Lausunto ehdotuksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6.7.2012. Lausunto ehdotuksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä"

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (20) Ympäristöministeriö Viite: YM5/600/2012 Lausunto ehdotuksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Lausunnon antajasta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry edustaa kiinteistöjen ja infrastruktuurin ammattimaisia omistaja-, rakennuttaja-, käyttäjä-, sijoittaja- ja palveluntuottajaorganisaatioita. RAKLI toimii kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttajana, kehittäjänä, ammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana. Asetusehdotuksen laadinnasta Rakennetun ympäristön ja sen energiatehokkuuden kehittäminen sekä päästöjen vähentäminen on tärkeää. Ne ovat myös RAKLIn strategian painopisteessä ja RAKLIn jäsenet ovat jo pitkään tehneet tuloksellista energiatehokkuuden parantamistyötä. Energiatehokkuuden parantamisessa on toki vielä paljon tehtävissä ja uusia mahdollisuuksia avautuu jatkuvasti kehityksen myötä. Asetusehdotus kohdistuu valtaosaan koko rakennuskannasta ja on siksi erittäin laajavaikutteinen. Olemassa olevaan rakennuskantaan kohdistuvien säädösten laatiminen on monin verroin haasteellisempaa kuin uudisrakentamisen säätely, joka sekin on vaativaa. Ehdotus kohdistuu kaikenikäisiin ja hyvin monenlaisiin

2 LAUSUNTO 2 (20) rakennuksiin, rakennusosiin ja teknisiin järjestelmiin. Yhdyskunta-, elinkeino- ja väestörakenteen muutokset lisäävät nekin ehdotuksen poikkeuksellista haasteellisuutta. Asetusehdotuksen valmistelua on tehty esimerkillisen vuorovaikutteisena ja avoimena prosessina. Se on osoittautunut erittäin hyväksi menettelyksi vaikka prosessi onkin vaatinut kaikilta selvästi tavanomaista enemmän resursointia. Säädöstyön ohella on ymmärrys olemassa olevan rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamisesta lisääntynyt huomattavasti muutoinkin. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaan kansalliset säädökset olisi pitänyt julkaista samana päivänä kuin lausuntoaika päättyy. Säädösten viivästyminen on ikävä asia, mutta energiatehokkuuden parantamisen ja päästöjen vähentämisen kannalta lopputulos tulee kuitenkin olemaan merkittävästi parempi kuin jos säädökset olisi julkaistu aikataulussa, mutta keskentekoisina. Yleisiä kommentteja ehdotukseen Ehdotus on toimiva pohja säätelylle, mutta yksittäisiin ongelmiin on kuitenkin vielä löydettävä ratkaisuja ja sen vuoksi ehdotukseen kaivataan sekä täydennyksiä että muutoksia. Koska asetusehdotus kytkeytyy lausunnolla olevaan luonnokseen laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi, niitä on tarpeen tarkastella kokonaisuutena ja ne on sovitettava yhteen. Keskeinen ongelma niin laki- kuin asetusehdotuksen osalta on se, että niiden painopiste on raskaissa ja vaikeasti toteutettavissa energiatehokkuuden parannuskeinoissa. Vaikuttaa siltä, että lämmitysenergian vähentäminen erityisesti lisälämmönerityksen avulla ylikorostuu.

3 LAUSUNTO 3 (20) Raskaiden korjausten energiatehokkuuden parantamisen kustannus- ja resurssitehokkuus jää väistämättä alhaiseksi ja vaikuttavuus marginaaliseksi. Raskaita korjauksia pystytään vuosittain tekemään vain runsaaseen prosenttiin koko rakennuskannasta. Iso osa käytännön kannalta tehokkaimmiksi ja käyttökelpoisimmiksi todetuista energiatehokkuuden parantamistoimenpiteistä on jätetty lausunnolla olevan maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista koskevan luonnoksen ja samoin kuin rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä koskevan asetusehdotuksen ulkopuolelle. Erityisesti rakennusten käyttöön ja ylläpitoon liittyvät tekijät saavat liian vähän huomiota. Esimerkkeinä ovat sijainniltaan hyvien tyhjillään olevien ja vajaakäyttöisten tilojen vähentäminen käyttötarkoituksen muutoksin, tilatehokkuuden ja tilankäytön tehokkuuden lisääminen, ylijäämäenergian hyödyntäminen, automaatio, järjestelmien optimointi, tarpeen mukainen ohjaus, etävalvonta, vettä säästävä tekniikka ja elinkaaren aikaiset palvelut. Toinen keskeinen ongelma on se, että energiatehokkuuden ja sen parantumisen arvioinnin esitetään perustuvan todellisesta energiatehokkuudesta poikkeavaan laskentaan. Erityisesti korjausrakentamisen osalta olisi tärkeää saada rinnalle vaihtoehdoksi todelliseen energiankulutukseen pohjautuva energiatehokkuuden ja sen parantamisen arviointi. Ilman sitä Suomen tavoitteeksi asetettu energian kulutuksen ja päästöjen vähentäminen tuskin onnistuvat. Keskeisenä haasteena on saada säädöksistä sellaiset, että ne edistävät mahdollisimman tehokkaasti rakennetun ympäristön ja sen energiatehokkuuden kehittämistä sekä päästöjen vähentämistä eivätkä muodostu niiden osalta kohtuuttomaksi esteeksi. Tämän vuoksi tarvitaan vielä täydennyksiä ja muokkauksia. Säädösten käytännön vaikutus ja periaatteellinen potentiaali Perustelumuistiossa on esitetty asetusehdotuksen piiriin kuuluvien luvanvaraisten korjaus- ja muutostöiden vaikutuksiksi energiansäästöön koko rakennus-

4 LAUSUNTO 4 (20) kannassa noin 6 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Niistä merkittävä osa olisi saavutettavissa ilman nyt lausunnolla olevia säädösmuutoksia. Noin puolet arvioidusta energiansäästöstä kertyy rakennusten purkamisesta. Sähkö- ja öljylämmitettyjen rakennusten energiamuodon muuttaminen saattaa entistä taloudellisempien ratkaisujen myötä lisätä energiatehokkuuden parantumista arvioitua enemmänkin. Valtaosa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantumisesta ja päästöjen vähentymisestä saavutettaneen säädösten ulkopuolisin keinoin. Niiden vaikutus voi vuosikymmenen vaihteeseen mennessä olla % suuruusluokkaa nykyisen rakennuskannan osalta. On hyvä että, asetusehdotuksessa on pyritty säilyttämään olemassa olevan rakennuskannan kestävän korjaamisen, muutostöiden ja käyttötarkoituksen muutosten osalta välttämätön joustavuus. Se johtaa väistämättä siihen, että säädökset eivät voi olla kovin yksinkertaisia eivätkä ehdottoman yksiselitteisiä kaikissa tapauksissa. Säädösten tehokas käyttöönotto ja riittävän yhdenmukaiset viranomaiskäytännöt tulevat edellyttämään yhteisiä ohjeita ja koulutusta. Yksityiskohtaiset kommentit 1 Soveltamisala Nämä säännökset koskevat rakennuksia, joissa käytetään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi ja, joissa tehdään sellaisia maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisesti luvanvaraista rakennuksen korjaus- tai muutostöitä taikka käyttötarkoituksen muutosta, että niiden yhteydessä on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Soveltamisalan selkeyttämiseksi ehdotamme, että - sana muutosta muutetaan muotoon muutoksia

5 LAUSUNTO 5 (20) - soveltamisalaan lisätään MRL -muutosten perustelumuistiossa esitettyjä periaatteita vastaavasti: Säädökset kohdistuvat luvanvaraisten muutos- ja korjaustöiden kohteena oleviin rakennusosiin tai järjestelmiin. On hyvin yleistä, että toiminnallinen rakennuskokonaisuus muodostuu yhdestä tai useammasta talosta ja niitä palvelevasta lämmitys- ja/tai muusta energiajärjestelmästä sekä muusta teknisestä järjestelmästä. Maankäyttö- ja rakennuslain 113 määrittelee rakennuksen seuraavasti: Rakennus on asumiseen, työntekoon, varastointiin tai muuhun käyttöön tarkoitettu kiinteä tai paikallaan pidettäväksi tarkoitettu rakennelma, rakenne tai laitos, joka ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa turvallisuuteen, terveellisyyteen, maisemaan, viihtyisyyteen, ympäristönäkökohtiin taikka muihin tämän lain tavoitteisiin liittyvistä syistä. Rakennuksena ei kuitenkaan pidetä kooltaan vähäistä ja kevytrakenteista rakennelmaa tai pienehköä laitosta, ellei sillä ole erityisiä maankäytöllisiä tai ympäristöllisiä vaikutuksia. On tärkeää, että asetusta voidaan ilman tulkintaongelmia soveltaa yksittäisten rakennusten ja talojen ohella myös toiminnallisiin rakennuskokonaisuuksiin. Sen vuoksi ehdotamme, että momentin loppuun lisätään: Rakennukseksi luetaan yksittäisen rakennuksen lisäksi myös yhden tai useamman rakennuksen ja/tai laitteiston muodostama kokonaisuus. Lisäkommentti Soveltamisalan osalta on tarpeen selventää miten menetellään niissä tapauksissa, joissa on kyseessä vahinkotapahtuma, homekorjaus, viranomaisen edellyttämä turvallisuuteen, terveyteen tai kaupunkikuvaan liittyvä korjaus- tai muutostyö, vuokrasuhteen päättyessä yleisen käytännön mukaisen vuokraso-

6 LAUSUNTO 6 (20) pimuksen perusteella vuokralaisen vastuulla oleva muutos- tai korjaustyö, joka on tehtävä rakennuksen tai sen osan palauttamiseksi sopimuksen edellyttämällä tavalla ennalleen. 2 Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen suunnittelu Rakennuksen korjaus- tai muutostyön taikka käyttötarkoituksen muutoksen energialaskennassa, laskentatyökalun valinnassa ja tulosten esittämisessä sovelletaan ympäristöministeriön asetusta rakennusten energiatehokkuudesta (Suomen rakentamismääräys-kokoelma 2/11). Edellä oleva säädösteksti on käytännön kannalta ongelmallinen, koska edellytetty käytäntö (Suomen rakentamismääräys-kokoelma 2/11) poikkeaa merkittävästi käytännön energiatehokkuudesta ja sen tehokasta parantamista koskevien päätösten pohjana käytetystä ammattimaisesta laskennasta. Monet käytännön kokemusten perusteella parhaimmiksi todetuista energiatehokkuuden parantamiskeinoista on jätetty edellytetyn laskentamenettelyn ulkopuolelle. Ulkopuolelle on jätetty muun muassa tilatehokkuuden ja tilankäytön tehokkuuden parantaminen, ylijäämäenergian hyödyntäminen, iso osa energiatehokkaista sähköteknisistä ratkaisuista, iso osa tarpeenmukaisista ohjauksista, käytettävyys ja ylläpidettävyys, automaatio, järjestelmien optimointi, vettä säästävä tekniikka ja elinkaarenaikaiset palvelut ja sopimukset. Niitä ei huomioida energiatehokkuutta parantavina toimenpiteinä edellytetyssä laskentamenettelyssä. Ehdotetut säädökset saattavat niiden lopullisesta muodosta ja tulkinnasta riippuen estää tai haitata tilatehokkuuden parantamisen ohella muidenkin käytännössä hyviksi todettujen toimenpiteiden hyödyntämistä. Ammattimaisesti toimittaessa suunnitelmat ja laskelmat on aina tehtävä mahdollisimman totuudenmukaisina. Merkittäviä ongelmia aiheuttaa siksi se, että säädöksissä edellytetty laskentamenettely standardikäyttöineen ja mitoituksi-

7 LAUSUNTO 7 (20) neen poikkeaa merkittävästi suunnitellusta, tyypillisestä sekä todellisesta tapauksesta ja niiden mukaisesta energiatehokkuudesta ja energiankulutuksesta. Edellytetyn menettelyn soveltaminen uudisrakentamiseen on ongelmallista. Menettelyn ongelmat lisääntyvät ja pahenevat entisestään, kun menettelyä sovelletaan korjaus- ja muutostöihin sekä käyttötarkoituksen muutoksiin Toteutuvat energiatehokkuuden ja kulutuksen muutokset ovat huomattavasti todenmukaisempia, tärkeämpiä ja ymmärrettävämpiä kuin asetusehdotuksessa edellytettyä menettelyä noudattaen lasketut energiatehokkuudet ja energiankulutukset. Tämä tulee kärjistymään niissä käytännön tapauksissa, joissa rakennus korjataan samaan käyttöön ja samoille käyttäjille. Erityisen ongelmallisia ovat ne tapaukset, joissa energiankulutus ja kustannukset nousevat vaikka säädösten mukainen laskennallinen energiatehokkuus paranee. Tällaiset tilanteet ovat varsin tavallisia silloin, kun talotekniikkaa uusitaan. Säädösten mukaan lasketun energiatehokkuus voi parantua vaikka energiankulutus lisääntyy esimerkiksi silloin, kun laskennallinen ilmanvaihto kasvaa. Tekniikan lisääminen kasvattaa yleisesti sellaista sähkön kulutusta, jota ei huomioida edellytetyssä laskentamenettelyssä. Edellä mainitut tekijät saattavat johtaa siihen, että energiakustannukset nousevat odotettujen energiansäästöjen sijaan. On tarpeen selkeyttää edellytettyä menettelyä erilaisissa korjaus- ja muutostöissä ja käyttötarkoituksen muutostilanteissa niin, että ainakin suurimmat ja yleisimmät ongelmat sekä ristiriitaisuudet vältettäisiin. Erityisesti korjausrakentamisen osalta olisi tärkeää, että rinnalle saataisiin vaihtoehdoksi todelliseen energiankulutukseen pohjautuva energiatehokkuuden ja sen parantamisen arviointi- ja laskentamenettely. Tässä vaiheessa riittäisi se, että sellainen mahdollistettaisiin MRL 117 g :ssä ja siihen kytkeytyvissä asetuksissa. Rakennuksen energiankulutus voi kasvaa ominaisuuksien parantamisesta johtuvalla laskennallisella määrällä, jos rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisia ominaisuuksia parannetaan.

8 LAUSUNTO 8 (20) Ehdotamme momentin selkeyttämistä muokkaamalla sitä esimerkiksi muotoon: Rakennuksen energiatehokkuus voi parantua rakennuksen ominaisuuksien ja käyttötarkoituksen muutoksen seurauksena vaikka sen laskennallinen tai todellinen energiankulutus kasvaa. 3 Laskentaperiaatteet --- Usean rakennuksen yhdessä tuottama uusiutuva energia voidaan laskennassa jakaa sen tuottamiseen osallistuvien rakennusten kesken. Uusiutuvan energian, kuten maalämmön ja kylmän, vesistöstä saatavan lämmön ja kylmän sekä aurinkoenergian tuottamismahdollisuudet vaihtelevat kiinteistökohtaisesti ja jopa yhdenkin kiinteistön alueella. Edellä mainittujen ja uusiutuvaan polttoaineeseen perustuvia energiaratkaisuja kannattaa useimmiten toteuttaa useammalle rakennukselle ja kiinteistölle yhteisinä. Tätä puoltaa myös se, että energiantarve vaihtelee rakennuksittain ja kiinteistöittäin ja se, että riittävän laajojen yhtenäisten kokonaisuuksien elinkaarenaikainen ammattimainen käyttö, ylläpito ja kehittäminen ovat paremmin järjestettävissä kuin rakennuskohtaisesti sirpaloituneiden ratkaisujen. Ylläpidon rooli on osoittautunut keskeiseksi niin uusiutuvien energiaratkaisujen kuin taloteknisten järjestelmien toiminnan kannalta. Toiminnallinen rakennuskokonaisuus muodostuu yleensä yhdestä tai useammasta talosta ja niitä palvelevasta lämmitys- ja muusta energiajärjestelmästä sekä muusta teknisestä järjestelmästä. Ehdotammekin, että 3 toinen momentti muutetaan muotoon:

9 LAUSUNTO 9 (20) Usean rakennuksen ja kiinteistön yhdessä tuottama uusiutuva energia ja energiatehokkuuden paraneminen voidaan asetusta sovellettaessa jakaa sen tuottamiseen osallistuvien rakennusten ja kiinteistöjen kesken. Kolmannessa momentissa todetaan: Maalämpöjärjestelmä mitoitetaan laskennallisesti tarvittavalle täydelle teholle. Osatehokin on hyödyllinen. Se on usein kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisin ja saattaa myös olla ainoa mahdollinen. Tehoa voidaan lisätä myöhemmin, jos sitä on saatavissa ja mikäli osoittautuu, että järjestelmän tuotto ei vastaa suunniteltua tai todellista tarvetta. Lisätehon hyödyntämiseen on hyvä varautua suunnitelmissa, kun sitä on saatavissa. Ehdotamme, että 3 kolmas momentti poistetaan edellä mainituin perustein sekä selkeyden vuoksi. 4 Vaihtoehdot energiatehokkuuden parantamiselle Hankkeeseen ryhtyvä valitsee seuraavista vaihtoehdoista toteutettavissa olevan tavan silloin, kun rakennuksen, rakennusosien tai teknisten järjestelmien energiatehokkuutta parannetaan korjaus- tai muutostyön taikka käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä: rakennus täyttää luettelon A mukaiset rakennusosakohtaiset ja luettelon B mukaiset teknisille järjestelmille annetut vaatimukset Vaihtoehtojen soveltamisen selkeyttämiseksi maankäyttö- ja rakennuslain muutosehdotuksen perusteluosassa esitettyjen periaatteiden mukaisiksi ehdotamme, että edellä olevan tekstin loppuosa muokataan seuraavaksi:... rakennus täyttää peruskorjattavien, uudistettavien ja uusien rakennusosien osalta luettelon A mukaiset rakennusosakohtaiset vaatimukset ja peruskorjattavien, uudistettavien ja uusien teknisten järjestelmien osalta luettelon B mukaiset teknisille järjestelmille asetetut vaatimukset.

10 LAUSUNTO 10 (20) --- Luettelo A; rakennusosakohtaiset vaatimukset 1) Ulkoseinä: Alkuperäinen U-arvo*0,5 tai U-arvo enintään 0.17 W/(m2 K). 2) Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä kuten kohdassa 1 tai U-arvo vähintään 0,60 W/(m2 K). 3) Katto: Alkuperäinen U-arvo*0,5 tai U-arvo enintään 0.09 W/(m2K). 4) Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä kuten kohdassa 3 tai U-arvo vähintään 0,60 W/(m2 K). Ehdotamme, että luettelo A muokataan seuraavaan muotoon vaatimusten selkeyttämiseksi: Luettelo A; rakennusosakohtaiset vaatimukset peruskorjattaville, uudistettaville ja uusittaville rakennusosille: 1. Ulkoseinä: Alkuperäinen U-arvo*0,5, U-arvon ei tarvitse olla alle 0.17 W/(m2 K). Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä U-arvon ei tarvitse olla alle 0,60 W/(m2 K). 2. Katto: Alkuperäinen U-arvo*0,5, U-arvon ei tarvitse olla alle 0.09 W/(m2K). Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä U-arvon ei tarvitse olla alle 0,60 W/(m2 K). --- Luettelo B; teknisten järjestelmien vaatimukset 1) Rakennuksen ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöä talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään 45 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä. (LTO:n vuosihyötysuhde on vähintään 45 %). Kommentti: vuosihyötysuhdevaatimus vaikuttaa varsin tiukalta koneelliselle tulo- ja poistoilmajärjestelmälle liian tiukalta koneelliselle poistoilmanvaihtojärjestelmälle

11 LAUSUNTO 11 (20) ainakin toistaiseksi epätarkoituksenmukaiselta ja jopa mahdottomalta sovellettavaksi painovoimaisille ilmanvaihtojärjestelmille, liesituulettimille ja seinätuulettimille. 2) Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,0 kw/(m³/s). 3) Koneellisen poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 1,0 kw/(m³/s). 4) Ilmastointijärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,5 kw/(m³/s). Yllä olevissa vaatimuksissa tarkoitettaneen järjestelmän puhaltimien ominaissähkötehoa. Ehdotamme vaatimusten selkeyttämiseksi niiden muuttamista muotoon: 2) Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän puhaltimien yhteinen ominaissähköteho saa olla enintään 2,0 kw/(m³/s). 3) Koneellisen poistoilmajärjestelmän puhaltimien yhteinen ominaissähköteho saa olla enintään 1,0 kw/(m³/s). 4) Ilmastointijärjestelmän puhaltimien yhteinen ominaissähköteho saa olla enintään 2,5 kw/(m³/s). --- Luettelo C: rakennuksen energiankulutus lämmitettyä nettoneliömetriä kohden. 1) Pientalo -energiankulutus: 180 kwh/m2 2) Asuinkerrostalo -energiankulutus: 130 kwh/m2 3) Toimisto -energiankulutus: 145 kwh/m2 4) Opetusrakennus -energiankulutus: 150 kwh/m2 5) Päiväkoti -energiankulutus: 150 kwh/m2 6) Liikerakennus -energiankulutus: 180 kwh/m2 7) Majoitusliikerakennus -energiankulutus: 180 kwh/m2 8) Liikuntahalli pois lukien jää ja uimahallit -energiankulutus: 170 kwh/m2

12 LAUSUNTO 12 (20) 9) Sairaala -energiankulutus: 370 kwh/m2 10) Muut rakennukset: sovelletaan luetteloita A ja B Ehdotamme vaatimusten muuttamista alla olevaan muotoon. Perustelut ja muut kommentit on esitetty asianomaisen kohdan lopussa. 1) Pientalo, pari-, ketju- ja rivitalo -energiankulutus: 180 kwh/m2 - pari-, ketju- ja rivitalot vastaavat rakennuksina lähinnä pientaloja, vaikka ovatkin asuntokohtaiselta energiatehokkuudeltaan huomattavasti yhden asunnon pientaloja energiatehokkaampia. - jotta olisi selvää, mikä on pari-, ketju- ja rivitaloja koskevan vaatimus 2) a: Asuinkerrostalo -energiankulutus: 150 kwh/m2 b: Pieniasuntoiset kerrostalot (opiskelija-, palvelu-, seniori-,..., joiden asunnon keskikoko on max 50 m2) energiankulutus: 180 kwh/m2 - - pieniasuntoiset rakennukset kuluttavat asuntoa kohden vähemmän energiaa kuin suurempiasuntoiset, vaikka energiankulutus m2 kohti onkin pieniasuntoisissa usein selvästi suurempaa. - vastaavat lähinnä majoitusliikerakennusta (voitaisiin vaihtoehtoisesti siirtää niiden kanssa samaan kohtaan) 3) Toimisto -energiankulutus: 150 kwh/m2 - vaatimustasojen samanlaistaminen/vähentäminen helpottaa käytännön toimintaa ja ero ehdotettuun on vain noin 3%. 4) Opetusrakennus -energiankulutus: 150 kwh/m2 5) Päiväkoti -energiankulutus: 150 kwh/m2 6) Liikerakennus -energiankulutus: 180 kwh/m2 7) Majoitusliikerakennus -energiankulutus: 180 kwh/m2 - sopisi asumista edustavana paremmin kohdaksi kolme 8) Liikuntahalli pois lukien jää ja uimahallit -energiankulutus: 180 kwh/m2 9) Sairaala -energiankulutus: 370 kwh/m2

13 LAUSUNTO 13 (20) 10) Muut rakennukset -energiankulutus: 180 kwh/m2 (tai sovelletaan luetteloita A ja B) - m2 -pohjainen vaatimus lisäisi vaihtoehtoja energiatehokkuuden parantamiseen ja vähentäisi vaatimusten tulkintaan ja soveltamiseen liittyviä ongelmia. Luettelon C vaatimukset vaikuttavat haasteellisilta. On kuitenkin tarpeellinen ainakin matalaenergia, passiivi, lähes nollaenergia ja nollaenergiarakennusten korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten osalta. Energiankulutus voitaneen tässä taulukossa tulkita myös ostoenergian kulutukseksi. --- Luettelo D; rakennusluokan mukaiset kertoimet, joilla alkuperäiselle rakennukselle laskettu ominainen energiatehokkuusluku (E-luku, kwh/m²) kerrotaan. Luettelo D; E-luku, kwh/m², rakennusluokittain 1) Pientalo -E-vaadittu 0,8 x E-laskettu 2) Asuinkerrostalo -E-vaadittu 0,85 x E-laskettu 3) Toimisto -E-vaadittu 0,7 x E-laskettu 4) Opetusrakennus -E-vaadittu 0,8 x E-laskettu 5) Päiväkoti -E-vaadittu 0,8 x E-laskettu 6) Liikerakennus -E-vaadittu 0,7 x E-laskettu 7) Majoitusliikerakennus -E-vaadittu 0,7 x E-laskettu 8) Liikuntahalli pois lukien jää ja uimahallit -E-vaadittu 0,8 xe-laskettu 9) Sairaala -E-vaadittu 0,8 x E-laskettu 10) Muut rakennukset sovelletaan luetteloita A ja B Ehdotamme vaatimusten muuttamista alla olevaan muotoon. Korjaus- ja muutostöiden lukumäärästä ja ajoittumisesta riippumatta tulee koko elinkaaren aikana voida käyttää samaa E-laskettua. Sen tulee voida perustua rakennushankkeeseen ryhtyvän valinnan mukaan joko siihen tilanteeseen joka vallitsi

14 LAUSUNTO 14 (20) tämän asetuksen tullessa voimaan tai sitten lupaa haettaessa vallitsevaan tilanteeseen. Kerroin 0,7 vaikuttaa liian korkealta yleisesti sovellettavaksi. Yhtenäinen kerroin useille rakennustyypeille vähentäisi vaatimusten tulkintaan ja soveltamiseen liittyviä ongelmia. Perusteluja ja kommentteja on esitetty asianomaisen kohdan lopussa. Luettelo D; E-luku, kwh/m², rakennusluokittain 1) Pientalo - E-vaadittu: 0,8 x E-laskettu 2) Asuinkerrostalo - E-vaadittu: 0,85 x E-laskettu 3) Toimisto - E-vaadittu: 0,8 x E-laskettu - kerroin 0,7 vaikuttaa liian korkealta yleisesti sovellettavaksi. 4) Opetusrakennus - E-vaadittu: 0,8 x E-laskettu 5) Päiväkoti -E-vaadittu 0,8 x E-laskettu 6) Liikerakennus - E-vaadittu: 0,8 x E-laskettu - kerroin 0,7 vaikuttaa liian korkealta yleisesti sovellettavaksi. 7) Majoitusliikerakennus - E-vaadittu: 0,8 x E-laskettu - kerroin 0,7 vaikuttaa liian korkealta yleisesti sovellettavaksi. 8) Liikuntahalli pois lukien jää ja uimahallit - E-vaadittu: 0,8 x E-laskettu 9) Sairaala - E-vaadittu: 0,8 x E-laskettu 10) Muut rakennukset E-vaadittu: 0,8 x E-laskettu (tai sovelletaan luetteloita A ja B) - kerroin lisää energiatehokkuuden parantamisvaihtoehtoja ja vähentäisi vaatimusten tulkintaan ja soveltamiseen liittyviä ongelmia. Energiamuodon merkityksellisyyden vuoksi olisi tärkeää tarjota selkeään ja tasapuoliseen logiikkaan perustuvat vaatimukset tilanteille, joissa energiamuoto on jo ekologinen ja niille, joissa se ei ole sitä. Ei tunnu mielekkäältä, että energiamuodon muuttamisella täytettäisiin lähes aina energiatehokkuuden parantamisvaatimukset kokonaisuudessaan. Ei tunnu myöskään mielekkäältä, että ajauduttaisiin siihen, että kaukolämpöön/-kylmään kytkettyjen kiinteistöjen osalta täytyisi väkisin hakea vielä energiamuodon muuttamisella vielä pienem-

15 LAUSUNTO 15 (20) pää energiamuodon kerrointa. Suorassa sähkölämmössä tai öljylämmössä olevien tilojen osalta energiamuodon muuttaminen on sen sijaan hyvinkin varteenotettava vaihtoehto. Siksi ehdotamme lisättäväksi seuraavankaltaisen vaihtoehdon, joka johtaisi rakennuskannan näkökulmasta varsin todennäköisesti ehdotuksessa esitettyä parempaan lopputulokseen. Luettelo F; F-luku, kwh/m², rakennusluokittain, (F-luku vastaa E-lukua, jossa energiamuodon muutos on huomioitu ainoastaan energian käytön, mutta ei energiajärjestelmän (energian tuottamisen) osalta. - esimerkiksi kaukolämmön tai kylmän korvaamista maalämmöllä tai kylmällä ei huomioitaisi, ei myöskään sähkölämmityksen muuttamista maalämmöksi. 1) Pientalo - F-vaadittu: 0,88 x F-laskettu 2) Asuinkerrostalo - F-vaadittu: 0,88 x F-laskettu 3) Toimisto - F-vaadittu: 0,88 x F-laskettu 4) Opetusrakennus - F-vaadittu: 0,88 x F-laskettu 5) Päiväkoti - F-vaadittu: 0,88 x F-laskettu 6) Liikerakennus - F-vaadittu: 0,88 x F-laskettu 7) Majoitusliikerakennus - F-vaadittu: 0,88 x F-laskettu 8) Liikuntahalli pois lukien jää ja uimahallit - F-vaadittu: 0,88 x F-laskettu 9) Sairaala - F-vaadittu: 0,88 x F-laskettu 10) Muut rakennukset F-vaadittu: 0,88 x F-laskettu 0,90 x E-laskettu (tai sovelletaan luetteloita A ja B) Energiaratkaisun osalta energiamuodon muutos huomioidaan MRL 117 h perusteella ja asetusehdotusta sopivalla tavalla täydentäen. 5 Rakennuksen energiatehokkuuden suunnittelu usean korjauksen yhteisvaikutuksena

16 LAUSUNTO 16 (20) Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen energiatehokkuutta yhteisvaikutuksena parantavien korjausten suunnittelun yhteydessä esitettävä sitä parantavien toimenpiteiden kokonaisvaikutus. Esitettävien toimenpiteiden täytyy olla toteutettavissa rakennuksen normaaliin käyttöön ja huoltoon sekä korjauksiin liittyen. --- Vaatimuksen selkeyttämiseksi ehdotamme me sen muuttamista seuraavaan muotoon: Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen energiatehokkuutta usean korjauksen ja muutostyön yhteisvaikutuksena parantavien toimenpiteiden suunnittelun yhteydessä esitettävä energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden kokonaisvaikutus. Esitettävien toimenpiteiden täytyy olla teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia rakennuksen suunnitellun käytön ja korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoitusten muutosten yhteydessä. Koska lupaa olisi hyvä voida hakea vaihtoehtoisesti joko yhdelle tai useammalle toimenpiteelle ehdotamme, että esimerkiksi pykälän loppuun lisätään: Lupaa voidaan hakea ja se voidaan myöntää yhdelle tai useammalle toimenpiteelle niiden toteuttamisajankohdasta ja järjestyksestä riippumatta. 6 Vapaaehtoiset energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet Jos rakennuksen omistaja parantaa rakennuksen energiatehokkuutta lupaa edellyttämättömän suunnitelmallisen huollon ja ylläpidon yhteydessä, voidaan näiden toimenpiteiden vaikutus ottaa huomioon myöhempää hanketta koskevan luvan hakemisen yhteydessä.

17 LAUSUNTO 17 (20) Rakennushankkeeseen ryhtyvän on siinä yhteydessä osoitettava toimenpiteiden vaikutus rakennuksen standardikäyttöön perustuvaan energiatehokkuuden parantumiseen. Energiatehokkuuden todellisen parantamisen kannalta on tärkeää, että kaikki aidot energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet voidaan huomioida todellisuutta vastaavalla tavalla. Tätä asiaa on selostettu lausuntomme edellisissä kohdissa jo tarkemmin. Säädöksissä edellytetyn todellisuudesta poikkeavan laskentamenettelyn ja standardikäytön aiheuttamia ongelmia on tarpeen vähentää mahdollisuuksien mukaan. Siksi ehdotamme, että 6 toinen momentti muutetaan muotoon: Jos rakennuksen omistaja parantaa rakennuksen energiatehokkuutta lupaa edellyttämättömän suunnitelmallisen huollon, ylläpidon ja kehittämisen yhteydessä, voidaan näiden toimenpiteiden vaikutus ottaa huomioon myöhempää hanketta koskevan luvan hakemisen yhteydessä sillä edellytyksellä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä osoittaa toimenpiteiden vaikutuksen rakennuksen energiatehokkuuden parantumiseen. 8 Ilmanvaihto Tarpeenmukaisesti ohjatun ilmanvaihdon ilmamääränä tulisi asuinrakennuksissa ja muissakin rakennuksissa voida käyttää todellisuudessa tarvittavaa ilmamäärää. 9 Teknisten järjestelmien säätö Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen vaipan tai sen merkittävän osan lisäeristämisen tai ilmanpitävyyden parantamisen, ikkunoiden tai ovien parantamisen tai uusimisen yhteydessä tai ilmanvaihtoa parantavien toimenpitei-

18 LAUSUNTO 18 (20) den jälkeen todennettavasti tehtävä taloteknisten järjestelmien perussäätö sekä varmistettava lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän toiminta. Perussäätöjen tekeminen ei ole kaikissa tapauksissa tarpeen (esimerkiksi suora sähkölämmitys, itse säätyvät järjestelmät) ja sen vuoksi ehdotamme ensimmäisen momentin muuttamista alla olevaan muotoon: Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen vaipan tai sen merkittävän osan lisäeristämisen tai ilmanpitävyyden parantamisen, ikkunoiden tai ovien parantamisen tai uusimisen yhteydessä tai ilmanvaihtoa parantavien toimenpiteiden jälkeen todennettavasti tarpeellisin osin tehtävä taloteknisten järjestelmien perussäätö sekä varmistettava lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän toiminta. --- Todennus esitetään rakennusvalvontaviranomaiselle luvanalaisen työn loppukatselmuksen yhteydessä. Järjestelmien perussäätöä ei läheskään aina ole vuodenajasta johtuen (esimerkiksi lämmitysjärjestelmän perussäätö kesällä) mahdollista tehdä loppukatselmuksen yhteydessä. Sen vuoksi ehdotamme toisen momentin muuttamista alla olevaan muotoon: Todennus suoritetuista perussäädöistä ja suunnitelma niiden loppuunsaattamisesta esitetään rakennusvalvontaviranomaiselle luvanalaisen työn loppukatselmuksen yhteydessä. 10 Energiatehokkuuden parantumisen osoittaminen --- Muutostoimenpiteiden kokonaisvaikutusta koskevalla suunnitelmalla osoitetaan, että muutosten ja korjausten yhteydessä tehtyjen energiatehokkuutta paranta-

19 LAUSUNTO 19 (20) vien toimenpiteiden kokonaisuus parantaa rakennuksen standardikäytön mukaista energiatehokkuutta vähintään tämän asetuksen pykälän 4 luettelon C tai D mukaisesti. Energiatehokkuuden todellisen parantamisen kannalta on tärkeää, että kaikki aitoa energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet voidaan huomioida todellisuutta vastaavalla tavalla. Tätä asiaa on selostettu lausuntomme edellisissä kohdissa jo tarkemmin. Säädöksissä edellytetyn käytännön todellisuudesta poikkeavan laskentamenettelyn ja standardikäytön aiheuttamia ongelmia on tarpeen vähentää mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi olemme lausunnossamme ehdottaneet uuden vaihtoehdon lisäämiseksi taulukon F-muodossa. Edellä mainituista tekijöistä johtuen ehdotamme, että 10 toinen momentti muutetaan muotoon: Muutostoimenpiteiden kokonaisvaikutusta koskevalla suunnitelmalla osoitetaan, että muutosten ja korjausten yhteydessä tehtyjen energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden kokonaisuus parantaa rakennuksen energiatehokkuutta vähintään tämän asetuksen pykälän 4 luettelon C, D tai F mukaisesti. Jatkotoimenpiteet On tärkeää, että samaan aikaan lausunnolla oleva luonnos maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi sekä ympäristöministeriön asetusehdotus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä sovitetaan toiminnallisesti hyvin yhteen. Energiatehokkuuden parantamisen esteeksi ei saa tulla se, että energiatehokkuuden luvanvaraisiin parantamistoimiin ryhtyminen pakottaisi toteuttamaan muilla perustein muutoksia muihin kuin lupahakemuksen kohteena oleviin rakennusosiin ja teknisten järjestelmien osiin.

20 LAUSUNTO 20 (20) Lausunnolla olevasta asetusehdotuksesta on edellä esitetyt muutosehdotukset ja kommentit huomioimalla saatavissa toimiva ja yleisesti hyväksyttävä. Hyvätkin säädökset kaipaavat tuekseen ohjeita ja viestintää. RAKLI jäsenineen on sitoutunut viemään säädöksiä aikanaan tehokkaasti yhteistyössä käytäntöön. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Erkki Aalto kehitysjohtaja Ilpo Peltonen tekninen johtaja

4/13 Ympäristöministeriön asetus

4/13 Ympäristöministeriön asetus 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Esitys ympäristöministeriön asetukseksi, rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä, lausunnoilla 4.6.2012-9.7.

Esitys ympäristöministeriön asetukseksi, rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä, lausunnoilla 4.6.2012-9.7. Esitys ympäristöministeriön asetukseksi, rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä, lausunnoilla 4.6.2012-9.7.2012 Etelä-Savon Rakennusperintöyhdistys ry Kartanosta kievariin

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Rakentaja seminaari, Joensuu 11.6.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Europe's population density:

Lisätiedot

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset

Lisätiedot

Energiansäästötoimenpiteet vanhoissa rakennuksissa

Energiansäästötoimenpiteet vanhoissa rakennuksissa Energiansäästötoimenpiteet vanhoissa rakennuksissa 28.9.2014 Marianne Hemgård Curatio Turunmaan korjausrakentamisyhdistys ry 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää?

Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää? Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää? Energiaviisas asuintalo - Helsinki 13.11.2012 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Energiatehokkuuden parantaminen rakennuksen korjaus-

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiamääräykset. Energiamääräykset - Tilannekatsaus Julkisivuyhdistys ry 14.11.2012 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Korjausrakentamisen energiamääräykset. Energiamääräykset - Tilannekatsaus Julkisivuyhdistys ry 14.11.2012 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Korjausrakentamisen energiamääräykset Energiamääräykset - Tilannekatsaus Julkisivuyhdistys ry 14.11.2012 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Energiatehokkuuden parantaminen rakennuksen korjaus- ja muutostyön

Lisätiedot

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013 Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta

Lisätiedot

Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus

Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus RAKENNUKSEN KORJAUS- JA MUUTOSTYÖN ENERGIASELVITYS Luontipäivämäärä Muutospäivämäärä Muutostunnus Muutosselite Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus Lupatunnus Rakennuskohde Kaupunginosa Rakennuksen Juokseva

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

29.6.2012. Lausuntopyyntönne luonnoksesta laiksi Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi,

29.6.2012. Lausuntopyyntönne luonnoksesta laiksi Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi, LAUSUNTO 1 (5) Ympäristöministeriö Kirjaamo.ym@ymparisto.fi kirsi.martinkauppi@ymparisto.fi Lausuntopyyntönne luonnoksesta laiksi Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi, YM6/600/2012 Lausunnon antajasta

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 10.5.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 10.5. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 10.5.2016 Energiatodistuslakiin muutoksia Lain muutos vahvistettu

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjaus ja muutostöissä osana suunnitelmallista kiinteistönpitoa

Energiatehokkuuden parantaminen korjaus ja muutostöissä osana suunnitelmallista kiinteistönpitoa Energiatehokkuuden parantaminen korjaus ja muutostöissä osana suunnitelmallista kiinteistönpitoa Asunto-osakeyhtiöiden kunnossapito nyt ja tulevaisuudessa, Oulun ympäristötalo 27.3.2014 Yli-insinööri Jyrki

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

LAUSUNTO HE 161/2012vp 19.11.2012

LAUSUNTO HE 161/2012vp 19.11.2012 LAUSUNTO HE 161/2012vp Eduskunnan ympäristövaliokunta HE 161/2012 vp Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Erkki Aalto 20.11.2012 Asia Hallituksen esitys (HE 161/2012 vp) eduskunnalle laeiksi

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET Taloyhtiön mitä, miten ja milloin Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Korjausrakentamiselle määräykset Tähän saakka korjausrakentamisessa on kuntakohtaisesti rakennusvalvonta soveltanut

Lisätiedot

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

MX6 Energia - Energiatehokkuus

MX6 Energia - Energiatehokkuus - Energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden kehitys, suunnittelu ja analysointi MX6 Energia on energiatehokkuuden suunnitteluohjelma, joka tuottaa virallisen energiatodistuksen sekä muita analysointiraportteja.

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015 Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin Loppuraportin Liite 1 31.03.2015 Granlund Oy Anni Tyni, Lassi Loisa, Erja Reinikainen Rakennusteollisuus RT ry Talotekniikkateollisuus ry

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpito ja

Kiinteistöjen ylläpito ja Kiinteistöjen ylläpito ja muuttuvat energiamääräykset Matti Hellgrén Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Talokeskus Yhtiöt Oy Talokeskus Yhtiöt Oy on konserni, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta. Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto

Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta. Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto TAUSTAA Kuluttajien maksuton energianeuvonta, on Motivan organisoima valtakunnallinen

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset 15.9.2014 Granlund Oy / E Reinikainen, L Loisa, A Tyni 1 Ohjeet tämän aineiston lukijalle: Tässä materiaalissa käytetään käsitteitä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausten ja muutosten yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausten ja muutosten yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausten ja muutosten yhteydessä Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Syke, 10.2.2015 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Suomen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuutta koskevat

Rakennusten energiatehokkuutta koskevat Rakennusten energiatehokkuutta koskevat rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little 2019 uudet rakennukset nollaenergiataloja

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-

Lisätiedot

Nykyinen energiatodistuskäytäntö

Nykyinen energiatodistuskäytäntö ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Energiatodistus on ollut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin Seminaariaineisto 5.2.2015 Granlund Oy Anni Tyni, Lassi Loisa, Erja Reinikainen Rakennusteollisuus RT ry Talotekniikkateollisuus ry Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ?

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan 2008 Nykyisin useita eri todistuslomakkeita,

Lisätiedot

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiamääräykset

Korjausrakentamisen energiamääräykset Korjausrakentamisen energiamääräykset Helsingin rakennusvalvontavirasto, arkkitehti Pirjo Pekkarinen-Kanerva 4.11.2014 Ilmastotavoitteet EU:ssa vuoteen 2020 mennessä (vertailuvuosi 1990) 20 % vähemmän

Lisätiedot

Uusi energiatodistus

Uusi energiatodistus Uudistunut energiatodistus mikä muuttuu? Uudet energiamääräykset korjausrakentamisessa Taloyhtiön energiailta 12.3.2013, Porvoo DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Uusi energiatodistus 1 Nykyinen

Lisätiedot

Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin?

Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin? Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.

Lisätiedot

Energiatodistusten laatijat, ryhmäkeskustelujen kooste 18.11.2015

Energiatodistusten laatijat, ryhmäkeskustelujen kooste 18.11.2015 Energiatodistusten laatijat, ryhmäkeskustelujen kooste 18.11.2015 (Suluissa olevat tekstit ovat joko alkuperäisessä kommentissa olleet epäselvää tekstiä tai kommentin ymmärtämiseksi asiayhteyden mukaan

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot