Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella ei ole tässä vaiheessa aineistoon kommentoitavaa.

Transkriptio

1 L52 Hiidensalmi pohjoisosat asemakaavanmuutos Tiivistelmä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavoituksen lähtökohdista saadusta palautteesta Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Alueella on harjoitettu sahateollisuutta, jonka aikaisesta rakennuskannasta on jäljellä vuonna 1928 rakennettu päärakennus, joka on huomioitu Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelossa ( ). Teollisuushistoriallisesti arvokas, 1920-luvun klassismin tyylipiirteitä säilyttänyt sahalaitoksen johtajan asunto ja konttori sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla. Se tulee osoittaa kaavassa asianmukaisella suojelumerkinnällä. Rakennus on suojeltu myös taajamaosayleiskaavassa vuodelta Alueen suunnittelussa tulee huomioida, että alue on nähtävissä suurmaisemassa monesta suunnasta, ja että se sijaitsee pohjoisen sisääntuloväylän varrella. Maakuntamuseolla ei ole muuta kommentoitavaa asiaan. Muinaisjäännösten osalta lausunnonantaja on Museovirasto. 2. Museovirasto Kaava-alueelta ei tunneta muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueen maankäyttö on ollut niin voimakasta, ettei ennestään tuntemattomien ja säilyneiden muinaisjäännösten löytäminen kaava-alueelta ole enää todennäköistä. Museovirasto ei näin ollen edellytä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta selvityksiä. Museovirastolla ei myöskään ole kaavahankkeeseen huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta, eikä sitä ole tarpeen lähettää Museovirastoon uudelleen lausunnolle sen myöhemmissä käsittelyvaiheissa. Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta kaavasta lausuu Museoviraston ja maakuntamuseon välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo. 3. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella ei ole tässä vaiheessa aineistoon kommentoitavaa. 4. Fingrid Oyj Maankäyttö ja ympäristö Kaava-alueille ei sijoitu Fingrid Oyj:n voimajohtoja eikä muita toimintoja. Yhtiöllä ei ole tarvetta ottaa kantaa asemakaavan sisältöön. Fingridin voimajohdot ovatmaankäyttö-ja rakennuslain (132/1999) 22 tarkoittamia voimajohtoja. Tämä lausunto koskee Fingrid Oyj:n voimajohtoja. Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä.

2 5. Ympäristönsuojelun tulosalue Suunnitelmat ja lähtökohdat ovat erittäin hyvin koottu ja havainnollisesti esitetty. Ne antavat selkeän kuvan nykytilanteesta ja suunnitelman lähtökohdista. Monet selvitykset ovat verraten uusia eikä niissä ole päivittämisen tarvetta. Niissä esitetyt toimenpiteet ovat riittäviä kaavatyön laatimiseen. Lisäselvitysten tarve voi syntyä kaavallisista toimenpiteistä: minne sijoitetaan mitäkin toimintoja. Kaavatyössä tuleekin kiinnittää erityistä huomiota vaikutusten arviointiin, sillä kaava-alueelle ulottuu monia ympäristöhäiriötekijöitä, kuten melu-, tärinä- ja pölyvaikutuksia sekä pilaantuneita maa- ja mahdollisesti myös vesialueita. Lisäksi ollaan Lohjanjärven rannalla, joka antaa omat haasteensa kaavatyölle. Ympäristönsuojelun tulosalue korostaa, että kaava-alueen vieressä on teollista toimintaa, jonka toimintaedellytykset tulee turvata eivätkä kaavaratkaisut saa vaikeuttaa kyseisten toimintojen laajentamista tai toimintojen muuttamista tai muutoinkaan saattaa yritykset kohtuuttomaan tilanteeseen rajoittaakseen omaa ympäristöhäiriötä tuottavaa toimintaansa. Myös nämä asiat tulee arvioida kaavatyössä. 6. Perusturvatoimi Lohjan kaupunginvaltuuston vuonna 2012 hyväksymän asuntopoliittisen ohjelman yleisten tavoitteiden mukaan: - Turvataan aktiivisella kaavoituksella, että kaupungin tontteja on luovutettavissa riittävästi myös valtion tukemaan kerrostaloasuntotuotantoon ja erityisasunnoille. - Osoitetaan tontteja vuokra-asuntotuotannolle ja erityisasunnoille eri kaava-alueilta. - Varmistetaan asuntotuotannon määrällinen riittävyys, jotta väestönkehityksen ja asumisväljyyden muutokset voivat toteutua. Samassa ohjelmassa valtion tukemalle asuntotuotannolle on asetettu mm. seuraavat tavoitteet: - Tavoitellaan keskimäärin noin 50 vuokra-asunnon rakentamista vuosittain Lohjan Vuokra-asunnot Oy:n uustuotantona kuitenkin huomioiden, että rakentamisen hinta ja muut olosuhteet ovat uudistuotannolle otolliset. - Painotetaan uustuotannossa pienten asuntojen määrää ja sitä, että rakennettavalle alueelle on riittävästi kysyntää myös pitkällä aikajänteellä. - Sijoitetaan normaali vuokra-asuntotuotanto ja myös erityisasunnot toimivien joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan. Hiidensalmen asemakaava-alue täyttää nämä tavoitteet paitsi, että sen aiemmat kaavoitusmääräykset mm. autokansien vuoksi nostavat rakennettavien talojen kustannuksia erittäin merkittävästi. Jotta kaupungin asuntopoliittiset tavoitteet voisivat edistyä valtuuston edellyttämällä tavalla ja ylipäänsä Hiidensalmen asemakaavan toteutus voisi lähteä liikkeelle, Hiidensalmen kaavamääräyksiä tulee tarkastella siinä valossa uudestaan. Perusturvatoimen ja koko kaupungin kehittämisen näkökulmasta alueen rakentumisen käynnistyminen kohtuuhintaisena asuntotuotantona on erittäin tärkeää ja tavoitteiden toteutumisen vuoksi välttämätöntä. Kaavamuutosalueella sijaitseva Lohjan Saha Oy:n aikanaan omistama Sahakatu 9 on rappauspintainen luvun lopulla valmistunut vankka rakennus (205 m2), jossa on neljä varsin hyväkuntoista asuntoa kahdessa kerroksessa. Se edustaa rakennusajankohdalleen tyypillistä rakennusarkkitehtuuria ja on omalla tavallaan kulttuurihistoriallisesti kiinnostava. Tähän taloon rakennettiin syksyllä 2013 suihkutila. Sahakadun

3 huoneistot ovat asunto- ja sosiaalipoliittisesti erittäin tärkeitä vuokra-asuntoja. Näille asunnoille on vaikea löytää korvaavia tontteja tai muita vaihtoehtoja. Siksi perusturvatoimi katsoo, että Sahakatu 9:n osalta on tarkoituksenmukaista selvittää säilyttämisvaihtoehto. Mikäli säilyttämisvaihtoehto osoittautuu mahdottomaksi, niin perusturvatoimi katsoo, että Sahakadun vuokra-asunnot on perustelua säilyttää asuntoina niin pitkään kuin se on eri seikat huomioiden mahdollista. 7. Lohjan Liikuntakeskus Oy Lohjan Liikuntakeskus Oy:n hallitus on antanut lausunnon ( 6) ko. asemakaava-alueen aiempaan muutosehdotukseen. Vireille tulevan kaavamuutoksen 1 Suunnittelun lähtökohdissa otsikolla "Virkistys" on mainittu kaava-alueella tällä hetkellä olevat liikuntatoimea koskevat liikunta- ja virkistysalueet Siihen toivomme, jos mahdollista, laajempaa kirjaamista ja muutamaa tarkennusta vaikkakin mm. rakennukset on eritelty erikseen Rakennetussa kulttuuriympäristössä. Hiidensalmen sillan kupeessa on Talviuintiseura Lohjan Mursut ry:n ylläpitämä talviuintipaikka laitureineen ja pukutilakontteineen. Toimintaa alueella on lokakuusta huhtikuuhun. Alueen pohjoisosassa on Lohjan Seudun Soutajat ry:n ylläpitämä soudun tukikohta, joka käsittää soutu- ja kirkkoveneiden venevajan sekä lähtölaiturit. Alueella toimii lisäksi Lohjan ainoa Aquapro Oy:n kanoottien vuokrauspiste. Vesiliikunnan tukikohdat ovat käytössä aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Alueella oleva jousiammuntarata ei ole ollut liikuntakäytössä paikallisen jousiammuntaseuran lopetettua toimintansa. Rataa ei ole tämän jälkeen pidetty kunnossa. Eikä se ole enää virallinen liikuntapaikka. Onko lähtökohdissa tarkoitus mainita Tennari-Taimiston kaavavalmistelusta, sen tavoitteista tai sinne suunnitellun liikuntapuiston tarveselvityksestä? Molemmathan liittyvät alueellisesti toisiinsa. Muutoin asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ottaa tavoitteissaan huomioon liikuntatoimelle tärkeät asiat; edellytysten luomisen viihtyisälle elinympäristölle, luonnonympäristön vaalimisen sekä riittävien puistojen ja lähivirkistäytymiseen soveltuvia alueiden varaamisen kaava-alueella. 8. Lohjan ev. lut. seurakunta Alueen kaavoittamiseen vaikuttavat useat tekijät: maaperän todettu saastuneisuus, alueella tapahtuvan kaivoslouhinnan tärähdykset, teollisuuden melu- ja muut päästöt. Pääosa kaava-alueesta on kaupungin omistuksessa, mutta Lohjan seurakunta omistaa kaava-alueella Ristiselän puolella olevaa ranta-aluetta. Lohjan seurakunta on solminut kaupungin kanssa kaavoituksen käynnistämistä koskevan sopimuksen (Kh ). Sopimus liittyi tuolloin vireillä olleeseen asemakaavahankkeeseen, joka sittemmin jäi kaupungin valtuustokäsittelyn jälkeen vaille lainvoimaa. Tammikuussa 2013 kävi ilmi, että seurakunnan omistama alue olikin rajattu pois. Nyt asemakaavan muuttamiseen tähtäävä työ on käynnistetty uudelleen. Edellä mainittu kaavoituksen käynnistämissopimus on edelleen voimassa, mutta kaipaisi päivittämistä. Asemakaavan L 52 suunnittelun lähtökohdat - nimisessä asiakirjassa on määrittelyjä tärinän edellyttämistä suojaetäisyyksistä. On luonnollista, että asuinalueita kaavoitettaessa on otettava huomioon ympäröivät

4 olosuhdetekijät ja tiedon niistä on välityttävä muuttumattomana loppukäyttäjille asti. Kaivoksen louhintaräjäytysten suojaetäisyyksille ei kuitenkaan ole olemassa hyväksyttyjä raja-arvoja, joten suojaetäisyyksien määritteleminen jo kaavoituksen lähtötiedoissa herättää huolta. Tämä saattaa olla omiaan heikentämään rakentamisen toteutumista alueella. 9. Hiidensalmen Asukasyhdistys ry Hiidensalmen pohjoisosien asemakaavoitus perustuu vuonna 2005 pidettyyn arkkitehtikilpailuun. Hiidensalmen Asukasyhdistys ry esitti toivomuksen, että asukasyhdistyksen edustaja otettaisiin mukaan kilpailun tuomaristoon. Tätä ei hyväksytty, koska " asukaat ovat jäävejä omalla alueellaan". Siitä syystä yhdistys lähetti ( ) kaupungille kirjeen, jossa todettiin: Suomalaiset haluavat omakotitaloon järven rannalle lähellä kaupungin keskustaa. Hiidensalmi on kuin luotu tähän. Tutkimusten mukaan suomalaiset haluavat asua pientaloissa korkeiden kerrostalojen sijaan. Ehdotimme huomautuksessamme, että yhdistyksemme edustaja pääsee esittämään toiveensa kilpailulautakunnalle. Tämä toteutuikin, mutta luottamushenkilöt tyrmäsivät kokouksessa toiveen vanhan Hiidensalmen asuinalueen jatkoksi sopivasta matalasta, mutta tiiviistä rakentamisesta. Sen sijaan haluttiin "korkeata ja harvaa. Tilanne on muuttunut paljon yli kymmenessä vuodessa. Lohja on kääntynyt muuttovoittokunnasta muuttotappiokunnaksi. Kun kymmenisen vuotta sitten Lohjan muuttovoitto oli kolmisen sataa asukasta vuodessa, nyt täältä muuttaa pois niin paljon väkeä, että väkiluku pienenee jopa satoja vuodessa. Siksi on vaikea perustella taannoisen arkkitehtikilpailun mitoitusta. Suunnittelun lähtökohtiin vaikuttavia seikkoja on muitakin, kuten Tytyrin kaivoksen toimintaedellytysten turvaaminen. Sen ohella on kaivoksen matkailutoiminnan kehittäminen. Miten kaivostoiminta, matkailu ja kaivospiirille aivan kaivoksen läheisyyteen sijoittuvat kerrostalot sopivat yhteen? Tämä pitäisi harkita tarkkaan ennen varsinaisen asemakaavatyön aloittamista. Asia, joka on keskeinen muuttotappiopaikkakunnalla: miten nykyiset asukaat saadaan pysymään Lohjalla? Se ei onnistu ainakaan suunnittelemalla kaupunkia asukkaiden toiveiden vastaisesti eikä rakentamalla massiivisesti alueelle, jossa melu-, pöly-, tärinä- ja saastuneen maaperän ongelmat tiedetään. Nyt asemakaavoitus on aloitettava puhtaalta pöydältä siten, että asemakaavan lähtökohdiksi otetaan: 1. Asukkaiden toiveet matalasta rakentamisesta 2. Tytyrin kaivoksen toiminta 3. Kaupungin matkailun tavoitteet Tytyrin kaivosmuseosta 10. Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry Hiidensalmen pohjoisosien asemakaava, joka perustui enää suhteellisen löyhästi vuoden 2005 arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotukseen, hylättiin Helsingin hallinto-oikeuden päätöksellä. Nyt asemakaavaprosessi on aloitettu uudelleen. Yli kymmenen vuotta on kulunut useiden selvitysten tekemisestä, ja siksi muuttuneen tilanteen takia ne on tehtävä uudelleen. Kaavoituksen lähtökohdatkaan eivät ole kestäneet aikaa, koska kaivoksen toiminta ja Lohjan matkailun panostaminen Tytyrin kaivokseen on täysin eri tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Kaavoituksen lähtökohdissa on lueteltu ympäristön häiriötekijät, joita on paljon: melu, tärinä, hiukkaspäästöt ja saastunut maa. Miksi tällaiselle, vaikea IIe alueelle halutaan suunnitella näin paljon uutta asutusta, kun

5 samaan aikaan Paloniemen alueelle kaavaillaan asuntomessualue 2SOO.IIe asukkaalle. Mistä uusia asukkaita muuttaa Hiidensalmeen, kun nykyisiäkin asukkaita on vaikea pitää täällä? Uusi ongelma lisää on se, että lähes koko asemakaavoitettava alue on entistä Litorinameren pohjaa, jossa on todettu olevan suuri happaman sulfaattimaan riski. Hapan maa hankaloittaa rakentamista ja tappaa kaloja. GTK tutkii näitä riskialueita, joista GTK:n internetsivuilla on seuraavaa: Happamilla sulfaattimailla tarkoitetaan maaperässä luonnollisesti esiintyviä rikkipitoisia sedimenttejä (sulfidisedimenttejä), joista vapautuu hapettumisen seurauksena happamuutta ja metalleja maaperään ja vesistöihin. Happamat sulfaattimaat ovat savea, hiesua tai hienoa hietaaja usein myös liejupitoisia. Happamia sulfaattimaita esiintyy erityisesti muinaisen Litorina-meren korkeimman rannan alapuolisilla alueilla (ks. kartta kuva), jotka ovat nousseet kuivalle maalle maankohoamisen seurauksena. Karkeasti ottaen happamia sulfaattimaita esiintyy Suomen rannikkoalueilla Pohjois-Suomessa noin 100 metrin ja Etelä-Suomessa noin 40 metrin korkeuskäyrän alapuolella. Tyypillisesti nämä alavat vanhan merenpohjan kerrostumat ovat nykyisin viljelyskäytössä tai turpeen alla soiden pohjalla. rikkipitoisia sedimenttejä kerrostuu myös nykypäivänä mm. rannikon merentahdissa ja jokisuistoissa, joista ne tulevaisuudessa kohoavat kuivalle maalle ja kehittyvät happamiksi sulfaattimaiksi. ( system/print.html?from=/tutkimus/tutkimusohjelmat/ yhdyskuntarakentaminen/ sulfaattimaat.html) Tehtäviä selvityksiä ei ole esitetty lainkaan. Maaperä lienee syytä tutkia, koska liitekartoissa koko Hiidensalmen maaperä on merkitty rahkaturpeeksi, mikä on hyvin epätodennäköistä. Muutkin suunnittelun lähtökohtien liitekartat ovat epäselviä suurine pikseleineen ja niiden asemointi pokittain haittaa luettavuutta. Osa karttaselityksistä myös puuttuu. Kartat pitää muokata selkeiksi ja yksiselitteisiksi. Hiidensalmessa on lepakoita, joita ei ole vielä selvitetty. Lisäksi koko alueen eläimistä ja kasvista on kartoitettava uudelleen. Korkean rakentamisen tuulisuuden ja varjostavuuden vaikutukset puuttuvat. Energiataloudellisesti aiemmin esitetty korkea rakentaminen pitää hylätä ja kaavoitta alue matalaan rakentamiseen. Tämä matala rakentaminen sopii myös maisemaan toisin kuin hylätyn asemakaavan mukainen kerrostalorakentaminen.