Saat mitä haluat. down under Ausseissa kaikki on toisin. Apua muuttoon. Ajatuksen voimalla. Nuorisosäätiön asukaslehti 2/2009 nro 29

Transkriptio

1 Nuorisosäätiön asukaslehti 2/2009 nro 29 OIKEA ASENNE ratkaisee Mikä v***ttaa? down under Ausseissa kaikki on toisin Apua muuttoon StarttiasumiSELLA Ajatuksen voimalla Saat mitä haluat LB 2_2009 (kesä) TAITTOPOHJA I.indd :39:37

2 Nuorisosäätiön asukaslehti 2/2009 nro 29 (ilmestynyt 07/2009) Julkaisija ja kustantaja Nuorisosäätiö Hiihtäjäntie 5, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Päätoimittaja Antti Kaikkonen Toimitussihteeri Tytti Laine Tässä numerossa mukana: Eija Mäkinen Marko Saarinen Marita Nyman Kaisa Tarvainen Miska Kaihlamäki Kim Blomberg Laura Natunen Minna Lyhty Anette Lehmusruusu Nina Karppinen Ulkoasu ja taitto Tytti Laine ISSN Painopaikka Multiprint Oy 2/2009 Tässä numerossa 4 Potpuri 7 Asukasneuvonta: Starttiasuminen on uusi palvelumuoto 8 Isännöitsijältä: Asumisen toiveet 9 Down under alhaalla kaikki on toisin 12 Timo Kiviniemi, kauppias eläinten ehdoilla 14 Tervetuloa energiavallankumous 18 Mikä v***ttaa? 20 Ajatuksen voimalla saat mitä haluat 24 Eija Wager: Eläimet opettavat ymmärrystä 28 Kielellä on merkitystä 31 Asukastoiminta: Miksei mitään tapahdu? 32 Eläke mikä ihana tekosyy 34 Moottoripyörällä etelään 35 InterRail reppumatkailijan unohtumaton seikkailu 37 Yllätysvierailu Berliiniin 39 Ääniä käytäviltä -pakina: Terapian tarpeessa 9 14 Painosmäärä kpl Seuraava numero 1/2010 ilmestyy joulukuussa 2009 Kannen kuva: Istocphoto 24 6 Nuorisosäätiö tukee nuoria itsenäiseen asumiseen ja elämään rakennuttamalla ja ylläpitämällä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja sekä tarjoamalla asukasneuvonnalla ohjausta asumiseen ja tukea elämänhallintaan. 2 LUUKKUBLUES 2/2009 LB 2_2009 (kesä) TAITTOPOHJA I.indd :39:43

3 Asenne voittaa asennon PÄÄKIRJOITUS 18 Kuten ehkä jotkut Luukkubluesin lukijat tietävät, osallistuin vuosi sitten television tanssiohjelmaan. En ole aikaisemmin kirjoittanut aiheesta oikeastaan missään mitään, mutta nytpä kirjoitan. Olen ehkä jo toipunut siitä rumbasta, varsinkin, kun uusia kiviä on tullut kierrettäviksi. Tanssii tähtien kanssa on supersuosittu ohjelmaformaatti 27 maassa, ja Suomessakin se on ollut katsojatilastojen kärjessä. Ei ihme, sillä formaatti toimii ja ohjelmaan panostetaan. Laadun takaa ammattitaitoinen tekijätiimi, joka tekee jokaisen suoran lähetyksen asenteella; tavoitteena on tehdä joka kerta vähän parempi ohjelma. Tiimissä on yli sata ihmistä, joista vain murto-osa näkyy ruudussa. Marco Bjurström ja Vappu Pimiä kuuluvat Suomen juontajien kärkikaartiin, ja tuomaristoon valitaan aina hersyvät persoonat. Mutta myös televisiossa näkymätön porukka on erinomainen. Ohjelman onnistuminen vaatii monenlaista osaajaa, musiikista kameramiehiin ja maskeeraajista siivoojiin. Jokainen tekee työnsä asenteella, ja se näkyy. Ja sitten on se tanssiporukka: 10 opettajaa ja 10 oppilasta, joita lähdetään pudottamaan viikoittain. Opettajat ovat toki erilaisia persoonia, mutta kaikki ovat tanssijoina ja tanssinopettajina ammattilaisia. Tehtävä on haastava, ja oppilaat ovat monentasoisia. Joukossa on tanssin suhteen lahjakkaita, ja sitten on meitä sillä saralla vähemmän lahjakkaita. Mikä sitten ratkaisee? Kyse ei ole aivan oikeasta tanssikilpailusta. Oikeassa tanssikilpailussa ratkaisevaa on ennen kaikkea tekninen osaaminen, ja tuomaristo tekee arvioinnin. Ja se on sitten siinä. Mutta tässä television tanssiohjelmassa on jokeritekijä: yleisö. Tuomaristo kyllä kertoo, miten meni. Ja Jorma Uotinen tekee sen erityisen hersyvällä tavalla. Mutta se ei ratkaise. Yleisön äänet ovat arvokkaampia kuin tuomariston äänet, ja se tekee ohjelmasta arvaamattoman. Yleisö päättää, kenet se haluaa jatkoon. Ja varmasti siinä asenteella on merkitystä. Tämän kevään ilmiö oli kenialaissyntyinen maahanmuuttaja Wilson Kirwa. Tapasin hänet ennen kauden alkua, ja kävin toivottamassa tsemppiä. Kahden minuutin juttelun perusteella arvasin, että tämä jamppa ei tästä ohjelmasta ihan heti tipu. Asenne oli erittäin positiivinen, junttisuomalaisen näkökulmasta jopa yltiöpositiivinen, mutta äijästä ei oikein voinut olla pitämättä. Wilson oli aidosti innosnut siitä, mitä teki, vaikka vakiotanssit eroavat aika lailla afrotansseista. Kyllä Wilson tanssimaankin oppi, mutta menestyksen ratkaisi asenne. Tanssiasento oli välillä hakusessa, mutta tanssiasenne ei Pääsimme Wilsonin kanssa ohjelmassa yhtä pitkälle, eli neljänneksi. Mitalisijat olisivat olleetkin liikaa, ainakin itselleni. Oman pärjäämiseni syitä en oikein osaa eritellä. Oliko siinä asennetta? En osaa sanoa. Olin lähinnä kauhuissani ohjelman alkuvaiheessa; vieras laji, julmat tuomarit, suorat lähetykset ja miljoonayleisö. Täydellinen paikka munata itsensä oikein perusteellisesti. Tanssiiko suomalainen mies selvin päin? Ajattelin kuitenkin, että yrittää täytyy. Kaiken panin peliin, vaikka latinolannetta ei tästä rangasta löydy, pikemminkin rautakanki, sanoivat. Yrittää piti. Tuomarit eivät siitä palkinneet, mutta yleisö äänesti jatkoon. Oliko se sääliä, sympatiaa vai sadismia seurata tuskiani, en tiedä. Näillä mennään, ajattelin. Tämän lehden teemana on asenne. Näillä on aina mentävä, mitä on. Meillä on erilaista lahjakkuutta ja erilaista osaamista. Laulaa en osaa, mutta turpavärkki soveltuu jotenkuten puhumiseen. Toiset ovat hyviä teoriassa, toiset käytännössä. Toisella on hyvä lukupää, toinen on kätevä käsistään. Jokainen on hyvä jossain, lahjakkaimmat useassakin asiassa. Mutta jokaisen olisi hyvä löytää oma vahvuutensa, vaikka joillain sen hakeminen voi ottaa aikaa ja asennetta. Kun perusta on kunnossa, asenteella mennäänkin sitten ihan miten pitkälle vain. Ja se muuten on totta. Hyvää kesää Luukkubluesin lukijoille. Ja asennetta! Antti Kaikkonen, päätoimittaja Nuorisosäätiön puheenjohtaja LB 2_2009 (kesä) TAITTOPOHJA I.indd :39:46

4 Koonneet Tytti Laine ja Marko Saarinen Kuvat Tytti Laine, Istocphoto Nuorisosäätiön ASUKKAILLE Seuraa talosi ilmoitustaululta talotoimikunnan mahdollisesti järjestämiä tapahtumia ja alennuslippuja! Sählyvuoro tiistaisin kello Paikkana Liikuntamylly, Myllypurontie 1, Helsinki. Myllypuron metroaseman yläpuolella. Ensimmäinen sählykenttä portista tullessa. Mukaan sisäkengät, paikalla on mailoja. Vuoro on tarkoitettu kaiken tasoisille pelaajille ja pelaaminen on rentoa. Syksyn vuorot alkavat Asuintalosi kerhohuone on sinun käytössäsi! Jokaisessa Nuorisosäätiön kiinteistössä on kerhohuone asukkaiden käytössä Orimattilan Käpylintua lukuun ottamatta. Kerhohuonetta hallinnoi talotoimikunta, jolta saa kerhohuoneen avaimen lainaksi tarvittaessa. Niissä taloissa, joissa ei ole talotoimikuntaa, saa avaimen lainaksi asukasaktiivilta, Nuorisosäätiön toimistosta tai kiinteistöä hoitavasta isännöitsijäntoimistosta. Leffa- & uimalippuja Finnkinon leffaliput 7,00 /kpl Helsingin kaupungin uimaliput 2,00 /kpl Uimaliput käyvät Itäkeskuksen, Jakomäen, Pirkkolan, Ruoholahden ja Yrjönkadun uimahalleihin sekä Kumpulan maauimalaan ja Uimastadionille. Lippuja voi ostaa Nuorisosäätiön toimistosta. Maksu käteisellä, pyri varaamaan tasaraha, ei kortteja. Lippuja saa kuukaudessa kaksi kappaletta per asukas. Toimiston puh. (09) Osalla talotoimikunnista on myytävänä Finnkinon leffalippuja sekä lähimmän uimahallin alennuslippuja. HALOO-postituslista Haluatko enemmän tietoa Nuorisosäätiön tarjoamista tapahtumista ja eduista sekä muuta mahdollista ajankohtaista infoa? Ilmoita sähköpostiosoitteesi Marko Saariselle, jotta pääset mukaan Nuorisosäätiön HALOO-tiedotuslistalle. LISÄTIETOJA Asukasneuvoja Marko Saariselta, tai puh. (09) Kuntosali Ohjausta saliharjoitteluun 8.9. ja kello Nuorisosäätiö Kuntosaliohjaaja Nina Karppinen antaa Nuorisosäätiön kuntosalilla opastusta saliharjoitteluun ja laatii saliohjelmia. Samalla voi tutustua saliin ja sen laitteisiin. Kuntosalin jäsenten syyskokous keskiviikkona kello Kokouksessa päivitetään kuntosalin toimintatavat ja mietitään mitä hankintoja salille voisi tehdä. Napakan palaverin jälkeen on mukava jäädä salille treenaamaan. Jäsenyyttä miettivät voivat samalla tutustua saliin. 4 LUUKKUBLUES 2/2009 LB 2_2009 (kesä) TAITTOPOHJA I.indd :39:48

5 nuorisosaatio.fi VIKAILMOITUS SUORAAN HUOLTOYHTIÖÖN Maaliskuun alusta lähtien ovat Nuorisosäätiön asukkaat voineet ilmoittaa asunnossa tai kiinteistössä ilmenevistä vioista suoraan taloa hoitavaan huoltoyhtiöön. Vikailmoituksen voi jättää joko sähköisesti säätiön nettisivujen kautta tai puhelimitse. Sähköistä vikailmoitusta voivat käyttää Nuorisosäätiön pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien asukkaat. Muilla paikkakunnilla vikailmoitus tehdään asianomaisen kiinteistön huoltoyhtiöön. Kun täytät sähköistä vikailmoitusta, tarkista lomakkeen lopusta, mitkä viat kuuluvat asukkaan itsensä suoritettavaksi ja mitkä ilmoitetaan suoraan Nuorisosäätiöön. Oman asuintalon huoltoyhtiön löydät parhaiten talosi ilmoitustaululta tai valitse asuintalosi ja kohdeinfo. Kysy mitä vaan igs TIETOHUOLTOASEMALTA Millä tavoin hevoset yöpyvät ratsastusvaelluksilla karkaamatta? Haluaisin tietää mikä on Kuka? Mitä ihmettä minä teen, jos kissani kuolee kotona? Onko vanhan meikkivoiteen käyttö haitallista? igs on Helsingin kaupunginkirjaston maksuton verkkotietopalvelu, jonne voi lähettää kysymyksiä aiheesta kuin aiheesta www-sivujen kautta. Saat vastauksen sähköpostiisi viimeistään kahden viikon kuluttua kysymyksen jättämisestä. igs:iä hoitaa seitsemisenkymmentä Helsingin kaupunginkirjaston työntekijää, jotka vastaavat kotikirjastoistaan verkon kautta tulleisiin kysymyksiin päivittäisen kirjastotyönsä ohessa. Vastaukset oheisiin kysymyksiin löytyvät igs:n arkistosta igs.kirjastot.fi. Käy tutustumassa mitä kaikkea tietopalvelusta on käyty kysymässä, ja kysy itse lisää. Lisätietoja: igs.kirjastot.fi. Yhden euron heräteostos kolme kertaa viikossa tekee vuodessa 156. ÄÄNET KURIIN Saat asuntosi akustiikan paremmaksi, jos käytät kodin sisustamiseen pehmeitä sisustusmateriaaleja. Tyynyt, verhot, taulut erityisesti tekstiilitaulut, pehmeät ja paksut matot, kunnon laiskanlinna ja avokirjahylly kirjoineen auttavat pehmentämään kodin äänimaailmaa sekä asunnon sisällä että naapurien suuntaan. Kovin pelkistetyssä kodissa äänet kimpoilevat pinnoilta toisille, mikä heikentää esimerkiksi asunnossa puheen kuulemista tai lukurauhaa, jos toisessa huoneessa on esimerkiksi telkkari päällä. Kysy mitä vaan Kysy mitä vaan ätiön asukkaille Kuntosali sijaitsee Helsingin Vuosaaressa, osoitteessa Tyynylaavantie 15, aivan metroaseman vieressä. Sisäänkäynti salille löytyy katutasosta ovessa lukee liikuntatila. Salille pääsee kätevästi metrolla ja Malmilta bussilla 78. Sali on sadan neliön suuruinen. Salilla on Davidin ja Normannin kuntoilulaitteet, kaksi spinning-pyörää, pienet pukuhuoneet ja suihku. Salilla ei ole valvontaa ja se toimii reilun meiningin hengessä. Jokainen käyttäjä siivoaa jälkensä ja pitää huolen siitä, että laitteet pysyvät ehjinä ja ovet ovat lukossa. Salille ei saa viedä kavereita, ja jokaisella käyttäjällä tulee olla henkilökohtainen jäsenkortti, jonka voivat lunastaa vain Nuorisosäätiön asukkaat. Jokainen jäsen sitoutuu noudattamaan salin sääntöjä. Kuntosalin jäsenyys on 5 + kulkukortin pantti 45. Varaa tasaraha, luotto- tai pankkikortit eivät käy. Kuntosalin jäsenyyden saa lunastettua Nuorisosäätiön toimistosta. HUOM! Kuntosalikortilla saa Intersport Megastore Puhoksen liikkeestä 15 prosentin alennuksen. Liike sijaitsee Helsingin Itäkeskuksessa, Puotinharjun ostoskeskuksessa. Kuntosalin aukioloajat ma-su klo Naisten vuorot: ke klo su klo Perhevuorot: ma, to, la klo Lapset ovat tervetulleita salille perhevuorolla. Salilla ei ole lastenhoitajaa, vaan lapset ovat vanhempien vastuulla. Vanhemmat huolehtivat myös siitä, että sali jää lasten leikkien jälkeen siistiin kuntoon. LUUKKUBLUES 2/ LB 2_2009 (kesä) TAITTOPOHJA I.indd :39:51

6 Vinkki Kuolevatko kaikki viherkasvisi? Etkö saa viinitahraa pois lempihousuistasi? Eivätkö rahasi riitä? Erinomaisia ja jännittäviäkin vinkkejä arkeen löytyy Marttojen kotisivulta arkeen. Tiesitkö, että joskus auringonvalo poistaa tahran vaatteesta?! HUOM! Nuorisosäätiö on uusimassa verkkopalvelujaan ja sitä myöten viestinnällistä ilmettään. Uudet verkkosivut ovat käytettävissä näillä näkymin ensi vuoden alkupuolella. Asiasta tiedotetaan säätiön asukkaille tarkemmin, kun sivut ovat valmiit. KOTILASTA Vantaalaisten nuorten kohtaamispaikka Syksyllä 2009 käynnistyy Tikkurilan Neilikkatien pajatalossa Vantaan Nuoret Asujat ry:n KOTILA-hanke, joka on avoin kohtaamispaikka vuotiaille nuorille aikuisille. Osallisuuskeskus KOTILA tulee palvelemaan nuoria laaja-alaisesti ja moniammatillisesti. KOTILA tarjoaa muun muassa palveluohjausta itsenäisen asumisen aloittamisessa, työ- ja toimintakyvyn vahvistamisessa sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa. KOTILAN tiloissa toimii vertaiskahvila, joka on avoin kaikille nuorille aikuisille. Vantaan Nuoret Asujat ry (VANA) on valtakunnallisen Nuorisoasuntoliiton Vantaan paikallisyhdistys. ASUMISTUKI Lisätietoa Tuntuuko, että et pärjää vuokrasi kanssa? Oletko ottanut selvää, saatko asumistukea? Kela maksaa pienituloisille heidän asumismenojensa alentamiseksi yleistä asumistukea, opiskelijoiden asumislisää tai sotilasavustuksen asumisavustusta. Tukea varten valtioneuvosto vahvistaa vuosittain muun muassa perheen koon, asuinpaikan sekä tulojen mukaisen omavastuuosuuden. Kelan asumistukilaskurilla voit arvioida itse, onko sinulla mahdollisuus saada tukea vuokramenoihisi. Lisätietoja Lähde Kela TYÖPAIKKAVAHTI APUUN Jos olet etsimässä työtä tai haluat vaihtaa työpaikkaa, kannattaa ottaa käyttöön Mol.fi:n paikkavahtipalvelu. Mol.fi on netissä ja sähköpostissa toimiva maksuton työpaikkailmoitusten tilauspalvelu. Tilaa sähköpostiisi tiedot haluamistasi työ- ja elinkeinotoimiston järjestelmässä olevista työpaikoista ja pysy ajan hermolla. Työnantajat voivat jättää työpaikkailmoituksia palveluun helposti ja ilmaiseksi, joten ilmoitusten määrä on kattava. Paikkavahtipalvelu on suosittu. Vuonna 2008 palvelusta lähti yli 38 miljoonaa työpaikkaviestiä. Paikkavahtipalvelu löytyy mol.fi etusivun oikopolusta. Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta löytyy myös tietoa mitä tulee tehdä, jos jää työttömäksi. Lisätietoja mol.fi Keravalla keilattiin Asukkaat kyselevät tasaisin väliajoin Nuorisosäätiön Helsingin ulkopuolelle järjestettäviä vapaa-ajan toimintoja. Nuorisosäätiöllä on neljä taloa Keravalla, jossa testasimme asukaskyselyllä alueen asukkaiden osallistumishalukkuutta. Kysely toteutettiin yhdessä talotoimikuntien kanssa. Kyselystä saatujen tulosten perusteella asukkaille järjestettiin huhti- ja toukokuun aikana neljä säätiön maksamaa keilailuvuoroa Keravan keilahallissa. Vuoroja käytettiin yhteensä 10 kertaa, ja kaikki vuoroja käyttäneet keilaajat asuivat joko Lintulammenkatu 15:ssä tai Santaniitynkuja 1:ssä. Tällä hetkellä emme näe tarvetta lisätä Nuorisosäätiön vapaa-ajan toimintojen määrää. Jenni Hanén (vas.) ja Elina Paasto (oik.) ovat uusia Nuorisosäätiöläisiä. Nimityksiä Toimistoapulainen Elina Paasto, 25, on aloittanut Nuorisosäätiössä Elina on tukityöllistetty. Asukasneuvoja Jenni Hanén, 30, aloitti Nuorisosäätiössä Hänen toimenkuvaansa kuuluu huolehtia tukiasumispalveluista yhdessä muiden asumispalvelutiimiläisten kanssa. Toimistosihteeri Emmi Salonen, 22, aloitti kesätyöntekijänä säätiön asiakaspalvelussa. 6 LUUKKUBLUES 2/2009 LB 2_2009 (kesä) TAITTOPOHJA I.indd :39:55

7 asukasneuvonta starttiasuminen säätiön uusi neuvontamuoto Kun muutit ensimmäiseen omaan kotiisi, tuntuiko muutto hankalalta? Oliko muuttoon liittyvistä asioista vaikea kysyä neuvoa? Sähkösopimus, vuokrasopimus, kotivakuutus, vakuusmaksu, muuttoauto, taloustarvikkeet, korvausilmaventtiili, uusi asuinalue, hajulukko, siivoaminen, järjestysmääräykset, arjen muutokset vähemmästäkin pää savuaa! Teksti Marko Saarinen Kuva Tytti Laine Muuttaminen on yksi elämän stressaavimmista asioista; arkeen tulee muutoksia, ja itse muuttotapahtuma on monesti hallittua kaaosta. Vuosien karttuessa ja useampien asuinpaikkojen myötä luulisi muuttamisen helpottuvan, mutta kokemusten mukaan niin ei aina käy. Muistettavien ja huolehdittavien asioiden määrä vain lisääntyy ja paniikki tuppaa iskemään vanhaan malliin. Yksi elämän tärkeimmistä muutoista on muutto ensimmäiseen omaan kotiin. Viimeistään tässä vaiheessa vanhempiin tehdään pesäeroa ja aloitetaan elämään itsenäisesti. Tilanne tuo mukanaan paljon uusia asioita ja kysymyksiä, joissa vanhemmat ja ystävät voivat ehkä auttaa. Mutta nyt myös Nuorisosäätiö haluaa tarjota apuaan ensiasuntoon muuttavalle. Neuvoa ensiasukkaalle Starttiasuminen on tarkoitettu ensiasuntoon muuttaville Nuorisosäätiön asukkaille, jotka tarvitsevat ohjausta ja neuvontaa omaan asuntoon muuttamisessa. Startin tavoitteena on helpottaa nuoren muuttoa: annetaan ohjausta vuokrasopimuksen teossa, muuttoon liittyvissä asioissa ja kodin perustamisessa. Starttiasumisella pyritään ennaltaehkäisemään itse asumisesta syntyviä ongelmia ja turvaamaan, että asuminen jatkuu mielekkäänä. Helpoksi ja turvalliseksi koettu muutto ja asuminen vapauttavat nuoren voimavaroja elämän muille osa-alueille ja luovat hyvän pohjan koko elämänmittaiselle asumishistorialle. Palvelua tarjotaan pääkaupunkiseudulle ja sen ympäristökuntien kohteisiin. Ainakin kahdesti Starttiasuminen koostuu kahdesta asukasneuvojan ja tulevan asukkaan välisestä tapaamisesta, jossa asukasneuvoja antaa muuttoon liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Ensimmäinen tapaaminen on Nuorisosäätiön toimistolla vuokrasopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä, jolloin käydään läpi asumiseen liittyviä asioita: vuokrasopimus, vuokran maksu, asuntokohde ja muuttotapahtuman vaatimat toimenpiteet. Toinen tapaaminen pidetään asukkaan kotona kolmen viikon sisällä muutosta. Silloin käydään läpi asuntoon, kodin perustamiseen ja arjen rutiineihin liittyviä asioita. Tapaamisten aikana asukasneuvojalle muodostuu tarkempi kuva asukkaan tarpeista, ja lisätapaamisista on mahdollisuus sopia, jos asukas niin toivoo. Miten starttiasukkaaksi? Starttiasukkaaksi haetaan säätiön asuntojonon kautta normaalilla asuntohakemuksella. Hakemukseen kirjoitetaan Muut asunnon tarpeeseen vaikuttavat seikat -kohtaan maininta starttiasumisesta. Toive starttiasumisesta ei nopeuta hakemuksen etenemistä säätiön asuntojonossa. Starttiasuminen on vapaaehtoinen neuvontamuoto, ja asukas voi halutessaan lopettaa starttiasumisneuvonnan milloin tahansa. Nuorisosäätiö tarjoaa kaikille asukkailleen asumiseen ja elämänhallintaan liittyvää neuvontaa ja ohjausta asukkaan tarpeiden mukaan. Tavoitat asukasneuvojat joko puhelimitse tai sähköpostitse. Voit myös tulla tapaamaan meitä suoraan Nuorisosäätiön toimistolle, mutta tällöin tapaamisaika kannattaa varata etukäteen. Työpisteemme sijaitsevat Helsingin Herttoniemessä, osoitteessa Hiihtäjäntie 5. Ole rohkeasti yhteydessä asukasneuvojiin Marko Saarinen, puh. (09) , Eeva Backman, puh. (09) , Jenni Hanén, puh. (09) , LUUKKUBLUES 2/ LB 2_2009 (kesä) TAITTOPOHJA I.indd :39:58

8 isännöitsijältä asumisen toiveet Uusien asukkaiden kanssa tulee silloin tällöin esiin kysymyksiä siitä, mitä asukas haluaa ja edellyttää asunnon kunnolta muuttaessaan Nuorisosäätiön vuokra-asuntoon. Se, mitä kaikkea vuokralaisen oikeuksiin ja velvoitteisiin kuuluu, on usein epäselvää. Jokainen haluaa asunnon olevan kunnossa sinne muuttaessaan. Myös vuokranantaja edellyttää asunnon olevan kunnossa, joten on valitettavaa, että jotkut vuokralaiset eivät aina elä ja asu niin, että jättäisivät asunnon sellaiseen kuntoon, että uusi asukas voisi muuttaa asuntoon kohtuullisen kivuttomasti, kun vuokrasopimus astuu voimaan. Vaikka valtaosa Nuorisosäätiön asunnoista on rakennettu 2000-luvulla, eivät nekään ole enää uusia: asunnossa jos toisessa on asunut jo varsin monta vuokralaista, ja asuminen jättää jälkensä. Tarkastamme aina asukasvaihdon yhteydessä asunnon kunnon, ja jos aihetta ilmenee, teetetään huoneistossa tarvittavat korjaukset. Asunnon kunnostus tapahtuu noin viikon sisällä vuokrasopimuksen alkamisesta. Vuokranantaja pyrkii aina siihen, että kyseiset toimenpiteet haittaisivat asumista mahdollisimman vähän. Vuokranantaja ei laskuta asunnon luonnollisesta kulumisesta, mutta kaikki ilkivalta, rikkominen sekä siivottomuus menevät aiheuttajan piikkiin. Vuokranantajalle on tärkeätä pitää asunnot hyvässä ja vuokrattavassa kunnossa ja samalla pitää huolta omaisuudestaan. Nuorisosäätiö haluaa vuokranantajana, että asukas tuntee asuntonsa kodikseen. Kaikki vuokranantajat eivät anna lupaa laittaa edes tauluja seinille, joita säätiön asunnoissa saa laittaa. Ainoa asia, mihin Nuorisosäätiö ei anna lupaa, on asuntojen seinien maalaus eri väreillä, mikä johtuu vain käytännön syistä ja kustannuksista. Mutta entä sitten, kun vuokralainen muuttaa säätiön asunnosta pois? Unohtuuko asunnon siivous tai astianpesukoneen tulppaus? Lähtevätkö lamppujen mukana kattopistorasiat tai vuokranantajan asentama palovaroitin? Entä siirtyvätkö kaikki ylimääräiset tavarat kiinteistön jätehuoneeseen? Tämä on vuokranantajan arkea. Asukkaat eivät aina muista, mitä velvoitteita heillä on vuokranantajaansa kohtaan, kun mielessä on jo uusi koti. Koska Nuorisosäätiö tukee aikuisia nuoria itsenäiseen asumiseen ja elämään, olemme käynnistämässä Starttiasumista. Starttiasumisessa vuokralaiselle annetaan ensitietoa asumisen käynnistymiselle mahdollisimman helposti. Samalla opastetaan näitä edellä mainittuja asioita ja pyritään tekemään pelisäännöt selviksi puolin ja toisin. Lue Startista lisää tässä lehdessä. Marita Nyman isännöitsijä 8 LUUKKUBLUES 2/2009 LB 2_2009 (kesä) TAITTOPOHJA I.indd :40:01

9 Suomalaiset iloitsevat kesästä, mutta täällä Australiassa on pian talvi. Olen Queenslandin osavaltiossa poimimassa omenoita. Kun työ loppuu, aion paeta talvea pohjoisen lämpöön. Teksti Anette Lehmusruusu Kuvat Anette Lehmusruusu, Istockphoto Down under Alhaalla kaikki on toisin LUUKKUBLUES 2/ LB 2_2009 (kesä) TAITTOPOHJA I.indd :40:11

10 10 Pääsiäinen on niin vahva kevään merkki, että oli outoa viettää sitä syyssateiden keskellä. Pääsiäistunnelmaa ei nostanut edes se, että paikallisen hostellin omistaja oli piilottanut suklaamunia ruokakaappeihimme. Vuodenajat ja ilmansuunnat eivät ole ainoita asioita, jotka ovat suomalaisen näkökulmasta katsottuna ylösalaisin. Liikenne on vasemmanpuoleinen kuten emämaassa Isossa-Britanniassa. Olen monesti ollut vähällä jäädä auton alle, kun olen katsellut väärään suuntaan ylittäessäni tietä. Korttipeliäkin pelataan väärin päin. Uusiseelantilainen mies opetti meille hostellissa uuden korttipelin, ja pelatessamme vuoro siirtyi vastapäivään. Ruokakaupat näyttävät lähes samanlaisilta kuin Suomessa, mutta pieniä eroja löytyy. Ruoka on halvempaa. Sain esimerkiksi kilon porkkanapussin 99 sentillä eli puolella eurolla. Kaupasta voi ostaa särkylääkkeitä, mutta oluet täytyy hakea viinakaupasta. Osa tuotteista on järjestetty eri logiikalla kuin Suomessa. Nenäliinat eivät suinkaan löydy vessapapereiden joukosta, vaan toisesta päästä kauppaa saippuoiden vierestä. Yhdessäkään kaupassa en ole nähnyt pullonpalautuspistettä. Kotona olen tottunut lajittelemaan niin biojätteet kuin pahvitkin, mutta täällä joudun heittämään pullotkin tavallisten roskien joukkoon. Suomalainen ruoka rulettaa Kaikkein vaikeinta on ollut sopeutua ruokaan, sillä monet peruselintarvikkeet maistuvat oudolta. Maito on käsitelty niin, että se kestää lämmintä ilmastoa, joten voi ja suklaakin maistuvat erikoiselle. Hostelleissa ei ole uuneja, vain kaasuhellat. Syömme siis kaikkea, mitä voi keittää tai paistaa. Englantilaiset ystäväni ovat tyytyväisiä ruokaan, sillä se on samanlaista kuin Englannissa: fish n chipsiä, munia, pekonia ja vitivalkoista leipää. Eniten minulla on ikävä Suomen monipuolista leipävalikoimaa. Onneksi olen löytänyt näkkileipää terveyshyllyltä. Grilliruoka on aussien ykkössuosikki. Puistoistakin löytyy yleisiä grillejä, joita kuka vain voi käyttää. Hampurilaisen väliin täkäläiset panevat punajuurta, joka sopii sinne yllättävän hyvin. Pullamössöleivän pupeltamisella on seurauksensa, sillä puolet australialaisista on ylipainoisia. Toinen puoli taas on urheiluhulluja. Raahauduimme puoli kuuden aikaan aamulla Manly Täällä näkyy paljon enemmän tähtiä kuin pohjoisella pallon puoliskolla. Beachille ihailemaan auringonnousua, ja se oli jo täynnä lenkkeilijöitä. Hauskin näky oli viimeisillään raskaana oleva nainen täysissä lenkkivarusteissa möngertämässä sitkeästi eteenpäin rantahiekassa. Queenslandin osavaltiossa on meneillään iso kampanja terveellisten elintapojen puolesta. Kampanja alkaa vaikuttaa minuunkin, sillä ajattelen kuntoilemista koko ajan ja aion ostaa juoksulenkkarit heti, kun reppumatkailijan budjetti antaa myöten. En ole muuten missään nähnyt niin paljon lenkkitossuja kuin Australiassa. Niitä käyttävät niin kuntoilijat kuin tavalliset tallaajatkin. Kaunis mutta vaarallinen luonto Australiassa on länsimainen kulttuuri, joten minun on helppo tulla toimeen austraalialaisten kanssa. Australialaiset ovat ystävällisiä ja avoimia, tosin he muistuttavat joskus liiaksi tekopirteitä Amerikan-serkkujaan. Suomalaisen silmille uutta ja ennennäkemätöntä ovat luonto ja eläimet. Australiasta löytyy erämaata, sademetsää, vuoria sekä lunta, mutta hienointa on istua pimeällä rannalla kuuntelemassa valtameren pauhua ja katsella kirkasta tähtitaivasta. Täällä näkyy paljon enemmän tähtiä kuin pohjoisella pallon puoliskolla. Päivisin hiekkarannat täyttyvät auringon palvojista. Hengenpelastajat ajelevat ympäri rantaa, valmiina syöksymään veteen, jos näkevät uimarin vaarassa. Aallot ovat valtavat ja juuri sopivat surffareille. Me olemme koittaneet boogie boardeja eli pieniä lautoja, joiden päällä maataan mahaltaan. Kerran pääsin hyvin aallon päälle ja se kuljetti minua kovaa vauhtia kohti rantaa. Yhtäkkiä aalto löi alas ja minä pyörin ties miten päin vedessä. Australia on yksi maailman kuivimmista maanosista, joten veden kulutusta säännöstellään ankaralla kädellä. Hostelleissa kehotetaan ottamaan neljän minuutin suihkuja. Neljä minuuttia kuluu jo siihen, että kuuma- ja kylmävesihana suostuvat tekemään yhteistyötä ja tuottamaan sopivan lämpöistä vettä. Saavuttuamme Brisbaneen helmikuun alussa hakeuduimme heti hostellin työnvälityspisteeseen. Miehellä ei ollut paljon tarjottavaa, sillä kaksi kolmasosaa Queenslandista oli veden alla. Syynä olivat monsuunikauden tulvat, jotka ovat täällä normaali sesonkiilmiö. Hän oli saanut juuri puhelun kah- LB 2_2009 (kesä) TAITTOPOHJA I.indd :40:14

11 delta pubissa työskentelevältä pojalta. Pojat kertoivat, että pubiin oli ajelehtinut krokotiileja tulvaveden mukana. Kun Queenslandissa taisteltiin tulvia vastaan, etelämpänä Victorian osavaltiossa koettiin kauhunhetkiä laajan maastopalon tuhotessa kaiken, mikä eteen sattui. Pensaspalot ovat yleisiä joka puolella Australiaa mustat puurungot todistavat sen mutta Victorian palo oli tuhoisin miesmuistiin. Brittiläinen kanssamatkustaja kuvaili Australian eläinmaailmaa näin: kaikki mikä liikkuu voi tappaa. Hieman kärjistetysti sanottu, mutta tosiasia on, että täältä löytyvät maailman myrkyllisimmät eläimet sekä paljon terävähampaisia petoja. Olen Australiassa ollessani kuullut niin monta tarinaa hain hyökkäyksestä, että taidan jatkossa uida vain käsipohjaa. Pohjoisessa ovat haiden lisäksi vaarana suolaisen veden krokotiilit. Käydessämme Australia Zoossa näimme muutaman. Kävelimme krokotiilin aitauksen viereen ja tömisytimme jalkojamme. Nelimetrinen peto ui välittömästi meitä kohti ja kohotti päätään niin, että silmät ja sieraimet nousivat veden pinnan yläpuolelle. Onneksi välillämme oli kaksi aitaa. Olemme toki nähneet suloisiakin eläimiä. Koalat nukkuvat suurimman osan päivästä. Ne sammuvat puihin mitä ihmeellisimpiin asentoihin. Kengurut ovat jokapäiväinen näky teiden varsilla ja joskus jopa lehmien joukossa laitumella. Teimme päiväretken Moreton-saarelle, jonka maaperä on hiekkaa. Rantaan ui joka ilta delfiiniparvi, joita saarella vierailevat saavat syöttää. Minäkin kahlasin napaan saakka veteen ja annoin kaloja delfiinille, jolla oli vauva mukanaan. Iloitsen jokaisesta erikoisesta asiasta, jonka koen täällä, mutta kaipaan päivä päivältä yhä enemmän asioita Suomesta. Varsinkin väsyneenä kaipaan sitä, että voisin kommunikoida äidinkielelläni, syödä tutunmakuista ruokaa sekä löytää nenäliinat oikealta hyllyltä. Hampurilaisen väliin täkäläiset panevat punajuurta, joka sopii sinne yllättävän hyvin. Australia Australian liittovaltio (The Commonwealth of Australia) on Euroopan kokoinen valtio ja manner eteläisellä pallonpuoliskolla. Australia on ainoa valtio, joka kattaa kokonaisen mantereen. Australian nimi tulee latinan sanasta australis, 'eteläinen'. Asukasluku on noin 21,4 miljoonaa. Väestökeskittymät ovat enimmäkseen suurissa rannikkokaupungeissa: Sydneyssä, Melbournessa, Brisbanessa, Perthissä ja Adelaidessa. Sisämaassa sijaitseva Canberra on Australian pääkaupunki, jossa on noin asukasta. Valtiomuoto on perustuslaillinen monarkia, ja sen kuningattarena toimii Elisabeth II, jonka valtaa edustaa liittovaltiotasolla kenraalikuvernööri ja osavaltiotasolla kuvernöörit. Käytännössä maata johtaa pääministeri. Alkuperäisasukkaita, aboriginaaleja, on väestöstä 2,2 %. Kun Suomessa on kesä, Australiassa on talvi, jolloin lämpötila putoaa noin asteeseen. Kesäisin lämpötila saattaa kavuta lähelle 40 astetta. Valuutta on Australian dollari. Australian naapurimaita ovat Indonesia, Itä-Timor ja Papua-Uusi-Guinea pohjoisessa, Salomonsaaret, Vanuatu ja Uusi-Kaledonia koillisessa ja Uusi-Seelanti kaakossa. Lähde: Wikipedia LUUKKUBLUES 2/ LB 2_2009 (kesä) TAITTOPOHJA I.indd :40:16

12 Kauppias Timo Kiviniemi taistelee kengillä eläinten tehotuotantoa vastaan. Hänen perustamansa Heluna Fashion -kenkäkaupan brändiin kuuluu, ettei sen tuotteissa ole lainkaan eläinperäisiä ainesosia. Teksti ja kuvat Kim Blomberg Kauppias eläinten ehdoilla Helsingissä asuva Timo Kiviniemi, 37, tuskaili usean vuoden ajan kotimaisen keinonahkakenkien tarjonnan kanssa. Ne olivat hiostavia eivätkä kestäneet. Kenkien tilaaminen ulkomailta internetin välityksellä oli arpapeliä. Koot vaihtelivat firmoittain. Vegaaniliiton aktiivi Kiviniemi tiesi, että hänen lisäkseen saman ongelman kanssa paini muitakin kuluttajia. Hän uskoi, että Helsinkiin mahtuisi vielä yksi kenkäkauppa. Liikeidea sai lisäpontta Helsingin Kauppakorkeakoulussa, jossa Kiviniemi valmistelee toista tutkintoaan. Hän on väitellyt aiemmin tekniikan tohtoriksi. Tehtyäni kurssilla kaupasta liiketoimintasuunnitelman tuli sellainen olo, että tämä voisi onnistuakin, hän kertoo 23 neliön kokoisessa liikkeessään, joka sijaitsee Taka-Töölössä. Keinonahkakenkien saaminen myyntiin ei ollut niin helppoa kuin kauppias oli aluksi luullut. Hän yllättyi siitä, miten tunnetut kenkäfirmat eivät aluksi noteeranneet aloittelevaa kenkäkauppiasta. Kuvittelin, että firmat ovat vain tyytyväisiä, mitä enemmän ne saavat jälleenmyyjiä. Mutta tuli koettua sekin, etteivät jotkut vaivaudu vastaamaan pikkufirmoille. Kiviniemi löysi internetistä samaa konseptia noudattavia pienempiä valmistajafirmoja ja sai niiden jalkineita myyntiin. Pikkuhiljaa hänen uskottavuutensa kasvoi, jonka myötä myös isommat firmat alkoivat vastata sähköposteihin. Tällä hetkellä hän tilaa kenkiä kuudelta eri valmistajafirmalta. Kaupan keinonahkavalikoimaan kuuluu myös lompakoita, vöitä ja käsilaukkuja. Useimmissa tuotteissa nahka on korvattu ympäristöystävällisellä mikrokuidulla, joka on prosenttisesti biohajoavaa. Materiaali hengittää paremmin kuin niin sanottu perinteinen keinonahka, jossa on polyvinyyliä. Mikrokuitua ei tarvitse parkita myrkyllisellä kromilla kuten monia nahkakenkiä. Lihansyöjät tervetulleita Kauppaa ei ole perustettu ainoastaan vegaaneja ja eläintensuojelijoita varten, vaan kauppaan saa tulla sellaisena kuin on. Olen rakentanut konseptin siten, että kaikki uskaltaisivat tulla tänne. Kaupan sijainti on kuitenkin niin syrjässä, ja liikkeellä on sen verran pieni valikoima, ettei se pysty kilpailemaan asiakkaista, joita ei eläinsuojeluasia kiinnosta, Kiviniemi harmittelee. Kaikki asiakkaat eivät ole olleet välttämättä tietoisia kaupan brändistä. Yksi lähti kenkien ostamisen jäl- 12 LUUKKUBLUES 2/2009 LB 2_2009 (kesä) TAITTOPOHJA I.indd :40:22

13 keen joulukinkkuostoksille ja toinen katseli kenkiä minkkiturkki päällä, Kiviniemi kertoo, mistä huomaa, ettei hän ole tiukkapipoinen moralisoija. Pyrin olemaan mahdollisimman vähän kyselemättä ihmisten motiiveja, jotta kynnys tulla kauppaan pysyisi matalana. Myynnissä on myös hiusten- ja ihonhoitotuotteita, huulirasvaa, pesuaineita ja meikkejä. Kaikki brändit ovat sitoutuneet siihen, ettei niiden lopputuotteita, eikä myöskään tuotteiden raaka-ainesosia, testata eläimillä. Kiviniemen mielestä eläinten käyttäminen kokeissa on turhaa, koska on olemassa jo tuhansittain aiemmin turvallisiksi todettuja raaka-aineita, joita voitaisiin käyttää uusien tuotteiden kehittelyyn. Tietyt firmat haluavat kuitenkin jatkuvasti kehittää tuotteisiinsa uusia ainesosia, jonka vuoksi ne tekevät edelleen kokeita koe-eläimillä. Koe-eläintestaus kosmetiikan osalta on vähentymässä EU:n sisällä. Lopputuotteiden testaaminen eläimillä on ollut kiellettyä vuodesta 2004 lähtien. Raaka-aineiden testaus kielletään asteittain vuosien aikana. EU:n ulkopuolella eläimillä testaus jatkuu edelleen. Sikala opettaa Kiviniemi kiinnostui eläintensuojelusta ollessaan yläasteikäisenä kesätöissä sikala- ja navettahommissa synnyinseudullaan Laukaassa. Opin työssäni ymmärtämään molempia, sekä maajusseja että eläimiä. Näin eläinten vaiheet syntymästä siihen asti, kun niitä talutettiin ja potkittiin teurasautoon. Söin itse vielä silloin lihaa ja tunsin, että oli minun syyni, että siat joutuivat teuraiksi. Kiviniemi oli aluksi ovolaktovegetaristi, joka hyväksyy maitotuotteiden ja munien käytön. Hän siirtyi kuitenkin pikkuhiljaa vegaaniksi, joka pidättäytyy kaikista eläinperäisistä ainesosista. Minua häiritsi se, että vaikka halusin boikotoida erityisesti tehotuotantoa, silti edesautoin lypsykarjan ja häkkikanojen pitoa. Suomessa teurastetaan eläintä päivässä. Eläimiä lihotetaan ruoaksi nopealla tahdilla. Ne laitetaan pieniin karsinoihin ja häkkeihin, missä ne eivät mahdu liikkumaan. Häkkieläimillä todetaan tästä syystä häiriökäyttäytymistä, esimerkiksi kannibalismia. Tuotantotilat ovat muuttuneet 30 viime vuoden aikana rajusti. Ihmisten asenteet muuttuisivat, jos he tietäisivät, mitä tiloilla tapahtuu, Kiviniemi uskoo. Kiviniemi on ollut Vegaaniliiton aktiivijäsen viisi vuotta. Hän on jakanut useilla festareilla tietoa kasvisyönnin hyvistä puolista liiton infopöydän luona. Sen lisäksi hän osallistuu kasvissyöjille tarkoitetun Vegaia-lehden toimitustyöhön. Kenkäkaupan pitäminen on uusi tapa vaikuttaa. Monet ajattelevat, että nahantuotanto on vain sivutuote, mutta se on tärkeä osa tehotuotannon kokonaistaloudellisuutta, Kiviniemi muistuttaa. Plasmaturbulenssia päivätöikseen Helsingin Teknillisessä Kauppakorkeassa tutkiva Kiviniemi pitää kenkäkauppaansa auki ainoastaan kolmena päivänä viikossa, yhteensä seitsemän tuntia. Aukioloajat ovat muodostuneet opiskelun ja päätoimisen työn ehdoilla. Kauppiaan mielestä lyhyet aukioloajat eivät haittaa myyntiä. Potentiaaliset asiakkaat löytävät internetistä aukioloajat. Tämän lisäksi liike on auki tarvittaessa. Jos minuun otetaan yhteyttä etukäteen, voin au- Tekniikan tohtori, vegaaniliiton aktiivi ja kauppakorkeasta pian valmistuva kenkäkauppias Timo Kiviniemi myy liikkeessään Helsingin Töölössä nahattomia kenkiä, vöitä ja laukkuja sekä kosmetiikkaa ja pesuaineita. kaista liikkeen, jos itselleni aika käy. Kauppias antaa minulle haastattelun päätteeksi Vegaaniliitto ry:n oppaan Kasvissyöntiä aloittelijoille ja vähän konkareillekin. Oppaassa kerrotaan muun muassa kasvissyönnin hyvistä puolista ja annetaan vinkkejä eläinkunnan tuotteiden korvaamiseen ravinnossa. Lukuisien ruokaohjeiden joukossa oleva spelttirisoton ohje vaikuttaa sellaiselta, mitä aion kokeilla kotona. Lisätietoa: LUUKKUBLUES 2/ LB 2_2009 (kesä) TAITTOPOHJA I.indd :40:24

14 Talvi 1974 oli tavallista kylmempi ja pimeämpi. Sirkka puki tavalliseen tapaan ylleen paksun, ruskean villapaidan, koska edessä oli viluinen päivä työpaikalla ja kotona. Raaputtaessaan jäätä punaisen Datsunin ikkunoista Sirkka toivoi, että auto käynnistyisi, koska sitä ei ollut lämmitetty sähkövirralla. Sehän olisi ollut kiellettyä. Pimeällä tiellä huristellessa piti muistaa seurata nopeusmittaria, joka ei saanut ylittää 80 kilometrin tuntivauhtia. Työpäivä meni mukavasti lämmintä kahvia keltaisesta muovimukista hörppäillessä, viileä sisäilma piti virkeänä ja tehokkaana. Töiden jälkeen Datsunin viimein käynnistyttyä piti huristella Elannon ruokakauppaan ostamaan perheelle makkarakeiton aineksia. Elannon viereisten kauppojen valoja jo sammuteltiin, sulkemisaika oli käsillä. Näyteikkunakierroksellekaan ei enää ehtisi, koska kohta sammuisivat viimeisetkin lamput. Oli aika lähteä kotiin. Pimeässä ja kylmässä maassa oli pulaa öljystä, sillä ensimmäinen öljykriisi oli ulottunut myös Suomeen. Sisäasiainministeriö oli antanut energian säästämiseksi joukon määräyksiä, joiden rikkomisesta seurasi sakkoja tai jopa vankeusrangaistus. Jos sääntöjä ei olisi noudatettu, olisi turvauduttu pakkosääntelyyn. Kuuliaiset suomalaiset eivät saaneet yhtään rangaistusta. Energiansäästömääräykset olivat voimassa joulukuusta 1973 toukokuun 1974 loppuun. Liikenneministeriön määräämä yleinen 80 kilometrin nopeusrajoitus jäi voimaan myös kriisin jälkeen. Pulaa öljystä Teknillisen korkeakoulun teknillisen fysiikan professori Peter Lund muistuttaa, että öljykriisissä oli kyse Lähiidän öljyntuottajamaiden asettamista tuotantorajoituksista, jotka johtivat öljypulaan. Nämä maat hallitsivat 1970-luvulla maailman öljykauppaa. Öljykriisi iski vakavasti läntisiin teollisuusmaihin, ja monessa maassa jouduttiin säännöstelemään bensan myyntiä ja yksityisautoilua. Öljykriisi näkyi myös rajuna bensan hinnan nousuna, hän sanoo. Öljyä tuottavat arabimaat asettivat tuotantorajoituksia, koska Egypti ja Syyria kävivät sotaa Israelia vastaan. Ne yrittivät kiristää öljyn tuotannon vähentämisellä Yhdysvaltoja ja tämän liittolaisia lopettamaan Israelin tukemisen. Öljyn hinta jopa kolminkertaistui ensimmäisen öljykriisin aikana. Suomalaiset selvisivät öljykriisistä 14 LUUKKUBLUES 2/2009 Uusi öljykriisi uhkaa vuoteen 2015 mennessä. melkein pelkällä säikähdyksellä, sillä Suomi ei ollut yhtä riippuvainen Lähiidän öljystä kuin muut länsimaat. Suomi toi lähes kaiken öljynsä siihen aikaan Neuvostoliitosta osana kahdenkeskistä kauppaa, Lund kertoo. Öljykriisi ei jäänyt ainoaksi, vaan toinen öljykriisi puhkesi Iranin vallankumouksen seurauksena vuonna Iranin ja Irakin sota 1980-luvulla vaikeutti öljyn saatavuutta ja pahensi toisen öljykriisin aiheuttamia taloudellisia ongelmia. Tämänkin jälkeen on koettu monia piikkejä öljyn hinnassa. Viimeisin raju hinnannousu koettiin vuonna 2008, jolloin sen aiheutti öljyntuotannon riittämätön nousu suhteessa kysyntään. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan uusi öljykriisi uhkaa vuoteen 2015 mennessä. IEA:n mukaan öljyvaroista ei tule pula, vaan syynä on tuotantokapasiteetin hidas rakentaminen. Vaikutuksia arkielämään Öljykriisit eivät vaikuta vain autoilun kallistumiseen, vaan vaikutukset ulottuvat usein koko talouteen ja valtioiden välisiin suhteisiin. Monien tuotteiden, kuten ruoan ja muovituotteiden, hinnat nousevat öljyn kallistuessa. Useiden taloudellisten laskukausien on sanottu aiheutuneen öljykriiseistä. Öljyn ja myös muiden raaka-aineiden kova kysyntä pari vuotta sitten johti varmasti näiden ennätyskorkeisiin hintoihin. Tämä on varmasti osaltaan hidastanut talouskasvua, mutta se ei yksin selitä nykyistä taantumaa, Lund sanoo. Öljykriisit koskettavat aina myös tavallisten kansalaisten arkea. He ovat jonottaneet tuntikausia saadakseen autonsa tankattua, odottaneet sähköjen palautumista ja myöhästyneet töistä julkisen liikenteen toimimattomuuden vuoksi. Vuonna 2005 Zimbabwessa sairastuminen saattoi käydä kohtalokkaaksi, sillä muun muassa ambulanssikuljetukset keskeytettiin öljyn hinnan nousun vuoksi. Samana vuonna Jemenissä kymmeniä ihmisiä menehtyi mellakoissa, joissa protestoitiin valtion bensiinin hintatuen vähentämistä vastaan. Syyskuussa 2000 öljyprotestit vaikeuttivat Isossa-Britanniassa polttoaineiden saatavuutta, mikä johti taloudellisen toiminnan ja yhteiskunnallisten perustoimintojen hidastumiseen. Autoilu kävi hankalaksi ja ajoittain jopa mahdottomaksi, koska polttoaineet loppuivat kokonaan joiltakin tankkausasemilta. Kauppojen kuljetukset eivät LB 2_2009 (kesä) TAITTOPOHJA I.indd :40:25

15 Tervetuloa energiavallankumous! Aloitetaanko energiavallankumous vai etsitäänkö uusia Saudi-Arabioita? Tässä ovat vaihtoehdot pelastaa maailma energiakriisiltä. Teksti Minna Lyhty Kuvat Istocphoto LUUKKUBLUES 2/ LB 2_2009 (kesä) TAITTOPOHJA I.indd :40:26

16 Helpon öljyn päivät ovat kohta loppu. Maailmassa on edelleen lähes kaksi miljardia ihmistä ilman sähköä. toimineet, joten peruselintarvikkeista oli puutetta. Sairastuminen oli Iso- Britannian protestien aikana aiempaa suurempi riski, koska osa vähemmän tärkeistä ambulanssikuljetuksista lopetettiin, ja kuljettajia oli neuvottu ajamaan hitaasti. Eräässä sairaalassa tikkeihin käytetty ompelulanka loppui. Myös kouluja jouduttiin sulkemaan, ja postikuljetukset keskeytettiin sunnuntaiksi. Eläimetkään eivät välttyneet kriisin seurauksilta, sillä joidenkin maatilojen eläimet näkivät nälkää. Pahimmillaan tulevaisuuden öljykriisi voisi aiheuttaa koko länsimaisen yhteiskunnan romahtamisen. Vaikka riippuvuus öljystä on vähentynyt, tosiasia on, että mitään muuta yhtä helposti kuljetettavaa ja moni- ja helppokäyttöistä polttoainetta ei toistaiseksi tunneta. Maailma herää Ensimmäinen öljykriisi herätti maailman ensi kertaa toden teolla ymmärtämään, etteivät öljyvarat ole ehtymättömät. Öljykriisi antoi lähtölaukauksen uusiutuvien energialähteiden ja uusien energiatekniikoiden kehittämiselle. Öljykriisit osoittivat selvästi, että energiaa pitää käyttää tehokkaasti, eikä sitä tule tuhlata. Tavoitteena on löytää öljylle vaihtoehtoja, Lund kertoo. Lundin mukaan öljykriisi toi mukanaan pysyviä muutoksia energiatalouteen. Öljyn varmuusvarastointia lisättiin, samoin kansainvälistä energiayhteistyötä kriisien varalle. Teollisuusmaissa on öljypuskuria ainakin kolmen kuukauden mittaisen vakavan öljypulan varalle. Tämä onkin auttanut jo useaan otteeseen viime vuosikymmenien aikana. Monessa maassa luovuttiin myös öljyn käytöstä sähkön ja lämmön tuottamisessa, eli öljyä on varattu etenkin liikenteen ja teollisuuden raaka-aineeksi. Öljykriisin seurauksena Norja ja Iso- Britannia aloittivat öljyn etsinnän Pohjanmerellä. Yhdysvalloissa myönnettiin lupia ydinvoimaloiden rakentamiseen. Suomessa alettiin etsiä vaihtoehtoja öljylle: kivihiilen käyttöön panostettiin, ydinvoimalaprojektit saivat vauhtia ja Neuvostoliiton kanssa neuvoteltiin maakaasutoimituksista. Myös turpeen energiakäyttö kasvoi 70- ja 80-luvuilla nopeasti, Lund kertoo. Ennen öljykriisiä öljyn osuus maailman energiasta oli lähes puolet. Nyt sen osuus on noin 35 prosenttia eli suhteessa öljyn osuus on pienentynyt. Käytämme sitä kuitenkin selvästi enemmän kuin 1970-luvulla, ja sen merkitys on edelleen suuri. Kova öljyn hinnan nousu voi edelleen horjuttaa maailmantaloutta ja talouskasvua. Uusia Saudi-Arabioita Energian säästämisohjeet joulukuusta 1973 toukokuun 1974 loppuun. asuin- ja toimistohuoneiden ylin lämpötila 20 astetta myymälöiden ja työhuoneiden ylin lämpötila 18 astetta varastojen ja teollisuustilojen ylin lämpötila 16 astetta autotallien lämmitys kielletty lämmitetyn veden käyttö uima-altaissa kielletty yleisiä altaita lukuun ottamatta lumen sulattaminen kaduilta ja pihamailta lämmitetyllä vedellä kielletty autojen lämmitys sähköverkosta kielletty alle 10 asteen pakkasella liikkeiden näyteikkunavalaistus sallittu vain liikkeiden aukioloaikoina moottoriteitä ei saa valaista yleinen 80 kilometrin nopeusrajoitus (jäi voimaan kriisin jälkeen). Lähde: Wikipedia Monet asiantuntijat arvioivat, että helpon öljyn päivät päättyvät pian. Öljyvaroista ei sellaisenaan tule varmasti pulaa moneen vuosikymmeneen, mutta edulliset ja helpot öljylähteet tulevat ehtymään. Joidenkin mielestä tämä tapahtuu jo vuoden sisällä. Esimerkiksi Pohjanmeren öljyvarat, joita alettiin toden teolla hyödyntää öljykriisin aikoihin, kuluvat loppuun kymmenen vuoden sisällä. Tämä merkitsee öljyntuotannossa siirtymistä vaikeampiin esiintymiin ja heikompilaatuisiin raaka-ainelähteisiin. Käytännössä se nostaa öljyn tuotantokustannuksia, Lund arvioi. Öljyn saanti vaikeutuu, mutta samaan aikaan energian tarve kasvaa 16 LUUKKUBLUES 2/2009 LB 2_2009 (kesä) TAITTOPOHJA I.indd :40:27

17 jatkuvasti. Arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä maailman energian tarve kasvaa 45 prosenttia. Öljyn kysyntä kasvaa etenkin Kiinassa, Intiassa ja Lähi-idässä. Jotta kasvavaan kysyntään voitaisiin vastata, tarvittaisiin kuusi uutta Saudi-Arabiaa. Energian tarve kasvaa erityisesti kehitysmaiden teollistumisen ja elintason nousun myötä. Maailmassa on kuitenkin edelleen lähes kaksi miljardia ihmistä ilman sähköä. Ellei energiakysymykseen kiinnitetä toden teolla huomiota, energiaongelma räjähtää käsiimme tulevina vuosikymmeninä, Lund varoittaa. Ennen nykyistä taantumaa öljyn hinta saavutti huipun (noin 150 dollaria tynnyriltä), mikä johtui kireästä öljytilanteesta. Lähes puolet öljyn tarpeen kasvusta tuli Kiinasta, ja jos talous lähtee taas kunnolla käyntiin, ollaan nopeasti samassa tilanteessa. Öljyntuottajilla on vaikeuksia tyydyttää kasvavien talousmaiden energianälkää. Jos nyt ollaan 50 dollarin hintatasolla, paha lama saattaisi pudottaa sen jopa 20 dollariin. Toisaalta raju talouskasvu voisi taas nostaa hinnan 200 dollariin tai jopa sen yli. Pahimmassa tilanteessa öljyä ei ehkä enää riittäisi kaikille. Tällaisesta tilanteesta kärsisivät eniten köyhät kehitysmaat, jotka ajautuisivat täydelliseen kurjuuteen. Teollisuusmaissa, kuten Suomessa, on periaatteessa varaa maksaa aika kovakin hinta öljystä ilman, että se vaikuttaisi elintasoomme tai tottumuksiimme, Lund sanoo. Läntisten teollisuusmaiden energian tarpeen kasvu on pääosin tasaantunut. Jos kehitys olisi jatkunut 70-luvun öljykriisejä edeltäneellä uralla, Eurooppa tarvitsisi tänä päivänä yli 40 prosenttia enemmän energiaa. Talouskasvun ja energian tarpeen välisen yhteyden ovat katkaisseet energian käytön tehostaminen ja energiansäästö. Meillä Suomessa energian käyttö ei valitettavasti tehostu yhtä hyvin kuin monessa muussa maassa, esimerkiksi Ruotsissa, Lund kertoo. Säästetään energiaa Lundin mukaan suurin energiahaasteemme pitkällä aikavälillä on ilmastomuutoksen torjuminen, mikä edellyttää päästöjen pudottamista jopa prosenttia vuosisadan puoliväliin mennessä. Lyhyellä aikavälillä öljy on merkittävä kysymys. Ilman todellista energiavallankumousta energian saatavuus- ja ilmasto-ongelmat eivät ratkea. Molempiin ongelmiin purevat pitkälti samat lääkkeet. Energian kasvavaan tarpeeseen pystytään vastaamaan. Ensimmäinen toimenpide on energian tehokas ja järkevä käyttäminen. Mikäli energian tarvetta onnistutaan hillitsemään, on myös helpompaa tyydyttää tarve paikallisilla uusiutuvilla energialähteillä kuten bio-, aurinko- ja tuulienergialla. Näin toimien voimme ratkaista energian saatavuuskysymysten lisäksi ilmasto-ongelman. Energian käytön tehostamistoimet maksavat vähemmän kuin energian tuottaminen. Yksi negawatti tulee paljon halvemmaksi kuin yksi megawatti. On arvioitu, että puolet tarvittavista päästövähennyksistä ilmastomuutoksen torjumiseksi voisi tulla juuri energiansäästöstä. Elintasomme ei putoaisi eikä toimintamme rajoittuisi kyse on siitä, että vähemmällä energialla saamme enemmän aikaan. Tätä kautta vähennetään myös öljyriippuvuuttamme. Öljyn rajut hinnan heilahtelut muistuttavat meitä jatkuvasti öljyn rajallisuudesta. Kun öljy on edelleen tärkein energialähde maailmassa, olisi syytä miettiä vakavissaan vaihtoehtoja sille, koska öljykriisejä on varmasti edessäpäin. Ensinnäkään öljyä ei pidä tuhlata, koska sitä ei synny lisää. Liikennettä voidaan tehostaa kehittämällä julkista liikennettä ja erityisesti raideliikennettä. Myös polkupyörä on hyvä menopeli. Toimiva julkinen liikenne maksaa ja saastuttaa vähemmän kuin yksityisautoilu. Hybridiautot ja kestävät biopolttoaineet pitää saada laajemmin käyttöön. Yhdyskuntarakenteiden järkevällä suunnittelulla voidaan ylipäätänsä vähentää autoilun tarvetta. Lund kannustaa jokaista osallistumaan energiansäästötalkoisiin. Esimerkiksi astetta alempi sisälämpötila, ekosähkösopimus, energiansäästölamput ja A++ energialuokan kotitalouslaitteet ja yksi kasvisruokapäivä viikossa ovat askeleita kohti energiatehokkuutta. Lisäsäästöä saa kulkemalla pyörällä tai jalkaisin lähikauppaan sekä bussilla töihin. Pienistä puroista se jokikin syntyy eli ei pidä vähätellä pientenkään arkitekojen merkitystä. Huomenna lopetan bensan juonnin Teksti Minna Lyhty Onko autosi syöppö ja eurosi huoltoaseman automaatissa? Haluaisitko huristella autolla, jolla ajaminen pitäisi ekologisen omantuntosi puhtaampana? Tämä on mahdollista pian Israelissa, myöhemmin ainakin Tanskassa. Kalifornialainen yritys Better Place rakentaa sähköautojen latausverkostoa Israeliin, jonne tulee noin puoli miljoonaa akkujen latauspistettä. Yhdellä latauksella voi ajaa noin 150 kilometriä. Auton voi jättää vaikkapa ostosreissun ajaksi parkkihalliin latautumaan tai sen voi kytkeä lataustolppaan työpäivän ajaksi. Kiireinen autoilija, jolla ei ole aikaa odotella muutamaa tuntia akun latautumista, voi huristella akkujen vaihtopisteeseen, jossa robotti vaihtaa tyhjän akun täyteen muutamassa minuutissa kuljettajan poistumatta autosta. Israel on sopivan kokoinen maa aloittaa sähköautoilu, sillä pienen maan välimatkat ovat lyhyet. Suomen pitkiin välimatkoihin saattaisi sopia paremmin hybridiauto, jossa voimanlähteeksi on yhdistetty sähkö- ja polttoainemoottorit. Jos latausverkosto rakennettaisiin tarpeeksi kattavaksi, sähköauto olisi toimiva ratkaisu myös Suomessa. Uusiutuvalla energialla ladattu sähköauto ei tuota lainkaan kasvihuonepäästöjä. Sähköautoilija saa etuna myös muutakin kuin puhtaamman ekologisen omantunnon, sillä sähköauton käyttökustannukset ovat edullisemmat kuin polttoaineella käyvän auton kustannukset. Sinänsä sähköauto ei ole mikään uusi keksintö, vaan pikemminkin kyse on paluusta vanhaan. Vuonna 1900 Yhdysvalloissa autoista kulki 38 prosenttia sähköllä, 40 prosenttia höyryllä ja vain 22 prosenttia bensiinillä. Suomessa Sähköautot Nyt -hankkeen tavoitteena on saada sähköautot kaikkien saataville. Lisätietoa: LUUKKUBLUES 2/ LB 2_2009 (kesä) TAITTOPOHJA I.indd :40:28

18 a valittavat koko iset ihmiset, jotk lla se na ***u llu hu an i olla hyvää", "V V***ttaa ih h, toi ruoka ei vo "Ä! kunta än es itä ik m ka n an aa ajan ja ih koskaan saam le tu n "E ole sti ä ise ss nyt". Ei tä mikä sää", ja erity a edes kesätöitä sa en lla. n ne ku un, ku aa ista jaksa non työpaikk unia eikä tuolla idu m e an ol ka la lla ul uu m m i monella yös nämä "e m ät ev en m kö Ei an -ihmiset. Samaan kategoria kka on huonosti" tu un ee m, en aa m av n nt ku tään päälle pa ita... Sit ketuttaa, e isompiakin asio zzaa, jota on pi te as ak hän elämässä ol i-p am kemaan ihanaa-n RGH! Lisäksi lähikauppaan ha EI OLE. AAAA TÄ SI ja on jotka ik vi skuksen edessä, syönyt jo edellis siinä Kampin ke it iiiin in iii te n n n ** aa v* at olevin ne kaikki isen meren ja ov ten na sit ko Ja. ko la ät ol m ev el m syljesk iä posket lo ök rö nä n sii t ne vä en tä a, ilmoitta cooleja, kun ve a eivät viitsi edes tk jo n t, te ise sit m n ih ua t ka piti jo myöhästelevä silloin, kun niiden än rä pe aa itt so e kuin niill Sanski -87 olla jossain. Ottaa päähän päälle painavat työt, ja hirveä kiire koko ajan. Silloin v***uttaa, kun tulostimesta loppuu parahiksi muste tai paperi. Lisäksi ärsyttää salilla tyypit, jotka luulevat olevansa maailman parhaimman näköisiä ja käyttäytyvät sen mukaisesti. Mua ei v***ta muu kuin koulu, ja siitä ei jaksa sen enempää avautua. :D Joonas 21 v V***uttaa, kun joutuu käymään töissä, mutta ilman töitä ei pysty elämään tai kun etukupongit ovat aina kotona, kun niitä tarvitsisi syömään mennessä. Myös se, kun ruuat ehtivät mädäntyä jääkaappiin, ennen kuin ne kerkee syödä. Jääkaapissa ei edes koskaan ole mitään syötävää. V***uttaa, kun on kiire ja ihmiset edellä löntystelevät. Ärsyttää, kun kengät kuluvat niin nopeasti, ja loska ja vesi tulee niistä sisään. Siinä sitten vietetään koko päivä märillä jaloilla ja saadaan flunssa. V***uttaa tekemättömät työt, joita on valtava kasa, ja vielä se, että viikonloput ovat liian lyhyitä. Flora 25 v Varatut miehet, jotka pokailee naisia ja pettää tyttöystäviään! Ja miks se nainen oon aina MÄ? Jenni 21 v V***uttaa kylmä sää ja katujen hiekoitushiekka, joka pyörii kenkien alla. Mia 27 v Kirjoittajaa itseään ottaa päähän, kun lähetti aiheesta Facebook-kyselyn noin 50 ihmiselle, joista kolme vastasi. Annu 34 v velevät ihmiset, jotka kä Mua ärsyttää hmät gilla. Lisäksi ty hitaasti kaupun äntää it, joille saa vä ihmiset, vajuk kiik ka s gasta. Myö kaiken rautalan kriä st ke t vä ei, jotka a, tietävät ihmiset ta *t at väärässä. V** i tiikkiä, kun ov st va pi so ittää kahvia aa kun aamulla ke at ka n ku ta rran mut yhden kupin ve hviin n vanhaa ja ka ki on se ja a maito lla. la pi ä ja kahvi on tulee klimppej on sa is jo hjelmat, Telkkarin pelio lussa t juontajat. Kou eä irt ip yl t, typerä. en ää aikaan nähd on liikaa tehtäv tä et e, le a kuvitte Jokainen maikk a siksi tärkein, ja anta se on oma aine yös m ää. V***uttaa hirveästi tehtäv iaiss bu t ttelee matka se, kun suunni eivät it ss bu ta ut aan, m kataulujen muk. tä lis i vuoroja jää vä tule ajallaan ta Anne 21 v Harjoittelupaikasta ei ole vielä tietoa. Tuntuu, että yritykset eivät ota tänä vuonna yhtä paljon harjoittelijoita. Kaikilla kavereilla ei ole kesätyöpaikkaakaan. V***uttaa tämä epävarmuus kaikesta. Opinnäyte työ ja se, et tä se vie kai säksi vastap ken luppoaj äätä istuva an. Lityökaveri, jo ja kommen lla taitaa as teista pääte enteesta llen olla hu kun joka tu ono päivä. utista tulee V***ttaa, lamauutisia: tätä. Miksi Lama sitä ei vaikka la lama ama mieluu myös eilinen mmin? V** sairaanhoitaj * ttaa persettään a, jo ka ei halun penkistä ja nut nostaa käydä katso diabetestarv massa, onk ikkeita kaa o heillä pissa. Ja vie voisi tulla jo lä tuo ilma kunnolla kes ulkona, ä. Mikko 24 v tai kun ei ole perii takaisin opintotukia Mua veettää, kun Kela kka mitä, mutta vai taa ras har illa. Haluaisin tarpeeksi aikaa käydä sal ja rullaluistelu ovat liita. Kiipeily, laskettelu välineet ovat todella kal 23 v Ode kaikki välineurheilulajeja. La(a)ma 21 v 18 LUUKKUBLUES 2/2009 LB 2_2009 (kesä) TAITTOPOHJA I.indd :40:44

19 Kysyimme, mikä veettää väkeä. Ja vastauksia sateli: lamauutiset, tekemättömät työt, syljeskelevät teinit, myöhästelevät bussit ja vanhentunut maito. Teksti Laura Natunen Kuvat Istocphoto ävelevät hmät ääntää aikkistä kri**ttaa, opivasti n kaataa kahviin pilalla. a on Koulussa hden., että ntaa siksi aa myös t bussiaibussit eivät ä välistä. Anne 21 v Mikä ä tietoa. tänä vuonkaikilla akaan. aikesta. V***TTAA? ikko 24 v a at v LUUKKUBLUES 2/2009 LB 2_2009 (kesä) TAITTOPOHJA I.indd :40:57

20 Olen eheä Olen täydellinen Olen vahva Olen voimakas Olen rakastava Olen tyyni Olen onnellinen 20 LUUKKUBLUES 2/2009 LB 2_2009 (kesä) TAITTOPOHJA I.indd :41:05