suhde, oppimaan oppiminen ja lukutaito, ruoka ja ihminen, ja eilen löysin julkaisun jonka itse asiassa on kirjoittanut Tulevaisuuden Tutkimusseura: "Futurologian - ihmisen ylihuomisen - tutkimisen ongelmista tänään (TKU 1981; Olavi E Niitamo) toimittanut Mika Mannermaa. Tässä vaunussa mikä on yliopiston ulkopuolella (saa ottaa - kyltti) on jatkuvasti tosi hyviä kirjoja ainakin siihen mikä minua kiinnostaa mutta siksi juuri en ole ehkä sopinut minnekään ja toimittajan vaimo kertoi minulle, että olen tervetullut työelämään mikäli en hae pedagogista työtä (joka on minulle outoa koska olenhan juuri aikuiskasvatuksesta pätevöitynyt ja sen lisäksi oppimisesta eikä opettamisesta). Tuntuu siltä, että tämä tieto ei ole ajankohtainen tai että se on otettu ns. poliittisesti jo niin pitkälle haltuun, ettei siihen sovi sekoittaa sormensa. Mutta minä olen vakavasti sitä mieltä, että nämä fundamentaaliset asiat eivät ole vielä loppuun asti myös demokratiassa puitu koska uutta tietoa tulee mm aivotutkimuksen osalta. Pitää siis ymmärtää miten ihminen oppii myös intrinsikaalisesti eikä vain imitaation kautta instrumenttien käyttäjäksi ja silloin lasken kielen (extention) myös tekniseksi osaamiseksi. Hyvinvointi on siis osittain kiinnitetty siihen, että on lupa oppia ns. pitkän tien kautta; ensin poistaa omat kompleksit joita ei opeteta missään, sitten poistaa epäluulot ja turhat häpeät, turhat ujoutta aiheuttavat komplikaatiot ja lopulta oppia tekemään/suorittamaan kaikenlaista. Nyt tuntuu että pääasiallinen pedagogiikka menee ns. sosiaalisen konstruktivismin (joka oikeastaan on sosiaalisen oppimisen, ks. Banduran oppien mukaan eli se on behaviorismia vaikka sanotaan toisin). Kun pedagoginen osaaminen on oikea se on tehokas ja luo heti vankkaa pohjaa oppimiselle. Nyt kun opettajat vaihtuvat ja heidän elämään sotketaan koko ajan kukaan ei ole enää perusturvallinen ja tänä päivänä kouluissa on jo lähes hysteerinen olotila eikä siinä pian opeteta yhtään mitään. Puhuin ystäväni kanssa, joka on Minervan ala- asteella osittain opettajana ja hän kertoi, että lasten kanssa pitää lähes koko ajan olla vain psykologi - opetus on pian jotain ihan toisarvoista. Tässä meillä pian aikapommi... Jos opetus ei tähtää siihen, että lapsi saa tuntea kiinnittämisen iloa johonkin aikuseen hän hakee sitä vimmatusti: jos ei saa rakkautta sen puutteeseen haetaan huomiota ja jos ei saa huomiota sen puutteeseen haetaan väkivaltaaa... Tästä on runsaasti kirjoitelmia. Suomi yrittää vain jatkaa sitä destruktiivista mallia minkä muut maat ovat jo poistaneet (ks. MetaCapitalizm the e- Business Revolution and the Design of 21st- Century Companies and Markets; Schneider

7 7 David 2001). Kun koulumme ja sitä ohjaavat eivät taida ymmärtää, ettei se riitä, että joku ventovieras ihminen on palkattu jonnekin ns. vastaanottamaan psykologian vastaanotoilla koska se voi tuntua jopa ivalta lapselle. Lapsi kaipaa siis sitoutumista eikä jonkun ulkopuolisen puoli- tutun ongelmanratkaisua, joka on kaksi eri asiaa. Tärkein työ lasten hyvinvoinnissa tapahtuu silti alle 3- v. jolloin perusturvan kivijalka tulee. Rahaa ei siis kannata syytää vääriin kohtiin ilman tarkempia tietoja mutta sitä ollaan tehty kun ei olla uskallettu poiketa jostain metastrategiasta (ja joka osoittautuikin bluffiksi; jonkun pienryhmän omaksi eduksi ajateltuna koska Suomella on vettä ja maata sittenkin kun muiden maat ovat ilmaston takia heikentyneet). Mutta miten voisi saada kirjastoja ylläpitämään myös näitä intrinsikaalisia oppeja ettei niiden uudelleen löytäminen veisi sitten omat vuosikymmenensä? Hyvää viikkoa yst.terv. Chris Kylander Ari Lehto Hei! Kiitos taas kerran oivallisesta analyysistäsi! Niitä on aina hauska lukea. Katselin myös hieman noita lukuja ja laskeskelin, että Suomen fossiiliset CO2 päästöt ovat hieman yli promille maapallon kokonaispäästöistä. Jos Suomi sääsää muutaman prosentin, niin puhutaan kymmenestuhannes- sadastuhannesosista. Onko tällä mitään merkitystä?? Samaan aikaan Kiinan vuotuinen lisäys on n. 5-6 Suomen kokonaispäästöä! Itse ajattelen, että ilmastonmuutoksen torjunta on kertakaikkiaan väärä argumentti (varsinkin, kun satelliittimittausten mukaan Maapallo on jäähtynyt viimeiset 10 vuotta (MOT viikko sitten)). Oikeat argumentit ovat energian ja raaka- aineiden säästö (varsinkin tuonti- sellaisten). Kun poliitikot tuntuvat sokeasti uskovan ilmasto(malli)propagandaan huomioimatta kaikkia ilmaston mittaushavaintoja, niin vaarana on, että suomalaisten elämä tehdään vaikeaksi ja kalliiksi ilman, että toimenpiteillämme olisi mitään vaikutusta ilmastoon. Parasta toiveajattelua on se, että jos suomalaiset ensin, niin kyllähän muu maailma seuraa! Yksi esimerkki on energialamppujen tuputus kaikille. Tämähan on aivan huuhaata. Jos sähkölämmitteisen talon lamput ja elektroniikka saadaankin kuluttamaan vähemmän energiaa, niin sähköpatterit sitten korvaat sen vastaavalla määrällä. Energialamput sopivat kyllä kaukolämpötaloihin ja öljytalo on välimuoto (ehkä kannattaa, ehkä ei). Tästä asiasta pitäisi antaa lämmitysmuotokohtaiset neuvot! Kesällähän valojen tarve on pieni, eikä lampuista ja elektroniikasta tuleva pieni lämpö ole haitallista, pysyyhän talo kuivempana! Jos mennään niin pitkälle, että aletaan laskea talojen lämpötiloja, niin

8 8 veikkaanpa, että homeongelmat lisääntyvät. Kas kun se kastepiste on jossain siellä luuraamassa. Tämä se vasta kalliiksi tulee! Tämmöistä tuli mieleen heti luettuani viestisi. t Ari Heikki Mäntylä Tervehdys Ari, Rohkaisevaa ja ilahduttavaa, kun huomaa, että kunnioittamani tietäjä on monessa asiassa samaa mieltä. Kaikki mainitsemasi asiat ovat pyörineet mielessäni juuri kuvaamallasi tavalla. On se vaan kumma, kun nämäkin faktat kuuluvat yleisillä foorumeilla 'kiellettyjen mielipiteiden' joukkoon. Niiden esittäjät leimataan joko tulevaisuudesta piittaamattomiksi tai välinpitämättömiksi. Tulee väistämättä mieleen 60- luvun poliittinen jako: edistyksellisiin ja taantumuksellisiin - mutta kuinkas kävikään! terveisin Heikki Olavi Kiviniemi Hyvät luonnonfilosofit Suurkiitokset Heikki Mäntylälle loistavasta puheenvuorosta. Tarvitaan insinöörin suoraviivaista ja selkeää ajattelua, että näin yksinkertaiset asiat ja riippuvuudet huomaisi. Talousviisaille ja filosofeille ne ovat liian yksinkertaisia. Maailma on menossa maapalloistumisensa kanssa päin mäntyä. Ajattelemisen laadun lisäksi myös tuotteiden laatu on jatkuvasti huonontunut. Tuotteet tehdään tarkoituksella lyhytikäisiksi ja korjauskelvottomiksi, vaikka tässä vaiheessa jo pitäisi visusti säästää energiaa ja luonnonvaroja. Suuret massat eivät vaadi kunnon laatua, vaan ostavat moskaa. Ja tottahan moskan tuottaminen on kansantaloudellisen ajattelun mukaan paljon edullisempaa kuin pitkäikäisten tuotteiden. Mitä nopeammin tuotteet hylätään, sitä mukavammin talous pyörii. Kuluttajat sitten kärsivät kaikki nahoissaan. Ihan halvoista tuotteista ei jaksa lähteä valittamaan. Ja monet firmat kuuluvat luokkaan: ota rahat ja juokse. Terveisin Olavi Kiviniemi Sirkka Kumpula Hei kaikki keskustelijat! Lennättelen minäkin ajatuksia ja toivon, että jotakin osaisin ilmaista ymmärrettävästi. Olen lukenut viestit niiden saapuessa ja miettinyt, mikä on keskustelun punainen lanka. Mikä on keskustelun tavoite ja mihin suuntaan yhteistä havaintokimppua mahdollisesti ohjataan. Meillä on esitettyjen puheenvuorojen perustalta paljon vakavia kysymyksiä, mutta vähän vastauksia. Kansakuntia koskevia ongelmia on tunnistettu, ainakin arjen raaistuminen,

9 9 hyvinvoinnin paradoksi, Jokelat, Kauhajoet, ihmisten välisen vuorovaikutuksen puutteet, ilmastonmuutos hiilidioksidi- kasvihuonekaton seurauksena ja yleinen todellisuuden systeemiskaoottinen prosessi. Kaikki ongelmat liittyvät jollakin tapaa toisiinsa. Näiden haastavien kysymysten äärellä en sano, kuten tietokilpailuissa - yritän ratkaista ongelman. Yritän kuitenkin jotenkin jäsentää ajatteluani ja siten ehkä stimuloida muitakin ajattelemaan omaa ennakkojäsennystään. Yritän edustaa tulevaisuusorientaatiota ja lähestyä kysymyksiä eksitenssifilosofian näkökulmasta. Oletan, että keskusteluun osallistuvat ovat kiinnostuneita mielekkäästä elämästä ja sen ylläpitämistä tukevista perusteista. Ontologinen suhde maailmaan on eksistenssifilosofinen, jonka mukaan ihminen ajattelee, tuntee ja toimii itsensä varassa ja joutuu tekemään kaikki merkittävät ratkaisut pääosin yksinään. Ihminen (minä) reflektoi maailman kanssa ja tulkitsee kokemustaan tavoittamiensa heijastuskuvien (edell musta tuntuu) perusteella, puolustautuen, alistuen tai rekonstruoiden. Ajattelun lähtökohtana minua miellyttää erityisesti Eino Kailan kiteytys: "Yhteiskunta ja kaikki sen ilmiöt elävät funktionaalisesti yksilöissä - kehityksen lähtökohta on sielullinen tilanne," Yhteisöllinen muutos edellyttää konstanttien, yhteensopivien merkitysten, funktioiden löytymistä. Tällöin jokainen erillinen minä työskentelee samojen kysymysten äärellä omassa tilassaan, so. omissa asemissaan. Mahdollisesti syntyvä dialogi toisten kanssa voi rikastaa yhteisöä, jolloin yhteinen tietäminen on enemmän kuin osiensa summa. Yhteisöllisessä toiminnassa usein ongelmana on osallistujien tilan erilaisuus (opitut ja muunnetut kulttuuriset arvot, johon yksilöllinen sisäinen metafora eli skeemarakenne on kytkeytynyt), jolloin kukin puhuu omasta näkökulmastaan ja johon toisten on vaikea saada otetta. Tarvitaan siis yhteinen tietoisuus tilasta, jossa ollaan, jotta voidaan yhteistuumin suunnistaa yhdessä tunnistettuun suuntaan. Yksilöllisen eksistenssin ongelma on, että suurin osa sen tietoisuutta on piilossa tiedostamattomassa, olemuksena kehossa tai muuten käsittein käsiin ottamatta. Ongelmana on, että yksilöllisellä kokemuksella ei ole epistemologisesti tieteellistä evidenssiä. Minän ja maailman vuorovaikutus on näin suurimmaksi osaksi pimeää. Se, mikä on minulle valoa, saattaa olla toiselle pimeää ja toisinpäin - kohtaaminen vaikeutuu. Pimeää voidaan yhteisöjen kokemuksessa kutsua myös hiljaiseksi tiedoksi. Miten hiljainen tieto saadaan jalostettua yhteiseksi tietoisuudeksi? Esimerkiksi sillä, että tunnustetaan yksilöllisen kokemuksen ainutlaatuinen merkitys. Intuitiivisen ihmisen kokemus sisältää kaikki mahdollisuudet tietämiselle. Olemus on substanssi, joka ajattelee, joka tarjoaa syvyydessään kaiken tiedon. Platon, Hegel, Schippenhauer, Nietzsche ja Bergson tunnustavat: "Emme me ajattele, vaan meissä ajattelee." Pohjimmiltaan tietämisen alkuperä on sisäistä ääntä, jonka olemassaolon nykytiede on ohittanut. Emerson siteeraa: "Ihminen on virta, jonka lähde on salattu." Näin kysymys, kumpi on ensin, fyysinen vai psyykkinen, saa vastauksen. Tajunta on ennen tietoisuutta, tunne ennnen kosketusta. Näin tietämisen salattu lähde on olemassa ennen fyysistä olemusta ja mentaalinen olemus päältää fyysistä. Tieteen kriisin aikaan sata vuotta sitten, intuitio jäi vähemmälle huomiolle. Lieneekö nykypäivänä ilmenevä systemaattinen suunnistusvirhe seurausta tuon ihmisen tunneominaisuuden ohittamisesta. Grotenfelt määritteli tuolloin tiedon vastakohdaksi tunteen ja tahdon. Kuitenkaan ei ihminen voi tavoittaa tietoa ilman tunnetta. Tunneteorioiden mukaan tunne sisältää myös kognitiota. Joukko- oppia lainaten: minuuksien unioni, ei minuuksien leikkaus, sisältää eettisen tietoisuuden mahdollisuuden. Unioni on monimuotoinen ja koostuu heterogeenisistä aineksista, leikkaus sisältää vain sen, mikä meissä on yhteistä eli samanlaista. Yhteisöllinen

10 10 koheesio tukee liikaa samanlaista ja kriteeriperustaista selektointia (mm. koulutus). Luovuus ei taivu ennakkokriteereihin. Yhteisön monimuotoisuuden tukeminen, entropian kasvattaminen vaatii energiaa, ihmisten maailmassa mentaalista työtä syvemmän tietämisen tavoittamiseksi ja uuden tietoisuuden emergenssin tukemiseksi. Yhteistoiminnan tulosta, jonka pohjimmaista ohjaavaa syytä ei ole selvitetty, so. ei tunnusteta finaalista selitystä, vaan tuetaan kausaalisuhteen funktiota ilmioiden taustalla. Vallitseva tieteellinen kuva ihmisestä ei kysele tarkoitustaan, vaan etenee sisäisten lainalaisuuksien mukaan. Kehitystä ei ohjaa kukaan. Ihmisellä olisi siihen mahdollisuus tajuntansa kautta. Edelleen kuitenkin tieteessäkin väitellään siitä, kuka on oikeassa mieluummin kuin siitä, mitä ihminen tiedolla tekee ja miten hän sen kokee. Pitäisikö meidän siis muuttaa tiedetodellisuuden tarkastelukulmaa? Talonpoikaisfilosofin terveisin sirkka kumpula Arto Kanninen hyvät luonnonfilosofit. tässä tuli mainittua eksistenssifilosofia,johon olen perehtynyt jonkin verran.tämmöiseksihän tämä materialismin palvonta,etten sanoisi jumalointi on mennyt.halvalla tehtään joutavaa krääsää,joka ei kestä,eikä ole välttämättä vällttämätöntä ihmiselon kannalta. toisin sanoen on uohdettu eksistoiva ihminen.tulee mieleen martin heidegger joka inhosi teknologiaan menehtynyttä nykyaikaa.. ps. jostain syystä en saanut linuxissa toimimaan isoja kirjaimia,joten olen muotoilusta pahoillani.syysterveisin arto kanninen Paul Talvio Hyvät luonnonfilosofit Rajattoman kasvun mahdottomuudesta olemme keskustelleet aikaisemminkin, esim ja Yritin silloin vääntää (insinööri kun olen) rautalankamallin talouden lainalaisuuksista. Minusta tuntuu, että se sellaisenaan sopii tähänkin keskusteluun. Panen sen liitteeksi. Terveisin Paul Talvio Talvion liite: Hyvät luonnonfilosofit. Veikko Salovaara palasi sanontaani Muutos ei ole mahdollinen demokraattisesti hallitussa yhteiskunnassa. Kysymys oli tällöin siitä onko talouden ja siis kulutuksen aina vaan pakko kasvaa. Vastaukseni oli, että on - ellemme halua luopua demokratiasta. Demokratia ja markkinatalous perustuvat vapaaseen kilpailuun. Kilpailu on primäärinen syy kasvavaan talouteen. Kilpailu voi tietenkin olla myös

11 11 seuraus omistajien ahneudesta, mutta se olisi joka tapauksessa välttämätön edellytys markkinataloudelle vaikka omistajat tyytyisivät siihen mitä heillä jo on. Kuvitelkaamme suljettua yhteisöä, jossa kaikki tarvittavat tuotteet valmistetaan itse ja joka ei myy mitään ulos. Tuottajien keskinäinen kilpailu pakottaa nostamaan tuottavuutta. Tämä merkitsee sitä, että tuote on tuotettava entistä pienemmin kustannuksin. Seuraus on, että tuotteeseen liittyvä palkkakustannus pienenee. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotteen valmistus synnyttää vähemmän ostovoimaa. Tämä kompensoituu, jos tuotteen hintaa vastaavasti voidaan laskea. Tuotteen valmistuskustannus ei kuitenkaan laske koko palkkakustannuksen pienenemisen verran, koska tilalle tulee kustannuksia investoinneista esim. automatiikkaan tai lisääntynyt energian kulutus. Jos tuotantovolyymit pysyvät samoina, niin työpaikkoja katoaa ja massojen ostovoima pienenee hintojen laskemisesta huolimatta. On rajoitettava tuotantoa, jolloin työpaikkoja katoaa edelleen ja ostovoima vähenee lisää jne. Kierre johtaa romahdukseen. Samoin käy, jos hintoja pudotetaan alle tuotantokustannusten. Yrityksiä kaatuu ja ostovoima vähenee. Ostovoiman ylläpito on siis kilpailutalouden säilymisen edellytys numero yksi. Siksi meillä on velvollisuus kuluttaa vaikka velaksi. Edellä olevassa esimerkissä ostovoimaa oli vain palkkasumma. Ostovoimaa luovat kuitenkin myös pääomatulot joko suoraan tulonsaajan kulutuksena tai jälleeninvestoinnin tuomina työpaikkoina. Ostovoimaa luovat myös sosiaaliset avustukset ja muut tulonsiirrot. Ne ovat kuitenkin vain hallinnollisia päätöksiä, jotka jakavat jo syntynyttä ostovoimaa, eivät lisää sitä. Ostovoiman kasvu voidaankin redusoida tehtyihin työtunteihin. Pääomatulot ja tulonsiirrot ovat vain se osa työtunnin tuottamasta ostovoiman lisäyksestä, jota ei anneta suoraan työntekijän käyttöön. Tuon lisäarvon osuus on suuri esim. puunjalostusteollisuudessa, jossa palkkakustannukset ovat alle kymmenesosa tuotteen hinnasta, kun taas noita tehtaita suunnittelevassa insinööritoimistossa palkkakustannus voi olla 80% liikevaihdosta. Talouden kykyä tuottaa lisäystä kulutuskykyyn tehtyä työtuntia kohti voidaan siten pitää sen olennaisimpana tehokkuuden mittana. Tehty työtunti lisäsi bruttokansantuotetta vuoden 1998 tilaston mukaan US- dollareissa esim. seuraavasti: Suomi 30 (740), USA 36 (900), Belgia 39 (620), Norja 39 (710), Japani 29 (950), Unkari 18 (650), E- Korea 13 (1070). Työssä käyvän väestön osuus samoissa maissa kuitenkin erosi huomattavasti toisistaan. Suluissa olevat numerot antavat työtunnit vuodessa per asukas. Maa pysyy jaloillaan, vaikka työssä käyvän väestön osuus on alhainen, jos samalla työtunnin tuottavuus on korkea. Hyvä yhdistelmä on, jos molemmat ovat korkeita kuten USA:ssa ja huono, jos molemmat ovat alhaisia kuten Unkarissa. Palaamme nyt alussa kuvailemaani yhteisöön. Yhteisön romahduksen eli deflaation voi siis estää vain nostamalla palkkasummaa. Juuso Salokoski pohtiikin tätä HS:n vieraskynäpalstalla artikkelissaan Uhkaako talouskasvua deflaatio. Hän toteaa:

12 12 Tie ulos deflaatiosta näyttäisi siten olevan ostovoiman lisääminen, ei velalla vaan ansioita kasvattamalla toisin sanoen palkkoja korottamalla. Selvää on, että eurotaloudessa Suomi ei voi yksin ryhtyä korottamaan palkkoja. Se johtaisi yritysten kannattavuuden heikkenemiseen, viennin laskuun, konkursseihin ja pitemmän päälle taloudellisen aktiviteetin hiipumiseen. Näin ei välttämättä kuitenkaan ole koko Euroopan tasolla. Kenties Euroopassa pitäisi ryhtyä kohottamaan elintasoa, kansainvälisen kilpailukyvyn heikkenemisen uhallakin. Vahvojen vaihtotaseiden ja pääomaa vievän Euroopan päällimmäinen huolihan ei ole kilpailukyky vaan heikko kysyntä. Tämä kuitenkin johtaisi ennen pitkään tullimuureihin, Euroopan linnoituksen syntyyn ja globalisaation hylkäämiseen. Globaalissa taloudessa olemme kuin tuo aikaisemmin mainittu suljettu yhteisö. Palkkojen korotus pitäisi siis tehdä maailmanlaajuisessa kolmikannassa. Siinä haastetta Lauri Ihalaiselle. Realistista kuitenkin on edellyttää, että on edelleenkin elettävä kilpailutalouden ehdoin. Silloin ainoa keino palkkasumman kasvattamiseksi tai edes pitämiseksi ennallaan on, että tuottavuuden noususta johtuva tuoteyksikkökohtainen työvoiman tarpeen pienennys kompensoidaan lisäämällä tuoteyksiköiden määrää, siis kasvattamalla tuotantoa olevissa laitoksissa ja luomalla uutta liiketoimintaa. Talouden pitää siis kasvaa ainakin tuottavuuden verran, jotta edes entiset työpaikat säilyisivät. Tätähän meille koko ajan hoetaankin. Talouden on siis juostava, jotta se pysyisi edes paikallaan. Olemme tuomittuja kasvavaan talouteen tai romahdukseen. Talouden romahtaessa myös demokratia romahtaisi. Ostokykyä pitäisi jakaa yhä enemmän hallinnollisin päätöksin, ottaa toisilta ja antaa toisille. Tätä yritettiin Neuvostoliitossa. Jokaiselle annettiin tarpeittensa mukaa ja jokainen antoi kykyjensä mukaan. Jonkun pitää kuitenkin päättää jokaisen kohdalla hänen tarpeistaan ja kyvyistään. Sen voi tehdä joko paljas diktatuuri tai vaaleilla valittu enemmistödiktatuuri. Enemmistö kuitenkin voi vaaleissa vaihtua ja taas tarpeet ja kyvyt arvioitaisi uudelleen. Se johtaisi kaaokseen ja niinpä neuvostoihmiset olivatkin niin viisaita, että he kaikissa vaaleissa kannattivat vanhaa hallitusta jopa yli 100 prosentin äänestysvilkkaudella. Kun Marx kurjistumisteoriassaan ennustaa kapitalistin imevän työvoimansa kuiviin, niin hän oli todella alkeellinen ajattelija. Mihin hän kuvitteli kapitalistin myyvän tuotteensa Marssiinko? Kapitalistin etu on maksaa kunnon palkkoja. Paikallisesti tätä sääntöä kuitenkin voidaan rikkoa. Pieni eliitti voi riistää työvoimaa harjoittamalla vientiteollisuutta ja vähät välittää paikallisesta ostovoimasta. (Esim. Brasilia ja Venäjä). Tuotannon siirtäminen halpatyövoiman maihin on myös globaalia ostovoimaa heikentävä. Esim. Nokialla on suurta kännykkävalmistusta Kiinassa. Tuotannosta menee 40 % vientiin. Jos nuo kännykät valmistettaisi Suomessa tai jossakin muussa

13 13 palkkatasoltaan korkeassa maassa, niin syntyisi paljon enemmän ostovoimaa - esim. Nokian kännyköitten ostoon. Aikanaan kotielektroniikan valmistus siirtyi silloiseen halpatyövoiman maahan Japaniin, nyt se siirtyy Kiinaan. Näin HS : Kiinasta on tulossa koko maailman tavaratuutti! Kiinassa tehdään jo 55% DVD-laitteista, 50% kameroista, 30% pöytätietokoneista, 25% matkapuhelimista, 25% pesukoneista, 20% jääkaapeista. Vain hyvin peni osa jää kotimaahan. Esim. Nokia vie 40% kiinan tuotannostaan muualle. Tavaraa siis tulee entistä halvemmalla mutta syntyykö riittävästi ostovoimaa sen kaiken ostamiseen. Kun tähän vielä lisätään verokilpailu, niin on vaikea nähdä miten globaalitaloudessa voidaan ylläpitää maailmanlaajuista ostovoimaa ja varsinkin miten se voidaan ylläpitää vanhoissa teollisuusmaissa. Olkoon tämä nyt tällainen mahdollisimman neutraali puheenvuoro politiikasta. Muutoin olen sitä mieltä, että meidän on syytä välttää politiikkaa Luonnonfilosofian seurassa. Pysytään paremmin ystävinä. Terv. Paul Heikki Mäntylä Hyvät luonnonfilosofit, Paul Talvion selkeä oppitunti vapaasta markkinataloudesta oli hyvin muistissani kun kirjoitin 'Ristiriita'- viestini. Kutakuinkin näinhän kilpailu yllyttää kasvuun. Olen samaa mieltä Paulin kanssa siinäkin, kun hän liitteensä lopussa kehottaa välttämään politiikkaa luonnonfilosofian debateissa. Tarkoitukseni ei ole nytkään yllyttää politikoimiseen. Viestini perusidea oli kiinnittää huomio ristiriitaan, joka vallitsee eri tavoitteiden välillä. Ne eivät ilmiselvästi ole yhtäaikaisesti toteutettavissa, joten jotain on muutettava. Jos ahneus ja vallanhalu on kaiken toimeenpanevana yllykkeenä, kuten pahasti näyttää, lienemme toivottomassa tilassa ainakin demokraattisesti hallinnoidussa vapaassa markkinatalousjärjestelmässä. Toisaalta kukaan ei halua diktatuuria, ei edes ns. valistunutta yksinvaltaa, jota on historian saatossa kokeiltu melko huonolla menestyksellä. Silti haluan koettaa olla optimistinen idealisti ja kuvitella, että kasvua voisi tapahtua myös henkisellä tasolla eikä vain materiaalisella. Jonkinmoinen konkreettinen alku voisi olla systemaattinen, sekä tuotteiden että elämisen laadun voimakas painottaminen suorastaan propagandanomaisesti nykyisen määrään keskittyneen propagandan sijasta. Elämän laatuun liittyy perhe, vapaa- aika, luonto, tieteet, taiteet, luonnonfilosofia jne., eikä vain urakehitys. Ympäristön suojelu tulisi laadun ohessa ikään kuin itsestään selvänä bonuksena. Heikki Mäntylä

14 Pentti Haikonen Hyvä Olavi Kiviniemi Voitko esittää konkreettisia esimerkkejä tuotteista, jotka ovat selvästi huonompia kuin vastaavat, sanotaan noin 20 v aikaisemmin? Tai 40 v aikaisemmin? Kumpi on mielestäsi kestävämpi ja kuluttaa vähemmän luonnonvaroja, 60- luvun putkitelkkari vai nykyinen LCD- televisio? Terv. P Haikonen Mikko Malinen Hei luonnonfilosofit, äskettäin Johan Silenin lähettämän sähköpostin liitteenä oli artikkeli, jossa yksinkertaisessa ilmastomallissa on lämmönsiirtymisen yhtälö, jossa lämmön siirtymisen voimakkuus on suoraan verrannollinen lämpötilaeroon. Tämä näytti kovin tutulta, ja tästä rohkaistuneena lähetän linkin omaan artikkeliini, jossa johdetaan kaava lämmitettävän kappaleen loppulämpötilan laskemiseksi lämpötilan derivaattoja hyväksi käyttäen. Tulos on artikkelin viimeinen kaava. Linkki artikkeliin: Terveisin Mikko Malinen Chris Kylander Sana "yhteistoiminta" on yhtä vaarallinen sana kuin "moraali" tai "häpeä" koska kyse on aina siitä, kenen ns. äänenpainon mukaana mennään. Nyt koulutus puhuu kovasti yhteisöllisyyden lisäämisestä mutta jos epävarmuutta lisätään median kautta tämä johtaa siihen, mitä KL sanoo tänään: "epävarmuus ajaa varainhoitajien syliin" eli jos pelko on pääasiallinen syy olla yhteisöllisyyden perään niin se värittää voiman ja uskalluksen olla omaa mieltä myös siihen, että kaavaillaan liian helppoja ratkaisuja siinä pelossa, että olemme pian Islannin tilassa. Tämä on hyvä avata myös: miksi jokaisen pitää olla ihan lugni eikä siirtää hätää vaikka rahavalta sai näpilleen. Suomi voi aina ottaa traktorit esiin; sitä Islannilla ei ole (Hbl tänään kertoo, että nyt syövät jo sisälmyksiä ja se on jo liiottelua mielestäni: tosin paluu turskaan ja lampaaseen on varmasti edellä ja etninen herkuttelu jää tilapäisesti pois). Pitää katsoa, ettei tule ylireagointia. Kiitos. Chris Kylander

15 Olavi Kiviniemi Hyvät luonnonfilosofit ja varsinkin Pentti Haikonen P. Haikonen: Voitko esittää konkreettisia esimerkkejä tuotteista, jotka ovat selvästi huonompia kuin vastaavat, sanotaan noin 20 v aikaisemmin? Tai 40 v aikaisemmin? Tässäpä on yksilöintipyyntö, johon on todella helppo vastata. Henkilökohtaisesti olen joutunut tuotteiden laadun kanssa korostuneesti tekemisiin polkupyöräilijänä. Parikymmentä vuotta sitten polkupyörässä olivat tiuhaan vaihdettavia kulutusosia vain renkaat ja ketju, ja kaikki muu kesti suunnilleen yhtä kauan kuin oli tarpeen keskinkertaisella polkupyörän käyttäjällä. Minä huollan polkupyöräni itse ja olen törmännyt seuraaviin hankaluuksiin: - ulkorenkaisiin tulee murtumia muutamassa kuukaudessa ja ne väsyvät ennenaikaisesti puhki saman tien - sisärenkaissa on huokosia, jota yhtyvät käytössä ja tuhoavat renkaan lyhyessä ajassa - vanteet kalvavat renkaat rikki jopa parissatuhannessa kilometrissä käsijarrua varten muutetun reunarakenteensa vuoksi, eikä hyvän rakenteen vanteita ole saatavissa - halvat kiinalaiset polkimien kammet kestivät 5-24 kuukautta, ja kammen katkeaminen aiheuttaa aina loukkaantumisvaaran; myyjä ei korvannut kampia ja sanoi, että parempia ei ole saatavissa - laakereihin ostetut uudet kuulat murenevat muutamassa kuukaudessa - ketjurattaat ovat pehmeätä terästä, joka jopa tyssääntyy käytössä puhumattakaan kulumisesta - polkupyörien varaosatilanne on räjähtänyt käsiin halpojen pyörien moninaisuuden ja standardoinnin häviämisen takia Elektroniikkaan siirtyäkseni: - digiboksit olivat kauan ala- arvoisia sekä nopean hajoavuutensa että ohjausjärjestelmiensä suhteen; uskomaton määrä elektronista romua syntyi ja talous sai hyviä lukuja - dvd- asemani hajosi heti takuun loppumisen jälkeen, mitättömällä käytöllä Sitten vähän yleisempiä esimerkkejä ja muilta kuulemiani kokemuksia: - halpojen painepesurien pumpun hammaspyörät ovat muovisia ja hajoavat mitättömällä käytöllä - autojen varaosat ovat suuria ja kalliita, korjauskelvottomia paketteja - Hesarista huomaamani tiedon mukaan television nykyään oletetaan vanhenevan vaihdettavaksi parissa vuodessa - uusien pesukoneiden ja kylmälaitteiden odotettu käyttöikä ei ole entisten veroinen - yleensäkin on tapana laittaa muovia sopiviin kriittisiin osiin, joiden rikkoutuminen tekee tuotteen nopeasti käyttökelvottomaksi; muovin laatu ei ole arvioitavissa ostamishetkellä - sittenhän meillä on tietenkin tuo rakentamisen laatu vuotavine kattoineen ja putkineen ja homeineen, joita ongelmia ei ole saatu kuriin uskomattomasta jauhamisesta huolimatta; rakennusjätettä syntyy äkkiä ja paljon

16 16 Kumpi on mielestäsi kestävämpi ja kuluttaa vähemmän luonnonvaroja, 60- luvun putkitelkkari vai nykyinen LCD- televisio? Meidän on syytä pitää erillään toisaalta tuotteiden suunniteltu ja valmistettu laatu ja toisaalta tieteellinen ja tekninen kehitys, joka tekee mahdolliseksi uudet ratkaisut. Tämä pitäisi olla varsin helppoa oivaltaa. Terveisin Olavi Kiviniemi Pentti Haikonen Kiitokset Olavi Kiviniemelle vastauksesta. En tunne polkupyöriä, mutta varmaan näin on. Halvalla ei saa hyvää ja kaukoitä lykkää markkinoille ala- arvoisia komponentteja, joita täällä sitten myydään kovalla katteella. Digiboksit ovat luku sinänsä (poikani tietää, että 50- luvulla digiboksitkin olivat mustavalkoisia.) Itse olen kuluttanut lukuisia CD- ja DVD- asemia ja läppäreitä todella raskaassa käytössä eikä kohdalleni ole sattunut vielä yhtäkään hajoamista. Kokemukseni mukaan myös nykyaikaiset televisiot näyttävät kestävän hyvin (Itselläni 4 v vanha Panasonic plasma TV on kuin uusi). Tämä on myös johtanut siihen, että entisaikojen tv- korjaajien armeija on nyt työtön. Takavuosien simca oli totaalisen loppu kun mittariin tuli km, jopa ikkunoiden nostimien vivut katkesivat silloin. Kyllä nykyiset autot kestävät aivan toisella tavalla (paitsi ranskalaiset ja Volvo?). Entäpä paristot? Niiden kapasiteetti on varmaan kymmenkertainen siihen nähden mitä ne olivat vielä 80- luvulla, hinta ei ole. Halpa roska on sitä, mutta voidaanko oikeasti ja perustellusti väittää, että kaikki kohtuuhintaiset tuotteet olisivat tänä päivänä huonompia kuin 10 v sitten? Kyllä tällaisen väitteen tueksi tarvittaisiin tilastoja tai jotain, pelkät anekdootit eivät riitä. Tieteellinen ja teknillinen kehitys tekee tietysti vertailusta vaikean; ovatko nykyiset muistitikut huonompia kuin 10 v sitten? Minusta on edistystä, että muistitikkuja on nyt saatavilla ja vieläpä pilkkahintaan. (Radioputkilla toteutettuna 1 Gbyte muistitikku olisi tarvinnut yli kaksoistriodiputkea ja jatkuvan virransyötön; olisikohan se mahtunut Inarin järven jäälle). Jospa tässä kuitenkin mennään parempaan suuntaan? Terv. P Haikonen Kimmo Käyhkö

17 17 Luonnonfilosofia on hyvin moitahoinen alue, mutta se ei varmaankaan ole politiikkaa eikä se myöskään ole kuluttajatuotefoorumi. Näihin on sekä yleisiä että erikoistuneita kanavia, mm. paperiset aikakausijulkaisut, jotka tekevät suhteellisen puolueettomia testejä tuotteista ja palveluista laidasta laitaan ammattitaitoisen henkilökunnan toimesta. Tällaisella luonnonfilosofisella foorumilla tulee helposti vaara liian pienestä otoksesta ja subjektiivisesti virittyneestä kapeasta mielipiteestä...? Joka tapauksessa kaikkia koskettavasta mielenkiinnosta huolimatta näitä keskusteluita ei kannattaisi jatkaa. Itse olin positiivisesti yllättynyt 20- vuotisseminaarin korkeatasoisista luennoista. Ne vastaavat hyvin käsitystäni LFS'n toiminta- alueesta. Lisää sellaisia ja keskusteluita niistä! Kimmo Käyhkö, amatööri Voitto Aaltonen Talouskasvu ja henkinen kasvu eivät ole toisensa korvaavia kasvutapoja, vaan vuoroaikaisia toimintoja yhteiskunnan eri kehitysvaiheissa. Luin Paul Talvion kirjoituksen, jonka hän oli kirjoittanut Kirjoituksessa Talvio todistelee jatkuvan talouskasvun merkitystä hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Mielestäni kirjoitus on tyypillinen insinöörin yksipuolinen näkemys yhteiskunnan lainalaisuuksista. Pääpaino hänen talousnäkemyksessään on yhteiskunnan tavaratuotannon ja perustoimentuloon liittyvän toiminnan lainalaisuuksista, eli teollisuusyhteiskunnan toimintatavasta. Siinä yhteiskunnan kehitysvaiheessa jatkuva kasvu onkin oleellista, mutta ei välttämättä enää jälkiteollisessa palveluyhteiskunnassa, jossa pääpaino siirtyy tavaratarpeista henkisiin tarpeisiin. Yhteiskuntien kehitystä voidaan verrata ihmisen eri kasvu- ja kehitysvaiheisiin: Ensin on fyysinen kasvu 0-18 ikävuoteen, jolloin aineellisten tarpeiden tyydyttäminen on etusijalla ja edellyttää jatkuvaa kasvua. Kun määrämitta on saavutettu, pääpaino on siirtynyt henkisten tarpeiden tyydyttämiseen ja kasvu sillä sektorilla ja aineellisten tarpeiden taso vakiintuu omalle tasolleen. Esimerkiksi Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat yhteiskuntana tulleet tähän "täysi- ikäisyyteen" ja ovat siirtymässä jälkiteolliseen palveluyhteiskuntaan jossa teollisuuden ja sen kasvun lisäämisellä on ainoastaan ylilihavuuteen johtava sairastuttava vaikutus. Toisaalta taas globalisella tasolla tarkasteltuna "koko maailman yhteiskunta" on keskimäärin teollisuusyhteiskunnan kasvuvaiheessa ja edellyttää jatkuvaa kasvua, koska käyttäjämäärä väestökasvun johdosta jatkuvasti kasvaa ja luo lisäpainetta perustarviketuotannon kasvulle. Tähän kasvuun toki luonto on jo "asettanut" omat kasvurajoituksensa ja reagoi siihen omalla tavallaan. Joidenkin mielestä ihmismäärän kasvurajat ja sen saastevaikutukset on jo ylitetty ja luonto iskee nyt takaisin myrskyillä ja tsunameilla kasvua hillitsevästi. Esimerkiksi Pentti Linkolan mielestä ihmisiä on jo kaksi kolmasosaa liikaa. Suljetulla yhteiskunnalla, kuten eläinpopulaatiollakin, on määrätyssä kehitysvaiheessaan taipumus vähentää syntyvyyttään ja vakiinnuttaa olemassaolonsa jollekin optimitasolle, kuten on käynyt esimerkiksi pohjoismaille. Eli populaation/yhteiskunnan kasvun painopiste siirtyy määrällisestä (kvantitatiivisesta) kasvusta henkiseen (kvalitatiiviseen) kasvuun.

18 18 Tosin polöiittinen eliitti ja demokratia ei ole kehittynyt enemmistönä sille tietoisuuden tasolle, että se olisi ymmärtänyt nämä vuoroaikaiset lainalaisuudet. Siten esimerkiksi teollisuudesta vapautunut väestö ei ole kyennyt uudistumaan teollisuustyöntekijästä palvelutyöntekijäksi yhteiskuntakehityksen tarpeiden mukaisesti. Siten entiset teollisyystyöntekijät on siirretty työttömyyskortistoon ja palvelutuotantoon rekrytoidaan ulkomaista työvoimaa. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta katsoen, väestömäärän kasvuun ei olisi ollut mitään tarvetta, jos koulutus-, tulonjako- ja verotuspolitiikka olisi sovitettu aikanaan tähän muuttuvaan yhteiskuntakehitykseen. En käsittele nyt aihetta enempää, ettei se kulkeutuisi liiaksi politiikkaan. Terveisin Voitto Aaltonen Paul Talvio Hyvä Voitto Aaltonen &al Kun puhun tuotannosta ja tuotteista en suinkaan puhu vain tavaroista. Samat talouden mekanismit pätevät niin tavara- kuin palvelutuotannossakin (no free luches). Itse olen elänyt palvelutuotannolla ja myynyt sen etupäässä ulkomaille. Myös palvelutuotannossa kilpailu pakottaa tuottavuuden lisäämiseen (esim. tietokoneiden avulla). Pelkästään toistemme selkää raaputtamalla emme voi elää. Välillä täytyy löytää tuo "henkistyneitten" väheksymä tavaran tuottaja, joka suostuu raaputusta vastaan antamaan leipää. Jos vain kiinalaiset tuottavat tavaroita, niin onko varmaa, että he haluavat maksaa raaputuksestamme. Pelkän palvelutuotannon varaan jättäytyvä yhteiskunta olisi todella haavoittuva. Ihmiset kestävät aika kauan palveluiden puutetta, mutta ruuan loppumisesta on aikaa mellakkaan vain neljä päivää. Terv. Paul Talvio Voitto Aaltonen Arvostettu Paul Talvio! Minä pahoin pelkään, että me taidamme puhua vähän toistemme ohi Minä kirjoituksessani koetin tuoda esille, että taloudellinen kasvu ja henkinen kasvu eivät ole toisensa korvaavia, vaan että ne ovat vuoropainotteisia. Esimerkiksi ihmisen fyysisessä kasvussa on optimaalinen kasvuraja (pituus ja leveys), jonka jälkeen tapahtuva kasvu on jo sairaalloista kasvua ja alkaa haitata yksilön hyvinvointia (liikalihavuus ja sen aiheuttamat sairaudet). Samoin yhteiskuntien talouskasvulla on optimaalinen tasonsa, jonka ylittäminen on jo sairasta. Hyvänä esimerkkinä alkanut kansainvälinen talouskriisi. Optimaalisen kasvurajan saavuttaminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että perustuotannon ja palvelujen ylläpito lopetettaisiin, kuten sinä annoit ymmärtää minun sanoneen. Tietenkin perustuotannon ja palvelujen ylläpito jatkuu ja on perustana henkisen kasvun mahdollisuudelle. Jatkuvan kasvun painopiste vain siirtyy perustoimeentulotaloudesta

19 19 henkiseen kasvuun (Tiede, taide, kulttuuri ja demokratiakehitys). Terv Voitto Aaltonen Paul Talvio Hyvä Voitto Sinun visiosi toetutuu vain, jos Veikko Salovaaran peräämä eettinen ihminen korvaa nykyisen. Käytännöllisesti katsoen koko väestö esim. Euroopassa ja Pohjoismaissa on aikoja sitten ohittanut perustoimeentulon rajan. Onko henkisen kasvun lisääntymistä havaittavissa? Viihteelliset "henkiset " tuotteet sitä tuskin ovat. Moni ehkä tyytyisi kohtuullisempaan elintasoon, jos se olisi turvattu. "Pahan päivän varalle" on kuitenkin hankittava lisää - ja prinnöksi lapsille. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on vähentänyt tätä turvattomuutta ja selvästi pehmentänyt yhteiskuntiamme verrattuna esim. Yhdysvaltoihin ( jossa olen asunut 6 vuotta). Terv. Paul Talvio Timo Penttilä Hyvät keskustelun osanottajat, henkisen kasvun ohjelma on siitä vaikea, että emme pääse yksimielisyyteen arvoista. Kyseessä on vanha teema: voiko arvoja johtaa todellisuudesta. Naturalistinen vaihtoehto väittää, että sellainen on mahdollista. Minä haluan vain sanoa, että voidaan toimia joko niin, että arvojen johtaminen todellisuudesta helpottuu tai arvojen johtaminen vaikeutuu. Ensinmainittu toimintavaihtoehto on minusta parempi (tämä on arvo), sillä silloin päättäminen helpottuu ja saadaan aikaiseksi päätöksiä, jotka ovat objektiivisella pohjalla. Kaikkinainen politiikan tekeminen helpottuu, kun pyritään arvojen objektivisointiin. Ei jouduta ottamaan suuria subjektiivisia riskejä, poliitikon ei tarvitse menetellä vaistonvaraisesti, mistä voi myöhemmin joutua vastuuseen. Marx toi tähän aiheeseen poliittisen taloustieteen näkökulman, jossa talouden toimijat jakautuivat luokkiin. Luokkaristiriidat olivat sovittamattomia, niiden oli annettava kehkeytyä ja purkautua. Tämä oli Marxin 'ympärikäännetty' hegeliläisyys. Taloudellisen kasvun mahdollisuuksia tulisi käsitellä vallitsevasta talouspoliittisesta doktriinista käsin. Minä olen ymmärtänyt vallitsevan doktriinin olevan Milton Friedmanin 'monetarismia', jota Alan Greenspan on toteuttanut Yhdysvalloissa pitkän uransa aikana. Minusta hämeenlinnalainen taiteilija Irwin Goodman lauloi monetarismista, kun

20 20 hän lauloin "...raha ratkaisee..." Milton Friedman aloitti keynesiläisen talouspolitiikan kritiikillä ja meidän tulisi jatkaa friedmanilaisen monetarismin kritiikillä ja tästä kritiikistä voimme sitten yrittää ammentaa uusia arvoja. Arvot eivät ole puhtaan ilmoituksen lähteestä syntyneitä kategorisia imperatiivejä, vaan jatkuvati objektivoituvan arvokeskustelun tuotteita, kun annetaan diskurssin laajentua talouspolitiikan alueelle. - Olemmeko kaikki samassa veneessä? Yhteiskuntarauhan säilymisen kannalta on hyvä ajatella että olemme, mutta väitän, että tässä kohdassa emme saisi olla liian pragmaattisia vaan juuri edelläkuvatulla tavalla keskustelun ja analyysin avulla on pyrittävä syventämään käsitystä itsestämme maailmantalouden toimijoina. kunnioittavasti Timo Penttilä Tapio Muhonen Arvoisat kanssaihmiset Juuri väitöskirjaa väsäävänä yrittäjänä en malta olla tuomatta esille, että keskustelun teemat ja sävyt ovat samoja, joita jo antiikin sofistit pyörittelivät. En tee väikkäriä filosofiasta, vaan?hyvästä? johtamisesta, mutta ihmiskunnan historian keskustelukulttuurin tunteminen on aina hyväksi meille jokaiselle. Olen varsin hyvin tietoinen, ettei omien ja muiden?uskomusten? karsiminen ole ollut koskaan mahdollista, mutta olen optimisti ihmiskunnan kehityksen suhteen. Viimeistään siinä vaiheessa, kun rajallinen maapallomme asettaa tavaratuotannolle ja saastuttamiselle, meidän pakko alkaa kasvaa henkisesti, mikä aina edellyttää itsekuria tai muiden, minua fiksumpien, ihmisten asettamia rajoituksia vapaalle toiminnallemme. (Tuohon toiseen keskusteluketjuun maailman tulevaisuudesta en ole ennättänyt osallistua, mutta Prigoginen mukaan maailmankaikkeuden heilahtelu paikallisesti järjestyksen ja kaaoksen välillä ei tunne mitään ennakoivaa determinismiä tai kausaalisuutta pitkällä aikajänteellä: esim. ihmiskunta voi tuhoutua hetkessä, jos jokin ketjureaktio syö hapen ilmakehästä!) Sen vuoksi teen seuraavan ehdotuksen: teema kerrallaan (ontologia; tietäminen/ epistemologia; metodologia/ tiedon luomisen tapa; ihmisluonto) pyrkisimme vähentämään tarvittavia käsitteitä. Tätä von Wright (Logiikka ja humanismi, 1998, 312) suosittelee, kun hän sanoo, että tieteessä tulisi edetä niin pitkään kuin mahdollista käyttäen nominalistista kieltä. Mikseipä valittaisi jokin näistä teemoista ja jokainen pyrkisi kiteyttämään sen, miltä pohjalta tai kenen oppi- isän edustamia väitteitä omat propositiot edustavat? Seuraavassa omat, alustavat aivoitukseni:

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ PAIKALLISUUS ON ILMIÖ Paikallisuudesta avaimet uudenlaiseen menestykseen Evästyksiä ilmiön kasvattamiseen Jaana Paavilainen Joensuu 10.6.2011 Mistä löytyy tulevaisuuden elinvoimaa? 1 Paikkakunnan ainutlaatuisuus

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT www.helsinki.fi/yliopisto TYÖPAJAN RUNKO 1. TAVOITTEET 2. JOHDANTO i. Ongelmalähtöinen työskentely ii. Suurimmat ympäristöhaasteet iii. SSI:n luonne

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden peruskoulu Kehittämiskouluverkoston Kick Off -seminaari 12.9.2014 klo

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna Ääniohjattu vilkkuvalo eillä toteutettuna Idea ei valitettavasti ole lähtöisin omasta päästäni - niin mukavaa kuin olisikin ollut riistää kunnia itselleen - vaan on keksijäperhe Ponkalalta. Olen usein

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Molekyyligastronomia pähkinänkuoressa

Molekyyligastronomia pähkinänkuoressa Molekyyligastronomia pähkinänkuoressa Ruoasta nauttimisen tiedettä? Molekyyligastronomia ruoan, ruoanlaiton ja aterian nauttimisen luonnontieteellistä tutkimusta Mikä ihmeen molekyyligastronomia? Luonnontieteellinen

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?

Lisätiedot

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016 Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy Mitä johtaja pelkää? Valta, johtajan työkalu Mitä valta tekee käyttäjälleen? Johtajan työssä ymmärrys itsetuntemuksen

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä minä olen puhunut, vaan tärkeitä ovat teidän omat kysymyksenne ja oivalluksenne.

Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä minä olen puhunut, vaan tärkeitä ovat teidän omat kysymyksenne ja oivalluksenne. YTT Eeva-Leena Vaahtio elvaahtio@elisanet.fi gsm 050-407 5730 www.eevaleenavaahtio.fi Otty ry. 17.5.2011 Akava-talo Työmarkkinaikä ei näy kasvoista eikä kalenterista Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Yhteisöllinen johtaminen ja pedagoginen synkronointi

Yhteisöllinen johtaminen ja pedagoginen synkronointi Yhteisöllinen johtaminen ja pedagoginen synkronointi SIG seminaari 22.10.2015 Jyväskylä Kaisa Isotalo, KT, rehtori Yhteisöllisesti toimien työ sujuu Joskus rehtori kuitenkin kokee päätökset raskaiksi Yhteisön

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot