OSALLISTUJAT Koski Matti puheenjohtaja Päätöksentekijät Hurtta Pia varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Luumi Jari kaupunginhallituksen edustaja

Transkriptio

1 -1, KALA :00 OSALLISTUJAT Koski Matti puheenjohtaja Päätöksentekijät Hurtta Pia vapuheenjohtaja Bohm Tja jäsen Elo Ji Leijamaa Päivi Mamia Nanni Mielonen Joona Niininen Ki Paananen Jani Savolainen Kai Suursoho Soile Tyster-Pöhö Terttu Muut osallistujat Luumi Ji kaupunginhallituksen edustaja Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Hannonen Mkku kaupunkisuunnittelujohtaja Heikkilä Mait controller Kukkonen Mja asemakaava-kkitehti Laakkonen Päivi hallintosihteeri, sihteeri Masalin Tom maankäyttöinsinööri Ruutiainen Kirsti kaupungingeodeetti Aura Mila nuorisovaltuutettu Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA Matti Koski Päivi Laakkonen PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät 91 PÖYTÄKIRJAN Kaupungintalossa asianhallintayksikössä,. krs TARKASTUS Pöytäkirjan tkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Kaupungintalossa asianhallintayksikössä,. krs Sihteeri Päivi Laakkonen

2 91, KALA :00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Oikaisuvaatimusohjeet

3 92, KALA :00 Pöytäkirjan tkastajat Valittiin Ei oikaisuvaatimusohjetta

4 93, KALA :00 Käsittelyjärjestys Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.

5 94, KALA :00 TETA: 131/14 Viranhaltijoiden mennessä saapuneet päätökset Kala Kaupunkisuunnittelujohtajan päätökset Kuukausimkkinapäivän siirtäminen viikolla tammikuussa Kotkan ja Haminan uusiutuvan energian kuntakatselmukseen liittyvän lämmitystapamuutosselvityksen hankinta Kotkan uusiutuvan energian kuntakatselmukseen liittyvän erillislämpöverkkoselvityksen hankinta Etelä-Kymenlaakson uusiutuvan energian kuntakatselmukseen liittyvän aurinkoenergiapotentiaaliselvityksen hankinta Kaavoitussopimus Kiinteistö Oy Kotkan Kirkkokatu 8:n kanssa Asemakaava-kkitehdin päätökset Kotkan Kantasataman perhostutkimuksen jatkotutkimus Rasinkylän asemakaavan liikenneselvitys Kaupungingeodeetin päätökset Turvalan venesatamassa olevan puuponttonilaiturin myynti Kiinteistön tonttijaon muutoksen hyväksyminen Hylkyveneen myynti Hylkyveneen myynti Hylkyveneen myynti Hylkyveneen myynti Hylkyveneen myynti Hylkyveneen myynti Kiinteistön tonttijaon muutoksen hyväksyminen Maankäyttöinsinöörin päätökset Veneenrakennuspaikan vuokraaminen Rainer Autiolle Omakotitontin vaaminen Suulisniemestä Lupa alueen käyttöön Kokoomuksen Kotkan Kunnallisjärjestö ry:lle Lupa alueen käyttöön Kotkan Perussuomalaiset ry:lle Khulan torin alueen käyttölupa Kotkan Kauppatie ry:lle Muutos Suni Oy:n vuokrasopimukseen Alueen vuokraaminen Suni Oy:lle Alueen vuokraaminen ESS Wehouselle Alueen vuokraaminen Katiinasta Tontin vuokrasopimuksen purkaminen Lupa johdon sijoittamiseen kaupungin maalle Veneenrakennuspaikan vuokraaminen Raimo Mattilalle Tontin vuokrasopimuksen purkaminen Muutos alueen vuokraamiseen Steveco Oy:lle Vuokrasopimuksen purkaminen Khulasta Taulupaikkalupa UMO:lle joulukonserttia vten Tontin vuokraaminen Lupa alueen käyttöön Kioskipaikan vuokraaminen Metsäkulmalta Muutos Lasivuorimaa Oy:n tonttien vuokraamiseen Muutos Lemminkäinen Infra Oyj:n vuokrasopimukseen Katualueen aitaamisluvan jatko Rakennusptio Oy:lle

6 94, KALA :00 TETA: 131/ Mastopaikan vuokraaminen TeliaSonera Finland Oy:lle Lupa pysäköintialueen käyttöön Khulassa Tontin vuokrasopimuksen purkaminen Banderollilupa Kotkan kulttuuriasiainkeskukselle, Meripäivät Määräalan ostaminen Veikkolasta Vuokrasopimuksen purkaminen Hietasesta Omakotitonttien vaaminen Kerrostalotontin vuokraaminen Kotkansaelta Laituripaikan vuokraus Ki Mänttärille Muutos alueen vuokraamiseen Hietasen satamasta Lupa katualueen käyttöön Lujatalo Oy:lle Sopimus alueen hoidosta Omakotitontin vaaminen Veikkolasta Tontin vuokraaminen Asuntosihteerin päätökset Asumisoikeuden haltijoiden hyväksyminen asumisoikeustaloon Kalliorinne Enimmäishinnan vahvistaminen Suomen Asumisoikeus Oy, Tornatorintie 7 B Asumisoikeuden haltijan hyväksyminen asumisoikeustaloon Tornatorintie 7 B Enimmäishinnan vahvistaminen Suomen Asumisoikeus Oy, Khulantie Esittelijä: Ehdotus: Kaupunkisuunnittelujohtaja Mkku Hannonen Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, ettei esiteltyjen päätöspöytäkirjojen johdosta käytetä kuntalain 1 :ssä tkoitettua otto-oikeutta. Ei oikaisuvaatimusohjetta

7 9, KALA :00 TETA: 741/14 Kantasataman asemakaavan muutoksen tilannekatsaus Kala Valmistelija: Kaupunkisuunnittelujohtaja Mkku Hannonen, puh Kantasataman asemakaavan muutosta esitellään kokouksessa. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunkisuunnittelujohtaja Mkku Hannonen Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

8 96, KALA :00 TETA: 496/14 Rasinkylän asemakaavan tilannekatsaus Kala Valmistelija: Kaupunkisuunnittelujohtaja Mkku Hannonen, puh Asemakaavaluonnosta esitellään kokouksessa. Esittelijä: Ehdotus: Asemakaava-kkitehti Mja Kukkonen Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

9 97, KALA :00 TETA: 08/14 Kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisten toimintojen saatavien poistaminen Kala Valmistelija: Kaakon Taitoa Oy/controller Mait Heikkilä, puh Kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisten toimintojen saatavia esitetään poistettavaksi vuosilta yhteensä 39 23,97 euroa. Poistoperusteena on perintätoimiston todistus velallisen vattomuudesta tai muulla tavalla saatu tieto saatavan epävmuudesta. Saatavakohtainen poistoluettelo on nähtävillä kokouksessa ja kaupunkisuunnittelun toimistossa. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunkisuunnittelujohtaja Mkku Hannonen Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää poistaa kyseiset saatavat kirjanpidosta poistoluetteloiden mukaisesti. Toimeenpano: Ote: Kaupunkisuunnittelu Mait Heikkilä Kaakon Taitoa Oy Oikaisuvaatimusohje

10 98, KALA :00 TETA: 121/13 Asemakaava ja asemakaavan muutos Kierikkalassa, kaava nro 0313 Kala Valmistelija: Kaupunkisuunnittelu, kaavasuunnittelija Elina Masalin, puh Kaupunkisuunnittelu on laatinut kaavoitusohjelman mukaisesti asemakaavan koskien 43. kaupunginosan Kierikkala osaa kortteleita,, 22 ja 23, osaa Kymintietä ja Kymijoentietä, vesialuetta, lähivirkistysaluetta ja 44. kaupunginosa Korkeakoski osa vesialuetta sekä asemakaavan muutoksen koskien 43. kaupunginosan Kierikkala osaa kortteleita 21 ja 22 sekä osaa Kierikkalankatua ja Kymintietä sekä lähivirkistysaluetta. Pekka Kierikka on jättänyt omistamiaan tontteja koskevan asemakaavan muutoshakemuksen Kotkan yhtenä matkailuvalttina on kalastus ja siihen liittyvät oheistoiminnat. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tkoituksena on vahvistaa alueen kalastusmatkailuun liittyvien palveluiden tjontaa huomioiden samalla rakennetun kulttuuriympäristön ja Kymijoen maisemalliset vot. Hanke tukee alueella jo toimivien yritysten elinmahdollisuuksia ja mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen. Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 6 ha ja se sijaitsee Kymijoen Korkeakosken ranta-alueella noin 2, km:n etäisyydellä Kotkan toisesta pääkeskuksesta Khulasta luoteeseen. Kaava-alueen läpi kulkee vanha Turku Viipuri maantie, jota kutsutaan myös Kuninkaantieksi. Alue on ollut aikanaan yksi Kymin kunnan kyläkeskuksista, jossa on toiminut mm. kauppoja, apteekki ja kestikievi. Asemakaavassa korttelialueet on merkitty pääsääntöisesti nykyisen käytön mukaan, muutoksia on tullut kolmelle asuintontille, joissa sallitaan asumisen lisäksi myös liike- sekä matkailuun liittyvä rakentaminen. Kymintien ja Kierikkalankadun risteysalue voidaan suunnitella ja rakentaa turvallisemmaksi nykytilanteeseen verrattuna. Luonnosvaiheessa kaava-aluetta laajennettiin koskemaan myös Korkeakosken vanhan vesivoimalan ympäristöä sekä vesialuetta, johon ollaan sijoittamassa kalatietä. Osallistumis- ja viointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtävillä ollessa kaavahanke ei herättänyt laajaa yleistä mielenkiintoa. Hankkeeseen tutustui neljä maanomistajaa. Lausunnon kaavasta antoivat Kaakkois- Suomen ELY-keskus, Museovirasto, Kymenlaakson museo, Kymenlaakson pelastuslaitos, Kymenlaakson Sähkö Oy, Kymenlaakson Pelastuslaitos, Kotkan ympäristöseura ry, kaupunkimittaus- ja maanhankinta, rakennusvalvonta ja kuntatekniikka. Lausuntojen perusteella osallistumis- ja viointisuunnitelmaan sekä kaavakttaan ja selostukseen tehtiin vähäisiä muutoksia ja lisäyksiä. Osallistumis- ja viointisuunnitelman sekä luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä tulleet kannanotot ja lausunnot sekä asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sisältö on esitetty tkemmin asemakaavaselostuksessa. Asemakaavan laatimisesta aiheutuneet kulut peritään hakijalta../. Asemakaavaselostus, sijaintiktta, asemakaavaktta merkintöineen ja määräyksineen ovat esityslistan liitteinä. Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Mkku Hannonen

11 98, KALA :00 TETA: 121/13 Ehdotus: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen ja esittää sen lausuntonaan kaupunginhallitukselle. Toimeenpano: Ote: Kaupunginhallitus Ei oikaisuvaatimusohjetta

12 98, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus ASEMAKAAVA Kotkan kaupunki, 43. kaupunginosa Kierikkala, osa kortteleita,, 22 ja 23, osa Kymintietä ja Kymijoentietä, vesialuetta ja lähivirkistysalue Kotkan kaupunki, 44. kaupunginosa Korkeakoski, osa vesialuetta ASEMAKAAVAN MUUTOS Kotkan kaupunki, 43. kaupunginosa Kierikkala, osa kortteleita 21 ja 22 sekä osa Kierikkalankatua ja Kymintietä sekä lähivirkistysalue Palokuntajuhlat 1960-luvun alussa Kierikkalankadun ja Kymintien risteyksessä. Kuva Pekka Kierikka KAAVA NRO 0313 Kaupunkisuunnittelu KALA

13 98, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 2 Sisällys KAAVA NRO PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava... 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutoksen laatiminen käynnistettiin Pekka Kierikan jättämän kaavahakemuksen johdosta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on pitämässään kokouksessaan tehnyt päätöksen ottaa alue vuoden 13 kaavoitusohjelmaan Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan vaikutukset ja ekologinen tkastelu... 14

14 98, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutusten viointi energia- ja ilmastonäkökulmasta Muut vaikutukset....4 Ympäristön häiriötekijät... 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus... 16

15 98, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava Kotkan kaupunki, 43. kaupunginosa Kierikkala, osa kortteleita,, 22 ja 23, osa Kymintietä ja Kymijoentietä, vesialuetta ja lähivirkistysalue Kotkan kaupunki, 44. kaupunginosa Korkeakoski, osa vesialuetta Asemakaavan muutos Kotkan kaupunki, 43. kaupunginosa Kierikkala, osa kortteleita 21 ja 22 sekä osa Kierikkalankatua ja Kymintietä sekä lähivirkistysalue. Kaava nro Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kotkan toisesta pääkeskuksesta Khulasta noin 2, kilometrin etäisyydellä luoteeseen rajautuen etelässä ja lännessä Kierikkalan asuinalueeseen ja pohjoisessa Kymijoen Korkeakoskeen sekä idässä Kymijokeen ja sen ranta-alueisiin. Liitteenä 1 sijaintiktta. 1.3 Kaavan nimi ja tkoitus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueella matkailuun liittyvien palveluiden toteuttaminen ja tukea jo alueella toiminnassa olevia matkailupalveluita kuten kokous- ja majoitustilojen käyttöä. Kaavamääräyksissä huomioidaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Korkeakosken teollisuusympäristö. Samalla tutkitaan Kymintien ja Kierikkalankadun risteysalueen linjaus sekä nyttemmin maakuntakaavasta poistetun kanavavausmerkinnän vaikutusta aluevauksiin.

16 98, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. sijaintiktta 1: ote maanomistuksen kttakirjasta 3. ote ajantasa-asemakaavasta 1:0 4. asemakaavaktta. asemakaavamerkinnät ja määräykset 6. osallistumis- ja viointisuunnitelma 7. asemakaavan perustiedot ja yhteenveto 1. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 1. Kymijoen osayleiskaava luontoselvitykset 4 7, Enviro 2. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulviskiktta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 9 4. Korkeakosken hirsikkurakenteiden vedenalainen tkkuusinventointi 14, Museovirasto - asemakaava ja asemakaavan muutos laaditaan Pekka Kierikan jättämästä kaavahakemuksesta - asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireilletulo osallistumis- ja viointisuunnitelma nähtävänä , liite 6 - asemakaavaluonnos kaupunkisuunnittelulautakunta virallinen nähtävilläolo loppuvuodesta 14 - kaupunginhallitus alkuvuodesta 2.2 Asemakaava Voimassa olevan asemakaavan käyttötkoitukset säilyvät pääosin entisellään, ainoastaan yksi erillispientalotontti osoitetaan asuin- ja liikerakentamiselle sekä kahden korttelin väliin jäänyt viheralue muutetaan erillispientalotontiksi. Kymijoen rannalla oleva asemakaavaton alue osoitetaan nykyisen käytön mukaisena. Rakennusoikeuksia ja suojelumääräyksiä tkistetaan. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 6,0 ha. Alueen tontit ovat yksityisen omistuksessa, lukuun ottamatta Khulan Vapaaehtoisen Palokunnan tonttia, minkä omistaa A. Ahlström Oy sekä vanhan voimalaitoksen tonttia, joka on Kolsin Vesivoiman Tuotanto Oy (ent. Statkraft Suomi Oy) omistuksessa. Kierikkalankatu on kaupungin, Kymintie valtion ja Kymijoentie yksityisen omistuksessa. Alueella asuu tällä hetkellä noin 34 asukasta. Alueen rakennuskanta on vanhaa pääosin 1900 luvun alkupuolella rakennettuja puutaloja. Vanhimmat rakennukset ovat 1800 luvun loppupuolelta ja uusimmat 1970-luvulta. Korkeakosken Kalastuskievi on toiminut samalla paikalla jo usean vuosisadan ajan, vaikka nykyinen rakennus on kuntatietorekisterin mukaan valmistunut vuonna Luonnonympäristö

17 98, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 6 Kaava-alueella ei ole vsinaista luonnonympäristöä, ainoastaan Kymijoentien lounaispuoli noin 0 metrin matkalta ja metrin leveydeltä on jäänyt rakentamatta suurien korkeuserojen takia. Kymijoen ranta-alueella Kestikievin kiinteistön kohdalla kasvaa lehtipuita samoin piha-alueilla ja katujen vsilla on pääasiassa koivuja ja joitain havupuita. Kymijoen osayleiskaavatyön yhteydessä tehdyn luontoselvityksen mukaan kaava-alueeseen ei ole kirjattu vokkaita luontokohteita. Korkeakosken ja Sunilanlahden välisen jokilaakson rantatörmät ovat korkeita ja rantaa on aikoinaan vahvistettu tukeilla. Tavanomaista jokivren vesikasvillisuutta, mm. rantapalpakkoa, uistinvitaa ja ulpukkaa on kapeana vyöhykkeenä rannan edustalla Rakennettu ympäristö Kaava-alue sijaitsee Kymijoen Korkeakoskenhaan ja joen ylittävän sillan ja voimalaitoksen eteläpuolella. Kaava-alueen läpi kulkee vanha Turku Viipuri maantie, jota kutsutaan myös Kuninkaantieksi. Alue on ollut aikanaan yksi Kymin kunnan kyläkeskuksista, jossa on toiminut mm. kauppoja, apteekki, kestikievi. Kierikkalan rakennuskanta on syntynyt Korkeakosken tehtaiden työntekijöiden tpeista 1900 luvun alkuvuosina. Alueen vanhimpia rakennuksia tai rakennuspaikkoja ovat Kalastuskievi Kymijoentiellä ja Kierikkalankadun risteysalueella olevat kaksi liiketaloa Kierikkalan Koskipirtti (1890- luvulta) ja Kuninkaantien Majatalo (19-luvulta). Näiden rakennusten länsipuolella sijaitsee Kierikkalan vanha päärakennus, joka edustaa vanhimmalta osaltaan hvinaista perinteistä rakennustapaa. Rakennus on siirretty 1870-luvulla nykyiselle paikalleen Kymijoen rannasta. Kymijoen Korkeakoski, Pehr Adolf Kruskopf 1837 Korkeakosken teollisuusympäristö kaava-alueen pohjoispuolella on vanhaa Suomen teollisuushistoriaa, mistä johtuen alue on mukana museoviraston laatimassa valtakunnallisesti merkittävien rakennetun kulttuuriympäristöjen inventoinnissa. Vanhimmat säilyneet teollisuusrakennukset ovat luvulta ja luvun alusta. Vanhempi vesivoimala on vuodelta 1906 ja uudempi on vuodelta 1926, jonka suunnittelijana on toiminut kkitehti Kl Lindal. Korkeakosken uittohistoriasta kertoo kalastuslaiturin vieressä sijaitsevat kivillä täytetyt hirsikut, jotka ovat toimineet uittorännin perustoina uitettaessa tukkeja kosken ohitse.

18 98, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 7 Korkeakoski vasemmalla vanha voimala v ja uusi voimala v Korkeakosken voimalaitoksen alapuolella sijaitsevat tukkirännin hirsikut, vasemmalla kalastuslaituri

19 98, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 8 Palvelut Muutosalueella toimii kalastuskievi, kirpputori, Khulan VPK, puualan yritys sekä ravintola. Alueelta löytyy myös majoituspalveluita. Lähin linja-autopysäkki on kaava-alueella Kymintien vrella. Lähimmät päivittäistavakaupat ja muut palvelut sijaitsevat noin 2 km:n etäisyydellä Hovilassa, Koivulassa ja Khulan keskustassa. Näkymä Kymintieltä pohjoiseen Liikenne Kulku alueelle tapahtuu Kymintien ja Kymijoentien kautta. Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelman 30 mukaan kevyen liikenteen väylätve Kalliokoskenkadulta pohjoiseen on kiireellisyysluokassa kolmantena. Kierikkalankadun ja Kymintien Y-muotoinen risteysalue koetaan turvattomana lähinnä liian suurien liikennenopeuksien takia. Virkistys Kymijoen Korkeakosken haa on tjonnut vuosisatojen ajan kalastajille hyviä kalasaaliita ja nykypäivinä kalastukseen liittyvä matkailu on lisääntynyt alueella. Virkistyskäyttö painottuu jokirantaan ja edustalla olevaan kalastuslaituriin. Suunnitelmat Kymijoen Korkeakosken kalatien rakentamiseksi uuden ja vanhan voimalaitoksen väliin ovat olemassa ja vion mukaan portaat valmistuvat vuoden aikana. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kulttuurihistoriallisesti vokkaat alueet Korkeakosken teollisuusympäristö mainitaan valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena ympäristönä. Vanha vesivoimala vuodelta 1906 kuuluu tämän rajauksen sisälle. Kymijoessa voimalaitoksen alapuolella sijaitsevat kivillä täytetyt hirsikut ovat toimineet tukkien uittorännin perustuksina. Säilyneitä hirsikkuja tai niiden perustuksia on jäljellä 13 kpl. Uittoränni on rakennettu vuonna 1870 ja purettu luvuilla.

20 98, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Uittoränni kuvattuna voimalaitoksen päältä kohti etelää, oikealla vanha voimalaitos Kuva Ahlströmin kisto Tekninen huolto Kymintiellä, Kierikkalankadulla ja Kymijoentiellä on rakennettu yleinen vesijohto- ja viemäriverkosto. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n 10 kv:n ilmajohto kulkee kaava-alueen pohjoisosassa palvelurakennusten korttelialueen läpi. Voimalinja ja sen voalue on merkitty asemakaavaan. Kaava-alue on yksityisen, A. Ahlströmin Oy:n, Kolsi n Vesivoiman Tuotanto Oy:n (ent. Statkraft Suomi Oy), valtion ja kaupungin omistuksessa Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Kymenlaakson maakunta-kaavan, jossa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi A. Lisäksi Kymijoki kuuluu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen, valtakunnallisesti merkittävä ma. Kymijoen eteläosan osayleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kymijoen eteläosan osayleiskaavan, joka on saanut lainvoiman Osayleiskaavassa osa suunnittelualueesta on merkitty maaseudun asutusalueeksi AT, palveluiden ja hallinnon alueeksi P, matkailupalveluiden alueeksi RM, energiahuollon alueeksi EN ja vesialueeksi W. Suunnittelualue kuuluu maakunnallisesti vokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön rky- 2 ja rajautuu pohjoisosastaan valtakunnallisesti vokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön rky-1. Kymijoessa kosken alapuolella on rakennuskulttuurikohde rk71 Korkeakoskenhaan uittorakenteet.

21 98, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus Asemakaava Suunnittelualueella on osittain voimassa ja vahvistetut asemakaavat. Näissä merkinnät ovat erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään AO/s. Uudisrakennusten tulee muodoltaan, korkeudeltaan, kattomuodoltaan ja materiaaleiltaan sopeutua korttelin vallitsevaan rakennustapaan, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL, lähivirkistysalue VL sekä katualue. Rakennusoikeudet tonteilla ovat k-m 2 ja kerrosluvut I - II. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsevia kiinteistöjä ei vuoden 1996 asemakaavaan otettu mukaan, koska tällöin nämä alueet oli osoitettu jäävän maakuntakaavassa Kymijoen kanava-alueeseen. Myöhemmin tästä kanavalinjauksesta on luovuttu. Kansallinen kaupunkipuisto Kotkaan on perustettu ympäristöministeriön päätöksellä Suomen seitsemäs kansallinen kaupunkipuisto, jonka erityispiirteitä ovat joki- ja meriluonto sekä teolliseen kehitykseen ja linnoitus- ja puolustushistoriaan kuuluva rakennusperintö. Kaava-alue rajoittuu Kymijoesta voimalaitoksen alapuolelta kansalliseen kaupunkipuistoon. Vanha voimalaitoksen tontti kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon. Kaupunkipuistoon liittyy myöhemmin laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma. Poikkeamisluvat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on vuonna myöntänyt Khulan Vapaaehtoinen Palokunta ry:lle poikkeamisluvan laajentaa olevaa paloasemaa 144 k-m 2 :llä. Laajennus on toteutettu. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on.9.14 myöntänyt poikkeamisluvan kalatien rakentamiseksi Korkeakosken voimalaitoksen yhteyteen. Rakennusjärjestys Voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty ja tullut voimaan Tonttijako- ja rekisteri Kaava-alue on kiinteistörekisterissä. Pohjaktta Pohjaktta on kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 mukainen ja tkistettu Maankäyttösopimus Mikäli on tpeen, kaupunki laatii kaavahankkeesta maankäyttösopimuksen. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tve Korttelin 21 tontin 2 maanomistaja on hakenut asemakaavan muutosta. Hänen omistuksessaan on myös viereinen kiinteistö , jonka käyttötkoitus haluttaisiin muuttaa pientaloasumisesta liikerakentamiseen. Asemakaavan tkoituksena on mahdollistaa kalastusmatkailuun liittyvien palveluiden tjonnan lisäämistä samalla huomioiden rakennetun kulttuuriympäristön ja Kymijoen maisemalliset vot. Samalla tutkitaan mahdollisuutta tiivistää kaupunkirakennetta. 10

22 98, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutoksen laatiminen käynnistettiin Pekka Kierikan jättämän kaavahakemuksen johdosta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on pitämässään kokouksessaan tehnyt päätöksen ottaa alue vuoden 13 kaavoitusohjelmaan. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo - maanomistajat ja lähialueen asukkaat - Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Meri-Kymen luonto ry, Kotkan ympäristöseura ry, - Kotka-Seura ry, museovirasto, Kymenlaakson museo, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Sähkö Oy, Kotkan Energia Oy, KYMP Oy ja Kymenlaakson Jäte - kaupungin asiantuntijaviranomaiset: maanhankinta ja luovutus, kaupunkimittaus, kuntatekniikka, puistotoimisto, rakennusvalvontavirasto, ympäristökeskus ja aluepelastuskeskus. Vireilletulosta, osallistumis- ja viointisuunnitelmasta ilmoitettiin osallisille kirjeitse ja muille lehtiilmoituksella Ankkurissa sekä kaupungin nettisivuilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja viointisuunnitelma oli nähtävillä Kaavahankkeesta järjestettiin asukasilta Korkeakosken Koskipirtillä Asemakaavaan ja maankäyttöön liittyvistä toiveista ja ajatuksista keskusteli suunnittelijoiden kanssa noin asukasta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella eikä Kymenlaakson pelastuslaitoksella ollut huomautettavaa kaavahankkeesta. Kymenlaakson Sähkö Oy pyysi huomioimaan sähköverkkoon kuuluvien johtojen laitteiden sijoittamista vten vattavat riittävät tilat sekä tilaajan vastuu rakentamisen aiheuttamista mahdollisista johtojen siirtokustannuksista. Kuntatekniikka muistutti Kymijoen tulvavaasta ja niiden riskeistä. Museovirasto korosti kaavahankkeessa huomioitavan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön Korkeakosken teollisuusympäristön ominaisluonnetta ja erityispiirteitä. Samalla museovirasto toivoi, että tutkitaan suunnittelualueen ulkopuolella Kymijoessa sijaitsevien osittain vedenalaisten kivillä täytettyjen hirsikkujen (uittorakenteiden) suojelutilannetta ja liittymistä ranta-alueen matkailu- ja virkistyskäyttöön. Kotkan ympäristöseura ry toivoi kaavan säilyttävän ympäristön mittakaavan ja maiseman ominaispiirteet sekä suunnittelun ulottaminen vastannan vokkaaseen teollisuusalueeseen. Osallistumis- ja viointisuunnitelmaa on osittain täydennetty kuulemisen johdosta ja huomioitu luonnosvaiheen suunnittelussa. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä

23 98, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 12 Luonnokseen tutustui kolme maanomistajaa. Neuvottelujen perusteella tkennettiin kaavaluonnosta mm. rakennusoikeuksien ja rakennusalan rajauksien suhteen. Lausunnon luonnoksesta antoivat Kaakkois-Suomen ELY-keskus, museovirasto, Kymenlaakson museo, kaupunkimittaus- ja maanhankinta, rakennusvalvonta ja kuntatekniikka. Kaakkois-Suomen ELY-keskus lausunnon perusteella kaavakttaan lisättiin kiinteistötunnukset, kortteleiden numerointia muutettiin, täsmennettiin kaavan yleismääräyksiä sekä muutettiin tonttitehokkuusluvut rakennusoikeusluvuksi. Kaavaselostusta täydennettiin kaavan vaikutusten osalta. Museoviraston esityksen perusteella yleismääräyksiin lisättiin vokkaan teollisuushistoriallisen jokimaiseman huomioiminen rakentamisen yhteydessä. Kymenlaakson museo toivoi suunnittelualueella sijaitsevien kulttuurihistoriallisten rakennusten huomioimista kaavamerkinnällä, joka edesauttaisi rakennusten säilymisen. Tämä huomioitiin kaavassa. Lausunnossa toivottiin myös vioimista rakennusoikeuksien pienentämistä/sijoittamista sekä rannassa olevan VL-alueen leventämistä. Kaava-alueen tonttitehokkuusluvuksi tulee 0,2, joka on normaali asemakaava-alueella käytetty tehokkuusluku, myös ranta-alueella RM-kortteleissa tehokkuusluvuksi jää 0,2. Vanha voimalakennus vesialueineen lisättiin myöhemmin kaava-alueeseen. Kaupunkimittaus- maanhankinnan toivomuksesta muutettiin kortteleiden numerointia ja lisättiin kiinteistötunnukset. Rakennusvalvonnan kommenttien perusteella tkennettiin KL-merkinnän määräyksiä ja rakennusten suojelumääräyksiä. Kuntatekniikan toivomia selvennöksiä lisättiin kaavakttaan ja merkintöihin ja määräyksiin. Asemakaava-alueen laajenemisen johdosta kuultiin vielä erikseen laajennusalueen maanomistajia ja naapureita sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskusta, museovirastoa ja Kymenlaakson museota. Saadun palautteen perusteella täydennettiin kaavaselostusta ja kaavakttaa mm. vanhan voimalaitoksen patomuurin ja Kymijoen uittoon liittyvien kivitäytteisten hirsikkujen suojelun osalta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla halutaan vastata kasvavaan matkailutjontaan. Tavoitteena on luoda edellytykset mm. kalastusmatkailun toteuttamiselle huomioimalla samalla Kymijoen kulttuurimaisema sekä vierellä sijaitseva valtakunnallisesti merkittävä rakennettu Korkeakosken kulttuuriympäristö. Kaava-alueen länsipäässä Kierikkalankadun vrella oleva asemakaavan mukainen yksityisen omistuksessa oleva lähivirkistyalue VL muutettiin erillispientalotontiksi. Alue kuuluu itäpuolella olevan kiinteistön pihapiiriin omenapuineen eikä se myöskään korkeuserojen takia ole yleisessä käytössä. Muutos ei heikennä alueen virkistysvoja, jotka sijaitsevat Kymijoen ranta-alueilla ja jotka ovat helposti saavutettavissa rannan tai Ahonkujan kautta.

24 98, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 13 ASEMAKAAVAN KUVAUS.1 Kaavan rakenne.1.1 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on,98 ha, josta 1,442 ha on asumista, 0,7246 ha palvelurakennusten korttelialuetta P, liikerakentamisen korttelialuetta KL 0,1193 ha, lähivirkistysaluetta VL 0,3462 ha, matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta RM 0,892 ha, energiahuollon aluetta 0,797 ha ja katualuetta 1,14 ha. Rakennusoikeutta koko kaava-alueella on yhteensä 8240 k-m 2, lisäystä kerrosalaan on tullut 4000 m 2. Vaadittavat autopaikkamäärät ovat: AO/s-korttelialueilla 2 autopaikka/asunto. AL/s-korttelialueilla 1 autopaikka liikehuoneiston 80 k-m 2 kohti sekä 1 autopaikka asuntoa kohti. RM-1 ja RM-2 korttelialueilla 1 autopaikka/100 k-m 2 kohti. P-, EN-1- ja KL-korttelialueilla tvittava määrä autopaikkoja. Asemakaavassa on osoitettu yksi uusi erillispientalotontti Kierikkalankadun vrelle sekä lisätty rakennusoikeutta asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle sekä matkailua ja energiahuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueelle. Korkeakosken sillan itäpuolella sijaitseva vanha voimala vuodelta 1906 on kaavassa merkitty suojeltavaksi rakennukseksi. Tontille on osoitettu myös jonkin verran lisärakennusoikeutta. Vanhan voimalaitoksen tontilla sijainnut kaksikerroksinen asuinrakennus Pomola Kuva Ahlströmin kisto.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

25 98, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus Liike- ja matkailua palvelevien rakennusten rakentaminen ja olemassa olevien laajentaminen ja kehittäminen vaikuttavat alueen ympäristöön. Katukuva tiivistyy ja täydentyy. Kaavamääräyksillä ohjataan rakentamisen toteuttamista myös alueilla, joissa aiemmin ei ole ollut asemakaavaa ja rakentaminen on toteutunut poikkeamisluvin. Kymintien ja Kierikkalankadun risteysalueen tiejärjestelyt sekä pysäköintialueen sijoittaminen Kymijoentien vteen selkeytyvät ja pantavat liikenneturvallisuutta..3 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tkastelu.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaava tukee alueen matkailupalveluita sekä huomioi olemassa olevan maankäytön. Asemakaavalla turvataan yritysten kehitysedellytykset sekä vokkaan teollishistoriaan liittyvän rakennusperinnön säilyminen. Asemakaavamääräyksillä ohjataan rakentamisen määrää, sijaintia, materiaalia ja väritystä ympäröivään rakennuskantaan ja valtakunnallisesti merkittävään teollisuusympäristöön. Alueen monien vuosikymmenten aikana rakentuneet rakennukset, pihat ja katulinjaukset muodostavat vokkaan kokonaisuuden, joka on ainutlaatuinen ja jonka piirteet ja mittasuhteet halutaan säilyttää. Vanhojen asuinrakennusten muutos- ja korjaustoimenpiteissä on pitäydyttävä alueen alkuperäisessä rakennustyylissä ja materiaaleissa. Alueella sijaitsevat suojeltavat ja merkittävät rakennukset, joiden tyylipiirteet ovat hävinneet peruskorjattaessa tai laajennettaessa, pyritään kaavan määräyksillä palauttamaan alkuperäiseen asuunsa rakennushankkeiden yhteydessä. Samalla hyödynnetään olemassa olevaa kunnallistekniikkaa ja palveluita. Uuden matkailupalvelualueen aiheuttama liikenteen lisäys kuormittaa tasaisesti etelästä päin tulevia Kymintietä ja Kymijoentietä. Kierikkalankadun loppupään linjausta Kymintielle käännetään niin, että risteysalueesta saadaan turvallisempi. Kalatien toteuttaminen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön kahden voimalaitoksen väliin muuttaa maisemaa lähinnä vastannalta ja joelta katsottaessa. Toteutus suunnitellaan yhteistyössä kaupungin, Kymenlaakson museon ja museoviraston kanssa..3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan mukainen rakentaminen ei aiheuta muutoksia maa- ja kallioperään eikä pintavesiolosuhteisiin. Kaava ei muuta tai vähennä alueen virkistysalueita lukuun ottamatta kahden korttelin välissä olevaa yksityisen omistuksessa olevaa asemakaavassa merkittyä virkistysaluetta, joka on käytännössä viereisen tontin piha-aluetta ja joka nyt korottamalla voidaan ottaa rakennuskelpoiseksi tonttimaaksi. Alue ei ole yleisessä käytössä eikä sieltä ole kulkua pohjoispuolella sijaitsevaan virkistysalueeseen, vaan sinne kuljetaan Kymijoen tulvapengertietä pitkin. Muutoksella eheytetään katunäkymää ja tiivistetään kaupunkirakennetta..3.3 Vaikutusten viointi energia- ja ilmastonäkökulmasta Asemakaava ja asemakaavan muutoksella ei ole laajempaa vaikutusta energia- ja ilmastoasioihin. Kaava on lähinnä nykytilanteen toteamista, joka mahdollistaa olemassa olevien rakennusten säilymisen sekä lisärakentamisen. 14

26 98, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus Taulukko. Energia- ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa Asia Arvio* Perustelut violle ja lisätietoja Yhdyskuntakenteen eheyttäminen (vähentää liikenteen päästöjä) Sijainti yhdyskuntakenteessa sekä mm. palveluiden ja asumisen välisen sijoittumisen suhde Alueen joukkoliikenneyhteydet / olosuhteet Reittien tiheys ja sujuvuus (yhteydet keskeisiin kohteisiin) Etäisyydet ja yhteydet pysäkeille. Kävelyn hyvien olosuhteiden huomiointi Reittien turvallisuus ja kattavuus Pyöräilyn hyvien olosuhteiden huomiointi Reittien ehjyys ja innostavuus Polkupyörien pysäköinti Kestävien energiatkaisujen mahdollistaminen Kaukolämmön mahdollisuus (mm. kaukolämpöverkon läheisyys & aluetehokkuus vaikuttavat) Maalämmön mahdollisuus (pieni tontti ja sijainti pohjavesialueella voivat estää) Aurinkoenergian mahdollistaminen (mm. hjasuunnat) 2 Lähimmät päivittäistavakaupat ja muut palvelut sijaitsevat noin 2 km:n etäisyydellä kaava-alueesta, uusia kaupallisia palveluita ei kaava osoita 2 Joukkoliikenneyhteydet Khulan keskustaan toteutuvat hyvin, bussivuoroja on noin tunnin välein ja etäisyydet pysäkeille alle 300 m 1 Kymintien ja Kierikkalankadun risteysalueen selkeyttäminen pantaa myös jalankulkijoiden turvallisuutta 3 Alueella on olemassa oleva sujuva kevyenliikenteen verkosto Kotkan molempiin keskustoihin sekä kaupalliseen keskukseen Jumalniemeen. 1 Alueella ei ole kaukolämpö- tai maakaasuverkostoa. Kaava-alueella *asteikko: 0 toteutuu heikosti, 1 toteutuu kohtalaisesti, 2 toteutuu hyvin, 3 toteutuu erinomaisesti,? ei vioitavissa/ei vioitu.3.4 Muut vaikutukset Matkailuun liittyvien palveluiden tjonta vahvistuu ja monipuolistuu ja hanke edistää muidenkin alueella toimivien yritysten kannattavuutta. Kaava-alue on joukkoliikenteen piirissä. Kymijoentien matkailu- ja liikerakentamiselle on asemakaavassa osoitettu ajoneuvojen paikoitusalue Kymijoentien vrelta. Pysäköintijärjestelyillä pannetaan ja selkeytetään liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelman 10 mukaan Kymijoentien kevyen liikenteen väyläntve kuuluu kolmanteen kiireellisyysluokkaan. Kaavan mukainen rakentaminen tukee ja edesauttaa liikenneolosuhteiden kehittämistä ja toteuttamista..4 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei kaavan toteuttamisesta aiheudu merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttavia tekijöitä. Liikenteen määrä saattaa jonkin verran lisääntyä rakentamisen myötä.

27 98, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 16 Kymijoen tulvavaa koskee pientä osaa kaava-alueesta. Padon murtuessa Kymintielle saattaa nousta vesi noin 0,0 metrin korkeudelle. Tulvaveden nousua voidaan välttää patoluukkujen avaamisella ja tvittaessa asukkaiden evakuoinnilla... Nimistö Kaava-alueen nimistö ei muutu 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus kuuluu maanomistajalle kaavan saatua lainvoiman. Vanha vesivoimalaitos v. 1906

28 98, KALA :00 / Pykälän liite: sijaintiktta SIJAINTIKARTTA 1: 000 KAAVA-ALUE LIITE 1

29 kp kp 3 dba tr tr tr tr tr tr tr tr LITE 4 Z kr kt 10 kv Voimalaitos Pp.tie Säiliö 10 kv Säiliö Zmo ak Säiliö 4308 kt Säiliö Z II 4449 sp 1m Z kt kt 4448 kt kt kt kt kt kh Wc Pp.tie kt kt kt Kt kt Kymijoki rp rp rp rp 39 39rp z 3za y sr-1 sr-1 v v I I KIERIKKALANKATU KALAN VARSTA KIERIKKALAN VUORIKATU ajo nä pp ajo p ajo sr-2 z KATU KIERIK KUJA a jo nä nä 00 VALLIKATU 180 nä I 11 AO/s I 10 AO/s VL I 18 AO/s I AO VL VL W VL II 22 e=0. RM ET 19 e=1.00 TE AO/s AO/s Pp.tie rp 6rp 8rp Ki dba 3 dba 3 dba lk lk kt KIERIKKALA 43 KYMIJOENTIE KYMINTIE KIERIKKALANKATU II KL AO/s P z z z ajo tra tra tra tra tra ajo ajo 1/2 I 1/2 t I10 I I 1/2 I 1/2 II 300 z z z z z z 800 LPA 23 (KL, RM-1) z RM-2 II I1/2 400 r r 30 AL/s AO/s II dba ajo EN RM-1 22 KORKEAKOSKI VL VL sr-1 I jk 400 s s lk s EN-1/s W 98, KALA :00 / Pykälän liite: asemakaavaktta

30 98, KALA :00 / Pykälän liite: merkinnät ja määräykset LITE (1) KOTKA ASEMAKAAVA 43. KAUPUNGINOSA KIERIKKALA OSA KORTTELEITA,, 22 JA 23, OSA KYMIN- JA KYMIJOENTIETÄ, VESIALUETTA JA LÄHIVIRKISTYSALUE 44. KAUPUNGINOSA KORKEAKOSKI OSA VESIALUETTA ASEMAKAAVAN MUUTOS 43.KAUPUNGINOSA KIERIKKALA OSA KORTTELEITA 21, 22, KIERIKKALANKATUA JA KYMINTIETÄ SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUE 1:1000 Voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu ja Pohjaktta on kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 mukainen ja tkistettu Juhani Lempinen Paikkatietoinsinööri Kaavamerkinnät ja -määräykset AO/s AL/s Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Uudisrakennusten tulee muodoltaan, korkeudeltaan, kattomuodoltaan ja materiaaleiltaan sopeutua korttelin vallitsevaan rakennustapaan. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Uudisrakennusten tulee muodoltaan, korkeudeltaan, kattomuodoltaan ja materiaaleiltaan sopeutua korttelin vallitsevaan rakennustapaan. 43 KIERI 22 KYMINTIE 00 II 3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Kadun nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. P KL VL Palvelurakennusten korttelialue. Korttelissa sijaitsevien asuinrakennusten Kymintien puoleisten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava 3 dba. Liikerakennusten korttelialue. Alueella saa olla yksi asunto kiinteistönhoidon tai valvonnan kannalta välttämätöntä henkilökuntaa vten. Lähivirkistysalue. I 1/2 1/2 I I 1/2 Alleviivattu roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan vähintään käytettävän kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. RM-1 RM-2 LPA Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa majoitus-, kokous- ja liikerakennuksia. Korttelialueella oleva vanha kestikievirakennus tulee pyrkiä säilyttämään ja palauttamaan alkuperäiseen asuunsa muutos- ja korjaustöiden yhteydessä. Uusi rakennuskanta ja laajennukset tulee sopeuttaa vokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Korttelialueelle on mahdollista sijoittaa myös asuinrakennuksia. Uusi rakennuskanta ja laajennukset tulee sopeuttaa vokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Autopaikkojen korttelialue. sr-1 s Rakennusala. Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti vokas rakennus. Rakennusta ei saa ilman pakottavaa syytä purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen ja vesikattojen kulttuurihistoriallista tai rakennustraiteellista voa. Pääkäyttötkoituksen lisäksi rakennukseen saa sijoittaa ravintola-, näyttely- ja kokoontumistiloja tai muuta kulttuuritoimintaa. Suojeltava alueen osa. Alueella olevat voimalaitoksen kivirakenteinen patomuuri ja uittoon liittyvät kivitäytteisten hirsikkujen jäänteet tulee säilyttää sekä sovittaa rakentaminen voimalaitoksen vesirakenteiden historiallisiin ominaispiirteisiin. Ennen vesistön pohjaa muuttavia toimenpiteitä tulee alueella tehdä keologinen selvitys. EN-1/s Energiahuollon korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Alueelle saa sijoittaa energiahuoltoa ja matkailua palvelevia tiloja. EN Energiahuollon alue. tra Tulviskialueella oleva rakennusala. Milloin tulviskialueelle rakennetaan uusi rakennus tai oleva rakennus korvataan uudella, tulee kastumisesta vaurioituvien alimpien rakennusosien sijaita tulviskikorkeuden yläpuolella. W Vesialue.

31 98, KALA :00 / Pykälän liite: merkinnät ja määräykset LITE (2) tr r Tulvavaa-alue. Ennustetun suurtulvan (keskimäärin kerran 100 vuodessa) levinneisyysalue. Merkittävä rakennus. Paikkakunnan historiaan liittyvä rakennus ja merkittävä osa ympäristöä. Rakennus ja sen ominaispiirteet tulee säilyttää ja pyrkiä palauttamaan alkuperäiseen asuunsa muutos- ja korjaustöiden yhteydessä. Ohjeellinen rakennusala. Rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hanke sopeutuu naapurirakennuksiin, katu-, kortteli- ja pihakokonaisuuteen ja että rakentamisessa käytettävät rakennusaineet, värit, kattokaltevuudet ja kateaineet sopeutuvat ympäristöönsä. Kymijoessa sijaitsevan Korkeakosken teollisuushistoriaan liittyvän uittorännin perustukset tulee säilyttää ja huomioida laitureiden muutostoimenpiteen yhteydessä. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Autopaikat: kt Ohjeellinen kalatielle vattava aluuen osa. Rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hankkeen sopeuttamiseen vanhaan vokkaaseen ympäristöön. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. AO/s -korttelialueilla 2 autopaikkaa/asunto. AL/s -korttelialueilla 1 autopaikka liikehuoneiston 80 k-m2 kohti sekä 1 autopaikka asuntoa kohti. RM-1 ja RM-2 -korttelialueilla 1 autopaikka 100 k-m2 kohti P-, EN-1- ja KL -korttelialueella tvittava määrä autopaikkoja. lk Ohjeellinen vesialueen osa, jolle saa sijoittaa kalastuslaitureita. t Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. 3dBA Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 3 dba. ajo Ajoyhteys. Ohjeellinen istutettava alueen osa. z Johtoa vten vattu alueen osa. Maanalaista johtoa vten vattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. (KL, RM-1) Suluissa olevat käyttötkoitusmerkinnät osoittavat korttelinosat, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa. kp Kansallinen kaupunkipuisto. jk Alueen sisäiselle jalankululle vattu alueen osa. AO/s- korttelialueella saa tontille asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi rakentaa talousrakennuksia enintään 100 m2. Talousrakennuksiin saa sijoittaa autosuojia sekä ympäristöä haittaamattomia työtiloja. Yksittäisen rakennuksen enimmäiskoko on 60 m2. Talousrakennuksen ja autotallin saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle rakennusvalvontaviranomaisen hkinnan mukaan, kuitenkin vähintään 2 m etäisyydelle tontin rajoista. Autotallin ja -katoksen eteen on jätettävä 6 m vapaata tilaa omalle tontille. Rakennusalan ulkopuolella olevan rakennuksen voi peruskorjata ja laajentaa rakennusoikeuden puitteissa. RM-1 ja RM-2-korttelialueen rakentamisesta tulee laatia kokonaissuunnitelma, joka tulee hyväksyttää rakennusvalvontaviranomaisella ennen yksittäisen rakennusluvan myöntämistä. Suunnitelmassa tulee esittää rakennusten sijoittelu, alueen käyttö ja pihajärjestelyt istutuksineen. Suunnitelmaa tulee noudattaa alueen toteutuksessa. AO/s -korttelialueilla on tontit aidattava katua vastaan lauta- tai pensasaidalla, ellei rakennusvalvontaviranomainen erityisestä syystä hyväksy muuta aitaamistapaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä aidan sopeutumiseen katunäkymään. Kotkassa Elina Masalin Kaavasuunnittelija Suunn. E.Masalin Kaava nro 0313 Piirt. H. Teittinen Kv. hyväksynyt Rakentamisesta vapaa piha-alue on pidettävä istutettuna.

32 99, KALA :00 KH: 142/14 Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoontumisajat, pöytäkirjan tkastus ja nähtäväksi asettaminen Kala Valmistelija: Kaupunkisuunnittelujohtaja Mkku Hannonen, puh Kotkan kaupungin hallintosäännön 3 :n mukaan toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Säännön 19 :n mukaan pöytäkirja tkastetaan toimielimen päättämällä tavalla ja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunkisuunnittelujohtaja Mkku Hannonen Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää: 1. pitää vuoden kokoukset seuraavasti: ti ti 12.. ti to ti ti ti ti ti ti ti 8.9. Kokoukset pidetään klo 17.00, ellei joistakin kokouksista toisin päätetä. Ylimääräisiä kokouksia pidetään tpeen mukaan. 2. Lautakunnan toimikautena sen pöytäkirjat tkastetaan 3. kokouspäivää seuraavana kipäivänä, minkä jälkeen ne pidetään julkisesti nähtävinä seuraavana kipäivänä asianhallintayksikössä, kaupungintalon. krs, Kustaankatu 2. Toimeenpano: Ote: Lautakunnan jäsenet ja vajäsenet Kaupunginhallituksen edustaja ja vaedustaja Nuorisovaltuuston edustaja ja vaedustaja Konsernihallinto Esittelijät Valmistelijat Virastomesti Cafe Toivo Lähettipalvelu Puhelinkeskus Oikaisuvaatimusohje

33 100, KALA :00 TETA: 133/14 Kaupunkisuunnittelun toiminnan seuranta Kala Valmistelija: Kaavasuunnittelija Elina Masalin, puh Esitellään kaavoituksen aikataulu ja taloustilanteen seuranta. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunkisuunnittelujohtaja Mkku Hannonen Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta

34 101, KALA :00 TETA: 132/14 Muut asiat Kala