Krt-tiedote 1/2013. Krt-tiedote

Transkriptio

1

2 Krt-tiedote 1/2013 Krt-tiedote Krt-tiedote on Kuuloliiton kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sekä sisäkorvaistutteen käyttäjien jäsenlehti. Tiedote lähetetään myös jäsenyhdistyksille, liittohallituksen ja liittovaltuuston jäsenille sekä yhteistyötahoille. Seuraavan lehden aineisto toimitukseen viimeistään Toimitus Kommunikaatiosihteeri Tarja Kaikkonen, Kuuloliitto ry, Ilkantie 4, Helsinki p (tekstiviestit), tekstipuh. (09) , faksi (09) , kuuloliitto.fi Lehden taitto: Jouko Halonen, iki.fi Kansikuva: Jouko Halonen Krt-toimikunta (Kuto) Puheenjohtaja ja tapahtumatyöryhmän vetäjä Sirpa Korkeamäki gmail.com p (tekstiviestit) Vaikuttamistyöryhmä (sis. kansainväliset asiat) Työryhmän vetäjä Kalle Tervaskari pp.inet.fi p (tekstiviestit) Viestintätyöryhmä Työryhmän vetäjä Jouko Halonen iki.fi p Kuton yhdyshenkilö Tarja Kaikkonen (Yhteystiedot yllä) CI-toimikunta (CiTo) Puheenjohtaja Maire Paltare gmail.com p Tapahtumatyöryhmä Työryhmän vetäjä Kirsi Mikkanen pp.inet.fi Vaikuttamistyöryhmä Työryhmän vetäjä Marja Antola dnainternet.net p (tekstiviestit) Viestintätyöryhmä Työryhmän vetäjä Marja Ylikangas nic.fi p Kansainvälinen työryhmä Työryhmän vetäjä Sari Hirvonen-Skarbö saunalahti.fi p (tekstiviestit) CiTon yhdyshenkilö Aikuisten kuntoutussihteeri Margit Hassinen Kuuloliitto ry, Keski-Suomen aluetoimisto Tapionkatu 4 B, Jyväskylä kuuloliitto.fi p

3 Krt-tiedote 1/2013 Pohjoismainen kesäviikko Tanskassa Høreforeningen (Tanskan kuuloliitto ) kutsuu Pohjoismaiselle kesäviikolle Kesäviikolle ovat tervetulleita kuuroutuneet ja vaikeasti huonokuuloiset sekä CI-käyttäjät Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta. Myös lapset ovat tervetulleita - heille ei ole kuitenkaan järjestetty omaa ohjelmaa. Kesäviikon teema on Hyvinvointi ja naapurikielten ymmärtäminen. Teemalla keskitymme siihen miten arvokasta on, että ymmärrämme toisiamme Pohjoismaissa ja siihen, että toimintojen kautta lisäämme tietouttamme pohjoismaisista kielistä kulttuurin kantajina. Ohjelmassa on asiapitoisia luentoja ja sosiaalista toimintaa mm. Puheenvuorot visuaalisesta kommunikaatiosta Luento motivaatiosta CI:n esittely ja musiikin harjoittelua Retki Horsensin vanhaan vankilaan Koko päivän retki Länsirannikolle Pohjoismaista kesäviikkoa vietetään Castberggårdissa kuurojen ja kuulovammaisten kansanopistolla. Castberggård sijaitsee idyllisellä alueella n. 20 km Vejlestä. Siellä on mutkikkaita teitä, mäkiä ja vaelluspolkuja. Lisätietoa Kesäviikosta: Castberggårdista: Majoitus Majoitus on yhden ja kahden hengen huoneissa päärakennuksessa tai lomarakennuksessa. Huoneissa on lakanat ja pyyhkeet. Yhden hengen huoneita on rajoitettu määrä. Hinnat Hintaan sisältyy majoitus, ruokailu, retket ja muu ohjelma. Hinta/osanottaja kahden hengen huoneessa DKK (564 ) Hinta/osanottaja yhden hengen huoneessa DKK (604 ) Lapset (-18 v.) 900 DKK (121 ) Päivävieraat 400 DKK (54 ) Kesäviikon suunnitteluryhmä pyrkii saamaan hinnat alas. Tämä riippuu mahdollisesta ulkopuolisesta tuesta. Yllä olevat hinnat ovat siis enimmäishintoja. (Lopulliset hinnat selvinnevät huhtikuun alussa.) 3

4 Krt-tiedote 1/2013 Matkat Lentäen Kööpenhaminaan Kastrupin lentokentälle ja sieltä IC-junalla Vejleen (junamatka kestää n. 2,5 h). Vejlen rautatieasemalta on tulopäivänä yhteinen bussikuljetus Castberggårdiin ja sieltä lähtöpäivänä Vejlen rautatieasemalle. Matka kestää n min. Yhteiseen bussikuljetukseen on ilmoittauduttava etukäteen. Sunnuntaina lähtö Castberggårdiin klo 18:00 Perjantaina 2.8. lähtö Vejlen rautatieasemalle klo 14:00. Taksi Vejlen rautatieasemalta Castberggårdiin maksaa n kruunua. Lisätietoa Junaliikenne: Tanskan reittiopas: Ilmoittautuminen ja lisätietoa Viimeinen ilmoittautumispäivä on Ilmoittautumiset Tarja Kaikkonen Kuuloliitto ry, Ilkantie 4, Helsinki kuuloliitto.fi p (tekstiviestit) Kerro ilmoittautumisen yhteydessä Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Majoitutko 1 vai 2 hengen huoneessa Erityisruokavalio Osallistutko yhteiskuljetukseen Vejlestä Castberggårdiin ja/tai 2.8. Castberggårdista Vejleen Maksaminen Maksu suoritetaan ilmoittautumisen yhteydessä euroina tilille: Nordea FI Maksun saaja: Kuuroutuneet Merkitse tilisiirtoon viesti: Tanskan kesäviikko 2013 Tulkkaus Kuuloliitto järjestää kesäviikolle kielitulkkauksen (pohjoismaiset kielet tulkataan suomeksi ja päinvastoin), mikäli suomalaisia osallistujia on vähintään 10. Kuuloliitto vastaa kielitulkkauksen kustannuksista. Kesäviikolle järjestetään myös kirjoitustulkkaus ja viitotun puheen tulkkaus, joista lähetetään osallistujille tietoa myöhemmin. 4

5 Krt-tiedote 1/2013 Ryhmämatka Kuuloliitto ei järjestä kesäviikolle ryhmämatkaa eikä varaa osallistujille matkalippuja. Jos haluat matkustaa yhdessä, ota yhteyttä Kalle Tervaskariin: pp.inet.fi, p (tekstiviestit) Kalle: Olen suunnitellut meille yhteistä matkaa kesäviikolle. Menomatka Matka tapahtuisi seuraavan aikataulun mukaisesti: Finnairin lento Kööpenhaminaan, lähtö sunnuntaina Helsinki-Vantaalta klo 8:30, perillä Kööpenhaminassa klo 9:10. Nousemme jo lentokentältä junaan, joka vie meidät suoraan Vejleen; matka-aika noin 2 h 50 min. Minä voin tarvittaessa huolehtia junalippujen ostamisesta. Olemme jo alkuiltapäivällä Vejlessä. Laitamme matkatavarat säilöön ja tutustumme kaupunkiin noin 4 tunnin ajan. Käymme syömässä ja ostoksilla. Klo 18 meidät tullaan hakemaan Vejlen rautatieasemalta ja viedään Castberggårdiin, majapaikkaamme. Paluumatka Yritämme kaikki kimpassa ehtiä junaan, joka lähtee Vejlestä perjantaina 2.8. klo 14:12, Kööpenhaminassa klo 16:30. Jos olen oikein lukenut hinnastoa, junalippu edestakaisin Kööpenhamina-Vejle-Kööpenhamina maksaa paikkalippuineen 784 DKK eli noin 105. Kööpenhaminassa meillä on kolme vaihtoehtoa: Jos paluulentosi on jo perjantaiiltana, voit jatkaa samalla junalla suoraan Kastrupin lentokentälle, josta Finnairin kone Suomeen lähtee klo 20:20. Muu porukka jää Kööpenhaminaan hotelliin yhdeksi tai kahdeksi yöksi. Jos otamme hotellin aseman läheltä, se maksaa noin 80 /yö/2 hh, eli noin 40 /henkilö. Me olemme Meerin kanssa Köpiksessä 2 yötä, eli palaamme Suomeen su 4.8. klo 16:55 lähtevällä koneella. Hotelliksi meidän kannattaa ottaa sellainen hotelli, jossa on vastaanotto. Voimme silloin jättää tavarat lähtöpäivänä respaan säilytettäväksi, kun vielä kiertelemme päivän kaupungilla. Hotellivarauksesta tulee lisää tietoa myöhemmin, kunhan saan tietää, kuka yöpyy Kööpenhaminassa ja kuinka monta yötä. Hotellihuone maksetaan vasta hotellissa. Paluulennoksi kannattaa ottaa la 3.8. tai su 4.8. Kööpenhaminasta klo 16:55 lähtevä lento, niin olemme vielä kohtuuaikaan kotona Suomessa. Pyydän, että jokainen ostaa itse lentolippunsa Finnairin, tai jonkun muun yhtiön kautta esim. sivulta. Liput kannattaa hankkia mahdollisimman pian tarjoushinnalla. Jos on ongelmia lipun hankinnan kanssa, ota yhteyttä minuun, niin tehdään se yhdessä! 5

6 Krt-tiedote 1/2013 Alustava ohjelma Sunnuntai klo 18:00 klo 20:00 Yhteiskuljetus Vejlen rautatieasemalta Castberggårdiin Iltakahvit ja pullaa Maanantai klo 10:00 klo 11:00 klo 12:00 klo 14:00 klo 18:00 klo 20:00 Viralliset avajaiset, tervetuloa, Høreforeningen ja Castberggård Visuaalista kommunikaatiota koskevat puheenvuorot jokaisesta maasta ja workshop Lounas Visuaalista kommunikaatiota koskevat puheenvuorot jokaisesta maasta ja workshop Iltaruoka Rivitanssia Tiistai klo 09:00 klo 10:00 klo 11:30 klo 12:00 klo 14:00 klo 18:00 klo 20:00 klo 20:15 Jokaisen maan raportit mitä viime kerran jälkeen on tapahtunut Luento motivaatiosta, Kiitos haasteesta, Gert Rune Infoa retkestä Horsensin vanhaan vankilaan Lounas Retki Horsensin vanhaan vankilaan, kiertokäynti, käynti yhdessä sellissä ja kiertoajelu Iltaruoka Infoa koko päivän retkestä ja bussiaikataulusta Suomen ja Ruotsin järjestämää viihdeohjelmaa Keskiviikko klo 09:00 Koko päivän retki Thyn luonnonpuistoon ja sen ympäristöön klo 20:00 Norjan ja Tanskan järjestämää viihdeohjelmaa Torstai 1.8. klo 09:00 klo 10:00 klo 12:00 klo 14:00 klo 18:00 Uutta VDNR:ltä CI ja musiikin harjoittelua, Bjørn Pedersen Lounas Jokainen maa etsii ulkoa koristeita, joilla pöytiin saadaan kansalliset koristelut juhlapäivällisellä Juhlapäivällinen Perjantai 2.8. klo 10:00 klo 12:00 klo 14:00 Viikon arviointi ja keskustelua Infoa Pohjoismaisesta kesäviikosta Norjassa 2015 Lounas ja kahvit Yhteiskuljetus Castberggårdista Vejlen rautatieasemalle 6

7 Krt-tiedote 1/2013 CI-tapahtumia Länsi-Suomen Kuulopiiri järjestää: CI-päivä Seinäjoella Päivä on tarkoitettu kaikille sisäkorvaistutteesta kiinnostuneille. Läheiset ovat myös tervetulleita mukaan. Järjestötalo, Kauppakatu 1, 2. krs (sisäänkäynti Ruukintien puolelta, linja-autoasemaa vastapäätä) Ilmoittautumiset Marjalle mennessä. Kerro montako teiltä tulee, lasten iät, istutemerkki. Mahdollinen ruokavalio. nic.fi, p Tapahtumassa on induktiosilmukka ja kirjoitustulkkaus. Päivän ohjelma ja tarjoilu ovat maksuttomia. Matkat tapahtuvat omalla kustannuksella. LapCI ry:n projekti CIsu-paja järjestää voimauttavaa toimintaa lapsille. Ohjelma Klo klo Klo Klo Aamukahvi Tervetuloa - Lapset siirtyvät omiin puuhiinsa. Psykomotorisella harjaannuttamisella tukea itsetunnolle, aistien käytölle ja sosiaaliselle vuorovaikutukselle vauvasta vaariin. - Fysioterapeutti Anni Kuivinen / Painovoimaa liikkeellä hanke, Kurikan kaupunki. Lounas Klo Cochlear Nucleus - sisäkorvaistutteet ja lisälaitteet, Mika Teivainen MED-EL - uutuuksia ja tekniikkaa, Marko Rönkä Klo Klo Klo Ryhmäkeskustelua (aiheet paikanpäällä) Yhteinen loppukeskustelu ja lähtökahvit Hyvää kotimatkaa! 7

8 Krt-tiedote 1/2013 CI-viikonloppu Rohkeutta äänenkäyttöön ja kuulemiseen! CI-viikonloppu järjestetään Turun Linnasmäen kokoushotellissa/kristillisellä opistolla. Tarkemmat tiedot tapahtumasta ja ilmoittautumisohjeet Kuuloviestissä 3/2013 ja liiton verkkosivuilla lähempänä ajankohtaa. Merkitsethän viikonlopun jo nyt kalenteriisi! Lisätietoja: gmail.com Satakieliseminaari järjestetään Järvenpäässä. Lisätietoja: kuuloliitto.fi CI-kerhot Paikalliset CI-kerhot kokoontuvat säännöllisesti Helsingissä, Lahdessa, Tampereella ja Turussa. Seuraa ilmoittelua kerhotapaamisten ajankohdista paikallisten kuuloyhdistysten verkkosivuilta, Facebookista ja CIsäpiiristä, tai kysy suoraan kerhojen vetäjiltä. Helsinki, CiBeli: Kokoontumiset n. kerran kuussa tiistaisin klo 18, os. Saaran koti, Bulevardi 19 A 1 Vetäjä Titi Rolin, p , kolumbus.fi Seuraava kokoontuminen: Lahti, CI-kerho: Kokoontumisia silloin tällöin, os. Lahden invakeskus, Hämeenkatu 26 A, 3. krs. Vetäjä Sari Lindgren, p , peikko.com Seuraava kokoontuminen: Tampere, CI-kerho: Kokoontumiset n. kerran kuussa maanantaisin klo 18, os. Lahjan ja Esan tupa, Hämeenpuisto 15 A 1, 1. krs. Vetäjä Sirkka Mattila, p (tekstiviestit), gmail.com Kevään 2013 kokoontumisia: (turkulaiset vierailulla), 6.5. Turku, CI-kerho: Kokoontumiset n. kerran kuussa lauantaisin klo 15, os. Simpukka, Kauppiaskatu 21 A 1 Vetäjät Eva Löfman p vaestoliitto.fi ja Maria Smeds p (tekstiviestit), saunalahti.fi Vuoden 2013 tapaamisia: (Tampere), ,

9 Krt-tiedote 1/2013 Tekstipuhelu helpottaa ja nopeuttaa asiointia Tekstipuhelut ja tekstipuheluiden välityspalvelu tarjoavat kuuroille, kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisille mahdollisuuden hoitaa asiointia muiden kansalaisten kanssa yhdenvertaisella tavalla. Palvelua voi hyödyntää internetin kautta täysin maksutta. Tekstipuhelut onnistuvat nykyisin myös Android-matkapuhelimella ja lisäksi käyttäjillä on mahdollisuus tilata palveluun liitettävä henkilökohtainen puhelinnumero, mikä mahdollistaa myös käyttäjälle tulevien puheluiden vastaanottamisen tekstipuhelupalvelun välityksellä. Tekstipuhelupalvelun tarjoaa Raha-automaattiyhdistyksen tuella Kiinteistö Oy Valkea Talo ja palvelua tuottaa ICT-palveluyhtiö Vakka-Suomen Puhelin Oy. Palvelun käytön edellyttämät laitteet myöntää yleensä käyttäjän kotikaupunki tai -kunta. Tekstipuhelupalveluja voi käyttää myös kuuleva henkilö soittamalla palvelun numeroihin. Tällöin välittäjä välittää puheen tekstimuodossa puhelun vastaanottajalle. Tutustu internetpalveluun osoitteessa Internetpalvelun käyttöön riittää tavallinen tietokone, jossa on internetyhteys. Palvelun käyttö edellyttää rekisteröitymistä, joka tehdään samassa internetosoitteessa. Rekisteröitymisen jälkeen saat käyttöösi henkilökohtaiset tunnukset, joilla maksutonta palvelua voi käyttää. Palvelu on käytettävissä ympäri vuorokauden suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palvelun avulla voit hoitaa asiointia itsenäisesti ja haluttuna ajankohtana. Välittäjät ovat koulutettuja ammattilaisia ja heitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Tekstipuhelut onnistuvat myös matkapuhelimella Tekstipuhelut onnistuvat nykyisin myös Android-matkapuhelimella, jossa on tietoliikenneyhteys. Tekstipuhelupalvelun internetsivuilta löydät kattavat ohjeet tämän sovelluksen asentamiseen ja käyttöön. Tekstipuhelu matkapuhelimella helpottaa ja lisää asioinnin mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumatta. Oma puhelinnumero mahdollistaa myös puheluiden vastaanottamisen palvelun kautta Käyttäjät saavat halutessaan käyttöönsä tekstipuhelupalveluun liitettävän henkilökohtaisen puhelinnumeron, mikä mahdollistaa myös käyttäjälle tulevien puheluiden vastaanottamisen palvelun kautta. Palveluun liitetty oma puhelinnumero helpottaa huomattavasti kaikenlaista asiointia. Voit jättää oman numerosi ja soittopyynnön esimerkiksi lääkärikeskusten ajanvaraukseen ja virastoihin ja käyttää sitä vaikkapa käyntikorteissasi. Oman puhelinnumeron käyttö on toistaiseksi sidottu tietokoneeseen, mutta palvelua kehitetään jatkuvasti. Tekstipuhelut perinteisillä puhelimilla Tekstipuheluja voidaan soittaa myös lankapuhelinverkossa erityisellä tekstipuhelinlaitteella. Puheluissa käytetään tällöin perinteistä tekstipuheluiden välityspalvelua, jossa 9

10 Krt-tiedote 1/2013 soittava henkilö kommunikoi välittäjän kanssa tekstin avulla ja välittäjä välittää viestin puhuttuna vastaanottajalle. Palvelussa on tekninen mahdollisuus myös puhekytkentään eli kuulovammainen henkilö voi halutessaan puhua omat osuutensa ja hänelle kirjoitetaan kuulevan henkilön vastaus. Tekstipuhelupalvelua voi käyttää myös tietokoneeseen asennetulla tekstipuheluohjelmalla. Numerot tekstipuheluiden välityspalveluun löytyvät osoitteesta Internetpalvelu on käyttäjien suosikki Enemmistö käytti palvelua aiemmin perinteisillä puhelimilla, mutta kolmen viimeisen vuoden aikana internetpalvelun käyttö on kasvanut peräti yli 140 prosenttia. Tekstipuhelupalveluun tuli internetpalvelun kautta viime vuonna puheluja jo yli , kun vastaava määrä vuonna 2009 oli alle Internet-palvelun suosio on helppo ymmärtää, sillä sen kautta palvelua voi hyödyntää täysin maksutta ja lisäksi ilman erillistä tekstipuhelinlaitetta tai modeemia. Taksin tilaus tekstiviestillä Helsingin Taksi-Data Oy Toiminta-alueet: Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Siuntio, Tuusula, Vihti Kirjoita viesti, jonka sisältö on: kaupungin nimi virallinen kadun nimi talonumero porraskirjain mahdolliset osoitelisätiedot Esimerkiksi: HELSINKI MALLIKATU 2 A TAKAPIHALLE (rappukirjaimen jälkeen 64 merkkiä MAX) Viestiin ei tule mitään välimerkkejä, kuten pisteitä, pilkkuja tms. Lähetä viesti numeroon Kun viesti on rekisteröitynyt, lähettää taksikeskus paluuviestin: Tilaus on vastaanotettu. Odota taksin vahvistusta. Tilausnumero on xxx. Kun tilaukseen on löytynyt taksi, palvelu lähettää viestin: Taksi nro xxxx on vahvistanut tilauksen. Kiitämme tilauksesta. Mikäli autoa ei ole löytynyt kahdeksan minuutin kuluessa, palvelu vastaa: Kaikki autot alueellasi ovat tilapäisesti varattuja. Yritä myöhemmin uudelleen. Huom! Tekstiviestitilausta ei voi perua tekstiviestillä. Jos haluat peruuttaa tilauksesi, soita taksikeskukseen numeroon

11 Krt-tiedote 1/2013 Tekstiviestillä EI voi tehdä ennakkotilauksia. Mikäli haluat tehdä taksin ennakkotilauksen, soita taksikeskukseen numeroon Tekstiviestillä EI voi tilata jotain tiettyä automallia, esimerkiksi tilataksia. Tekstiviestitilaus toimii Elisan, Soneran, Dna:n ja Saunalahden matkapuhelinliittymistä. Tekstiviestin hinta on 1,70 Tampereen Aluetaksi Oy Toiminta-alueet: Tampere, Pirkkala, Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä Näppäile Huom! Taksi(väli)Paikkakunta(väli)Katuosoite (Voit lisätä katuosoitteeseen myös lisätoivomukset, esim. toivomuksen tilataksista, farmariautosta yms.) Lähetä viesti numeroon (1,42 /viesti) Taksikeskus vahvistaa tilauksesi. Tekstiviestitilaukset toimivat aina heti-tilauksina. Aikatilaukset tulee soittaa tilausnumeroon Oulun Aluetaksi Oy Toiminta-alueet: Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Kempele, Oulunsalo, Liminka, Lumijoki, Yli- Ii Kirjoita viestikenttään ensin paikkakunta, sitten katuosoite, numero, ja viimeisenä rappu (vaihtoehtoinen), ja lähetä viesti numeroon Esim. Oulu Isokatu 1 Esim. Haukipudas Kirkkotie 10 B (Hakusanat eritellään välilyönnillä, palvelu hyväksyy sekä pienet että isot kirjaimet) Paluuviestinä saat kuittauksen tilauksen hyväksymisestä ja tiedon, mikä taksi sinua tulee hakemaan. Jos vapaata taksia ei sillä hetkellä ole, palvelu ilmoittaa etsivänsä vapaata taksia 5 minuutin ajan. Jos tilausviestiin lipsahtaa virhe, esim. Oulu Isokaut 10 B, palvelu ilmoittaa viestin virheellisyydestä. Palvelu toimii yleisimmillä suomalaisilla liittymillä, yhden viestin hinta on 1,90 (myös virheellisistä viesteistä veloitetaan). 11

12 Krt-tiedote 1/2013 Tupu-kouluttajat kertovat tulkkauspalvelusta Tulkkauspalvelun vertaiskouluttajat eli ns. Tupu-kouluttajat ovat yhdistysten, piirien ja kerhojen käytettävissä. Tupu-kouluttajat ovat saaneet perehdytyksen tulkkauspalveluun ja ovat itse tulkkauspalvelun käyttäjiä. Heidät voi pyytää kertomaan tulkkauspalveluun liittyvistä asioista: kenellä on oikeus tulkkauspalveluun, tulkkauspalvelun hakeminen, tulkkausmenetelmät, missä tulkkia voi käyttää, tulkin tilaaminen, tulkkien ammattisäännöt, miten tulkin kanssa toimitaan. Tarkemman sisällön voi sopia Tupu-kouluttajan kanssa. Tilaisuus voi olla ½ -1 tunnin pituinen, tarvittaessa pitempikin. Tupu-kouluttajien vierailusta ei tule kustannuksia, sillä liitto korvaa heidän kulunsa. Tupu-kouluttajat Marja Antola, Rauma dnainternet.net p (tekstiviestit) Arja Asumaa, Suonenjoki gmail.com p (tekstiviestit) Merja Asumaa, Helsinki gmail.com p (tekstiviestit) Sirpa Korkeamäki, Helsinki gmail.com p (tekstiviestit) Kerttu Flink, Kemi pp.inet.fi p Maria Kananen, Kuopio dnainternet.net p Piirros: Paula Palm Riitta Sorsa, Imatra luukku.com p (tekstiviestit) (Tupu-toimintaa koordinoi kommunikaatiosihteeri Tarja Kaikkonen, yhteystiedot s. 2) 12

13 Krt-tiedote 1/2013 Miten saada tulkkaustilanne toimivaksi -kirjoitustulkkien puheenvuoro Kun on tilaisuus, jossa on yleistulkkaus kirjoittamalla, ja koolla on ryhmä kuuroutuneita ja huonokuuloisia, kirjoitustulkeilla on joitakin toivomuksia osallistujille. Haastattelin muutamia kirjoitustulkkeja. Kaikki vastasivat, että päällekkäin puhuminen on hankala asia. Tulkki voi kirjoittaa vain yhden ihmisen puhetta kerralla. Päällekkäin puhuminen on se kaikista pahin! Tulkki ei pysty kirjoittamaan kahta puhetta yhtä aikaa, vaikka olisi kuinka taitava! Puhutaan siis yksi kerrallaan, kukin vuorollaan. On välttämätöntä, että ryhmätilanteessa on puheenvuorojen jakaja. Tulkin tehtäviin ei kuulu toimia puheenjohtajana. Yhtä aikaa puhuminen on kuitenkin ymmärrettävää, kun paikalla on useampi kuuroutunut. He eivät kuule/huomaa, että moni henkilö puhuu yhtä aikaa, kun taas tulkin korviin kuuluu valtava äänten kirjo, eikä mistään saa kunnolla selvää. Moni kuuroutunut puhuu vieläpä aika hiljaa ja omalla rytmillään. Ison porukan ollessa koolla ei myöskään välttämättä huomata kuinka paperit/eväät/tuolit/ yskintä/ kuiskuttelu yms. peittää alleen puhujan sanomaa ja sekoittaa tulkin kuulemista mitä useampi häiriöääni, sen vaikeampi erotella oleellinen. Valitse sellainen istumapaikka, josta näet tulkkauksen hyvin. Testilause on yleensä näkyvissä ennen tilaisuuden alkamista. Tulkit taas haluavat kuulla mahdollisimman hyvin. Siksi olisi hyvä voida sopia asiakkaiden kanssa k-tulkeille sopivimmasta tulkkauspaikasta. Joskus tulkit määrätään paikkaan, joka ei ole sopiva tulkkausolosuhteiden kannalta ja parhaimman tuloksen aikaan saamisen kannalta. Kirjoitustulkkien toiveita: Puheenjohtaja jakaa puheenvuorot ja katsoo, että tulkit pysyvät kelkassa. Jokainen puhuu omalla vuorollaan ja sanoo nimensä ensin, jollei puheenvuorojen jakaja ole sitä sanonut (ja vain osoittanut kohti). Oman puheenvuoron alussa jokainen voisi varmistaa, että tulkki on saanut kirjoitettua valmiiksi edellisen puhujan viimeisen lauseen. Jos tietää puhuvansa epäselvästi, voisi yrittää puhua hitaammin. Kaikki mahdolliset etukäteen saadut ja saatavat materiaalit sekä osallistujien nimet auttavat tulkkia valmistautumaan hyvin. Mitä tarkoittaa --- (Tulkki ei kuule/saa selvää, tulkki ei ehdi kirjoittaa kaikkea, tulkki tippui kärryiltä ) Hankaluus tulkkauksessa on se, että tulkki voi kerralla kirjoittaa vain yhden puhujan sanomaa tulkkeeksi. Ryhmätilanteissa, kun keskustelu käy kuumana, puheenvuoroista pitäisi pystyä pitämään kiinni, kunnioittaa toisen vuoroa ja pyytää omansa, jotta tulkkaus onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. 13

14 Krt-tiedote 1/2013 Puheenjohtajalla ja asiakkaalla on tässä asiassa valtaa, kun tulkkeeseen alkaa tulla viivaa viivaa ---, asiakas tietää, että nyt tulkilta menee ohi, ja voi pyytää puhujaa hidastamaan/uusimaan. Lyhennetyöryhmä, joka koostuu sekä kuuroutuneista tulkinkäyttäjistä että kirjoitustulkeista, on sopinut, että lyhennelistaan lisätään uusi merkki: ===. Se tarkoittaa, että yhtä aikaa/päällekkäin puhuminen sekoitti tulkin kuulemisen, ja tulkinkäyttäjien tulisi tehdä asialle jotain. Entä tulkin tekninen puheenvuoro? Virallisissa kokouksissa pyydetään välillä työjärjestyspuheenvuoro. Tulkkauksissa sellainen olisi selvittää osapuolille, kuinka toimitaan siten, että tulkkaus on mahdollinen. Miksi kuitenkaan tulkin puheenvuoroa ei näy? Tulkit vastaavat: Uskoisin, että se johtuu koulutuksestamme, jossa meitä on neuvottu olemaan niin neutraaleja ja huomaamattomia (=näkymättömiä), ettemme siksi uskalla käyttää omaa puheenvuoroa. Minun mielestäni tulkki voi kyllä antaa neuvoja tulkkauksen parantamiseksi, jos sen ehtii tehdä siinä työn keskellä ja kiireessä. Enpä kyllä ole pahemmin neuvoja jaellut. Ja ihmiset (luennoitsijat) yleensä lupaavat aina muistaa tulkkausta, ja tekevätkin niin pari minuuttia, jonka jälkeen se oma innostus saa heidät unohtamaan kaiken muun :) Olen huomannut, ettei ainakaan luennoitsijoita kannata alkaa neuvomaan! Mutta ehkä tällaiset ryhmätilanteet juuri ovat sellaisia, joissa voisi saada parempaa järjestystä aikaiseksi. Joissakin tilanteissa, joissa olen käynyt, onkin otettu kiitettävästi huomioon tulkkaus, eli eivät todellakaan kaikki tilanteet ole hankalia! Arvelen, että tulkilta teknisen puheenvuoron ottaminen vaatii valtavaa tilannerohkeutta, koska silloin hän keskeyttää vauhdikkaan keskustelun. Tulkkina soisin, että asiakas osoittaa tätä tilannerohkeutta, eikä tulkin tarvitsisi tehdä sitä. Uskon, että tulkeilla on keskeyttämiseen ihan VALTAVA kynnys. Muuta tärkeää Muistakaa antaa etukäteismateriaalia tulkeille, ja aina samat paperit kuin kokouksen osanottajillekin. Jos ryhmän jäsenet ovat kovin erilaisia tulkinkäyttäjiä tai heillä on esimerkiksi hyvin erilainen näkökyky tai lukunopeus, olisi ehkä viisainta tilata muutamalle henkilökohtainen kirjoitustulkki. Vältä toisten keskeyttämistä ja välihuutoja: nimien väärinkirjoittamisen oikomista tai puhujan kömmähdyksiä tai muuta keskeytystä, ja korjaa ne omalla puheenvuorollasi kun se tulee. Kun tulkki on töissä, hänelle ei pidä pitää seuraa. Joskus tulkkien lähellä oleva asiakas juttelee niitä näitä tulkeille kesken tulkkauksen ja vie tällä tavalla kirjoitustulkeilta kuuluvuuden ja keskittymiskyvyn. Tulkki, jolla ei ole kirjoitusvuoro menossa, on myös töissä tukitulkkaamassa (tukitulkki kuuntelee ja seuraa tulkkausta sekä täydentää ja korjaa tarvittaessa). 14

15 Krt-tiedote 1/2013 Tärkeää Kun tilanteessa on paremmin kuulevia, normaalikuuloisia ja huonokuuloisia, he saavat viestistä selvää kuulemalla ja ovat valmiina vastaamaan heti. Kuuroutuneet ovat riippuvaisia tulkkeen lukemisesta, ja vasta sitten, kun edellinen puheenvuoro on tulkattuna loppu, he voivat reagoida. Tämä pitäisi tilanteen puheenjohtajan tai puheenvuorojen jakajan ottaa huomioon, jotta kuuroutuneetkin saisivat vastata kysymykseen tai käyttää oman puheenvuoronsa eivätkä vain seurata kun muut puhuvat. Liisa Sammalpenger Kirjoitustulkkauksessa käytettävät merkit ja lyhenteet Merkit puhuja miettii --- tulkki ei kuule/saa selvää, tulkki ei ehdi kirjoittaa kaikkea, tulkki tippui kärryiltä xxx aiemmin tekstissä oli virhe, xxx:n jälkeen sama korjattuna * päätetty, pj kopautti nuijalla (?) tulkki ei ole varma esimerkiksi nimen oikeellisuudesta -apl- kuuluu suosionosoituksia mm. ironian ilmaisemisessa: onpa kaunis ilma () sulkuihin kirjoitetaan ympäristön äänten ja tapahtumien kuvailu (lentokone, NN poistui paikalta) (dia) puhuja puhuu samaa asiaa, joka on heijastettu seinälle === puhutaan yhtä aikaa/päällekkäin Lyhenteet Puhenopeus ylittää useimmiten kirjoitusnopeuden. Tämän vuoksi tulkin täytyy sekä muokata tekstiä että käyttää lyhenteitä, jotta asiasisältö välittyy tulkkeesta. Yleinen ohje kirjoitustulkkauksessa on, että ensimmäisellä kerralla lyhennettä käytettäessä sana kirjoitetaan ensin kokonaan ja sen jälkeen sulkeisiin kirjoitetaan käytettävä lyhenne. Lisäksi tulkkauksessa tulee huomioida tulkinkäyttäjän yksilölliset tarpeet ja toiveet lyhenteiden käytöstä. Tulkinkäyttäjä voi jo asiakasprofi ilissaan kertoa toiveensa tai asiasta voidaan sopia ennen tulkkaustilaisuuden alkamista. Lyhennetyöryhmän laatimat lyhenneluettelot löydät Kuulokynnys-sivustolta (Lyhenneluettelot sisältävät myös yllä mainitut merkit). -> Tulkkauspalvelut -> Tulkkausmenetelmät -> Kirjoitustulkkaus Lyhenneluettelot voi tilata Tarja Kaikkoselta, yhteystiedot s. 2 15

16 Krt-tiedote 1/2013 Välityskeskus auttaa alkuun Tulkkauspalveluun kuuluu myös tulkin käyttöön perehdyttäminen. Perehdyttämistä voidaan tarvita aloittaessa tulkin käyttö tai kun kommunikaatiokeino muuttuu. Asiakas voi siis halutessaan itse tilata tulkin perehdyttämään tulkkauspalvelun käyttöön. Myös välityskeskuksen tehtäviin kuuluu asiakkaan neuvonta ja ohjaus tulkkauspalveluiden käytössä. Tällä tarkoitetaan tavanomaisia tulkin käyttöön ja välittömästi tulkin tilaamiseen liittyviä asioita, kuten mitä tietoja tulkkia tilatessa tarvitaan jne. Jos asiakkaalla on tulkkauspalveluun liittyviä erityisiä asioita (esim. tulkkauspalveluun liittyvien hakemusten ja päätösten käsittely, asiakasprofi ilien kirjaamiset ja täydentämiset), ne hoidetaan keskitetysti Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksessa (Vatu-keskus) ja välityskeskus ohjaa asiakkaan tarvittaessa ottamaan yhteyttä Vatu-keskukseen. Välityskeskus selvittää kirjoitustulkkaustilauksen yhteydessä, onko kyseessä henkilökohtainen tulkkaus asiakkaalle vai ns. yleisötulkkaus, jolloin tulkkausta seuraa useampi tulkkauspalvelua käyttävä asiakas. Tämän tiedon perustella tulkkauspalvelun tuottaja tai kirjoitustulkit selvittävät asiakkaan tai tilaisuuden järjestäjän kanssa tarvittavat laiteratkaisut kirjoitustulkkauksen toteuttamiseen käytännössä. Haluatko keskustella tulkkauspalvelusta? Tarvitsetko rohkaisua tulkinkäyttöön tulkkauspalvelua jo käyttäviltä? Vertaistukea ja -neuvontaa on saatavilla ylläpitämältäni (suljetulta) sähköpostiryhmältä. Voit ilmoittautua ryhmän jäseneksi lähettämällä viestin osoitteeseen: gmail.com Kirjoita viestin otsikoksi isoilla kirjaimilla: ILMOITTAUTUMINEN T-RYHMÄÄN Opas tulkkauspalvelusta on päivitetty Oppaassa kerrotaan muun muassa tulkkauspalvelun hakemisesta, tulkkausmenetelmistä ja tulkin tilaamisesta. Opas löytyy Kuulokynnys-sivustolta: -> Tulkkauspalvelut Voit tilata oppaan Tarja Kaikkoselta, yhteystiedot s. 2 16

17 Krt-tiedote 1/2013 Uusia kirjoitustulkkeja Humakin kirjoitustulkkikoulutuksen vuonna 2012 suorittaneista opiskelijoista valmistui vuoden vaihteessa 13 henkilöä. Pohjois-Suomen kirjoitustulkkitilanne parani hieman, sillä nyt Haukiputaalla, Oulussa ja Rovaniemellä on uusi kirjoitustulkki. Muiden valmistuneiden kirjoitustulkkien kotipaikkakunnat ovat: Heinola, Helsinki, Järvenpää, Kokkola, Kuopio, Pori ja Rauma. Tehkää runsaasti tulkkaustilauksia, jotta uudet kirjoitustulkit pääsevät harjoittelemaan viime vuonna oppimiaan taitoja. Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä on tulkkauspalvelun kehittämiseen keskittynyt yhteistyöelin, joka antaa tulkkauspalvelua koskevia lausuntoja ja suosituksia. Viime vuosina vaikuttamistyötä on tehty erityisesti Kelan suuntaan. Tärkeä tehtävä yhteistyöryhmän toiminnassa on tuoda esille asiakaskunnan näkemyksiä ja kokemuksia tulkkauspalvelusta kokonaisuudessaan. Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä (TTYR) on neljän järjestön (Kuurojen Liitto ry, Kuuloliitto ry, Suomen Kuurosokeat ry, Suomen Viittomakielen Tulkit ry) yhdessä ylläpitämä yhteistyöelin, jossa kullakin jäsenjärjestöllä on kaksi edustajaa. Yhteistyöryhmässä ovat mukana myös Tulkkien koulutustahot (Humanistinen Ammattikorkeakoulu ja Diakonia Ammattikorkeakoulu), Svenska hörselförbundet rf, Suomen kirjoitustulkit ry, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Kuurojen Palvelusäätiö ry. Näillä järjestöillä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä ylläpitää tulkkirekisteriä, johon hyväksytään hakemuksesta tulkkikoulutuksen ja tulkkirekisterikokeen hyväksytysti suorittaneet tulkit. Yhteistyöryhmän tehtäviin kuuluu myös selvityspyyntöjen käsittely. Tulkkirekisterin sääntöjen kohdassa 7 todetaan seuraavaa: Mikäli yhteistyöryhmällä on perusteltua aihetta epäillä tulkin rikkoneen viittomakielentulkin ammattisäännöstöä, yhteistyöryhmä pyrkii selvittämään asian. Yhteistyöryhmän ratkaisu kirjataan pöytäkirjaan. Yhteistyöryhmälle voi osoittaa selvityspyynnön erillisen ohjeistuksen mukaan. Yhteistyöryhmä voi antaa moitteen tulkille, mikäli se selvitysten jälkeen katsoo tulkin toimineen tulkin ammattisäännöstön vastaisesti. Yhteistyöryhmän jäsenet ovat vaitiolovelvollisia yksittäisiä henkilöitä koskevissa asioissa. Lisätietoa sekä yhteistyöryhmän pöytäkirjat löydät osoitteesta: /fi-fi/tulkki-toiminnan-yhteistyoryhma Lähde: 17

18 Krt-tiedote 1/2013 Viitotun puheen opiskelua Imatra Imatralla toimii jo viidettä vuotta viitotun puheen kerho. Se kokoontuu seurakunnan tiloissa Olavinkulmassa, Kallen kabinetissa kaksi kertaa kuukaudessa torstaisin klo Uutisvuoksen seurapalstalta voi lukea päivämäärät tai pyytää minulta tietoa tekstiviestillä, p Kerhosta on muodostunut eläväisen mukava yhteistyömuoto kuurojen kanssa. Opettelemme silti suomen kielen mukaista viittomista. Kerhossa on kirjoitustulkkaus sekä viitotun puheen tulkkaus. Käytännön järjestelyistä vastaan minä, mutta en ole opettaja kun opiskelen samalla itsekin. Kerhossa on vasta-alkajia ja pidempään opiskelleita, sekä kuuroja, joiden viittomat sujuvat kuin meidän muiden unelma! Tosi hauskaa meillä on ja taitoa kertyy! Tervetuloa mukaan! Riitta Sorsa Turku Turun Kuuloyhdistys ry: Viitotun puheen kurssi vaikeasti huonokuuloisille ja heidän lähiomaisilleen järjestetään kerhohuone Simpukassa (os. Kauppiaskatu 21 a 1) seuraavina keskiviikkoina alkaen klo ja sen jälkeen viikon välein 12 kertaa keväällä (20.2. talviloma) Syyskausi alkaa ja sen jälkeen viikon välein 12 kertaa Kurssilla peritään sarjahoitomaksuna 3 /kerta. Perheenjäsenet ilmaiseksi. Opettajana toimii Ilona Spiliotopoulos. Tervetuloa! Helsinki Viitotun puheen kerho VipuBeli kokoontuu Saaran kodissa (os. Bulevardi 19 A 1) maanantaisin klo Kerhossa on kirjoitustulkkaus. Ohjaajina toimivat Merja Rouvinen ja Marja-Liisa Kaasinen. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja: elisanet.fi, p ja luukku.com 18

19 Krt-tiedote 1/2013 Kemi Viittomakerho pyörii täällä Kemissä edelleen. Välillä opiskelijat kyselevät: Saammeko tulla mukaan? Kaikki sopivat porukkaan. Opiskelemme ajankohtaisten teemojen pohjalta sanastoa esim. joulu, pääsiäinen jne. Joulun aikana esiinnyimme kuurojen joulujuhlissa. Viitoimme lauluja. Sanoimme leikkisästi, että nyt aukesi keikkaputki! Olemme keskustelleet, että tämä kerho on meille tärkeä henkireikä. Saamme siinä samalla kylkiäisenä aikuiskontaktin. Meillä on mukavaa ja samalla opimme aina uutta. Kiitokset Kemin seurakunnalle tiloista ja Ilona-opettajasta. Hyvää kevättä kaikille ystäville täältä pohjoisesta! Kepa Lisätietoja: kerttu.fl pp.inet.fi, p Kuuroutuneiden kerhot Turku Kerho kokoontuu kerhohuone Simpukassa (os. Kauppiaskatu 21 a 1) klo seuraavina lauantaipäivinä: Avoimet ovet Kevätkarkelot Syyskauden avaus Krt-kerhon 30-vuotisjuhla Ohjelma avoin Pikkujoulu Lisätietoja: Liisa Vainio, p (tekstiviestit) Helsinki Kerho kokoontuu Saaran kodissa (os. Bulevardi 19 A 1) parillisen viikon keskiviikkona alkaen klo Päiväretki Tallinnaan Kevätkauden päätös Lisätietoja: Julia (Sirpa Korkeamäki), gmail.com, p (tekstiviestit) 19

20 Krt-tiedote 1/2013 Kuuroutuneiden viikonloppu Osallistuimme runsaslukuisena kuuroutuneiden 30-vuotisjuhlatapahtumaan, joka järjestettiin Majatalo Onnelassa Tuusulassa. Meitä saapui Savostakin muutama, samoin pohjoisesta, vaikkakin suurin osa joukosta edusti eteläistä Suomea. Lauantaina Kuuloliiton puheenjohtaja Antero Penttinen avasi viikonlopun joukkoamme lämpimin sanoin tervehtien ja toi samalla terveiset ja tuoreimmat tiedot Kuuloliiton tilanteesta. Ohjelman pääpaino oli lauantaina katsaus menneisiin vuosikymmeniin, joista Liisa Sammalpenger oli laatinut mittavan katsauksen. Saimme kuulla, että alku tälle toiminnalle ei ollut helppo, mutta Liisan ja muutamien muidenkin peräänantamattomuudella saimme nyt olla juhlimassa tätä 30-vuotistaivalta. Siitä kertoivat myös Sirkka-Liisa Halme (nyk. Sandelin-Nertamo) ja Marja Uotinen, joita Liisa haastatteli historiikissaan. Päivän aikana koimme musiikin maailmaa käsillä Tuula Haarala-Räisäsen opastuksella ja naurujoogaa, joka tarkoittaa naurulihastreeniä ja yhteistä iloa ja hauskanpitoa. Naurujoogaa ohjasi Essi Tolonen. Hauskaa meillä oli ja saimme kontaktia toisiimme nauramalla. Voimme harjoitella näitä saatuja oppeja nyt arkirutiineittemme välillä. Lauantai-ilta huipentui juhlaillalliseen ja juhlien järjestäjät olivat huomioineet senkin, että kirjoitus- ja viitotun puheen tulkkaus oli järjestetty. Juhlaillallisen jälkeen meillä oli aikaa tutustua kannettavissa tietokoneissa pyöriviin kuvakoosteisiin vuosien varrella järjestetyistä kuuroutuneiden tapahtumista sekä seinälle koottuihin lehtiartikkeleihin, joissa oli esillä myös kuuroutuneiden esihistoriaa silloi sessa Kuulonhuoltoliitossa. Tyytyväisin mielin jäimme odottamaan sunnuntain ohjelmaa. Vertaistuki oli parasta ja sitä saimme nytkin viikonloppuna kokea. Kiitokset järjestäjille ja kaikille mukana olleille mahtavasta viikonlopusta sekä terveyttä, vireyttä, hyvää kevättä ja sen jälkeen saapuvaa kesää. Syksyllä jälleen tavataan! Maria Kananen ja Aili Nuutinen Sunnuntaina hyvin nukutun yön jälkeen oli ohjelmassa matkailuopas Leena Jäntin mielenkiintoinen selostus Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisöstä. Jäntti on harrastanut ja tutkinut yhteisöä 30 vuotta. Luonnonkaunis Tuusula veti puoleensa taiteilijoita, jotka perustivat kotejaan Rantatien varrelle. Kirjailija Juhani Aho ja taidemaalari Venny Solden-Brofeldt muuttivat Rantatielle vuonna 1897 vuokraamaansa huvilaan, joka sai nimekseen Ahola. Eero Järnefelt tulee Tuusulaan vuonna 1900 ensin vuokralle ja rakensi sitten Suvirannan vuonna Aleksis Kivi tuli Tuusulaan veljensä luo vuonna 1872 parantumattomasti sairaana ja kuoli siellä saman vuoden viimeisenä päivänä 38-vuotiaana. Kuolinmökki on Onnelan vieressä. Jean Sibelius halusi rantatontin, mutta ei saanut sitä. Hän ihastui Kielomäki-nimiseen paikkaan ja rakensi sinne vuonna 1902 Ainolan. Runoilija J. H. Erkon vuonna 1902 valmistunut taiteilijakoti sai nimekseen Erkkola. Runoilija Eino Leino asui mm. täysihoitola Onnelassa, joka ostettiin näkövammaisten lomakodiksi vuonna luvulla toiminta laajeni kuntoutus- ja kurssikeskukseksi. Vuodesta 2009 lähtien Majatalo 20

21 Krt-tiedote Onnela on tarjonnut majoitusta sekä kokous- ja ravintolapalveluja. Leinon viimeinen teos Shemeikan murhe on kirjoitettu Onnelassa. Lounaan jälkeen odotti bussi Halosenniemeen, Pekka Halosen hirsiseen erämaaateljeehen. Rakennus on ainutlaatuinen rakennustaiteen mestarinäyte. Halonen löysi hiihtoretkellään paikan ja alkoi hieroa kauppoja. Juhani Aho kannusti ostamaan ja lainasi 1000 markkaa ostoon. Halonen suunnitteli itse rakennuksen ja 12 miestä oli rakentamassa sitä. Talo valmistui vuonna 1902 ja Halonen asui siinä kuolemaansa asti. Hän oli kuollessaan 68-vuotias. 1/2013 Pekka Halosella ja pianisti Maija Mäkisellä oli 8 lasta, 4 tyttöä ja 4 poikaa. Puutarha oli tärkeä, erikoisesti vuoden 1918 ruokapulan aikana. Halosilla oli possu, vuohia ja mehiläispönttöjä. Puutarha on kesäisin nähtävyys, vanhat lajit on säilytetty ja se on samanlainen kuin Halosen aikana. Maija kirjoitti muotilehtiin ja käänsi pohjoismaisia kirjoituksia. Muista Rantatien rakennuksista mainittakoon Syvärannan Lottamuseo ja Kallio- Kuninkala, jossa toimii Sibelius-Akatemian kurssikeskus. Raili Saari Kuva: Sirpa Korkeamäki Liisa Sammalpenger ja Marja Uotinen. Kuva: Sirpa Korkeamäki Etualalla Harri Aalto kättelee Aino Pohjolaa. Kuva: Liisa Sammalpenger Tänä vuonna Krt-viikonloppu järjestetään Tarkempia tietoja viikonlopusta Krt-tiedotteessa 2/2013, Kuuloviestissä 4/2013 sekä liiton verkkosivuilla lähempänä ajankohtaa. 21

22 Krt-tiedote 1/2013 Opastettu näyttelykierros kirjoitustulkkauksella WAM; Kuutti Lavonen ENSEMBLE yhdessä Turun Kuuloyhdistyksen taidepiiri on alkanut järjestämään näyttelykierroksia suunnaten tapahtumia muillekin kuulemisessa tukea tarvitseville. Moni tykkää käydä taidenäyttelyissä, vaikka ei itse harrastaisi piirtämistä tai maalaamista. Ikä ei myöskään rajoita kiinnostusta, taide soveltuu kaikenikäisille. Kuuloliiton tutkimustulokset tukevat ajatusta siitä, että tapahtumaluontoinen toiminta soveltuu nykyisin hyvin yhtenä osana yhdistyksien toimintaan. Wäinö Aaltosen museon kanssa järjestelyt sujuivat hyvin. Kierroksen ajankohta pyrittiin valitsemaan niin, että päivä olisi rauhallinen museopäivä ilman suurempaa taustahälinää ja kellonaika siten, että myös työssäkäyvillä ja opiskelijoilla olisi mahdollisuus osallistua. Museokäynnin osalta kirjoitustulkkaus vaikutti niin, että osallistujat 22 kykenivät levollisesti tutustumaan näyttelyyn ja pääsivät esteettömästi osalliseksi opastettuun näyttelykierrokseen teosten äärellä. Osallistujat olivat tyytyväisiä kokemukseen. Erityisen miellyttävä kokemus ryhmälle oli selkeäpuheinen ja mukaansatempaava opas, joka otti ryhmän mukaan kierrokseen ennakkoluuttomasti, otti kontaktia ryhmään ja sai aikaan vuoropuhelua kierroksen aikana. Aluksi oli vain kitut nurkassa... Turun Kuuloyhdistyksen taidepiiri on toiminut syksystä 2009 lähtien. Ryhmä on vieraillut taidemuseoissa vuosittain muutaman kerran. Aluksi toimittiin siten, että ohjaaja keräsi alustavan tiedon näyttelystä, toimi jonkinlaisessa oppaan roolissa. Museossa ensin kokoonnuttiin kirjoitustulkkien luo. He olivat esim. kahviossa odottamassa, ja jäsenten kierrettyä näyttely vaihdettiin kokemuksia kirjoitustulkkien

23 Krt-tiedote 1/2013 Oppaana toiminut Anna Perälä sai ryhmän hienosti mukaansa kierroksella. luona. Tarve yhteiseen kiertämiseen ilmeni heti ensimmäisellä kerralla, kun porukka kiersi ilman ohjaajaa kuin pikakiitäjät näyttelyn läpi. Seuraavalla kerralla ohjaaja tuli jarruksi mukaan, kierrettiin rauhassa ja yritettiin hiukan kommunikoida kierroksen aikana. Jollain kerralla Turun Taidemuseossa tulkit olivat mukana kierroksella ja viitotun puheen avulla saatiin lisää vuorovaikutusta. Vielä ei ollut tässä vaiheessa kirjoitustulkkaus mukana kierroksella, mutta sitä alettiin pohtia. Ryhmä on kunnon sekaryhmä, on kuuroutuneita jäseniä, osa kuulolaitteen kanssa pärjääviä, osa lukee huulilta paremmin, jokunen osaa viitottua puhetta. Tulkkauksen tarve on moninaista, ja se on haaste myös ohjaajalle ja tulkeille. Pääperiaate on se, että kaikki kommunikaation keinot ovat sovellettavissa tilanteen mukaan. Tulkit tulevat yleensä näissä nopeastikin muuttuvissa tilanteissa hienosti mukaan, ja kun esim. kuulolaitteen käyttäjä ei kuullut ryhmän jäsenten puhetta kaikuvissa tiloissa, 23 silloin tulkit toistivat muiden puhetta, mikä oli heille uusi sovellus tulkkauksesta. Se, että saimme edes hiukan keskustella näyttelyssä olevien teosten äärellä, oli huomattavasti luontevampaa, kuin se että yrittää muistaa ja pyrkii kuvailemaan esim. maalauksia ja yksityiskohtia jälkeenpäin. Miten kirjoitustulkkaus WAM -kierroksella toimi? Mielenkiintoinen ja osuva palaute museovierailusta tuli seniorilta, joka totesi että tuntui hyvältä kun koko ajan tiesi missä ollaan. On totta, että huonokuuloinen joutuu koko ajan tarkastelemaan mitä ympärillä tapahtuu, ja missä mennään kaikin puolin. Kierroksen järjestelyt sovittiin lyhyellä keskustelulla ennen kierrosta yhteistyössä taidepiirin ohjaajan, museon, kirjoitustulkkien ja oppaan kanssa kokeilumielellä. Toivomuksen oli se, että ainakin toinen kirjoitustulkkauksen näyttö on lähellä opasta, opas puhuisi selkeästi ja opastus olisi kiireetöntä. Aikaa tulisi jäädä myös maalaus-

24 Krt-tiedote 1/2013 ten katseluun. Pyrittiin myös siihen, että ei liikuttaisi kovin usein maalauksen luota toiselle, vaan esim. huoneen kulmauksesta käsin opas voisi kertoa kyseisen tilan teoksista. Näin aikaa ei kuluisi liikaa ryhmältä näyttöjen ympärille asettumiseen. Tulkkeja oli yhteensä neljä, jokaisella jokin näppäimistön ja näytön kantojärjestelmä; valjaat/kantokassi tms. Nämä käytännöt varmasti jäsentyvät kokeilujen myötä. Tulkit toimivat pareittain; toinen parista oli oppaan lähettyvillä näytön kanssa ja toinen kirjoitti ryhmän sekaan asettuen, yhteys toimi ilman piuhoja. Näin ryhmällä oli mahdollisuus seurata kahta eri näyttöä. Osallistujat saivat valita kumpaa näyttöä he seuraavat, mistä lukevat ja he kykenivät siten katselemaan vapaammin ympärilleen. Ei tarvinnut olla supussa. Harvemmin olen havainnut huonokuuloisten ryhmässä sellaista tyyntä tyytyväisyyttä, mikä huokui ryhmästä kun museossa käyskenneltiin salista toiseen. Teosten ollessa suurikokoisia, katsoja tarvitsee tilaa ja etäisyyttä niiden tarkasteluun. Isossa museossa sopivaa määrä on neljä tulkkia n. 15-hengen ryhmälle, pienemmissä gallerioissa varmasti kaksi tulkkia riittäisi. WAM -kierroksella aika tuntui loppuvan kesken, se on tyypillistä kirjoitustulkkaus vie aina aikaa hieman enemmän, ja näyttely oli laaja, yksi tunti oli liian vähän. Tietenkin yksi kovaääninen yllätys piti mahtua mukaan soittimen siirto viereisessä salissa alkavaa konserttia varten aiheutti kovan jylinän kuulolaitteilla kuultuna. Lisäksi osassa saleissa kaiku oli kova, joten tulke oli avuksi. Miksi juuri Lavonen? Kun pohti, mikä näyttely soveltuu kohteeksi monenlaisille katsojille, Kuutti Lavosen valinta oli helppoa. Hänen puhutteleva taiteensa on olemassa monella tasolla. Graafi kko ja maalari Kuutti Lavonen (s. 1960) ammentaa usein töihinsä vaikutteita eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä, Italian renessanssista ja erityisesti barokista. Hänen töilleen on tunnusomaista ajattomuus sekä melankolinen tunnelma. Kuutti Lavonen on historian tuntija, jolle kreikkalaisroomalaiset mytologiat sekä kristillisten legendat ovat tärkeitä. Keskeinen aihe hänen töissään on ihmiskasvot. Renessanssi halusi palauttaa klassiset esteettiset ihanteet. Ihmisfi guurit tehtiin ihannekauneuden nimessä yhdistelemällä toisiinsa mallien parhaita piirteitä. Barokissa aistivoimaisuus laskeutui pyhimysten ja mytologisten hahmojen kasvoihin ja kehoon. Tunteet ja kärsimys heijastuivat vihdoin kuvasta katsojaan. Kuten monet ennen minua, olin kiinnostunut ensin renessanssista, mutta jo monen vuoden ajan olen etsinyt barokin turbulenssia ja tunnelmaa «L arte nello specchio di se stessa» (taidetta joka peilaa itseään taiteen historiasta). Lähde: grafi ikka/heureasienne.php Moni meistä kävijöistä koki samaa kiertäessään näyttelyä; eri tilat piti kiertää yhä uudelleen ja tuntui kuin olisi jossain kirkkosaleissa kulkenut, kuin ihmetellen mistä tämä rauhan tunne tulee, mitä nämä isokokoiset maalaukset ja niissä olevat henkilöt meille yrittävät kertoa? Saimme kenties kokea palan historiaa tässä hetkessä. Näyttelyn viimeinen teos on Lavosen tummanpuhuviin henkilöhahmojen kuvauksiin nähden hieman poikkeava; värit ovat perusvärejä, punainen ja vihreä, hahmon suunta on selvästi kohoava, eteenpäin menevä. Oppaan sanoin, on mielenkiintoista nähdä mitä Lavonen tekee seuraavaksi. Vierailuja taidemuseoihin on toivottu lisää. Niitä pyritään nyt järjestämään muutaman kerran vuodessa, kuten myös teatteria kirjoitustulkkauksella. Toivotaan, että myös nuoret ja työssäkäyvät löytävät tiensä näihin tapahtumiin. Kirjoitustulkkaus helpottaa puheen seuraamista ja soveltuu niin lievän, keskivaikean kuin vaikeutuneen kuulemisen tueksi. Teksti ja kuvat Sirpa Nurminen 24

25 Krt-tiedote 1/2013 Elämänlaatua ikääntyvälle kuuroutuneelle? Olen ollut kuuroutunut pienestä alkaen. Kuuloni kanssa olen saanut tehdä paljon töitä selviytyäkseni koulun, opiskelun, työelämän moninaisista kovista haasteista. Nyt eläkkeellä ollessani voin hyvällä mielellä katsoa 60 vuoden onnistuneita valintoja, saavutuksia, työvoittoja, jotka ovat siivittäneet koko ajan elämääni eteenpäin. Onko tässä nyt kaikki? Mitä on nyt ikääntyä lapsesta asti kuulovammaisena olleena tänä päivänä? Viimeksi kuulontutkimuksissani sain ensin jälleen uuden taskukojemallin lähes pari vuotta sitten. Kokeilussani ollut kojemalli osoittautui täydeksi sudeksi. Taskukoje oli erittäin herkkä vinkumaan, sen käyttömukavuus oli varsin huono. Kuukauden jälkeen menin HUS:n kuuloasemalle kontrollikäynnille. Sain lopulta kinuttua ENSIM- MÄISEN korvantaustakojeen kokeilukäyttööni. Koje on osoittautunut hyväksi, nyt kuulen paljon uusia ääniä, ihmisen kuorsauksen kauempaakin, läheltä taas jopa mahan mouruamisääntäkin! Tästä huolimatta korvantaustakojeen äänivolyymien lisääminen ei aina välttämättä enää auta minua joka tilanteessa. Kuuloni näyttää heikentyvän huomaamattani koko ajan! Otin myös silloin Kuuloasemalla ollessani kuulontutkijan kanssa omasta aloitteesta esille kysymyksen implantin mahdollisesta sopivuudesta itselleni. Kuulontutkija ohjasi minut suoraan korvalääkärille, joka selitti implantti-asiat nopeasti, hiukan pelottelun sekaisella äänen sävyllä. Annoin silloin periksi suosiolla implanttiasiassa. Samalla sain tietää, että potilasasiapapereihini oli kirjattu 10 vuotta sitten potilaan olevan ei-motivoitunut käyttämään korvantaustakojetta. Sanoin heti lääkärille, että tuota potilastekstiä en allekirjoita. Kuuloasemalla minulle on aina kerrottu, että minulle ei löydy markkinoilta tarpeeksi vahvaa korvantaustakojetta. 25 Kopolassa kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten kurssilla viime vuonna minulla oli hyvä sauma saada monipuolista, kokemusperäistä tietoa etenkin implantista. Jokaisella kolmella kurssijaksolla (3 x 10 päivää) oli mukana 3-4 joko implanttia miettivää, juuri implantin saanutta tai vuoden implanttia käyttänyttä kurssilaista. Kurssin ensimmäisellä jaksolla tapasin korvalääkärin, joka ensimmäisenä ihmisenä ehdotti minulle implantin hankkimista. Mielenkiintoista oli se, että kolmannella kurssijaksolla sain sattumalta vasta kuulla, että Kuuloaseman lääkärikin oli kirjannut potilaspapereihini vuosi sitten minut sopivaksi implantti-potilaaksi mainitsematta kuitenkaan siitä minulle sanaakaan! Näyttää siten olevan sattuman kauppaa, että joku edes ehdottaa joskus implanttia sinulle. Implanttileikkauksissa etusijalla ovat pienet (kuurot) vauvat, opiskelu- tai työiässä nopeasti kuulonsa menettäneet ihmiset. Implantti-leikkaus kaikkine esitutkimuksineen (sopiiko implantti sinulle?), implantin aktivointeineen (haetaan äänimaailma varovasti takaisin pikkuhiljaa useammalla säätökerralla) ja vuosien kontrollitarkastuksineen maksaa euroa. Hinta on kova, mutta se tuo yhteiskunnan rahat takaisin nopeasti, jos ajatellaan kuulovammaisen työuran jatkumista eläkeikään asti. Eläköityneen, aktiivisen ja elämänmyönteisen ikäihmisen kohdalla implantti takaa elämänlaadun loppuelämäksi välttäen näin vanhuuden mukanaan tuoman yksinäisyyden, masennuksen ja muut lieveilmiöt, nekin yhteiskunnan säästöjen muodossa. Onnistunut implanttisäätö takaa jatkossa sinulle huolettoman elämän äänimaailmaan! Olen tavannut viime vuonna monia implantin hiljattain saaneita henkilöitä, joista monet ovat olleet tuttuja minulle jo ennestään. Olen selvästi tehnyt heistä kaikista