Parasta satoa kasvattamassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parasta satoa kasvattamassa"

Transkriptio

1 Teema/viljat: Viljanviljelijän haastattelu, Sato entistä parempaan kasvuun, Lisätypestä teho irti, Vinkit syysviljoille, Fosforikuormitus kuriin kipsillä, Huippusatoja rypsistä 3/2008 LEVEÄMMÄKSI Yara Suomen lehti maatalouden ammattilaisille Parasta satoa kasvattamassa s Ajankohtaista: Tiedot talteen FarmitNetWisulla s. 17 Kasvu tapahtuma s Kasvuohjelmat uudistuvat s ja s. 35 Esittelyssä YaraMilatuoteperhe s

2 Suurta tuoteperhettä Leipä leveämmäksi Yara Suomen lehti maatalouden ammattilaisille ISSN vuosikerta Julkaisija: Yara Suomi Päätoimittaja: Seija Luomanperä Toimitussihteeri: Liisa Berg Avustajat: Tuulikki Niskanen, Ulla Heinonen Ulkoasu: Maria Taari Painopaikka: PunaMusta Oy Postiosoite: PL 900, Helsinki Puhelin: Faksi: Sähköposti: Internet: Seuraava lehti ilmestyy Teemana on erikoiskasvit. Yara lyhyesti Yara International ASA on maailman johtava kemianalan yhtiö, joka muuntaa energiaa, luonnon mineraaleja ja ilmasta saatavaa typpeä maanviljelijöiden ja teollisuuden asiakkaiden tarpeisiin. Suurimpana mineraalilannoitteiden ja maatalouteen liittyvien ratkaisujen toimittajana autamme tuottamaan ruokaa maailman nopeasti kasvavan väestön tarpeisiin. Lisäksi tarjoamme eri teollisuuden aloille ympäristötuotteita, jotka auttavat ilman ja veden puhtauden sekä ruuan laadun turvaamisessa. Yarassa työskentelee maailmanlaajuisesti yli työntekijää, jotka edustavat monikulttuurista ammattilaisten joukkoa ja tekevät Yarasta johtavan yrityksen alallaan. Lannoitusvuoden vaihde 16. kesäkuuta tuo viljelijöille uuden tuttavuuden: YaraMilan. Se on kansainvälinen tuoteperhe, johon meidän tutut ja turvalliset Y-lannoitteemme nyt kuuluvat. Yhteistä YaraMila-tuotteille ovat kunkin viljelyalueen olosuhteiden ja tarpeiden mukaan räätälöity NPKravinnesisältö, erinomaiset käsittelyominaisuudet ja tasainen levitettävyys. Kaikki ne ovat tärkeitä hyvän sadon tuottamiseksi. Arvoa meille suomalaisille tuovat lisäksi YaraMila-tuotteiden seleenipitoisuus ja niille annettu puhtaustakuu. Tutustu valikoimaan Tuoteoppaassa, joka on liitteenä. Niin lannoitteiden kuin myös raaka-aineiden markkinat ovat kansainväliset. Olemme seuranneet ennätysmäistä fosforin, typen ja kaliumin hintojen nousua. Viljan ja ruuan kallistuminen maailmalla on lisännyt viljelyhalukkuutta ja lannoitteiden tarvetta. Aiheesta lisää sivulla 19. Kilpailuun voi vastata vain omaa tuottavuuttaan nostamalla. Viljelijälle se merkitsee huolenpitoa tuotannon keskeisimmän tekijän eli pellon kunnosta. Parasta tulosta tekevät ne, jotka saavat parhaat sadot. Tämän lehden teemasivuilla asiantuntijamme tarjoavat tuhdin paketin viljan viljelijöille: viljelyn suunnittelu, lannoituksen optimointi nykyhinnoilla ja kasvukaudenaikaiset toimenpiteet hyvän sadon kasvattamiseksi. Hyvää kasvukautta! Seija Luomanperä 2 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 3/2008

3 Sisällys 3/2008 Palstat: 2 Pääkirjoitus 4 Lopputuote esittelyssä: sahti 6 Viljelykasvit: ruis 7 Uutta tutkimuksesta 8 Lisäbisnes: mökkitalkkari 9 Elintarvikeketjussa tapahtuu Maatalousyrittäjä Jukka Kohvakan valinta: viljantuotanto ja urakointi s Teknologia: koneita Kasvu 2008:ssa 12 Netti: lannoitesäkit keräykseen 14 Tapahtumat: menovinkit 16 Tuotteet 20 Kasvuohjelma: uudet perunan kasvuohjelmat 22 Asiantuntija: pelto rehun tehotuotantoon 24 Asiantuntija: miten pitää ravinteet pellolla 48 Ulkomailta: Latvia Teema: 27 Teeman pääkirjoitus 28 Henkilöhaastattelussa Jukka Kohvakka 32 Sato entistä parempaan kasvuun 38 Lisätypestä kaikki teho irti Nurmijärven Lepsämänojalla mitataan kipsin tehoa vesistökuormitukseen. s Kuvassa Mikko Kiirikki Luode Consultingista. 40 Vinkit syysviljojen viljelyyn 42 Kipsi sitoo fosforia 44 Huippusatoja rypsistä Tila: 52 Tilareportaasi: Etelä-Saimaan Golf -viheriöillä 57 Lappeenranta Lopuksi: 58 Muurinpohjaletut Rypsinviljely ei ole vaikeaa, kun sen osaa. Lue Samuel Jussilan kokemuksista. s Yara Suomi Leipä leveämmäksi 3/2008 3

4 L o p p u t u o t e Sahti on lähijuomaa Sahtia on Suomessa valmistettu vähintään satoja vuosia, joidenkin arvioiden mukaan yhtä kauan kuin ohraa on viljelty. Suomalaisella sahdilla on Euroopan unionin nimija alkuperäsuojaus. Jotta juomaa saa kutsua sahdiksi, se on valmistettava rekisteröidyn menetelmän mukaisesti. Teollisuus on vallannut alaa perinteiltä. Aiemmin kotivalmistuksen tieto ja taidot siirtyivät isältä pojalle, nykyään sahti ostetaan useimmiten valmiina tai juoma käytetään valmiista vierteestä. Elävimpänä sahdinteko on säilynyt Hämeessä ja Pohjois-Satakunnassa. Eri kunnissa juoman maku vaihtelee jonkin verran, sillä jokaisella alueella on hieman toisistaan poikkeavat tapansa ja mausteensa. Sahdin pääraaka-aine, mallasohra, kasvaa suomalaisilla viljavainioilla. Itse juoma syntyy pitkässä prosessissa. Avainsanat ovat mallastus, johon kuuluu jyvien idätys, liotus ja kuivaus, sekä mäskäys, jonka tarkoituksena on erottaa maltaista liukenevia aineita veteen vierteeksi. Monien mielestä vierteen valutukseen tarvitaan muutama marjaisa katajanoksa, jotta aromista tulee juuri oikea. Myös humalaa lisätään. Valmiista vierteestä sahdin valmistus onnistuu vaikkapa kerrostalokeittiössä. Sahtia saa valmistaa omaan käyttöön vapaasti, mutta myynti on luvanvaraista. Tuhtia palanpainiketta Sahti on sameaa olutta, josta hiivaa ei ole suodatettu pois. 4Yara Suomi Leipä leveämmäksi 3/2008

5 Kuva: Janne Viinanen Yara Suomi Leipä leveämmäksi 3/2008 5

6 V i l j e l y k a s v i t Ruis voimavilja Ruis (Secale cereale) on nuorin yleisimmistä viljelykasveistamme. Alkuaan se on ollut ohra- ja vehnäpeltojen rikka. Matkimalla isäntäkasvejaan mm. siemenen koossa ja elinkierron ajoituksessa se varmisti pääsynsä kylvösiemenen joukkoon vuodesta toiseen. Ruis pärjää laihallakin maaperällä ja kylmässä ilmastossa. Siksi sitä on pidetty hiukan primitiivisenä kasvina, jonka viljelyalueet sijoittuvat lähes yksinomaan itäisen pallonpuoliskon pohjoisiin osiin. Suurimpia tuottajamaita ovat Venäjä, Puola ja Saksa. Ruista viljellään syysviljana ja kevätviljana. Syysruis hyödyntää hyvin syksyn kosteuden, saatavilla olevat ravinteet, alhaisen lämpötilan ja lyhyen päivän. Syksyllä ruis versoo runsaasti. Kevätrukiin viljely on viime vuosina jälleen yleistynyt, mikä tasoittaa syys- Pohjoisen pallonpuoliskon vilja Puintiaika ja -sää vaikuttavat eniten rukiin sakolukuun. Pehmeään ruisleipään tarvitaan erittäin hyvää viljaa mutta hapankorppuihin ja mämmiin käy heikompikin laatu. Viljelyaloja (1 000 ha) Venäjä Puola Saksa 539 USA 110 Espanja 90 Liettua 50 Suomi 22 Norja 6 Brasilia 5 Lähde: Elintarviketalous 2007 rukiin viljelyn vaihteluita. Kevätrukiin versominen on vähäistä. Juhannusruis on jäänyt melkein kokonaan viljelystä pois. Se kylvettiin juhannuksen aikaan muun viljan sekaan. Viherrehusato korjattiin ensimmäisen kasvukauden lopulla ja jyväsato vasta seuraavana vuonna. Terveellistä syötävää Ruis se miehen tiellä pitää. Sananlasku on vanha mutta pätee yhä. Leipäviljana rukiin merkitys oli aikoinaan niin suuri, että lounaismurteissa sana jyvä tarkoitti ruista. Rukiilla oli myös muita tehtäviä: keskiaikana tavaran arvo mitattiin riihikuivana rukiina ja suomalaiset maksoivat erityistä ruisveroa. Ruis on pääasiassa leipävilja. Se on paljasjyväinen, jyvä vapautuu puidessa helpeestä. Tärkkelyspitoisuus on suuri. Vehnän kaltaista sitkoainetta rukiissa ei ole, mutta valkuaisaineiden pitoisuus ja laatu vaikuttavat leivontaominaisuuksiin. Perinteisissä käyttäjämaissa rukiin kulutus on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Toisaalta tietoisuus terveysvaikutuksista on lisännyt elintarviketeollisuuden ja kuluttajien kiinnostusta, ja uusia tuotteita on kehitetty. Kysyntä on kasvanut sellaisissakin maissa, joissa ruis ei ole ollut aiemmin suosittua. Ristisiittoinen ja herkkä tähkäidännälle Fakta Rukiille sopii parhaiten aukea tuulinen lohko. Silloin heilimöinti onnistuu: siitepöly vapautuu heteistä ja peltojen yllä leijuu sitä sakeina pilvinä. Muista viljoistamme poiketen ruis on ristisiittoinen; sillä on itsesiitoksen estävä mekanismi. Tästä syystä siemen myös taantuu nopeasti, joten sen laatuun tulee kiinnittää erityisen paljon huomiota. Rukiin ongelmana on pitkä ja helposti lakoava korsi sekä herkkyys tähkäidännälle. Sille altistaa tuleentuneen ja jo pitkälle kuivuneen kasvuston uudelleen kostuminen. Puinnin kanssa ei siten pidä aikailla. Runsas yökaste alentaa helposti rukiin sakolukua ja huonontaa viljan leivontalaatua. 6 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 3/2008

7 U u t i s i a T u t k i m u s Suorakylvössä monipuolinen viljelykierto korostuu Kasvinsuojelun tarpeet ja ratkaisut suora- remmat suorakylvössä kuin kynnössä. Ty- ei pilkota, joten sen leviäminen hidastuu. kylvetyllä pellolla -tutkimushanke selvitti vien Fusarium-lajiston pitoisuus korreloi Juolavehnän torjunnassa suorakylvöstä suorakylvön esille tuomien uusien ja vä- sadon Fusarium-lajiston kanssa. parhaimmat jälkivaikutustehot saatiin lillisesti muuttuneiden kasvintuhoojauhki- Suorakyvössä maan pinnalle kerään- syyskäsittelyillä ja käsittelyllä ennen kyl- en hallintakeinoja. Hankkeen päävastuu tyvä kasvijäte vaikuttaa mm. maaperän vöä. Runsaassa juolavehnäsaastunnassa oli MTT Kasvinsuojelulla, mutta mukana lämpö- ja kosteusolosuhteisiin sekä yksi glyfosaattikäsittely vuodessa ei ollut oli muitakin MTT:n osastoja ja yhteistyö- pieneliöiden määrään ja lajistoon. Mo- riittävä. kumppaneita. Hankkeessa oli mukana nitahoiset ohralajikkeet hyötyivät kaksi- Rypsillä ei suorakylvettäessä voida useita monivuotisia kenttäkokeita Jokioisilla ja yhteistyökumppaneiden pelloilla. Viljelykierto, muokkauksen intensiteetti sekä sääolot vaikuttavat niin kasvitautien, tuhoeläinten kuin rikkakasvien runsauteen ja tekijöillä on myös yhdys- tahoisia lajikkeita enemmän kyntämättä viljelystä. Kasvinsuojelun tarve ja menetelmät vaihtelevat Tuhoeläinten runsaus ja merkitys vaih- käyttää maahan mullattavia herbisidejä. Keväällä ennen suorakylvöä tai kylvön jälkeen tehdyllä glyfosaattikäsittelyllä saatiin sama teho kuin kynnettäessä maavaikutteisilla herbisideillä sekä rikkakasvien lukumäärään että kuivapainoon. MTT:n koekentällä Jokioisilla tutkitaan suorakylvön vaikutuksia kasvintuhoojiin monivuotisen viljelykiertokokeen avulla. vaikutuksia. Suorakylvössä muokkauksen televat vuosittain ja muokkauksen vä- kasvintuhoojia vähentävä vaikutus jää hentämisen ja suorakylvön vaikutuksista pois, jolloin monipuolisen viljelykierron tuhoeläinongelmiin on saatu ristiriitaisia merkitys korostuu. tuloksia. Rypsikasvustoissa kirppavioi- Kevätvehnällä sekä muokkausmene- tukset poikkesivat toisistaan: eri kokeissa telmä että esikasvi vaikuttivat lehtilaikku- kirppavioituksia oli suorakylvetyssä kas- tautien, ruskolaikun ja vehnänlehtilaikun vustossa joko enemmän, vähemmän tai esiintymiseen. Suorakylvö lisää kevät- jokseenkin saman verran kuin kynnetyis- vehnän lehtilaikkutautiriskiä erityisesti sä kasvustoissa. kasvukauden alkuvaiheessa, jos esikasvi- Muokkauksista kyntö suosii leveäleh- na on ollut vehnä. Kasvukauden sääolot, tisiä kertarikkakasveja, kultivointi juola- kasvuston kunto ja kasvilajike määräävät vehnää ja suorakylvö muita heinämäisiä lehtilaikkutautien etenemisen alkutartun- rikkakasveja. Suorakylvettäessä rikka- nan jälkeen. Monipuolinen viljelykierto kasvien maanpinnan siemenpankki eh- estää lehtilaikkutautien alkutartunnan ja tyy, mikäli maan pintaan ei varise uusia pitää niiden määrän hallinnassa myös siemeniä. Talvehtivat rikkakasvit kasva- suorakylvettäessä. vat keväällä hyvin sängessä. Kynnetyllä Esikasvilla on merkittävä vaikutus maalla kasvavat paremmin jauhosavikka tyvitautien taudinaiheuttajien esiintymi- ja peippi. seen ja vaikutukset olivat hieman suu- Suorakylvössä juolavehnän juurakoita Torjunta-aineiden ympäristöriskejä selvitetty Fakta ristöriskit -tutkimuksen, jonka tavoitteena oli saada tietoa torjunta-aineiden kertymisestä, hajoavat ennen seuraavaa kesää. Fluatsinamista pieni jäämä sitoutuu tiukasti muokkaus- hajoamistuotteita löydettiin maanäytteistä hyvin vähän. Talvistimulointikokeessa tor- kulkeutumisesta ja vaikutuksis- kerrokseen eikä hajoa ennen junta-aineet hajosivat hitaimmin Maa- ja elintarviketalouden ta viljelymaassa Suomen olo- seuraavia käsittelyjä. Linuroni ja jäätyneessä maassa, nopeam- tutkimuskeskus on yhteistyöta- suhteissa. metributsiini uuttuivat helposti min toistuvan jäätymisen ja su- hojen kanssa tehnyt Toistuvan Maanäytteistä tehtyjen jää- pellon pinnalla seisovaan lamisen olosuhteissa ja nopeim- torjunta-aineiden käytön ympä- mäanalyysien mukaan herbisidit veteen, mutta metributsiinin min sulassa maassa. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 3/2008 7

8 L i s ä b i s n e s Teksti ja kuvat: Ulla Heinonen Huoltoparoni huoltaa ja hoivaa Vanhan omenapuun leikkuu sujuu Jussi Uotilalta tottunein ottein. Hollolalainen Juha Uotila viljelee tilallaan mallasohran lisäksi välikasvina rypsiä. Oman sikalan pidosta Uotila luopui vuosituhannen alussa. Sairastumisen vuoksi lääkäri kielsi sikojen pidon, mutta onneksi rakennus ei jäänyt tyhjilleen, kun tuttu vuokrasi sen, hän muistelee. Pian aloin viljelytöiden lisäksi kaivata jotain muutakin tekemistä. Idea talonmieheksi ryhtymisestä tuli kaverilta, kuten myös ajatus Uotilan toiminimestä. Kaveri ehdotti lisätyöksi minulle mökkitalkkarin hommia, joka muotoutui enemmän pihojen ja rakennusten monitoimimiehen työksi. Huoltoparoni-toiminimeni taustalla on ystäväpiirin minulle antama lempinimi Hatsinanparoni, joka puolestaan tulee kotikylän nimen mukaan, Uotila kertoo pilke silmäkulmassa. Huoltoparoni-nimi jäi käyttöön sen mieleenpainuvuuden vuoksi. Huoltoparonin toimenkuvaan kuuluvat kaikenlaiset kunnostus- ja huoltotyöt, etenkin rakennusten ja pihojen hoidot työllistävät. Puutarhatietoutensa Uotila on oppinut tekemisen kautta isältään, joka oli innokas puutarhanhoidon harrastaja ja kulki aluksi Uotilan mukana työkeikoilla. Rakennustöiden perusteet tulivat maamieskoulusta. Työ tekijäänsä opettaa pätee kohdallani hyvin, hän toteaa. Uotila on remontoinut vuodelta 1923 olevan kivinavetan koneiden säilytystilaksi. Asiakkaat lähialueilta Fakta Talonmiehenpalvelujen tarjoajien määrä on lisääntynyt. Moni on aloittanut vastaavanlaisen palvelun tarjoamista, mutta asiakkaista on helposti niukkuutta. Palvelunsa mainostamisessa Uotila on tukeutunut paikallissanomiin ja puhelinluettelon keltaisiin sivuihin. On minulla omat nettisivutkin, mutta asiakkaani löytävät minut paremmin lehti-ilmoittelun ja puskaradion kautta, pohtii Uotila. Asiakkaina hänellä on monenlaisia ihmisiä, mutta heillä kaikilla on joko ajan, taidon tai jaksamisen puute pieniin tai suurempiin huoltotöihin kotona tai mökillä. Keväisin työllistävät pensaiden leikkuut, kesällä remontoiminen ja rakentaminen. Työhuiput osuvat samaan aikaan maataloustöiden kanssa. Teen peltotyöni ensin, maatalous on kuitenkin pääelinkeinoni. Sen jälkeen teen talonmiehentöitä sen mukaan, miten ehdin. Tuntitaksalla toimivan Huoltoparonin voi tilata Nastolan, Asikkalan, Hollolan ja Sysmän alueelle. Matkaaika ja -kustannukset rajoittavat työpiirin lähialueille. 8 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 3/2008

9 U u t i s i a E l i n t a r v i k e k e t j u Kipsistä apua fosforikuormitukseen Yara Suomen tutkimuksissa on selvinnyt, että kipsipohjaiset tuotteet, joko peltoon levitettynä tai saostusaineena lietelannassa, pidättävät liukoista fosforia. Laboratoriotutkimuksissa kipsikäsittelyt vähensivät eroosiota jopa viidenneksen. Liukoisen fosforin huuhtoutuminen jäi käsittelyiden jälkeen kolmannekseen. Tutkimushankkeessa hyödynnettiin Siilinjärven apatiitista peräisin olevaa kipsiä. Käsittely vastasi levitysmäärältään 4 tn/ha. Kenttäkokeissa kipsin todettiin vaikuttavan parhaiten sänkimuokattuna. Kipsi peltomaahan muokattuna on lupaava ratkaisu fosforin sitomiseksi, sillä tämä kalkitusta vastaava käsittely voidaan kohdentaa ongelmapelloille ja on käytettävissä joka tilalla. Kipsi ei nosta maan ph-lukua ja liukenee yli 100 kertaa paremmin kuin kalsiittikalkki. Kipsin sisältämä kalsium parantaa peltomaan kalium-ravinneliuokseksi. Muutamassa päivässä fosfori saostui ja sedimentoitui kuidun kanssa kaivon pohjalle. Yara Suomen esitutkimuksissa todettiin, että sakan fosfori jää kasveille käyttökelpoiseen muotoon. ajan valuma-alueen päähän sijoitetulla mittauspisteellä. Nyt myös valuma-alueen keskelle on perustettu tarkkailupiste. Kenttäkokeita perustetaan myös MTT:n maille Jokioisille. Hankkeen päätavoitteena on paran- Kalsium parantaa peltomaan mururakennetta ja vähentää eroosiota eli maa-aineksen ja samalla fosforin kulkeutumista. mururakennetta. Se vähentää eroosiota eli maa-aineksen ja samalla fosforin kulkeutumista. Tutkimus jatkuu Lepsämänojan valuma-alueella taa fosforilannoituksen hyötysuhdetta. Lisäksi pyrkimyksenä on lisätä maaperän fosforivarojen käyttöä sekä hyödyntää lie- Paitsi maaperässä kalsium sitoo fos- Nyt tutkimusta jatketaan entistä laajem- telannan fosfori entistä paremmin kasvin- foria myös lietekaivossa. Toinen sovel- pana. Parhaillaan käynnissä olevaan Yara ravinteena. Tutkimushanke on Yara Suo- luskohde onkin käyttää kipsiä fosforin Suomen ja Suomen ympäristökeskuksen men, SYKE:n, MTT:n ympäristö- ja talo- fraktioinnissa tilan omassa lietekaivossa. (SYKE) yhteiseen kenttätutkimukseen ustutkimuksen, TTS tutkimuksen, Luode Kipsiä sisältävä saostusvalmiste sekoi- osallistuu kahdeksan viljelijää Nurmi- Consulting Oy:n ja vesiensuojeluyhdistyk- tettiin lietelantaan tilan lietelantasekoit- järven Lepsämänojan valuma-alueelta. sien yhteistyönä toteutettava tutkimus. timella yhteistyössä TTS tutkimuksen Peltoa tutkittavalla valuma-alueella on Rahoittajina toimivat Yara Suomi ja Te- kanssa. Lietelannan tilavuudesta merkit- yhteensä noin 130 hehtaaria. Veden laa- kes. Hankkeen projektipäällikkönä toimii tävä osa jäi lähes fosforittomaksi typpi- tua on seurattu alueella jo viiden vuoden Liisa Pietola Hyvä sato kartuttaa tilipussia Fakta merkitys 40 prosenttia. Viljantuotannon kannatta- Peltonen ProAgriasta painottaa, että satoa tuottavat teiden ja kasvinsuojeluaineiden, käyttö on sekä tilan taloudellis- vuuden parantamisen ytimenä toimenpiteet ovat entistä kan- ta tulosta että ympäristöä aja- ProAgria Maaseutukeskusten on hyvään, yli kg/ha nattavampia. Hänen mukaansa tellen kannattavaa. Liiton tekemä selvitys vahvis- satotasoon panostaminen. satotasot saadaan nousuun pa- Peltonen ennustaa, että tä- taa, että vuonna 2007 sadon Huomiota tulee kiinnittää myös nostamalla maan kasvukuntoon män kesän viljamäärät tulevat määrä ja laatu kartuttivat eniten tilan konekantaan ja sen käytön ja keskittämällä viljely hyville, todennäköisesti kasvamaan tilipussia. Satotuoton merkitys tehostamiseen. tuottaville lohkoille. Niillä tuo- ja vain laadukkaalla viljalla on oli 60 prosenttia ja tukien Tuoteryhmäpäällikkö Sari tantopanosten, kuten lannoit- menekkiä. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 3/2008 9

10 Teknologia Kasvu 2008 opastaa maksimaaliseen satoon Miten tuottaa kannattavasti niin määrältään kuin laadultaankin erinomainen viljasato? Se selviää Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä, missä järjestetään viljanviljelyn ammattitapahtuma Kasvu Tarjolla on tietoa, työnäytöksiä sekä tutustumista kenttäkokeisiin asiantuntijoiden opastuksella infopisteissä. Järjestäjien, Yara Suomen ja Agrimarketketjun lisäksi, mukana on joukko muita maatalousalan osaajia: Bayer, Berner, Boreal, Farmit Website, Helsingin yliopisto, Mela, Movere, MTT, Nordkalk, ProAgria, Syngenta ja Viljavuuspalvelu. Heidän näyttelyosastoillaan voi selvitellä yksilöllisesti oman tilan asioita ja löytää ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin. Muokkauskoneet työssä Muokkausnäytöksessä Agrimarket-ketju Kasvu 2008:ssa on tapahtumia useiden hehtaarien alueella. Kartta ohjaa perille kuhunkin pisteeseen. esittelee laajasti Amazonen ja Väderstadin sekä Kronoksen työkoneita. Pääosassa ovat lautasmuokkaimet Amazone Catros ja Väderstad Carrier, kultivaattorit Amazone Centaur ja Väderstad Cultus sekä Kronos-lapiorullaäes. Lautasmuokkaimet ovat erittäin tehokkaita ja monipuolisia työkoneita. Niiden työsyvyys on 2 12 cm ja ajonopeus kova, jopa yli 15 km/h. Lautasmuokkaimet sopivat hyvin sänkimuokkaukseen, kylvömuokkaukseen, kynnöksen tasaukseen, lietteen multaukseen ja hinattavat mallit jopa peltojen jyräykseen. Centaur ja Cultus soveltuvat syvempään perusmuokkaukseen. Amazone Centaur on uusi tehokas muokkain, joka rakentuu syvempään muokkaavista 3Dautomaattilaukaisulla varustetuista piikeistä, maata sekoittavista ja tasaavista lautasista sekä integroidusta tiivistys- ja kuljetuspyörästöstä. Centauriin on valittavissa laajasti erilaisia pikakiinnitteisiä kärkivaihtoehtoja, jolloin samaa konetta voidaan käyttää eri käyttötarkoituksiin ja erilaisissa olosuhteissa. John Deeret vetävät Muokkausnäytöksen vetokoneina on kattava valikoima John Deere -traktoreita. Uusi John Deere sarja on ensimmäistä kertaa mukana Suomessa järjestettävässä työnäytöksessä sarjan koneet ovat vahvoja viljatilan peruskoneita. Mallistoon kuuluu kahdeksan eri vaihtoehtoa teholtaan hv. Uusi 6030-sarja täydentää mainiosti 6030 Premium -sarjan valikoimaa, joka puolestaan tarjoaa enemmän ominaisuuksia ja varusteltavuutta. Työnäytöksessä on mukana myös 7030 Premium -sarja, joka sijoittuu teholuokkaan hevosvoimaa. Lautasmuokkainta vedettäessä ajonopeus nousee jopa 15 kilometriin tunnissa. Tällöin 6030 Premium ja 7030 Premium -traktorit antavat kuljettajan käyttöön 25 hevosvoiman Älytehon normaalin maksimitehon lisäksi. Paras potku on käytössä silloin, kun sitä erityisesti tarvitaan. Kaksi vuotta sitten Kasvu tapahtumassa Agrimarket esitteli ensimmäisenä Suomessa traktorin automaatti- 10 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 3/2008

11 ohjauksen. Kahdessa vuodessa tarkasta ajamisesta on tullut entistä tärkeämpää, mikä näkyy laitteistojen yleistymisenä suomalaisilla pelloilla. Automaattiohjaus on esillä myös Kasvu tapahtumassa. Uutuutena perinteisen automaattiohjauksen lisäksi esittelemme jälkiasennettavan John Deere AutoTrac Universal -automaattiohjauksen. Ruiskujen puomistot ja suuttimet tarkastelusssa Ruiskutusnäytöksessä esitellään Amazonen ja Junkkarin kasvinsuojeluruiskuja. Ruiskuissa on ruiskutustietokoneet, jotka pitävät ruiskutusmäärän vakiona ajonopeuden vaihdellessa. Lisänä on hydraulisesti hallittavat puomistot, kemikaalintäyttöastiat ja erilliset puhdasvesisäiliöt sekä säiliön sisällä olevat pesusuuttimet. Näytöksessä halutaan korostaa hyvin toimivia vakaita puomistoja sekä erilaisia suutintyyppejä. Amazone-ruiskussa on lisäksi ns. Distance control eli automaattinen puomiston korkeuden säätö, joka pitää puomiston korkeuden vakiona ja tarvittaessa säätää korkeutta pellon muotojen ym. vaihdellessa. Kasvinsuojeluruiskujen näytöksessä traktoreina ovat 5020-sarjan traktorit, joissa on suuret ominaisuudet kompaktissa koossa. John Deere tarjoaa ainoana Asiantuntijat vastaavat Infopisteet Viljanviljelyn taloudellinen lannoitusoptimi John Deere vetää, kun Amazonen, Väderstadin ja Kronoksen koneet muokkaavat ja Junkkari ruiskuttaa. valmistajana isojen traktoreiden ominaisuudet alle 100 hevosvoimassa: 4 pikavaihdetta, öljyjäähdytetty kestokytkin, sähköinen nostolaite, päisteautomatiikka ja yhtenäinen täysteräsrunko. Kuljettajan ajomukavuuttakaan ei ole unohdettu, vaan ohjaamo on hiljainen ja viihtyisä. Teksti: Jyrki Lepistö ja Harri Muilu, Agrimarket Kotoisen rehun tuottaminen Kasvukauden aikainen lisälannoitus Suorakylvö Kasvinsuojelu Maan rakenteen merkitys Maatalouden fosforikuorman vähentäminen Arvioi lisätypen tarve KEG-värikorteilla KEG-värikortit on kätevä työkalu lisätyppilannoituksen ja kasvunsäätelyn tarpeen arviointiin kasvukaudella. Korttien avulla voit optimoida käyttämäsi viljelypanokset ja samalla varmistaa sadon laadun oikealla lannoituksella. KEG-värikortteja on erikseen ohralle, vehnälle ja kauralle. KEG-värikortit on kehitetty pitkän tutkimustyön tuloksena Yaran Espoon tutkimuskeskuksessa. Optimaalinen KEG-arvo perustuu aina taloudellisiin laskelmiin. Jos kasvuston KEG-arvo on alhaisempi kuin optimi, kasvuolot rajoittavat satoa ja sen laatua. Arvojen ollessa alhaisia voidaan lisälannoituksella parantaa kasvin elinvoimaisuutta silloin, kun kasvitaudit tai kuivuus eivät ole ensisijaisesti kasvua rajoittavia tekijöitä. KEG-arvo mitataan ylimmästä tai toiseksi ylimmästä täysikasvuisesta kasvin lehdestä. Vertaamalla korttien väriä kasvuston väriin saat kasvustosi KEG-arvon. Kortin väriarvot on koodattu numeroin 1, 3, 5, 7 ja 9. Väri voi olla myös kahden kortin välistä, jolloin KEG-arvoksi tulee korttien väliin jäävä luku (esim. 2, 4 tai 6). Jotta saataisiin mahdollisimman edustava KEG-arvo lohkolta, on mitattava ainakin 5 10 lehteä ja laskettava niiden keskiarvo. Luotettavuuden lisäämiseksi edellinen toistetaan vielä neljä kertaa, jonka jälkeen on 5 keskiarvoa. Näiden viiden mittauksen keskiarvo on lopullinen KEGarvo. KEG-arvon voi muuntaa lisälannoitussuositukseksi kolmella eri tavalla. Karkeat suositukset lisälannoituksesta ja kasvunsääteen käytöstä saat taulukosta, joka on KEG-korttipakassa ja myös Toinen tapa on perustaa keväällä ns. lannoitusikkuna, johon levitetään 30 kg/ha enemmän typpeä kuin muualle kasvustoon. Tämä ruutu edustaa typpioptimia vallitsevissa kasvuoloissa. Tavoiteltava väriarvo on lannoitusikkunan KEG-arvo vähennettynä yhdellä KEG-yksiköllä. Parhaan ja täsmällisimmän lisälannoitussuosituksen saat Laatusadon malli -ohjelmalla. Ohjelman löydät kasvinviljelykanavan etusivulta, kun olet kirjautunut Farmit- Klubiin. Ohjelmaa käyttääksesi tarvitset KEG-arvon lisäksi kasvustostasi biomassanäytteen yhden metrin matkalta joko tuorenäytteenä tai kuivattuna. KEG-värikortteja voi tilata osoitteesta FarmitKauppa. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 3/

12 Kysy asiantuntijalta Lannoitesäkit keräykseen Tällä palstalla esitellään viljelijöiden kysymyksiä Yaran asiantuntijoille. Voit lähettää oman kysymykseksi -sivujen kautta. Vastaaja: Anne Kerminen Kysymys: Picasso-rukiin viljelyssä tähdätään huippusatoon. Ympäristötuki sallii typpeä vain 90 kiloa hehtaarille, kun kyseessä on hiesumaa. Kuinka paljon kasvusto pystyy käyttämään maan omia typpivaroja ja voiko viljelijä siinä auttaa? Mitkä ovat viljely- ja kasvinsuojeluohjeet sadon saamiseksi? 4H-nuorten ja Yara Suomen lannoite- ja siemensäkkikeräys on jälleen käynnissä. Keräyksen ajankohta vaihtelee paikkakunnittain. Keräyspaikkakunnat ja ajankohdat voi tarkistaa 4H-järjestön nettisivuilta osoitteesta Ympäristötalkoisiin osallistuu tuhansia 4H:laisia. Nuorten toimesta maatiloilta saadaan talteen vuosittain 500 tonnia lannoite- ja siemensäkeistä peräisin olevaa jätemuovia. Lajittelun ja pakkaamisen jälkeen talteen kerätty muovi kuljetetaan teollisuuteen uusio- muovin raaka-aineeksi. Keräykseen otetaan 40 kilon lannoitesäkit, lannoitelavojen suojahuput sekä Yaran, Tigoteamin ja Kiviexperttien suursäkit. Myös Agrimarketin ja K-maatalouden suursäkit kelpaavat keräykseen. Lannoitesäkkien jättäminen keräykseen on viljelijälle maksutonta. Keräyspisteitä hoitavat paikkakunnan 4H-nuoret, jotka myös pakkaavat säkit. Joillakin alueilla nuoret kiertävät tiloilla keräämässä lannoitesäkkejä. Vastaus: Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusaseman Kasvuohjelma-koetuloksista selviää, että 90 kilolla typpeä hehtaarille saavutetaan kelpo sato Elvi-rukiilla. Lannoitettaessa 100 kiloa typpeä hehtaarille sato oli kiloa hehtaarilta ilman kasvinsuojelua. Kasvinsuojelun avulla satotaso nousi kiloon hehtaarilta. Korkeisiin satotasoihin päästään seuraamalla Kasvuohjelman suosituksia. Syksyllä talvituhosienet torjutaan Amistarilla (0,4 l/ha) ja Bassolla (1 l/ha). Kasvukauden laontorjuntaan käytetään Hankkijan CCC 750 1,5 litraa hehtaarille ja lippulehtivaiheessa Moddusta 0,3 litraa ja Zenit 575 EC 0,75 litraa hehtaarille. Kun maa on multava-runsasmultainen, siitä vapautuu heinäkuussa normaalisti kiloa typpeä. Jos on kovin lämmintä, luku voi olla suurempi. Kyntö lisää maan ilmavuutta ja tätä kautta typen vapautumista. Saavutettuun satotasoon liittyvä satotasokorjaus (kg/ha/v) on syys- ja kevätrukiilla: kg/ha, + 10 kiloa typpeä kg/ha, + 20 kiloa typpeä kg/ha, + 30 kiloa typpeä Hyvinkääläinen Alfons Lindfors pyörittää jo kolmatta kesää keräyspistettä omalla kylällään. Kaikki säkit sopivat, niin vanhat kuin uudetkin. 12 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 3/2008

13 N e t t i Sääennusteet rytmittävät viljelijän arjen. Sääpalvelu kertoo korjuukelit Farmitin sääpalvelu osoitteessa www. kos- ja salamakartat, tiettyjen paikkakuntien lämpösummat sekä säätietohistoria. farmit.net on viljelijöiden ja metsänomistajien suosikki. Sääpalvelua hyödyntää Sääpalvelu toimii myös kännykässä. säännöllisesti toistakymmentätuhatta Monipuolinen mobiilisääpalvelu esittää käyttäjää, toteaa sähköisen liiketoiminnan suunnittelija Juha Ikkala Farmit ja lämpöennusteet. Oman käyttökoke- muun muassa sadetutkakuvat sekä sade- Website Oy:stä. mukseni pohjalta voin todeta, että matkapuhelinpalvelu on kätevä. Puintiaikana Kuntakohtainen lyhyen aikavälin ennuste kertoo lähiajan säätilan lisäksi sademäärän, ilman suhteellisen kosteuden mien liikkeitä reaaliajassa, kehuu Ikkala. seuraan puimurin hytistä käsin saderinta- sekä lämpötilan 36 tunniksi. Lyhyen aikavälin ennusteesta löytyy myös sadekerty- metsänomistajille maksuton. Palvelun Sääpalvelu on maanviljelijöille ja mäarvio. Se esittää sadealueitten liikkeet käyttöönotto vaati rekisteröitymisen ja niiden nopeuden seuraavan 30 tunnin sekä muutaman lisätiedon täyttämisen ajalta. klubitietoihin. Aikaisemmin sääpalvelua Tutkaennusteen ajanjaksoa on pidennetty. Nyt se näyttää kahden tunnin pää- päivittäminen. Matkapuhelinpalvelun hin- käyttäneeltä vaaditaan vain klubitietojen hän, kun ennen arvion sai vain tunniksi ta on 20 euroa käyttökaudessa. Nykyinen eteenpäin. Ikkalan mukaan muutos oli kausi loppuu Lisätietoa palveluista löytyy internetosoitteesta www. käyttäjien toive. Muita sääpalvelun ominaisuuksia ovat mm. 7 vrk:n ennuste, uk- farmit.net. Viljamarkkinoiden tietolaari Maailman vehnäsadosta odotetaan tänä vuonna ennätyssuurta. Maailmalla tapahtuvat hintaheilahtelut kiinnostavat suomalaisia maanviljelijöitä. Vilja-alan yhteistyöryhmä tiedottaa tiiviisti maailman, Euroopan sekä kotimaan vilja- ja öljykasvimarkkinoiden kehityksestä. Ryhmä kerää hintatietoa ja analysoi markkinakehitykseen vaikuttavia tekijöitä viikoittain, kuukausittain ja puolivuosittain. Internetistä löytyy myös selvitykset vuosittaisista kylvöaikomuksista ja viljan kauppaantulosta. Tiedot löytyvät suomeksi internetistä osoitteesta Vilja-alan yhteistyöryhmä edistää omalla toiminnallaan Kansallisen viljastrategian toteutumista. Strategian toteutuksen tukena on kattava seurantajärjestelmä. Ryhmä on valtion sekä vilja-alalla toimivien yritysten ja järjestöjen muodostama yhteistoimintaorganisaatio, jossa myös Yara Suomi toimii mukana. Ryhmän päätavoitteena on parantaa viljaketjun toimivuutta ja kannattavuutta. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 3/

14 T a p a h t u m a t Joensuu KevätAgri-päivillä valmistauduttiin kasvukauteen Maaliskuun lopussa Joensuussa odotettiin jo innolla tulevaa kasvukautta. Kevät- ja kesäkausi avattiin KevätAgripäivien merkeissä. Vastaavanlaista päivää vietettiin ympäri Suomea eri Agrimarketeissa. Viljelijöitä kiinnosti Yara Suomen ilme ja viikinkilaivalogo. Yara on muinaisnorjaa ja se tarkoittaa hyvää vuotta. Sanalla on viitattu erityisesti hyvään satoon. Tuottajat totesivat, että korkea viljan hinta kannustaa tähtäämään suureen satoon. Kuva: Ulla Heinonen Joensuun Agrimarket täyttyi viljelijöistä KevätAgripäivänä. Pihamaalla oli työnäytöksiä ja kone-esittelyjä Alavus K-maatalouden kevätmarkkinat Kevään aikana vietettiin lähes jokaisessa K-maatalouden pisteessä perinteisiä kevätmarkkinoita. Alavudella K-Maatalous Pekka Väli-Toralalla esillä olivat niin koneuutuudet kuin kasvinviljelyn uusimmat ratkaisut. Tuliterän traktorin tai entistä tehokkaamman kylvökoneen hankinta, miten saada kasvin tarvitsemat ravinteet peltoon yhdellä kertaa, mikä on sopivin AIV-säilöntäaine tilan tar- peisiin ja onko maassa olevan typen määritys typpisalkulla hankalaa. Siinä esimerkkejä muutamista isäntien ja emäntien esittämistä ajatuksista ja kysymyksistä. Näihin ja moniin muihin aiheisiin asiantuntijat esittivät K-kevätmarkkinoilla ratkaisunsa, jotta viljelijöiden kevätkiireet sujuisivat ilman mieltä askarruttavia kysymyksiä. Loskaisesta säästä huolimatta isännillä oli jo toukoaika mielessä. Kuva: Antti Pakkanen Minun kalenterini Mielenkiintoisimmat tapahtumat lähitulevaisuudessa? Pellonpiennarpäivät Elimäki ja Lappeenranta Miksi? Kasvutilanteen tarkastelua Kasvuohjelma-tiloilla yhdessä alueen viljelijöiden kanssa. Pekka Lipsanen Kasvuohjelman myyntipäällikkö Kotkaniemi, Vihti Miksi? Suomen paras ammattitapahtuma viljanviljelijöille. Mukaan odotetaan lähes viljelijää eteläisestä Suomesta. 14 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 3/2008

15 15.4. Helsinki Opiskelijat Yara Suomen vieraina Sampsalaisille pidettiin Yara-aiheinen tietovisa. Palkituilla oli hymy herkässä. Kuvassa vasemmalta oikealle Antti Vauhkonen, Annu Palmio, Hanna Haikka, Lauri Heimala, Tarmo Koskela ja Hanna Mononen. Kuva: Ulla Heinonen Maatalousylioppilaiden ainejärjestö Sampsa ry vieraili Yara Suomen konttorissa huhtikuussa. Perinteikkään ainejärjestön puuhakkaat nuoret lukevat ahkerasti tenttikirjojen lisäksi uutisia. Tämän todistaa paikalla pidetty leikkimielinen Yara-tietovisa, jossa opiskelijat menestyivät mainiosti palkintopallille oli tungosta. Tietokilpailussa piti tietää esimerkiksi, että Yaran tuotteita markkinoidaan yli 120 maassa. Opiskelijat kommentoivat, että vierailu oli mukava hengähdystauko. Kevät on kiireistä aikaa, sillä tentteihin ja harjoitustöihin tarvitaan viimeinen rutistus Reisjärvi TilaArtturi-hankkeen pienryhmä: Tuotantokustannukset syyniin Säilörehun tuotantokustannus muodostaa noin 11 % TilaArtturihanketilojen maidon tuotantokustannuksista, kertoi hankevetäjä Minna Toivakka TilaArtturi-hankkeen pienryhmätapaamisessa. Kotoisen viljan käytössä on eroja, keskimäärin sen osuus kustannuksista on 4 %. Ensi kesänä tilat keskittyvät entistä enemmän kotoisten rehujen pinta-alojen optimointiin ja tehokkaaseen peltojen hyödyntämiseen, jotta rehujen tuotantokustannukset laskisivat. Tuotantokustannuksissa kiinteiden ja työkustannusten osuus on merkittävä ja niiden pienentäminen on haastavaa. Kiinteät kustannukset muodostivat noin neljänneksen maidon tuotantokustannuksesta ja työkustannukset lähes kolmanneksen. Rehujen tuotantokustannuslaskelmissa tulee huomioida pellon arvo ja laskea sille 5 %:n korkovaatimus. Tuotantokustannus rehuyksikköä kohti laskee, jos pellolta kerätään runsas sato, tietävät viljelijät Petteri Kivelä (vas.) ja Heikki Paananen. Kuva: Essi Saarinen Kesäloma heinäkuussa Miksi? Rakennushommia mökillä. Martta, Leonbergin koira, joutuu koulutukseen. KoneForum Tampere Kasvuohjelma-kierros Kotkaniemi, Vihti Miksi? Viikoittaisilla kierroksilla tehdään mm. havaintoja pellon laidalla ja katsotaan, miten tietojen siirto FarmitNetWisu-ohjelmaan tapahtuu. Miksi? Yhteistyökumppaneiden, Agrimarketin ja K-Maatalouden, järjestämä suurin konenäyttely. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 3/

16 Tuotteet Ajankohtaista nyt! Yara Suomen tuoteopas on ilmestynyt! Tuoteopas on postitettu tämän lehden liitteenä kaikille lukijoillemme. Mahdolliset päivitykset oppaaseen tehdään olevaan sähköiseen versioon. Oppaasta on tulossa kesän mittaan myös ruotsinkielinen versio. Lannoituskausi alkaa 16.6., joten oppaaseen kannattaa tutustua heti! > KESÄN AIV-IRTOTILAUKSET KESÄKUUN LOPPUUN MENNESSÄ AIV-tilaukset kesän irtojakeluun tulee antaa kesäkuun aikana. Kesän irtojakelu alkaa heinäkuun 1. päivä, jonka jälkeen uusia tilauksia ei voida enää ottaa vastaan. Toimi siis nopeasti ja tilaa tarvitsemasi AIV:t tämän kuun aikana! Kasvuohjelmakierrokset Kotkaniemessä! Kasvuohjelma-kierrokset järjestetään torstaisin Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasemalla klo Kierroksien aiheet seuraavat kasvukauden kehitystä, joten ne ovat aina ajankohtaisia: Rikkakasvit Kasvu tapahtuma 3.7. Tautitorjunta Tautitorjunta, rikkatorjunta Tautitilanne, lajikekokeet (ohra) Lajikkeet (vehnä) Syysviljojen viljely Kierrokset on tarkoitettu kaikille viljelystä kiinnostuneille ja ovat maksuttomia. Tervetuloa Kotkaniemeen! Osoite: Kotkaniementie 100, Ojakkala. > TYHJÄT SÄKIT 4H-KERÄYKSEEN 4H-järjestö järjestää yhdessä Yaran, K-maatalous ja Agrimarket-ketjun kanssa säkkikeräyksen myös tänä kesänä. Keräyspisteitä hoitavat tuhannet 4H:laiset. Maatiloilta saadaan joka kesä talteen 500 tonnia lannoite- ja siemensäkeistä peräisin olevaa jätemuovia. Säkkien jättäminen keräykseen on maksutonta. Katso ohjeet ja keräyspisteet nettisivuilta Neuvontapuhelimet käytössäsi Kesäkaudella Yara Suomen neuvontapuhelin vastaa lannoitusaiheisiin kysymyksiin numerossa Palvelu on auki välisen ajan arkisin klo Palvelu maksaa 8,21 snt/ puhelu + 5,9 snt/min (lankapuhelin) tai 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (GSM). Agrimarketin ja Yara Suomen yhteistyössä ylläpitämästä kasvinsuojelun puhelinneuvonnasta saa vastauksia kysymyksiinsä kasvinsuojelusta, lannoituksesta, maanparannuksesta ja AIV:stä. Palvelun numero on ja on avoinna kasvukauden ajan klo Puhelun hinta on asiakkaalle 8,21 snt/puhelu + 11,9 snt/min. Kuluttajatuotteisiin liittyviin kysymyksiin vastataan numerosta arkisin klo Metsänlannoitusopas valmistui Yara Suomen julkaisema metsänlannoitusopas ilmestyi toukokuun lopussa. Opas on lähes kolmekymmentäsivuinen tietopakkaus metsän lannoituksesta, ravinteiden vaikutuksesta kasvuun, kasvuhäiriöiden korjaamisesta, metsän ravinnetilan selvittämisestä, eri lannoitustavoista ja metsänlannoituksen kannattavuudesta. Oppaan sisällöstä vastaava myyntipäällikkö Petri Kortejärvi muistuttaa metsänlannoituksen kannattavuudesta, sillä sen on todettu olevan paras sijoitus puuntuotantoon. Kangasmetsien lannoituksista saadaan yleisesti %:n tuotto. Myös suometsissä on hyvin tuottavia lannoituskohteita. Opas löytyy Farmit.netistä pdf-muodossa. Sen voi myös tilata Yara Suomen asiakaspalvelusta numerosta (puheluiden hinnat ovat 8,21 snt/ puh + 5,9 snt/min (lankapuhelin) tai 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (GSM). 16 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 3/2008

17 Käytä säilöntäaineita turvallisesti! Olli Uusi-Eskolan monet lohkot pysyvät järjestyksessä FarmitNet- Wisu-suunnitteluohjelman avulla. FarmitNetWisu pitää tiedot tallessa Vantaalainen Olli Uusi-Eskola viljelee omien Tunnuksien tilaaminen oli Uusi-Eskolan mukaan vaivatonta ja ohjelma oli helppo ottaa peltojensa lisäksi vuokramaita. Peruslohkoja on viljelyksessä yli 60, joista aktiivisessa viljelyssä käyttöön. Kirjautumalla Farmit.net -sivustoille on noin 40. Myös viljelyssä olevia kasveja on pääsee omaan FarmitNetWisuunsa muutamalla monia: kevät- ja syysvehnää, ruista, mallasohraa, kevätrapsia ja rypsiä, kuminaa ja kuivaa lasanoja. FarmitNetWisu päivitetään palvelun klikkauksella, eikä tarvitse muistaa muita sa- heinää. Tarvitsen hyvän työkalun auttamaan tarjoajan puolesta automaattisesti. Itse syötin lohkotietojen hallinnassa, Uusi-Eskola kuvailee peruslohkot käsipelillä FarmitNetWisuun, mutta vaatimuksiaan viljelynsuunnitteluohjelmalle. ne olisi voinut viedä myös suoraan PC-versiosta, kertoo Uusi-Eskola. Uusi-Eskola käytti aiemmin FarmitWisun PC-versiota, jonka hän hankki noin 10 vuotta Suunnitteluohjelmassa on paljon ominaisuuksia ja on omasta opettelusta kiinni, paljonko sitten. Viime keväänä tietokone rikkoutui ja viimeisimmistä tiedoista oli jäänyt varmuuskopiot siitä saa irti, taidoiltaan tavalliseksi tietokoneenkäyttäjäksi tunnustautuva Uusi-Eskola toteaa. ottamatta. Vuoden 2006 tiedoista puuttuivat lisäksi tulosteet, muistelee Uusi-Eskola tukalaa Ohjelman käyttöön liittyviin kysymyksiin olen tilannettaan. Kiinnostuin silloin FarmitNetWisusta, koska siinä ei itse tarvitse huolehtia vartuelta, tyytyväinen Uusi-Eskola toteaa. saanut nopeasti vastauksen ProAgrian asiakasmuuskopioinnista. Teksti ja kuva: Ulla Heinonen Nykyiset AIV-liuokset ovat edeltäjiään käyttäjäystävällisempiä niin ihmiselle kuin koneillekin. Mutta kuitenkin ne ovat edelleen happoja, joten niitä käsitellessä on huolellisuus tarpeen. Tehdessäsi rehua käytä aina happoa kestäviä kumikäsineitä ja -jalkineita. Kasvosuojaimen käyttö on suositeltavaa, mutta vähintään silmät tulee suojata roiskeilta suojalasein. Shortsit ja T-paita ovat huono vaatetus rehunteossa, vaan paljas iho pitää suojata vaatteilla. Mikäli happoa pääsee iholle, sitä tulee välittömästi huuhdella runsaalla vedellä usean minuutin ajan. Lääkärissäkäynti varmistaa, että paraneminen alkaa hyvin. AIV-liuokset varastoidaan auringolta suojassa, mielellään sisätiloissa. Myös tyhjät astiat säilytetään auringolta suojassa, sillä auringonvalo haurastuttaa muovia. Tynnyreiden ja kannujen käsittelyssä tulee olla varovaisia, sillä kovat iskut saattavat rikkoa astian ja liuos läikähtää ulos. Lapset tulee pitää erillään AIV-varastosta. Lasten paikka ei ole myöskään pellolla, kun AIV-astioita käsitellään. Lisätietoa säilöntäaineista ja niiden turvallisesta käytöstä löytyy osoitteessa Myös pakkausten etiketeissä kerrotaan, miten toimitaan, jos vahinko sattuu. AIV-liuoksilla saa hyvää ja maittavaa rehua. Varmista, että liuosta menee 5 l/rehutonni. Seuraa säilöntäaineen kulutusta rehua tehdessäsi ja säädä annostelua tarvittaessa. Huolellisella työskentelyllä AIV-liuosten käyttö on myös turvallista. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 3/

18 Yara tuotteet Uusi lannoitusvuosi tuo YaraMila-tuotteet Uusi lannoitusvuosi käynnistyy jälleen. Tilausten vastaanotto alkaa 16. kesäkuuta ja lannoitetoimitukset 1.7. Yara Suomen lannoitevalikoimassa on muutoksia: tuotteiden nimet ja säkit ovat uudet ja tuotteiden ravinnesisällöt osin erilaiset. Ennakko-ostoetu on voimassa tänäkin vuonna, mutta aikaisemmasta hintaportaasta on siirrytty kausihinnoitteluun. Tuotevalikoiman ulkoasu uudistettiin räätälöity ravinnesisällöltään sopiviksi eri noitetta, nyt vain yksi, YaraMila Hiven Y Yaran kansainvälisen linjan mukaiseksi. viljelykasveille ja -olosuhteisiin. Suomes- (22-3-6). Peltolannoitteissa rikin määrä Tutut Y-lannoitteet löytyvät nyt uusilla sa YaraMila-tuotteisiin lisäarvoa tuovat on 2 4 %, mutta YaraMila Hiven Y:ssä nimillä ja uusissa säkeissä. YaraMila on seleenipitoisuus ja puhtaustakuu. se on 6 %. tuotesarja, johon kuuluvat rakeiset NPKlannoitteet. Niiden laatu on tasainen, käsittelyominaisuudet erinomaiset ja ra- Valikoimassa on yli sata tuotetta Peruna- ja puutarhalannoitevalikoimaan tulee uutena tuotteena Puutarhan NK 2 (9-0-28), joka suuren kaliumpitoi- vinnekoostumus tasapainoinen. Säkissä Yara Suomen lannoitevalikoima on laa- suutensa vuoksi sopii erittäin kaliumköy- oleva peukalonjälki on peltolannoitteissa ja. Siinä on 14 eri tuotetta peltoviljelyyn, hille maille sekä kesälannoituksiin. Kloo- keltainen, nurmilannoitteissa vihreä, 14 perunan- ja puutarhanviljelyyn, 11 eri rivapaana lannoitteena YaraMila Hiven Y puutarhalannoitteissa sininen ja peruna- hivenlannoitetta, 6 yksiravinteista, 5 sopii myös perunalle ja puutarhakasveil- lannoitteissa punainen. metsälannoitetta, 22 golf- ja viheralue- le. Se mahdollistaa pienet käyttömäärät Vanhat nimet säilytettiin osana tuot- lannoitetta, 2 turvelannoitetta ja 30 kas- kevätlannoituksissa, kunhan esimerkiksi teen nimeä. Kaikki tuotteet eivät kuulu YaraMila-sarjaan, esimerkiksi Suomensalpietari säilyy aikaisemmalla nimellään. YaraMila-tuotteita on markkinoilla kaikkialla maailmassa, mutta tuotteet on telulannoitetta. Peltolannoitevalikoima säilyy jokseenkin entisellään. YaraMila Pellon Y 6:n ravinnepitoisuutta täsmennettiin, uusi pitoisuus on Aikaisemmin valikoimassa oli kolme Pellon hiven Y -lan- YaraMila-tuotteissa on erivärisiä peukalonjälkiä: mm. nurmilannoitteissa on vihreä ja peltolannoitteilla keltainen. kaliumin tarve turvataan lisälannoituksin. Perunan Y 2:n uudet ravinnesuhteet ovat ja YaraMila Tärkkelys Y 1:n Näillä muutoksilla lannoitteet sopivat paremmin perunanviljelyn tarpeisiin. Myös Puutarhan Y 3:n ravinnepitoisuudet muuttuvat, uudet ravinnesuhteet ovat Puutarhan Y 1 poistuu valikoimasta. Uudistunut PY 3 on jo erittäin lähellä PY 1:n ravinnesuhteita. Juurikaslannoitteista Hiven Y 1 ja Hiven NK poistuvat ja tilalle tulee uusi YaraMila Juurikkaan Y (15-4-8). Tuote sisältää myös natriumia ja mangaania. Juurikkaalle soveltuvat lisäksi natriumpitoiset YaraMila Nurmen Y 1 ja NK 1. Lannoitteiden hintaporrastus muuttuu Yaran lannoitteiden hintaporras muuttuu aikaisempaa joustavammaksi kausihinnoitteluksi. Ennakko-ostoetu on 10 % eli 18 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 3/2008

19 Lannoitteiden levitysmenetelmät tutkittu lannoitusvuoden alussa lannoitteet saa kymmenyksen edullisemmin kuin keväällä ostettuina. Perinteistä kuukausittaista hintaporrastusta ei enää ole, vaan hinnat nousevat tasaisesti kevättä kohden. Viljelijän ei siis enää kannata jättää lannoitetilaustaan kuukauden loppuun, koska hinnat nousevat myös kuukauden aikana. Varmistaakseen edullisimman ostohinnan lannoitetilaus kannattaa tehdä maatalouskaupalle alkaen. Globaalit markkinahäiriöt ovat nostaneet peltolannoitteiden hintoja Lannoitus kannattaa suunnitella lohkon tarpeiden mukaan. Lannoitteiden hinnat ovat viime kauden aikana Suomessa lähes kaksinkertaistuneet. Kaikki merkittävät lannoitteiden raaka-aineiden hinnat ovat nousseet jyrkästi. Erityisesti fosforin ja kalin, mutta myös typen, hinnat ovat olleet suorastaan huikeassa nousukiidossa. Maailmanlaajuisesti noteeratun fosforilannoitteen, DAP:n, hinta on viime keväästä kolminkertaistunut, kalin kolminkertaistunut ja urean lähes kaksinkertaistunut. Energialla, erityisesti maakaasulla, on merkittävä osa typen valmistuksessa. Lannoitteiden globaaleihin markkinahintoihin vaikuttavat pitkällä aikavälillä keskeisesti maailman viljavarastot ja viljan hinta. Korkea viljan hinta lisää viljelyhalukkuutta ja samalla lannoitteiden käyttöä. Viime vuosina poikkeukselliset sääolot ja niistä johtuvat pienemmät viljasadot merkittävissä viljan tuotantomaissa ovat vähentäneet viljavarastoja. Ne riittävät nykytasolla enää alle kahdeksi kuukaudeksi. Lyhyellä aikavälillä hintoihin vaikuttaa eniten lannoitteiden kysynnän ja tarjonnan suhde. Lannoitteiden valmistusta on vähennetty erityisesti Euroopassa vuosituhannen vaihteessa. Korkeiden hintojen takia uutta kapasiteettia varmasti syntyy, mutta se vie aikaa vähintään 3 5 vuotta. Kysyntää on nostanut myös viljan lisääntyvä käyttö bioenergiaksi erityisesti USA: ssa, mutta myös Brasiliassa ja Aasiassa. Kun lannoitteiden kysyntä maailmalla on noussut rajusti, ovat myös niiden markkinahinnat kohonneet ennätyksellisen korkealle. Tällä hetkellä ei ole nähtävissä tekijöitä, jotka alentaisivat lannoitteiden hintoja ensi lannoitusvuoden aikana. Kotkaniemen tutkimusaseman kenttäkokeissa on tutkittu niin lannoituksen vaikutuksia viljojen satoon kuin eri lannoitusmenetelmiäkin jo lähes 50 vuoden ajan. Suuren koeaineiston perusteella voidaan sanoa, että parhaan tuloksen kevätviljoilta saa, kun antaa koko lannoitemäärän sijoittaen kylvölannoituksena. Syynä on suhteellisen lyhyt kasvukautemme ja sen alkuun usein ajoittuva kuivahko kausi. Sijoituslannoituksella voidaan antaa kasvin tarvitsemat ravinteet lohkon tarpeen mukaan tarkasti. Typpilannoituksen jakamisesta on hyötyä vain kevätvehnälle, kun on odotettavissa suuri sato ja halutaan varmentaa korkea valkuaispitoisuus. Tällöinkin kylvölannoituksessa typestä kannattaa antaa vähintään prosenttia. Lisätypestä on saatu paras hyöty, kun se on levitetty kosteaan maahan, tai levityksen jälkeen on satanut. Menetelmässä, jossa lannoitteet levitetään ennen kylvöä pintaan ja mullataan vain kylvökoneen vantailla, lannoitteet liukenevat useimmiten heikosti. Sato jää yleensä noin prosenttia pienemmäksi verrattuna sijoituslannoitukseen. Jos lannoitteet levitetään vasta kylvön jälkeen, sato on kuivissa olosuhteissa jäänyt pahimmillaan puoleen. Ravinteista nimenomaan typen levittäminen pinnalle vähentää eniten viljasadon määrää. Typpi voidaan kuitenkin levittää pintaan, kun huolehditaan multauksesta eikä pelto ole kuivunut liikaa. Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi kylvökoneen esimuokkaimella mullatuista lannoitteista. Perinteisessä kyntö/äestys -menetelmässä lannoitteet tulee levittää ennen viimeistä äestystä. Runsaat sateet kylvön jälkeen ovat tarpeen, koska mullattaessa osa lannoitteista jää aina kuivempaan pintakerrokseen. Missään tapauksessa koko typpilannoitemäärää ei pidä levittää kevätviljan kylvön jälkeen. Typpilannoitus on annettava tarkasti vuosittain, mutta kalium- ja fosforilannoituksen voi suunnitella useamman vuoden jaksona. Vuosittain käytettävät lannoitelajit kannattaa valita töiden kannalta järkevästi. Pieni määrä starttilannoitetta siemenriviin on yleensä lisännyt satoa. Kevättöiden sujuminen on viljelijälle erittäin tärkeää. Kylvötyö nopeutuisi huomattavasti, jos lannoitteet voisi levittää jo ennen kylvöä tai vasta kylvön jälkeen. Suuri kylvöala voi mahdollistaa alemman satotason hyväksymisen mutta useimmiten paras taloudellinen tuotto saadaan huolellisella ja oikea-aikaisella työllä. Jokainen ajokerta aiheuttaa kuitenkin konekustannuksia ja lisää työtä. Teksti: Raimo Kauppila Yara Suomi Leipä leveämmäksi 3/

20 K a s v u o h j e l m a Perunan Kasvuohjelma on uudistunut Perunanviljelijöiden päätöksenteon apuna on nyt entistä tarkemmat, käytännönläheiset viljelyohjeet perunan käyttötarkoituksen mukaisesti ja eri lajikkeille. Kasvuohjelmiin voi tutustua internetissä osoitteessa Yhteistyökumppaneina uusia perunan Kasvuohjelmia tekemässä olivat Yara Suomen ja Agrimarketin lisäksi Pohjoisen Kantaperuna Oy, Syngenta sekä Nordkalk Oy. Asiantuntijat muun muassa Perunantutkimuslaitokselta sekä MTT:ltä ovat antaneet osaamistaan Kasvuohjelman käyttöön. Vanhasta perunan Kasvuohjelmasta löytyivät lajikkeiden kuvaukset sekä ohjeet muun muassa istutuksesta, lannoituksesta, sadetuksesta sekä kasvinsuojelusta. Nämä osiot ovat edelleen tärkeä osa perunan Kasvuohjelmaa, mutta niitä on tarkennettu ja täydennetty vastaamaan paremmin viljelijän tarpeita. Lisäksi Kasvuohjelmiin on liitetty paljon Kuva: Pohjoisen Kantaperuna Oy tietoa esimerkiksi varastoinnista ja sadetuksesta. Mukana yleisimmät perunalajikkeet Kasvuohjelmaan valittiin Pohjoisen Kantaperunan edustamia lajikkeita. Mukana ovat muun muassa tutut valtalajikkeet, kuten Nicola, Van Gogh ja Victoria. Varhaisperunan Kasvuohjelmia on esimerkiksi lajikkeille Hankkijan Timo, Siikli ja Saline. Yhteensä lajikkeita on mukana yksitoista. Lähtökohtana ohjeistukselle on perunan käyttötarkoitus. Niitä on Kasvuohjelmissa kolme: siemenperuna, ruokaperuna sekä varhais- ja kesäperuna. Niitä Van Gogh -lajikkeen malto on keltainen ja jauhoinen. jokaista varten on suunniteltu paketti, joka sisältää kaikki viljelyn onnistumisen kannalta tärkeimmät toimet. Ruokaperunan ja siemenperunan kasvuohjelmia on kaikille lajikkeille. Varhais- ja kesäperunalle Kasvuohjelmia on kuusi. Useille lajikkeille löytyy Kasvuohjelma jokaiseen kolmeen käyttötarkoitukseen. Tarkat lajiketiedot ja istutusohjeet Uusilla Kasvuohjelma-sivuilla on kerrottu lajikkeesta esimerkiksi varsiston, mukuloiden, mallon ja keittokestävyyden tärkeimmät ominaisuudet. Lisäksi kerrotaan parhaiten sopivat maalajit kyseisen lajikkeen viljelyyn, kun otetaan huomioon sadon käyttötarkoitus ja ruvenkestävyys. Lajiketietojen lisänä on perustietoa maan kasvukunnosta, kuten maan rakenteesta sekä maanparannusaineiden käytöstä perunamaalla. Siemen- ja istutusosiossa on ohjeet idätyksestä sekä ohjeelliset istutusetäisyydet eri siemenkokoluokissa. Lisänä on linkki siemenmäärälaskuriin, jonka avulla viljelijä voi kätevästi laskea siementarpeen viljelyksilleen rivivälin, istutusetäisyyden ja siemenkoon mukaan. Lannoitus on kokonaisuus Ravinteet ja lannoitus -osiossa käydään läpi tärkeimpien ravinteiden merkitys perunanviljelyssä. Lajikkeen edustajan kanssa on päivitetty eri lajikkeiden ravinnetarpeet. Suositeltavat käyttömäärät käydään yksityiskohtaisesti läpi taulukoissa, joista on linkki lannoiteluetteloon. Lannoiteluettelosta viljelijä voi valita määrittelemänsä ravinnetarpeen mukaan lohkolle sopivimman lannoitteen. Lisänä on taulukko yksiravinteisista lannoitteista, joilla mahdollisia ravinnevajauksia voidaan tarvittaessa täydentää. Hivenlannoitukselle ja starttilannoitukselle on myös omat ohjeensa, joten viljelijä voi helposti harkita, miten täyttää oman kasvustonsa kokonaisravinnetarpeen. Ravinnesuosituksissa on pyritty mahdollisimman hyvään tarkkuuteen. Esimerkiksi 20 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 3/2008

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas

Lisätiedot

Kipsi vähentää peltomaan

Kipsi vähentää peltomaan Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Kasvitautien esiintyminen Kasvitauti Taudin esiintymisen laajuus ha Ohran tyvi- ja lehtilaikku 572

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén Kannattavuus on avainasia Krister Hildén - 1 2 3 4 Kaikki Pinta-ala, ha yhteensä 713,7 965,7 1042 1082,1 3803,5 Lohkoja, kpl 198 196 196 196 786 Sadon määrä kg/ha tai ry/ha 4725,4 4552 4352 4211,9 4433

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden

Lisätiedot

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä 27.7. hybridiruisillassa Evolo lajikkeena Saksalaisessa lajikeluokituksessa Evolo on sekä satoisuudessa että tjp:ssä ainoa korkeimpaan

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasvikokemuksia Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto

Lisätiedot

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla 31.10.2013 Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla ProAgria Etelä-Suomen YmpäristöKompassi hankkeessa selvitetään, voitaisiinko varhaisperunan noston jälkeen kylvettävällä kerääjäkasvilla

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO

Lisätiedot

Luomuperunan viljely. Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12.2009

Luomuperunan viljely. Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12.2009 Luomuperunan viljely Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12. T Luomutärkkelysperunaa Kuva Kaija Hinkkanen Perunan luonnonmukainen viljely Viljelytekniikka Ravinnetarve Kevättyöt ja niihin valmistautuminen

Lisätiedot

Mikä on muuttunut? MTT

Mikä on muuttunut? MTT Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

NovarboTM tuottavampi kasvihuone

NovarboTM tuottavampi kasvihuone NovarboTM tuottavampi kasvihuone Cool innovations! www.novarbo.fi COOL INNOVATIONS Novarbo-jäähdytysjärjestelmästä on saatavissa tehokkaita sovellutuksia erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin. Sen avulla säästetään

Lisätiedot

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellonpiennarpäivä Jokioinen 17.6.2013 Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvö

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Seinäjoki 12.10.2016 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotannon haaste muuttuva ilmasto Lähde: www.ilmasto-opas.fi SATEET Sateet lisääntyvät, etenkin

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus

Lisätiedot

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Konetyönäytöspäivä Juvalla 12.7.2013

Konetyönäytöspäivä Juvalla 12.7.2013 Konetyönäytöspäivä Juvalla 12.7.2013 2014 Anne Tillanen, Pirjo Kivijärvi ja Veikko Hintikainen MTT 28.2.2014 *************************************************************************************** Tilaisuuden

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Antti Hannukkala MTT Rovaniemi antti.hannukkala@mtt.fi Porotalouspäivä 20.2.2013 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy  Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot