16 Arkkitehti Eino Pitkäsen savusauna, Jouko Nuutinen 18 Saunan ystävät yhdistyvät myös Kauko-Idässä

Transkriptio

1 1/2010

2 l S I S Ä L L Y S 3 Hyvät saunatavat kunniaan, Lasse Lehtonen 4 Sauna ja Kalevala, Pekka Laaksonen 8 Sampo-saunan nimi, Sakari Oka 11 Miesten vuoro, Risto Elomaa 12 Saunan löyly on kylvettäväks eikä säkkiin säälittäväks Pirjo Moilanen 15 Sauna Facebookissa, Heikki Hirvonen 16 Arkkitehti Eino Pitkäsen savusauna, Jouko Nuutinen 18 Saunan ystävät yhdistyvät myös Kauko-Idässä Risto Elomaa 21 Turistina kylpemässä Japanissa, Risto Elomaa 24 Suositukset viihtyisään saunomiseen 26 Minun saunani, Rob Raman 27 Ensitutustuminen Saunaseuraan, Lisa Mäkelä 28 Sademetsän sylissä, Kirsti Toppari 30 Avantouinti ja sauna, Veikko Makkonen 34 Kipolliset, toimittanut Raili Vihavainen 36 Mieluisa saunapesti, toiminnanjohtaja esittäytyy Kristian Miettinen 37 Kevätkokouskutsu 38 Kv-Saunaliiton kuulumisia, Marketta Forsell 40 Lämmittäjän palsta, Seppo Pukkila 41 Remonttikuulumisia, Juha Salomäki 42 Tutkimus- ja kulttuuritoimikunta tiedottaa 64 vuosikerta tilaushinta 25 /vsk Julkaisija: Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie Helsinki puh Sauna-lehti löytyy myös kotisivuilta Toimituskunta Sakari Oka, pj Pekka Laaksonen, vpj Risto Elomaa Lisa Mäkelä Raili Vihavainen Kristian Miettinen siht. Päätoimittaja ja toimitus Raili Vihavainen Etukansi Riippakoivun lumihuntu Kuva Raili Vihavainen Takakansi Jäälyhdyt Kuva Seppo Pukkila Sauna-lehti 2/2010 aineistopäivä ilmestyy viikolla 22 Painopaikka: Newprint Oy ISSN Pekka Tommila 43 Aukioloajat 44 Yhteystiedot 45 Mediakortti Sauna 1/2010 2

3 HYVÄT SAUNATAVAT KUNNIAAN Suomen Saunaseura vaalii perinteisiä saunomistapoja. Noita tapoja toivomme noudatettavaksi niin kotona, julkisissa saunoissa kuin Vaskiniemen saunatalossakin. Perinteiset tavat eivät kuitenkaan siirry itsestään sukupolvelta toiselle taikka kokeneelta saunojalta kokemattomammalle - ne täytyy jonkun opettaa. Vastuu perinteen edelleen siirtämisessä on niillä, jotka tavat ovat aikanaan itse oppineet. Saunaseura on aika ajoin kirjannut hyviä saunatapoja saunomisohjeisiinsa. Kun uusia jäseniä seuraamme tulee noin 200 vuodessa, on selvää, että ohjeiden olemassaolosta on hyvä silloin tällöin muistuttaa. Tässä lehdessä julkaistaan päivitetyt suositukset viihtyisään saunomiseen. Niiden muistaminen myös käytännössä parantaa kaikkien saunojien viihtyvyyttä yhteisissä saunoissa. Saunatapojen opettaminen on uuden jäsenen suosittelijan erityisvelvollisuus. Myös vieraita saunataloon tuovan on syytä ohjeet huomioida ja opastaa vieraansa talon tavoille. Keskeistä hyvissä saunatavoissa on muiden saunojien huomioon ottaminen. Sauna on meille kaikille rentoutumisen paikka. Huomavaisuus saunaveljiä ja -sisaria kohtaan on avain rentouttavaan saunakokemukseen. Hyvien ystävien ja saunatuttujen seura tekee saunomisesta miellyttävää. Keskustelu - joskus syvällinenkin asioiden pohdinta - kuulu suomalaiseen saunomiseen. Tuppisuuna ei kenenkään tarvitse lauteilla istua. Työkiireet on tarkoitus jättää saunassa taakse. Niistä on siis turha lauteilla muistuttaa, niin kuin ei muistakaan aiheista, jotka löylyssä rentoutumista häiritsevät. Saunan lämmön säätäminen on saunan lämmittäjän perinteinen etuoikeus. Vaskiniemen saunatalossa saunoja lämmitetään erilaisten saunojien makuun. Jokaiselle sopivan lämpöinen sauna löytyy saunaa vaihtamalla, ei saunan lämpöä muuttamalla. Yksin saunoja voi itse päättää löylyn määrän, mutta yhdessä saunottaessa päätökset ovat yhteisiä. Kun otat muut huomioon, muutkin ottavat sinut huomioon. Vaskiniemen saunatalo toimii paitsi jäsenten saunaharrastuksen tyyssijana, myös suomalaisen saunakulttuurin edustustilana. Saunatalossa saunoessamme olemme omissa tiloissamme, joista joudumme myös itse huolehtimaan. Tilojen ylläpitäminen on seuran jäsenten yhteinen asia. Siisti käytös ja omien jälkien korjaaminen saunoissa, pesutiloissa ja kahvilassa kuuluu hyvään saunakulttuuriin. Toki vanhoja tapoja voi joskus tarkastella kriittisestikin. Ajan kuluessa tavat ja tottumukset muuttuvat. Sauna on aiempaa kansainvälisempi ilmiö ja monet jäsenistämme ovat maailmalla tutustuneet saunan hyvinkin eksoottisiin variaatioihin virkistävine tuoksuineen ja höyryineen. Suomen kylpyläkeskuksissa on perinteisen saunan ohella tarjolla monenlaisia terapiapalveluita. Vaskiniemessä suomalaiseen saunaan perinteisesti kuuluvat pesijät sekä hierojat ovat varsin kysytty saunan lisäpalvelu. Itse saunan ja saunomisen suhteen suomalaiset ovat kuitenkin konservatiiveja. Hyviä saunatapoja emme ole halukkaita muuttamaan. Lasse Lehtonen Sauna 1/2010 3

4 Pekka Laaksonen Sauna ja Kalevala Identiteettisymbolina suomalainen sauna on kansalliseepoksemme Kalevalan kaltainen. Molemmat on laitostettu", niillä on oma seuransa, postimerkkinsä ja harras vaalijajoukkonsa. Toisaalta monimuotoinen saunakulttuuri elää ja voi hyvin virallisista ja oikeaoppisista selittäjistään ja vaalijoistaan huolimatta - Kalevalan tapaan. Aika pian Suomessa pistäytyvä ulkomaalainenkin voi vakuuttua asiasta. Mainio artikkelivalikoima Toisten Suomi (1995), joka kertoo ulkomaalaisten kokemuksista Suomessa, osoittaa selkeästi, että kolme seikkaa ovat aina sykähdyttäneet Suomessa kävijää joko hyvässä tai pahassa: yötön yö kesällä, hiihtäminen talvella ja ennen muuta kuuma, pimeä sauna. Ensityrmistyksen jälkeen tuo "primitiivisten kansojen hikoilulaitos" on saattanut osoittautua kelvolliseksi ja suositeltavaksi paikaksi. Esimerkiksi kelpaa saksalaisen kirjailijan Siegfried Lenzin saunakuvaus vuodelta 1965: "Minä sain astua edellä. Kohtelias käsi avasi saunan oven, työnsi minut sisään lempeällä pakolla, ja minä ajattelin pakokauhun vallassa, pakoon, pois täältä. Aivan kuin olisi työnnetty hehkuva seiväs henkitorveen tuntui minusta - astuessani heidän pyhättöönsä. Kuuma, kuiva kuristava ilma hyökkäsi kimppuuni myönnettäköön se oli myös mausteinen - ja silmissäni musteni..." Lenzin jälkitunnelmat saunasta olivat kuitenkin huomattavasti ensivaikutelmia paremmat: "Seisoimme kauan yhdessä, yö oli äkkiä lämmin, kapteeni ehdotti kalastusta, ja kun irroitimme veneen, huomasin että ylläni oli vain voimisteluhousut eikä minua enää palellut. Ja havaitsin äkkiä muutakin: moninaisen hyvänolon, keveyden ja tervetulleen virkistäytymisen sekä käsittämättömän uudestisyntymisen tunteen, jonka tarjoaa vain yksi laitos maailmassa: suomalainen sauna. Pelkoja suomalaisessa saunassa ovat synnyttäneet paisi mieletön kuumuus ja pimeys, myös oudostuttava alastomuus. Englantilainen John Sykes kirjaa romaanissaan Suuntana pohjoinen (1968) ranskalaisten nimiin seuraavan näkemyksen: Tunnen erään ranskalaisen, joka pitää suomalaista saunaa juuri tästä syystä barbaarisena: turpeat miehen ruhot, joita pestään harjalla, hakataan vihdalla ja haudotaan löylyn lämmössä, ovat hänestä pöyristyttäviä - oo la laa." Sauna-aatteen synty Kansallisten symboliemme vaihtuvassa pörssissä saunan asema lienee vakaa, joskaan ei aina kiistaton. Identiteettisymboleillahan on aina kaksi tehtävää. Yhtäältä ne lisäävät ryhmän yhteenkuuluvuuden tunnetta. Toisaalta ne erottavat meidät muista, korostavat eroja. Sauna yhdistää meitä suomalaisia mukavasti. Mutta erottaako se meidät muista oikealla ja arvokkaalla tavalla kuten monet toivoisivat? Hupaisalla tavalla suomalaista saunakulttuuria parodioitiin televisiossa ruotsalaisessa TV-mainoksessa, jossa mainostettiin suomalaista olutta. Mainoksessa suomalaiset miehet istuvat tulikuumassa saunassa. Ensimmäisen miehen käsissä on kuumuudessa sulava olutpurkki, toinen paiskoo kiukaan alle koko ajan puita, kolmas lukee sanomalehteä, neljäs hakkaa lämpömittaria ja huutaa suomeksi: "Lisää halkoja." Lauteilla olevassa ämpärissä vesi alkaa kiehua. Saunan ovelle ilmestyy japanilainen ja sanoo: "Hot!" Samalla hän kärähtää hiilikokkareeksi. Suomalaiset huutavat kiukkuisina: "Ovi kiinni, täällä vetää." Mainoksen päätteeksi kuvaruutuun tulee lyttyyn lyöty olutpurkki ja römeä ääni sanoo: "Perkeleellä pantua vuodesta 1819 alkaen. Kyseisen suomalaisoluen myynti kaksinkertaistui mainoskampanjan aikana. Verraten varhain olemme kyllä itsekin ym- Sauna 1/2010 4

5 Mieleni Kalevala Kalevalan 175-vuotisjuhlavuoden visuaalisen tunnuksen Kalevala palaa on suunnitellut graafikko Markus Itkonen. Tunnus kuvaa eepoksen elinvoimaisuutta, sen moniin maailman aatteisiin ja ilmansuuntiin leimahtelevia teemoja sekä siitä tehtyjä tulkintoja. Kalevala palaa -tunnus kuvaa symbolisesti myös sitä, kuinka eepos aina uudestaan löytää tiensä suomalaiseen arkeen ja juhlaan. Kalevala palaa -tunnus muistuttaa juhlavuoden teemasta Mieleni Kalevala. Sen tavoitteena on korostaa Kalevalan tulkinnallisuutta runoelmana, innostaa suomalaisia lukemaan Kalevalaa ja esittämään siitä ennakkoluulottomasti omia tulkintoja. (Lähde Kalevalaseura.) märtäneet saunan erikoislaatuisuuden. Historian ja politiikan professori Mikael Wexionius tähdensi jo Suomen yliopistolaitoksen syntyvaiheessa eli Turun Akatemian avajaisissa 1640, että kaikki suomalaiset käyvät ahkerasti saunassa: "Jopa ankarassa pakkasessa he syöksyvät ulos saunasta ja ammentavat innoissaan ja naurussa suin vettä kaivosta, joesta tai järvestä ja kaatavat sitä alastomalle iholleen. Mutta tästä heidän ruumiinsa karaistuvatkin ja tulevat ponnistuksia kestäviksi." Miten suomalainen sauna-aate sitten syntyi? Jo Henrik Gabriel Porthan, suomalaisen historiantutkimuksen perustaja, tähdensi 1700-luvun lopulla, että esimerkiksi Ruotsiin muuttaneilla" metsäsuomalaisilla" oli tapana kylpeä ahkerasti ja kieriskellä saunan jälkeen talvisin lumessa. Se oli heidän pinttynyt suomalaistapansa. Mutta Porthanille maanmiestemme saunatavat olivat vain kiinnostava tutkimuksen kohde, eivät elävä ja arvostettava osa suomalaista kulttuuria. Kalevalan syntyyn osaltaan vaikuttanut suomalaisuusmies K.A. Gottlund näki asian toisin. Ruotsin metsäsuomalaisten pariin tekemillään tutkimusmatkoilla hän havaitsi, että suomalaisesta rakennusperinteestä oli parhaiten säilynyt sauna myös sellaisten parissa, jotka jo olivat niin ruotsittuneet, että olivat luopuneet äidinkielestäänkin. Hän ymmärsi heti Vermlantiin saavuttuaan kesällä 1817 saunan keskeisen merkityksen koko suomalaiselle kulttuurille: "En ollut vuoden mittaan (Tukholmassa ollessani) kylpenyt, vaikka olin tottunut ennen ainakin kahdesti viikossa ottamaan löylyt. Ja yksin suomalaisille tässäkin tottumus on toinen luonto." Näitä sanoja on joskus pidetty suomalaisen sauna-aatteen asetussanoina. Taivassauna Gottlund laati yliopiston 200-vuotisjuhlien kunniaksi vuonna 1840 merkillisen kalevalamitalla sepitetyn teoksen nimeltään Runola. Runola oli runoilijoiden paratiisi, satujen ja laulujen saari, jota hallitsi Runamoinen apulaisinaan hempeät sulottaret Onnetar, Toivotar, Tiijotar, Heinätär, Tarjotar ja ennen muuta Saunatar. Gottlund oli edelläkävijä sijoittaessaan suomalaisen saunan taivaan iloihin ja tehdessään siitä nautinnon mahdollisuuksien suurenmoisen tyyssijan. Tähän taivassaunamyyttiin palasivat myöhemmin eräät merkittävät suomalaiset kirjailijat, esimerkiksi Juhani Aho ja Ilmari Kianto. Ryysyrannan Jooseppi, Kiannon kuvaama kainuulainen mökin äijä, köyhälistön tyylipuhdas edustaja, määrätään kuoltuaan Korkeimman päiväkäskyllä kolmeksi vuodeksi Rämsänrannan kaikkien vainajien saunottajaksi taivaallisessa kylpylaitoksessa. Jooseppi kieltäytyy kunniasta, koska pelkää joutuvansa eräitten kotipuolensa akkojenkin saunottajaksi. Näin hän saa siirron taivaalliselle riihenpuintiosastolle. Kiannon irvokkaitakin sävyjä saavan kuvauksen vastapainona Juhani Ahon piirtämä kuva taivassaunan riemuista on lempeän humoristinen. Joka tapauksessa sauna ymmärrettiin maanpäällisen paratiisin esikuvaksi. Kansalliseepoksemme Kalevala (1835, 1849) vakiinnutti saunan ja kylpemisen kuvauksen kir- Sauna 1/2010 5

6 Rudolf Åkerblom ( ): Väinämöisen soitto, (Kuvalähde: Kalevalaseura, kuva Johnny Korkman). Sauna 1/2010 6

7 jallisuuteemme. Morsianta neuvotaan miehelään tultuaan pitämään huolta siitä, että apelle ja anopille on illoin sauna valmiina. Lemminkäinen komentaa äitiään ja Ilmarinen sisartaan lämmittämään saunan ennen suuria koetuksia. Aino taittelee vastaksia lehdossa. Kansalliseepoksessa miehet kylpevät ja keskustelevat. Naiset huolehtivat, että sauna lämpiää ja paita odottaa puhtaana äsken tullutta, pian lähtevää miestä. Sauna-aiheisista postikorteista välittyy sama kalevalainen, voimakkaasti miehinen asetelma. Kansanlääkinnän tutkijana Elias Lönnrot ymmärsi antaa hyvin monipuolisen kuvan saunan käytöstä paitsi peseytymis-, syntymä- ja kuolinpaikkana myös taika- ja noitasaunana. Kansalliseepos loi pysyvää pohjaa sille, että saunasta saattoi kehkeytyä keskeinen identiteettisymboli. Saunaton talo ei käy laatuun Aleksis Kiven ansiota oli, että suomalaista saunakulttuuria sopi tarkastella myös humoristisesti ja että suomalaisesta joulusaunasta tuli paitsi monilukuisten kuvausten myös pysyvän palvonnan kohde. Tapaperinnettä vaalivan Juhanin Kivi panee Seitsemässä veljeksessä lausahtelemaan totuuksia, joita sittemmin on toisteltu sananparsien tapaan: "Saunaton talo ei käy laatuun sekä emännän että muonamiesten muijien lastensaamisen tähden." "Niin röyhäävä sauna, haukkuva halli, kiekuva kukko ja naukuva kissa, nehän oivan talon tunnusmerkkejä ovat." Samoihin aikoihin myös tutkimus alkoi kiinnostua suomalaisen saunan alkuperästä. Vuonna 1871 suomen kielen professori August Ahlqvist kiinnitti huomiota sellaisiin sanoihin kuin sauna, kylpeä, vihta, vasta ja saippua. Hän arveli, että sauna oli peräisin bysanttilaisesta maailmasta, josta se oli siirtynyt slaaveille ja heiltä edelleen suomensukuisille kansoille. Kansanelämän tutkimuksesta kiinnostunut lääketieteen tohtori Max Buch katsoi velvollisuudekseen Ahlqvistin teorian kumoamisen. Buch oli tullut tunnetuksi suomalais-ugrilaisiin kansoihin kuuluvien ja saunan hyvin tuntevien votjakkien eli udmurttien tutkijana. Hän oli toiminut lääkärinä heidän asuinalueellaan Izevskissä. Sekä asutushistorian ja kielitieteen keinoin Buch koetti todistella, että sauna ei ollut Suomessa slaavilaista perua vaan aito suomalainen keksintö. Buch käytti todistusaineistonaan Nestorin kronikan kertomusta. Max Buch ajatteli, että Nestorin kronikassa kerrotaan Novgorodin pohjoispuolella eläneiden Kalevalan sankareiden saunatavoista. Näin oli kytketty toisiinsa fiktio ja fakta, Kalevala ja sauna, luotu yhdistelmä, jonka varaan sitkeä kuvitelma saunan suomalaisesta alkuperästä on pitkään rakentunut. August Ahlqvist osoitti Buchin perustelut kestämättömiksi. Tuossa vaiheessa keskustelu saunan alkuperästä ei jatkunut pidempään. Eri yhteyksissä lääkärit sen sijaan alkoivat viisaasti korostaa saunan merkitystä sekä hygienian että yleisen terveyden kannalta. He olivat huolestuneita saunomisen vähenemisestä. Albert Pfaler, merkittävä saunaentusiasti, tunnusti vuonna 1888, että esi-isämme olivat parannustoimissaan suuria balneo- ja hydroterapeutteja: "Heidän paras sairashuoneensa ja operatsiosalinsa oli sauna, heidän karbooliusvansa oli saunan löyly. Suomalaisen lääkärikunnan piirissä on ollut Elias Lönnrotista alkaen Harald Teiriin, Lasse Viinikkaan ja Lasse Lehtoseen saakka merkittäviä sauna-aatteen ajajia. Suomalaisten kansalliseepos täytti 175 vuotta Kalevalan päivänä Kalevalan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna Elias Lönnrot ( ) koosti runoelman niistä kansanrunoista, joita hän merkitsi muistiin runonlaulajilta kuudella runonkeruumatkallaan vuosina Suomessa ja Karjalassa. Lönnrot antoi runoelmalleen nimeksi Kalewala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista ja päiväsi sen Kajaanissa 28. päivänä helmikuuta (Lähde Kalevalaseura.) Sauna 1/2010 7

8 Sakari Oka Sampo-saunan nimi Vaskiniemessä meitä tervehtii kuusi saunaa: Aino, Väinö, Louhi, Harald, tuore Iki ja vielä Sampo. Sampo? Niin tuttu nimi, mutta mitä onkaan sampo alunperin? Tyhjää tarkoittava sana ei olisi juurtunut niin syvästi metsäsuomalaisten kieleen, että se olisi kummunnut Kalevalan kautta nykysuomeen ja pankin oveen. Saunasirkat ovat ymmällään, joten seuraavassa karjalaisella ujoudella Sammon yhyttämä tarina Sammosta. Tervetuloa aikamatkalle, jossa on vähintään iso kipollinen totuutta mukana. Ja onhan nyt vanhan Kalevalan 175-vuotisjuhlavuosi - teoksen, jossa sauna lämpiää kerran jos toisenkin. Muinaisella havumetsien asukilla ja hänen karvaisemmalla veljellään etelässä oli huolia. Yhdestä niistä ei päässyt edes tilapäisesti eroon toisin kuin esimerkiksi nälästä, joka unohtui muutamaksi päiväksi hirven kaadon jälkeen. Tämä Sauna 1/ suuri huoli ei ollut satunnainen vaan toistuva, päivät yöt kesät talvet. Se että nouseeko aurinko huomenna. Aamun koiton takuumies oli kautta maan piirin auringonjumala, joka suopeudessaan nostatti vaskisen kerän taivaalle. Häntä mielisteltiin oikein urakalla etelän oliivipuulehdoista pohjan koleille rannoille. Auringon jumala sai oman päivänsä, Sun-day - auringon päivä. Perinne elää, sunnuntai on edelleen viikon pyhin päivä. Samassa hengessä myös vuoden tärkein juhla omistettiin etelämmässä auringolle. Tänä päivänä valo voittaa pimeyden, elämä kuoleman. Voisiko olla parempaa syytä juhlia. Kevätauringon juhla, kasvu- ja kylvökauden alku, osuu kevätpäivän seisauksen tienoille. Kalentereissamme tuo juhla seikkailee pääsiäisen nimellä, juhlana, jota ortodoksit pitävät vuoden tärkeimpänä. Pääsi-

9 Kirjoittaja asettaa kuun kuusen oksille kumottamaan elokuun yössä Kolin kansallismaisemassa. Esikuvana on Kalevalan 10. runo, jossa seppä Ilmarinen kiipeää kuuseen, jonka latvassa kumottaa kuu. Kyseessä on juoni, jolla Väinämöinen houkuttelee Ilmarisen sammon taontaan. äinen, East-er, idän juhla, auringonnousun juhla, ilmeisesti saksalaisen aamunkoiton jumalan Ostaran mukaan. Eteläisistä kotkotuksista kuten viikonpäivistä ja vuosikalentereista ei ollut näillä kulmilla tietoa aikoina, jolloin tärkein merkintäväline oli piikärkinen keihäs. Esi-isäin huolet otti kantaakseen, niitä sopivasti lietsoen, yhteisön tietäjä. Muut kalastivat ja metsästivät hänelle - mikä loistava työnjako - ja hän uhrasi saaliin loitsien uhrikivillä. Tietäjä rakensi kallion rinteelle uhripaikan palvontamenoja varten. Uhrikivet jököttivät itärinteellä, auringon nousun suunnassa, joten ilmansuuntien arvostus on muuttunut 180 astetta. Asuntokaupoissa länsi ilta-aurinkoineen on nyt kovaa valuuttaa. Ensimmäiset maamme kirkot rakennettiin vanhoille uhripaikoille, itäisille rinteille. Vainajat haudattiin pitkään itä-länsisuuntaan, jalat idässä, kasvot lännessä, siis katse itään kurkkien. Aurinko oli tärkeä sekä elää kituuttaville että tuonilmaisissa. Meillä ugreilla oli omat jumalamme. Opimme Väinä-joen suvanteisilla rannoilla (vrt. Väinämöinen, toiselta nimeltään suvantolainen) monia uusia käsitteitä. Näihin kuuluvat jumalolennot Perkele (liettuan Perkonas, latvian Perkons) ja Sampo. Perkeleestä, tuosta ukkosenjumalasta, joka antaa pelloille sateet, ei sen enempää, vaikka avantolämpöinen vesi ja kipakat löylyt Louhisaunassa kirvoittavatkin ajatukset siihen suuntaan. Mordvalaisten auringonjumala oli Tshimpas, liettualaisten kylvönjumala puolestaan Zemberys. Balttien kylvönjumala toimi Sämpsä Pellervoisen alkukuvana. Kyseessä oli personoitu kevätaurinko, joka toimeen pani kynnön ja kylvön (vrt. Sammon arvoitus, E.N.Setälä 1932). Kielemme rakastaa pehmeitä, soljuvia äänteitä. Zemberys taipui paitsi muotoon Sämpsä ja Sampsa niin sampa, sammas, sampo, sampi, sammi, sampu, samppu, samppo ja sammut. Edistyksellinen tukanpesuaineen valmistaja voisi nimetä hiusjuuria ravitsevan tuotteensa onnistuneesti Samppo. Sampo ja Sampsa kulkivat murteissa rinnakkain. Sampo-runoja, niin kuin Sampsa-runoja, laulettiin kevätkylvön aikaan. Nämä kylvösanat olivat pellon hedelmällisyyttä lisäävä loitsu, jolla Sammolta/Sampsalta toivottiin kasvua. Maamiehen maailma oli käytännönläheinen, pelonsekainen katse suunnattuna kivikkoiseen kyntöön. Aurinko ei ollut meille tärkeä jonain itseisarvona, henkisenä oliona, vaan tärkeää oli ennen kaikkea se, mitä auringosta seurasi: aurinko => pelto => kasvu. Käytännöllinen ja nälkäinen suomalainen oli vähemmän kiinnostunut hengestä kuin leivästä. Balttilaisesta pellonjumala toimi siis myös auringonjumalana, koska maan ja pellon palvonta nivoutui auringon palvontaan. Yhdistelmä miellettiin samalla tavoin kuin nyt esimerkiksi joulu ja lahjat. Toivomalla joulua (aurinkoa) toivoo samalla lahjoja (pellon kasvua). Kaksi kärpästä yhdellä iskulla ilman kahden lautasen ongelmaa. Tarina Sammosta muuttui kiertäessään tarinaksi sammosta. Kielipoliisia oli silloin yhtä vähän kuin saunapoliisia nyt. Aurinko antimineen jäi sampotaruihin mielikuvituksen ja vertauskuvien kasvualustaksi. Sampsa Pellervoinen sen sijaan jäi edustamaan pellonjumalaa. Synteesejä rakentava nykyihminen kutsuu pellonpekkoa mielellään maanviljelyksen tai hedelmällisyyden jumalaksi. Sampo oli merkkihahmo, joten se ryyditti useampaa tarinaa - isot pojat ovat kautta aikain puhuneet isoista asioista. Ja tarinaa riitti, sillä ennen kaukolämpöä ja näköradiota ihmiset puhuivat lämpimikseen. Sampo oli tarinankertojille kuitenkin harmittavan käsittämätön sana. Tarinoiden sisäinen logiikka vaati selityksiä, joilla tämä puute paikattiin. Noloa olisi ollut sanan viljelijöille, että hyvä tarina olisi ollut jotain muuta kuin valiomuotoinen. Niinpä samporunoissa pulpahtelee esiin eri laulajien tulkintoja sammosta kuten kirjokantinen kansi, huomenlahjalipas, jauhava mylly, laiva, raudasta taottu soitin, sammakko, tammi, saani eli reki - ja sauna. Sauna 1/2010 9

10 Tiedemiesten sampotulkinnat 1800-luvulla nostivat puolestaan esiin selityksiä kuten Pandoran lipas, soitin, onnen ja runsauden väline, kirjokantinen talouskalu, ihmemylly, aurinko ja kirjokantista taivaankantta kannatteleva maailmanpylväs. Nykyisin Sampo mielletään siksi, mitä se tekee (vauraus). Huomio on seurauksella, ei syyllä. Sampo, joka tuo taloon rikkauden, kunhan se vain saadaan houkuteltua hyväilemään peltoja. Sampo, joka vuoren sisään suljettuna tuo ikuisen pimeyden ja sammuttaa päivän. Sampo, jonka iänikuinen seppä takoo joka aamu uudestaan vaskesta taivaalle illalla kadonneen sijaan - aamunkajo on pajantulen hehkua. Sampo, joka luovuttaa metrin halkoihin varastoitunutta energiaansa pehmeisiin löylyihin - Vaskiniemessä. Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja Saunaseuran johtokunnan jäsen, joka nauttii vaskisen kerän antimista. Sampo-saunan nimiperhettä. Talvinen kuva Keski-Karjalasta, Kesälahden Varmosta, saunasta, joka on aikansa palvellut ja hiljalleen maatuu ja lahoaa luonnon mukana. Mikään ei ole ikuista, ei edes sauna. (Kuva ja -teksti Aarne Laasonen.) Sauna 1/

11 Risto Elomaa Miesten vuoro paljastaa miesten sielun poikkeuksellisen läheltä kaikessa alastomuudessaan ja muodostaa runollisen muotokuvan suomalaisesta miehestä. Miesten vuoro -elokuva kertoo siitä, miten suomalainen mies avautuu saunan lauteilla ja on valmis käsittelemään vaikeitakin asioita. Itse asiassa nämä tarinat vievätkin pääosan ja sauna muodostaa vain raamit tapahtumille. Docpoint-festivaalilla sai ensi-iltansa uusin saunaa käsittelevä dokumenttielokuva Miesten vuoro. Enteillen elokuvan menestystä molemmat esitykset olivat loppuunmyytyjä, joten joudumme odottamaan varsinaista levitysensi-iltaa, joka on Miesten vuoro Elokuvan käsikirjoittajina ja ohjaajina ovat Joonas Berghäll ja Mika Hotakainen, kumpikin innokkaita saunojia. Berghäll sanoo olevansa jopa saunahullu. Kuvaukset kestivät pari vuotta, jona aikana käytiin ainakin 38 julkisessa ja yksityisessä saunassa alkaen Nuorgamista ja päätyen Kotiharjun saunaan Kalliossa. Vaskiniemi on valitettavasti poissa listalta. Elokuvan rahoittajina on mm. YLE ja SVT, joka merkitsee, että elokuva tulee joskus myös televisioon. Ja ehkäpä vaikka Saunaseuran kokoukseen? Eli pistetään kalenteriin tuo ja mennään katsomaan miehiä saunassa. Iltalehti Keskipohjanmaa Sauna 1/

12 Pirjo Moilanen Saunan löyly on kylvettäväks eikä säkkiin säälittäväks Lucia-kahvittelun jälkeen Tuula ja minä - kainuulainen kielityöläinen ja Karjalan evakon jälkeläinen - lähdemme saunaan. Johanna jää piirtelemään lucioitaan olohuoneen lattialle. Sitten kun väsy yllättää, niin tyttö voi pötkähtää sohvalle odottelemaan äitiä. Ei haittaa, vaikka nukkumatti veisi tyttösen Höyhensaarelle. Keittiön pyöreän pöydän ääressä ukot puhelevat omiaan, pääasiassa haukkuvat pääministeri Fälldíniä ja porvarihallituksen politiikkaa adventtikynttilöiden valaistessa keittiötäni. Sahramipullien tuoksu kiertelee asunnossa ympäriinsä. Ikkunan takana kurkkii pimeys. Taloyhtiömme sauna on oikea arkkitehdin kukkanen. Hänen olisi kannattanut piipahtaa Suomessa ennen lidingöläisen kerrostalosaunan piirtämistä. Olisi miekkonen voinut niellä ylpeytensä ja tunnustaa tietämättömyytensä. Citykylyn suunnittelu ei ole mikään helppo tehtävä. Olisit hyvä mies ottanut selvää asioista, hypännyt laivaan ja antanut aaltojen kuljettaa sinut Pohjolan valkoiseen kaupunkiin, käyttänyt hyödyksesi kansainvälisiä suhteitasi ja äidinkieltäsi, lyöttäytynyt arkkitehtien tuttavaksi ja perehtynyt suomalaisten ylpeyteen. Jos sinulla olisi ollut hyvä tuuri, niin olisit päässyt kokeilemaan Vaskiniemen savusaunojen leppoisia löylyjä. Talvella avantouintikin olisi onnistunut. Joku "saunavelikollega" olisi voinut opastaa sinua kerrostalosaunan suunnittelussa. Ihmisen ei tarvitse osata kaikkea itse eikä kysyvä tieltä eksy. Suomalaisessa saunassa on oltava tarpeeksi tilaa, kunnon ilmanvaihto ja kiukaassa riittävästi kiviä. Lidingön asunto-osakeyhtiön saunamme ovat rehellisesti sanoen omituisia, mutta paremman puutteessa niihinkin on tyytyminen. Kellarikerroksessa on avara kerhohuoneisto ja sen takana iso pukuhuone lukittavine kaappeineen. Pukuhuoneesta pääsee pieneen kuntosaliin, jossa puolapuut ovat ainuita kuntoilulaitteita. Kuntosalin takana on taas suurehko pesuhuone kolmine suihkukoppeineen. Pesutilan takaosassa nököttää rinnakkain kaksi isohkoa sähkösaunaa. Oikeanpuoleiseen saunaan pääsee vain kulkemalla vasemmanpuoleisen läpi. Oiva älynvä läys pölvästiltä! Sähkökiukailla ei ole kiviä, vaan vastukset loistavat punaisina kiukaan puhkuessa lämpöä saunojan iholle. Jos aikoo saada hien pintaan, niin on odotettava saunan kuumenemista lähemmäs sataan asteeseen ja istuttava polttavilla lauteilla parikymmentä minuuttia yhteen perään. Henkihän siinä hommassa lähtee ja sydän loppuu. Keräsin eräänä kesäiltana rannalta puoli sangollista kiviä, jotka asettelin oikeanpuoleiseen löylypesään kauniisti vastuksia peittämään. Jopa löylyni parani, kiveni sievästi sihisi! Tietämätön ja ajattelematon tytönhupakko unohti löylykivet kiukaalle, sillä vain sadun tyhmä jättiläinen kerää kuumat kivet mukaansa saunomisen loputtua. Ajattelin, että ovatpahan valmiina, kun saunon seuraavan kerran. Mitä vielä! Joku paskiainen oli piipahtanut saunassa ja bongannut kiveni kiukahalla. Kivet pussin, pussinsuu kiinni ja heitto jorpakkoon ärräpäiden kera! Sellaisia rakkaat asunto-osakeyhtiö Ekbackenin naapurini ovat. Mutta suomalainen sisupussi ei hevillä luovuta. Kipaisin rantaan, keräsin uudet kivet ja asettelin ne taas vastusten riesaksi. Saunoin hyvillä mielin ja piruuttani jätin löylykivet kiukahalle, viettelevästi makoilemaan, noutajaansa vartomaan. Katsotaan, kuka sanoo viimeisen sanan ja millaisen. Seuraavalla kerralla sama juttu! Joku oli jälleen kerran pihistänyt kiuaskiveni ja kiskaissut ne kohti lainehtivaa Värtania. Mutta periksi en anna. Keräsin uudet kivet agrikaatille, mutta vahingosta viisastuneena piilotin viilentyneet löylynpuhkujat pukuhuoneen lukittavaan kaappiin. En tiedä, kuka tämä joku on, vaikkakin epäilyttäviä henkilöitä on aika monta. Aion esittää taloyhtiön hallitukselle, että ainakin toinen kiukaista on muutettava kunnolliseksi lämmönlähteeksi. Arvaan yhtiökokouksen käsittelevän Sauna 1/

13 Suomalaisnaiset ja bastubad. asiaa pari tuntia, sitten siitä äänestetään, ja vanhat konkarit nujertavat ehdotukseni epäkypsänä. Kukaan heistä ei ole saunonut eikä varmaan kylvekään lähiaikoina taloyhtiömme saunassa, mutta mielipide heillä on. Saapas nähdä, kuka meistä sanoo viimeisen sanan. - Kaksi sievää, sievää Luciaa, istuu saunan saunan lauteilla. Punainen on pinta vastuksen: Kuumaa, kuumaa on! Viskaa vettä kiukahalle! Hiki pintaan, ilo rintaan, vaikka sydän märkänis. Siinä me istumme vierekkäin lauteilla ja odottelemme ihon lämpötilan nousua. Ihoverenkierto vilkastuu, syke nousee, verenpaine laskee, hengityselimet laajanevat. Kuulen, kuinka Tuula huokailee ja hymisee. Nyt puhalletaan huolet Huitsin Nevadaan. - Pörssinousu, sanoi entinen akka, kun kukkaronsa ilmaan heitti! Mielihyvähormonien eritys lisääntyy, sen tuntee nahoissaan. Lämpö kietoo kylpijät syliinsä, vain tällä hetkellä on merkitystä. Ihohuokoset avoinna, mieli raukeana kielenkannat vertyvät. - Vieläkö sinulla on ongelmia kielen kanssa? - Usko pois miten paljon. Istuin toissa päivänä bussissa ja viereeni istahti vanhahko mieshenkilö. Minulla oli käsissäni kirjavat lapinlapaset. Eikö gubbe ala tuijottaa lapasia ja ihastella niitä monin sanoin. Vastaan, että äiti on ne neulonut pari vuotta sitten. Ne lämmittävät ihanasti Tukholman hyisessä syksyssä. - Mitäs mies vastasi? - Hän kysyi vain, mistä minä tulen? Ei kommentoinut mitenkään vastaustani tai jatkanut puhetta lapasista. Vastasin: Lidingöstä. Hän katsoi minua hölmönä ja tuhahti tuohtuneena: "Tarkoitin tietenkin, että mistä maasta neiti on kotoisin. Puheestasi kyllä kuulee, että olet suomalainen." Tuulalla on hersyvä, tarttuva nauru, melkein kuin Mooses Pessin nauru Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijassa. Mooses kurahtelee, rämisyttää jänisräikkää ja lopulta nauru muistuttaa pässin määkimistä, joka alenee käheäk- Sauna 1/

14 si hihitykseksi ja loppuu kuin naulan kantaan. Konsta Pylkkäsen mielestä parasta Mooseksen naurussa on juuri lopetus: nauru pamahtaa loppuun ilman verukkeita. Kun Tuula alkaa nauraa, niin silloin minulta unohtuu kaikki muu. Tuijotan häpeilemättä Tuulaa ja hänen suutaan. Viritän korvani äärimmilleen, sillä kohta alkaa vertaansa vailla oleva ääninäytelmä. Tuulan naurussa alku on melkeinpä hauskinta. Nauru nousee mahasta henkitorvea pitkin ylöspäin kurkkuun saakka. Sinne se pysähtyy muutamaksi hetkeksi kurnuttamaan, ennen kuin aloittaa kipuamisen suuta kohti. Huulet muodostavat holvin naurun suojaksi. Mikä kaikupohja äänellä onkaan, kun se pyrkii ulos, ulos, ulos. Jos lappilainen puhuu hoon päältä, niin Tuula nauraa hoota jolkottaen. Nauru alkaa hoolla ja perässä seuraavat kaikki suomen kielen kahdeksan vokaalia. Vuorotellen. Eikä Tuulaa tarvitse houkutella nauramaan: karjalainen nauraa ja itkee yhtaikaa. Onkohan sekin perimässä? - Vastasitko todella, Lidingöstä? - Joo, ja vedin kauppamiesilmeen naamalleni. Mitä se ukkoressulle kuuluu, mistä tulen. Oikeastaan ihmiset kysyvät aina ensimmäiseksi, että mistäs maasta sitä ollaan Ruotsiin tultu. En minäkään tivannut, onko hän ruotsalainen. Katsoin vain. Ajattelin, että kohta mies alkaa paasata korkeista poskipäistä, pyöreästä naamasta ja vääränlaisesta intonaatiosta ja lopulta hän kysyy, että miten kauan sitä aiotaan olla Ruotsissa ja ollaanko sitä töissä ja milloin aion muuttaa takaisin. Onneksi puhe loppui yhtä lyhyeen kuin harakan lento. Sellaisia ruotsalaiset ovat. He haluavat varmistaa, miten vastataan. Se on heidän vallankäyttöään. - Ulkomaalaiselle puhutaan eri tavalla kuin svenneille, hihitteli Tuula. Mitä tarkoitat kauppamiesilmeellä? - Sain kauppamiesilme -kommentin muutama kuukausi sitten, kun olin ostamassa Söderissä ompelukonetta. Hugsvarnaa tietenkin! Miespuolinen myyjä selitti, ylisti ja tyrkytti. En ymmärtänyt hänen paasaamisestaan yhtikäs mitään. Tuijotin välillä konetta, välillä miestä. Yritin kysyä, että jos lyhennän farkkuni, niin kuinka paksun taitteen kone pystyy ompelemaan katkaisematta neulaa. Minulla on kokemusta neulansa taittavista, aluslankaa rypyttävästä ja kangasta ruttaavasta koneesta. Myyjä ei ymmärtänyt kysymystäni, vaan jatkoi koneensa kehumista. Kun on pudonnut kärryiltä, niin ei sitä jaksa kovin fiksulta näyttääkään. Ilmeisesti naamani ei tyydyttänyt myyjää, joten hän jatkoi vinoiluaan. Lähdin liikkeestä huulet mutkalla. Kismitti niin turkasesti. On se hyvä, kun mukana ollut toimi peilinä. - Milloin meistä tulee tässä Svea-mamman maassa aloitekykyisiä, rohkeita, oma-aloitteisia, sosiaalisia, luovia... - Lopeta hyvä ihminen. Nyt saunotaan ja kunnolla. Varo! Heitän kunnon plöröt piilokivilleni! Suomussalmelainen kirjailija Ilmari Kianto kuvaa Retriika Euphrosyyne Saarantytär Romppasen saunomista Punaisessa viivassa: "Siinä saunan pehmittävässä löylyssä mökin emännän kasvojen rypyt silenivät ja silmäin syvänsinertävät alustat muuttuivat terveen vereviksi. Sielukin ikäänkuin hautui haaleaksi..." Tuulaa jaksaa naurattaa. Minä tyhjennän sisäistä tuskaani sähkösaunan lauteilla. Kivet pihisevät, löyly hellii kahta löylynlyömää Lucia-illan kääntyessä myöhäisillaksi. Tällaista nautintoa ilman suomalainen ei voi olla. Puhtauden palatsi parantaa, lievittää ja yhdistää. Saunan lämmössä on mukava nauraa ihmisen olosille, keventää sydämen taakkaa. Luonto viheliäisyydessään kehittää hyttysellekin etevät selviytymismahdollisuudet, niin myös heillekin - rakkausevakoille. Sauna 1/

15 Heikki Hirvonen Sauna Facebook ssa Internetissä toimivan yhteisöpalvelun Facebookin tutkiminen tuli minulle ajankohtaiseksi joulun pitkien pyhien aikana. Käyn satunnaisesti Facebookissa. Jouduin Facebook maailmaan koulukaverini houkuttelemana. Olin alkuun epäileväinen ja edelleenkin, Facebookin tarkoitusperistä. Pikkusormen antaminen ei ole vienyt koko kättäni! Ystävätarjokkaita on ollut kaksin verroin enemmän verrattuna siihen, mitkä ystäväehdotukset olen hyväksynyt. Minulla on kymmenen ystävää. Facebookissa on mukana maailmanlaajuisesti 350 milj.ihmistä. Innostuin selvittämään, mitä saunasta on sanottu ja kohtaako sauna-ajatuksia Facebook sivustoilla. Suomen Saunaseuran logolla fanittaa 217 fania. Saunafaneiksi yleensä ilmoittautuu tilaston mukaan henkilöä. Blogeista löytyi seuraavia myönteisiä arvioita saunasta (ainuttakaan kielteistä arviota ei silmään sattunut): Eteen tulleet saunaa koskevat mainesanat ja lausahdukset: Saunaa ihanampaa paikkaa ei ole olemassa. Sauna on parasta maailmassa. Sauna on ehdottomasti parasta savolaisen elämässä. Sauna on suomalaisen sielun puhdistaja ja vierasmaalaisen ihmetyttäjä, palovammojen aiheuttaja ja ikuisen rauhan tyyssija! Sauna on yksi maailman parhaista paikoista!, väittää Tina. Tanskalaisen Hilden mielestä Skjønner ikke "bæret", men sauna e topp! Välimeren maista tulleen suusta saattaa saunasta puheen ollen kuulla: Fantástica! Saunassa saa esimakua helvetin lämmöstä. Saunassa on pantu elämää alulle, synnytty, synnytetty ja kuoltukin. Sauna on paras rentoutumispaikka, mikä koskaan on keksitty. Sauna 1/ Sauna terveyden antajana ja palauttajana: Sauna parantaa. Kun kaikki näyttää menevän pieleen voi sauna vielä lohduttaa. Kun liikunta on kiristänyt lihakset, mätki vastataitetulla koivuvastalla selkääsi verenkierto elpyy ja rento olo hiipii kehoosi, siihen ei pysty mikään muu mahti maailmassa. Sue väittää, että parasta sielun ja kehon hoi dolle on vanha kunnon Suomolinen Sauna, ei mikään höyryhuone vaan puu läm mit teinen, myrkytön, sielunpuhdistava, sau na kiviltä kosteutta synnyttävä sauna. Sauna ist die Lösung! Sauna auttaa, jos maailma mättää. Yleisiä ajatuksia saunasta Mahtavaa tehdä enkelinkuvia lumi han gessa kunnon löylyn jälkeen, tuumaa David Pohjois-Wisconsista. Linda rakastaa saunaa. Hän haluaa oman saunan, ei sähkösaunaa jonka kokee falskina väärennöksenä, mutta kunnon puilla lämpiävän, jonka päällä on iso keko kiviä. Se on lyömätön. Pulahdus saunan jälkeen järveen on ehdottomasti mahtavaa, Siskon mielestä. Gail ei enää voi elää ilman saunaa. It s a religious experience or non-religious.. depending upon your inclination. Magnus oli vierailulla Libanonissa ja kertoi saunakokemuksestaan seuraavaa: Olin onnellinen löytäessäni saunan. Vannon uskollisuutta suomalaiselle saunalle. Oli mahtavaa saunoa ja huuhtoa hiet pois, mutta jotain oli pielessä ja pahasti ja se selvisi sitten: Sauna Made in Sweden! Diane kertoo vaikeuksista lausua sana sauna: Love taking a saune! My goal is to teach people it s pronounced sowna not sawna! Patrick rakastaa saunaa, ainoa puuttuva asia on KOFF misa mon olut? Elisalle sauna on hänen ensimmäinen rakkautensa, saunassa olen oppinut tuntemaan tuskan ja nautinnon Sauna on parasta Suomessa mitä tiedän, kunhan sauna on puhdas. Ranskalainen: Un sauna, pour le plaisir de fun. Hollantilainen: Heerlijk genieten zo n sauna, kijk er alweer naar uit! Tsekki: V nedelu si dam asi jednu saunicku! Espanjalainen: Multo bene. Marko suomalainen: Siunattu sauna, pyhä paikka, sauna rauhoittaa, hiljentää ja rentouttaa ja Roope lisää edelliseen: muistakaa aina saunatonttua, joka suojelee saunaa pahalta. Teea summaa lopuksi: Sauna, miten sinua ikävöinkään!

16 Jouko Nuutinen Arkkitehti Eino Pitkäsen savusauna Arkkitehti Eino Pitkänen osti 1940-luvulla Sotkamon kunnan Nuasjärven rannalta Lontanniemestä vuonna 1917 rakennetun Alppila-nimisen huvilan. Huvila sijaitsee Nuasjärven ja Rehjanselän välisessä Korholanmäen ja Korvanniemen välisessä kapeikossa, etelärannalla. Läheisten Lontan ja Koukkarin talojen historia on pitkä, samoin kuin vielä vanhempien Korvanniemen talojen. Länteen päin rantuetta sijaitsee kaksi vanhaa huvilaa ja vastakkaisella puolen Korvanniemellä on yhä käytössä samoihin aikoihin tehtyjä upeita huviloita, joita rakennuttivat kajaanilaiset silmäätekevät kauppiaat, lääkärit ja seminaarin opettajat. Huvilayhdyskuntaan tultiin tuohon aikaan purjeveneillä Kajaanista ja myöhemmin moottoriveneillä. Alppilan rannassa on tänäkin päivänä jäännökset mahtavasta kivilaiturista. Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema ja rakennuttama harmaa hirsisavusauna on alkuperäisessä asussa. Rakennus on rakennushistoriallisesti erittäin arvokas, tyylipuhdas ja ajaton perussauna kamareineen ja vilvoittelukatoksineen. Lisätehoa antaa sen sijainti aivan järven vesirajassa kivipenkereen päällä. Savusauna on rakennettu1950-luvun alussa aivan vesirajaan kiinni, perustettu luonnonkiville ja seinät koottu sahatuista hirsistä. Saunarakennuksen edustalla on avoterassi, josta on käynti eteisen kautta saunaan ja saunakammariin. Saunan sisämitat ovat 250 x 310 cm ja korkeus 235 cm. Vastapäätä ovea sijaitsee kiuas, jonka mitat ovat 100 x 80 cm ja korkeus noin 85 cm. Tulipesän korkeus on vain noin 40 cm. Oven vasemmalla puolella katossa on 25 x 25 cm kooltaan oleva liukuluukullinen lakeinen. Suorat lauteet ovat vasemman puoleisella seinällä. Lattiat ovat lautaa ja keskellä on yhdestä puusta veistetty vedenpoistokouru. Alunpitäen kiukaan sivulla on sijainnut vedenlämmitysastia joka on ollut kytkettynä kiukaaseen lämmitysputkien avulla. Matalalla sijaitseva pieni ikkuna ja pesupenkki ovat oven oikealla puolella. Saunaan ja kamariin mennään korkean kynnyksen yli ja oven korkeus on vain noin 150 cm. Kamarin sisämitat ovat 220 x 190 cm, joten kamaria voidaan käyttää pukuhuoneena ja siinä voi jopa nukkuakin. Ullakon päädyt ja eteisen laipio ovat avoimet, tuoden ilmavuutta ja valoisuutta eteiseen. Hyvä tuuletus varmistaa saunarakennukselle pitkän käyttöiän, mikä tässäkin tulee todistettua käytännössä. Rakennuksessa on pärekatto ja katon harjalla on yhdestä puusta veistetty harjatukki. Kuistilta on välitön käynti suoraan veteen johtaville puuportaille. Savusaunan sijainti on paras mahdollinen, sillä ilta- ja keskiyönkin aurinko paistaa rakennukseen ja terassille: saunasta veteen astuessa ei voi kuin ihmetellä kauneutta joka syntyy Vuokatin ja Korvanniemen vaarojen hehkuessa valoloistossaan. Sauna ympäristöineen on todellinen tilataideteos. On sääli, että nykyinen lainsäädäntö tyrmää vastaavat uudishankkeet. Alppilan sauna on siitä elävä todiste. Olisiko mahdollista sittenkin rakentaa mm. saunoja vesirajaan tapauksissa, joissa suunnittelun laatu vastaisi paikan tarpeita? Sauna 1/

17 Eino Pitkänen syntyi Kuopion maalaiskunnassa vuonna Lapsuutensa hän vietti Savossa, mutta opintonsa hän suoritti Helsingissä. Vuonna 1931 hän valmistui Suomen teknillisestä korkeakoulusta diplomiarkkitehdiksi ja seuraavana vuonna hän suoritti pedagogiikan tutkinnon Helsingin yliopistossa.1940 Pitkänen perusti arkkitehtitoimiston Kajaaniin. Pitkäsen piirtämät rakennukset keskittyvät Pohjois-Savosta eteläiseen Lappiin. Parhaiten Pitkäsen kädenjälki on esillä Kajaanissa, jonka keskustassa sijaitsee useita hänen suunnittelemiaan liiketaloja. Kajaanin Poliisilaitosta, nykyistä Kajaanin taidemuseota on kutsuttu Eino Pitkäsen parhaaksi funktionalistiseksi työksi. Pitkänen kuoli nuorena, hiukan yli 50-vuotiaana vuonna Eino Pitkäsen savusauna. Piirros Kari Tervo. Vaskiniemi Kuva Marketta Forsell. Sauna 1/

18 Risto Elomaa Saunan ystävät yhdistyvät myös Kauko-Idässä Ainakin saunaseuralaiset tiennevät, että Japanissa on pitkälle kehittynyt saunakulttuuri ja että Japanin Sauna Seura JSSA on eräs suurimmista Kansainvälisen Saunaliiton jäsenistä. Edustajia Japanista oli runsaasti Helsingin kongressissa Seuraava Kansainvälinen Saunakongressi pidetään keväällä 2010 Tokiossa JSSA:n isännöimänä. East Asian Sauna and Spa Associationin syntysanat lausuttiin Pekingissä Eräs Kiinan saunaseuroista oli juuri perustettu ja kiinalaiset kutsuivat naapurimaiden edustajia mukaan perustamisen jälkeisiin juhliin. Siellä Korean yhdistyksen puheenjohtaja ehdotti paikallista yhteistyötä ja kokemuksien yms. vaihtoa ja kutsui samalla japanilaiset ja kiinalaiset edustajat Koreaan perustamaan yllä mainittua yhdistystä. Joulukuussa 2005 kokous pidettiin ja mukaan tuli vielä Mongolian Sauna and Spa Association MSSA. Kokouksen yhteydessä allekirjoitettiin perustamisasiakirja ja hyväksyttiin alustavat säännöt. Seuraava varsinainen kokous eli Sauna and Spa Forum pidettiin Pekingissä 2006 ja jatkoa seurasi Nagoyassa Japanissa 2007 ja Ulan Baatorissa Mongoliassa Syksyllä 2009 Forum pidettiin Seoulissa. Kaksipäiväisten Forumeiden ohjelma on koostunut erilaisista esitelmistä koskien kulttuuria, erilaisia uusia teknologioita, saunojen ja kylpylöiden kehitystä sekä mm. standardointia yms. Forumeiden vaikeutena on kieliongelmat, sillä esitykset tapahtuivat viimeksi mongoliaksi, kiinaksi, japaniksi ja koreaksi ja kaikki simultaanitulkattiin osallistujille. Tästä syystä tilaisuudesta ei myöskään ole syntynyt ISS:n kokousten tapaista julkaisua, mikä on vahinko, sillä aiheet ovat olleet hyvin mielenkiintoisia. Ehkäpä Tokioon lähtevät pääsevät lähemmin tutustumaan ainakin joihinkin edustajiin, sillä ohjelmassa on Aasia-osio, ja ainakin korealainen Sauna 1/ luennoitsija on vahvistanut tulonsa. Suomalaisten kannalta olisi erittäin toivottavaa, että myös Mongoliasta ja Kiinasta tulisi edustus ja myös esitelmä. MSSA Mongolia Mongolian seura on mielenkiintoinen johtuen mongolikansan vanhasta saunakulttuurista. Suomalainen G.J. Ramstedthan palasi toiselta Mongolian matkaltaan juuri 100 vuotta sitten. Hänen muistiinpanoissaan on myös mainintoja mongolisaunoista. Kommunikointia MSSA:n kanssa vaikeuttaa se, että seuran viralliset kielet ovat mongolia ja venäjä, mutta ainakin seuran Excecutive Director D. Tsedevsuren on englannin taitoinen. Hän lähettikin englanniksi käännetyt säännöt yms. materiaalia tutustumista varten. Mongolialaisten tavoitteet on kirjattu paperille sääntöjen lisäksi. Seura haluaa tehdä jäsenistään terveempiä ja rentoutuneempia sekä muuttaa heidän elämänsä aktiiviseksi ja optimistiseksi. Kaikki siis saunan ja kylpylöiden avulla. Hienoja periaatteita! MSSA on ei-valtiollinen (NGO) organisaatio, joka tukee mongolialaisia sauna- ja kylpylälaitoksia yllämainitun tavoitteen saavuttamisessa. Tätä varten se kehittää omia laitoksiaan, mutta tuo myös oppia ulkomailta ja haluaa olla aktiivisesti yhteydessä muihin toimijoihin. Jonkinlainen saunojen ja kylpylöiden sekä saunottajien hyväksymismenettely kuuluu yhdistyksen toimintaan. Jäsenmäärän kasvatuksen ohella tärkeää on huolehtia laitosten hyväksynnöistä mm. valtiovallan määräysten täyttämiseksi sekä ammattietiikasta. Naapurimaassa Kiinassahan osassa saunoista palvelu ulottuu saunomisesta prostituutioon tai joskus vain tuohon jälkimmäisen. Jäseniksi MSSA hyväksyy saunalaitoksia, yksityishenkilöitä sekä organisaatioita, jotka ovat tekemisissä saunojen ja kylpylöiden kanssa.

19 Sauna Forumin osanottajia esitelmätilaisuudessa Seoulissa syyskuussa Jäsenlistalla on useita sauna- ja kylpylälaitoksia, joista muutamat ovat tuttuja ainakin mm. Outokummun projektiväelle Erdenetissä. Kylpylät eli Spat ovat saavuttamassa enemmistön ja alan ja samalla jäsenmäärän kasvu tulee sieltä. KJSA Korea Korealaisilla on oman kylpyläkulttuurinsa lisäksi vanhat kontaktit mongolialaiseen saunaperinteeseen. Tällä hetkellä Koreassa leviää tosin vanhan oikean saunaperinteen rinnalla vahva oma kylpyläkulttuuri sekä japanilaistyylinen kylpyläkulttuuri lämminvesialtaineen yms. Näitä Jjimjilbang-nimisiä julkisia laitoksia on yhä enemmän erikoisesti suurkaupunkien keskustoissa ja monet palvelevat asiakkaitaan 24 tuntia vuorokaudessa. Saunalehdessä 3/3002 on kerrottu eräästä tällaisesta. Osa näistä kylpylöistä tarjoaa todellista luksusta ja niissä varsinkin korealaiset naiset viettävät kokonaisia päiviä sisällyttäen varsinaisiin kylpypalveluihin kauneudenhoitoa, hierontaa, laihdutusta yms. Koreassa on itse asiassa useampiakin yhdistyksiä. Vanhin on Korea Central Association of Bath Industry, jonka jäsenet siis ovat perinteisten julkisten kylpylaitosten omistajia. Järjestöillä on ollut veristä kilpailua, johtuen alan rakennemuutoksesta. Keinoina on käytetty mm. kauppapolitiikkaa, joka olisi estänyt uuden tyyppisten laitteiden maahantuonnin. Onneksi tämä ei toteutunut ja olisi tietysti nyt mahdotontakin, kun Korea ja EU solmivat vapaakauppasopimuksen viime syksynä. Saunaviennille on siis ovet avoinna! Laitoksia oli 1970-luvulla noin , mutta lukumäärä alkoi pudota nopeasti uudentyyppisten jjimjilbang-kylpylaitosten astuessa esiin luvun laman ja koventuvan kilpailun kourissa monet perinteisistä laitoksista joutuivat lopettamaan toimintansa kannattamattomina niin, että laitoksia oli vuonna 2000 vain Tämän hetkisestä tilanteesta ei ole statistiikkaa, mutta luku on ainakin puolittunut. Vuonna 2000 uudentyyppisiä jjimjilbangeja oli jo 3000, mutta niiden kasvu on pysähtynyt Sauna 1/

20 Korealaisen jjimjilbangin sisäänkäynti Itewonilla Seoulissa. ja lukumääräksi arvioidaan tällä hetkellä ehkä Kasvun pysähtymisen ja laman seurauksena myös KJSA:n toiminta on laantunut ja mm. lehtensä, jonka levikki parhaimmillaan oli kpl on menossa verkkoversioksi. Näiden yllämainittujen kylpylätyyppisten laitosten lisäksi Koreassa löytyy liuta perinteisiä saunalaitoksia, joista osa on joko suomalaista tai ruotsalaista alkuperää tai ns. mongolisaunoja, jotka ovat varsin lähellä suomalaista saunaa ainakin löylyjensä osalta. Asiasta löytyy lisää Sauna lehdestä 3/2002. (Kirjoittajan korealaisesta saunasta kertova artikkeli.) CSSA Kiinassa on muodostunut useita organisaatioita, mutta kommunikointi kiinalaisten kanssa on ollut hankalaa. Itse olen isännöinyt pariakin delegaatiota Kiinasta Vaskiniemessä, joilla molemmilla oli kiinnostusta perustaa jonkinlainen yhdistys. Chinese Sauna and Spa Association eli CSSA toimii Pekingissä ja heidän edustajansa on ollut mukana aiemmin mainituissa kokouksissa. Jäsenet täälläkin ovat saunojen omistajia. Shanghain Expo näyttelyssä Suomen osastolla eli Purnussa on suomalainen sauna, johon voi tutustua koko Expon ajan. Tämä antaa varmasti tukea ja intoa saunaihmisille. Toivottavasti sekä alan viejät että muutenkin saunasta kiinnostuneet hyödyntävät tämän mahdollisuuden kutsumalla kiinalaisia mahdollisimman laajasti tutustumaan Purnun saunaan. Onneksi varmasti Matti ja Hilkka Heimonen pitävät sauna-aatetta korkealla. Ovathan molemmat seuramme jäseniä. Sauna-aatteen kannalta on hienoa, että Japanin naapureissa on tällaista kehitystä. Näiden neljän maan yhteenliittymä tuo tukevan jalansijan saunan kehittymiselle jatkossa myös Kauko- Idässä ja antaa samalla ehkä mahdollisuuksia suomalaiselle saunateollisuuden viennille. Sauna 1/