# # KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KISARANNAN-MOBILIAN ALUEEN ASEMAKAAVA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS ASEMAKAAVAN NUMERO 695

Transkriptio

1 KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS Liite Kaav 28 KISARANNAN-MOBILIAN ALUEEN ASEMAKAAVA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS ASEMAKAAVAN NUMERO 695 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE HUUTIJÄRVI KYLÄ VÄÄKSY KORTTELI 3501 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Keisarinharjun itäranta VESIJÄRVI HUUTIJÄRVI LÄNGEL- MÄVESI ROINE VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN KAAVAN HYVÄKSYMINEN KAAVAN LAATIJA KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KESKUS 1

2 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos tuli vireille Mobilian hakemuksesta marraskuussa Kaavaluonnos käsiteltiin kaavoituslautakunnassa joulukuussa 2011, ja se oli nähtävillä alkuvuodesta Kunta käynnisti Kisarannan ja Mobilian alueen kehittämistä selvittävän hankkeen. Hanketta valmisteltaessa on selvitetty yhdessä alueen useiden toimijoiden kanssa kehittämistarpeita ja edellytyksiä. Kisaranta-työryhmä laati maankäytön kehittämisvision, jonka toteutuksen edistämiseksi on laadittavana alueen maisemanhoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelmaluonnoksen periaatteita on voitu vielä ottaa huomioon asemakaavan hyväksymiskäsittelyssä. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Siitä saatiin lausuntoja ja yksi muistutus. 2.2 Asemakaava Kaavoitus laati valmisteluvaiheessa Mobilian laajentamisesta hakemukseen liitetyn laajennussuunnitelman perusteella kaksi vaihtoehtoista luonnosta, jotka erosivat toisistaan tontin eteläosan ja yleisen paikoitusalueen varauksen ja vesihuoltolinjojen osalta. Asemakaava on laadittu maisema-analyysin perusteella siten, että lisärakentaminen voidaan sijoittaa pääosin rakennuksen pohjoispuolelle, mutta myös eteläpuolelle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Mobilia vastaa museon laajentamisesta ja sen mahdollisesti edellyttämistä vesihuoltolinjojen siirroista. 3 LÄHTÖKOHDAT Kunta vastaa venesataman ja kesäteatterin paikoitusalueen laajentamisesta. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Tanssilava Uimaranta Mobilia Venesatama 2

3 Alue sijaitsee Kangasalan nauhataajaman itäpuolella virkistysalueiden tuntumassa. Alue rajautuu arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin sekä Längelmäveteen ja on täten maisemallisesti erittäin merkittävässä paikassa. Alueella toimivat Auto- ja tiemuseo Mobilia, venesatama, vierasvene- ja laivalaituri sekä kesäteatteri. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Kisarannan tanssilava. Luonnonympäristö Längelmäveden rakennettu rantavyöhyke on paljastunut veden alta vuonna 1830 Kaivannon kanavatyömaan sortuessa. Vyöhyke on rakennettavuudeltaan heikosti kantavaa. Alue on ollut Vääksyn kylän yhteislaidun. Laiduntaminen päättyi parikymmentä vuotta sitten, ja alue vesakoitui nopeasti. Nykyinen kasvillisuus on puolikulttuurista. Alueen eteläosaan tunkeutuva Keisarinharju kuuluu osana Natura 2000-verkostoon ja valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Maaperä on soraa ja hiekkaa. Aluetta idässä rajaava Vääksynjoki on paikallisesti edustava jokimiljöö. Jokisuu on muuttolintujen kannalta tärkeä levähdyspaikka keväisin. Rakennettu ympäristö Kaava-alueen välittömään läheisyyteen ulottuvat valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt Vääksyn kartano ja Keisarinharju näkötorneineen. Vääksyn kartanon maine pohjautuu sitä maaseuturesidenssinään käyttäneeseen Juhana Herttuaa, joka asusti paikalla 1500-luvun lopulla seuranaan Kaarina Hannuntytär. Kartanon nykyinen maisema on peräisin 1800-luvun puolivälissä alkaneelta kukoistuskaudelta. Kartanomaiseman kannalta olennaiset elementit sijaitsevat kaavoitettavan alueen pohjoispuolella, mutta avoin viljelymaisema ulottuu kaavaluonnosalueen pohjoisosiin asti. Harju on saanut nimensä Aleksanteri I:n poikettua maaseutumatkallaan 1819 sen rinteillä. Aiemmin harjua kutsuttiin Syrjänkorkeaksi. Myös Ruotsin kuningas Kustaa III ja keisari Aleksanteri II ovat ihastelleet harjun maisemia. Harju on maisemallisesti arvokas, ja siltä avautuvat näkymät sekä Längelmäveden että Roineen suuntaan ovat ylenpalttiset. Tiihalan ja Vääksyn kulttuurimaisemat ovat osaa näkymää. Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa Pirkanmaan harjumaisemia ehdotetaan valtakunnalliseksi maisema-alueeksi 2013: Keisarinharju on vesimaisemaan, maaseudun ja osin pienen taajaman kulttuurimaisemaan sekä liikenneväylien maisema-alueeseen liittyvä harju, joka on ympäristöään hallitseva, geologisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä. Kosken-Tampereen saumamuodostumajaksoon kuuluva alue käsittää suurehkon saumaharjuselänteen ja sen rinteillä on useita edustavia muinaisrantoja, melko monipuolista harjukasvillisuutta ja vaikuttavia harjumaisemia. Harjun näkötornista aukeaa näkymät Liuksiala-Tiihalan kulttuurimaisemaan. Alue edustaa kansallismaiseman luonteista merkittävää kaunista maisemakuvaa ja sillä on luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Keisarinharju sijaitsee yhden Suomen vanhimman tien eli Hämeenlinnasta Vaasaan johtaneen Kyröskankaan tien varrella. Nykyinen Keisarinportaiksi nimetty näköalapaikka rakennettiin Sarsan alue on maamme merkittävimpiä kivikautisia asuinalueita. Alueelta on tehty runsaasti löytöjä. Asutus on vuotta sitten sijoittunut sittemmin kuivuneen Sarsan 3

4 uoman varteen. Lähimmät esinelöydöt on tehty Pohtiolammen eteläpuolelta. Kaava-alue on ollut veden alla Sarsan asutushistorian alkuaikoina. Kaava-alueella sijaitsee Mobilian museorakennus. Sen eteläpuolella on venesataman ja kesäteatterin tarpeita palveleva paikoituskenttä. Museorakennuksen itäpuolella korttelialueella sijaitsee vesihuoltolinja ja jäteveden pumppaamo. Vääksyn kartano Sarsa ja Pohtiolampi Tiihalan kulttuurimaisema Mobilia Keisarinharju Ilmakuva ympäristöstä Maanomistus Kaava-alue on kokonaan Kangasalan kunnan omistuksessa. Auto- ja tiemuseo Mobilialla on vuonna 1991 laadittu vuokrasopimus alueensa käytöstä. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pirkanmaan 1. maakuntakaava Vahvistetussa maakuntakaavassa alue on varattu virkistystä varten. Alueen kautta kulkee ulkoilureitti. Längelmäveden rantaan on osoitettu venesatama. Vääksyn kartanon kulttuurimaiseman rajaus ei ulotu Sahalahdentien eteläpuolelle, mutta sinne sijoittuvat pellot on merkitty ympäristöltään arvokkaiksi. Keisarinharjun Natura-alue on merkitty luonnonsuojelualueeksi. 4

5 Yleiskaava Vehoniemen oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa alue on osoitettu telttailu- ja leirintäalueeksi. Asemakaava Alueella on voimassa v hyväksytty asemakaava, jossa Mobilian alue on osoitettu museotoimintoja varten. Sen eteläpuolinen alue on varattu paikoitusalueeksi. Kaavaan kuuluun lisäksi venesatama ja kesäteatteri. Päätökset, suunnitelmat Mobilia-kiinteistöt on laatinut vaihtoehtoisia laajennussuunnitelmia museosta. Lähtökohtana on uusien tilojen sijoittaminen tontin eteläosaan näyttelytilojen perälle. 5

6 Anneli Ruohonen on laatinut maisema-analyysin Kisarannan-Mobilian alueelta Siinä on jäsennelty harju- ja järvimaisemaa ja Mobilian sisäänkäyntiä. Mobiliasta puuttuvat sisäänkäynnin symbolit ja kasvillisuudella on peitetty muutenkin heikon sisäänkäynnin merkit. Museorakennusten sisäänkäynti ja yleisölle avoin tila eivät viestity saapuvalle. Maisemaa ja rakennuksia voidaan tuoda esiin mm. poistamalla kasvillisuutta, joka ei ole maiseman elementtejä tukevaa. Laajennus tulisi tehdä rakennuksen pohjoispuolelle (punainen rajaus). 6

7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos on tarpeen, koska korttelin rakennusoikeus ja pinta-ala eivät anna myöten suunnitellulle laajennukselle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Päätös asemakaavan laatimiseksi on tehty kaavoituslautakunnassa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Asemakaavan osallisia ovat Maanomistajat Kunnan hallintokunnat (rakennusvalvonta, elinkeinotoimi, yhdyskuntatekniikka, ympäristönsuojelu, kulttuuri) Kangasalan Vesi -liikelaitos, Pirkanmaan ELY-keskus, maakuntamuseo Vireille tulo Hankkeen vireille tulosta on ilmoitettu Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä Siitä saatiin seuraavat lausunnot ja mielipiteet: Rakennusvalvonta Asemakaavassa tulisi osoittaa riittävästi paikoitusaluetta venesataman ja kesäteatterin tarpeisiin. Vaihtoehdossa 2 esitetty rakennusoikeus LV-1 alueella tulisi osoittaa myös vaihtoehdossa 1, mikäli se valitaan toteutuksen pohjaksi. Ympäristönsuojelu Kaava-alue ei enää nykyisin sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, ja kaava-aineistosta voidaan poistaa rajausmerkinnät. Ei muuta huomautettavaa. Yhdyskuntatekniikka Paikoitusalueen tulee olla iso, jotta sinne mahtuvat veneilijöiden autot ja trailerit ja teatterin autot. Aluetta ei voi päällystää nykyisillä rakennekerroksilla, vaan se tulisi rakentaa uudelleen. Pumppaamo ei voi sijaita paikoitusalueella, koska sen huolto olisi vaikeaa. Ve 2 on taloudellisempi, koska siinä ei tarvitse siirtää vesihuoltolinjoja. Kangasalan Vesi liikelaitos Vaihtoehto 1 edellyttää vesihuoltolinjojen siirtämistä rakentamisalueelta. Niiden siirtäminen ve1 mukaisesti lähelle järveä, pohjavesipinnan alapuolelle, on huono. Rakentamisalueen rajasta tulisi olla 4 m lähimpään vesihuoltojohtoon. Jätevesipumppaamon sijoittaminen paikoitusalueelle ei ole huollon ja kunnossa pidon kannalta hyvä ratkaisu. 7

8 Pirkanmaan ELY-keskus Kaavaluonnoksissa on annettu hyvin vähän ohjaavia määräyksiä rakennuksen sovittamiseksi ympäristöönsä. ELY-keskus esittää, että kaavamääräyksiin lisätään tarpeelliset rakentamista ohjaavat määräykset, jotka voivat koskea esim. uudisrakentamisen materiaaleja, mittasuhteita, väritystä ja korkeusasemaa. Kaavassa on syytä antaa riittävät määräykset myös paikoituksen jäsentämisestä ja muotoilusta. Pirkanmaan maakuntamuseo Kaava-alueella ei ole tiedossa erityisiä kulttuuriympäristöön liittyviä arvoja, mutta kaavan välittömälle vaikutusalueelle sijoittuu Keisarinharju, jolla on erityistä historiallista ja maisemallista merkitystä. Harjun laella oleva näkötorni liittyy osaksi Kangasalan valtakunnallisesti arvokkaiden näkötornien ja näköalapaikkojen sarjaa. Kaavan vaikutuksia tuleekin arvioida sekä järveltä että harjulta avautuvan maiseman kannalta ja ohjata rakentamista siten, että vältetään mahdolliset haitalliset vaikutukset. Esitetyillä vaihtoehdoilla ei ole merkittävää eroa kulttuurimaiseman kannalta. Arkeologisen perinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Kiinteistö Oy Tieliikennemuseo Kaavaluonnos ve2 ei palvele tämänhetkisiä ajatuksia museon laajentamisesta. Kaavamuutosluonnoksista ve 1, jossa rakennusala laajenee rantaa kohti, on laajenemisajatuksiimme paremmin sopiva. Tähän vaihtoehtoon tulisi tehdä liitteessä osoitetut tarkistukset rakennusalan ja paikoitusalueen osalta. Lausuntojen vaikutus suunnitelmaan: Kaavaehdotus laaditaan väljäksi siten, että rakennuksen laajentaminen eri suuntiin on mahdollista. Tontin poikki kulkevat vesihuoltolinjat merkitään sijainniltaan ohjeellisiksi siten, että ne voidaan tarvittaessa siirtää rakentajan kustannuksella uuteen paikkaan, mikäli siitä saadaan lisärakentamiseen hyötyä. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Siitä saatiin seuraavat lausunnot ja yksi muistutus: Pirkanmaan ELY-keskus Kaavaehdotukseen on luonnosvaiheen jälkeen lisätty museorakennuksen rakentamista ohjaavia määräyksiä rakennuksen sovittamiseksi ympäristöönsä. ELY-keskus esittää vielä, että kaavaselostuksessa esitetyt tavoitteet sataman ja teatterin paikoitusalueen jäsentämisestä ja muotoilusta otetaan kaavamääräyksissä huomioon. Kaava-aineistosta ei käy yksiselitteisesti ilmi pohjavesialueen sijoittuminen kaavoitettavan alueen ympäristöön. Kaavaselostuksen luonnonympäristöä koskevan kappaleen mukaan kaava-alue on melkein kokonaan tärkeää pohjavesialuetta. Toisaalla kaavaselostuksessa todetaan, että kaava-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pirkanmaan ELY-keskuksella ei ole tarvetta antaa lausuntoa kaavahankkeesta. Pirkanmaan maakuntamuseo Maakuntamuseo on aiemmassa luonnoksesta antamassaan lausunnossa todennut tarpeen arvioida kaavan vaikutuksia rantamaisemaan sekä takana nousevaan valtakunnallisesti arvokkaaksi esitettyyn Keisarinharjun kulttuurimaisemaan. Uudisrakentaminen tulee sovittaa rantamaisemaan huolellisesti. Kaavaselostukseen ei liity maisemavaikutuksia havainnollistavaa materiaalia, jonka perusteella kaavan maisemalliset vaikutukset voitaisiin arvioida. Selostusta tulee täydentää vielä näiltä osin. 8

9 Tekninen lautakunta Mobilia vastaa museon laajentamisesta ja kunta paikoitusalueesta. Kaava-alue on kokonaan kunnan omistuksessa. Asemakaavan toteuttamisesta kunta vastaa venesataman ja kesäteatterin paikoitusalueen laajentamisesta. Kaavassa edellytetään P-alueen päällystämisestä tiiviillä pinnoitteella. Nykyisillä rakennekerroksilla olemassa olevaa P-aluetta ei voi päällystää, vaan se joudutaan rakentamaan uudelleen. P-alueen kokonaispinta-ala on 3398 m 2. Asemakaavan muutoksesta ei ole huomautettavaa. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Rakennusoikeutta tulisi kuitenkin lisätä niin paljon, että myös mahdolliset myöhemmät laajennukset voidaan toteuttaa ilman uutta kaavan muutosta. Muistutus: Kiinteistö Oy Tieliikennemuseo Mielestämme kaavamuutoksessa ovat monet asiat oikein hyvin ja perustellusti suunniteltu. Mielestämme jatkosuunnittelussa olisi pohdittava vain kolmea asiaa: 1. Kaavamuutosehdotuksessa on asemakaavamääräyksissä museorakennusten korttelialueelle (YM-1) määrätty, että uudisrakennuksen julkisivujen tulee olla pääosin valkoisia. Onko perusteltua määrätä uudisrakennuksen julkisivuväriksi pääosin valkoista tai värityksestä yleensä, jos määrätty väritys ei selvästikään tukeudu olemassa olevaan ympäristöön? 2. Kaavamuutosehdotuksessa on asemakaavamääräyksissä museorakennusten korttelialueelle (YM-1) määrätty, että uudisrakennuksen julkisivujen tulee olla pääosin kivirakenteisia. Onko perusteltua määrätä uudisrakennuksen julkisivumateriaalia pääosin kivirakenteiseksi tai julkisivumateriaalia yleensä, jos määrätty materiaali ei selvästikään tukeudu olemassa olevaan ympäristöön? 3. Kaavamuutosehdotuksessa on asemakaavamääräyksissä museorakennusten korttelialueelle (YM-1) määrätty, että uudisrakennuksen julkisivussa tulee olla suurikokoinen, pohjoiseen avautuva ikkuna. Onko perusteltua määrätä museorakennukseen suurikokoisen ikkunan sijoittamista, kun museotoiminnan kannalta olisi syytä välttää ikkunoiden kautta näyttelytiloihin pääsevää, museokokoelmia vahingoittavaa UVsäteilyä? Kunnan perusteltu vastine lausuntoihin ja muistutukseen: Kaava-alue ei sijaitse pohjavesialueella, luokitus on poistunut vuonna Museorakennusten korttelialueen kaavamääräykseen YM-1 on lisätty rakennusten ja lähiympäristön sovittamiseksi sana huolellisesti. Selostukseen on kirjattu lisää maisemavaikutuksia ja lisätty valmistunut maisema-analyysi -kartta. Rakennusoikeuden määrässä on väljyyttä myös myöhemmälle lisärakentamiselle. YM-1 -määräyksestä on poistettu julkisivua koskevat tarkemmat määräykset edullisimman toteutustavan valitsemiseksi. Maisemaselvityksen perusteella päälaajennussuunta on merkitty rakennuksen pohjoispuolelle, eteläpuolelle rakentaminen on myös lisäksi mahdollista. Kaavaan on ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehty seuraavat muutokset: Museorakennusten korttelialueen kaavamääräykseen YM-1 on lisätty sana huolellisesti ja siitä on poistettu julkisivumateriaaleja ja aukotusta koskevat määräykset. 9

10 YM -1 korttelialueen rakennusaloja on muokattu ja osoitettu sivu, johon rakennus on rakennettava kiinni Muutokset ovat vähäisiä, eikä kaavaa sen vuoksi ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Viranomaisyhteistyö Tontilla ei ole sellaisia valtakunnallisia tai maakunnallisia arvoja, että viranomaisneuvottelu olisi tarpeen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavan tavoitteena on mahdollistaa museorakennuksen laajentaminen. Ympäristöllisenä tavoitteena on turvata maisemallisten arvojen säilyminen rakentamisen ohjaamisella. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Sataman ja teatterin paikoitusalueen jäsentäminen ja muotoilu on tarpeen. Kaavoituksen yhteydessä voidaan tutkia järjestelyvaihtoehtoja. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Museota on tarkoitus laajentaa näyttelytiloilla, jotka sijaitsevat nykyisin rakennuksen eteläosassa. Rakennuksen pitkulaisuus ja sisäänkäynnin sijoitus vaikeuttavat näyttelytilojen suunnittelua. Kiinteistöyhtiön tarjoamien laajennusvaihtoehtojen lisäksi on tutkittu laajennusosaan tulevan, yleisöä kiinnostavan ralliautohallin sijoittamista nykyisen museon sisääntulopuolelle. Kisarannan ja Mobilian alueen työryhmässä on visioitu toimintojen tiivistämistä Kisarannan ja Mobilian välillä yhtenäisemmäksi, jotta alueen liikennettä voidaan jäsentää. Nykyisten toimintojen lisärakentaminen ja alueen uudisrakentaminen (majoitus ym.) tulisi osoittaa tälle alueelle toimintoja yhdistävän jalankulkuyhteyden varteen ja luoda alueelle yhtenäinen paikoitusalue. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mobilia on saanut rahoitusta laajennushankkeelle. Tämän vuoksi kaava tulee saada hyväksytyksi ennen kuin koko Kisarannan ja Mobilian alueen maisema- ja kehittämissuunnitelma on valmistunut. Maisema-analyysi alueelta on valmistunut ja kaava on laadittu niin, että kokonaisvisiota palveleva Mobilian lisärakentaminen olisi mahdollista. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavaluonnoksen käsittely kaavoituslautakunnassa Saadun palautteen käsittely ja kaavaehdotus, ltk Asemakaavan hyväksyminen kaavoituslautakunnassa ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Tavoitteena on lisätä rakennusoikeutta näyttelytilojen laajentamiseksi. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rantamaiseman kokoavana taustana on ryhtevä harjuselkäranka, jonka eteen Mobilian voimakasmuotoinen rakennusmassa levittäytyy. Aiemmat rakennusvaiheet ovat materi- 10

11 aaleiltaan, muodoiltaan ja väreiltään sellaisia, että uudisrakentamista ei ole tarpeen pyrkiä niihin sovittamaan. Kaavamääräysten mukaan rakennus tulee huolellisesti sovittaa arvokkaaseen maisemaan ja kulttuuriympäristöön ja ranta-alueen puistomainen luonne tulee säilyttää. Kuva järveltä päin. Takana Keisarinharju. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Mobiliaa varten osoitetaan museorakennusten korttelialue. Kerrosluvuksi merkitään II ja rakennusoikeudeksi 7000 kerrosneliömetriä. Muut alueet Museon eteläpuolisen paikoitusalueen sijoitusta on tarkistettu. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun yhdyskuntarakenteeseen ja ympäristökuvaan Alueelle ei osoiteta toimintoja, jotka vaikuttaisivat merkittävästi yhdyskuntarakenteeseen. Alueen lisärakentaminen ei vaikuta merkittävästi arvokkaimpiin näkymiin, Vääksyn kulttuurimaisemaan ja Keisarinharjulta avautuvaan näkymään. Sen sijaan alueelta tulee näkymään järvelle entistä enemmän rakenteita. Rakentaminen on kuitenkin matalaa ja jatkaa nykyistä rannan suuntaista rakennusmassaa eikä merkittävästi nouse järveltä päin katsottuna harjun eteen tai lainkaan harjun profiilin yläpuolelle. Suojapuistoa maisemallisesti kohentamalla voidaan haittavaikutuksia vähentää. Asemakaavamääräyksissä rakennukset ja niiden lähiympäristö tulee huolellisesti sovittaa arvokkaaseen ympäristöön. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavassa Natura-alueelle tai sen läheisyyteen ei ole osoitettu toimintoja, jotka heikentäisivät sen suojeluarvoja. Tutkimusten mukaan kivikautisten löytöjen tekeminen suunnittelualueella ei ole odotettavissa. Taloudelliset vaikutukset Museon laajentamisen vuoksi saatetaan paikoitusalue joutua järjestelemään osittain uudestaan. 5.5 Ympäristön häiriötekijät 11

12 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Ranta-alueen maiseman kehittäminen on pohjautunut v valmistuneeseen maisemasuunnitelmaan. Kaavan hyväksymisvaiheeseen valmistunut maisema-analyysi 2013 on ohjannut kaavamerkintöjä ja määräyksiä.. Laajennus voi parhaimmillaan olla houkutteleva, ympäristöä rikastuttava ja autoilun vauhtia kuvastava rakennus, joka peittää taakseen vanhan hallimaisen rakennuksen. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Museon laajentamiseen on saatu rahoitusta vuodeksi Toteutuksen seuranta Toteutuksen yhteydessä seurataan rakentamisen vaikutuksia ympäristökuvaan KANGASALA Markku Lahtinen kaavoitusarkkitehti 12