Valokuvaaminen Jonkun pitää ottaa ottaakseen leirin valokuvat. Siinä pitää aivan pakosti näkyä kaikki mukana olleet ihmiset.

Transkriptio

1 1

2 2 Video Leirivideon valmistaminen on tärkeä asia, koska sen varaan rakentuu syksyinen leirikokoontuminen. Videota tehdessä on syytä muistaa, että sitä lainaillaan myös pirkkalalaisiin koteihin ja sillä tavoin se kertoo paitsi yhdestä leiristä myös kaikkien rippikoulujen ilmapiiristä. Ratkaisemattomin videon teon ongelma on se, että hukkaa muistikortin eikä syksyllä ole materiaalia mistä tehdä. Toinen ongelma on, että kaikkia leirillä olijoita ei näy tai että joku saa kohtuuttoman suuren osan. Aloittelijan virheitä: 1) Kuva on levotonta. Zoomataan liian paljon ja kamera kiertää niin nopeasti, että päätä särkee. Otoksen aikana ei juuri kannata zoomata. Kuvauksen rytmi kulkee siis siihen tapaan että zoomataan, zoomaus poikki, kuvaus alkaa, kuvaus loppuu, zoomaus alkaa ja loppuu, kuvaus alkaa... Eli yksi asia kerrallaan. 2) Asia hukkuu kikkailun sekaan. Ammattilaiset turvautuvat temppuihin äärimmäisen harvoin. 3) Liian lyhyitä otoksia. Silmä on hidas elin ja tarvitsee vähintään seitsemän sekunnin otoksen. 4) Liian pitkiä otoksia. Yhtä asiaa ei kannata kuvata kauemmin kuin on tarpeellista. 5) Työtä ei ole suunniteltu vaan kuvataan milloin sattuu ja mitä sattuu. 6) Videon tekeminen tulee liian näkyväksi ja varastaa koko shown. Hyvää kuvaajaa ei ollenkaan huomata leirillä. 7) Filmi on unohdettu leikata esityskuntoon. Sopiva kesto on noin 20 minuuttia, ja 25 minuuttia on ehdoton katto. Juontaja Juontajan käyttö parantaa niin paljon leirivideon rytmitystä, että sitä voi nyt pitää pakollisena asiana. Muuta huomattavaa videosta Filmillä kannattaa olla juontaja, joka johdattelee leiriin ja tukee siirtymiskohtia. Filmi on suunniteltava huolellisesti, niin että kaikki leirillä olijat ovat kuvassa mukana. Videota ei näytetä isoillekaan ennen kuin syksyn kuvailloissa (poikkeuksena talvileiri). Näin taataan iltojen yleisömenetys. Useimmat videon ongelmat liittyvät siihen, että teokset ovat liian pitkiä (oikea pituus minuuttia) ja niissä on aivan liian vähän materiaalia pikkuisista. Videon tekijän pitää käsittää, että pikkuiset eivät tule syksyllä katsomaan Seurikselle taidetta eivätkä isosia vaan ennen kaikkea itseään. Seuriksen videontekokone Seuriksella on käytössä uusi videontekokone. Coppola tekee siihen kesällä käyttöohjeet, joihin johtava linkki löytyy rippikoulusivuilta muiden papereiden joukosta. Pääsee myös suoraan: Valokuvaaminen Jonkun pitää ottaa ottaakseen leirin valokuvat. Siinä pitää aivan pakosti näkyä kaikki mukana olleet ihmiset. Muuten joku tuntee olevansa hylätty. Kannattaa ottaa monenlaisia kuvia. Useimmiten lähikuvat ovat kiinnostavimpia, mutta myös yleisotoksilla on arvoa. Eniten kiinnostavat toimintakuvat. Jokaisesta leirillä olijasta pitää olla vähintään kaksi kuvaa, jotta on myös varakappale. Kuvaajan on tutkittava nimilistaa hyödyntäen, ettei puutteita ole. JK_ryhmistä on muistettava ottaa ryhmäkuvat. Jos on saanut tehtäväkseen toimia virallisena kuvaajana, on pidettävä mielessä, että ei kuvaa omaa kokoelmaansa varten vaan seurakunnalle. Kuvia ei saa julkaista omissa gallerioissaan eikä niitä saa jakaa rippikoulun jälkeen millään tavoin. Ne on vain luovutettava muokkaamattomina Atelle Seuriksen nettisivuja ja muuta seurakunnallista käyttöä varten. Kuvien oma jälkikäsittely vain vaikeuttaa niiden myöhempää käsittelyä. Jos kuvaaja haluaa lisäksi leiriltä omia kuvia, niitä on parasta ottaa niin, että ottaa seurakunnan kameran lisäksi mukaan oman kameran. Kuvat toimitetaan Atelle mahdollisimman pian leirin jälkeen. Kuvaajan on mietittävä myös sitä, minne hän jättää kameran, jotta seuraava leiri saisi sen käyttöönsä. Kuvaajan on oltava erittäin hyvin selvillä leirillä olleiden nimistä. Keskitasoa heikommalla resoluutiolla ei kannata kuvata. Hyvälaatuisista saa tarvittaessa huonoja, muttei toisin päin. Hyvät kuvat otetaan riittävän läheltä ja kaikkein parhaat otetaan aina luonnonvalossa, mieluiten aurinkoisella säällä.salamavalokuvia ei kannata juuri ottaa. Ne ovat kuitenkin niin paljon päivänvalolla otettuja kuvia heikompia, että jäävät julkaistavia kuvia valittaessa hylätyiksi,. Seurakunnan digijärjestelmäkameralla kuvaaminen on periaatteessa helppoa. Valotusautomatiikka tuottaa hyvää jälkeä. Perusvaihtoehto on, että kameran päällä vasemmalla puolen oleva kiekko säädetään P-asentoon. Tätä voi käyttää yleiseen kuvaamiseen. Samassa kiekossa on myös kuvasymboleja. Juokseva ihminen on syytä valita, kun ottaa kuvia jostain pelitilanteesta. Kasvosymbolin valitseminen on taas paikallaan, kun otetaan muotokuvia ihmisistä. Kuusymboli sopii yöhön ja nuotion valoon. Salaman saa pois, kun painaa normaalissa kuvausasennossa vasemman etusormen kohdalle sattuvaa nappia, jossa on salaman kuva, ja samalla kiertää oikean peukalon kohdalle osuvaa valintakiekkoa. Päällä olevasta näytöstä näkee, milloin salama on poissa päältä. Tilannekuvaamisen sopivan sarjatulen saa päälle ja pois, kun painaa vasemman peukalon alle sattuvaa sarjatulen symbolia samalla, kun kiertää oikean peukalon kohdalle osuvaa valintakiekkoa. Päällä olevasta näytöstä huomaa taas, milloin sarjatuli on päällä ja milloin poissa. Sarjatulella kuvia tulee niin kauan kuin painaa laukaisinta. Painamalla takakannen > -merkkiä pääsee selaamaan kuvia. Yksittäisen kuvan voi poistaa painamalla roskakorin kuvaa. Myös tällä kameralla tärkeintä on muistaa kuvaamisen sosiaalinen puoli eli se, että kaikista on kuva.

3 Valokuvien toimittaminen Tilanne on ollut vähän kummallinen. Otetaan hyviä kuvia, mutta niitä ei saada julkaisuun joko siitä syystä, että ne viipyvät kohtuuttoman kauan tai siitä syystä, että Ate ei saa mitään tolkkua siitä, mitä kuvia miltäkin leiriltä halutaan julkaista. Siksi valokuvaajien on huolellisesti tutkittava ohjeet siitä, miten toimitaan. Kuvat pitää valita heti leirin jälkeen tai mahdollisesti jo leirillä. Ykkösleirin mukana leirille toimitetaan muistikortin lukija, jolla kuvat saa koneelle. Siellä niitä voi sitten ryhmitellä ja valikoida. Kuvat toimitetaan Atelle muistitikulla, jossa on neljä kansiota: Kansio 1: ryhmävalokuva ja kustakin JK-ryhmästä yksi valokuva Kansio 2: Jokaisesta leirillä olleesta on yksi yksityiskuva. Lisäksi on sekalaisia kuvia, joissa on useampia ihmisiä. Kansio 3: Jokaisesta leirillä olleesta toinen yksityiskuva ja jostakusta ehkä kolmaskin kuva. Lisäksi on sekalaisia kuvia, joissa on useampia ihmisiä. Kansio 4: Ylimääräiset kuvat, jotka eivät mahdu kolmeen edelliseen ryhmään. Jos kuvat ovat laadullisesti hyviä, niillekin voi olla myöhemmin käyttöä. Kansioissa 1-3 on kaikkiaan 144 valokuvaa (12x12). Näin kaikista leireistä saadaan tasamäärä kuvia. 3 Kuvia ei tarvitse käsitellä millään tavoin. Rajaaminen on sallittua. Ate tekee tarvittavat kuvakokomuutokset suurelle määrälle kuvia automaattitoiminnolla ja kuvaajan omat räpellykset vain sekoittavat asiaa. Kun toimitaan edellä olevien sääntöjen mukaan, kuvien julkaiseminen toimii. Nettiin saadaan heti kansio 1:n kuvat, ja näin jokainen löytää heti ensimmäisessä julkaisussa itsensä kahdesta kuvasta, yhteisestä ryhmäkuvasta ja JK-kuvasta. Seuraavaksi julkaistaan kansion 2 kuvia, ja kun ne on saatu nettiin, jokaisesta on esillä myös yksittäiskuva eikä niin että jostakusta on monta kuvaa ja jostakusta ei mitään. Seuraavaksi julkaistaan kansion 3 kuvat, ja niin jokaisesta on julkaistu ainakin kaksi yksittäiskuvaa. Kukaan ei joudu odottamaan omaa kuvaansa kohtuuttoman kauan. Sen tarkistamiseksi, että jokaisesta leiriläisestä on kuva, auttaa sellainen systeemi, että jo ennen kuvaamisen aloittamista tekee tietokoneelle jokaisen leirillä olevan mukaan nimettyjä kansioita, joihin aina sijoitetaan otetut valokuvat. Näin on helppo tarkistaa, onko kustakin riittävästi hyvätasoisia kuvia. Nettiin tarkoitettuja kuvia ei saa julkaista muualla. Mahdollisuuksien mukaan nettisivun kuviin merkitään, kenen ottamia ne ovat, mutta aina tätä ei voi taata. Erityisen vaikeaa se on silloin, kun kuvia on monelta ihmiseltä. Muutenkin on tärkeää, että valokuvausvastuu on vain yhdellä ihmisellä.

4 4

5 5

6 6

7 7

8 Aluksi Coppola sanoo näin: Ensin täytyy tietysti ajaa leirimateriaali sisään koneelle ja tallentaa se omana projektinaan (Esim. Lotja ) että on jotakin mitä lähteä muokkaamaan. Koska kesällä 2009 vaihdettiin tallennusmuotoa (vanhan kameran hajottua) kasetista muistikortiksi en tiedä tarkasti, miten materiaalin siirtäminen tapahtuu. Oletan, että muistikorttien sisältöä varten luodaan yksi oma kansio ja sisältö puretaan sinne. Projektia avatessa tuo kansio valitaan. Kansion tulee käsittääkseni olla koneella täällä: C:\Documents and Settings\esi.asennus\Omat tiedostot\adobe\premiere Elements\7.0 Editoinnin perustoimet Yleistä Alhaalla ikkunassa näkyy aikajana (timeline), jossa koko materiaali näkyy siinä järjestyksessä kuin mitä se on koneelle ajettu. Aikajanalla näkyy punainen pystyviiva. Se on ikään kuin ohjelman kursori, jota siirtelemällä pääsee haluamaansa kohtaan. Kursorin yläosasta voi ottaa kiinni (hiiren painike pohjassa) ja kelata materiaalia vaikkapa pikakelauksella. Heti aikajanan yläpuolella on työkalu, jossa on toisessa päässä plus (+) ja toisessa miinus (-). Niiden välissä olevaa palkkia siirtelemällä saa materiaalin skaalaa vaihdeltua joko niin, että koko parituntinen leirimateriaali näkyy kuvassa kerralla tai sitten niin, että videokuva näkyy lähestulkoon kuva kuvalta. Leikkaaminen Aikajanan erillisiä klipsejä voi vaihdella paikasta toiseen ja niitä voi raahata myös oikealla näkyvästä listasta. Varsinaisen editointi-ikkunan oikeassa laidassa on sakset-symboli. Kun kursorin siirtää haluamaansa leikkauskohtaan aikajanalla ja klikkaa sakset, tulee kuvaan viilto. Eli yksittäisen klipsin voi paloitella vaikka kuinka moneen palaan ja sitten poistaa turhat kohdat. Poistaa voi suoraan painamalla delete halutun klipsin kohdalla tai sitten voi halutun klipsin kohdalla myös klikata hiiren oikeata painiketta ja valita cut tai clear. Erona on se, että delete ja cut eivät jätä aikajanalle tyhjää väliä kun taas clear tekee sen. Perusleikkaaminen on juuri tätä: käydään materiaalia läpi kohta kohdalta, leikataan turhat pois ja liitetään jäljelle jäävät sujuvaksi kokonaisuudeksi. Tekstin lisääminen kuvaan Saksien vieressä on T-kirjain. Sitä klikkaamalla ohjelma avaa tekstieditorin. Oletusarvoisesti se sijoittaa tekstin sen kohdan päälle jossa kursori sattuu olemaan juuri sillä hetkellä. Tästä ei kannata liiaksi välittää, 8 koska luotua tekstiä voi helposti myöhemmin siirrellä haluamaansa paikkaan. Kun tekstieditori aukeaa tulee kuvan keskelle teksti Add text. Tähän voi kirjoittaa haluamansa tekstin ja sitten muovata sen ulkoasun mieleisekseen. Tärkeimmät välineet tekstin muokkauksessa löytyvät editorin (ja kuvan) oikeassa laidassa olevasta pystypalkista; ne ovat nuoli, T-kirjain ja alimpana oleva paletin kuva. Kun teksti on kirjoitettu valmiiksi voi klikata nuolta jonka avulla tekstiin voi tarttua kiinni ja sitä voi venyttää, litistää, suurentaa jne. Paletin avulla voi määritellä väriarvot. Lisäksi oikealla avautuu useita valmiita tekstifontteja. Valmista tekstiä voi käsitella kuten filmiklipsiä, oletusarvoltaan se on 6 sekuntia, mutta sitä voi pidentää tai lyhentää. Lisäksi ohjelmassa on useita mahdollisuuksia kikkailla tekstin kanssa, kannattaa tutkia Text Animation -vaihtoehtoja. Musiikin lisääminen Aikajanalla raidat Video 1 ja Audio 1 on tarkoitettu alkuperäisen kuvan ja äänen käyttöön. Aikajanalta löytyy kuitenkin useita muita raitoja (ja niitä voi tarvittaessa tehdä lisää) ja niitä voi käyttää musiikin ja tekstin lisäämiseen. Keltainen viiva audion kohdalla tarkoittaa äänenvoimakkuutta, sitä voi tarvittaessa nostaa tai laskea siirtämällä keltaista viivaa. Tietokoneelle on luotu D: Rippikouluvideoiden musiikki -kansio. Sinne voi kerätä eräänlaista musiikkikirjastoa, kannattanee tehdä omat kansiot eri artisteille. Lisäksi koneelle on asennettu ohjelma Express Rip, joka muuntaa CD-levyiltä ohjelman tunnistamaan wav-muotoon. Biisit kannattaa ohjata suoraan edelle mainittuun kansioon ja nimetä myös. Ohjelman sisällä kappaleet haetaan seuraavasti: Valitaan oikealla ylhäällä olevista pääpalkeista sininen Organize > Get Media > PC Files and Folders ja sitten haluttu kansio ja haluttu kappale. Kappale ei sinällään vielä siirry mihinkään kohtaan aikajanalle, vaan päätyy oikealle videopätkien listuksen jatkoksi. Sieltä sitä voidaan siirrellä haluttuun kohtaan aikajanalle ja sitä voidaan myös leikata samaan tapaan kuin videoklipsejä. Siirtymät kuvasta kuvaan Eri klipsien välillä on hyvä käyttää ns. siirtymiä. Niistä yksinkertaisin ja toimivin on feidaus, jonka avulla kuva himmenee ja uusi kohtaus alkaa. Valitse oikealta ylhäältä Transitions (kaksi lähes päällekkäistä oikealle osoittavaa nuolta). Toimivimmat ovat Dip to Black ja Cross Dissolve. Kannattaa silti kokeilla muitakin. Tehoste yksinkertaisesti raahataan haluttuun kohtaan. Useimmiten kahden eri klipsin välinen kohta on paras. Tehostetta voi myös venyttää aikajanalla. Video Transitionsien lisäksi löytyy myös Audio Transi-

9 tions äänen käsittelyyn, lähinnä sen feidaamiseen. 9 Kikkailua Joskus johonkin kohtaukseen saa potkua pikku kikkailulla (joka ei kuitenkaan saa muodostua itse tarkoitukseksi). Paras väline tähän on Time Strech. Ohje: mene halutun klipsin luo, klikkaa hiiren oikeata näppäintä, valitse Time Strech. Siellä voi rastia ruudun Reverse Speed, jolloin koko klipsi kääntyy nurinpäin tai sitten voi hidastaa tai nopeuttaa klipsiä. Klipsistä voi myös ennen tätä etsiä esim sekunnin mittaisen pätkän, sitten kopioida sen moneen kertaan ja kääntää joka toisen monistetun klipsin nurinpäin ja sitten liittää ne kaikki yhteen. Saadaan aikaan kuvaa, jossa esim. joku ihminen nykii edestakaisin hassun näköisenä. Lisäksi Effects -osiosta löytyy paljon valmiita kuvaa muokkaavia efektejä. Loppupään toimenpiteet Renderointi: projektia editoidessa ei voi olla huomaamatta sitä, että aina kun aikajanalle lisätään tehosteita niin janalle ilmestyy tehosteen yläpuolelle punainen viiva. Tämä merkitsee sitä, että kohta on toistaiseksi renderöimätön eikä välttämättä toista tehostetta vielä yhtä hyvin kuin renderöinnin jälkeen. Siinä vaiheessa kun homma alkaa olla koko lailla valmis, valitse yläreunan palkista Timeline > Render Work Area. Tämän seurauksena punaisten viivojen pitäisi muuttua vihreiksi. Lisäksi samasta Timeline -palkista kannattaa käyttää Set Timeline Marker, jonka avulla määritellään DVD:n kohtausvalikkoa varten oikeat kohdat. Huom! Aseta kursori oikeaan kohtaan ennen kuin menet asettamaan markerin. DVD:n valikon tekeminen: Valitaan oikealta ylhäältä violetti Disc Menus. Sieltä valitaan haluttu malli ja seurataan ohjeita. Sitten vain Share -osiosta valitaan Burn kun on ensin asetettu tyhjä DVD asemaan. Polttoprosessi todennäköisesti kestää pari-kolme tuntia materiaalin pituudesta riippuen.

10 10

11 11

12 12

13 13

14 14

15 15

16 16

17 17

18 18

19 19

20 20

21 21

22 22

23 23

24 24

25 25

26 26