Vammaispalvelulain muutokset alkaen

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Vammaispalvelulain muutokset alkaen STLTK 213 Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista an netun lain 4 :n muutokset tulevat voimaan siten, että harrastuksia, yhteiskunnallista osallistumista ja sosiaalisen vuorovaikutuksen yllä pitämistä varten annettavan henkilökohtaisen avun vähimmäismäärä on lu kien 10 tuntia kuukaudessa kohoten lukien 30 tuntiin kuu kaudessa. Vammaispalvelulakiin on lisätty säännökset vammaisen henkilön palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelman laatimisesta ja palveluja koske van asian viivytyksettömästä käsittelystä. Vammaispalvelulaki on säädetty ensisijaisesti suhteessa kehitysvammaisten erityishuol losta annettuun lakiin. Laissa on säännökset vaikeavammaiselle henkilöl le annettavasta henkilökohtaisesta avusta. Oikeus henkilö kohtai seen apuun on erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä. Henkilö kohtainen apu on myös maksuton sosiaalipalvelu. Suomen Kuntaliitto on koonnut voimaantulevat vammaispal velulain muutokset: Tavoitteet Uusien säännösten tavoitteena on lisätä vai keavammaisten henkilöi den yhdenvertai suutta ja itsenäisyyttä. Ta voitteena on pa rantaa hei dän mahdollisuuk siaan osallistua yhteis kunnan eri toimintoi hin. Teh dyillä muutoksilla pyritään myös sel keyttämään vammaispalvelulain mukais ten palvelujen suhdetta kehi tysvammalain mu kaisiin palve luihin. Palvelutarpeen selvittäminen Vammaispalvelulakiin on lisätty säännös palvelutarpeen arvioinnista. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava vii meistään seitse mäntenä ar kipäivänä sen jälkeen kun vam mainen henkilö taikka hä nen laillinen edus tajansa tai omaisensa, muu henkilö tai vi ranomainen on ottanut yh teyttä sosiaalipal veluista vastaavaan kun nan viranomaiseen pal velujen saamiseksi. Sään nös on hyvin pitkälle samanlainen kuin so siaalihuoltolain 40 a :n 2 momentissa säädetty. Palvelutarpeen arvioinnin aloittamista ei ole määritelty lainsäädännössä. Käytännössä palve lutarpeen arvioin nin alkamisen osoittanevat asiassa suorite tut yhteydenotot tai asiakirjamer kinnät. Laskettaessa em. määräaikaa ei yhteyden ottopäivää oteta huomioon. Arkipäivänä ei myös kään pidetä pyhä päivää eikä arkilau antaita. Yhteydenoton ta pahtuessa tiistaina palvelutar peen arviointi on aloi tettava vii meistään seuraavan viikon torstaina, mikäli viikolla ei

2 ole arki pyhiä. Päätökset on tehtävä määräajassa Vammaispalvelulain 3 a :n mukaan palve luja ja tukitoimia koskevat päätökset on teh tävä il man aiheetonta viivy tystä ja viimeis tään kolmen kuukauden ku luessa siitä, kun asiaa koske va hakemus on esitetty. Kolmen kuukauden määräajasta voidaan poiketa, jos asian selvittä minen eri tyisestä syystä vaatii pidempää käsittelyai kaa. Erityinen syy liittyy aina yksittäistapaukseen ja sen merkitys voi vaih della palveluittain. Halli tuksen esityksessä on mainittu vam man tai sairauden harvi naislaatuisuus tällai sena erityise nä syynä, jonka vuoksi palvelu jen ja tukitoimien järjes tämiseen liittyvä pää töksentekoprosessi voi kestää yli kolme kuukautta. Erityisenä syynä voidaan pitää myös sitä, että asiassa välttä mättömiä selvi tyksiä ei saada ulkopuolisilta tahoilta mää räajan puitteissa. Lähtökohtai sesti päätöksentekoprosessi on suunnitelta va siten, että määräaikaa kyetään noudatta maan. Vammaispalvelulain 3 :ään on lisätty uusi 2 momentti, jonka mukaan palveluja ja tuki toimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. Tällä li säyksellä on haluttu korostaa sosiaalihuol lon asiakkaan asemasta ja oikeuksista an netun lain 8 :ssä ole vien asiakkaan itse määräämisoikeutta ja osallis tumista koske vien säännösten huomioon ot tamista. Palvelusuunnitelma Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelu jen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheeton ta viivytystä laa dittava palvelusuun nitelma siten kuin sosi aalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuk sista annetun lain 7 :ssä säädetään. Maini tun asiakaslain 7 :n mukaan sosiaalihuol toa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutustai muu vastaava suunni telma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvon ta tai ohjaus tai jollei suunnitelman laatimi nen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on asiakaslain mukaan laadit tava yhteisymmärryksessä asiakkaan kans sa, ellei siihen ole ilmeis tä estettä. Asiakas lain 9 (itsemääräämisoi keus erityistilanteis sa) ja 10 (ala ikäisen asiakaan asema) :ssä tarkoitetuissa ta pauksissa suunnitelma on laadittava yhteis ymmärryksessä asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa taikka asiak kaan ja hänen omai sensa tai muun lähei sensä kanssa. Lain suhde muuhun lainsäädäntöön erityisesti kehitysvammalakiin Vammaispalvelulain suhdetta muuhun lain säädäntöön säänte le vää 4 :ää on myös muutet tu. Vammaispalvelu laki on edelleen kin toissijainen suhteessa muuhun lainsää däntöön. Lain mukaisia tuki toimia ja palve luja järjestetään, jos henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia pal veluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Vammaispalvelulain suhde kehitysvam maisten erityishuollosta annettuun lakiin (519/1977) muuttuu. Aiemmin lakien välinen ensisijai-

3 suusjärjestys on ollut epäselvä kui tenkin niin, että lähinnä kehitysvammalakia on pidetty ensisijaisena vam maispalvelu lakiin nähden. Nyt vam maispal velulaista tu lee lähtökohtaisesti ensisijainen kehitysvammalakiin nähden. Vammais pal velulain mukaan kehitysvammalain 1 :ssä tarkoite tulle henkilölle järjestetään kuitenkin hänen vammaisuutensa edellyttämiä palve luja ja tukitoimia ensisijaisesti vammaispal velulain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palve luntarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia sekä muutoinkin hänen etunsa mu kaisia. Eli kehitysvammalaki tulee sovellet tavaksi vain mikäli vammaispalvelulain mu kaiset palvelut ja tukitoimet eivät ole kehitysvammaisen henkilön pal veluntarpeeseen nähden riittä viä ja sopivia ja hänen etunsa mukaisia. Lain voimaantulo ei muuta olemassa olevia päätöksiä palveluiden järjestämisestä. Yksi lö päätöksiä tehtäessä lain voimaantulon jäl keen on ensisijaisuus järjestyksen muutos syytä ot taa huomioon. Laitoshoitorajauksen uudelleen muotoilu Vammaispalvelulain 8 :n ja 9 :n 2 mo menttiin sisältyvä palvelujen ja tukitoimien järjestä misvelvollisuutta kos keva rajaus eli ns. laitoshoitorajaus on tä män lainsäädän töuudistuksen yhteydessä muotoiltu uudel leen. Aiempien säännösten mukaan velvolli suutta palveluasu mi sen jär jestämiseen ei ollut, jos henkilö on jatkuvan laitoshoidon tarpeessa. Vastaavasti myös kään velvolli suutta asunnon muutostöi den sekä asun toon kuuluvien välineiden ja laitteiden kor vaamiseen ei ole ollut, jos asiakas on ollut jatkuvan laitoshoidon tarpeessa. Uuden muotoilun mukaan kunnalle ei kui tenkaan ole erityistä velvollisuutta palvelu asumisen eikä henkilökohtai sen avun jär jestämiseen eikä asunnon muutostöiden ja asuntoon kuulu vien välinei den ja laitteiden kustannusten korvaami seen, jos vaikea vammaisen henkilön riit tä vää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Henkilökohtainen apu on lisätty rajauksen piiriin, koska siitä on tullut erityisen järjestä mis velvollisuuden piirin kuuluva palvelu. Säännöksen perusteluissa on todettu, että rajaus koskee niitä hyvin vaikea- ja moni vam maisia henkilöitä, joiden vaikean vam man tai sairauden takia tarvit tavaa huolen pitoa ei ole mahdollista turvata avohuollon toimenpitein vaan joiden kohdal la tarvitaan pääasiassa sairaanhoidon osaamista tai muuta erityisosaamista jatku vasti tai pitkäai kaisesti. Säännöksen on to dettu pitävän si sällään myös ne tilanteet, joissa henkilö jo on palvelu- ja hoidontar peensa kannalta perustellusti laitoshoidos sa. Henkilökohtainen apu erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin Sosiaalihuollon palvelut ovat joko määrära hasidonnaisia tai subjektiiviseen oikeuteen perus tuvia ts. erityisen järjestämisvelvolli suuden piiriin kuuluvia. Määrärahasidonnai sia palveluita kunnat jär jestävät niihin varat tujen määrärahojen puit teissa, kun taas eri tyisen järjestämisvel volli suuden piiriin kuulu vat palvelut on määrära hoista riippu-

4 matta järjestettävä niiden piiriin kuuluville, laissa säädetyt edellytykset täyt täville henkilöille. Subjektiivisen oikeuden piiriin kuuluvat pal velut luetellaan lain 8 :ssä. Näitä ovat vai kea vammaisten henki löiden kohtuulliset kul jetuspalvelut niihin liit tyvine saattajapalvelui neen, tulkkipalvelut, päivä toiminta, henkilö kohtainen apu sekä palveluasuminen, jos henkilö vam mansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuak seen tavanomaisista elämän toiminnoista. Lainmuutoksen myötä henkilökohtaisesta avusta on tullut erityisen jär jestämisvelvolli suuden piiriin kuuluva pal velu. Edellytyksenä henkilökohtaisen avun saa miselle on, että apu on välttämätöntä suh teessa vaikeavammaisen henkilön avuntar peeseen. Vaikeavammaisuuden määrittely suhteessa henkilökohtaiseen apuun Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva henkilökohtainen apu koh denne taan vaikeavam maisille henkilöille. Vaikeavammaisena pi detään henkilöä, jon ka avun tarve johtuu pitkäaikaisesta tai ete nevästä vammasta tai sairaudesta eikä avun tarve johdu pää asiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksis ta ja toimintarajoitteis ta. Lisäksi edellyte tään, että henkilön tulee tar vita välttämättä ja tois tuvasti toisen henkilön apua suoriu tuakseen päivittäi sistä toiminnoista, työstä ja opiskelusta sekä harrastuk sista, yhteis kunnallisesta osallistumi sesta ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämises tä. Vamma tai sairaus katsotaan pitkäaikaisek si myös, jos sen vaikutukset henkilön toi mintaky kyyn vaihtelevat niin, että vammai suus ei vält tämättä aiheuta jat kuvaa avun tarvetta, mutta vamman tai sairauden pa hentuessa avuntarve voi olla run sastakin. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa esi merkkeinä on mainittu mm. MS-tauti, eräät lihassai raudet, ALS ja post poliosyndrooma, vaikeahoitoinen epilepsia sekä jotkut neuro logiset sai raudet. Avuntarpeen toistuvuudella tarkoitetaan se kä määrällisesti runsasta, jatkuvaluonteista ja vuo rokauden eri aikoina ilmenevää että myös määrällisesti vähäi sempää mutta kui tenkin toistu vasti ilmene vää avuntarvetta. Esimerkkinä tällaisesta ovat näkövammai set henkilöt, jotka sel viyty vät itsenäisesti tu tussa ympäristössä mutta tarvitsevat kuiten kin tietyissä toimissa eten kin kodin ulkopuo lella välttämättä ja toistu vasti toisen henki lön apua. Vaikeavammaisen henkilön omien valintojen toteuttaminen Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia va lintojaan. Henkilö kohtaisen avun järjestäminen edellyttää, et tä vaikeavam maisella henkilöllä on voima varoja määritel lä avun sisältö ja toteutusta pa. Vaikeavam maisen henkilön näkemys ten selvittämises sä voidaan käyttää erilaisia menetelmiä ja apuvälineitä. Lain perustelu jen mukaan, jos avun tarve perustuu

5 pää osin hoivaan, hoi toon ja valvontaan, tulisi siihen vastata muulla tavoin kuin henkilö kohtaisella avulla. Esimerkiksi pienten las ten palvelutarpee seen vastaaminen tapah tuu pääsääntöisesti muutoin kuin henkilö kohtainen apu -järjes telmän avulla kuitenkin lapsen yksilöllinen ti lanne ja kehitystaso huomioiden. Avun tarve ja ikääntyminen Vammaispalvelulain mukaan vaikeavam maisena ei pidetä henkilöä, jonka avun tar ve johtuu pääasiassa ikäänty miseen liitty vistä sairauksista ja toimintara joitteista. Esi merkiksi ikäänty neiden muisti sairauksista johtuvaan avuntarpeeseen ei näin ollen vastata henkilökohtaisen avun keinoin vaan muiden palvelujen avulla. Mi tään ryhmää ei kuitenkaan vamman tai sai rauden laadun tai diagnoosin perusteella si nällään suljeta lain soveltamisen ulkopuolel le. Henkilökoh taisen avun saamiselle ei myöskään ole ikä rajoja. Vaikeavammaisen henkilön ikäänty minen ei sulje häntä henki lökohtaisen avun ulkopuolelle. Myös ikään tyneet henkilöt voi vat olla oikeutettuja henkilökohtaiseen apuun, mikäli avun tarve joh tuu muusta kuin ikääntymiseen liittyvästä sairaudesta ja toi mintarajoitteesta. Henkilökohtaisen avun sisältö Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vai keavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella - päivittäisissä toimissa - työssä ja opiskelussa - harrastuksissa - yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai - sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpidossa. Henkilökohtaista apua on myönnettävä päi vittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten vai kea vammaisen henki lön välttämättä tarvit semassa laajuudessa. Tältä osin määrittely vastaa ai emmin kulje tuspalveluissa omak suttua periaatetta. Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistu miseen ja sosiaalisen vuo rovaikutuksen yl läpitä miseen apua on aluksi järjestettävä vähintään 10 tuntia kuukau dessa ja vuodes ta 2011 eteenpäin vähin tään 30 tuntia kuu kaudessa. Mikäli avun tarve näissä toimin noissa tulee tur vattua vä häisemmälläkin tuntimäärällä, on se mainit tava ja perustel tava erikseen. Perusteltu syy vähäisemmän tuntimäärän myöntämi seen on esimerkiksi se, että vaikeavammainen hen kilö itse pitää vä häisempää tuntimäärää avuntarpeeseen sa nähden riittävänä. Asumispalveluiden piirissä olevien vaikea vammaisten henkilöiden avun tarve päivit täisissä toimissa turvataan asumispalvelu yksiköiden henkilökunnan avulla. Heidän osaltaan henkilö kohtainen apu koh dentuu niihin toimiin, jotka tapahtu vat kodin ulko puolella. Päivittäisissä toimissa avustaminen Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan arkeen kuuluvia toimintoja, joita teh dään päivittäin tai hie man harvemmin. Täl laisia ovat mm. liikkumi nen, pukeutuminen, peseytyminen, vaatteiden pesu ja huolto, ruu-

6 anvalmistus ja astioiden pesu, siivoami nen ja asiointi. Lain perusteluissa päivittäi siin toimiin luetaan myös vaikeavammaisen henkilön huollossa tai hoidossa olevan lap sen päivittäisiin toi miin osallistuminen. Työssä ja opiskelussa avustaminen Työ ja opiskelu määritellään samoista lähtö kohdista kuin vaikeavam maisten kuljetus palve luissakin. Työllä tar koitetaan työsuh teeseen perustuvan toimin nan lisäksi myös yritystoimin taa, ja opiskelulla sel laista opis kelua, joka johtaa jonkin tutkinnon tai am matin saavuttami seen tai vahvistaa ammat titaitoa sekä parantaa mahdollisuuksia työl listyä. Tällaiseksi opis keluksi on katsottava myös vammaisten opiskelijoiden valmenta va ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Koulu laiselle annettava apu voi kattaa esimerkiksi kotitehtävissä avustami sen koulu ajan jäl keen. Muunlainen opiskelu katsotaan harrastuk seksi ja siihen apu järjestetään har rastuksiin, yhteiskunnal liseen osallistumi seen ja sosiaaliseen vuo rovaikutukseen tar koitettujen tun timäärien puitteissa ( lukien vähintään 10 tuntia kuukaudes sa ja vuodesta 2011 läh tien vähintään 30 tuntia kuukaudessa). Harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpidossa avustaminen Tällä tarkoitetaan esimerkiksi erilaisiin har rastuksiin osallistumista, ystävyys- ja suku lai suussuhteiden ylläpitä mistä. Yhteiskun nallista osallistumista voi muun muassa olla järjestö- tai poliittinen toi minta. Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua jär jestet täessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henki lön oma mielipide ja toivomuk set sekä pal velusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avuntarve ja elämänti lanne kokonai suudes saan. Avun järjestä mistapa on kuitenkin riippuvainen kunnan palvelurakenteesta ja kunnassa käytettävis sä olevista järjes tämis tavoista. Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua: - korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avusta jan palkkaamisesta ai heutuvat kustannuk set työnantajan maksettavaksi kuuluvine la kisääteisine maksui neen ja korvauksineen se kä muut kohtuulli set avustajasta aiheutu vat välttämättömät kulut; - antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankki mista varten so siaali huoltolain 29 a :ssä tarkoitetun palvelusetelin - hankkimalla avus tajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palve lun tuot tajalta tai järjestä mällä palvelun itse taikka sopimuksin yh dessä muun kun nan tai mui den kuntien kanssa. Työnantajana toimiminen edellyttää vaikea vammaiselta henkilöltä kykyä ja halua työn anta jana toimimiseen. Työnantajavelvoittei ta voidaan hajauttaa esim. palkanlaskennan ja -mak sun osalta jonkun muun tahon tehtä väksi. Henkilökoh taisen avustajan palkkaa misesta

7 aiheu tuvia kustannuksia ovat pal kan lisäksi työnanta jalle maksettavaksi kuu luvat lakisääteiset maksut kuten sosiaalitur vamaksut, eläke maksut, pakolliset tapatur ma- ja työttömyys vakuu tusmaksut sekä laki sääteisen työter veyshuollon maksut, työai kalain mukaiset pyhäja ylitöis tä sekä vuo silomalain mu kaan maksettavat korvaukset sekä sairaus ajan palkka. Lisäksi kor vataan muut koh tuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättö mät kulut. Vamman tai sairauden edellyttä mä henkilökohtaisen avustajan tar ve kus tannetaan kokonaisuudessaan kun nan va roista. Henkilökohtainen apu voidaan toteuttaa myös palvelusetelin avulla. Tällöin kunta antaa vai keavammaiselle hen kilölle palve lusetelin hen kilökohtaisen avun hankkimista varaten. Kunta hyväksyy ne sosi aalihuollon palveluiden tuottajat, joilta pal veluja voidaan palvelusete lillä hankkia. Asiakas voi kieltäy tyä palvelusetelistä, jol loin kunnan tulee oh jata hänet muulla ta voin järjestettyjen palve luiden piiriin. Se telin arvo tulee kunnallisella päätöksellä vahvistaa sellaiseksi, että sillä on mahdollista hankkia palvelusuunnitel massa määritelty riittä vä henki lökohtainen apu. Sosiaali- ja tervey denhuollon palve lusetelistä on erikseen säädetty lailla, jo ka tulee voimaan Tässä yhteydessä on syytä todeta, että kunta päättää ne sosi aali- ja terveyspalve lut, joiden järjestämises sä se käyttää palveluseteliä. Kolmantena järjestämistapana kunta voi jär jestää henkilökohtaista apua omana toimin ta naan, yhteistyössä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa tai ostopalveluna. Kunnan omana toiminta na ts. omien työnte kijöiden avulla järjestetty henkilökohtainen apu mahdollis taa avusta jien joustavan käy tön useampien henkilöi den avuntarpeisiin sekä nopean reagoin nin äkilliseen sijaistar peeseen. Kaikkia henkilökohtaisen avun järjestämis tapoja voidaan myös yhdistää toisiinsa sekä muihin vammaispalve lulain ja sosiaalihuol tolain mukaisiin palve luihin ja tukitoimiin, jos se on tarkoi tuksen mukaista vaikeavammai sen henkilön palve lusuunnitelmassa määri tellyn avun tarpeen mukaan. Henkilökohtaisen avun suhde omaishoidontukeen Vammaispalvelulain mukaan vammaisen henkilön palkkaamana henkilökohtaisena avustaja na ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen, ellei si tä erityisen pai navasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen hen kilön edun mukaise na. Tässä yhteydessä on hyvä huomioida, että henkilökohtainen apu on tarkoitettu mahdollistamaan vaikea vam maisen henki lön itsenäistä elämää. Henkilökohtaiseksi avustajaksi tulee pää sääntöisesti pal kata perheen ulkopuolinen henkilö. Avustajana ei siis voi toimia vaikeavammaisen henkilön puoliso, lapsi, van hempi, isovanhempi tai muu läheinen eli avopuoliso tai samaa su kupuolta oleva elä mänkumppani, ellei sitä erityisen painavas ta syystä olisi pidettävä vaikeavammai sen henkilön edun mukaise na. Erityisen painava syy voisi olla esimer kiksi äkillinen avuntar ve, kun vakituinen avustaja sairastuu tai hä nen työsuhteensa päättyy. Erityisen painava syy voi liittyä myös

8 vamman tai sairauden laatuun. Jo voimassa olevia, omaisen tai muun lähei sen henkilön kanssa tehtyjä työ sopimuksia ei kuitenkaan tarvitse purkaa, vaan ne voi vat jat kua ennallaan, mikäli sitä on pidet tä vä vaikeavammaisen henki lön edun mukai sena Lain perustelujen mukaan vaikeavammai sen henkilön omainen tai läheinen, joka poikkeuk sellisesti toimii työ suhteessa oleva na henkilökohtaisena avus tajana, ei voi hoi taa samaa teh tävää hänen omais hoitaja naan. Henkilökohtainen avus taja on vaikea vammaiselle hen kilölle itse näisen ja omista valinnoista lähtevän toi minnan mahdollis ta ja. Omaishoitoon sen si jaan sisältyy selkeä hoivan ja hoidon ele mentti. Omaishoitoa käytetään tilanteissa, jossa omainen tai muu lä heinen henkilö huolehtii hoidettavan henkilön hoidosta ja huolenpi dosta. Erityiskysymyksiä 1) Hengityshalvauspotilaat Hengityshalvauspotilaita koskevaa erityis sääntelyä ei ole tässä yhteydessä muutettu. Hengi tyshalvauspotilai den tarvitsemat pal velut järjestetään edel leen ensisijaisesti asiakasmaksu lain ja -asetuksen edellyttä mällä tavalla sairaalas sa tai sairaalan kir joista poistamatta kotihoi dossa. 2) Opetukseen liittyvä avustaminen Vammaispalvelulain ja muun lainsäädännön välistä ensisijaisuusjärjestystä ei ole muu tettu. Lähtökohtaisesti vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat toissijaisia. Muuhun lainsäädän töön sisälty vät palvelut ja tukitoi met ovat ensisijaisia. Jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain no jalla, tukitoimet ja palvelut järjeste tään vam maispalvelulain nojalla. Uudistuksen rahoitus Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut henkilökohtaista apua kos kevan uudistuk sen lisää vän vuonna 2009 kuntien koko naiskustan nuksia 6,3 miljoonal la eurolla, josta valtionosuus on noin 34 prosent tia eli 2,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 laista aiheutuvat kustannuk set ovat sosiaali- ja terveysministeriön las kelmien mukaan 18,9 miljoonaa euroa, jos ta valtionosuus on edel leen noin 34 pro senttia. Vuonna 2011, henkilökohtaisen avun vä himmäistuntimäärän noustessa 30 tuntiin viikossa, laista aiheutuvat kustannukset oli sivat sosi aali- ja terveysmi nisteriön arvion mukaan noin 25,5 miljoo naa euroa. Valtion osuutta maksetaan 34 prosenttia jo edelli senä vuonna ole mas sa olleista tehtävistä aiheutuvista kustannuk sista ja 50 pro-

9 Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta: sent tia kustannuksista siltä osin kun ne johtuvat vuoden 2011 alussa ta pahtuneesta henkilö kohtaisen avun vä himmäistunti määrän koro tuksesta. Suomen Kuntaliitto on lain valmistelusta lähtien arvioinut sen kustannusvaikutukset huomat tavasti sosiaali- ja terveysministeriön arvioita suuremmiksi. Vammaispalvelulain muutosten toimeenpanon ohjausryhmä Hallituksen esitykseen on kirjattu, että vam maispalvelulain uusien säännösten toi meenpano edellyttää sosiaa li- ja terveysmi nisteriöltä ja osittain myös sen alaiselta val tionhallinnolta pa nosta uu distusta koske vaan tiedottamiseen, koulut tamiseen, oh jaukseen ja seurantaan ta voit teena lain muutosten yhdenmukainen tul kinta ja sovel taminen. Tavoitteen saavuttamiseksi sosiaali- ja ter veysministeriö on asettanut ohjausryhmän ohjaa maan ja koordinoi maan vammaispal velulain muutosten toi meenpanoa. Ohjaus ryhmän toimi kausi on Ohjausryhmän tehtä vänä on ohjata vammaispalvelulain so velta mista tukevan ja oh jaavan käsikirjan valmistelua, ajantasaisena pitämistä sekä siihen liittyvää tiedottamista sekä ohjata lainmuu tosten toteutumisen seurantaa. Käsikirjan valmiste lu tapahtuu Terveyden ja hyvinvoin nin laitoksen toimesta. Lisätietoja asiasta antavat perhepalvelujoh taja Helena Ylävaara, puh , ja sosi aali- ja terveysjoh taja Tuomo Pääkkönen, puh tai sähköpos titse Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi vammaispalvelulain voimaan tulevat muutokset. Hyväksyi päätösehdotuksen.