Sivistyksen Sanomat /C

Transkriptio

1 Sivistyksen Sanomat /C sivistyneet, modernit, kansan sanomat Viikon kirja-arvostelut s.8-9 ja s.12-13! Kuule Minna Canthista s.16-17! Liity lauantaiseuraan s.22! Kuvat: Curly ry

2 Nationalismi Nationalismi on toiselta nimeltään kansallisuusaate joka korostaa oman kansan paremmuutta. "Oma napa, paras napa" toisin sanoen. Ihmisillä on eri näkemyksiä nationalismista. Johann Gottfried von Herderin näkemykset nationalismista loivat perustan nationalismille. Hän otti myös termin "nationalismi" käyttöön 1770-luvulla.

3 Nationalismin syntyä ei voi tarkalleen sanoa, koska ihmiset ovat aina pitäneet itseään toisia parempina. Nationalismi on vaikuttanut maiden itsenäistymiseen ja rajojen selkeytymiseen. Mielestäni nationalismi toi sekä hyvää että huonoa (maailmansota). Se on hyvä meille erittäin vahvoille ja urheille suomalaisille jotka olemme kykkineet täällä pohjoisessa liian pitkään. Eli ei muuta kuin ylöspäin ja Karjala takaisin. Lauri Pietiläinen ja Juho Aho

4 Olimme haastattelemassa Aleksis Kiveä (ent. Alexis Stenvall) hänen kotonaan Nurmijärvellä. Toimittajat Henrik Rouhesmaa ja Alexander von Renteln -No, herra Kivi, kuinkas on tämä vuosi teiltä on sujunut viime viikkoisesta teoksesi murska-arvostelusta huolimatta? -Asia on näin, että tämä koko negatiivinen palaute on vain antanut lisää puhtia. Olen täynnä inspiraatiota ja pulpahtavia ajatuksia, joten olen päättänyt tehdä uuden mestariteoksen, Kahdeksan Veljestä, vastaa Kivi. -Hmmm.. kiintoisaa. Tuollaisena fennomaanina, mitä tuumaat Suomen tilanteesta, muun muassa kansakouluasetuksesta? -Asia on näin, että tämä kansakouluasetus on kaikin tavoin positiivinen. En näe yhtään negatiivista seikkaa kyseisessä asetuksessa. Mielestäni, jok' ikisen suomalaislapsen pitää päästä käymään koulua vähintään neljäksi vuodeksi, oppiakseen perustaidot, joita tarvitaan jokapäiväisessä elämässä, toteaa Kivi. -Hyvin todettu herra Kivi. Oliko teoksenne arvostelu teidän mielestä liian ankara?

5 -Asia on näin, että käytin paljon omaa aikaani tämän, omasta mielestäni, mestariteoksen kirjoittamiseen. Olin yllättänyt ja hieman pettynyt arvostelusta. Minun mielestäni Seitsemän Veljestä kuvaa yksityiskohtaisesti suomalaista elämäntapaa ja veljesten toimia, vastaa Kivi. -Ymmärrän teidän mielipiteenne. Mitä tuumaatte tästä teidän muotokuvastanne? -Mielestäni se on hyvin onnistunut. Taiteilija näyttää taitonsa kyseisessä taulussa. En voi valittaa oikeastaan mistään yksityiskohdasta muotokuvassa, vastaa ilahtuneesti Kivi. -Mukava kuulla. Haluaisin kovasti tietää tulevastanne teoksesta, Kahdeksasta Veljeksestä. Voisitteko kertoa hieman kirjasta? -Tavallaan aikaisemmassa teoksessani oli seitsemän veljestä, mutta kahdeksannesta ei puhuttu juuri yhtään. Hän oli kuitenkin koko ajan paikalla. Hänet oli adoptoitu Turkulaisesta maalaisperheestä. Uudessa teoksessani on hänen aikansa loistaa parrasvaloissa. Kuulemme kauhutarinoita Turun yöstä ja paljon muutakin. En ole varma, että saanko teoksen kirjoitettua valmiiksi, vastaa salaperäisesti Kivi. -Odotan innolla uutta teostanne. Onko loppuun nyt vielä mitään erityistä sanottavaa? -Ei ole oikeastaan, vastaa Kivi. -Kiitos paljon tästä haastattelusta herra Kivi!

6 Elias Lönnrot. Lönnrot syntyi Sammatissa, kuoli vuonna Hän oli Suomen kirjakielen toinen isä Mikael Agricolan jälkeen,hän loi Kalevalan ja sen sisarteoksen Kantelettaren. Hän oli myös kielenuudistaja ja sanakirjojen toimittaja.lönnrot oli maineikas mies.hän oli myös suomenkielen professori,lääkäri,tutkimusmatkailija, kielitieteilijä,runolija ja lehtimies. Hän oli myös 500 markan setelin kuvassa. Lönnrotin perheeseen kuului isä Frederik, äiti Ulrika ja veli Henrik. Henrik huomasi Lönnrotin kirjallisuudesta ja lähetti hänet pedagogiaan eli kouluun hän meni eläkkeelle ja muutti takasin Sammattiin, viisitoistahuoneiseen Nikun taloon, ja myöhemmin vuonna 1876, Lammin vanhuudenkotiin.

7 Vuonna 1833 ollessaan lääkäri hän kierteli tarkastelemassa rokotuksia. Matka oli Kalevalan synnyn kannalta tärkeä. Hän tapasi Ontrei Malisen Vaassila Kieleväisen jonka tietojen perusteella hän ryhtyi järjestämään eri runoja kokonaisuudeksi. Vuoden 1834 puolessa vlissä Lönnrot meni Latvajärvelle jossa hän sai tietoa vanhoista runoista. Syksyllä 1834 hän viimeisteli Kalevalan. Se ilmestyi kahdessa osassa vuonna Autonomian alussa kansan puhekielestä vieraantunut kirjasuomi oli lähes Mikael Agricolan käyttämän kielen asteella. Agricolan arvellaan käyttäneen noin sanaa. Kun Lönnrotin suurtyö Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja valmistui 1880, se sisälsi yli sanaa. Nykysuomen sanakirja 1960-luvulta sisälsi sanaa. Kielelliset ongelmat kiinnostivat Lönnrotia jo opiskeluaikana. Hänen mielestään kansan oma kieli oli sen kulttuurin edellytys ja selviytymisen ehto. Suomen kielellä oli saatava opetusta, oli voitava asioida hallinto- ja oikeusviranomaisten kanssa, oli julkaistava sanomalehtiä ja muuta kirjallisuutta.

8 KALEVALA Kielentutkija Elias Lönnrot on koonnut eri puolilta Suomea häikäiseviä tarinoita, josta on syntynyt ainulaatuinen kirja maailmamme synnystä, Kalevala. Nämä tarinat on kerrottu laulun ja runon kautta, ilolla sekä surulla maailmamme synnystä ja siitä seuraavista tapahtumista. Lönnrot, piirilääkäri Kajaanista kiersi Kajaanista itään, Vienan Karjalan alueelle kokoamaan kansanrunoja. Hän kävi myös keruumatkoilla Suomessa, mutta lähinnä maan itä osassa. Tämä ei tarkoita, ettei Länsi-Suomella ollut osaa Kalevalan runoissa, joka näkyy murrepiirteissä. Henkeä salpaavan työn kautta Lönnrot sai koottua teoksen joka sisältää 50 runoa ja lähes säettä. Tämä työ on niin vaikuttava, että siitä on syntynyt Suomelle merkittävä tarina sekä kansalliseepos.

9 Aino, kalevalan neito, on Joukahaisen suloinen sisar. Hävittyään vanhalle viisaalle Väinämöiselle Joukahainen lupaa siskonsa Ainon hänelle vaimoksi. Tämä suututtaa neidon, jonka takia hän hukuttautuu. Väinämöinen on Kalevalan keskushenkilö. Hänen lisänimiään ovat esim. "vaka vanha" tai "viisas". Väinöä pidetään hyväsukuisena ja suurena miehenä. Hän on osallistunut alkuajan luomistöihin. Merkittävä hahmo Kullervo, on yliluonnollisen vahva jo nuorena ja hänestä tulee myös väkivaltainen vaikeen nuoruutensa seurauksena. Joukahainen kadehtii väinämöisen laulu ääntä. Vanhuksen voittaessa kaikki mahdolliset ottelut, Joukahainen päätti antaa siskonsa Ainon puolisoksi vanhalle miehelle. Kalevala, suomen kansalliseepos, on erittäin tapahtumarikas ja ainutlaatuinen kirja. Kalevalan hahmot ovat mielenkiintoisia ja arvoituksellisia. Tässä verrattomassa kirjassa on ajatusta herättäviä käänteitä, jotka varmasti hämmästyttävät lukijansa. Saara Salmimies&Mathilda Soult

10 J.L. Runeberg Runeberg muutti Helsinkiin Vuonna 1837 hän sai Porvoon kymnaasin roomalaisen kirjallisuuden lehtorin viran ja perhe muutti Porvooseen. Runeberg toimi opettajana eläkkeelle siirtymiseensä asti vuonna 1857, ja keskittyi sen jälkeen kirjoittamiseen. Hän sai professorin arvon 1844, ja halvaantui vuonna 1863 saatuaan aivoverenvuodon. Johan Ludvig Runeberg syntyi 5. helmikuuta1804 Pietarsaaressa, ja kuoli 6. toukokuuta vuonna 1877 Porvoossa. Hän oli runoilija, kirjailija ja toimittaja. Hänen tuotantonsa oli arvostettua ja hän vaikutti suuresti ruotsinkieliseen kirjallisuuteen. Runerbegiä pidettiin Suomen kansallisrunoilijana jo hänen elinaikanaan. Elämä J.L Runeberg sairastui lapsena risatautiin, joka johti rauhasturpoamiin. Hänen fyysinen kehityksensä hidastui sairauden takia, ja hän oppi kävelemään vasta neljän vuoden ikäisenä. Runebergillä oli viisi sisarusta, joista kolme olivat tyttöjä ja kaksi poikia.runeberg suoritti yliopistotutkinnon Turussa, vuonna 1822, ja aloitti sen jälkeen filosofian opinnot. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi Vuonna 1830 hän julkaisi runon Saarijärven Paavo. Runeberg sai vaimonsa Fredrika Runebergin kanssa kahdeksan lasta.

11 Johan Ludvig Runeberg Runeberg kirjoitti koko kirjallisen tuotantonsa ruotsiksi. Hänen tunnetuin teos on Vänrikki Stoolin tarinat. Runot kertovat Suomen sodan sankareista. Avausrunosta Maamme sävellettiin myöhemmin Suomen kansallislaulu. Runeberg sai pian kuolemansa jälkeen osakseen lukuisia kunnianosoituksia. Ensimmäisiä näistä oli hänen Porvoossa sijainneen kotinsa muuttaminen Suomen ensimmäiseksi kotimuseoksi. Runebergille on pystytetty yhteensä kahdeksan muistopatsasta. Runebergillä on nimikkokatuja, -aukioita ja puistoja useissa kaupungeissa. Huomattavimpia ovat Kampissa ja Töölössä sijaitseva Runebergin katu sekä Porvoon ja Pietarsaaren Runeberginpuisto. Näkyvin Runebergin osakseen saamista kunnianosoituksista on kuitenkin Runebergin päivä, jota vietetään runoilijan syntymäpäivänä viides helmikuuta. Runebergin mukaan on nimetty Runebergin torttu.

12 Seitsemän veljestä Seitsemän veljestä on Aleksis Kiven kirjoittama romaani. Se kertoo seitsemästä veljeksestä jotka huonon käytöksensä ja sivistymättömyytensä takia lähetettiin Jukolaan opiskelemaan. Poikien piti opetella lukemaan ja kirjoittamaan jotta he pääsisivät naimisiin. Kirjoittaja kertoo heidän seikkailuistaan karattuaan Jukolasta. Mitä ajattelemme kirjasta: Seitsemän veljestä opettaa lapsille huonoja käytöstapoja eikä oikeita elämän oppeja. Seitsemän veljestä on Suomen kirjallisuuden häpeäpilkku! Kielenkäyttö kirjassa on suvaitsematonta ja se antaa Suomen kansasta huonon kuvan.

13 Seitsemän veljestä on ainoa ja huonoin laatuaan. Tosin siinä kyllä mukana jännitystä ja huumoria. Aleksis Kivi on hyvin kouluttautunut mies, joten on kummallista, että hän kirjoittaa tälläisen romaanin. Tälläiseltä mieheltä odottaisi edes vähän sivistynyttä ja järkevää tekstiä, eikä tälläistä romaania jossa ei ole pätkääkään sivistystä, puhumme kuitenkin ensimmäisistä suomenkielisistä romaaneista. Ennen romaaneihin siirtymistä, Aleksis Kivi oli jo kirjoittanut useita runoja ja näytel miä, kuten: Kullervo Kihlaus Riku Johansson & Tomas Laakso

14 Me suomalaiset, meillä on sauna, lihapullat ja muusi, tuohivirsut, olut, kylmät talvet, hengenvaaralliset karhut, jääkylmät avannot, susimainen sisuus ja ennen kaikkea meillä on nöyryys. Nyt meitä suomalaisia varten on tehty laulu, nimittäin meidän maallemme luotu laulu "Maamme-laulu". Maaginen, mahtava, miellyttävä, mukava, mieleenpistävä, mielenkiintoinen, merkillinen mies Johan Ludvig Runeberg on kirjoittanut tämän uuden iskelmän.

15 Maamme laulu

16 ANISSA & VAULA Minna Canth oli tyttö nimeltään UlrikaWilhelmina o.s. Johnson. Canth on tunnetuimpia suomalaisia ja 1890 luvun realisteja, ja hän kirjoitti novelleja, romaaneja ja näytelmiä. Hän oli ensimmäinen merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija Aleksis Kiven jälkeen.canthia pidetään ensimmäisenä nykysuomalaisena kirjailijana. Canthia pidettiin omana aikanaan hyvin radikaalina. Canth kritisoi maallista kirkkoa, mutta henkilökohtainen usko oli hänelle kuitenkin tärkeä. Minna Canth kuoli toukokuun 12. päivänä, Snellmanin päivänä, vuonna 1897 vain 53-vuotiaana sydänkohtaukseen. Hänet haudattiin Kuopion Isolle hautausmaalle. Hautajaisista tuli suuri ja vaikuttava surujuhla.

17 Opiskelu keskeytyi syksyllä 1865, jolloin hän meni naimisiin seminaarin luonnontieteen opettajan Johan Ferdinand Canthin kanssa. Perheeseen syntyi Jyväskylässä seitsemän lasta. Lapsuus Vuonna 1853 hänen isänsä Gustaf Vilhelm Johnson muutti perheineen Kuopioon hoitamaan Finlaysonin puuvillatehtaan perustamaa Tampereen Lankakauppaa. Mina Johnson kävi Kuopiossa kahta valmistavaa koulua ja ruotsinkielistä tyttökoulua. Syksyllä 1863 hän pääsi ensimmäisten naisopiskelijoiden joukkoon aloittamaan opiskelun kansakoulunopettajaksi. Tuotantonsa kaikilla alueilla Canth käsitteli samoja itselleen tärkeitä teemoja. Niitä olivat nais-, raittius- ja työväenkysymys, tasa-arvo ja ihmisoikeudet, uskonto ja uskonnonvapaus, köyhäinhoidon ongelmat, kansanvalistus ja perhe- ja koulupolitiikka, suomalaisuus, kirjallisuuden uudet alueet: realismi, naturalismi ja symbolismi. Minna Canthin patsaita on Suomessa useita. Kuopio patsas sijaitsee Minna Canthin puistossa kaupungin ruutukaavan pohjoisosassa. Patsaan veisti Emil Halonen. Se paljastettiin 1937, jolloin oli kulunut 40 vuotta Minna Canthin kuolemasta.

18 Zachris Topelius syntyi 14. tammikuuta 1818 Kuddnäisissä, Uuskaarlepyyssä. Koulunkäynnin Topelius aloitti vuonna 1829 Oulun trivaalikoulussa. Ennen kuin Topelius meni kouluun Ouluun, hänellä oli kotiopettaja viiden vuoden ajan. Hän suoritti ylioppilastutkinnon 1833 Helsingissä. Helsingissä hän asui J.L Runebergin luona joka ohjasi hänen opintojaan Topelius suoritti filosofian maisterin ja neljä vuotta myöhemmin filosofian lisensiaatin tutkinnon. Vuonna 1845 hän avioitui Maria Emilie Lindqvistin kanssa hän väitteli tohtoriksi historia pääaineenaan. Kun Topelius v uonna 1878 jäi eläkkeelle sai hän valtioneuvoksen arvonimen. Topelius työskenteli toimittajana lehdessä vuosina Hän työskenteli Helsingin Yliopistossa ensin professorina ja myöhemmin rehtorina. Hän osasi suomea, mutta ruotsalaisen taustan takia aika puutteellisesti, hän suhtautui suomen kieleen myönteisesti. Topelius oli yksi ensimmäisitä suomalaisista romaanikirjailijoista ja ensimmäisen historriallisen romaanin julkaisija vuonna 1850 ilmestyneellä teoksellaan "Hertiginnan af Finland" eli suomeksi Suomen herttuatar. Sitäkin tunnetumpi Topeliuksen teos on kuitenkin historiallinen romaanisarja " Fältskärns berättelser" suomeksi Välskärin kertomuksia, joka ilmestyi aluksi jatkokertomuksena Helsingfors Tidningarissa.

19 Topelius kirjoitti satoja runoja. Hän on tunnettu Suomen maisemia kuvaavista teoksistaan, kuten runosta "Kesäpäivä kangasalla", joka kuuluu Sylvian laulut -sarjaan. Toinen sarjan lauluista "Sylvian joululaulu" elää vielä joululauluna. Topelius osallistui myös virsikirjakomitean työhön, ja esimerkiksi virret "Ei valtaa, kultaa, loistoa" ja "Totuuden henki" ovat hänen kirjoittamiaan. Hänet muistetaan myös "satusetänä", sillä hän kirjoitti lapsille opettavaisia ja hyvin suosittuja lasten satuja esim. "Koivu ja tähti" sekä "Adalminan helmi" teoksessaan "Lukemisia lapsille". Topelius kuoli 12. maaliskuuta 1898 Koivuniemen tilalla jossa hän oli kirjoittanut mm. Talvi-Iltain tarinoita. Kirjoittajat Inka ja Solveig

20 J.V. Snellmann 1800-luvulla Suomessa eli mies nimeltään Johan Vilhelm Snellman. Ei, hän ei keksinyt Snellmanin makkaroita. Tämä Snellman oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies. Hän vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon. Snellman syntyi Tukholmassa. Hänen isänsä oli ruotsinkielinen kapteeni. Perhe muutti vuonna 1813 takaisin Suomeen ja Johan aloitti opintonsa Oulussa. Hän jatkoi opintojaan Turun Akatemiassa. Huhtikuussa 1831 hän suoritti Turun palon jälkeen Helsinkiin siirretyssä yliopistossa opintonsa loppuun.

21 Snellmann alkoi toimittaa suomenkielistä Maamiehen ystävä-lehteä. Siinä jaettiin kaytännöllisiä neuvoja. Hän toimitti myös ruotsinkielistä Saima-lehteä. Sen merkitys suomalaisen sivistyselämän herättäjänä oli merkittävä. Hän vietti kolme vuotta Ruotsissa ja Saksassa. Tuolloin hänen tieteellinen tutkimustyö ja julkaisutoiminta olivat vilkkaimmillaan. Palattuaan Suomeen hän alkoi arvostella ruotsinkielistä sivistyneistöä siitä, että se ei välittänyt suomenkielisten kehityksestä. Snelmann halusi sivistää suomenkielisen väestön. Snellmann sai lisättyä suomen kielen oikeuksia. Siitä tuli tasa-arvoinen ruotsin kielen kanssa. Hän oli mukana toteuttamassa rahauudistusta. Suomi sai vuonna 1860 oman virallisen rahayksikön, markan. Aleksanteri II aateloi Snellmanin tunnustuksena pitkästä ja ansiokkaasta palveluksesta. Snellman kuoli vuonna 1881 maatilallaan Kirkkonummella. Juho Hyry ja Nana Riippa

22 LAUANTAISEURA, HYVÄ SEURA Tule mukaan lauantai seuraan! Se on tehty sivistyneille ihmisille jotka haluavat tutustua eri ihmisiin ja keskutella mukavia. Tulemalla sinne pääset rankasta arjestasi. Osallistuaksesi seuraan sinun täytyy asua Helsingissä ja olla sivistynyt. Seurassa opit sivistyneitä tapoja ja käteviä konsteja kotisi ylläpitämiseen. Lauantaiseura on joka lauantai klo.16. Ohjelma muuttuu joka kerta ja joka toinen kerta tarjolla on saunomista ja uimista viereisessä järvessä. Tarjolla on aina myös kahvit leivonnaisineen. Joulun kieppeillä opetamme teitä tekemään mahtavimmat jouluherkut kuten porkkana- ja peruna laatikkkoa. Tulemalla seuraan näytät muille kuinka sivistyneitä ja sisukkaita me suomalaiset olemmekaan. Me perus suomalaiset olemme sisukkaita, nöyriä, ujoja, sivistyneitä ja kaiken lisäksi suomalaisia. Saamme olla erittäin ylpeitä itsestämme. Meillä on saunat, oluet, jouluruuat, lehmät, lampaat

23

24 Kuvat: Curly ry