/

Transkriptio

1 ] ENSUU 2(2) / Viite Alustava vastaus kuntalaisaloitteeseen, Kiihtelysvaara, Hietajärvi Olettetehnytyhdessä kans sa aloitteen kaupungin omistaman tilan asemakaavoittamisesta pientalorakentamiseen. Tila sijaitsee lähellä Kiihtelysvaaran kirkonkylää Hietajärven rannalla jo asema kaavoitetulla alueella. Tilan pinta-ala on noin 2,4 haja sillä on noin 400 metriä luonnollista rantaviivaa. Alue on varattu asema-ja yleiskaavassa matkailuunja venevalkamalle. Alueelle on rakennettu vesi-ja viemärijohdot. Kaupunkirakenneyksikön yhdyskuntasuunnittelu selvittää mahdollisuudet aloit teen mukaiseen kaavamuutokseenja rakentamiseen. Teemme karkean luon noksen mahdollisesta maankäytöstä, selvitämme alustavasti reunaehdotja kau pungille aiheutuvat kustannukset ja arvioimme kysynnän. Asiaan palataan tä män jälkeen. Asiaa hoitaa maankäytön suunnittelija Vesa Huohvanainen (vesa.huohvanainen jns.fi, p ). Terveisin Juha-Pekka Vartiainen kaavoituspäällikkö juha-pekka.vartiainen jns.fi Joensuun kaupunki / Kaupunkirakenneyksikkö Muuntamontie, Boioo Joensuu r3 WWW,JQENSUU,FI

2 Vapaa-aikalautakunta Vastaus Taneli Gröhnin ynnä muiden kuntalaisaloitteeseen liikuntapuistotoiminnan järjestämiseksi 3777/ /2014 VAPAALK Taneli Gröhnin ym. kuntalaisaloitteessa esitetään matalan kynnyksen liikun tapuistotoiminnan järjestämistä Joensuuhun. Aloitteessa toivotaan maksuttomanja monipuolisen liikkumisen mahdollisuuksia nuorille liikuntapuistoympäristössä, johon voisi liittää myös ohjatun liikuntatoiminnan. Joensuussa on runsaasti maksuttomia liikuntaolosuhteita. Mehtimäen urhei lupuiston alueella on monipuolinen liikuntapaikkatarjonta, josta merkittävää osaa voi hyödyntää maksutta. Joensuun keskusta-alueella on kattava verkosto koulujen pihoja sekä lähiliikuntapaikkoja, joita voi vapaasti hyödyntää matalan kynnyksen toiminnassa. Aloitteessa esiin nostettua ohjattua toimintaa Joensuussa järjestävät pääasiassa yhdistykset. Kaupungin tärkein tehtävä on tarjota olosuhteet ja mahdollistaa toiminnan järjestäminen kaupungin ylläpitämillä liikuntapaikoilla. Liikuntapuistomaista toimintaa Joensuun kaupungin liikuntapalvelut järjestää Mehtimäen urheilupuiston alueella Liikuttavia Tekoja -tapahtumassa. Tapahtumaan osallistuu lukuisia yhdistyksiä toiminnallisilla esittelypisteillään, jotka ovat tapahtumakävijöille ohjattuja ja maksuttomia. Tapahtuma järjestetään nyt toista kertaa, ja pohdinnassa on toimintamallin vakiinnuttaminen osaksi vapaa-aikakeskuksen toimintaa. Käynnistymässä olevassa Kansalaislähtöinen kehittäminen Joensuun seudulla ohjelma mahdollistanee esimerkiksi aloitteessa kuvatun kaltaisen pienimuotoisen liikuntapuistotoiminnan olemassa olevilla liikuntapaikoilla. KAKE-ohjelman tavoitteena on edistää nimenomaan omaehtoista kehittämistä ja koota ihmisiä kehittämään elämäntilannettaan ja asuinympäristöään. Ohjelmassa voidaan luoda uutta tai kohentaajo olemassa olevaa toimintaa. Myös kestävän kehityksen näkökulmasta lähiliikuntaolosuhteiden hyödyntä minen on ensiarvoisen tärkeää. Lähimetsätja -viheralueet, lähiliikuntapaikat, koulujen pihat sekä muut jalkaisin tai pyörällä saavutettavat kohteet ovat hyviä paikkoja kaveriporukoiden omatoimiseen liikkumiseenja pelailuun. Valmistelija: liikuntasuunnittelija San Jormanainen Vapaa-aikajohtajan päätösehdotus: Vapaa-aikalautakunta päättää antaa edellä kirjatun vastauksena Taneli Gröhnin ym. kuntalaisaloitteeseen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

3 Jäsen Martti Rutanen poistui kokouksesta tämän pykälän päätöksen jälkeen klo 17.1.

4 Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus ?015 Vastaus kuntalaisaloitteeseen karjalan kielen esiin tuomisesta Joensuun kaupunkiympäristössä 3906/ /2014 KRAKLK Karjalaisten Kotiseutualue -hanke on tehnyt Joensuun kaupungille aloitteen, jossa esitetään karjalan kielen esiin tuomista Joensuun kaupunkiympäristössä. Konkreettisina asioina aloitteessa esitetään karjalankielisiä nimikylttejä osalle keskustan katuja, karjalankielisiä tervetulotoivotuksia asemilleja karjalan kielen käyttämistä joidenkin uudisalueiden katunimissä. Joensuun katunimitoimikunta on keskustellut asiasta sähköpostikokouksessa. Toimikunta ei ole nähnyt karjalan kielen käyttämiselle Joensuussa hyviä perusteita, koska Joensuu ei ole eikä ole ollut karjalan kielen aluetta. Täällä puhuttu kieli kuuluu suomen kielen itäisiin savola is mu rte isi i n. Joensuun seudulla tunnetaan mielellään sympatiaa Karjalaa kohtaan ja ko rostetaan omaa karjalaisuutta. Karjalan kieli ei kuitenkaan ole luontainen osa tämän alueen identiteettiä. Kuvitteellisella Karjalan kartalla Joensuu olisi sen läntisiä ääreisosia. Vaikka Joensuu hahmottuu Suomen kartalla itäiseksija karjalaiseksi kaupun giksi, on Joensuun historia suomenkielinen. Kaupungin lähes 170-vuotisen olemassa olon alkuaikoina käytettyjä kieliä ovat olleet myös venäjä ja ruotsi, varmasti myös karjala. Itsenäistyminen ja sotien jälkeinen rautaesiripun aika leikkasivat varsin tehokkaasti yhteyden itäisempään karjalankieliseen Karjalaan. Joensuu muuttui leimallisemmin suomenkieliseksi. Nykyinen monikulttuuristuminen voi ehkä muuttaa tilannetta yllättäviinkin suuntiin. Karjalan kielen ottaminen näkyvään julkiseen käyttöön ei kuvaisi tämän alueen kulttuuriperinnön olennaista sisältöä. Se koettaisiin hyvin todennäköisesti vieraana, päälle liimattuna elementtinä. Varsinkaan nyky-joensuussa karjalan kielelle käännetyt kadunnimetja tervetulotoivotukset eivät olisi kotonaan. Karjalan kieltä ei tulisi ottaa Joensuussa käyttöön yleisessä nimistössä, lukuun ottamatta mahdollisesti erikseen harkittavia uudisalueiden paikannimiä. Näissäkin olisi hyvä käyttää sellaisia nimiä,jotka avautuvat ilman suurta vaivaa myös pohjoiskarjalaiselle valtaväestölle. Tällaisia karjalan kieleen vivahtavia, paikallismurteissa käytettyjä ilmaisuja lienee löydettävissä ilman erityistä vaivannäköä. Valmistelija: kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se antaisi edellä kirjoitetun vastaukseen aloitteeseen, joka koskee karjalan

5 kielen esiin tuomista Joensuun kaupunkiympäristössä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. KH Kesänaikana on käyty vilkasta julkista keskustelua karjalan kielestä, sen his toriasta ja asemasta Joensuussa. Sekä asiantuntijoiden kirjoitukset että mie lipiteiden moninaisuus on osoittanut, että aihe koetaan sekä kiinnostavaksi että tärkeäksi. Katunimitoimikunta kävi pitämässään kokouksessa läpi siihen mennessä tullutta palautetta ja on edelleen aiemmin lausumansa näkemyksen takana. Toimikunnan vastine kirjoituksiin on liitetty aloitteen käsittelyaineistoon ja kaupunginhallitukselle tiedoksi. Aloitteessa on esitetty, että kaupunki asettaisi suomenkielisten katunimien vierelle karjalankieliset katunimet Siltakadulta risteävien katujen kulmaan. Lisäksi on esitetty karjalankielisten infotaulujen ja tervetuloa toivotusten asettamista sekä rautatieasemalle että lentoasemalle. Maankäyttöja rakennuslain mukaan asemakaavassa määrätään kadun tai muun yleisen alueen nimi. Ne voidaan myös muuttaa kunnan erillisellä päätöksellä. Virallisilla opastekylteillä, kuten katunimikylteillä, ohjataan kulkijoita mah dollisimman selkeästi ja havainnollisesti oikeaan osoitteeseen. Nimikylttien selkeys ja yksiselitteisyys on erityisen tärkeää pelastustoimen näkökulmasta. Nimikylttien perusteella ei saa syntyä tilannetta, jossa hätätilanteessa tarvittava apu ohjautuisi väärään paikkaan. Avun hälyttäminen pitää pystyä tekemään aina oikeaan viralliseen osoitteeseen, vaikka hälytyksen tekijä ei olisi paikkakuntalainen. Virallisista katunimistä poikkeavat kyltit voivat aiheuttaa turhia riskejä avun saamisessa. Tämän vuoksi kadut tulee merkitä vain niille annetulla virallisilla nimillä. Matkailija voi katukylttien perusteella päätellä myös kunnassa käytettävät vi ralliset kielet. Kielilain mukaan Joensuu on yksikielinen kunta. Vaikka karjalan kieli on saanut vähemmistökielen statuksen se ei kuitenkaan ole Joensuun virallinen kieli. Alueen karjalaisuus onkin syytä nostaa esille jollakin muulla tavoin kuin katukylteillä. Mikäli karjalankieltä halutaan tuoda näkyville, tulisi kohde! kohteet valita har kiten. Matka ilijoille hyvin näkyviä elementtejä Joensuussa ovat sillat. Joensuun ruutukaava-alueen silloille voidaan etsiä epäviralliset karjalankieliset nimet, joita olisi mahdollista hyödyntää myös matkailumarkkinoinnissa. Erityisesti Ylisoutajan silta ja vanhat sillat muodostavat elämyksellisenja kiinnostavan kulkureitin. Virallisten käytössä olevien nimien lisäksi kaupunki voisi harkita karjalankielisten nimien antamista näille silloille. Rautatieaseman ympäristö on tällä hetkellä varsin jäsentymätön ja koko alueen suunnittelu on käynnissä. Tässä vaiheessa ei ole järkevää sijoittaa alueelle uutta infotaulua. Lentoaseman infotaulut eivät kuulu Joensuun kaupungin vastuulle. Maakuntaliitto on parhaillaan selvittämässä tervetulokylttien asettamista lentoasemantien varteen. Tavoitteena on korostaa erityisesti metsäpääkaupunki imagoa.

6 Jatkossa erilaisten kaupungin omien infotaulujen uusimisen yhteydessä kaupunki on valmis tapauskohtaisesti ottamaan mukaan myös karjalankielen käytön. Erityisesti raja-alueilla karjalankielen käyttöä pyritään edistämään. Kaupungin lisäksi karjalankielen näkyvyyttä voivat edistää useat muut toimijatja erilaisten hankkeidenja tapahtumien yhteydessä on mahdollista nostaa asia esille. Valmistelija: Tekninen johtaja Karjalan kielen esille tuominen jatkossa kaupungin infotauluissa on mahdollisuus, jonka toteuttaminen tapaus-ja paikkakohtaisesti harkiten on hyvin perusteltua. Karjalan kielen näkyvyyttä voivat kaupungin lisäksi edistää myös muut toimijat edellä mainitulla tavalla tapahtumien ja hankkeiden yhteydessä, mutta myös tuomalla karjalan kieli esille omien rakennustensaja kohteidensa infotauluissa tai vastaavissa. Kaupunki voi osaltaan olla myötävaikuttamassa asian nykyistä parempaan esille tuloon myös tällä tavalla. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa edellä kirjoitetun vastauksen aloitteeseen, joka koskee karjalan kielen esiin tuomista Joensuun kaupunkiympäristössä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

7 JtD E s Li ti Vastaus Pohjois-Karjalan luustoyhdistys ry Puheenjohtaja Marja-Leena Päivinen Sihteeri Tuula Pirnes Kuntalaisaloite Joensuun kaupunginvaltuustolle osteoporoosihoitajan saamiseksi Pohjois-Karjalan luustoyhdistys ry esittää kuntalaisaloitteessaan, että terveydenhuollon periaatteena pitää olla se, että ensimmäisen pienenergisen murtuman toteaminen käynnistää automaattisesti toimenpiteet, jotka johtavat seuraavan murtuman riskin arviointiin sekä mahdolliseen osteoporoosin diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen. Potilas tarvitsee riittävän omahoidon ohjauksen, tarvittaessa luulääkityksen sekä säännöllisen hoidon tehon seurannan. Pohjois-Karjalan luustoyhdistys ry esittää kuntalaisaloitteessaan osteoporoosi-/murtumahoitajajärjestelmää. Joensuun perusterveydenhuollossa on käytössä osteoporoosin hoitoketju Pohjois-Karjalan alueella, joka pohjautuu Käypä hoito- suositukseen. Osteoporoosin alueelliseen hoitoketjun kohderyhmänä ovat terveydenhuollon henkilöstö perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Osteoporoosin Käypä hoito- suosituksella pyritään parantamaan osteoporoosin diagnostiikkaa ja luomaan yhtenäinen käytäntö osteoporoosin ehkäisyäja hoitoa varten. Ennen murtumaa osteoporoosin diagnoosi on mahdollista tehdä ainoastaan luuntiheysmittauksetla. Väestötasolla luuntiheyden seulonta ei ole tarkoituksenmukaista. Seutonta tulee suunnata murtuman sairastaneisiin ja suuren riskin potilaisiin. FRAX (Fracture Risk Assessment Toot) on murtuminen riskitekijäanalyysi. Se laskee riskitekijöiden perusteella lonkkamurtumanja tärkeimpien osteoporoottisten murtumien todennäköisyyden (%) kymmenen vuoden ajaksi, mikä helpottaa murtumariskin kokonaisarviota ja hoitopäätöksen tekoa. Osteoporoosin ehkäisyssä keskeisiä väestötason kohteita ovat kalsiuminja D vitamiinin riittävästä saannista huolehtiminen, oikeista liikuntatottumuksista huolehtiminen, tupakoinnin lopettaminen ja kaatumisen ehkäisy. Ravinnon kalsium on ensisliainen kalsiumin saannin turvaaja. Osteoporoosin lääkehoito on kohdistettava suuren tiskin potilaisiin. Osteoporoosin alueellisen hoidon järjestelyt on aloitettava murtuman jo sairastaneista. Erityistä huomiota vaatii nikamamurtumapotilaiden tunnistaminen. Pohjois-Karjalan alueella osteoporoosin hoitoketjun tavoitteena on löytää matalaenergisten murtumapotilaiden joukosta osteoporoosipotitaatja saada nämä henkilöt diagnostiikan, hoidon ja sekundaariprevention piiriin. Löytää osteoporoosin suhteen korkean riskin henkilöt ja saada heidät diagnostiikanja hoidon piiriin ja kiinnittää huomiota erityisesti läkkäiden kaatumisten ehkäisyyn. Tavoitteena on vähentää osteoporoottisten murtumien määrää Pohjois-Karjalassa. Matalaenergisellä murtumalla tarkoitetaan lonkka-, nikama-, ranne- jalkaterä- tai olkavarren yläosan murtumaa, joka on syntynyt kaaduttaessa samalla tasolla tai pudotessa alle metrin korkeudelta. Perusterveydenhuollossa osteoporoosin diagnosoinnin jälkeen tulee kiinnittää huomiota osteoporoottisten murtumienja uusintamurtumien ehkäisytoimenpiteisiin, joita ovat terveet elämäntavat, riittävä liikunta, monipuolinen ravitsemus, riittävä D-vitamiininja kalsiumin saanti, tupakoinnin lopettaminen ja kohtuullinen alkoholin käyttö. Tärkeää on myös arvioida ja hoitaa kokonaisvattaisesti varsinkin iäkkäiden kaatumisriskiä. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota riskipotilaiden fyysiseen kuntoon, ravitsemukseen, näkökykyyn, monilääkitykseen, uni-ja rauhottavien lääkkeiden käyttöön, apuvälineiden tarpeeseenja ympäristön riskitekijöihin. Perustellusta syystä lääkäri voi tehdä lähetteen luuntiheysmittaukseen PKSSK:aan. Joensuun kaupunki 1 Sosiaali-ja terveyskeskus Torikatu i8 A 4 krs., Boioo Joensuu / p WWWJOENSUU.FI

8 JfD E [\ s ii ti Vastaus Pienienergisen murtuman saaneille (yli 50- vuotiaat naiset ja yi 6o- vuotiaat miehet) tehdään vaaratekijöiden selvitys murtumahoidon yhteydessä FRAX- riskilaskurilla. Ilman murtumaakin voidaan osteoporoosin vaara arvioida FRAX- riskilaskurina. Osteoporoosin hoitoketjua ollaan Joensuun terveyskeskuksessa kehittä mässä PKKS:n hoitoketjun mukaisesti. Joensuun pewsterveydenhuoltoon ei ole nimetty osteoporoosin vastuuhoitajaa, koska yleensä osteoporoosia sairastavilla on myös muita sairauksia, jotka edellyttävät asiakkaan kokonaisvaltaista hoitamista eikä pelkästään osteoporoosin hoitoa. Joensuun terveyskeskuksessa on terveysasemilla käytössä aluehoitajajärjestelmä, jonka tarkoituksena on kohdata asiakkaat kokonaisvaltaisesti. Aluesairaanhoitajan tehtävinä pitkäaikaissairauksien hoidossa (esim. astma, tyypin 2 diabetes, sepelvattimotauti, verenpainetauti, reuma, psyyken sairaudet, luustosairaudet, muistisairaudet) ovat hoidon ohjaus ja voimavarojen tukeminen, lääkehoidon ja kotimittausten ohjaus ja seuranta, laboratoriokokeiden määrääminen sekä vastausten tulkinta yhdessä lääkärin kanssa, elintapaohjausja - neuvonta (ravitsemus, liikunta, päihteet), tupa kkavieroitus. Terveyskeskussairaala- ja kotihoidossa sekä ikäneuvolassa hoito-ja kuntoutushenkilökunta huomiol kokonaisvaltaisesti mm. kaatumisriskitja apuvälineiden käyttötarpeen sekä antavat omahoitoa tukevaa ohjausta ja neuvontaa. Terveyskeskuksen fysioterapia tarjoaa palveluja, jotka edistävät tai ylläpitävätterveyttä, liikunta- ja toimintakykyä. Fysioterapialla tuetaan omaehtoista kuntoutumista yhteistyössä asiakkaiden, potilaiden, omaisten ja muiden liikunta- ja kuntoutuspalveluja tuottavien tahojen kanssa. Fysioterapeutti on kaikenikäisten terveiden sekä sairaiden liikkumis-ja toimintakyvyn asiantuntija. Siilaisen terveysasemalla on pidetty akuuttia tuki-ja liikuntaelinsairauspotilaiden fysioterapeutin vastaanottoa syyskuusta 2014 alkaen. Akuuttia tuki-ja liikuntaelinsai rauspotilaiden fysioterapeutin vastaanottotoimintaa ollaan laajentamassa muille terveysasemille vuoden 2015 aikana. vs. johtava ylilääkäri Leena Timonen Joensuun kaupunki / Sosiaali-ja terveyskeskus Torikatu 18 A t, krs., Bo;oo Joensuu / p WWWJOENSUU.FI

9 - Kiihtelysvaaran - kaupunki Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Vastaus Kiihtelysvaaran pitäjäjulistus -kuntalaisaloitteeseen 4429/ /2014 KH Kiihtelysvaaran kyläyhdistykset luovuttivat 20. lokakuuta 2014 kaupunginhal litukselle allekirjoittamansa liitteenä olevan pitäjäjulistuksen. Kyläyhdistysten toimesta tullaan vuoden 2005 alusta Joensuun kaupunkiin lii tetyn Kiihtelysvaaran kunnan aluetta kutsumaan Kiihtelysvaaran pitäjäksi. Pitäjäjulistuksessa kyläyhdistykset esittävät Joensuun kaupungille, että kau punki vastedes hallinnossaan tulisi käyttämään Kiihtelysvaaran alueesta pitä jäjulistuksen mukaisesti pitäjänimitystä. Pitäjäksijulistautumisen tarkoituksena on nostaa esille Joensuun kaupunkiin liittyneen kunnan alueen,joka ei välittömästi liity nykyiseen kaupunkitaajamaan, erityisasema niin palvelujen säilymisen, alueen elinvoimanja demokratian kehittämisen kannalta ja ylipäänsä alueella asuvien kuntalaisten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden uskon turvaamisessa. Kyläyhdistykset uskovat pitäjänimityksen vahvistavan alueen asukkaiden identiteettiä ja tuovan lisääntyvän yhteisöllisyyden vahvemmaksi voimavaraksi.pitäjätoiminta mahdollistaisi kaupungin käyttöön uutena voimavarana ns. suoran demokratian toimintamallin, joka todennäköisesti toisi koko kaupungin kehittämiselle lisäarvoa. Esitys on tulkittava kuntalain 285:n (uusi kuntalaki 215) mukaiseksi kunta (aisaloitteeksi. Pitäjäjäjulistuksessa esitetään seuraavaa: pitäjätoiminnan käyttöön luovutetaan entisen Kiihtelysvaaran kunnan vaakunan, viirinja lipun käyttöoikeus lähtisi yhteistyössä kyläyhdistysten kanssa kehittämään pitäjä neuvoston toimintaa lähidemokratian toteuttamiseksi - kaupunki harkitsisi pitäjänimityksen käyttöönottoa myös muiden 2000-luvulla Joensuun kaupunkiin liittyneiden kuntien osalta - Kiihtelysvaaran pitäjätoiminnan kehittämistä voisi käyttää pilottihankkeena - Joensuun kaupunki yhtyisi pitäjäjulistukseen ja ryhtyisi toteuttamaan perus tettavan Kiihtelysvaaran pitäjätoimijan kanssa edellä esitettyjä toimintoja ja käyttäisi pilotointia varten vuoden 2015 budjetin määrärahoja Uuden kuntalain (410/2015) 22 5:ssä todetaan osallistumis-ja vaikuttamis mahdollisuuksista seuraavasti: Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjilläon oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

10 1) järjestämällä keskustelu-ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja; 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; 5) suunnittelemallaja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Uuden kuntalain (410/2015) 36 :ssä lausutaan alueellisista toimielimistä seu raavasti: Valtuusto voi asettaa alueellisia lautakukuntia tai johtokuntia edistämään kunnan osa-alueen asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Valtuusto voi päättää, että alueellisen toimielimen jäsenet tai osa jäsenistä valitaan kunnan asianomaisen osa-alueen asukkaiden esityksestä. Alueellisen toimielimen tehtävänä on kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kunnan osa-alueen kehittäminen. Alueelliselle toimielimelle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen kuntastrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä asioissa, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien elinympäristöön, työntekoon sekä muihin oloihin. Alueellisen toimielimen muista tehtävistä ja toimivallasta määrätään hallinto säännössä. Kaupunginsihteeri tapasi asian valmisteluun liittyen Kiihtelysvaaran kyläyh distysten edustajia Kiihtelysvaarassa ensimmäisen kerran keskiviikkona lo.12.2o14.tilaisuudessa keskusteltiin aloitteen sisällöstä, asian jatkovalmis telustaja sen edellyttämistä toimenpiteistä. Tilaisuudessa tuotiin kaupungin puolelta myös esille talousarvion yhteydessä kaupunginvaltuuston hyväksymä kirjaus siitä, että maaseutupoliittinen ohjelma päivitetään vuonna Esillä oli myös Kiihtelysvaaran mahdollisesti perustettavaan yhteiskunnalliseen yritykseen liittyvä valmistelutyöja sen mahdollinen kytkeytyminen pitäjäneuvoston toimintaan. Myöskään laajentuneen kaupungin sisäisessä kielenkäytössä ei ole löytynyt Joensuuhun liittyneiden kuntien aluetta koskevaa yhtenäistä nimitystä, pu hutaan Ilitosalueista, Ilitoskunnista, entisistä kunnista, kaupunginosista jne. Pitäjänimityksen käyttöönotto olisi mahdollinen ratkaisu selkiinnyttää tilannetta. Kaupunginhallitus päätti käynnistää osana kansalaisvaikuttamisen edistämistä asian jatkovalmistelun - nimesi kaupunginsihteerin vastaamaan kaupungin osalta jatkovalmistelusta yhteistyössä Kiihtelysvaaran kylien edustajien kanssa Kaupuginhallitus totesi, että Kiihtelysvaaralaiset kyläyhdistykset nimeävät edustajansa valmistelutyöryhmään mennessä ja määräsi valmistelutyön aikataulun siten, että tarkempi ehdotus aloitteen aiheutta mistajatkotoimenpiteistä saadaan kaupunginhallitukselle men nessä. Lopulliset päätökset asiassa kaupunginhallitus päätti tehdä jatkovalmistelun perusteella.

11 Asian jatkovalmistelu Kyläyhdistysten edustajina (jäseninä tai varajäseninä) valmistelutyöryhmän työhön/kokouksiin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Heikki Nuutinen, Alavi Jukajärvi-seudun kyläyhdistys Veli-Pekka Peltonen, Kiihtelysvaaran Eteläiset kylät ry Kyösti Vatanen, Kiihtelysvaaran Eteläiset kylät ry Olli Virmajoki, Huhtilammen kyläyhdistys ry Eevi Väistö, Kiihtelyksen kyläyhdistys ry Juhani Rouvinen, Kiihtelyksen kyläyhdistys ry Hannu Jaakkonen, Raatevaaran kyläyhdistys ry Katariina Ahlholm, Raatevaaran kyläyhdistys ry Irma Nuutinen, Uskalin kyläyhdistys ry Marjatta Vatanen, Uskalin kyläyhdistys ry Timo Posti, Keskijärvi-Röksän kyläyhdistys ry Lisäksi kokouksiin ovat osallistuneet kaupunginsihteeri Jari Horttanainen, ke hittämispäällikkö Aaro Piipponenja projektisunnittelija Marja Tiittanen. Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa (17.2., ja ). Ensimmäisessä kokouksessaan ( ) työryhmä kävi yleiskeskustelun valmistelutyöryhmän tehtävästä, tutustui asiaan liittyvään materiaaliin ja kävi keskustelua kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksista, pitäjäneuvoston mahdollisesta asemasta ja tehtävistä ja suoritti aiheeseen liittyää ideointia. Toisessa kokouksessaan ( ) tutustuttiin Juhani Rouvisen tekemään selvitykseen lähidemokratian malleista Suomessa. Esityksessä nostettiin esille mm. Yläkemijoen aluelautakuntamalli. Kokouksessa käytiin keskustelu pitäjäneuvoston toiminta-ajatuksesta, tavoitteista (teemoina alueen elinvoiman turvaaminen, kuntalaisten osallisuudenja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, järjestöjen, kuntalaistenja yrittäjien yhteisen vuoropuhelun ja vaikuttamisen mahdollistaminen)ja tehtävistä edellisen kokouksen esitysten/ideoiden pohjalta.edelleen käytiin alustavaa keskustelua pitäjäjäneuvoston toimintamallistaja jäsenten valinnasta. Kolmannessa kokouksessaan ( ) työryhmä teki yksimielisesti jäljempänä näkyvän esityksen aloitteessa tarkoitetun pitäjähallinnon toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. Työryhmän kokousten muistiot ovat liitteenä. Työryhmä esittää yksimielisesti hallintomalliksi neuvottelukuntaa, jonka nimi on pitäjäneuvosto. Neuvottelukunnalla tarkoitetaan kaupungin ja alueen asukkaiden yhteisesti nimeämää toimielintä, joka voi kaupunginhallinnossa näkyä ns. virallisena toimielimenä, mutta jolla ei ole itsenäistä päätösvaltaa eikä taloudellista toimintaa. Tehtävät määritellään neuvottelukunnan perustamispäätöksellä. Työryhmä esittää pitäjäneuvoston tehtävät määriteltäväksi aluksi seuraavasti: aikaansaada vuorovaikutteinen suhde kaupungin hallinnon ja pitäjäläisten välille (edustuksellisenja suoran demokratian yh

12 teistyö) O kansalaisten laaja ja välitön osallistuminen kuten palveluiden yhteissuunnittelua, valmisteluosallisuutta, toimintaosallisuutta (ovat yhteistoiminnallisia asioidenhoitotapoja -osallisuusja vaikuttaminen) O asiakasdemokratian edistäminen O järjestöjen, kuntalaisten ja yrittäjien yhteisen vuoropuhelun ja vaikuttamisen mahdollistaminen (yhteisön aktivointi) O elinvoimaisuuden kehittämiseen liittyvä pitäjän markkinointi ja kehittämishankkeiden toteuttaminen ja rahoittaminen siten kuin budjetissa on tarkoitukseen osoitettu määrärahoja O kuntalain 36 :n mukaiset tehtävät (lausunnon antaminen kun tastrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä asioissa, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin) Pitäjäneuvostolle annetaan oikeus entisen Kiihtelysvaaran kunnan lipun, viirinja vaakunan käyttöön Kiihtelysvaaran pitäjän lippuna, viirinäja vaakunana. Pitäjähallinnon resurssiksi kehitetään nykyistä palvelupisteen toimintaa re sursoimalla lisää tarvittavien toimintojen kehittämiseksi. Entinen kunnanvi rasto/kiihtelyspirtti/palvelukeskus nimetään Pitäjäntuvaksi. Johtopäätöksetjajatkotoimenpiteet (kaupunginsihteeri): Työryhmä ei siten esitä kuntalain 36 :n mukaisen alueellisen lautakunnan tai johtokunnan perustamista, vaan tavoitteena on lähidemokratianja kuntalaisten osallistumisen edistäminen ja toimintamallien pilotointi vapaa muotoisemman/epävirallisemman pitäjäneuvoston (neuvottelukunta) avulla. Pitäjäneuvoston jäsenet tulisivat Kiihtelysvaaran alueen toimijoiden esittäminä. Esityksessä tulisi huomioida riittävä alueellinen edustavuusja tasa-arvo. Neuvottelukunnalla ei olisi hallintosäännön mukaista päätösvaltaa ja se olisi luonteeltaan epäpoliittinen toimija. Kaupunginhallitus mahdollisesti nimeälsi kaupungin edustajat neuvottelu kunnan kokouksiin. Edustajina voisi olla sekä virkamiehiä että 1-2 luottamushenkilöä. Kiihtelysvaaran palvelupiste tukisi neuvottelukunnan työhön liittyvää käytännön toimintaa. Kaupunginhallitus päätti perustaa organisaatiomuutosten valmistelun ohjausryhmän. Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata organisaatio muutosten valmistelua. Kaupunginvaltuuston strategiaseminaarissa o15 todettiin tarpeelliseksi toteuttaa joitakin muutoksia jo kuluvan vuoden aikana. Tavoitteena on selkeä ja kevyt organisaatio-ja johtamisrakenne sekä poliittisen ohjauksen edellytysten parantaminen. Asukkaiden osallistumiseen ja yhteisöllisyyden edistämiseen etsitään uusia tapoja.

13 - pitäjäneuvosto - pitäjäneuvoston Pitäjäneuvostomallin pilotointi Kiihtelysvaaralaisten esittämän neuvottelu kunnan muodossa olisi mahdollinen vaihtoehto osallistumisen ja yhteisöllisyyden kehittämiseen. Asian valmistelua tulisi jatkaa siten, että ennen kaupunginhallituksen lopullista käsittelyä kaupunginhallituksen organisaatiomuutosten valmistelun ohjausryhmä antaisi asiasta lausuntonsa. Valmistelija: kaupunginsihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä Kiihtelysvaaran pitäjäjulistus -kuntalaisaloitteen valmistelutilanteen tässä vaiheessa tiedokseenja saattaa työryhmän esityksen organisaatiomuutosten ohjausryhmän käsitel täväksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. KH Organisaatiomuutosten valmistelun ohjausryhmä : Asukkaiden osallistumiseenja yhteisöllisyyden edistämiseen on haettava uusia toimintatapoja. Tämä tuli esille myös kaupunginvaltuuston strategiase minaarityöskentelyn yhteydessä. Aluelautakuntamalli ei ole keskustelussa saanut kannatusta, mutta pitäjäneuvosto kansalaisvaikuttamisen työkaluna voisi olla mahdollinen toimintatapa. Mikäli Kiihtelysvaaralaisten aloitteeseen pitäjäneuvoston perustamisesta vastataan myöntävästi, tulisi pitäjäneuvoston asema ja tehtävät määritellä esim. seuraavasti: - Kiihtelysvaaran pitäjäneuvosto on toimintamalli, jota lähdetään kokeilemaan ja pilotoimaan aluevaikuttamisen uutena toimintamuotona Joensuussa. Kokeilun tulosten perusteella arvioidaan toiminnan jatko ja mahdollinen laajentaminen seuraavan valtuustokauden alusta. on luonteeltaan neuvottelukunta, jonka jäsenet muodostuvat kiihtelysvaaralaisten kylä-/asukasyhdistysten keskenään sopimista henkilöistä (8 jäsentä + varajäsenet)ja kaupunginhallituksen nimeämistä edustajista (1-2). - kokoontumisia noin 3-5 kertaa vuodessa - koska kysymyksessä on vapaaehtoisuuteen perustuva kansalaistoiminta, kokouspalkkoita ei makseta, mutta matkakuluja kokouksiin osallistumisesta on kaupungin mahdollista korvata - pitäjäneuvoston tehtävät määritellään pääsääntöisesti työryhmän esityksen mukaisesti ja saatavien kokemusten perusteella arvioidaan toiminnan sisällön kehittämistä kannanotot ja lausunnot viedään ao. toimielinten tiedoksi ja tarvittaessa käsittelyyn - Kiihtelysvaaran palvelupiste tukee pitäjäneuvoston toimintaa, huolehtii ko kous-ja sihteeripalveluista sekä tukee asioiden valmisteluaja

14 - Kiihtelysvaaran - neuvottelukunta - kokoontumisia täytäntöönpanoa - toiminnan koordinoijana toimi maaseudun kehittamispäällikkä, jolla on myös oikeus osallistua pitäjäneuvoston kokouksiin - toiminnan edellyttämät määrärahat varataan palvelupisteen budjettiin - Entisestä kunnanvirastosta/kiihtelyspirtistä voidaan käyttää nimeä Pitä jä ntu pa. - Pitäjäneuvostolle annetaan oikeus entisen Kiihtelysvaaran kunnan vaaku natunnuksen käyttöön epävirallisena kotiseutuvaakuna myöhemmin tar kemmin määriteltävin perustein Valmistelija: kaupunginsihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Ohjausryhmä antaa asiassa edellä esitetyn mukaisen lausunnon. Paätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Ohjausryhmä totesi lisäksi, että neuvottelukunta on epäpoliittinen eikä sillä ole hallintosäännön/talousarvion mukaista päätösvaltaa. Valmistelija: kaupunginsihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää vastata Kiihtelysvaaran kyläyhdistysten pitäjäjulistus kuntalaisaloitteeseen edellä esitetyin perustein seuraavasti: Kiihtelysvaaralaisten aloitteeseen pitäjäneuvoston perustamisesta vastataan myöntävästija pitäjäneuvoston asema ja tehtävät suhteessa kaupungin hal linto-organisaatioon määritellään seuraavasti: pitäjäneuvosto on toimintamalli, jota lähdetään kokeilemaan ja pilotoimaan aluevaikuttamisen uutena toimintamuotona Joensuussa. Kokeilun tulosten perusteella arvioidaan toiminnan jatko ja mahdollinen laajentaminen seuraavan valtuustokauden alusta, - pitäjäneuvosto on luonteeltaan neuvottelukunta, jonka jäsenet muodostuvat kiihtelysvaaralaisten kylä-/asukasyhdistysten keskenään sopimista henkilöistä (Sjäsentä + varajäsenet)ja kaupunginhallituksen nimeämistä edustajista (1-2), on epäpoliittinen eikä sillä ole hallintosäännän/talousarvion mukaista päätösvaltaa, noin 3-5 kertaa vuodessa, - koska kysymyksessä on vapaaehtoisuuteen perustuva kansalaistoiminta, kokouspalkkoita ei makseta, mutta matkakuluja pitäjäneuvoston varsinaisiin kokouksiin osallistumisesta on kaupungin mahdollista korvata, - pitäjäneuvoston tehtävät määritellään pääsääntöisesti työryhmän esittelytekstistä ilmenevän esityksen mukaisesti ja saatavien kokemusten

15 - pitäjäneuvoston - toiminnan - entisestä perusteella arvioidaan toiminnan sisällön kehittämistä, kannanotot ja lausunnot viedään ao. toimielinten tiedoksi ja tarvittaessa käsittelyyn, - Kiihtelysvaaran palvelupiste tukee pitäjäneuvoston toimintaa, huolehtii ko kous-ja sihteeripalveluista sekä tukee asioiden valmisteluaja täytäntöönpanoa, -toiminnan koordinoijana toimi maaseudun kehittämispäällikkö, jolla on myös oikeus osallistua pitäjäneuvoston kokouksiin, edellyttämät määrärahat varataan palvelupisteen budjettiin, kunnanvirastosta/kiihtelyspirtistä voidaan käyttää nimeä Pitä jäntupa, - pitäjäneuvostolle annetaan oikeus entisen Kiihtelysvaaran kunnan vaaku natunnuksen käyttöön epävirallisena kotiseutuvaakuna hallintoyksikön myö hemmin tarkemmin määrittelemin perustein. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.