RANTAOSAYLEISKAAVA MIETINSAARI RAKENNUSINVENTOINNIN TYÖKERTOMUS RAPORTTI Selvitystyö Ahola, FM Teija Ahola Tilaaja: Ruokolahden kunta

Transkriptio

1 RANTAOSAYLEISKAAVA MIETINSAARI RAKENNUSINVENTOINNIN TYÖKERTOMUS RAPORTTI Selvitystyö Ahola, FM Teija Ahola Tilaaja: Ruokolahden kunta

2 Sisällysluettelo 1 Inventoinnin perustiedot Kohdealue Toteutus Aikaisemmat inventoinnit Kaavat Mietinsaaren kulttuuriympäristön taustat Kohdekuvaukset Johtopäätökset ja kohdekuvaukset Liitteet: Inventointilomakkeet Kansikuva: Mietinsaaren Toivolan talo. Kuva: Mietinsaari osoitettu karttakuvassa punaisella viivarajauksella. /Taustakarttarasteri 1:80 000, 08/2014 MML 2

3 RAKENNUSINVENTOINNIN TYÖKERTOMUS 1 Inventoinnin perustiedot Toimeksiantona oli Mietinsaaresta inventoitujen rakennuskohteiden päivitysinventointi Mietinsaaren rantaosayleiskaavan perusselvitykseksi. Rakennusinventoinnin teki FM Teija Ahola, Selvitystyö Ahola. Inventoinnin tilaajana oli Ruokolahden kunta. Yhteyshenkilönä oli kaavasuunnittelusta vastaava konsultti RI Antti Hirvikallio / Hirvikallio Consulting Tmi. Rakennusinventoinnin työkertomus sisältää tiedot inventointityön tarkoituksesta, työmenetelmistä ja tiivistetyssä muodossa inventoinnin tulokset. Työkertomuksessa kuvataan lyhyesti myös tarkastelualueen historiallisia vaiheita, mutta ei siinä laajuudessa, kuin mitä kulttuuriympäristöselvityksissä. 2 Kohdealue Suunnittelu-alueena on Mietinsaari, joka on 17,8 km 2 suuruinen saari Etelä-Saimaalla, Ruokolahden kunnassa, Etelä- Karjalan maakunnassa. Mietinsaari on vuodesta 2010 kuulunut Ruokolahden kuntaan. Liitos tapahtui Joutsenon ja Lappeenrannan kaupunkien kuntaliitoksen myötä. Tätä ennen noin 360 vuoden ajan saari oli ollut osa Joutsenoa. Karhusalmen lossi kulkee Mietinsaaren Huusniemestä Äitsaaren Ristiniemeen, josta on tieyhteys mantereelle ja Ruokolahden keskustaan. Lossirannasta on maanteitse matkaa Ruokolahden keskustaan 37 km, Imatralle 40 km ja Joutsenoon 50 km. Saaren eteläpäästä Imatran Tiurunniemeen tule vesitse matkaa vain reilut 3 km. Mietinsaaressa on kaksi entistä maataloudesta elänyttä kylää, Mietinkylä ja Arpolahti, molemmat myös maarekisterikyliä (Mietinsaari ja Arpolahti). Vuonna 2009 tehdyn selvityksen mukaan saaressa asuu 12 vakinaista asukasta kuudessa taloudessa ja 516 vapaa-ajan asukasta 129 loma-asunnossa; tämän jälkeen vakinaisten asukkaiden määrä on edelleen vähentynyt ja loma-asukkaiden määrä kasvanut. 1 Mietinsaaressa on harjoitettu maataloutta ja kalastusta, mutta kuten yleisesti maaseudulla ja erityisesti saarissa muutokset elinkeinoissa ovat olleet suuret viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Mietinsaaressa alkutuotanto on loppunut kokonaan ja jäljellä olevat yrittäjät työskentelevät palvelusektorilla. Ensimmäiset kesämökit on rakennettu kohta viime sotien jälkeen, mutta vilkkainta mökkirakentaminen on ollut vuonna 1995 alkaneen lossiliikennöinnin jälkeen. Tämän vuosituhannen puolella saareen on perustettu myös pieni lomakylä. Kuva: Mietinsaari on yksi eteläisen Saimaan saarista. Se on noin yhdeksän kilometriä pitkä ja neljä kilometriä leveä. Moreeni on tavallisin maalaji. Saaren eteläosissa on kapea harjuselänne. / Suomen Geologinen yleiskartta (maalajikartta) 1: , 1903, Lehti D2 Savonlinna / Timo Meriluodon vanhat kartat sivusto ( ) 3

4 3 Toteutus Rakennusinventointi toteutettiin tilauksen mukaisesti päivitysinventointina eli päivitettiin aikaisemmin inventoitujen kohteiden tiedot. Lisäksi arvioitiin täydennysinventoinnin tarvetta käymällä läpi saaren vanhoja rakennuspaikkoja, jotka valittiin rakennusrekisteriin merkityn valmistumisvuoden (asuintalot ennen v. 1940) tai muun historiallisen tai ympäristöllisen erityispiirteen perusteella, esim. Mullikoinniemen loma-asutus. Päivitysinventoinnin tausta-aineistoksi koottiin tietoa saaren historiasta ja rakennetun ympäristön ominaispiirteistä. Lopuksi laadittiin yhteenveto, joka esittelee selvitysprosessin tuloksia sekä yksittäisten inventointikohteiden että saaren asutushistoriaa valottavien rakennettujen ympäristöjen osalta. Inventoinnin maastotyöt tehtiin ja , väliraportointi oli viikolla 34 ja valmis raportti luovutettiin viikolla 43. Inventointitiedot tallennettiin Etelä-Karjalan maakuntamuseon selainpohjaiseen Kioski-sovellukseen (rakennusinventointitietokanta). Rakennusnventointi sisältää perustiedot kohteen (rakennuspaikan ja rakennusten) historiasta ja kuvauksen kohteen visuaalisista ja fyysisistä ominaispiirteistä sekä lähiympäristöstä. Inventointitietojen raportoinnissa lähtökohtana on kootun tiedon alkuperän ja sen pohjalta tehdyn arviointiprosessin tarkistettavuus. Tiedot lähteenä käytetystä kirjallisuudesta, arkistomateriaalista ja valokuvista sekä suullisesta tiedosta löytyvät inventointilomakkeilta. Rakennuksen nykytilasta raportoidut tiedot perustuvat paikan päällä tehtyihin havaintoihin ja haastattelutietoihin. Johtopäätökset inventoitujen kohteiden historiallisista ja ympäristöllisistä tunnuspiirteistä sekä niiden kulttuurihistoriallisesta merkittävyydestä perustuvat inventointilomakkeella esitettyihin tietoihin. Luovutettu tilaajalle työkertomus karttakuvineen (pdf. ja docx.) ja inventointilomakkeet (pdf) sekä digitaaliset valokuvat (jpg, tallennuslevykkellä). Inventoitujen kiinteistöjen (7) omistajia haastateltiin maastokäyntien yhteydessä tai myöhemmin puhelimitse. 4

5 4 Aikaisemmat inventoinnit : Joutsenon kunnan (kulttuurilautakunta) käynnistämä vanhan rakennusperinnön perusinventointi, inventoijana opiskelija Eila Perkkiö: kolme kohdetta ja yksi aluekohde. Tiedot tallennettu paperimuotoon Museoviraston rakennusinventointilomakkeille (nk. pahvikortit), joita säilytettään Etelä-Karjalan museossa. 1994: Saaristo III -yleiskaavatyön yhteydessä on päädytty osoittamaan kaksi tilakeskusta AM/s merkinnällä, johon sisältyy suojelumääräksiä. Ei inventointilomakkeita. 2014: PÄIVITYSINVENTOINTILUETTELO Kylä Alue Kohde Arpolahti 1a Mietinsaari (1982) Arpolahden kyläkeskus 2 Harju (1982) 3 Temola (1982) 4 Toivola (1982) Mietinsaari 1b Mietinsaari (1982) 5 Kiviharju (1994) (* 1c Mietinsaari (1982) Liudunniemi 6 Jukka (1994) *) Rakennusinventoinnin raporttiluonnoksessa luetteloon oli viety Kiviharjun sijaan Hiekkaharju johtuen Saaristo III kaavakartan virheellisestä merkinnästä. Kaavakarttaan on merkitty AM/s merkinnällä Hiekkaharju, mutta kaavaselostuksen mukaan kyseisellä merkinnällä osoitetaan Mietinsaaresta Kiviharju. Näistä kahdesta tilasta Kiviharju on myös selvästi (edelleen) rakennushistoriallisilta piirteiltään peremmin säilynyt. Kuva: Karttakuvaan merkitty Mietinsaaresta aikaisemmin inventoidut kohteet ja alueet. / Perusrasteri 2007 MML 5

6 5 Kaavat Osasuurennos Etelä-Karjalan maakuntakaavasta, jonka ympäristöministeriö vahvisti / Etelä-Karjalan liitto EOm-aluevaraus on ristiriidassa Arposen kyläasutuksen ja siellä mahdollisesti olevien historiallisen ajan muinaismuistoarvojen kanssa (asustushistoria)! Etelä-Karjalan maakuntakaavassa on osoitettu tunnetut kiinteät muinaisjäännökset neliö-kohdemerkinnöin. Ne ovat ainoat kulttuuriympäristöä koskevat kaavamerkinnät Mietinsaaressa. Saarta kiertää laivaväylä (sin. pisteviiva). Saari jää eteläisiä niemenrantoja lukuun ottamatta Suur-Saimaan kehittämisen kohdealuerajauksen ulkopuolelle (oranssi vinoviivoitus). Saaren keskivaiheilla sijaitseva moreenimuodostuma on osoitettu arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi (ge/m). Arpolahden kylän tuntumassa on maa-ainesten ottoon soveltuva alue (EOm). Ote kaavakartasta: Saaristo III yleiskaava, Mietinsaari; vahvistettu ympäristöministeriössä Yleiskaavassa on merkinnällä AM/s osoitettu Mietinkylästä kaksi tilakeskusta: Jukka ja Kiviharju, joita koskee seuraava kaavamääräys: olemassa olevia rakennuksia ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Uudisrakentamisessa ja peruskorjaamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sopeuttamiseen ympäröivään rakennuskantaan ja maisemaan. Saaren etelärannalla sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset on osoitettu neliömerkinnällä suojelukohteiksi. 6

7 Enso-Gutzeit Oy laati Mietinsaaresta omistamilleen mailleen rantakaavoja luvun lopulla (lh ). Kaava-alueet: RA 1 Liudunlahti RA 2 Rapalahti RA 3 Mustalahti RA 5 Huopalahti RA 5 Ristiniemi 7

8 6 Mietinsaaren kulttuuriympäristön taustat Seuraavaksi käydään lyhyesti läpi alueen asutus-, elinkeino- ja liikennehistoriaa kirjallisuuden, vanhojen karttojen ja haastattelutietojen pohjalta. Asutus ja elinkeinot Varhaisin maininta Mietinsaaren asutuksesta löytyy 1500-luvun maakirjoista. Jääsken kihlakunnan historian mukaan asumus sijaitsi saaren eteläosassa, jossa myös paikannimistö on vanhaa. 2 Saaren ensimmäisiä asukkaita olivat Arposet ja Miettiset, joiden mukaan on nimetty myös kylät: Arpolahti ja Mietinsaari. Asukkaat saivat elantonsa maaviljelystä ja kalastuksesta. Saaressa 1600-luvulla asuneen Matti Miettisen talo oli jopa niin hyvin toimeentuleva, että se lukeutui karjamäärältään pitäjän suurimpiin. 3 Vuonna 1652, jolloin Mietinsaari liitettiin Ruokolahdesta Joutsenoon, Mietinsaaren taloja isännöivät maakirjan mukaan Casper Kämner, Mikko Miettinen ja Mikko Jukka, ja Arpolahden ainoaa tilaa Matti Arponen. 4 (vuoden 1650 henkikirjan mukaan Kämnerin tilaa omisti jo tuolloin Lauri Pekanpoika Liutu; kyseessä lienee ollut kapteeni C. Kämner, joka oli toiminut Kolmikymmenvuotisen sodan aikana yhtenä itäsuomalaisten jalkaväkijoukkojen siirtäjänä 5 ). Kuva: Mietinsaaren Liudunmäki ja siellä sijainneet kaksi asuinrakennusta talousrakennuksineen 1930-luvulla. (kuva: Sirkku Kuisman kotiarkisto) Hattujen sodan ja siitä seuranneen pikkuvihan jälkeen vuonna 1743 laaditussa revisiomaakirjasta ilmenee, että Arpolahden kylän ainoa talo oli säästynyt venäläismiehityksen aikana vanhingoilta, Mietinkylästä ei ole mainintoja. 6 Vuoden 1775 verollepanokartan selityksen mukaan Arpolahdessa ainoan verotalon omisti Matts Arponen. Mietinsaaren kylässä verotalot olivat Anders Metinin ja Eskell Liutun omistuksessa luvun alun ( ) rippikirjoissa mainitaan saaresta kolme taloa: Saar-Arponen, Liutu ja Miettinen. 8 Isossajaossa, joka toimitettiin kylien osalta vuoteen 1845 mennessä, oli osakastalojen määrä em:n mukainen. Mietinkylälle perustettiin kaksi kantataloa: Liutu nro 1 ja Miettinen nro 2. Arpolahden kylä jäi yksinäistalokyläksi (Arponen nro 1). Jo seuraavalla vuosikymmenellä kantataloista halottiin virallisesti osatalot, joista osalla jo asuttiin. 9 Vuosisadan lopulla ja luvun alkupuolella vanhinta asutusta täydensivät lohkomalla muodostetut pienviljelyspaikat tai vuokramaalle rakennetut asumukset. Tästä asutusvaiheesta ovat nähtävästi mm. Rakoniemi, Salmela, Merosen paikka, Niemelä, Rantamäki ja Rauhala. Kaakkois-Suomen kylien aluerakenteeseen maareformilla eli isojaolla ei ollut niin suurta vaikutusta kuin läntisessä Suomessa. Kantatalosta ja sen ympärille syntyneistä osataloista syntyvä ryhmäkylämäisyys säilyi sillä kantatalot, jotka sijaitsivat usein omalla kylämäellään, saivat pitää vanhan tonttimaansa. Koska isojako keskittyi vain vanhoihin maakirjataloihin, ei siirtopakkoa tullut myöskään kantatalojen ympärille jo aikaisemmin perustetuille osataloille. Mietinsaaressakin kukin kantatalo jaettiin pian isonjaon jälkeen osakkaiden keskinäisissä maanjaoissa, siten että kaikki halukkaat saivat osansa sekä tonttimaasta että vanhoista pelloista. Tässä yhteydessä on ilmeisesti tapahtunut muutamien osatalojen siirtyminen hieman etäämmälle muista, mahdollisesti Kankaanharju Arpolahdessa ja Jukka 8

9 Mietinkylällä. Tuomas Arponen (s. 1881) kertoo vuonna 1931 lähettämässään kirjeessään seuraavaa: "Tällä kylällä [Arpolahti] on nyt 6 taloa ja on olleet kaikki Arposia noin 15 vuotta sitten, nyt on enää'n arposia vain 3 taloa toiset on myyneet talonsa ja siirtyneet pois. Kylän keskellä on meitän pellolla 2si kivirauniota ja on ne uuni rauniot kun koko kylä oli yhtenä talona, oli kaksi tupaa vastakkain joissa asuivat ja yhtessä tuvassa söivät, Isäni isän (myöskin Tuomas Arponen) kertoman mukaan vaihteli väkiluku talossa 40 kahtapuolta. Toisessa kirjeessään hän toteaa: "Tällä saarella olevassa Miettisen kylässä pitäisi asutus olla jo vanhaa noin 300 v. sitten". 10 Kuva vas.: Osasuurennos Mietinsaaren metsätalouskartasta (revisionimittaukset) lukujen vaihde (lisätoimenpiteet 1808), KA. Kuva oik.: Osasuurennos Peruskartasta 1:20 000, julk (mittaus 1967). Karttakuvaan on merkitty kylätontti punaisella renkaalla ja talvitien paikat mustilla nuolilla. Kuvat: Vanhemmassa kartassa näkyy Mietinsaaren kylän eli Mietinkylän asutus lukujen taitteessa. Asutus on keskittynyt kylätontille, peltojen keskelle. Karttaan on merkitty rannoilta (Selkärannasta ja Saikosta) kylälle ja talvikievarille johtavat kulkureitit sekä reitti Arpolahden suuntaan. Peruskarttalehdeltä ilmenee hyvin kylän keskellä sijaitsevan Miettisen talon nurkalta säteittäin eri suuntiin haarautuvat rajalinjat, jotka auttavat paikantamaan vanhan kantatalon ja rintapeltoalueen. Viljelyksiä hoidettiin pitkään suurperheenä, mutta 1800-luvun alkupuolella ja etenkin isojaon vaikutuksesta kantatalo halottiin osiin siten, että vanhoista kotipelloista sai kukin osakas siivun. 9

10 Kuva: Mietinsaaren kantatalon nro 1 Liutun halkominen toimitettiin kohta isonjaon jälkeen 1850-luvulla. Uusi rajalinja kulki vanhan rakennetun tonttimaan ja sitä ympäröivän peltoalueen poikki. Asutus jatkui rinnakkain aina 1920-luvulle, jolloin tilat yhdistettiin. Jo isonjaon aikaan oli mäellä sijaitsevan tonttimaan lisäksi pienempi asuinpaikka alempana rinteessä (n. 150 m talosta lounaaseen). Kantatalon halkaissut rajalinja on edelleen olemassa ja tonttimaat peltoineen asemoitavissa. Pitkät kiviaidat rajaavat peltomaita Osasuurennos vuonna 1890 laaditusta Liutun peltokartasta. / Sirkku Kuisman kotiarkisto idässä ja pohjoisessa. Saaressa harjoitettiin maataloutta aina keskiajan loppupuolelta tämän vuosituhannen alkuun saakka. Kaskenpolton jäljiltä metsistä löytyy kaskiraunioita, myöhemmin kiviä kerättiin pelloilta ja niityiltä raunioiksi ja kiviaidoiksi. Ainakin yksi puromylly on ollut toiminnassa Mutaruukinsuolta alkavassa purossa Arpolahden Vanhalan länsipuolella. 11 Saaren maataloudesta ja kyläasutuksesta sekä muutoksista maanomistuksessa antaa tietoa ansiokkaasta talonpidosta palkitun Jaakko Heikinpoika Arposen tilasta tehty tarkastuspöytäkirja vuodelta Arponen oli vasta joitakin vuosia aikaisemmin erottanut oman osansa Mietinsaaren tilasta, jota sukupolvien ajan oli hoidettu yhtenä suurperheen hallitsemana tilana. Arposen pellot todettiin keskimääräistä paremmaksi ja mahdollisuuksia uudisraivaukseen oli tarkastusmiesten mielestä runsaasti. Vanhoja peltoja oli kunnostettu kaivamalla ojia. Suoviljelystä oli tilalla harjoitettu jo yhteisen hallinnan aikana ja Jaakon tilanosalle oli jäänyt sekä suopeltoja että runsaasti pelloiksi raivattavaa suoalaa. Niittyjä eronneiden tilojen haltijat pitivät yhteisinä. Metsämaahan laskettiin voitavan kaataa kaskea siten, että ruis- ja kaurasatoa voisi saada neljännesvuosisadan väliajoin. Tarkastusmiehet kiinnittivät erikoista huomiota myös Jaakon suorittamaan rakennustyöhön, sillä hän erottuaan [kanta]talosta oli rakentanut yksin talonsa ja kaikki tarpeelliset suojat uuteen paikkaan, ja silti samalla hoitanut viljelyksensä. 12 Viitisentoista vuotta myöhemmin (1832) on Arpolahdelta tarkastettu puolen manttaalin kruununtila, jonka hoidosta vastasivat Jaakko, Matti ja Risto Arponen yhteisesti, vaikka eivät olleet veljeksiä. Arposet olivat erikoisen kunnostautuneita suonraivaajia. Näihin aikoihin työn alla oli Suuren Korvenjärven suo, josta oli kaivettu Saimaaseen pitkiä laskuojia, mihin työhön myös Mietinsaaren tila nro 1 oli osallistunut

11 Kuva: Arpolahden yksinäistalon virallinen halkominen kuuteen osaan toimitettiin kohta isonjaon jälkeen 1850-luvulla. Ensimmäisen halkomisen aikaiset rajat ovat säilyneet pääpiirteissään vanhan kylätontin kohdalla. Kartalle merkityistä rakennetuista tonteista vain E- osan tontti on autioinut. Sen sijaan Vanhalan pihapiiri on C- osalla (josta Kankaanharju halottiin 1897), Kalliola B-osalla ja Arponen A-osalla. F-osalle perustettiin Harju ja sen koillispuolelle, D-osalle, Temola. Osasuurennos Arpolahden isojakokartasta / KA: A. Brandenburg , Nro 2 Arpolahti, isojakokartta Kuva: Arpolahden kyläkeskustasta löytyy pitkiä ja jykeviä kiviaitoja, korkeita kiviraunioita, uuninpohjia ja vanhoja tiepohjia. Kuvassa kiviaitaa kylältä Lintuharjulle vievän vanhan tilustien reunassa. Kuvauspaikka merkitty mustalla nuolella vanhaan karttaan (yllä). Kuva: Yleispiirteisessä kartasta erottuvat saaren keskeisimmät peltomaat, jotka ovat 2000-luvun alun jälkeen suurimmaksi osaksi otettu metsätalouden käyttöön. Osasuurennos Suomen Taloudellisesta kartasta v:lta 1918, 1: , lehti IV:10 Imatra 11

12 Loma-asutus Ensimmäiset virkistykseen liittyvät rantarakennukset olivat rantasaunoja, joita harvakseltaan rakennettiin sisämaassa sijaitsevien maatalojen rantamaille tai vaatimattomimpien asuinpaikkojen yhteyteen luvulta lähtien hyvänä esimerkkinä Rantamäen hirsisauna. Näihin aikoihin rakennettiin myös Rakosaareen pieni viikonloppumaja. Herrasväen huviloita ei Mietinsaareen perustettu, vaikka saari sijaitsikin laivaväylän varrella. Varsinaisesti kesämökkien rakentaminen alkoi viime sotien jälkeen ja 60-luvuilla: yksi mökki Huusniemen etelärannalle, yksi saaren eteläpäähän sekä ryhmä mökkejä Arpolahden Mullikoinniemeen. Mullikoinniemen tiivis mökkiryhmä syntyi luvulla yksityisomistuksessa olleen Harjun maatalon maista erotetuille kapeille, vierekkäisille, kooltaan vaihteleville rantapalstoille saaren ikiaikaisen venevalkaman läheisyyteen. Kesämökit sijaitsevat kaikki samalla rantaterassilla (80 m mpy). Tonttien takaosa on jyrkkää, mäntymetsäistä harjurinnettä, jonne on yleensä rakennettu puuportaat kulkemisen helpottamiseksi. Alue on kokenut muutoksia lähinnä korjaus- ja lisärakentamisen myötä, ja näyttää siltä ettei mökkirakentaminen alunpitäenkään ole tapahtunut yhtenäisesti, esim. samoja rakennuspiirustuksia käyttäen. Tonttien rakennuskanta on myös talousrakennusten osalta kirjavaa. Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan alueen mökeistä yhdeksän on 1950-luvulta, kaksi 1960-luvulta ja yksi 1970-luvulta; lisäksi ylempänä rinteessä on ainakin yksi uudehko mökki ja rivin eteläpään isolla tontilla on vanha mökki korvattu uudella. Mökkirakentaminen vilkastui merkittävästi Karhusalmessa vuonna 1995 aloittaneen lossiliikennöinnin myötä. Kehitystä oli pohjustanut 1980-luvulla toteutettu kaavoitus eli rantaosayleiskaava ja metsäyhtiön rantakaavat. Tämän vuosituhannen puolella on saareen perustettu myös pieni lomakylä. Useimmat entisistä taloista ovat vapaa-ajan asuntokäytössä, osa tyhjillään. Metsäyhtiöt omistavat saaresta maita ja rantoja. Metsäteollisuus mm. Tornator, Enso ja Kaukas - oli 1890-luvulta lähtien hankkinut metsätiloja haltuunsa. Joutsenossa, johon Mietinsaari tuolloin kuului, toimi vuonna 1917 neljä metsäyhtiötä, mutta siellä yhtiöiden maanomistus oli paljon vähäisempää kuin esimerkiksi Ruokolahdella, Jääskessä tai Rautjärvellä. Mietinsaareen rakennetut yhtiöiden metsäkämpät ja Liudunlahden pohjukassa ollut metsänvartijan vaatimaton mökki ovat hävinneet. 14 Jäljellä on viimeksi mainitun paikalle Enso-Gutzeit Oy 15 toimesta viimeistään 1950-luvulla rakennettu lautarunkoinen Mietinsaaren maja, joka toimi yhtiön toimihenkilöiden virkistyspaikkana. Maja ja tontti ovat nykyään Tornatorin Kerho ry:n omistuksessa ja kerhon jäsenten käytössä. 16 Pihapiirissä on myös grillikatos ja sauna sekä syksyllä 2014 rakennettu aitta. 17 Majarakennukseen on tehty peltikate. Sisätiloissa on neljä pientä huonetta yhdistetty kahdeksi huoneeksi, lisäksi majassa on keittiö. Tornatorin Kerho ry:n perustava kokous pidettiin maaliskuussa 1934, perustajina Metsäteollisuusyritys Tornator Oy:n työntekijöitä. Yhdistyksen kotipaikkana oli Tainionkosken tehdasalue silloisessa Ruokolahden pitäjässä (nykyään Imatran kaupunkia). Kuva: Tornatorin Kerhon maja Kuva: Nievaren venevalkama 12

13 Mullikoinniemi Peruskartta 1:20 000, 1971 MML Peruskarttarasteri MML 10/2014 Kuva: Mullikoinniemessä mökit ovat vieri vieressä. Tontilla saattaa olla montakin pientä rakennusta. Lisäksi varsinaista lomamökkiä on tavallisesti laajennettu lisätilalla tai verannalla. Rakentamisen tapa vaihelee tonteittain; on harjakattoa ja pulpettikattoa, lauta- ja hirsiseinäistä mökkiä, erityyppisiä kuisteja ja ulkoväritystä. Kuva (vas.): Mullikoinniemen vanhimmat mökit ovat 1950-luvulta. Vasemmanpuoleisessa kuvassa yksi aikakauden mökeistä, jossa on tyypillisesti voimakas väritys. Kuva (oik.): luvun mökit ovat julkisivuiltaan tummia. 13

14 Tie- ja tietoverkot Varhaisina aikoina ei ollut suurta eroa asuiko saarella tai mantereella. Saaresta avautui vesiteitä joka suuntaan, ja laivaliikenteen aikana saaristo oli erikoisasemassa. Laivat poikkesivat myös kahden väylän tuntumaan jäävässä Mietinsaaressa; muistitiedon mukaan viimeisen kerran 1970-luvun alkupuolella, tuolloin Rantalahdessa olleessa laiturissa. Rantalahti oli kylän talojen venevalkama, josta lähdettiin kuljettamaan maitoa järven yli Sopalanrantaan. Saaren virallinen venevalkama sijaitsee Arpolahden eteläpuolella, Nievareksi nimetyssä hiekkarantaisessa lahdessa, josta venematkat suuntautuivat joko Ruokolahdelle tai Imatran Tiurunniemeen. Rannalla olleista talokohtaisista venevajoista on yksi jäljellä. Mietinsaari sijaitsi seudullisesti merkittävän Savonlinna-Viipuri tiehen liittyvän viitoitetun talvitien varrella, joka toi suoran kosketuksen ulkomaailmaan. 18 Perimätiedon mukaan Mietinkylän Miettinen toimi talvikestikievarina, jossa kulkijat yöpyivät ja vaihtoivat hevosta (Herrahaassa). 19 Jääsken historiasta selviää, että Savonlinnasta Viipuriin johtavan talvitien varrelle jäävässä Mietinkylässä oli Vanhan-Suomen aikaan vanginkuljetustila, ja että Mietinsaaresta Matti Miettinen hoiti vankien kuljetuksen Mietinsaaresta Lappeenrantaan. 20 Miettisen talon kievaritoiminnasta kertonee myös se, että talo on, ainoana kylästä, merkitty symbolilla vuoden 1775 verollepanokarttaan (ainoa lyhyt tiemerkintä johtaa talolta pellon yli etelään). Saaren vanhimmat sisäistä liikennettä palvelevat kärrypolut ja kulkureitit kulkivat asutuksen, peltolohkojen ja rannan välillä. Mietinkylästä Arpolahteen johtava polku kulki nykyisen tien ja saaren länsirannan välissä. Vasta 1960-luvun puolivälin paikkeilla kylien välille rakennettiin nykyinen soratie. Merikaapeli vedettiin Mietinsaarelle kymmenisen vuotta myöhemmin, puhelinyhteydet oli saatu jo 1950-luvun loppupuolella. 21 Kuva: Vanhaa käytöstä jäänyttä tiepohjaa Arpolahden autioituneella tonttimaalla, tilojen 1:79 ja 1:77 rajalla, nykyisen kylätien tuntumassa. 14

15 7 Kohdekuvaukset Seuraavaksi lyhyet kohdekuvaukset ja valokuvia päivitetyistä inventointikohteista. Tiedot on tallennettu myös Etelä-Karjalan maakuntamuseon inventointitietokantaan (Kioski). Päivitysinventoinnin kohteet olivat: 1a-c. Mietinsaaren kyläalueet: Arpolahti, Mietinsaari (Mietinkylä) ja Liudunniemi 2 Harju (Liukanmäki) 3 Temola 4 Toivola 5 Kiviharju 6 Jukka 1 MIETINSAAREN KYLÄALUEET Mietinsaaresta vuonna 1981 tehty alueinventointi kuvasi yleispiirteisesti alueen historiaa ja siellä olevia rakennuksia. Saaressa todettiin olevan kaksi kyläkeskustaa, Arpolahti ja Mietinkylä, joissa kummassakin oli 5-6 maataloa. Saarta kuvattiin maisemallisesti varsin yhtenäiseksi. Asuinrakennuksia oli uudistettu vähänlaisesti, jokunen uusi talo viitattiin 1960-luvun asuinrakennuksiin oli tehty Mietinkylään. Saaren todettiin olevan autioitumassa ja muuttumassa vähitellen kesänviettopaikaksi, koska tiloilta puuttui jatkajia ja kulkuyhteydet olivat huonot kelirikkoaikana. Luettelointiperusteeksi esitettiin saaren maisema-arvoja, ja luonnehdittiin saarta merkittäväksi ja yhtenäiseksi maisemakokonaisuudeksi. Vuonna 2014 voidaan todeta, että eräät maisemalliset lähtökohdat ovat ennallaan; historialliset kyläkeskukset ja yksittäisasumukset löytyvät entisiltä paikoiltaan ja uudisrakentaminen keskittyy niiden ulkopuolelle ranta-alueille. Maisemakuvassa tapahtuneet muutokset ovat kuitenkin parin viimeisen vuosikymmenen aikana olleet erittäin suuria. Maatalouden loppumisen ja tilojen autioitumisen myötä saaressa vuosisatoja harjoitetun elinkeinotoiminnan synnyttämät kulttuurimaisemat ovat merkittävästi vähentyneet ja paikoin rakennettua ympäristöä rasittaa käyttämättömyydestä johtuva ränsistyminen. Mietinsaaren kylien historiavaiheita on selvitetty edellisessä luvussa. Seuraavaksi kuvaillaan osa-alueiden luonnetta vuonna a ARPOLAHDEN KYLÄ Arpolahden kylä sijaitsee saaren eteläpäässä. Kyläkeskustan halki kulkeva yksityistie päättyy yleiseen venevalkamaan, Nievaren rantaan. Lossin tulon jälkeen tien linjausta muutettiin Arposen itäpuolella, jossa tie on tuotu harjun juurelta keskelle vanhaa peltoaluetta. Kylästä on vanhastaan johtanut kulku-ura myös etelään Hartikanhiekalle, jossa nykyään on kesämökkejä. Maatalouden loppumisen vaikutukset kylämaisemaan ilmenevät hyvin ja 2010-luvun karttakuvia vertailemalla; viimeisetkin uudempaan karttaan merkityt pellot ovat nykyään viljelemättä. Talojen määrässä (6) ei ole tapahtunut muutoksia, mutta vain yhdessä asutaan ympärivuotisesti. Metsitetyiltä peltomailta ja niiden reunamilta löytyy vanhoja peltoraunioita ja kiviaitoja. Mutaruukinsuolta virtaavan puron varrelta, Vanhalan talon länsipuolelta, on mahdollisesti löydettävissä vaatimattoman puromyllyn paikka. Kolmen talon ryhmä kylän keskellä on pysynyt isojakoa ennen syntyneillä tonttimailla. Kalliolan talosta pohjois-koilliseen on autioitunut, isonjaon aikaan vielä asuttu, talon tontti (molemmin puolin kylätietä), joka on osin kuusimetsänä (yksi 1980-luvun rakennus). Tontti rajautuu lännen puolelta kiviaidan rajaamaan kärrytiehen, joka vie Lintuharjulle. Tien länsipuolella, metsikössä, on kiviaitojen rajaamia vanhoja peltolohkoja. 15

16 Peruskartta 1971 (kart. 1966) Peruskarttarasteri (2010-l) Kuva: Arpolahden kyläkeskustaa Arposen talon edustalla. Talo on rakennusrekisterin (rhr) mukaan 1940-luvulta (ehkä peruskorjausvuosi). Pihapiirissä on navetta ja piharakennus. Kuva: Tie Kalliolan ja Vanhalan taloille. Kalliolassa talo on rakennusrekisterin mukaan 1950-luvulta, navetta on muurattu betonitiilistä. Kuva: Vanhalan vanha päärakennus (rhr 1920) viljelemättömien peltojen keskellä. Pihapiirissä ja puron lähellä on vanhoja hirsirakennuksia, kuten sauna ja aitat. Kuva: Kankaanharjun hirsirunkoinen päärakennus (rhr 1920), pihapiirissä navetta (hirsi) ja piharakennus. 16

17 KOHTEET 2 HARJU, nyk. LIUKANMÄKI Arpolahden vanhan kyläkeskustan reunamilla sijaitsevan Liukanmäen vanha asuinrakennus (n. 6 x 10,5 m) on aikaisempien inventointitietojen mukaan rakennettu n (tai 1850-luvulla), tupaa on jälkeenpäin jonkin verran levennetty ja ovi on uusittu. Eteinen tai kuisti oli tehty taloon vasta 1930-luvulla. Tuvassa on alkuperäistä uunia paljon pienempi uuni. Rakennuksessa on tupa ja kaksi sivukammaria. Alun perin toiseen kammariin kuljettiin toisen läpi, nyt niihin on käynti tuvan puolelta. Asuinrakennus on perustettu kivelle, hirsiseinien ulkoverhous on rimalaudoitusta, joka tehtiin 1930-luvulla. Inventoinnin aikaan kesäasunnoksi jäänyt talo oli maalaamaton. Pihapiirissä oli 1980-luvun alussa asuinrakennuksen lisäksi sauna ja osittain purettu navetta, molemmat tiettävästi vuodelta 1937, riviaitta ja navetan takana lato. Vuonna 2014 todettiin kuisti puretuksi. Kaksi ikkunaa on uusittu. Käyttötarkoituksessa ei ole tapahtunut muutoksia. Navetta ja lato on purettu, muut rakennukset ovat vanhoilla paikoillaan. Nievaren venevalkamaan vievän tien linjaus on muuttunut Liukanmäen talon luona. Nykyinen tie kaartaa vanhan peltoalueen poikki ja pihan vierestä kulkenut tie on jäänyt pihatieksi, ja siitä Temolaan haarautunut tie metsittynyt käyttämättömänä. Edellisessä inventoinnissa kohteen luettelointiperusteeksi esitetyt rakennushistorialliset ja maisemalliset arvot ovat hieman heikentyneet pihapiirin ja ympäristön muutosten myötä. Mäenkumpareella sijaitseva perinteikäs, jo ikänsä puolesta harvinainen hirsitalo näkyy kuitenkin vielä puoliavoimena säilyneen peltolohkon takaa kylätielle. Pihapiirissä on alueelle tyypillinen riviaitta ja lyhytnurkkainen sauna. Kuva: Liukanmäki, inventointikohde. Hirsirunkoinen asuinrakennus on kapealla selänteellä, etualalla hirsirunkoinen sauna joutomaiksi jääneiden pelto- ja niittymaiden reunalla. Alueella on paljon peltoraunioita l. viljelyröykkiöitä. 17

18 3 TEMOLA Arpolahden vanhan kyläkeskustan tuntumassa, mutta yksikseen tilustiensä päässä sijaitsevassa Temolassa asuttiin vielä 1980-luvun alussa. Nuoripolvi suunnitteli talosta kesäasuntoa. Päärakennus (n. 6,5 x 19 m) on rakennettu vuonna 1902, ja tiettävästi rakennus on jo kolmannella paikallaan. Pihapiirissä on entisistä asuinrakennuksista näkyvissä kivijalkojen jäänteitä. Asuinrakennus, joka on pitkä, harjakattoinen ja tuvan osalta rimalaudoitettu hirsitalo, on säilynyt 1900-luvun alkupuolen asussaan. Pitkällä sivulla oleva iso pulpettikattoinen lasikuisti on luvulta; perimätiedon mukaan kuistin ikkunat ovat Joutsenon Rauhassa olleesta talosta. Talossa on peltikatto. Perustus on näkyviltä osin betonia. Taloa vastapäätä on riviaitta (jossa myös vilja-aitta), navetta ja riihi. Kaivon lähellä sijaitseva sauna on talon ikäinen. Kahden hevosen talli oli ollut ennen asuintupa, josta kertovat myös sen mustuneet seinähirret, paikoin erittäin paksut ja hyväkuntoiset. Vuonna 2014 Temolassa on jäljellä peltikattoinen, osin lautavuorattu päärakennus, joka ei ole asuntokäytössä. Yhtä aittarakennusta ja hirsistä saunaa (lautaeteinen päädyssä) lukuun ottamatta ovat pihapiirin muut rakennukset ravistuneet, raunioituneet tai purettu. Talon itäpuolella on jäljellä ison betonikattoisen kivikellarin raunio. Talouskeskusta ympäröineet pellot ovat kasvamassa umpeen. Edellisessä inventoinnissa kohteen luettelointiperusteena todetut rakennushistorialliset arvot ovat heikentyneet pihapiirin ja ympäristön muutosten myötä. Päärakennukseen, joka ulospäin näyttää ryhdikkäältä, isoa lasiverantaa lukuun ottamatta, ei ole sitten 1900-luvun alkupuolen tehty merkittäviä tyylillisiä tai rakenteellisia muutoksia. Säilynyt aitta on isohko, päätyovellinen hirsiaitta. Kuvat: Temola, inventointikohde. Kuvissa päärakennus ja raunioituneen navetan erikoisista savitiilistä muurattua seinää. 18

19 4 TOIVOLA Mietinsaaren Toivolaan pääsi vuonna 1981 tehdyn inventoinnin aikaan vain vesitse. Kesäasunnoksi jääneen talon porstuan seinähirressä on vuosiluku 1822, joka nyt on ulkoilmassa pitkälti kulunut näkyvistä. Vuosiluku on merkitty inventointitietoihin talon rakennusvuodeksi. Tuparakennus (8 m x 10 m) on varsin korkea. Kerrotaan, että tuparakennuksen jatkeena oli vielä luvulla toinen hirsirakennus, joka liittyi tuparakennuksen päätyyn lautaväliköllä. Tämä toinen puoli (kamarit) on sitten siirretty joskus Arpolahdelle (ehkä 1929). Inventoinnin tietojen mukaan sotilaat olivat viime sodan aikana jakaneet tuvan kahdeksi kammariksi, pieneksi sulaniksi ja eteiseksi. Kuisti on tätä uudempi. Talo on hirsipinnalla, uusitut valkoiset ikkunapokat vihreillä vuorilaudoilla. Kiviperustus on muurattu. Inventoinnin aikaan mäellä sijaitsevassa pihassa on asuinrakennuksen lisäksi talli, riviaitta ja navetan kivijalka sekä hieman etäämpänä riihi ja alhaalla rannassa venevaja, hirrestä salvottu rantasauna ja uusi rantamökki. Vuonna 2014 Toivolaan johtaa tilustie saaren kaakkoisosiin vievältä soratieltä. Pihapiirin ulkopuolelta on purettu huonokuntoinen riihi ja venevaja. Ylös mäelle on noussut moderni hirsiseinäinen loma-asunto. Vanhan pihapiirin ja uudisrakennuksen välissä on näkymäesteenä kasvillisuutta. Rinteessä sijaitsevaa vanhaa taloa on kunnostettu kengittämällä alahirsiä (kolmelta sivulta 1-2 hirttä). Talon ja aitan vesikatteet on tehty palahuovasta. Sisältä on tupaa palautettu entiseen kokoon purkamalla sulanin ja eteisen väliseinät. Pihasta lähtee vanha polku rantaa, jossa on mm. turvekattoinen hirsirakennus (siirretty, ent. sauna), matkalle jää kellari ja kaivo. Toivolan taloa ympäröineet peltomaat ovat koivulla tai puoliavointa luonnonniittyä; maatalous on loppunut 1960-luvun taitteessa, kun tila vaihtoi omistajaa (alkuperäiset asukkaat Hännisiä). Peltoalueilla ja riihipihan puolella on paljon vanhoja peltoraunioita sekä kiviaitoja, mm. vanhaa talolta Rakoniemeen vienyttä kulku-uraa reunustavat kiviaidat. Toivolan koillispuolella, rannassa, on 1948 rakennettu harjakattoinen, vaakalaudoitettu lomamökki, joka on eri kiinteistöä. Edellisessä inventoinnissa kohteen luettelointiperusteeksi esitetyt rakennushistorialliset arvot ovat säilyneet ennallaan, vaikkakin entisen pienen saaristotilan muuttunut käyttötarkoitus ja uudisrakentamisen on muokannut paikan luonnetta. Harmaa, vuoraamaton ja vuoliaiskattoinen tuparakennus ilmentää nykyasussaan paikallista hirsirakentamista, ja on lisäksi harvinainen ikänsä puolesta. Aittarakennus edustaa Karjalassa harvinaisempaa umpiposkista pariaittaa. Vanhan saunarantaan viettävän rinnepellon pitäminen puoliavoimena vaalii paikan henkeä ja rikastuttaa järvimaisemaa. Kuva: Toivola, inventointikohde. Kuvassa näkyy vanha tuparakennus ja talli, navetan kivirauniot ovat tallin alapuolella. (ks. myös raportin kansikuva) 19

20 1b MIETINKYLÄ Mietinkylän keskusta jää kaavan suunnittelualueen ulkopuolelle. Vanha asutuskeskittymä sijaitsee sisämaassa, saaren poikki kulkeneen talvitien varrella. Alue on loivapiirteisesti kumpuilevaa selännemaata. Kylästä löytyy vielä peltomaisemia, mutta maatalous ei ole enää elinkeinona. Peltomaita on istutettu pääasiassa koivulle. Talojen määrässä (4) ei ole tapahtunut muutoksia, mutta vain kahdessa asutaan ympärivuotisesti. Lisäksi Hiekkaharjun eteläpuolella, Selkärannassa on ympärivuotisesti käytössä oleva asuinrakennus ja pieni lomakylä. Miettisen talo kylän keskellä sijaitsee vanhimmalla yhtäjaksoisesti asutulla tonttimaalla; talon lähiympäristöstä löytyvät monet uuninpohjat 22 ja muut kivirakennelmat osoittavat vanhan kylätontin paikan. Miettisen pohjoispuolella kahden lähteen eteläpuolella, metsikössä, on paljon kiviraunioita. Peruskartta 1971 (kart. 1966) Peruskarttarasteri (2010-l) Kuva: Kiviharjun talo, aitat ja navetta. Kuva: Miettisen talouskeskus, jossa vanhaa ovat pitkä yksittäisaitoista koottu riviaitta ja riihi. Kuva: Miettisen (Poth) talossa on toinen kylän matalista 1960-luvun tiilitaloista. Talouskeskus sijaitsee kyläkuvallisesti näkyvällä paikalla. 20 Kuva: Hiekkaharjun taloon kuulunut koppeli (hirsinen ranta-aitta) Kilpeinrannassa, nykyään Kujansuun mailla. ( Jouko Sipari, 2014)

21 KOHTEET 5 KIVIHARJU Mietinkylän vanhassa kyläkeskustassa sijaitseva Kiviharju on kantatalon nro 2 osataloja. Pitkänomaista hirsitaloa lienee jossakin vaiheessa korotettu; rakennusrekisterissä talon rakennusvuodeksi on merkitty 1920; paikalla olleesta vanhemmasta talosta on perimätietoa. Vuonna 2014 pihapiiri on ylläpidetyn näköinen. Asuinrakennuksen verhouksena on Minerit-levyt, perustus on luonnonkivistä ja harjakaton vesikate on peltiä. Ikkunat ovat T-karmillisia, osassa jugendruudutus. Keskiakselilla oleva kuisti on korkea ja harjakattoinen. Kummulla sijaitsevat rakennukset ryhmittyvät väljäksi neliöpihaksi, jossa on asuinrakennuksen lisäksi aittarivi, saunarakennus, viime sotien jälkeen rakennettu navetta ja vanha riihi. Aittoja on ollut enemmänkin, nykyinen rakennus on koottu, paikalliseen tapaan, erillisistä hirsiaitoista, jotka on yhdistetty hirsiseinäisellä väliköllä. Saaristo III yleiskaavassa osoitetun AM/s -suojelumerkinnän perusteena oli Kiviharjun maatilan pihapiirin perinteikkyys. Vuonna 2014 on todettavissa, että maatalouden loppuminen on alkanut muuttaa ympäristöä. Pihapiirinä Kiviharju on edelleen perinteikäs edustaen paikallisia rakennustapoja ja maatalon pihanmuodostusta. Talo näkyy kylätielle. Kuva: Kiviharjun päärakennus. Kuva: Kiviharjun saunarakennus. 21

22 6 JUKKA Mietinsaaren luoteisosassa Vahvasalmen rannalla sijaitseva Jukan talo on Mietinkylän vanhoja yksittäisasumuksia, joskin se on selvästi esimerkiksi Liudunniemen asutusta nuorempaa kerrostumaa. Talolta on matkaa Mietinkylälle noin kilometrin verran. Pitkänomaista hirsitaloa lienee jossakin vaiheessa korotettu; rakennusrekisterissä talon rakennusvuodeksi on merkitty Harjakattoinen umpikuisti on pitkän sivun keskiakselilla. Vuonna 2014 pihapiiri on ylläpidetyn näköinen. Asuinrakennuksen verhouksena on rimalaudoitus, perustus on näkyviltä osin betonia ja harjakaton vesikate on peltiä. Ikkunat on uudistettu SS-aukeavina perinteistä puitejakoa mukaillen. Asuinrakennusta vastapäätä on riviaitta, joka muodostuu kahdesta hirsiaitasta, jotka on yhdistetty lautaväliköllä ja koottu saman katon alle. Kunkin aittahuoneen takaseinällä on pieni ikkuna. Pihapiirissa on myös pari muuta osin hirsirunkoista ulkorakennusta sekä lautavuorattu pihasauna. Kiviaidan reunustaman rantatien varrella on vanha hirsirunkoinen paja. Tie päättyy verkkoniemeen. Rannassa on muutama tilaan kuuluva rakennus, jotka on merkitty samoille kohdin 1966 kartoituksen mukaiseen peruskarttaan. Tilan pellot on otettu metsätalouden käyttöön (koivuvaltaisia metsiä); muutos alkoi 1970-luvun lopulla. Jukan pohjoispuolella, Kartlahteen vievän tien eteläpuolella, metsikössä on paljon vanhoja korkeita viljelyröykkiöitä. Saaristo III yleiskaavassa osoitetun AM/s -suojelumerkinnän perusteena oli Jukan maatilan pihapiirin perinteikkyys. Vuonna 2014 miljöötä on muuttanut maatalouden loppuminen, peltojen metsittäminen ja uusi elinkeinotoimintaan liittymätön käyttötarkoitus. Pihapiirinä Jukka on edelleen perinteikäs paikallista hirsirakentamista edustava kokonaisuus. Kuva: Jukan peruskorjattu päärakennus ja aitan pääty. Kuva: Vanha paja rantatien varrella. 22

23 1c LIUDUNNIEMI Liudunniemen maisemakuvaa hallitsee yksi talo, Liudunmäki (Livunmäki), kuten vuosisatoja sitten, joskin välillä talo oli jonkin aikaa kahtena tilana (Liudunmäki, Niemelä). Tilalla asutaan vakituisesti, maatalous on loppunut. Peltopintaala on pienentynyt, mutta edelleen mäen etelärinteessä on avoimina pidettyjä niittyjä, jotka ovat vanhan asuinpaikan maisemakuvan ja luonteen kannalta tärkeitä. Uusia teitä on rakennettu mäen vanhan peltoalueen ympäri sekä kahteen niemeen. Vanhasta ajasta kertovia rakennuksia ovat aitat, josta yksi on tänä vuonna irrotettu yksinäisaitaksi, riihi ja kookas hirsi- ja lautarunkoinen talousrakennus, verkkokoppeli sekä mäkeä kiertävät kiviaidat kuin myös vanhat peltorauniot. Liudunlahden rannalta tunnetaan kivikautinen asuinpaikka sekä historiallisen ajan raudanvalmistuspaikka. Näiden pohjoispuolelta, mäen länsisyrjältä on autioitunut yksi talonpaikka (ehkä torppa). Liudunniemi jää laivaväylän varteen. Aikoinaan läheisessä Rantalahdessa ovat poikenneet laivat. Liudunlahden suulla on kesämökkejä ja lahden pohjukassa metsäyhtiöiden harjoittamasta sosiaalisesta toiminnasta kertova Tornator Kerhon kesämaja. Peruskartta 1971 (kart. 1966) Peruskarttarasteri (2010-l) Kuva: Liudunniemen mäkiasutus, taustalla 1960-luvun talo. Kuva: Kiviaitaa rantaan johtavan tilustien varrella. 23

24 8 Johtopäätökset ja kohdekuvaukset Edellisissä luvuissa on selvitetty rakennusinventointikohteiden historiallisia ja ympäristöllisiä ominaispiirteitä. Tietojen pohjalta on seuraavaksi määritelty aluekohteiden ja rakennusten kulttuurihistoriallisia ja ympäristöllisiä arvoja maankäytön ja rakentamisen suunnittelun, vaikutusten arvioinnin ja vuoropuhelun pohjaksi. Pävitysinventoinnin kohteet ja aluekokonaisuudet luokiteltiin arvotekijöidensä painoarvon perusteella käyttäen seuraavaa kolmijakoista luokitusta: RH Rakennushistoriallisesti ja/tai taiteellisesti arvokas H Historiallisesti arvokas M Kyläkuvallisesti tai maisemallisesti arvokas ( ) = arvopiirteet ovat heikentyneet maisemassa tai rakennetuissa ympäristöissä tapahtuneiden muutosten vuoksi Luokittelukriteerit: harvinaisuus tai ainutlaatuisuus (paikallinen harvinaisuus; ikä: ennen vuotta 1900) historiallinen tyypillisyys alueelle (paikallinen tyypillisyys) aluetta tai tiettyä aikaa kuvaavat tyypilliset piirteet (edustavuus) alkuperäisen tai sitä vastaavan maankäytön, rakennuksen käyttötarkoituksen, rakentamistavan, arkkitehtuurin tai tyylin ilmeneminen ja jatkuminen (alkuperäisyys, toiminnallinen edustavuus) merkitys historiallisen tapahtuman tai ilmiön todisteena tai siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä (avainkohde, historiallinen todistusvoimaisuus) näkyvissä olevat eri aikakausien maisematilat, rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät luontevasti maankäytön, rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta (historiallinen kerroksisuus, kertovuus) Kohteiden arvoluokittelussa painotettiin rakennusten ulkoasun historiallista säilyneisyyttä sekä edustavuutta rakennustyyppinä ja alueen kehityksen kuvaajana. Rakennushistorialliseen arvoon vaikuttaa rakennusten säilyneisyys, jolla ei viitata rakennuksen tekniseen kuntoon. Inventoinnin tutkimusosuuden perusteella annettiin kaavasuunnittelulle suosituksia kulttuuriympäristön näkökulmasta. Kartta: Kohde- ja aluenumerointi. 24

25 Arvotaulukko sisältää suosituksia inventoiduille kohteille/alueille. Arvoalue/-kohde arvot peruste suositukset suunnittelulle H, RH (M) 1 Alue Mietinsaaren kylät Tarkennus: Mietinkylän ja Arpolahden kylän vanhat ydinalueet sekä Liudunniemi (ks. kartta s. 23.) H asutushistoria: Mietinsaari liittyy eteläisen Saimaan saariston varhaiseen asutushistoriaan (viim luku). Mietinkylä, Liudunniemi ja Arpolahti hahmottuvat edelleen, maisemien ja rakennuskannan muuttumisesta huolimatta, saaren vanhimmiksi asuinpaikoiksi. Liikennehistoria: Alkuperäisellä paikallaan säilynyt Miettinen liittyy entisenä talvikievarina alueen liikennehistoriaan; myös Saikkoon vievä tiepohja on ilmeisen vanha (talvitie ja venevalkamatie). (M): Mietinsaaressa maatalous on ollut kalastusta tärkeämpi asutusta synnyttänyt tekijä. Maatalouden merkityksestä kertovat vielä avoimena olevat pellot, joskin maataloutta ei enää elinkeinona harjoiteta ja maisemat ovat umpeutumassa. Maatalouden luonteesta ja alueen olosuhteista kertovat talojen lähellä ja metsissä säilyneet vanhat viljelyröykkiöt ja kiviaidat Liudunniemen mäkiasutus vielä avoimine niittyineen, kiviaitoineen ja peltoraunioineen muodostaa vesistömaisemaan liittyvän kulttuurimaiseman. RH /paikallinen tyypillisyys: Mietinkylän ja Arpolahden kylärakenne on tyypillinen karjalaisella kulttuurialueella. Vielä on hahmotettavissa kylään kantatalon halkomisessa syntynyt rakenne eli väljä rykelmäkylä, jossa kantatalo ja osatalot sijaitsevat hieman hajallaan kyläpeltojen ympäröimänä. Perinteisen puurakentamisen paikalliset ominaispiirteet ovat heikentyneet rakennuskannassa; parhaiten rakennushistoriallisia piirteitään säilyttäneitä rakennuksia ovat 25 Erityisarvoja: Kyläalueet on perusteltua merkitä alueiksi, joilla on kulttuurihistoriallista ja arkeologista merkittävyyttä historiallisena kylätonttina - alueella on asuttu yhtäjaksoisesti joko keskiajan lopulta tai viimeistään luvulta - tonttimailta, esim. Miettinen ja Arponen, on löytynyt jäänteitä uuninpohjista ja perustuksista, Kalliolan 1-26 mailla on vanhoja kiviaitoja ehkä kylän vanhimpien peltolohkojen ympärillä ja autio tonttimaa. Suositukset: Mietinkylän ja Arpolahden kyläkeskukset: - uudisrakennuksen rakennusluvasta on pyydettävä museoviranomaisen lausunto - Arpolahden kylän osalta suositellaan vanhaa kylärakennetta säilyttäviä kaavamääräyksiä; uudisrakentaminen tulee sopeuttaa olemassa olevaan rakennustapaan ja tyyliin - kohdekartalle (s. 23) merkityltä alueelta on tarpeen tutkia mahdolliset historiallisen ajan muinaisjäännösarvot (autioitunut tonttimaa, viljelyröykkiöt, tiepohjat)

26 Arpolahdessa Harjun, Temolan, Vanhalan ja Kankaanharjun päärakennukset, Mietinkylällä Jukan ja Kiviharjun päärakennukset sekä molemmissa kylissä säilyneet hirsirunkoiset riviaitat, riihirakennukset ja/tai saunat. 2 Kohde Harju (nyk. Liukanmäki) - asuinrakennus - aitta ja sauna - lähialueen peltorauniot RH, M RH / ikä, harvinaisuus: Asuinrakennus on ikänsä perusteella harvinainen, ja ikä heijastuu myös ulkoasussa. Harjulla sijaitseva harmaa hirsitalo piharakennuksineen ja peltoraunioineen ilmentää saaren maatalousvaihetta, paikan alkuperäistä käyttötarkoitusta ja paikallisia hirsirakennusperinteitä. Miljööarvoja heikentävät maatalouden loppumisesta aiheutuneet muutokset maisemassa. Erityisarvoja: Suositellaan harkittavaksi kaavamerkintää ja määräystä, joka toteaa tontilla olevan vanhan asuinrakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon. Museoviranomaiselle on varattava mahdollisuus antaa lausuntonsa lupahakemuksesta ennen päätöksen antamista. 3 Kohde Temola - asuinrakennus - aitta (RH) (RH/alkuperäisyys): Asumaton, ei näy kylätielle, rakennuskanta vähentynyt, ravistunut. - rakennushistoriallinen ja kyläkuvallinen merkittävyys heikentynyt sitten edellisten selvitysten Museoviranomaiselle on varattava mahdollisuus antaa lausuntonsa asuinrakennuksen lupahakemuksesta ennen päätöksen antamista. 4 Kohde Toivola - asuinrakennus - aitta (hirttä, 1-krs) - talli ja ent. hirsisauna - lähiympäristön kiviaidat ja peltorauniot RH RH/edustavuus, alkuperäisyys: Asuinrakennus on peruskorjattu entistä ilmettä säilyttäen. Samoin piha-alue ulkorakennuksineen ja kiviaitoineen ja peltoraunioineen ilmentää saaren maatalousvaihetta, paikan alkuperäistä käyttötarkoitusta ja paikallisia hirsirakennusperinteitä. Miljööarvoja heikentävät maatalouden loppumisesta aiheutuneet muutokset maisemassa. Erityisarvoja: Suositellaan harkittavaksi kaavamerkintää ja määräystä, joka toteaa paikan kulttuurihistorialliset arvot. Museoviranomaiselle on varattava mahdollisuus antaa lausuntonsa lupahakemuksesta ennen päätöksen antamista. 26

27 5 Kohde Kiviharju maatalon pihapiiri: - asuinrakennus - aitta (hirttä, 1-krs) - talousrakennus (hirttä) - navetta (betoni, kivi, lauta) RH, M RH: Alkuperäinen käyttötarkoitusmuuttunut. Pihapiiri eheä, rakennusten rajaama väljä neliöpiha. Aittarakennus edustaa alueella tyypillistä rakennustapaa M: Talo sijaitsee Mietinsaaren kylän vanhassa kyläkeskustassa ollen yksi vanhoista osataloista. - Maisema muuttumassa: peltoja ei enää viljellä. Erityisarvoja: Suositellaan harkittavaksi kaavamerkintää ja määräystä, joka toteaa pihapiirin kulttuurihistorialliset arvot. - ks. Mietinsaaren kyläaluetta koskeva suositus 6 Kohde Jukka - pihapiiri - päärakennus - aitta (hirttä, 1 krs) - paja (hirttä) RH RH / edustavuus: Jukan maatalo on jäänyt vapaaajankäyttöön. Asuinrakennus on peruskorjattu entistä luvun ilmettä säilyttäen. Samoin piha-alue ulkorakennuksineen ja kiviaitoineen ilmentää saaren maatalousvaihetta, paikan alkuperäistä käyttötarkoitusta ja paikallisia hirsirakennusperinteitä. Miljööarvoja heikentävät maatalouden loppumisesta aiheutuneet muutokset maisemassa. Erityisarvoja: Suositellaan harkittavaksi kaavamerkintää ja määräystä, joka toteaa pihapiirin kulttuurihistorialliset arvot. Päivitysinventointikohteiden kohteiden (= luotiin inventointilomake kioski-sovellukseen) lisäksi saaresta löytyi maastopäivien aikana muutakin vanhempaa rakennuskantaa, joka kertoo saaren asutus- ja elinkeinohistoriasta sekä loma- ja virkistyskäyttömuodoista. Seuraavassa taulukossa olevat kohteet valokuvattiin ja niistä löytyy kuvaukset raportin luvuissa 6 tai 7. Inventoituun aluekokonaisuuteen liittyvillä kohteilla on kulttuurihistoriallista ja maisemallista merkittävyyttä kokonaisuuden osana. Yksittäisistä 200 metrin rantavyöhykkeelle jäävistä kohteista on numeroitu yksi kohde, jonka kohdalla on kyseessä järviseutujen virkistyskäyttöä ilmentävä kohde. Kylä Kohde Rakennukset Sisältyy inventoituun aluekohteeseen Mietinsaari Miettinen, entinen talvikestikievari 2-78 Hiekkaharjun hirsinen kalamaja H, M: vanhalla kylätontilla; talvikievari; hirsirunkoiset riviaitta ja riihi Kilpeinlahteen työntyvässä niemessä sijaitseva pieni hirsinen koppeli edustaa, harvinaistunutta rantarakennustyyppiä. ks. aluekohde 1b yksittäinen, vaalimisen arvoinen harvinaistumisen johdosta 27

28 Tornatorin Kerhon maja RH /edustavuus: 1950-luvun virkistysmajarakennus 1-39 Rakoniemi pieni vaatimaton 1900-luvun alkupuolen asussa oleva asuinrakennus ja talousrakennus Arpolahti Wanhala RH, M: maatalo vanhalla kylätontilla: päärakennus ja hirsiset ulkorakennukset 1-77, 1-26 ja Arponen (Riihikuja), Kalliola ja Kankaanharju Mullikoinniemen lomaasutus M: maatilojen rakennuksia vanhassa kyläkeskuksessa; mahd. hirsirunkoiset, joskin 1900-keskivaiheilla uudistuneet talot; Kankaanharjulla 1900-luvun alkupuolen asussa Ilman kaavaa 1950-luvulla rakentumaan alkanut tiivis mökkialue, jonka mökkipalstat on erotettu yksityisen tilan maista. Ei liity metsäyhtiöiden toimintaan. Rakennustapa kirjava. yksittäinen, säilyttämisen arvoinen metsäyhtiön toimihenkilöiden virkistyskäyttöön liittyvänä kesämajana yksittäinen, ei suosituksia ks. aluekohde 1a ks. aluekohde 1a ei suosituksia Lisäksi tarkistettiin Mietinsaaren kylän puolelta rantavyöhykkeelle tai sen tuntumaan jäävät Rantamäki, Niemelä ja Salmela. Jälkimmäiset kolme ovat alunpitäen olleet yksittäisiasumuksia. Pihapiirit, jotka sisältävät rakennuksia luvun alkupuolelta tai jälleenrakennuskaudelta, eivät omaa erityisiä maisemallisia tai rakennushistoriallisia arvoja. Kaavan suunnittelualueella sijaitsevassa Rantamäessä on peruskorjattu 1900-luvun alun talo ja eri-ikäisiä ulkorakennusia; perinteikäs lyhytnurkainen hirsisauna rikastuttaa rantamaisemaa. Niemelän autio pienasumus on Mietinkyläläisten vanhaan venevalkamaan vievän tien varrella. Salmelan puolitoistakerroksinen asuintalo jää 200 metrin rantavyöhykkeen ulkopuolelle. Maastotarkistusta ei tehty seuraaviin haastatteluissa esille tulleisiin kiinteistöihin, joista kaksi sijaitsi Mietinsaaren naapurisaarissa, mutta kaavan suunnittelualueella. - Mietinsaaren Holhonlahden Rauhalan ( ) ennen sotia rakennettu hirsinen saunamökki, joka muutettiin asunnoksi, kun arviolta 1920-luvun asuintalo tuhoutui tulipalossa. Kiinteistöllä on myös uudempi loma-asunto. - Vahvasalon saaressa sijaitsevalle Tainionkosken Urheilukalastajien majalle ( ) on rakennusrekisteriin merkitty rakennusajaksi 1920 (yleinen vuosiluku vanholla rakennuksille, joiden tarkkaa rakennusvuotta ei tunneta). Yhdistyksellä on käytössä alkuperäinen noin 1948 rakennettu pyöröhirsinen kalastusmaja 23, joka ulkoasuun ei ole tehty suurempia muutoksia (~lipallinen sisäänkäynti, pitkällä sivulla isompi terassi). Niemessä on myös sauna ja ennen kesäkioskina toiminut hirsirakennus (vanhin?). Rannassa on myös lautarakenteisia verkkokoppeja. Yhdistyksen Facebook-sivuilla oli vanha kuva kalastusmajasta (pitkänurkkainen pyöröhirsinen rakennus, pitkänomainen, nurkkakivillä, harjakatto, pärekate, päätykuisti, ikkunat yhtenäisissä nauhoissa). - Mietinsaaren Rakosaaressa ( ) sijaitseva pieni loma-asunto on rakennusrekisterin mukaan rakennettu vuonna Kertoman mukaan sen olisi rakennuttanut Tainionkoskelainen kauppias Rahikainen. 24 Saari on kuulunut Hännisten Toivolan tilaan. 28

29 Kuva: Rakosaaressa on parikin rakennusta, joista toinen, ilmeisesti alkuperäinen pieni vaatimaton lautavuorattu mökki ja toinen hirsirunkoinen sauna (valokuva salmen takaa). Kuva (vas.): Rakosaaren mökki (rimalaudoitus, kiviperustus) saattaa olla Mietinsaaren kylän ensimmäinen viikonloppumajaksi rakennettu rakennus. Kuva (oik.): Vanha mustavalkokuva Vahvasalossa toimivan Tainionkosken Urheilukalastajien kalastusmajasta. (yhdistyksen Facebook-sivut, ) 29