KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

Transkriptio

1 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Ympäristölautakunta Aika klo 17:30-18:12 Paikka Virastotalo II, kokoustila Käsitellyt asiat :t 1-13 Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastajat 4 3 Ympäristölautakunnan kokoukset ja pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen Ympäristölautakunnan laskujen hyväksyjät 6 5 Ympäristölautakunnan talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen 6 Ympäristöluvan siirtäminen uudelle toiminnanharjoittajalle FinEq International Oy:lle Täsmennys AO-tonttien luovutusehtoihin vuoden 2016 rakentajille 9 8 Rivitalotonttien luovutus vuoden 2016 rakentajille Metsäpellontieltä Lehmosta 10 9 Poikkeamislupa ja suunnittelutarveratkaisu Kukkurila 20:47 Puso Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Kontiolahden pienvesien ranta-asemakaavasta tehtyyn valitukseen koskien kunnanvaltuuston päätöstä Kontioniemen osayleiskaava Viranhaltijapäätökset Ilmoitusasiat 45

2 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Ympäristölautakunta Saapuvilla olleet jäse net Ahlholm Pekka puheenjohtaja Kontkanen Mika varapuheenjohtaja Huttunen Satu jäsen poistui 11 Kuusela Minna jäsen Nykänen Markku jäsen poistui 11 Pakarinen Minna jäsen Piiparinen Kirsi jäsen Puumalainen Jukka khall edustaja saapui klo 17:35 Muut saapuvilla olleet Moisala Matti kaavoitusjohtaja, esittelijä Törrönen Pirjo pöytäkirjanpitäjä Poissa Pakarinen Juha jäsen Pihlatie Marja-Leena jäsen Allekirjoitukset Pekka Ahlholm puheenjohtaja Pirjo Törrönen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Kontiolahti Minna Kuusela Kirsi Piiparinen Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Ympäristöyksikön kanslia pöytäkirjanpitäjä Pirjo Törrönen

3 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Ympäristölautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ympäristölautakunta 1 Puheenjohtajan ehdotus: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

4 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Ympäristölautakunta Pöytäkirjan tarkastajat Ympäristölautakunta 2 Puheenjohtajan ehdotus: Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Tarkastusvuorossa ovat Minna Kuusela ja Juha Pakarinen. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Minna Kuusela ja Kirsi Piiparinen.

5 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan kokoukset ja pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen / /2016 Ympäristölautakunta 3 Kontiolahden kunnan hallintosäännön 24 :n mukaan toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Hallintosäännön 25 :n mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Edelleen hallintosäännön 36 :n mukaan toimielimen pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten, kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Ympäristölautakunnan kokoukset on aikaisemmin pidetty pääsääntöisesti kerran kuukaudessa kuukauden kolmantena keskiviikkona klo 17:30 ja pöytäkirja on ollut nähtävänä kokousta seuraavan viikon arkiperjantaina. Ylimääräisiä kokouksia on pidetty tarpeen mukaan. Talousarviossa on varauduttu 12 kokouksen pitämiseen. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää pitää pääsääntöisesti kokouksen kerran kuukaudessa kuukauden kolmantena keskiviikkona klo 17:30. Tapeen mukaan pidetään ylimääräisiä kokouksia. Kokouskutsu esityslistoineen lähetetään, mikäli mahdollista, kokousta edeltävän viikon torstaina ympäristölautakunnan jäsenille ja kunnanhallituksen puheenjohtajalle. Esityslista lähetetään sähköisesti tiedotusvälineille. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kokousta seuraavan viikon arkiperjantaina Virastotalo II:ssa ympäristöyksikön kansliassa. Viranhaltijapäätöspöytäkirjat pidetään yleisesti nähtävänä perjantaisin Virastotalo II:ssa ympäristöyksikön kansliassa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

6 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan laskujen hyväksyjät 42/ /2016 Ympäristölautakunta 4 Sisäisen valvonnan ohjeen 3.6 mukaan lautakunnan ja muun kunnan viranomaisen on vuosittain määrättävä henkilöt, jotka sen puolesta hyväksyvät tositteet, jollei hyväksyjää ole määrätty kunnan hallintosäännössä. Ilmoitus laskujen hyväksyjistä on tehtävä taloustoimistolle kirjallisesti ja siitä on käytävä ilmi hyväksyjän virka / toimi tai luottamustehtävä. Ympäristölautakunnan laskujen hyväksyjät ovat vuodelle 2016 kaavoitusjohtaja Matti Moisala ja rakennustarkastaja Ulla Kettunen. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunnan laskujen hyväksyjät vuodelle 2016 hyväksytään edellä esitetyn mukaisesti Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

7 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen 40/ /2016 Ympäristölautakunta 5 Kontiolahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan taloussuunnitelman vuosille Kunnanhallitus on antanut talousarvion täytäntöönpano-ohjeet vuodelle 2016 kokouksessaan Talousarvioin täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti ympäristölautakunta hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelman tulosyksikkö I:lle. Ympäristölautakunnalle on laadittu käyttösuunnitelma vuodelle 2016, joka on yhtenevä kunnanvaltuuston hyväksymän talousarvion kanssa. Ympäristölautakunnan toimintatulot ovat ja toimintamenot Toimintakate on siten eli 13,0 / asukas. Oheismateriaali: Ympäristölautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma 2016 Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy talousarvion määrärahan jakamisesta tulosyksikkö I:lle liitteenä olevan käyttösuunnitelman mukaisesti. Päätös: Kunnanhallituksen edustaja Jukka Puumalainen saapui kokoukseen klo 17:35. Ehdotus hyväksyttiin.

8 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Ympäristölautakunta Ympäristöluvan siirtäminen uudelle toiminnanharjoittajalle FinEq International Oy:lle 407/ /2015 Ympäristölautakunta 6 (Ymp.suoj.siht.) Kontiolahden ympäristölautakunta on myöntänyt Joensuun Teollisuusmaalaamolle ympäristöluvan metallien pesulle, esikäsittelylle ja jauhemaalaamolle Toimintaa on harjoitettu ko.laitoksella luvan mukaisesti ja toimintaa on tarkkailtu joka toinen vuosi. Toiminnasta ei ole tullut huomautuksia. Teollisuusrakennus ja ympäristöluvan varainen toiminto, metallituotteiden pesulle, esikäsittelylle ja jauhemaalaamolle on kaupalla siirtynyt loppuvuodesta 2015 uudelle toimijalle. Aiempi toiminnanharjoittaja on mennyt konkurssiin ja toiminnassa on ollut vaikeuksia vuoden 2014 lopusta ja vuoden 2015 ajan, joilta ei ole saatavissa ympäristöluvan mukaisia raportointitietoja. Toiminta on ollut vähäistä ko. aikana ja keskeytyneenä kesästä 2015 asti. Laitosta on aloitettu ajamaan ylös joulukuussa 2015 ja tammikuun 2016 aikana. Uusi toimija on saanut käyttöönsä lupa-asiaan kuuluvat keskeiset asiakirjat, jotka käytiin läpi tarkastuksessa Luvan mukaisina yhteyshenkilöinä toimivat toimitusjohtaja Ville Hämäläinen ja maalaustoiminnan tuotantopäällikkö Matti Kukkonen. Toiminta jatkuu entisen kaltaisena metallituotteiden pesuna, esikäsittelynä ja jauhemaalaamona. Tuotannon kapasiteetti säilyy ennallaan. Lisäksi yhtiö harjoittaa toimitiloissaan ohutlevytuotantoa ja metallien hitsausta ja plasmaleikkausta, joilla ei ole olennaisia haitallisia ympäristövaikutuksia eivätkä toiminnnat ole ympäristöluvanvaraisia. Esitän, että Kontiolahden ympäristölautakunta siirtää myöntämänsä ympäristöluvan sellaisenaan FinEq International Oy:lle. Lisätietoja: ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama, p Oheismateriaali: Tarkastusmuistio Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy ympäristönsuojelusihteerin valmisteleman esityksen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

9 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Ympäristölautakunta Täsmennys AO-tonttien luovutusehtoihin vuoden 2016 rakentajille 43/ /2016 Ympäristölautakunta 7 Ympäristölautakunta päätti :t Graniittitien ja Hirvijahdintien AO-tonttien luovutusehdoista. Tuolloin päätettiin, että Graniittitieltä ja Hirvijahdintieltä tontit luovutetaan ainoastaan myymällä. Haku näille tonteille oli Edellä mainittuja ympäristölautakunnan päätöksiä on tullut tarvetta täsmentää. Koska Lehmossa on kova kysyntä vuokratonteista, päätetään tontin luovuttaminen vuoden 2016 rakentamiseen Hirvijahdintieltä ja Graniittitieltä mahdollistaa myös vuokraamalla. Muutos koskee myös tonttihaussa AO-tonttia hakeneita. Hekin voivat halutessaan vuokrata tontin ostamisen sijaan. Päätöksenteossa on otettava huomioon, että se aiheuttaa suuria paineita ympäristölautakunnan tulopuoleen. Vuokrausmahdollisuus ei koske haussa olleita AP- tai AR-tontteja. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää täsmentää AO-tonttien luovutusehtoja niin, että vuoden 2016 rakentamiseen tarkoitetut AO-tontit Hirvijahdintieltä ja Graniittitieltä voidaan luovuttaa joko myymällä tai vuokraamalla. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Täsmennys AO-tonttien luovutusehtoihin vuoden 2016 rakentajille, Graniittitien tontit kortteleissa 837, 838 ja 839, kartta Täsmennys AO-tonttien luovutusehtoihin vuoden 2016 rakentajille, Hirvijahdintien tontit kortteleissa 552 ja 553, kartta Täsmennys AO-tonttien luovutusehtoihin vuoden 2016 rakentajille, Hirvijahdintien tontit kortteleissa 557 ja 558, kartta

10 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Ympäristölautakunta Rivitalotonttien luovutus vuoden 2016 rakentajille Metsäpellontieltä Lehmosta 354/ /2015 Ympäristölautakunta 8 Ympäristölautakunta päätti , että Lehmon Metsäpellontiellä olevat AR-tontit 2 ja 3 korttelissa 146 luovutetaan tarjouskilpailun perusteella. Suljetut tarjoukset tuli toimittaa klo mennessä. Tarjouksia tonteista tuli kolmelta yritykseltä. Korttelin 146 tontista 2 korkeimman tarjouksen teki Taloykköset Oy ( euroa). Tontista 3 korkeimman tarjouksen teki Rakennuspalvelu Mattra Oy ( euroa). Oheismateriaali: Tarjousten avaamispöytäkirja Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää myydä tarjouskilpailun perusteella korttelin 146 AR-tontin nro 2 Taloykköset Oy:lle hintaan euroa ja korttelin 146 AR-tontin nro 3 Rakennuspalvelu Mattra Oy:lle hintaan euroa. AR-tontin mittausmaksu on 380 euroa. Lisäksi tulevat tontin lainhuudatusja lohkomiskulut. Tonteille pääsee rakentamaan heti. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Rivitalotonttien luovutus vuoden 2016 rakentajille Metsäpellontieltä Lehmosta, kartta

11 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Ympäristölautakunta Poikkeamislupa ja suunnittelutarveratkaisu Kukkurila 20:47 Puso 403/ /2015 Ympäristölautakunta 9 Hakija: Marja-Leena Räty Paikka: Kontiolahden kunnan Puson kylä, tila Kukkurila RN:o 20:47. Tilan pinta-ala on n m². Hakemus: Noin 41 m²:n suuruisen lomarakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen vakituiseksi asuinrakennukseksi. Kaavallinen tilanne: Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1-3 vaiheissa rakennuspaikka kuuluu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen (ma) ja matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueeseen (mv-1). Mv-merkinnällä osoitetaan arvokkaan luonnonympäristön, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti ja osin kansainvälisesti merkittäviä kehitettäviä aluekokonaisuuksia. Mv1-merkintä viittaa Kolin-Ahmovaaran-Vuonislahden-Ahvenisen alueeseen. Ma-merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet. Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön kokonaisuus ja erityispiirteet sekä turvattava ja edistettävä niiden säilymistä. Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Joensuun seudun yleiskaava 2020, jossa rakennuspaikka sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M), normaalin mitoituksen rantarakentamisen vyöhykkeellä (ra-2), maisemallisesti arvokkaalla alueella (ma) ja valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (sk-1). Sk-1- ja ma-alueet määrätään MRL 16.3 :n nojalla suunnittelutarvealueiksi 10 vuodeksi laskettuna tämän kaavan voimaantulosta. M-merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousalueina kaikki ne maaseutualueet, joille ei ole tarpeen osoittaa muuta käyttötarkoitusta. Ra-2-vyöhykkeen piirissä olevilla rannoilla on keskimääräiset edellytykset rantavyöhykkeellä tapahtuvaan rakentamiseen verrattuna vastaavan tyyppisiin vesistöihin tai saman vesistön muihin osiin. Rakennusjärjestys: Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys, jonka määräyksiä on noudatettava, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Rakennuskiellot: Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n mukaista rakennuskieltoa.

12 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Ympäristölautakunta Haetut poikkeamiset: Haetaan lomarakennuksen käyttötarkoituksen muutosta vakituiseksi asuinrakennukseksi kaavoittamattomalla ranta-alueella. Poikkeamisvalta on kunnalla. Haetaan suunnittelutarveratkaisua Joensuun seudun yleiskaavan 2020 mukaisesti. Hakijan perustelut: Mökki vastaa vähäisin poikkeuksin omakotitaloa. Talon läheisyydessä on vakituista asutusta ja tie perille asti. Ei aiheuta haittaa alueelle tai ympäristölle. Naapureiden kuuleminen: Hakija on suorittanut naapureiden kuulemisen tarvittavassa laajuudessa. Naapureilla ei ollut huomautettavaa. Lausunto: Yleisenä tavoitteena ja periaatteena loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisessa ympärivuotiseksi pidetään kunnan kannalta mm. sitä, että tontti sijoittuu lähelle taajamaa tai muuten lähelle olemassa olevia palveluja. Myös alueella olevan tiestön tulisi olla kunnossa, koska luvan myöntäminen voi aiheuttaa myöhemmin mahdollisia oppilaskuljetusvaatimuksia. Rakennuksen tulee myös täyttää ympärivuotisen asunnon tekniset vaatimukset. Rakennuspaikan tulee sijaita alueella, jossa loma-asunnon omakotitaloksi muuttaminen ei tule aiheuttamaan haittaa alueen tulevalle kaavoitukselle. Käyttötarkoituksen muutoksella ei saa vaikeuttaa myöskään luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. Muutos ei myöskään saa aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Merkittävin ongelma kunnan sekä hakijan kannalta on rakennuksen sijainti kaukana kaikista Kontiolahden kunnan palveluista. Herajärven rantatien vaikutusalueella on kuitenkin tällä hetkellä kuusi asuinrakennusta ja niiden lähimmät mm. kaupalliset palvelut löytyvät suhteellisen läheltä Kolin alueelta. Hakemusta voidaan puoltaa, koska tarvittavat palvelut löytyvät Kolilta ja sotepuolen palvelut ovat tulevaisuudessa tulossa ylikunnallisiksi. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää myöntää haetun suunnittelutarveratkaisun kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perustelujen mukaisesti. Luvan myöntämiselle on olemassa MRL 137 :n mukaiset edellytykset. Käyttötarkoituksen muutos ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Se ei myöskään vaikeuta erityisten luonnontai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Koska hakemuksen tarkoittama poikkeaminen täyttää MRL 172 :n tarkoittamat poikkeamisen edellytykset, ympäristölautakunta päättää

13 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Ympäristölautakunta myöntää poikkeamisluvan kaavoitusjohtajan lausunnossa esitettyjen perustelujen mukaisesti. Valvontamaksu 370 Sovelletut lainkohdat: MRL 137 MRL 172 MRL :t Päätöksen antopäivä: Päätöksen viimeinen voimassaolopäivä: Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Poikkeamislupa ja suunnittelutarveratkaisu Kukkurila 20:47 Puso, kartta

14 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Ympäristölautakunta Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Kontiolahden pienvesien ranta-asemakaavasta tehtyyn valitukseen koskien kunnanvaltuuston päätöstä / /2014 Ympäristölautakunta 10 Itä-Suomen hallinto-oikeus on lähetteellään kehottanut Kontiolahden kunnanhallitusta antamaan lausuntonsa kunnanvaltuuston tekemästä päätöksestä tehtyyn valitukseen koskien Kontiolahden pienvesien ranta-asemakaavaa ja ranta-asemakaavan muutosta. Hallinto-oikeus pyytää antamaan lausunnon valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteluista, liittämään asiakirjoihin kaikki asiassa kertyneet asiakirjat sekä laatimaan luettelon lausunnon liitteenä olevista asiakirjoista, jotta asianosainen saa myöhemmin vastinepyynnön yhteydessä tietoonsa hallinto-oikeudessa olevan oikeudenkäyntiaineiston. Valittajan mukaan kaavan käsittely ei ole ollut kaikin osin asiallista, riittävän vuorovaikutteista tai hyvän hallintotavan mukaista. Hän vaatii esille tuomiensa seikkojen huomioimista, ensisijaisesti useiden mökkitonttien poistamista kaavasta. Valittaja käsittelee laajasti mm. linnusto- ja luontoseikkoja ja esimerkiksi linnustoselvityksen puutteellisuutta, joka on johtanut rakennuspaikkojen merkitsemiseen soveltumattomille alueille. Itä-Suomen hallinto-oikeudelle lähetetty valitus on tämän pykälän oheismateriaalina. Kunnallisvalitus on laillisuusvalitus. Kuntalain 90 :n mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Ympäristölautakunnan ehdotus hallinto-oikeudelle annettavaksi vastineeksi on tämän pykälän liitteenä. Oheismateriaali: valitus Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se antaa kyseisen valituksen johdosta Itä-Suomen hallinto-oikeudelle liitteenä olevan lausunnon ja pyytää hallinto-oikeutta hylkäämään valituksen perusteettomana ja pysyttämään Kontiolahden kunnanvaltuuston päätöksen todeten sen syntyneen laillisessa järjestyksessä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

15 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Ympäristölautakunta Liitteet Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Kontiolahden pienvesien ranta-asemakaavasta tehtyyn valitukseen koskien kunnanvaltuuston päätöstä , vastine valitukseen

16 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kontioniemen osayleiskaava 345/ /2013 Ympäristölautakunta Osayleiskaavan tehtävänä on kunnallisen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaamisen sekä erilaisten toimintojen yhteensovittaminen. Osayleiskaava on kunnan strateginen suunnitelma, jossa alueiden käyttöä suunnitellaan useaksi vuodeksi eteenpäin, yleensä noin 20 vuodeksi. Osayleiskaavan periaatteet ohjaavat myöhemmin yksityiskohtaista kaavoitusta, rakentamista ja maankäyttöä. Osayleiskaava helpottaa viranomaisten päivittäistyötä sekä turvaa parhaiten maanomistajien tasapuolisen kohtelun, kuten lainsäädäntö edellyttää. Osayleiskaavan määräykset eivät yleensä ole niin yksityiskohtaisia, eikä niillä voida määrätä niin yksityiskohtaisesti kuin asemakaavassa. Osayleiskaava kannattaa laatia aina oikeusvaikutteisena. Joensuun seudun yleiskaavan 2020 vahvistumisen myötä kumoutui useita Kontiolahden kunnan osayleiskaavoja. Tämän takia niitä on nyt jouduttu laatimaan uudestaan eri alueille. Työn alla tai eri vaiheessa on Jakokosken, Paiholan ja Lehmon osayleiskaavat. Osayleiskaavan laadintaprosessi kestää yleensä pari vuotta. Pakollinen luonto- ja maisemaselvitys sekä tarvittavat muut selvitykset on laadittava ennen varsinaisen kaavatyön alkua, tai yhtäaikaa ja niissä menee yleensä yksi vuosi. Luontoselvitystä laadittaessa maastoselvitykset on tehtävä kevään ja syksyn välisenä aikana johtuen eläimistön ja kasvillisuuden havainnoimisesta. Yleiskaava-alueen suunnittelua ohjaa maakuntakaava sekä Joensuun seudun yleiskaava Edellä mainittujen kaavojen lisäksi yleiskaavatyötä ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on huomioitava: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3) asumisen tarpeen ja palveluiden saatavuus 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta kestävällä tavalla 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 7) ympäristöhaittojen vähentäminen 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen

17 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ ) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Em. seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajille tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Joensuun seudun yleiskaavan vahvistumisen myötä kumoitui myös Kontioniemen osayleiskaava, joka oli laadittu Tämän jälkeen rakennuslupien myöntäminen alueelle on ollut todella vaikeaa. Kontioniemen alueella on monenlaista toimintaa. Asuntoalueet joissa on voimassa olevaa asemakaavaa, golf-kenttä, laajat virkistysalueet, Höytiäisen ranta-aluetta on useita kilometrejä, varuskunnan vanha asuinalue,varsinainen varuskunta-alue, ampumahiihtokeskus, vanhat varuskunnan ampumaradat sekä laajat Metsähallituksen omistuksessa olevat metsäalueet. Kontioniemem varuskunta on ilmoitettu lakkautettavaksi vuoden 2014 alusta, tämä on nyt johtanut siihen, että alueen tulevaisuuden suunnittelu on käynistettävä mahdollisimman nopeasti. Lakkautuspäätös mahdollistaa myös varuskunnan vanhan asuinalueen ottamisen uudelleen asuntorakentamisen piiriin. Kontioniemen uudet käyttövisiot vaativat nykyisen maakuntakaavan muuttamisen, maakuntaliitto onkin jo käynnistänyt maakuntakaava vaihe nelosen laadinnan. Joensuun seudun yleiskaavassa alueet on merkitty myös merkinnöillä, jotka tukevat vielä nykyistä toimintaa, eli varuskunnan olemista alueella. Tästä johtuen kunnan on syytä käynnistää pikaisesti Kontioniemen osayleiskaavan laadinta, jotta pääsemme kiinni mahdollisimman nopeasti alueen asemakaavoitukseen. Yleiskaava on tarkoitus laatia konsulttityönä. Kaavan lopputulokseen vaikuttaa myös käynnistyvän EU - hankkeen lopputulos. Meidän tuleekin varautua siihen, että osayleiskaavan vahvistusmenettely tehdään mahdollisesti myös osissa. Vaikka Kontioniemestä on laadittu useita erilaisia selvityksiä, joudutaan myös niihin vielä panostamaan. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se käynnistää osayleiskaavan laadinnan liitekartan mukaisesti Kontioniemen alueelle. Kaava-alueen pinta-ala on noin ha. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

18 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä ympäristölautakunnan ehdotuksen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta Maakuntakaavan neljännen vaiheen ehdotus on nyt asetettu nähtäville ja siitä on pyydetty lausunnot eri tahoilta. Tämä mahdollistaa sen, että myös Kontioniemen osayleiskaavaluonnos voidaan laittaa julkisesti nähtäville ja pyytää siitä viranomaisten lausunnot.osayleiskaava-alueelta on tehty luontoselvitys, muinaisjäännösinventointi, ampumakeskuksen yleissuunnitelma ja melunhallintasuunnitelma, Kontioniemen rakennus- ja kulttuurihistoriallinen selvitys, selvitys uuden asuinalueen liikenteellisistä vaikutuksista, katuverkoston yleissuunnitelma, alueen maaperäselvityksiä, rakennusten kuntokartoituksia, selvityksiä olemassa olevista verkostoista, entisen varuskunta-alueen massoittelusuunnitelma, suunnitelma golfkentän laajentamiseksi, suunnitelma alueen ulkoilureiteistä ja erilaisia aluekohtaisia asemakaavatasoisia suunnitelmia. Lisäksi varuskunta-alueesta on teetetty kahden konsulttitoimiston avulla kaksi erilaista masterplania ja näitä on työstetty eteenpäin eri osa-alueiden osalta. Lisäksi varuskunta-alueen kehittämiseksi on ollut EU-hankkeita. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa MRL 62 :n ja 63 :n sekä MRA 30 :n mukaisesti päivätyt Kontioniemen osayleiskaavaluonnosasiakirjat julkisesti nähtäville ja pyytää niistä lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä sekä kunnan eri hallintokunnilta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta Kontioniemen päivätyt osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnosasiakirjat olivat MRL 63 :n, MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä Lausunnot pyydettiin kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä. Lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet ovat ohessa.

19 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tiivistelmä: Ampumarata-asia Osayleiskaavassa on esitetty maakuntakaavan 4. vaiheen seudullisesti merkittävä ampumarata merkinnällä YU-2 eli yleisten urheilu- ja liikuntapalvelujen alue, jolle saa sijoittaa sisätiloissa toimivan ampumahallin ja siihen liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja toimintoja. Maakuntaliitto esittää muutettavaksi merkinnän kuvausta siten, että se mahdollistaa myös osittain katetun ampumaradan sijoittamisen alueelle, toisin sanoen sellaisen ampumaradan, joka on ollut pohjana maakuntakaavassa tehdyissä selvityksissä (ampumakatos ja ampumakatoksen pidennykset). Maakuntakaavassa käytetään 55 db melurajausta, jota olisi hyvä käyttää myös yleiskaavassa. Liikenne Maakuntaliitto esittää yleiskaavaan kiertoliittymää Kontioniementien, Napakympintien ja Asemantien nelihaaraliittymään. Kevyen liikenteen väylävarauksia tulisi kaavassa lisätä liikenteellisten vaikutusten arviointiraportissa esitetyllä tavalla, erityisesti matkailupalvelujen alueen ja ampumahiihtostadionin välisellä alueella. Kaavassa olisi lisäksi hyvä pohtia olisiko tarpeen rajoittaa Taskisentiellä liikennettä siten, että yhteydestä ei muodostuisi yleisesti käytettävää väylää matkailupalvelujen alueelle Kontiorantaan. Ampumahiihtostadion ja ympäristö Maakuntaliitto kiinnittää huomiota osayleiskaavassa esitettyyn ja ampumahiihtostadionin välittömään läheisyyteen sijoitettuun matkailupalvelujen aluevaraukseen (RM). Esitetty matkailupalvelujen toiminta on tullut uutena esityksenä myös maakuntakaavaan ollen osa maakuntakaavaehdotuksesta saatua palautetta. Esitetty RM-alue sijaitsee maakuntakaavan 4. vaiheen virkistysalueella, jolla harjoitetaan ampumatoimintoja (V/a). Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue liittyy seudullisesti merkittävään virkistyspalvelujen alueeseen (v-kohde). Maakuntakaavan 4. vaiheen V/a-aluevarausmerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävä, viherverkon kannalta erityisen tärkeä Kontiorannan ampumahiihtostadionin ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalue. Alueella voidaan harjoittaa melua aiheuttavaa ampumaurheilutoimintaa. V/a-alueen rakentamismääräyksessä todetaan: "Alueelle saa rakentaa ulkoilu-, urheilu- ja virkistyskäyttöä varten tarkoitettuja rakennuksia". Matkailupalvelutarkoituksiin liittyvien rakennusten rakentaminen ei siis lähtökohtaisesti ole maakuntakaavan virkistysalueella mahdollista. Maakuntakaavassa on esitetty seudullisesti merkittävä matkailupalvelujen kohdemerkintä ampumahiihtostadionin pohjoispuolelle vanhan varuskunta-alueen ytimeen, joka mahdollistaa seudullisesti merkittävän matkailupalvelujen, mukaan lukien vapaa-ajan asumisen, kehittämisen sillä alueella. Maakuntaliitto kuitenkin näkee Kontiolahden suunnitelmiinkin

20 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ liittyen, että ampumahiihtostadionin ympärivuotista toimintaa tukeva rakentaminen tulisi olla mahdollista stadionin läheisellä alueella. Maakuntaliitto on esittämässä maakuntakaavan V/a-alueen rakentamismääräyksen täydentämistä muotoon "Alueelle saa rakentaa ulkoilu-, urheilu- ja virkistyskäyttöä varten tarkoitettuja tai ampumahiihtostadionin toimintaa ja palveluita tukevia rakennuksia." Näiden ratkaisujen pohjalta maakuntaliitto esittää, että osayleiskaavassa esitettyä RM-aluetta ampumahiihtostadionin läheisyydessä tulisi muuttaa siten, että se vastaa paremmin maakuntakaavan merkintöjä. Maakuntaliitto näkee, että kaavan jatkotyössä voisikin miettiä mahdollisuutta esittää alue jossakin määrin vapaa-ajan asuntorakentamisen mahdollistavalla merkinnällä. Tämä erityisesti siinä tapauksessa, mikäli alueen toiminnan ajatellaan kytkeytyvän saumattomasti ampumahiihtostadionia tukevaan toimintaan kuten esimerkiksi joukkueiden ja urheilijoiden käyttöön. Maakuntakaavan 4. vaihe on tavoitteena viedä kesäkuun maakuntavaltuustoon, mikä tarkoittaa sitä, että maakuntakaavan lopulliset ratkaisut valmistellaan hyvin pian huhti/toukokuun aikana. Lopuksi Esitetään osallisiin lisättäväksi vähintään lausunnon antajina Karelia Expert matkailupalvelu Oy, Kontiolahden Urheilijat, Pohjois-Karjalan liikunnan sekä Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys alueen erityisen matkailullisen ja virkistyksellisen merkityksen johdosta. Myös luonto- ja kulttuuriympäristöjen järjestöjä olisi hyvä lisätä lausunnon antajiksi. Kaavakartassa ja -merkinnöissä on vielä puutteita, esim. asemakaavoitettavan alueen ulkopuolelle osoitettujen olevien ja uusien rakennuspaikkojen ero ei käy kartalta ilmi. Samoin esim. paikoitusalueet ja venevalkama-alueet ovat kaavakartalla, mutta puuttuvat kaavamerkinnöistä. Vastine: Lausunnossa esitetyt melurajaus 55 db ja kevyenliikenteen väylävaraus matkailupalvelujen alueelta ampumahiihtostadionille merkitään kaavaehdotukseen. Yleiskaavalla ei määritellä risteysten teknistä toteuttamistapaa (kiertoliittymävaraus Napakympintien ja Asemantien risteykseen). Taskisentien liikenteellistä roolia selvitetään asemakaavatyössä. RM-merkintä pitää jo sisällään loma-asuntojen rakentamismahdollisuuden. YU-1 merkintä muutetaan seuraavaksi: yleisten urheilu- ja liikuntapalvelujen alue, jolle saa sijoittaa ampumahiihtostadionin ja siihen liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja toimintoja, ampumamelualueen ulkopuolella myös majoitusrakennuksia ja loma-asuntoja. YU-2 merkintä muutetaan seuraavaksi: yleisten urheilu- ja liikuntapalvelujen alue, jolle saa sijoittaa ampumahallin tai -katoksen, osittain katetun ampumaradan ja näihin liittyviä rakennuksia, rakennelmia

21 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ ja toimintoja. Lausunnossa on esitetty laajennettavaksi lausunnon antajia. Esitetyt eivät kuitenkaan ole asianosaisia ja heidän mielipiteitä saadaan selville muulla yhteistyöllä. Puutteelliset merkinnät lisätään kaavaehdotukseen. Pohjois-Savon ELY-keskus Tiivistelmä: Osayleiskaavaa varten tehty liikennetarkastelu on kattava ja hyvin laadittu, se huomioi kaikki liikennemuodot. Laadittu liikenneselvitys / liikenteen vaikutusarviointi tulee täydentää kaavan asiakirjaliitteisiin. Kaavan vaikutustarkastelun kohdassa Yhdyskuntatekniset verkostot /liikenneyhteydet tulee olla myös viittaus liikenteen vaikutusarviointiin. Kyseisessä kohdassa vaikutuksia on käsitelty vain suppeasti. Selostuksen kohdassa 5.6. Liikenneverkosto on syytä tuoda esille se, että yhdystie 5051 / Kontioniementie muuttuu seuraavaksi laadittavalla asemakaavalla ja kadunpitopäätöksellä kunnan ylläpitämäksi kaduksi. Yhdystien 5051 osalta osayleiskaavan suunnittelualuetta tulee laajentaa niin, että myös osuus Asematien liittymästä Uuron eritasoliittymään voidaan osoittaa viivamerkinnällä. Yleiskaavamerkinnöissä ja -määräyksissä Kokoojatie tulee muuttaa Kokoojakaduksi, suunnitelluille uusille kokoojakaduille (punaruskea viivamerkintä) on parempi esittää selvyyden vuoksi erikseen oma viivamerkintä ja merkinnän selitys. Suunniteltujen palvelu-, yritys- ja teollisuusalueiden osalta kiinnittyy huomio siihen, että luonnoksesta ei ilmene niille suunnitellun rakentamisen kokonaismääriä. Kaavan mahdollistaman asumisen määrää on arvioitu suuntaa antavasti asuntojen määrinä. Liikennevirasto tulee lisätä kaavan osallisiin (OAS) rautatieosuuden takia. Vastine: Liikenteelliset vaikutukset lisätään kaava-asiakirjoihin sekä vaikutustenarviointiin. Kokoojatie muutetaan kokoojakaduksi. Yhdystien 5051 merkintää laajennetaan esitetyllä tavalla. Koska kyseessä on yleiskaava, pitää sen tarkkuustaso olla yleispiirteinen myös toimintojen määrän osalta. Liikennevirasto lisätään osallisiin. Museovirasto Tiivistelmä: Rakennettu kulttuuriympäristö Museovirasto on aiemmissa lausunnoissaan koskien alueen luovutusta korostanut, miten Kontiorannan varuskunta ilmentää monipuolisesti sotilasarkkitehtuurin kehityspiirteitä 1940-luvun lopulta 1990-luvulle ja painottanut, että alueella on rakennuksia ja piirteitä, joiden säilyminen tulee turvata. Nyt tehdyt selvitykset tarkentavat alueen kulttuuriympäristön

22 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ vaalimiselle asetettavia tavoitteita. Selostusluonnoksessa vaikutusten arviointi kulttuuriympäristön osalta on paitsi suppea myös abstrakti. Arvioinnissa lähinnä todetaan, että alueen kulttuuriarvot on huomioitu kaavaratkaisussa tarvittavin kaavamerkinnöin, sekä pahoitellaan, ettei kaikkia rakennuksia voida ottaa uusiokäyttöön. Kaavaehdotuksessa tulisi yksilöidä, mitkä ovat kaavan vaikutukset alueen maisemarakenteeseen ja luonnonpiirteisiin, miten toteuttaminen vaikuttaa alueen maankäytön ja rakennusten toimintojen jatkuvuuteen sekä menneisyyden näkyvyyteen ympäristössä, miten ympäristön visuaaliset piirteet muuttuvat ja mitkä ovat vaikutukset selvityksissä tunnistettuihin erityiskohteisiin/alueisiin? Vaikutusten arvioinnin niukkuus häivyttää sen tosiasian, että kaavaratkaisu muuttaa olennaisesti alueen kulttuuriympäristöä. Muutos poikkeaa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe kaavaehdotuksen määräyksestä ma/km-1, jossa alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot ja sovitettava yhteen tuleva rakentaminen niin, että alueen erityispiirteet säilyvät. Kaavaluonnoksessa suojeltavien alueiden ja kohteiden määrä on niin vähäinen, että alueen kulttuurihistoriaa luonnehtivien erityispiirteiden ei voi katsoa säilyvän, ja kaavaluonnos on tältä osin ristiriitainen maakuntakaavaehdotusmerkinnän kanssa. Varuskunnan rakennettu alue jakautuu kolmeen pääosaan, joista rakennukohtainen suojelu keskittyy yksinomaan rannan tuntumassa oleviin palvelurakennuksiin (esikunta, sairaala ja koulutustila). Museoviraston mukaan myös rinnealueen kasarmirakennuksiin tulee kohdentaa rakennuskohtaisia suojelumerkintöjä, koskien eri aikakausien kasarmityyppejä. Virasto esittää sr-merkintää kohteisiin 88 (kasarmi 2), 122 (kasarmi 3) ja 90 (kasarmi 5). Palvelurakennusten alueelta tulisi - jo suojeltujen lisäksi - vastaavalla merkinnällä varustaa kohteet 75 (uimahalli) ja 144 (sotilaskoti). Myös huolto- ja varastotoimenpiteiden alue on tärkeä alueen erityispiirteiden säilymisessä, ja lisäksi alueella on laadukkaita rakennuksia ja rakennelmia, jotka lienevät ongelmitta hyödynnettävissä myös alueen uuden käytön kannalta, kuten kohde (autokatokset) ja 141 (hevostalli). Lisäksi alueella sijaitsevalle kohteelle 127 (vesitorni) tulisi harkita rakennuskohtaista suojelumerkintää. Varuskunnan alueella olevaa sk-merkintää tulee laajentaa koskemaan kaikkia varuskunta-alueen kolmea pääosaa. Merkinnän määräyksessä tulee huomioida, että alueen asemakaavasuunnittelussa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot ja sovitettava yhteen tuleva rakentaminen niin, että alueen erityispiirteet säilyvät.

23 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Mitä tulee muuhun Kontioniemen alueeseen, on tältä alueelta suojeltu ainoastaan parantola ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat rakennukset. Alueen yleispiirteisessä selvityksessä ei ole kiinnitetty huomiota parantolan alueen viheraluesuunnitteluun ja sen arvoihin. Selvitys jättää myös parantolakokonaisuuden muut kohteet (kuten ruumishuoneen, navetat ja kriisivaraston, sikalan, kasvihuoneen, maakellarin sekä muuntajan ja lämpö- ja voimalaitosrakennukset) huomiotta. Parantolan alueen sk-merkintää tuleekin laajentaa, ja todentaa määräysosassa, että alueen asemakaavasuunnittelussa tulee kokonaisvaltaisemmin selvittää parantolan kokonaismiljöön arvoja, ja sovitettava tulevaa käyttöä niin, että alueen erityispiirteet säilyvät. Vastaavanlainen kulttuuriympäristön huomioiva sk-merkintä tulee osoittaa myös kohteille (kerrostalot) ja (uudet rivitalot). Alueen vanhimmalle rakennukselle ns. Takkusen talolle, tulee osoittaa rakennuskohtainen suojelumerkintä. Lisäksi asemakaavoitettavan alueen ulkopuolella sijaitsevat koulurakennukset (7.3.) tulee varustaa suojelumerkinnällä. Arkeologinen kuttuuriperintö Inventointiraportissa todetaan, ettei alueella ollut historiallisella ajalla tiettävästi asutusta. Näin ei kuitenkaan ole. Pohjois-Karjalan vanhimmassa verokirjassa 1500-luvulta mainitaan Asilan kylä, joka on sijainnut Kontioniemessä. Asilan kylän asutus palautuu jo 1400-luvulle. Kylässä tiedetään olleen kymmenisen taloa. Kuten raportissa todetaan, kivikautisen asutuksen jälkiä ei ole odotettavissa Kontioniemessä. Kivikautisiin elinkeinoihin liittyviä jäännöksiä niemellä voi sijaita. Kontioniemessä arkeologinen kulttuuriperintö on kuitenkin lähtökohtaisesti metallikautista ja sitä nuorempaa. Museovirasto katsoo, että arkeologinen inventointi on lähtökohdiltaan puutteellinen invenvoitavan alueen tärkeimmän ja Pohjois-Karjalassa heikoimmin tunnetun ajanjakson eli historiallisen ajan osalta. Tältä osin maastotyötä ja raporttia on täydennettävä. Vasta täydennyksen jälkeen voidaan kaavasuunnitelman vaikutusta arvioida arkeologiseen kulttuuriperintöön. Vastine: Osayleiskaavatasoiseen työhön ei kuulu parantolan vihersuunnitelmien huomioiminen ja niiden selvittäminen. Parantolaa ja varuskuntaa koskevan sk-merkinnän määräysosaan lisätään lausunnossa esitetty teksti. Parantolaa koskevassa selvityksessä ei ole huomioitu lausunnossa tuotuja kohteita, koska ne on jo purettu.takkusen talo on tarkoitus siirtää

24 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ kirkonkylässä olevalle kotiseutukeskuksen alueelle, jossa se voidaan entisöidä ja ottaa myös esittelykäyttöön. Kontioniemen vanhoille kouluille etsitään uusio käyttöä ja rakennukset on laitettu julkisesti myyntiin. Rakennuksien mahdollinen uusiokäyttö turvaisi parhaiten niiden säilymisen. Suojelumerkinnän laittaminen rakennuksiin tässä vaiheessa taas vaikeuttaisi niiden säilymistä. Arkeologinen selvitys on päivitetty puutteiden osalta. Yleiskaavaselostukseen lisätään kulttuuriympäristöön kohdentuvaa vaikutusarviointia. Vaikutusarvioinnin keskeinen sisältö on seuraava: Parantola-alueella on kaavassa säilytetty SR-merkinnöin inventoitu keskeinen rakennuskanta ja niiden lähiympäristö on merkitty sk-vyöhykemerkinnällä. Yleiskaavassa ei ole osoitettu toimenpiteitä, jotka heikentäisivät alueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Merkittävimmät muutokset kaava-alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin kohdistuvat keskeiseen varuskunta-alueeseen. Osa varuskuntarakennuksista todennäköisesti puretaan ja alueen nykyinen väljä julkisten rakennusten muodostama kokonaisuus muuttuu kaavassa uuden maankäytön myötä. Alueella toisaalta myös säilytetään kaavamerkinnöillä arvokasta rakennuskantaa ja esimerkiksi sisääntuloon liittyvää kokonaisuutta. Yleiskaavaratkaisun myötä kasarmialueen sisäinen maisema muuttuu merkittävästi. Vaikutukset ulkopuolelle ovat vähäisemmät. Järvimaisemassa merkittävimmät muutokset tulevat rannan taustalle osoitetun mökkirakentamisen (RM-alueet) ja kylpylä/hotellin (KL-1-alueen) myötä. Ranta-alueelle on osoitettu yli 25 metriä leveä vihervyöhyke, joka osaltaan vähentää näiden maisemallisia muutoksia. Maiseman muutoksen hallitsemisessa keskeisessä osassa on nykyisen puuston säilyttäminen. Tiemaiseman kannalta keskeistä on istutetun tienvarsipuuston säilyttäminen ja uuden rakentamisen osalta sen sovittaminen olemassa olevan puuston yhteyteen. Sisääntulo entiselle varuskunta-alueelle pohjoisesta säilyy nykyisellään. Sisääntulorakennukset sairaala ja esikunta on merkitty suojelumerkinnällä. Uusi RM-alue jää alemmaksi rinteeseen eikä häiritse sisääntuloa. Tiealueen laajentaminen ja uusi kevyenliikenteen väylä päätien varrella muuttavat tieympäristöä jonkin verran. Merkittävä muutos nykytilanteeseen näkyy uuden tielinjauksen alussa, jossa tielinjauksen muutos, uudet toiminnat kuten kylpylä- ja lomarakennukset muuttavat alueen maisemaa merkittävästi nykyiseen nähden. Uusi kaareva tielinjaus rinteen reunalla on suurin merkittävä muutos tiestön osalta. Alue rakentuu liikenteellisesti uuden tiestön varaan. Toisaalta vanhasta tiestöstä suurin osa jää kehittyvän taajamarakenteen osaksi, joko kaduiksi tai kevyenliikenteen väyliksi. Vanhan varuskunnan asuinalue säilyy kaavassa pääosin nykyisellään. Merkittäviä rakenteellisia muutoksia ei tule tapahtumaan. Kerrostalot

25 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ osoitetaan SR-merkinnöin. Varuskunta-alueella kolme rakennusta on osoitettu suojeltavaksi SR-merkinnällä ja keskeinen varuskunta-alue sk-vyöhykemerkinnällä. Kaavassa puretaan suoraan kaavamerkinnöillä varuskunta-alueelta vain uimahalli, jonka paikalla on varaus paikoitusalueelle, ja joitain varastorakennuksia. Muut rakennukset on periaatteessa mahdollista säilyttää kaavan toteutuessakin. Ratkaisut näistä tehdään asemakaavatasoisessa suunnittelussa. Varuskunta-alueen keskeiset inventoidut alueet: 1. Varuskunta-alueen palvelurakennukset rannan tuntumassa Kaavallisella tasolla alueen käyttö muuttuu olennaisesti ja nykyisestä rakennuskannasta jää pohjoisen sisääntulon yhteyteen kokonaisuus sekä Lautsa. Erityisesti uusi kylpylä/hotellirakennus tulee muuttamaan alueen sisäistä maisemaa suuren kokonsa ja rakennustyyppinsä johdosta. Alueen rakennukset sijaitsevat nykyisin väljästi, mutta yleiskaavan seurauksena alueen rakennuskanta tulee tiivistymään. Suojellusta rakennuskannasta merkittävin muutos tulee esikunnan järvenpuoleiselle maisemalle, jonne alarinteeseen on merkitty uusi lomarakennusten alue. 2. Varuskunta-alueen kasarmit rinnealueella Kaavallisella tasolla väljä inventoitu aluekokonaisuus rajautuu ylärinteelle kasarmirakennusten ympärille. Kaava mahdollistaa nykyisten kasarmirakennusten käytön sekä rakennuskannan uudistamisen. Uusi tielinjaus erottaa ylärinteen kasarmirakennusten alueen alarinteestä, joka kaavassa muuttuu merkittävästi nykyisestä. Kaavan suorat vaikutukset ylärinteen kasarmirakennusten alueelle ovat vähäiset, koska kaava mahdollistaa niiden säilyttämisen. Alarinteen nykyiset rakennukset puretaan yleiskaavan kaavaratkaisun toteutuessa. 3. Varuskunta-alueen huolto ja varastotoimintojen alue Kaavallisesti alue säilyy nykyisen kaltaisena teollisuus- ja varastorakennusten alueena. Kaava mahdollistaa sekä nykyisten rakennusten käytön että rakennuskannan uudistamisen. Rakennuskannan uudistumisen myötä alueelle tulee uusia ajallisia kerrostumia. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Tiivistelmä: Maakuntakaava tulee saattaa lainvoimaiseksi ennen osayleiskaavan hyväksyntää. Nykyisellään maakuntakaavan ohjausvaikutus ei ole riittävä yleiskaavatyölle. On myös huomattava, että ennen oikeusvaikutteisten kaavojen voimaan tuloa liian sitovien ratkaisujen masterplan-suunnittelu ei ole mahdollista. Kaavoituksen tulee olla kaikissa tilanteissa alueen maankäytön ja muun suunnittelun lähtökohta. Kaavaratkaisu Kaavaan on osoitettu suhteellisen laaja asemakaavoitettavaksi osoitettu alue. ELY-keskus pitää hyvänä, että ydinalueen yksityiskohtainen

26 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ suunnittelu toteutetaan asemakaavalla. ELY-keskuksen mielestä rakennusoikeudet tulee esittää kaavassa tarkemmin. Esimerkiksi osalle RM-alueita rakennusoikeus on osoitettu, osalle ei. Myös KL, KL-1 ja PL-alueiden rakennusoikeudet pyydetään esittämään kaavakartalla. Erityisen tärkeää tämä on KL-1-alueella. Kaavaluonnoksesta on hankala arvioida maisema- ym. vaikutuksia tällä keskeisellä alueella kaavaa. ELY-keskus korostaa viheralueiden ja virkistysyhteyksien tarvetta ja merkitystä Höytiäisen ranta-alueella. Sen vuoksi esitetään, että kaavan pohjoisosassa kahden LV-alueen välinen uusi, omarantainen AP-alue poistetaan kaavasta. Muutoin rantavyöhykkeen virkistysyhteys katkeaa tällä kohtaa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Kaavaselostuksessa VATit on dokumentoitu luettelona. Lisäksi VATit tulevat esille kaavaselostuksen eri osissa. Asiaa voi edelleen tarkentaa vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Suunnittelualue sijoittuu kokonaisuudessaan yhdyskuntarakenteellisesti keskeiselle VT 6:n ja maakuntakeskuksen lähialueelle. Erityisesti toimivan aluerakenteen osiota, sisältäen eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, suhteessa valittuun maankäyttöratkaisuun esitetään vielä tarkennettavan. Vaikutusten arviointi ELY-keskuksen mielestä vaikutusten arviointi on pääosin hyvin laadittu. Arviointia voidaan edelleen terävöittää lisäämällä siihen laajemmin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulma. Pintapuoliseksi jää myös Höytiäisen ranta-alueella tapahtuvien maankäytön muutosten vaikutukset ympäristöön, vesimaisemaan ja virkistyskäyttöön. Luontoasiat Kaavan linnustoselvitys on tehty pelkästään Tiira-havaintojärjestelmän tietojen pohjalta. Koko kaava-aluetta koskeva metsä- ja rantalinnustoselvitys sekä selvitys luontodirektiivin liitteen IV-lajien osalta tulee tehdä ennen kuin kaavaa viedään eteenpäin. Satamalahden pohjukassa oleva SL-rajausta tulee tarkistaa. Alueella on vuosina pesinyt muun muassa uhanalainen valkoselkätikka. Tikan pesimäympäristö tulee sisällyttää SL-rajaukseen. Rantavyöhykkeen virkistysalueilla tulee pohtia s-lisämerkintää alueilla, joilla on tarpeen säilyttää maisemallisesti arvokasta rantapuustoa. Leiriniemen ja Sairaalasuon alueet voi osoittaa luonnosuojelualueiksi (SL). Ko. alueet on kaavaluonnoksessa osoitettu luo-merkinnällä. Hirviniemestä Kontioniemen kärkeen ulottuva ranta-alue tulee jättää rakentamatta riittävän leveälti. Ulkoilureitti tulee osoittaa rantavyöhykkeelle.

27 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Ampumamelu Kaavassa on huomioitu alueelle mahdollisesti rakennettavan ampumahallissa harjoitettavan ampumatoiminnan teoreettinen melualue (Lalmax > 60 db). Rajauksen sisäpuolelle sijoitettavien toimintojen yksityiskohtaisessa maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksessa asetetut ulko- ja sisämelua koskevat ohjearvot. Kyseiselle alueelle ei saa sijoittaa meluhaitoille herkkää toimintaa. Kaavaluonnoksessa valtaosa melualuetta on maa- ja metsätalousaluetta, jolle kohdistuu ulkoilukäyttöä ja maisema-arvoja (MU) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). Teoreettisen melualueen sisäpuolelle jää yleisten urheilu- ja liikuntapalvelujen alueet (YU-1 ja YU-2). Lännessä teoreettinen melualue ulottuu myös retkeily- ja ulkoilualueelle (VR). Pilaantuneet maa-alueet ELY-keskus edellyttää vanhan halikkorata-alueen osalta puhdistettavaa/kunnostettavaa tai arvioitavaa maa-aluetta osoittavaa kaavamerkintää (saa). Kaavaluonnoksen mukaan vanhalle haulikkoradan vaikutusalueelle sijoittuu osittain matkailupalvelujen alue (RM), venesatama tai venevalkama (LV) ja retkeily- ja ulkoilualue (VR). Huomattava osa haulikkoradan pilaantuneesta alueesta tulee kaavaluonnoksen mukaan olemaan aleella, jolle rakennetaan joko satamarakenteita, infraa tai matkailupalveluja. Tämä tarkoittaa myös sitä, että alueella tullaan tekemään merkittäviä maankaivuutoimenpiteitä, jotka edellyttävät pilaantuneen maaperän kaivutöitä ja jätteeksi luokitellun kaivetun maa-aineksen luonteensa mukaista käsittelyä. Pohjavesialueet Pohjavesialuetta (pv) koskevaan määräykseen liitettävä seuraava määräys: Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueella on kielletty sellaiset toimenpiteet (mm. jätevesien imeyttäminen), joista voi olla ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :n (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisia seurauksia. Lisäksi alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittaa vesilain 3 luku (luvanvaraiset vesitaloushankkeet). Muuta LP- ja LV-kaavamerkinnät puuttuvat merkinnöistä ja määräyksistä. Uusien ja olemassa olevien rakennuspaikojen symboliikkaa pyydetään tarkentamaan. ELY-keskus suorittaa kaava-alueelle maastokäynnin kevään 2015 aikana, jonka myötä ELY-keskus tarkentaa lausuntoaan kaavan ehdotusvaiheessa. Vastine: Kaavaehdotukseen ei lisätä asemakaavoitettavien alueiden rakennusoikeuksia. Nämä ratkaistaan asemakaavoitusvaiheessa.

28 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Yleiskaavasta poistetaan golfkentän viereiset asemakaavoitettavan alueen ulkopuoliset RM-alueet. Varuskunta-alueen rakentamisen mahdollinen määrä on arvioitavissa alueelle laadittujen alustavien havainnekuvien pohjalta. Yleiskaavassa tarkastellaan koko Kontioniemen tulevaisuuden käyttöä; ranta-alueen virkistyskäytön turvaaminen tulevaisuudessa on yksi keskeisimpiä tavoitteita. Mutta se ei saa estää myös muita maankäytön muotoja, kuten rantarakentamista alueilla, missä se ei ole kokonaisuuden kannalta haitallista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osioita tarkennetaan selostukseen esitettyjen asioiden osalta. Linnustoselvitystä täydennetään esitetyllä tavalla. Satamalahden pohjukassa olevaa SL-rajausta tarkistetaan (sovitaan rajaus ELY:n kanssa). Maisemallisesti arvokkaiden rantametsien merkintää tarkennetaan (V/s). Leiriniemen alue merkitään luonnonsuojelualueeksi. Pilaantuneiden maa-alueiden kaavamerkintää täydennetään määräyksen ja kaavaan merkinnän osalta ja alueella oleva RM-merkintä poistetaan. Pohjavesialuetta koskeva määräys sekä muut puuttuvat merkinnät lisätään kaavaehdotukseen. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy: Koska osayleiskaavan luonnosvaiheessa ei ole esitetty mahdollisesti myöhemmin rakennettavien 20 kv sähköjohtojen ja muuntamoiden tarkkoja paikkoja, esitämme kaavan seliteosassa mainittavan seuraavaa: Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa 20 kv sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Käytämme alueella verkon rakentamisessa maakaapelia ja puistomuuntamoita, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset: - johtoalueen leveys 4 metriä (2 metriä johdon molemmin puolin) - muuntamoiden suoja-alueen säde on 10 metriä Vastine: Kaavaehdotuksessa huomioidaan lausunnossa esitetyt näkemykset. Metsähallitus Tiivistelmä: Valtion maille merkityt MU-alueet tulisi muuttaa kaavassa M-alueeksi, tai pienentää merkittävästi koskemaan vain YU- ja LP-alueiden läheisyyttä. Kaavaluonnokseen merkityt MU-alueet ovat normaalia metsätalousaluetta, eikä niillä ole erityisiä maisema-arvoja. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu myös kyseenalaistuu, koska radan itäpuolinen alue on kokonaan M-aluetta. Teoreettisen melualueen ame-rajauksen alueelle merkitty MU-alue on ristiriitainen, Metsähallituksen mielestä ulkoilua ei tule ohjata kaavalla melualueelle. Kaava-alueen VR-alue tulisi rajata käsittämään rantavyöhyke ja ampumahiihtostadionin latuverkoston lähiympäristö. Metsähallitus esittää