KANGASNIEMEN KUNTA PUULAN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 KANGASNIEMEN KUNTA PUULAN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA LAPPEENRANNASSA

2 KANGASNIEMEN KUNTA PUULAN RANTAYLEISKAAVA PERUS- JA TUNNISTE TIEDOT 1.1 Selostuksen sisällysluettelo ja liitteet 1.2 Luettelo muista kaavaa koskevista raporteista ja aineistosta 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Yleiskaava 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset suojeluohjelmat Seudulliset suunnitelmat Paikalliset suunnitelmat 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Yleiskaavan suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistäminen 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.4 Yleiskaavan tavoitteet Tavoiteasettelun merkitys Valtakunnalliset ja maakunnalliset intressit Paikalliset tavoitteet Yleisiä suunnitteluperiaatteita ja seurausvaikutuksia 4.5 Sektorikohtaisia tavoitteita Asuminen (ympärivuotinen ja loma-asuminen) Elinkeinot Liikenne Virkistyskäyttö Vesi- ja jätehuolto sekä vesien suojelu 4.6 Sektori- ja aluekohtaiset tavoitteet rakennetun ympäristön erityispiirteet Kulttuurimaisema-alueet ja kylämiljööt (km) Arvokkaat rakennukset ja kohteet Muinaisjäännökset 4.7 Sektorikohtaiset tavoitteet luonnonympäristö ja luonnonsuojelu Luonnonsuojelulaki, Natura 2000 alueet ja seutukaavan varaukset Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät alueet Maisemanhoito ja suojelu 4.8 Mitoitusperusteet Yleistä Mitoitusvyöhykkeet Mitoitusvyöhykkeiden mitoitusnormit Rantaviivan ja pinta-alan mittaus

3 KANGASNIEMEN KUNTA PUULAN RANTAYLEISKAAVA Muunnettu rantaviiva Muunnettu pinta-ala 4.9 Rantavyöhykkeen ulkopuolisen alueen mitoitusperusteet 5 YLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 Kokonaisrakenne ja mitoitus 5.2 Aluevaraukset Kylä alueet ( AT ) ja pysyvä asutus (A) Loma-asuntojen alueet ( RA, RA 1 ja RA 2 ) Matkailupalvelujen alueet ( RM ) Virkistysalueet ( VR ja VV ) Liikenne 5.3 Suojelualueet Luonnonsuojelu alueet Muinaismuistoalueet Maisemansuojelualueet Maisemanhoito Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet 5.4 Yleiset määräykset 6 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 6.1 Yleistä 6.2 Seutukaavan varaukset ja yleiskaava 6.3 Arvio yleiskaavan aluevarausten vaikutuksesta ympäristöön Yleiskaavan kokonaismitoitus Vaikutukset ihmiseen ja viihtyvyyteen Vaikutukset luontoon 1.2 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA RAPORTEISTA JA AINEISTOSTA 1.21 Yleiskaavan perustieto ja tavoiteraportti 1.22 Luonto- ja maisemaselvitys 1.23 Puulan rantojensuojeluohjelman alueen arvokkaat luontokohteet 1.24 Puulan alueen kantatilaselvitys 1.25 Puulaveden uudet retkisatamat pienveneitä varten

4 KANGASNIEMEN KUNTA PUULAN RANTAYLEISKAAVA TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Yleiskaavatyö käynnistettiin kesäkuussa 1998 kunnan valittua rantayleiskaavan suunnittelijaksi Kaavasuunnittelu Oy: n. Kunnanvaltuusto teki päätöksen varsinaisen rantayleiskaavan laatimisesta Perusselvitykset ja tavoiteasettelun valmistelu suoritettiin Kaavasuunnittelu Oy:n toimesta. Perustieto- ja alustavaa tavoiteasettelua käsiteltiin kunnanhallituksessa Yleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys valmistui 1999 ( Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ). Kaavasuunnittelu Oy:ssä tapahtuneiden henkilöstöjärjestelyjen johdosta suunnittelutyö siirrettiin Kaavoitus ja Maankäyttö Oy:lle kesäkuussa Muuttuneesta suunnitteluun vaikuttavasta lainsäädännöstä johtuen rantayleiskaavatyötä varten laadittiin osallistumis ja arviointisuunnitelma. Perustieto ja tavoiteraportti valmistui Kunnanvaltuusto hyväksyi tavoitteet Alustava yleiskaavaluonnos valmistui ja pidettiin MRA 30 mukaisesti nähtävillä Yleiskaavaehdotus pidettiin nähtävillä MRA 19 mukaisesti nähtävillä Kaavatyöryhmä käsitteli kaavasta jätetyt muistutukset (n. 75 kpl) kokouksessaan Kunnanvaltuusto hyväksyi rantayleiskaavan kokouksessaan Yleiskaava Suunnittelualue koostuu lähes kokonaisuudessaan Puulaveden järvialtaasta. Puulavesi sijaitsee Kangasniemen, Hirvensalmen ja Mikkelin kaupungin alueella. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Kirkonkylän osayleiskaava-alueeseen. Etelässä rajana ovat Hirvensalmen kunnanraja ja Joutsan kunnanraja. Idässä suunnittelualue rajautuu Joutsantiehen ja lännessä Mikkelintiehen ( VT 13 ). Vuojalahteen on laadittu 1991 yleiskaava, joka koskee myös ranta-aluetta. Läsäkosken alueelle laaditaan parhaillaan osayleiskaavaa. Peruskartan mukaista rantaviivaa suunnittelualueella on yhteensä noin 578,8 km. Suunnittelussa käytettävää oikaistua rantaviivaa on 490 km. Tämä lukema on saatu vähentämällä rantaasemakaavojen, pienten lampien ja saarien (alle 1 ha) sekä purojen rantaviivan pituus. Muunnettua rantaviivaa, joka on saatu muuntamalla oikaistua rantaviivaa alle 100 metriä kapeilta niemi osuuksilta kertoimella 0,5 ja alle 150 metriä leveiltä osuuksilta kertoimella 0,75 sekä alle 200 metriä kapeilta lahdilta kertoimella 0,75 on yhteensä 374 km. Loma-asunnon rakennuspaikkoja yleiskaavan rantavyöhykkeellä yhteensä 1992 kpl, joista uusia on 637 kpl. Pysyvää asutusta sijoittuu 200 metrin rantavyöhykkeelle yhteensä 223, joista uusia on 13 kappaletta. Yhteensä rakennuspaikkoja on 2215, joten yleiskaavan mitoitukseksi muodostuu 5,9 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden. Yleiskaavassa on osoitettu kyläalueet joilla suositaan myös pysyvän asutuksen sijoittumista. Suunnittelualueen Puulan eteläosan Simpiänselkä ja Hölönselän itäosat kuuluvat rantojensuojelu-ohjelman alueeseen ja Natura 2000 verkostoon. Rantaviivaa suojelualueella on noin 35 kilometriä. Rantojensuojeluohjelma-alueella rakennusoikeutta on yhteensä 107,1 ja alueelle on rakennettu 73 lomaasuntoa ja 4 pysyvää asuinrakennusta. Korvattavia rakennusoikeuksia, joita ei ole voitu siirtää on 33. Natura 2000 alueella on yhteensä 77 rakennettua rakennuspaikkaa. Yleiskaavassa Natura alueelle on sijoitettu 2 uutta rakennuspaikkaa.

5 KANGASNIEMEN KUNTA PUULAN RANTAYLEISKAAVA LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Yleiskaava-alue koostuu, Simpiänselkää ja Vuojaselkää lukuun ottamatta, etelä - pohjoissuuntaisista kapeahkoista vesistön osista. Alueella ei ole laajoja erämaisia, rakentamattomia ranta-alueita vaan rakentaminen on sijoittunut hajanaisesti koko alueella Luonnonympäristö Puulan Kangasniemen kunnan alueelle on laadittu erillinen selvitys maisema- ja ympäristöarvoista. Se sisältää - maisema- ja ympäristöarvojen inventointiraportin sekä siihen liittyvän kohdeluettelon ja kartta 1: Puulan rantojensuojeluohjelma-alueelle laadittu erillisselvitys (Ustinov 1994) täydentää tätä raporttia ja kohdeluetteloa. Raportissa esitellään Puulan maisemarakenne ja sen kehityshistoria sekä annetaan ohjeita maisema- ja ympäristöarvojen huomioon ottamisesta kaavoitustyössä. Kohdeluettelossa ja rantojensuojelualueen erityisselvityksessä (Ustinov 1994) on luetteloitu kaikki tässä vaiheessa tiedossa olevat arvokkaat maisema- ja ympäristökohteet. Kohteet on luetteloitu osa-alueittain juoksevan numeroinnin avulla. Kuhunkin kohteeseen liittyy kuntakoodi, kohteen tyyppikoodi, lyhyt kuvaus ja kohteen arvoluokitus (valtakunnallinen, maakunnallinen, paikallinen). Kohteen numeron avulla se löytyy sekä raportista että kohdeluettelosta. Luetteloon liittyy myös luonnonsuojelukohteiden ja -alueiden toteutumistilannekatsaus Rakennettu ympäristö Keskustaajaman lisäksi alueella ei ole tiiviisti rakentuneita kyläalueita. Pysyvää asutusta on kuitenkin sijoittunut Vuojalahteen, Niemenkylään, Luodekylään ja Myllykankaan alueille. Suurin osa asuinrakennuksista ei sijaitse välittömässä rantavyöhykkeessä, jota yleiskaava koskee. Kaava-alueen rantavyöhykkeellä on hajanaisesti noin 210 asuinrakennusta. Tiivistä loma-asustusta on Syvälahdenniemessä, Utrunniemessä ja Ylänteenniemessä. Matkailupalvelut ovat sijoittuneet keskustaajamaan ja sen läheisyyteen. Arvokkaiksi rakennuksiksi ja kohteiksi alueella on luokiteltu: Äkrynkosken mylly Paavontalo Mehtoniemi Rämiäisten saari Hokan koulu Otto Mannisen synnyinpaikka Tintto Alueen muinaismuistokohteet on lueteltu luonto ja maisemaselvityksessä. Valtio on hankkinut alueelta 14 kohdetta, jotka ovat suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Kohteet on lueteltu perusselvityksissä Maanomistus Suunnittelualueella on n maanomistajaa. Maanomistajakohtaista suunnittelua varten jokaisen tilan omistaja ja osoite on tallennettu ATK-rekisteriin, jonka tiedot kohdistuvat numeeriseen karttaan.

6 KANGASNIEMEN KUNTA PUULAN RANTAYLEISKAAVA Suunnittelutilanne Valtakunnalliset suojeluohjelmat Puula,Rantojensuojeluohjelma-alue Puula, lintuvesien suojeluohjelma Natura 2000 ohjelman alue ( Puula ) Alueet on esitelty ympäristöselvityksessä Seudulliset suunnitelmat Etelä - Savon seutukaava ja seutukaavan muutos (Vahv ) Seutukaavassa suunnittelualue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Taajamatoimintojen alueeksi (AT) on osoitettu Kangasniemen keskustaajaman alue ja Kaihlamäki. Seutukaavan suojelualuevaraukset on käsitelty ympäristöselvityksessä. Seutukaavassa on seuraavat loma-asuntoaluevaraukset (RA): Sätkynselän itä-osa, Haapajärven koillisosa, Vuohiniemi, Konnanselkä, Voutila ja Lammasniemi Liikennealuevaraukset ovat olemassa olevan tiestön mukaiset. Erityistoimintojen alueet: Kangasniemen kompostointialue Seutukaavassa suunnittelualueelle on esitetty suojelualuevarauksia, Iso-Paatsalo ( SL 31 ), Kuvaanluodot ( SL 37 ), Rosvo-Puikkosen luola ( L 38 ), Toivonen ( SL 40 ), Kellolampi ( SL 42 ), Pitkänniityn kangas ( SL 46 ) ja Iso-Tähtisaari ( SL 47 ) Rakennussuojelu-, kulttuurimaisema- ja muinaismuistoalueita / -kohteita ovat Äkryn mylly ( SR 627 ), Mehtoniemi ( SR 614 ), Paavontalo ( SR 635 ), Rämiäisensaari ( SR 612 ) ja Lapinsalon pohjoiskärki ( SM 501) Virkistysalueita on seutukaavassa varattu Lehtisensaaren eteläpäähän ( VR 11 ) ja Papusaareen ( VR 13 ) ja Likoniemeen ( VR 14 ) Paikalliset suunnitelmat Yleiskaava Suunnittelualue rajautuu Kirkonkylän osayleiskaava-alueeseen. Vuojalahteen on laadittu 1991 yleiskaava, joka koskee myös ranta-aluetta Puulan Mikkelin maalaiskunnan ja Hirvevsalmen puoleisessa osissa on laadittu rantayleiskaava. Kaavoitustyö on jo lopuillaan. Ranta-asemakaavat Suunnittelualueelle on vahvistettu tai hyväksytty yhteensä 18 ranta-asemakaavaa. Tarpeellisuuspäätösalueita on yksi. Rantakaava-alueet on rajattu yleiskaavaan. Rakennusjärjestys Kangasniemen kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty heinäkuussa 2001.

7 KANGASNIEMEN KUNTA PUULAN RANTAYLEISKAAVA RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISE- MAAN Maisema ja luonnonympäristö Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Oleva rakennuskanta Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA Rakennuspaikka Rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennuspaikan rajat on tarpeellisilta osin merkitty maastoon ennen rakennusluvan myöntämistä. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Asuinrakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Alle 80 m² kerrosalaltaan olevan asuinrakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin olla, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, vähintään 25 metriä. Alle 100 m² kerrosalaltaan olevan etäisyyden vähintään 30 m, alle 120 m 2 kerrosalaltaan vähintään 35 m ja yli 120 m² kerrosalaltaan oltava vähintään 40 m.

8 KANGASNIEMEN KUNTA PUULAN RANTAYLEISKAAVA Yli I½ - kerroksiset rakennukset on sijoitettava em. etäisyyksiä kauemmas, mikäli rakennuspaikan maastoolosuhteet sitä edellyttää. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 20 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 metriä ja kerrosalaltaan enintään 25 m² tulee olla vähintään 15 m. Asuinrakennukseen liittyvän alle 20 m² kerrosalaltaan olevan talousrakennuksen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 10 m ja yli 20 m² kerrosalaltaan olevan etäisyys vähintään 15 m ja sitä suuremmat vähintään 25 metriä. Rakentamisen määrä ranta-alueella Ranta-alueelle voidaan rakentaa sekä loma-asumiseen, että vakituiseen asumiseen tarkoitettuja asuinrakennuksia. Rakentamisen määrä ranta-alueilla, asuinrakennukset: 1. Mannerrannat - rakennuspaikka alle 3000 m², enintään 150 m² - rakennuspaikka m², enintään 200 m² - rakennuspaikka yli 5000 m², enintään 250 m² 2. Yli 1 hehtaarin saaret - rakennuspaikka alle 3000 m², enintään 100 m² - rakennuspaikka 3000 m² - 1 ha, enintään 150 m² - rakennuspaikka yli 1 ha, enintään 200 m² 3. Erilliset alle 1 hehtaarin saaret - rakennuspaikka alle 5000 m², enintään 80 m² - rakennuspaikka 5000 m² - 1 ha, enintään 100 m² Saareen rakennettaessa on rakennuslupaa haettaessa annettava kirjallinen selvitys kulkuoikeudesta mantereella. Rakennuspaikalla saa olla enintään yksi yksiasuntoinen ja enintään kaksikerroksinen asuinrakennus. Lomarakennuspaikalle rakennettavien talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 80 m². Sellaisilla ennen rakennusjärjestyksen voimaan tuloa muodostetuilla rakennuspaikoilla, jotka täyttävät rakennusjärjestyksen vähimmäiskokovaatimuksen, mutta joille ei voida niiden muodosta johtuen sijoittaa uudisrakennuksia rakennusjärjestyksen vähimmäisetäisyysvaatimusten mukaisesti rantaviivasta, on rakennusoikeuden määrä olevan rakennuskannan mukainen. Uudisrakentamisen edellytyksenä on kuitenkin se, että rakennuspaikan vesi- ja jätevesihuolto on järjestettävissä ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla ja rakennusten soveltuvuuteen ympäristöön kiinnitetään erityistä huomiota. Rakennuskiellot Suunnittelualueelle ei ole katsottu tarpeelliseksi antaa rakennuskieltoa yleiskaavan laatimista varten. Pohjakartta Tiedonhallinnassa ja suunnittelussa käytetään apuna numeerista karttaa seuraavasti: kiinteistötietojen osalta on käytetty vektorimuodossa olevaa kiinteistörajaelementtiä, joka on saatu Etelä-Savon maanmittaustoimistosta, taustakarttana kuvaruudulla on käytetty rasterimuotoista peruskarttaa. 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Yleiskaavan tarve

9 KANGASNIEMEN KUNTA PUULAN RANTAYLEISKAAVA Kangasniemen kunnalle kesäasutus ja Puulan järviluonto ovat merkittäviä voimavaroja, joita yleiskaavalla pyritään kehittämään. Rantarakentamisen, virkistyskäytön ja suojelun tarpeiden yhteensovittaminen on katsottu parhaiten toteutuvan yleiskaavan avulla. Loma-asuntojen rakennuspaikkojen kysyntää alueella ei voitaisi toteuttaa poikkeamislupien avulla. Maankäyttö ja rakennuslain asettamat rantarakentamista koskevat kiellot ( 72 ) poistetaan oikeusvaikutteisella rantayleiskaavalla. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen Kaavoituksen vireillepano tapahtui kaavoituskatsauksen yhteydessä Kunnanvaltuusto päätti varsinaisen yleiskaavan laatimisesta Osallistuminen ja yhteistyö OSALLISET KANGASNIEMEN KUNTA: Luottamuselimet Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Rakennus- ja ympäristölautakunta Hallintokunnat Tekninen osasto Rakennusvalvonta Ympäristön suojelu Elinkeinotoimisto Maataloustoimisto Yleiskaavatyöryhmä Asukkaat ja maanomistajat Yrittäjät Leppäniemen Lomakartano Lomakylä Puulan Muikku Mikkelinseudun matkailu ry / Hannele Rautamäki Kangasniemen yritäjät ry/rauni Pietarinen Yhteisöt ja järjestöt Kangasniemen Metsänhoitoyhdistys, Jorma Salomaa Kangasniemen Luonto ry, Yrjö Seppänen Puulan veneseura, Antti Toivakka Kangasniemen Maaseutuseura, Arto Karila Suomen meripelastusseura/puulan järvipelastajat Kylätoimikunnat Alueen kaikki kylätoimikunnat

10 KANGASNIEMEN KUNTA PUULAN RANTAYLEISKAAVA Kalastuskunnat / Jakokunnat Hokan Honkikylän kalastuskunta/jakokunta Hokan Niemikylän kalastuskunta/jakokunta Ukonniemi - Väisälän kalastuskunta Unnukkalan kalastuskunta Mannilan kalastuskunta Suurolan kalastuskunta Vuojalahden kalastuskunta Kangasniemi 1 jakokunta Kangasniemi 1 kalastuskunta Pylvänälän kalastuskunta Salmenkylän kalastuskunta Salmenkylän jakokunta Reinikkalan kylän vesialueet Ohensalon kylän vesialueet (osaksi yksityisiä vesialueita) VIRANOMAISET JA MUUT TAHOT: Etelä - Savon Ympäristökeskus Etelä Savon maakuntaliitto Kaakkois Suomen tiepiiri Savonlinnan Maakuntamuseo Järvi Suomen Merenkulkupiiri Puula Kyyvesi projekti PUULAVEDEN ALUEEN NAAPURIKUNNAT: Hirvensalmen kunta Mikkelin kaupunki Joutsan kunta Leivonmäki OSALLISTUMIS JA VUOROVAIKUTUSMENETELMÄT Perustieto- ja tavoiteosan aineisto pidettiin nähtävillä välisenä aikana Kangasniemen kunnanviraston teknisessä toimistossa maanomistajien ja muiden asiasta kiinnostuneiden kommentteja varten. Osallisten kommentteja saatiin yhteensä 38 kpl. Kommentit koskivat pääasiassa nykyistä rakennuskantaa ja lisärakennusoikeuden osoittamista. Kommentit otetaan huomioon kaavaluonnosta laadittaessa. Kannanottoja perustieto ja tavoiteosasta käsiteltiin kaavoitustyöryhmässä Viranomaispalaveri perustieto- ja tavoiteosasta pidettiin Kunnanvaltuusto hyväksyi perustiedot ja tavoitteet sekä päätti varsinaisen yleiskaavan laatimisesta. Kaavatyöryhmä päätti asettaa yleiskaavaluonnoksen nähtäville MR 30 mukaisesti. Viranomaispalaveri kaavaehdotuksesta pidettiin

11 KANGASNIEMEN KUNTA PUULAN RANTAYLEISKAAVA Yleiskaavan tavoitteet Tavoiteasettelun merkitys Yleiskaavan tärkeimpiä työvaiheita ovat olemassa olevan tilanteen perusteellinen inventointi ja tavoitteiden asettaminen niiden pohjalta. Aluetta tarkastellessa tulee ottaa huomioon useat eri maankäyttötarpeet, kuten asuminen, loma- asuminen, virkistys maa- ja metsätalous, suojelu, liikenne jne.. Osayleiskaavan tavoitteissa määritellään yleiskaavan suunnitteluperiaatteet: kuinka maankäyttöä tullaan ohjaamaan suunnittelualueella ja kaava-alueeseen kuuluvien pienempien järvien rantavyöhykkeellä, sekä kyläalueilla ja kuinka luonto-olosuhteet, ympäristöarvot, virkistyskäyttö, elinkeinot ja palvelut sekä yleiset muut tarpeet tullaan ottamaan huomioon aluetta suunniteltaessa. Suuri osa suunnittelualueesta on normaalisti rakennettavissa olevaa rantaa. Osittain ranta-alueen käyttöä kuitenkin vaikeuttaa rannan jyrkkyys, louhikkoisuus, soistuneisuus ja vesi-alueiden mataluus sekä ranta-alueiden avoimuus. Suunnittelualueesta osa on eliöstön ja luonnon- sekä maisemansuojelun kannalta merkittävää aluetta, jolle uutta rakentamista tulisi rajoittaa. Nämä kohteet sijoittuvat lähinnä Simpiänselän alueelle. Yleiskaava-aluetta koskevat seutukaavavaraukset, erilliset suojeluohjelmat ja päätökset, vahvistetut rantaasemakaavat ja myönnetyt voimassaolevat rakennusluvat tulee ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa. Rantayleiskaavan tehtävänä on osoittaa tulevaisuutta varten maankäytön pääpiirteet suunnittelualueella. Toisin sanoen ohjata maankäyttöä ja varata erilaisien aluevarausten avulla maata Puulan alueen tulevia tarpeita silmällä pitäen. Erityisesti alueen vesiliikenteen palveluja tulisi parantaa. Puulan alueen asutusta, elinkeinoja ja ympäristöä tulisi tarkastella yhtenäisenä, toisiaan tukevana kokonaisuutena. Ja koska yleiskaavoitustyöstä on kysymys, nimenomaan paikallisen näkökulman tulisi korostua. Kunnalla itsellään ja paikallisella väestöllä onkin erittäin keskeinen rooli juuri tavoiteasettelussa. Maankäyttö-ja Rakennuslaki Lain yleisenä tavoitteena ( 1 ) on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Lain 5 :ssä määritellään alueidenkäytön suunnittelusta seuraavaa: Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä.

12 KANGASNIEMEN KUNTA PUULAN RANTAYLEISKAAVA Luonnonsuojelulaki Luonnonsuojelulain päätarkoitus on säilyttää luonnon monimuotoisuus, edistää luonnonkauneuden ja maiseman säilyttämistä sekä tukea kestävänkäytön periaatetta. Edistää luonnon tuntemusta ja tutkimusta. Lain tarkoitus on myös säilyttää suojeltavia luontotyyppejä ( 29) sekä lintu- ja ympäristödirektiivin ( 64) mukaisia lajeja ja kohteita Natura 2000 verkon esityksen mukaisesti. Metsälain ja vesilain säädökset tulee huomioida kaavaa laadittaessa. Metsälain ( /1093) 10 :ssä todetaan, että Metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Sen jälkeen luetellaan 7 metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää elinympäristöä: - lähteiden, purojen ja pysyvän veden juoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt - ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella olevat letot - rehevät lehtolaikut - pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla - rotkot ja kurut - jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät - karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Elinympäristöjen tunnusmerkkejä on tarkemmin luonnehdittu metsäasetuksen 7 :ssä. Vesilain 15 a :n mukaan toimenpide, joka vaarantaa enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven taikka muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven säilymisen luonnontilaisena, on kielletty. Lisäksi ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänäkään aikana ole riittävästi vettä veneellä kulkua tai uiton toimittamista varten ja jota kalakaan ei voi sanottavassa määrin kulkea, ei saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Sama on voimassa luonnontilaisesta lähteestä (Vesilaki 2, 17, 17 a ) Valtakunnalliset ja maakunnalliset intressit Valtakunnalliset ja seudulliset intressit antavat kaavoitustyölle lähtökohdat ympäristönsuojelullisissa tarpeissa. Seutukaavassa ( ) on esitetty seudulliset maankäyttötarpeet. Koko suunnittelualueen ympäristöarvot (valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset) ja niiden huomioon ottaminen kaavoitustyössä on esitelty erillisselvityksessä. Raportti: Maisema- ja ympäristöarvojen inventointi ja arviointi yleiskaavoitustyön perustaksi. Kohta 4. Maisema- ja ympäristöarvojen huomioon ottaminen kaavoituksessa Paikalliset tavoitteet Paikalliset tavoitteet perustuvat kaavoittajan esitykseen sekä eri sidosryhmien ja yksittäisten henkilöiden perusselvityksistä ja tavoiteasetteluluonnoksesta antamiin muistutuksiin. Kuntasuunnitelmassa ( ) on annettu yleistavoitteita kunnan kehittämiseksi. Suunnittelualueella pyritään pääpiirteissään yhteiseen tavoiteasetteluun Kyyveden rantayleiskaavan tavoitteiden kanssa.

13 KANGASNIEMEN KUNTA PUULAN RANTAYLEISKAAVA Yleisiä suunnitteluperiaatteita ja seurausvaikutuksia Tavoitteiden päätarkoituksena on ohjata ja määritellä pääasiassa rantavyöhykkeelle sijoittuva rantarakentaminen loma-asutuksen ja ympärivuotisen asumisen sekä myös alueen matkailun ja elinkeinojen osalta ottaen huomioon luonnonarvot ja suojeltavat kohteet, yleiset tarpeet ja virkistyskäyttö sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Yleiskaavan tulee selkeyttää rakennushankkeiden käsittelyä ja yleiskaavan mukaisen rantarakentamisen rakennusluvat tulee voida myöntää pääsääntöisesti yleiskaavan perusteella. Osayleiskaavassa mahdollisesti esitettävien tiiviimpien matkailu-, kyläasutus- ja mökkikyläalueiden toteuttaminen edellyttää yleensä osayleiskaavaa tarkempia suunnitelmia. Yleiskaavaratkaisuilla tulee tukea pysyvän asutuksen ja kyläkeskusten kehittämistä ja sen palvelujen parantamista, maa- ja metsätalouden sekä niiden liitännäiselinkeinojen sekä virkistyksen ja muiden yleisten tarpeiden ja liikenteen kehittämistä. Yleiskaavaa tulee laatia yhteistyössä maanomistajien ja viranomaisten kanssa siten, että kaava tyydyttää alueen maanomistajien enemmistön toivomuksia kuitenkaan ympäristö- ja virkistysarvoja vaarantamatta ja, että se on viranomaisten mahdollista myös hyväksyä. Yleiskaavalla tulee pyrkiä säilyttämään alueen luonnon monimuotoisuus ja erityiset luonnonarvot. Oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta voidaan poiketa, mikäli poikkeaminen ei vaikeuta kaavan toteuttamista, kaavan tarkoitusta ja naapurien oikeusturvaa. Kaavan mukaisen rakennusoikeuden ylittäminen tai rakentamiseen tarkoitetun alueen sijainnin oleellinen muuttaminen vaatii ympäristökeskuksen poikkeusluvan, yleiskaavan muutoksen tai ranta-asemakaavan. Vähäinen poikkeaminen alueiden rajoista on yleiskaavan yleispiirteisyydestä johtuen usein mahdollista suoraan rakennuslupaviranomaisen päätöksellä. Seutukaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Yleiskaava ei ole voimassa ranta-asemakaava-alueella, mutta se on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa rantaasemakaavaa. Suunnittelualueen vahvistetut ja hyväksytyt ranta-asemakaavat huomioidaan yleiskaavassa sellaisenaan. Vireillä olevilla ranta-asemakaava-alueilla sovelletaan yleiskaavoitustyön tavoitteita. Puulaveden rantayleiskaavan tavoitteena on vähentää loma-asutuksen suunnittelutarvetta ranta-asemakaavalla. Tämä koskee erityisesti yleiskaavassa rakentamiskäyttöön osoitettavia, lähinnä omarantaisia loma-asuntoalueita. Näillä alueilla voi yleiskaavan mukainen lomarakentaminen tapahtua suoraan rakennusluvan nojalla. Rantayleiskaava ei ole esteenä ranta-asemakaavan laatimiselle. Oikeusvaikutteinen yleiskaava sivuuttaa rakennusjärjestyksen niiltä osin kun yleiskaavassa on rakennusjärjestyksestä poikkeavia määräyksiä. 4.5 Sektorikohtaisia tavoitteita Asuminen (ympärivuotinen ja loma-asuminen) - Suunnittelualue on haja-asutusaluetta. Rantayleiskaavan avulla annetaan ohjeet ilman detaljikaavaa tapahtuvalle rantarakentamiselle. - Mitoitusvyöhykkeiden avulla rakentamista pyritään ohjaamaan kokonaisuuden kannalta mahdollisimman edullisille alueille, erityisesti kyläasutuksen tuntumaan olemassa olevien palveluiden ja tieyhteyksien läheisyyteen. - Rakennusoikeuden määrä ja sijoittelu osoitetaan maanomistajakohtaisesti. Tila- ja maanomistajakohtainen rakennusoikeus lasketaan hyväksyttyjen periaatteiden ja mitoitusperusteiden avulla. - Rakentamisen sijoittelulla pyritään mahdollisimman yhtenäisiin rakennettuihin ja rakentamattomiin alueisiin. Ympäristöselvityksessä mainittujen arvokkaiden ympäristökohteiden lisäksi seuraavan tyyppisten alueiden rakennusoikeus pyritään osoittamaan saman omistajan muille alueille: - Avoimet alueet kuten pellot ja niityt.

14 KANGASNIEMEN KUNTA PUULAN RANTAYLEISKAAVA Alavat rannat. Rantaa parempi sijoituspaikka on usein pellon takana oleva metsän reuna tai metsäsaareke. Mikäli rakennusoikeutta joudutaan osoittamaan avoimelle alueelle, se pyritään keskittämään ryhmäksi ja muodostamaan sen ympärille selkeä istutettava reunavyöhyke. Rakentaminen alavilla, veden vaivaamilla rannoilla edellyttää yleensä rakennuspaikan pengertämistä ja vesille pääsy vaatii usein rannan ruoppausta. Myös jätevesien maaperäkäsittely tällaisilla alueilla on vaikeasti hoidettavissa. Suojapuuston kehittäminen avoimelle, veden vaivaamalle rannalle vaatii usein maanpinnan korottamista. - Rannat, joiden edustalla on laaja vesikasvillisuusvyöhyke. Yksittäisten rakennuspaikkojen sijoittaminen tällaisille alueille johtaa siihen, että kunkin rakennuspaikan edusta ruopataan vesille pääsyä varten. Jos rakennuspaikkoja joudutaan tällaisille alueille sijoittamaan, pyritään ratkaisuihin, joissa ruoppaustarve minimoidaan. - Pienet rakentamattomat saaret, kapeat niemet ja kannakset sekä salmet. - Kallioiset alueet. - Virkistyskäytön kannalta tärkeät alueet kuten perinteiset uimarannat, venevalkamat ja rantautumispaikat. - Kalastuksen kannalta tärkeät alueet kuten nuotta-apajat, kutupaikat ja poikastuotantoalueet. - Pienten lampien osalta tulee tarkoin harkita soveltuvuus rakentamiseen. Alle 1 hehtaarin lammille ei tule sijoittaa uutta rakentamista. - Rakennusoikeuden siirroilla saman maanomistusyksikön sisällä tulee sallia tiivistä loma-asunto rakentamista palvelujen ja hyvien yhteyksien läheisyyteen, mikäli se luontosuhteiltaan siihen soveltuu. - Uudisrakentamista ei tule sallia suojapuustoa vailla oleville alle hehtaarin saarille eikä avoimiin niemiin. - Kyläasutuksen osalta selvitetään tarve rantarakentamista kokonaisvaltaisempaan suunnitteluun (kyläosayleiskaavat). - Elinkeinokertoimen (ks. kohta 2.4 Mitoitusperusteet) avulla turvataan yksittäisten maatilojen normaalia hajarakennusoikeutta laajemmat rakentamistarpeet sekä kaavoitustyön aikana että sen jälkeen. Lisäksi uudisrakentamista koskevat myös rakennusjärjestyksen säännökset Elinkeinot - Rakentamisen sijoittelun avulla pyritään tukemaan elinvoimaisten maa- ja metsätalousalueiden säilymistä tuotannossa. Alueet pyritään varaamaan kaavassa maa- ja metsätalouskäyttöön. - Alueella olemassa olevien palvelujen säilymistä tuetaan ohjaamalla asutusta niiden läheisyyteen. - Luontoon perustuva matkailu on kasvava elinkeino. Matkailun ja maatalouden liitännäiselinkeinona harjoitettavan maatilamatkailun kehittämistarpeet tulee huomioida rantayleiskaavoitustyössä. - Loma-asutus on erittäin tärkeä työn ja toimeentulon antaja. Koska vapaasti sijoittuva loma-asutus on samalla merkittävä uhka vetovoimaiselle järviluonnolle, se pyritään ohjaamaan kokonaisuuden kannalta parhaiten soveltuville alueille. - Elinkeinokertoimen (ks. kohta 2.4 Mitoitusperusteet) avulla turvataan yksittäisten maatilojen normaalia hajarakennusoikeutta laajemmat rakentamistarpeet sekä kaavoitustyön aikana, että sen jälkeen Liikenne - Maantieliikenteen osalta pyritään hyödyntämään olemassa olevaa tieverkostoa. - Puulalle on laadittu venereittisuunnitelma. Tätä reitistöä täydentävä on laadittavana suunnitelma Puulan retkisatamien toteuttamista varten Virkistyskäyttö - Suunnittelualueelle ei ole tarkoitus muodostaa laajempia, erityisiä virkistysalueita. Valtion hankkimia, virkistyskäyttöön soveltuvia alueita osoitetaan virkistysalueiksi. - Maa- ja metsätalousalueet muodostavat rungon pääosin jokamiehen oikeuteen perustuvalle virkistyskäytölle.

15 KANGASNIEMEN KUNTA PUULAN RANTAYLEISKAAVA Rantojensuojeluohjelma ja ympäristöselvityksen arvokkaat luontokohteet muodostavat "rasteja" virkistysalueverkostoon. Virkistysalueverkostoa täydennetään suunnittelutyön edetessä uimapaikoilla, venevalkamilla ja apajapaikoilla. Näiden kohteiden virkistyskäytöstä pyritään sopimaan yleiskaavoitustyön yhteydessä. Näiden kohteiden virkistyskäyttö pyritään turvaamaan myös kaavalla Vesi- ja jätehuolto sekä vesien suojelu - Vesi- ja jätehuolto perustuu suunnittelualueella ensisijaisesti kiinteistökohtaisiin tai muutaman kiinteistön yhteisiin ratkaisuihin. Kunnallisen viemäriverkoston rakentamiskynnystä ei ylitetä. - Vesi- ja jätehuoltoratkaisut tulee toteuttaa kunnan ympäristösuojelusuunnitelman mukaisesti. - Suunnittelualueella sijaitsee yksi pohjavesialue. Pohjavesialue huomioidaan kaavassa omalla merkinnällään, jota voidaan täydentää kaavamääräyksellä. Pohjavesialueiden osalta on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei vaikeuteta alueen käyttöä vesilähteenä eikä heikennetä pohjaveden laatua ja määrää. Maaainesten otto on luvanvaraista (Maa-aineslaki). - Puulan alue kuuluu maatalouden vesiensuojelun painopistealueisiin, joilla tulisi olla ajan tasalla oleva vesiensuojeluohjelma. Yleiskaavoitustyössä pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan Puulan vesiensuojeluohjelman ja maatalouden ympäristötukijärjestelmän vesiensuojelutavoitteet. 4.6 Sektori- ja aluekohtaiset tavoitteet rakennetun ympäristön erityispiirteet Kulttuurimaisema-alueet ja kylämiljööt (km) Kulttuurimaisema-alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota kulttuuriympäristöön, uudisrakennusten sijoitteluun sekä rakennusten soveltumiseen arvokkaaseen ympäristöönsä sekä rantaan rajoittuvien peltoaukeiden ja niiden rantavyöhykkeiden maisemallisten arvojen säilyttämiseen. Viljelymaisemat tulee ottaa yleiskaavassa huomioon tärkeinä maisemallisina kohteina ja niiden säilymistä tulee edistää. Kulttuurimaisema-alueeksi on selvityksissä luokiteltu: - Käikkälän haka - Ronanmäen laidun Arvokkaat rakennukset ja kohteet Historiallisesti merkittävät rakennukset ja kohteet tulee ottaa yleiskaavassa huomioon ja tarvittaessa osoittaa suojeltaviksi kohteiksi. Suunnittelualueen rantavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä sijaitsevia kulttuuri- tai rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita ovat : 1. Äkrynkosken mylly 2. Paavontalo 3.Mehtoniemi Äkrynkosken alamylly on Kaihlamäen kylämiesten v.1829 rakennuttama ja 1878 uudistama. Myllyn toiminta on jatkunut vuoteen 1965 saakka. Nykyisin entisöity myllyrakennus toimii yksityisenä museona. Alue on seutukaavaehdotuksessa merkitty SR-alueeksi. Paavontalo on noin sata vuotta vanha ja se muodostaa pihan luhtiaitan ja matalakattoisen aitan kanssa harvinaisen hyvin säilyneen ja rakennustavaltaan yhtenäisen ryhmän. Alue on merkitty seutukaavaehdotuksessa SR-alueeksi. Svinhufvudien sukutila. Päärakennus on vuoraamaton hirsitalo. Pihassa on kaksi aittaa. Alue on merkitty seutukaavaehdotuksessa SR-alueeksi. 4. Rämiäisten saari

16 KANGASNIEMEN KUNTA PUULAN RANTAYLEISKAAVA Hokan koulu Saaren pohjoisosassa on mm. Otto Mannisen ja Anni Swanin huvila Kotavuori vuodelta 1906 sekä Yrjö Wichmanin vuonna 1910 rakennuttama ja arkkitehti Eino Schroderuksen suunnittelema hirsihuvila Pauniala. Seutukaavaehdotuksessa alue on merkitty SR-alueeksi. Hokan koulu on rakennettu vuosisadan alussa 6. Otto Mannisen synnyinpaikka 7. Tintto Runoilija Otto Manninen syntyi Rasinkankaan talossa luvulla palaneen rakennuksen läheisyyteen on pystytetty muistomerkki. Tinton sukutila vuodesta Päärakennus on seudulle tyypillinen vuorattu hirsitalo. Päärakennus ja navetta ovat 1890 luvulta Muinaisjäännökset Kiinteät muinaisjäännökset tulee ottaa huomioon rakentamisen sijoittelussa ja ne tulee esittää yleiskaavassa säilytettäviksi muinaismuistolain nojalla. Kohteet on lueteltu erillisessä raportissa : luonto- ja maisemaselvitys. 4.7 Sektorikohtaiset tavoitteet luonnonympäristö ja luonnonsuojelu Luonnonsuojelulaki, Natura 2000 alueet ja seutukaavan varaukset Luonnonsuojelun ja ympäristön säilyttämiseksi tulee varata riittävät alueet, joilla voidaan turvata valtakunnallisten ja seudullisten ohjelmien sekä luontoinventoinnin osoittamat tarpeet. Luonnonsuojelulain perusteella perustettujen sekä seutukaavan suojeluvarausten sekä muinaismuistolain ja maa-aineslain mukaisten suojeluvarausten lisäksi suunnittelualueella on myös perusselvitystyön yhteydessä kartoitettuja arvokkaita alueita. Perusselvityksissä todetut eläimistönsuojelun kannalta merkittävät alueet, saaret ja luodot tulee osoittaa luonnonsuojelualueiksi ja uutta rakennusoikeutta näille alueille ei tule osoittaa. Luonnonsuojelulain perusteella perustettuja tai hankittuja alueita suunnittelualueella ovat : 235 Toivonen (V) Luonnonsuojelualue Toivonen nimisen saaren tilat Toivonen nro 8:23 ja Toivonen II nro 11:64. Luonnonsuojelualueen pinta-ala on yhteensä 8,5 ha. 236 Iso Tähtisaari ja 237 Junttaluoto (V) Luonnonsuojelualue Suojelualueeseen kuuluu Länsirannan tila nro 9:55. Tila on kahdessa osassa: Iso Tähtisaaren lounaispuoli ja Junttaluoto. Luonnonsuojelualueen pinta-ala on yhteensä 8,6 ha. 238 Juransaari (V) Luonnonsuojelutarkoituksiin hankittu alue. Juransaaren eteläosan, tilan Simpukka nro 9:72 pinta-ala on 0,973 ha. 239 Mustasaari (V) Luonnonsuojelutarkoituksiin hankittu alue. Mustasaaren, tilan Mustasaari nro 15:78 pinta-ala on 5,88 ha. 240 Kauppisenluoto (V) Luonnonsuojelutarkoituksiin hankittu alue Kauppisenluodon, Ylä-Seppä nro 15:60 pinta-ala on noin 0.8 ha. 241 Palosaari (V) Luonnonsuojelutarkoituksiin hankittu alue. Palosaaren pohjoisosan, Aatula nro 8:105 pinta-ala on noin 1,6 ha.

17 KANGASNIEMEN KUNTA PUULAN RANTAYLEISKAAVA Sahinsaari (V) Luonnonsuojelutarkoituksiin hankittu alue. Sahinsaari on Rämiäisten saaren luoteeseen pistävän niemen kärki. Vaahteramäki nro 8:140 tilan pinta-ala on noin 4,2 ha. 243 Kotaniemi nro 12:17 (V) Luonnonsuojelutarkoituksiin hankittu alue. Kotaniemi on Iso Paatsalon luoteisosan niemi. Kotaniemi nro 12:17 pinta-ala on noin 3,887 ha. 244 Saarela nro 12:63 (V) Luonnonsuojelutarkoituksiin hankittu alue. Saarela nro 12:63 on Iso Paatsalon luoteisosassa, Hautalahden eteläpuolella.tilan pinta-ala on noin 6,897 ha. 245 Itäkumpare nro 12:75 (V) Luonnonsuojelutarkoituksiin hankittu alue. Itäkumpare nro 12:75 on Iso Paatsalon länsirannan niemen itäosa ja sen pinta-ala on noin 1,311 ha. 246 Paatsalo nro 7:30 (V) Luonnonsuojelutarkoituksiin hankittu alue. Paatsalo nro 7:30 on Iso Paatsalon Papinniemen etelärannalla ja sen pinta-ala on noin 0,65 ha. 247 Etelä-Ristola nro 8:111 (V) Luonnonsuojelutarkoituksiin hankittu alue. Etelä-Ristolan tila nro 8:111 on Ristonsaaren eteläosa ja sen pinta-ala on noin 1,4 ha Simpiä nro 12:87 (V) Luonnonsuojelutarkoituksiin hankittu alue. Simpiä nro 12:87 on kolmessa osassa: Iso Paatsalon Pitkälahden pohjoispuolella, Hirsisaari ja Myyränsaaren pohjoispuolella oleva nimetön saari. Tilan pinta-ala on yhteensä 45,4 ha 258 Kotkanranta nro 15:61 (V) Luonnonsuojelutarkoituksiin hankittu alue. Kotkaranta nro 15:61 on Kotkatsaaren pohjoisosassa ja sen pinta-ala on noin 3,53 ha. Valtioneuvosto teki 1998 ehdotuksen Natura verkoston Suomen osuudesta. Natura verkostoon kuuluvat suunnittelualueella Puulavesi Seutukaavan aluevaraukset suunnittelualueella Seutukaavassa suunnittelualueelle on esitetty suojelualuevarauksia, Iso-Paatsalo (SL 31), Kuvaanluodot ( SL 37 ), Rosvo-Puikkosen luola ( L 38 ), Toivonen ( SL 40 ), Kellolampi ( SL 42 ), Pitkänniityn kangas ( SL 46 ) ja Iso-Tähtisaari ( SL 47 ) Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät alueet Suunnittelualueella on luonnon- ja maisemansuojelun kannalta tärkeitä kohteita, jotka vaativat suojelutoimenpiteitä. Maisemallisesti arvokkaat aluekokonaisuudet ovat pääasiassa maisemallisesti arvokkaita korkeita kallioalueita, niemenkärkiä ja saariryhmiä. Luontoselvitysten pohjalta suunnittelualueelta on rajattu luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet sekä myös maisemansuojelun kannalta tärkeät alueet. Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita alueita ovat : - Tervakirnu, apv - Vaimoslampi, apv - Hietajärvi, lintuvesi - Vuojakoski, kalataloudellisesti arvokas - Vuojasaaren luhta - Sikosaaren koivikko - Hietoinluodon karikko, lintuvesi - Hulautniemi, uh.laji - Palosaaren luoto, lintuluoto - Kokkosaarien alue, linnusto - Murhoniemi - Lehtisaari, uh. laji - Vuohiniemi, luontodir.lisal (MY-1) - Hösänvuoren metsälehmukset - Pieni Huutlampi, uh.laji - Ollampi, apv - Rastonlampi, metsäl. elinymp. - Pitkälampi, apv - Kellolampi, sk - Ylemmäisten vuori, metsäl. elinymp.

18 KANGASNIEMEN KUNTA PUULAN RANTAYLEISKAAVA Hautoinpohja, metsäl. elinymp. - Kinttuniemi, uh. Laji - Naurisniemi, metsäl. elinymp. - Iso-Sarvulin lampi, metsäl. elinymp. - Lokkikari, lintuluoto - Selkäluoto, lintuluoto - Lokkiluodot, linnusto - Iso-Sarvulin lehmusmetsä, LSL biot. - Kortesaari, lehmusmetsä - Lokkaluodot, lintuluoto - Tampianlahti, lintuvesi - Pieni Heinälampi ja Heinälampi, apv - Saarilampi, uh. laji - Mäkilampi, uh. laji - Söpöslahti, lintuvesi - Iso Käärmesaaren lahti, lintuvesi - Kumpulampi, lintuvesi - Sammakkosuo, metsäl. elinymp. - Leipälahdensuo. MetsäL. elinymp. - Marjosaaren luhta, metsäl. elinymp. - Kiviniemen lahti, lintuvesi - Tetrin puro ja lampi, metsäl. elinymp. - Rosvo-Puikkosen luola sk Muita maisemallisesti sekä osittain luonnonsuojelun kannalta merkittäviä kohteita ovat : - Katossaari Likolahti - Hölönselän saaret - Junttaluoto ja Enssaari - Iso-Paatsalon louhikko - Kotaniemi - Viitasaaren kaakkoispuoli - Riuttasen eteläpuolen luodot - Ristonsaari Hernesaari - Mustasaaren pohjoisosa - Tattarsaaren pohjoisosa Maisemanhoito ja suojelu Maisemaan merkittävästi vaikuttavia tekijöitä ovat metsätalouden harjoittaminen, maa-ainestenotto ja rantarakentaminen. Metsänkorjuussa tulee noudattaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion antamia metsänhoito-ohjeita ja maisemallisesti arvokkailla ranta-alueille erityisesti rantametsiä koskevia metsänhoitosuosituksia. Rantarakentamisessa maisemallisesti merkittävillä alueilla on kiinnitettävä erityistä huomiota maisemaan soveltumiseen. Kulttuurimaisema-alueilla on uudet rakennuspaikat sijoitettava rikkomatta kasvillisuuden reunavyöhykkeitä ja mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevaa rakennuskantaa täydentäen. Maisemallisesti erittäin merkittävät alueet sijoittuvat usein luonnonsuojelun kannalta merkittäville alueille, jolla on omat tavoitteensa luonnonsuojelun ja rakentamisen osalta. Maisemallisesti erittäin merkittäviltä alueilta pyritään rakennusoikeus siirtämään saman maanomistajan rakentamiseen paremmin soveltuvalle alueella. 4.8 Mitoitusperusteet Yleistä Rantayleiskaavoitustyön keskeisenä tavoitteena on kaikille maanomistajille mahdollisimman tasavertainen rantarakennusoikeuden määrittäminen ja turvaaminen kertaalleen koko suunnittelualueella yhteisesti hyväksyttyjen mitoitusperusteiden ja muun tavoiteasettelun mukaisesti. Mitoitusperusteluonnos on liitteenä. Mitoitusperusteilla tarkoitetaan niitä periaatteita, joiden mukaan tila- ja maanomistajakohtainen rakennusoikeus lasketaan. Perusteet on tarkoitettu ohjeiksi, joiden avulla pyritään edistämään johdonmukaista, luonnonolot, asutus ja elinkeinot huomioonottavaa suunnittelua sekä maanomistajien tasavertaista kohtelua ja hyvien sekä viihtyisien rakennuspaikkojen muodostumista

19 KANGASNIEMEN KUNTA PUULAN RANTAYLEISKAAVA Tilojen rakennusoikeus määritetään ns. kantatilaperiaatteella. Kantatila on vuoden 1969 mukainen tila. Vuoden 1969 jälkeen erotetut rakennuspaikat luetetaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Mikäli joku tila on ylittänyt oman rakennusoikeutensa, se ei rasita muiden tilojen vielä käyttämättä olevaa rakennusoikeutta. Mitoitusperusteista voidaan poiketa, jos ne johtavat ilmeiseen kohtuuttomuuteen tai maankäytön tarkoituksenmukaisuus puoltaa poikkeamista. Maatilakohtaiset erityistarpeet ja tulevaisuudessa mahdollisesti muuttuvat olosuhteet pyritään huomioimaan ns. elinkeinokertoimella, jota voidaan soveltaa harkinnan mukaan sekä kaavoitustyön aikana että tulevaisuudessa kaavan vahvistamisen jälkeen. Rantarakentaminen Rakentaminen katsotaan rantarakentamiseksi, kun sen etäisyys rantaviivasta on enintään noin 200 metriä. Alle 200 metrin päässä rantaviivasta oleva rantaan rajoittumattoman alueen rakennusoikeuden vaikutus rakennusoikeuden määrään harkitaan tapauskohtaisesti Mitoitusvyöhykkeet Mitoitusperusteissa huomioidaan sekä ympäristöarvoihin liittyvä ekologinen että ihmistoimintoihin liittyvä taloudellinen näkökulma. Koko suunnittelualue on jaettu luonnonolojen, virkistyskäyttötarpeiden ja yhdyskuntataloudellisten sijaintitekijöiden perusteella melko laajoihin osa-alueisiin (= ympäristökokonaisuuksiin, edullisuusvyöhykkeisiin), joista kukin muodostaa oman mitoitusvyöhykkeen. Suunnittelualueen mitoitusvyöhykkeiden rajausperusteet ja mitoituslukuesitykset ovat seuraavat: Vyöhyke I Sijainniltaan edullinen ranta-alue, lähinnä taajaman lähialueet - arvioitu osuus kokonaisrantaviivasta: n. 10% - rantaviivanormi: 6 loma-asuntoa/muunnettu ranta-km Vyöhyke II Tavanomainen ranta-alue - arvioitu osuus kokonaisrantaviivasta: n. 75% - rantaviivanormi: 5 loma-asuntoa/muunnettu ranta-km Vyöhyke III Ranta-alue jolla on luonnonarvoja - arvioitu osuus kokonaisrantaviivasta: n. 10 % - rantaviivanormi: 4 loma-asuntoa/muunnettu ranta-km - pinta-alanormi: 1 loma-asunto/4 muunnettu ha Vyöhyke IV Erityisten luonnonarvojen alue - osuus kokonaisrantaviivasta: 5 % - rantaviivanormi: 3,0 loma-asuntoa/muunnettu ranta-km - pinta-alanormi: 1 loma-asunto/5,0 muunnettu ha Alle 20 ha saariin, jotka sijaitsevat I tai II vyöhykkeellä, sovelletaan vyöhykkeen III pinta-alanormin mukaista mitoitusta Mitoitusvyöhykkeiden mitoitusnormit

20 KANGASNIEMEN KUNTA PUULAN RANTAYLEISKAAVA Rantavyöhykkeeseen sisältyvien tilojen rakennusoikeus johdetaan pääsääntöisesti rantaviivan muunnetusta pituudesta ja toissijaisesta rantavyöhykkeeseen sisältyvästä tilan muunnetusta pinta-alasta. Muunnetun rantaviivan ja muunnetun pinta-alan laskeminen on esitetty kohdassa Tilan rakennusoikeus lasketaan mitoitusvyöhykkeittäin: 1. Rantaan ulottuvat tilat: - tilan muunnetusta rantaviivan pituudesta ranta-asemakaavoitettujen alueiden mitoitus on ranta-asemakaavan mukainen, eikä näitä alueita oteta huomioon laskettaessa kantatilan rakennusoikeutta tai kantatilan käyttämää rakennusoikeutta. 2. Saaret, joiden pinta-ala on alle 20 ha: - tilan muunnetusta pinta-alasta (pinta-alanormi) alle 1 ha:n saarista ei lasketa rakennusoikeutta Rantaviivan perusteella laskettu rakennusoikeus tarkoittaa omarantaisia rakennuspaikkoja. Jos loma-asuntojen rakennuspaikat siirretään pois rannasta yhteisrantaiseksi ( esim. lomakylät ) siten, että rakennuspaikan etäisyys rannasta on maastosta riippuen yleensä vähintään m, rakennusoikeus kerrotaan 2 3:lla, riippuen rakennusten etäisyydestä rannasta sekä alueen soveltuvuudesta rakentamiseen. Rakennusoikeuden murto-osia käsitellään seuraavasti: - jos, rakennusoikeus ylittää kokonaisluvun 0,5:llä, rakennusoikeus pyöristetään ylöspäin kokonaisluvuksi Rantaviivan ja pinta-alan mittaus Rakennusoikeudet lasketaan ns. muunnetun rantaviivan ja pinta-alan perusteella. Rantaviivan ja pinta-alan muuntamisen tarkoituksena on saattaa maanomistajat keskenään tasavertaiseen asemaan ja edistää luonnonolojen huomioon ottoa Muunnettu rantaviiva Rakennusoikeutta laskettaessa rantaviivalla tarkoitetaan ns. muunnettua rantaviivaa, jolloin rantaviiva lyhenee seuraavassa esitetyllä tavalla. Ilman muuntamista suunnittelualueen eri osat ovat perusteettomasti eriarvoisessa asemassa. Rakennettavuudeltaan huonojen alueiden ja sekä sokkeloisten vesistöjen maanomistajat saisivat muihin maanomistajiin nähden liikaa rakennusoikeutta. Niemet, kannakset: - 50 metriä kapeammissa rantaviivaa ei lueta mukaan ollenkaan, koska niissä rakennuksia ei voitaisi sijoittaa riittävän etäälle rannasta metriä leveissä rantaviivasta luetaan mukaan 50 % metriä leveissä rantaviivasta luetaan mukaan 75 % Kapeat järvet, lahdet, salmet ja joet vesistöissä, joiden pinta-ala on yli 10 ha: - 50 metriä kapeimmissa rantaviivaan luetaan 25% metriä leveissä rantaviivaan luetaan 50% metriä leveissä rantaviivaan luetaan 75% Järvet ja lammet, joiden pinta-ala on alle 3 10 ha: - rantaviivasta luetaan 50% Kiinteistön muoto: Nauhamaiset rannan suuntaiset kiinteistöt takarajan etäisyys rannasta on alle 35 m; rantaviivaa ei lueta mukaan takarajan etäisyys rannasta m; rantaviivaan luetaan 50 % Yhtä aikaa useita muuntokertoimia: Jos alueeseen kohdistuu yhtä aikaa useampia edellä mainittuja kertoimia, käytetään pienintä kerrointa.