Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma 2015-2020"

Transkriptio

1 Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma

2 Julkaisija Kontiolahden kunta Vapaa-aikatoimi 12/2014 Tekijä Jenna Hiltunen, liikunnanohjaaja AMK Ohjausryhmä Veijo Sallinen, vapaa-aikapäällikkö, Kontiolahden kunta Tuula Kiviniemi, sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisasiantuntija, Joensuun kaupunki Markku Tukiainen, vapaa-aikalautakunnan varapuheenjohtaja, Kontiolahden kunta

3 Sisällys 1 Johdanto Terveysliikuntaa kaikille! Terveysliikunnan suositukset Lasten ja nuorten liikunta Työikäisten liikunta Ikääntyneiden liikunta sekä muu soveltava liikunta Terveysliikunta Kontiolahdella Terveysliikuntaa ikäryhmittäin Lapset ja nuoret Työikäiset Ikäihmiset Terveysliikunnan palvelut Kontiolahdella Kontiolahden kunnan liikuntapalvelut Tiedottaminen Kasvatus- ja koulutuspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Nuoriso- ja kulttuuripalvelut Kontiolahden Seurakunta Liikunta- ja urheiluseurat, yhdistykset ja yksityiset yritykset Terveysliikunnan nykytilan kartoitus Terveysliikunnan toimenpidesuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Työikäisten terveyden, vapaa-ajan toiminnan ja työkyvyn tukeminen sekä edistäminen Ikääntyneiden toimintakyvyn ja terveyden ylläpito sekä itsenäisen selviytymisen tukeminen Terveysliikunnan palveluyhteistyö Liikuntaneuvonta Lähteet

4 1 Johdanto Keskellä Pohjois-Karjalaa sijaitseva Kontiolahti on vuonna 1873 perustettu yli asukkaan kasvava kunta Joensuun pohjoisena naapurina. Kontiolahdessa on monipuoliset liikunnanharrastamismahdollisuudet ja suuri osa kontiolahtelaisista liikkuu omatoimisesti perheen tai ystävien seurassa. Tärkeimpiä ohjatun liikunnan järjestäjiä ovat Joensuun seudun kansalaisopisto ja urheiluseurat. Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelman laadinta käynnistyi keväällä 2014, jolloin perustettiin ohjausryhmä suunnitelman työstämistä varten. Ohjausryhmään kuuluivat vapaa-aikatoimesta Kontiolahden vapaa-aikapäällikkö Veijo Sallinen, sosiaali- ja terveyspalveluista kehittämisasiantuntija Tuula Kiviniemi sekä vapaa-aikalautakunnasta varapuheenjohtaja Markku Tukiainen. Terveysliikuntasuunnitelman on työstänyt liikunnanohjaaja AMK Jenna Hiltunen. Terveysliikuntasuunnitelman tavoitteena on kehittää terveysliikunnan palveluyhteistyötä Kontiolahdella ja lisätä vähän liikuntaa harrastavien liikunta-aktiivisuutta. Painopisteinä ovat liikuntaneuvonnan kehittäminen sekä erityisesti lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen. Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat Kontiolahden strategiaan , Kontiolahden hyvinvointikertomukseen sekä Kontiolahden liikuntastrategiaan Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma pohjautuu myös Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuun Muutosta liikkeellä! Valtakunnallisiin yhteisiin linjauksiin terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 sekä Sosiaali- ja terveysministeriön esitteeseen Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. Terveysliikunnan edistämisessä pyritään vaikuttamaan yksilöiden käyttäytymiseen siten, että he liikkuisivat terveytensä kannalta riittävästi. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksissa liikunnan edistämiseksi kunnissa suositellaan, että kunnan oma liikunnanohjaus ja muu palvelutarjonta suunnitellaan niin, että se muodostaa yhdessä urheiluseurojen, liikuntayritysten ja muiden toimijoiden kanssa toimivan kokonaisuuden kunnan oman painopisteen ollessa terveys- ja erityisliikunnassa. Liikunta on kunnallinen peruspalvelu ja kuntalain (365/1995) ensimmäisen pykälän mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan (Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:3, 6). Myös liikuntalaki velvoittaa kuntaa järjestämään liikuntaa kuntansa asukkaille. Liikuntalain (1054/1998) tarkoituksena on muun muassa edistää liikuntaa sekä väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle paikallista ja alueellista yhteistyötä ja terveyttä edistävää liikuntaa kehittämällä, kansalaistoimintaa tukemalla, liikuntapaikkoja tarjoamalla sekä liikuntaa järjestämällä erityisryhmät huomioon ottaen. Terveydenhuoltolain 12 pykälän (1326/2010) mukaan kunnan on seurattava asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kunnan tehtävä on asettaa paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määrittää niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia terveys- ja hyvinvointiosoittimia. Kunnan eri toimialojen on myös tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Vuosittain kunnat ylläpitävät liikuntapalveluja yli 700 miljoonalla eurolla. Liikuntapaikkoja on yli , joista yli 70 % ovat kunnan omistamia ja ylläpitämiä. Kunnat ovatkin merkittäviä liikuntapalveluiden 4

5 tuottajia sekä toimintaedellytysten luojia. Kunnan liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan ja muun terveyttä edistävän fyysisen aktiivisuuden edistäminen tukemalla kuntalaisten liikkumista kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä, terveyttä edistävää liikuntaa sekä järjestämällä liikuntapaikkoja ja avustamalla kansalaistoimintaa. (Suomen Kuntaliitto 2013.) Viime vuosikymmenten aikana suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Suomalaisten liikuntatottumuksissa, kunnossa sekä painossa on tapahtunut suuria muutoksia. Vaikka vapaa-ajan liikuntamäärä on lisääntynyt, ovat työmatkaliikunta, työn fyysinen rasitus sekä yleinen arkiaktiivisuus vähentyneet. Nykyinen elämäntapamme ei kannusta liikkumiseen, vaan suosii fyysistä passiivisuutta, istumista ja ruutuaikaa. Nämä tekijät ovat osaltaan vaikuttaneet kunnon huonontumiseen sekä ylipainon lisääntymiseen. Ylipainoisella, huonokuntoisella sekä terveyden kannalta riittämättömästi liikkuvalla kuntalaisella on suurempi riski sairastua, joka siten tarkoittaa myös kasvavia sosiaali- ja terveyskustannuksia kunnalle. (Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:3, 7; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, 10.) Vastuu omasta hyvinvoinnista ja terveystottumuksista on kuitenkin viime kädessä kuntalaisella itsellään. Istumisen haitat sekä vähäisenkin liikkumisen hyödyt tulee tiedostaa, sillä kaikenlainen omatoiminen liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat merkityksellisiä liikuntalajista- ja muodosta riippumatta (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, 22 & 31). Liikunnan edistävistä vaikutuksista hyvinvointiin ja terveyteen on jo ollut pitkään vahvaa tutkimusnäyttöä. Liikunta on osa yksilön kokonaisvaltaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tärkeää turvalliselle ja terveelliselle kasvulle ja kehitykselle. Liikunnan avulla voidaan parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön terveyttä sekä parantaa tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa. Liikunnan rooli on merkittävä sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa sekä sen merkitykset mielenterveydelle ja elämänlaadulle ovat huomattavia. Väestön ikääntyessä ja entistä useamman iäkkään asuessa kotona laitoshoidon sijaan, liikunnan merkitys tulee vahvistumaan entisestään. Panostamalla liikunnan turvallisuuteen voidaan ennaltaehkäistä huomattavasti liikunnan aiheuttamia tapaturmia. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, ) 5

6 2 Terveysliikuntaa kaikille! Terveysliikunta tarkoittaa kaikkea sellaista liikuntaa, jonka on osoitettu vaikuttavan edullisesti terveyteen, eikä aiheuta terveydellisiä haittoja tai vaaroja (Vuori 2003, 27). Terveysliikuntaa on esimerkiksi 30 minuutin kävelylenkki, koti- ja pihatyöt, arkiliikunta ja portaiden nousut (UKK-instituutti 2011). Fyysisen kunnon tekijöitä, joilla on yhteyksiä fyysiseen toimintakyvyn ylläpitoon sekä terveyteen, kutsutaan terveyskunnoksi. Hyvä terveyskunto pitää sisällään esimerkiksi hyvän aerobisen-, motorisen-, ja tuki- ja liikuntaelimistön kunnon sekä sopivan painon ja vyötärönympäryksen. Myös yleinen terveys, esimerkiksi infektioiden vastustuskyky on osa hyvää terveyskuntoa. (Fogelholm, Vuori & Vasankari 2011, 73.) Terveysliikunnan tavoitteet painottuvatkin enemmän ihmisen toiminnallisuuteen, energiaaineenvaihduntaan, painonhallintaan sekä iloon ja virkistykseen, kuin ainoastaan fyysisen suorituskykyyn ja suorituksia sekä tavoitteita parantaviin tavoitteisiin (Vuori, Taimela & Kujala 2011, 525). 2.1 Terveysliikunnan suositukset Lasten ja nuorten liikunta Yleisesti eri suosituksissa lapsille ja nuorille päivittäiseksi liikunnan määräksi suositellaan vähintään yksi tunti, alle kouluikäisille vähintään kaksi tuntia. Liikunnan tulisi olla reipasta ja riittävän kuormittavaa, sekä omaehtoista että ohjattua. Kokonaisuudessaan terveytensä kannalta riittävästi lapsista ja nuorista liikkuu noin puolet. Alle kouluikäisten lasten osalta tutkimustuloksia on vähän, mutta tutkijoiden mukaan kolmanneksella 3-6 vuotiaista lapsista päivittäinen liikuntasuositus ei toteudu ja jo alle kolmivuotiaidenkin fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Luvut ovat huolestuttavia, sillä tutkimuksissa on osoitettu, että elämäntavat ja aktiivisuus alkavat urautua jo tässä vaiheessa ja liikkumaton elämäntapa vaikuttaa olevan erityisen pysyvää. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, 16.) 6

7 2.1.2 Työikäisten liikunta Suomalaisen terveysliikunnan yleissuosituksen mukaan aikuisen on liikuttava vähintään puoli tuntia yhtäjaksoisesti päivän aikana tai jaettuna useammalle jaksolle, jolloin liikunnan tulisi olla rasittavuudeltaan vähintään kohtalaista. Perinteiset kestävyysliikunnan muodot ovat sopivia liikunnan muotoja, joita voi toteuttaa erillisenä liikuntaharrastuksena tai osana muita toimintoja, kuten työmatkaliikuntana. Lisäksi terveysliikunnan suositukseen kuuluu lihasten voimaa vaativa liikunta vähintään kahdesti viikossa. UKK-instituutti on laatinut kuvallisen mallin, liikuntapiirakan terveysliikunnan esittämiseksi, varsinkin liikuntaneuvontaa varten. Vuonna 2009 UKK-instituutti julkaisi uuden, kehitetyn version liikuntapiirakasta (Kuvio 1.), jossa on kiteytettynä viikoittainen terveysliikuntasuositus vuotiaille. Suositusten mukaan kestävyyskuntoa tulisi harjoituttaa useana päivänä viikossa yhteensä vähintään kaksi tuntia ja kolmekymmentä minuuttia reippaasti tai yksi tunti ja viisitoista minuuttia rasittavasti. Viikon tavoite tulisi koostua vähintään kymmenen minuutin liikuntakerroista. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoituttaa vähintään kahtena kertana viikossa. Kuvio 1. Liikuntapiirakka (UKK-instituutti 2014) Vain runsas kymmenesosa työikäisistä liikkuu terveysliikunnan suositusten mukaisesti. Noin viidennes harjoittaa lihaskuntoaan riittävästi ja viikoittaisen minimimäärän kestävyysliikunnan osalta saavuttaa noin puolet. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, 17.) Terveyttä edistävän liikunnan avulla työhyvinvointia voidaan kehittää ja ylläpitää. Tarpeellista onkin tukea työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. (Fogelholm, Lindholm, Lusa, Miilunpalo, Moilanen, Paronen & Saarinen 2007, 5 & 101.) 7

8 2.1.3 Ikääntyneiden liikunta sekä muu soveltava liikunta UKK-instituutin yli 65-vuotiaiden liikuntasuositus on samankaltainen vuotiaiden liikuntasuosituksen kanssa. Yli 65-vuotiaiden liikuntasuositus korostaa lihasvoiman, tasapainon ja ketteryyden tärkeyttä ikääntyneille. Ikääntyvillä ihmisillä liikunnalla on suuri merkitys toiminta- ja liikkumiskyvyn säilyttämisessä. Säännöllisellä liikunnalla voidaan parantaa liikkumiskykyä ja vähentää riskiä kaatua, mikä on iäkkäiden yleisin tapaturma. Tärkeää onkin ennaltaehkäistä kaatumista tasapainoa ja fyysistä aktiivisuutta harjoittamalla, sillä moni iäkäs henkilö on vaarassa menettää itsenäisen toimintakykynsä tapaturman takia. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, 18.) Ikääntymisestä johtuvat muutokset kohdistuvat moniin elimiin ja elinjärjestelmiin, kuten luustoon, lihaksiin, niveliin, aisteihin, aineenvaihduntaan, mielialaan (Vuori 2002, 80). Liikunnalla ei voida estää vanhenemista, mutta sen avulla voidaan edistää onnistuvaa vanhuutta ja vähentää normaalista vanhenemisesta aiheutuvia seurauksia ja muutosten astetta. Sairauksista johtuvaa vanhenemista voidaan vähentää tai kokonaan ehkäistä liikunnan avulla. (Fogelholm, Vuori & Vasankari 2011, 89.) Niille ihmisille, joilla on pitkäaikaissairaus tai vamma, liikunnalla on tutkitusti erityisen suuri merkitys. Erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden tavoitteet ovat pääpiirteittäin samat kuin muillakin, vaikka soveltavassa liikunnassa korostuvat terveys ja toimintakyky. Vammaisurheilun ja erityisliikunnan ruohonjuuritason toimintaan osallistuminen voivat myös tukea henkilön yksilöllisiä kuntoutumistavoitteita. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, ) 8

9 3 Terveysliikunta Kontiolahdella Kontiolahdella on järjestetty terveysliikuntatoimintaa ja ohjattuja liikuntaryhmiä sekä toteutettu terveysliikuntahankkeita ja projekteja jo vuosien ajan. Kunnan liikuntatoimen lisäksi terveysliikuntaa järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut, kasvatus- ja opetuspalvelut, Joensuun seudun kansalaisopisto, seurakunta, yksityiset toimijat, paikalliset liikunta- ja urheiluseurat sekä muut yhdistykset. 3.1 Terveysliikuntaa ikäryhmittäin Kontiolahden strategiassa Kontiolahti on - ja kehittyy esitellään kunnan strategiset päämäärät, joista yksi on hyvinvoivat kuntalaiset. Tavoitteita tälle strategiselle päämäärälle ovat muun muassa laadukkaat, monipuoliset ja asiakaslähtöiset palvelut, ennaltaehkäisevän näkökulman huomioon ottaminen toiminnoissa sekä tiedottamisen oikea-aikaisuus Lapset ja nuoret Kontiolahden kunnan hyvinvointikertomuksen mukaan Kontiolahteen muuttavat perheet ovat lapsiperheitä, joten kunnan lapsiperhevoittoinen profiili jatkaa vahvana. Hyvinvointikertomuksen mukaan yläkouluikäisten lasten ja nuorten ylipaino on lisääntynyt. Kontiolahtelaisista oppilaista 16,1 prosenttia luokkalaisista ja 22,3 prosenttia lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi luokkalaisista oppilaista 17,4 prosenttia on ylipainoisia. Luvut on suurempia verrattuina koko Suomen samanikäisistä lapsiin ja nuoriin. Myös huoli lasten mielenterveydestä on kasvanut. Hyvinvointikertomuksen tulosten johdosta lapsiin suunnattua liikunnallista toimintaa on lisätty. Nuoria kannustetaan eri teemoin yhdessä muun muassa koulujen ja kouluterveydenhuollon kanssa terveellisten elämäntapojen piiriin ja tottumuksiin. Hyvinvointikertomuksessa kuntastrategian painopistealueena valtuustokaudella on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen (vanhemmuuden vahvistaminen). Hyvinvointikertomuksen 9

10 suunnitelmassa hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella esitellään muun muassa toimenpiteitä lasten ja nuorten ylipainon vähentämiseksi. Tavoitteita ovat liikunnan lisääminen monipuolisten lähiliikuntapaikkojen avulla sekä ylipainon vähentäminen ravitsemusneuvonnan, suositusten mukaisen päiväkoti- ja kouluruokailun avulla, THL:n suositusten mukaisten terveystarkastusten toteuttamisella sekä Neuvokas perhe mallin käyttöönotolla. Kontiolahden liikuntastrategiassa esitellään lasten ja nuorten terveyden edistämisen tavoitteiksi liikunnan lisäämistä lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastuksena, liikunnan terveysvaikutusten esille tuomista lapsille ja nuorille sekä maahanmuuttajalasten- ja nuorten liikunnallisen harrastustoiminnan kehittämisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimenpiteitä ovat lähiliikuntapaikkaverkoston kehittäminen, liikunnan ja terveystiedon tuntimäärien säilyttäminen ja terveysvalistuksen lisääminen kouluissa, urheiluseurojen tukeminen lasten ja nuorten liikunnan järjestäjänä, liikunnallisen kerhotoiminnan edistäminen sekä liikuntaryhmien ja koulutuksen järjestäminen maahanmuuttajalapsille ja nuorille. Kontiolahden liikuntapaikkasuunnitelmaa varten helmikuussa 2013 tehdyllä kyselyllä selvitettiin kontiolahtelaisten eniten harrastamat liikuntamuodot. Lapsista ja nuorista vastaajaryhmään kuuluivat 7. luokkalaiset ja lukion toisen vuoden opiskelijat. Yläkoululaiset ja lukiolaiset harrastivat eniten hiihtoa, laskettelua, kävelyä/lenkkeilyä, kuntosaliharjoittelua, uintia, pyöräilyä sekä joukkuelajeja. Väestön harrastamat liikuntalajit osoittavatkin sen, mitä liikuntapaikkoja käytetään sekä mitä liikuntapaikkoja jatkossa on syytä kehittää. Kyselyllä selvitettiin myös, millaisia liikuntapaikkoja kuntalaiset haluavat Kontiolahden kunnan alueelle. Yläkoululaiset ja lukiolaiset toivoivat eniten keilahallia ja uimahallia. Seuraavaksi toivotuimmat liikuntapaikat olivat pallo- ja urheilukenttä, kuntosalit, uimarannat, frisbeegolfrata ja moottoriurheilualue. Kontiolahden liikuntapaikkasuunnitelmassa on esiteltyinä myös Kontiolahden urheiluseurojen jäsenmäärät sekä alle 18-vuotiaiden jäsenien määrä. Alle 18-vuotiaita jäseniä urheiluseuroissa oli yhteensä 1339, joka on yli puolet seurojen kaikista yhteenlasketuista jäsenistä, joita on Organisoidun harrastamisen merkitys on suuri, sillä urheiluseuratoiminta koskettaa jäseniä liikunnan ja käytännön toiminnan lisäksi myös lisäämällä kuntalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä yhteisöllisyyttä. TUHAT-hanke Tukea harrastamiseen (TUHAT) -hanke on Pohjois-Karjalassa vuosien aikana toteutettava hanke, joka tukee lasten ja nuorten harrastamista sekä fyysistä aktiivisuutta. Tavoitteena on vähentää pohjoiskarjalaisten lasten ja nuorten fyysistä passiivisuutta kehittämällä alueen harrastustoimintaa ja lisäämällä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta niin koulupäivän aikana kuin vapaa-ajallakin. Hankkeen toimenpiteiden avulla edistetään pohjoiskarjalaisten lasten ja nuorten terveyttä ja ennaltaehkäistään ylipainoa. Kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset alakoulun 1. luokkalaiset ja yläkoulun 7.luokkalaiset. Kaikki kontiolahtelaiset koulut ovat hankkeessa mukana ja kehittävät vahvasti koulupäivän liikunnallistamista. (Pokali 2014.) 10

11 3.1.2 Työikäiset Kontiolahden kunnan liikuntastrategian mukaan työikäisten terveyden edistämisen tavoitteita ovat työikäisen väestön liikunta-aktiivisuuden lisääminen ja sen avulla työkyvyn ylläpito ja edistäminen. Lisäksi tavoitteena on poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen aikuisten kunto- ja terveysliikunnan toteutuksessa ja suunnittelussa. Toimenpiteitä ovat muun muassa uusien terveysliikuntahankkeiden käynnistäminen ja kunnan liikuntapalveluja koskevan markkinoinnin ja tiedottamisen tehostaminen. Kontiolahden Hyvinvointikertomuksen mukaan väestön sairastavuus Kelan sairastavuusindeksillä mitattuna on hyvä. Kelan sairastavuusindeksi kertoo kuinka tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen eri osaalueeseen: työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (18-64-vuotiaat), kuolleisuuteen ja lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Työterveyshuolto työskentelee työikäisten terveyden edistämiseksi. Työterveyshuollon tehtävänä on yhteistyössä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työhön liittyvien tapaturmien ja sairauksien ehkäisyä. Liikuntapaikkasuunnitelmaa varten tehdyssä kyselyssä selvitettiin kontiolahtelaisten eniten harrastamat liikuntamuodot. Aikuiset vastasivat kyselyyn kontiolahden kunnan internet-sivuilla, jonka kautta vastauksia saatiin yli 200 kuntalaiselta. Aikuisväestöstä suosituin harrastus on hiihto. Muita suosittuja liikuntamuotoja ovat kävely/lenkkeily ja kuntosaliharjoittelu. Toivotuin liikuntapaikka aikuisväestön vastaajista, oli uusi uimahalli, jonka todetaan olevan tärkeä liikuntapaikka. Aikuisväestöstä toivottiin myös pyöräily- ja kävelytieverkoston parantamista, hiihtolatuverkoston kehittämistä ja uusia kuntosaleja Ikäihmiset Vuonna 2013 yli 64-vuotiaiden osuus kunnan kokonaisväestömäärästä on Tilastokeskuksen mukaan noin 13 %. Luku on pienin verratessa esimerkiksi muihin Joensuun seutukuntiin. Yli 64-vuotiaiden osuus koko Suomen väestöstä on 20 %. Kontiolahden Hyvinvointikertomuksen tuloksista voidaan havaita, että verratessa perusterveydenhuollon koko kunnan kaikkia lääkärikäyntejä 1000 asukasta kohti sekä yli 65- vuotiaiden lääkärikäyntejä 1000 asukasta kohti, suuri määrä lääkäripalveluista 11

12 kohdentuu yli 60 vuotiaisiin. Ikäihmisten liikunnan tavoitteena on liikkumis- ja toimintakyvyn säilyttäminen, joilla on vahva vaikutus itsenäisyyden säilyttämisessä sekä kotona asumisessa. Kontiolahden hyvinvointikertomuksen mukaan kotona asumista on pyritty tukemaan ennaltaehkäisevillä kotikäynneillä sekä toimivalla avoterveydenhuollolla. Kontiolahden liikuntastrategian erityisryhmien tavoitteita strategiakaudella ovat ikääntyneiden elämänlaadun parantaminen liikunnan avulla sekä erityisryhmien liikuntapalvelujen lisääminen. Toimenpiteitä ovat esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioon ottaminen liikuntapaikkojen peruskorjauksessa ja rakentamisessa, liikunnallisen koulutuksen järjestäminen erityisryhmien liikuntaa ohjaaville työntekijöille sekä erityisryhmien liikuntaa edistävien hankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen. 3.2 Terveysliikunnan palvelut Kontiolahdella Kontiolahden kunnan liikuntapalvelut Kontiolahden kunnan liikuntapalveluiden vastuuhenkilönä toimii vapaa-aikapäällikkö. Lisäksi kunnalla työskentelee liikunnanohjaaja, joka vastaa erityisliikuntaryhmien, liikuntaleirien ja uimakoulujen ohjaamisesta. Kesäisin kunnalle palkataan määräaikaisia uimaopettajia sekä leiriohjaajia. Liikuntahallilla työskentelee iltavahtimestari sekä talvikaudella määräaikaisia työntekijöitä palkataan kuntosaleille. Ulkoliikunta-alueet ja -paikat ovat liikuntapaikkamestarin vastuulla, sekä vakituisia liikuntapaikkahoitajia on neljä ja yksi puolipäiväinen liikuntapaikkahoitaja. Tarpeen mukaan määräaikaisia liikuntapaikkahoitajia palkataan määrärahojen puitteissa. (Kontiolahden kunta 2006, 14.) Lisäksi vapaaaikapalveluissa työskentelee yksi kanslisti, joka hoitaa myös liikuntapalveluihin liittyviä töitä. Vapaa-aikalautakunta päättää vuosittain liikuntapaikkojen kunnossapidosta, jonka toteuttaa sopimuksella kunnan tekninen toimi. Kontiolahti tarjoaa kuntalaisille laadukkaita ja nykyaikaisia liikuntapaikkoja (Kontiolahden kunta 2006, 12). Kontiolahdella on yhteensä 114 liikuntapaikkaa, joista Kontiolahden kirkonkylällä on 26, Kontioniemessä 10, Lehmossa 17, Kylmäojalla 5, Onttolassa 7, Puntarikoskella 2, Kunnasniemessä 3, Jakokoskella 5, Paiholassa 6, Mönnissä 5, Selkiellä 8, Kulhossa/ Iiksellä 7, Varparannalla 8 ja Venejoella/ Rantakylässä/ Herajärvellä 5. (Kontiolahden kunta 2013, 32 43). Kontiolahden kunnalle on valmistunut syksyllä 2013 liikuntapaikkasuunnitelma , joka suuntaa Kontiolahden liikuntaolosuhteiden ja -palvelujen kehittämiseen vuosille (Kontiolahden kunta 2013, 4). Liikuntapaikkasuunnitelmassa ovat päivitetyt tiedot Kontiolahden kunnan alueella olevista liikuntapaikoista. Lisäksi kunnalle on tehty Kontiolahden kunnan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma Aikuisväestöä terveysliikunnan pariin on saatu erilaisten hankkeiden myötä, joita ovat olleet Puhtia Päiviin, Lähiliikunnasta Viihtyvyyttä ja Hyvinvointia Kylille. (Kontiolahden kunta 2006, 10.) Kontiolahti on ollut mukana myös maahanmuuttajien kotiuttamiseen liikunnan avulla liittyvässä hankkeessa sekä ampumahiihtoon liittyvässä elixir-hankkeessa. Tällä hetkellä Kontiolahden vapaa-aikatoimi on mukana esimerkiksi Tukea harrastamiseen (TUHAT) hankkeessa. Muuta yhteistyötä tehdään kansanterveyden keskuksen, Pohjois-Karjalan Liikunta ry: n ja Joensuun kaupungin kanssa esimerkiksi liikuntapaikkojenhoitoon ja kilpaurheiluun liittyvissä asioissa. 12

13 3.2.2 Tiedottaminen Kontiolahden kunta julkaisee kerran vuodessa päivitetyn Soveltavan ja terveysliikunnan kalenterin, johon on koottu Kontiolahden alueella eri toimijoiden järjestämät soveltavan ja terveysliikunnan ohjatut ryhmät ja palvelut. Kalenteria jaetaan kunnan eri toimipisteissä sekä muissa kunnan yhteistyötahojen toimipisteissä. Kalenteri on myös Kontiolahden internet-sivuilla. Kahdesti vuodessa ilmestyvässä Kontiolahti Uutiset- lehdessä tiedotetaan myös terveysliikuntaan liittyvistä palveluista. Kontiolahti uutiset jaetaan jokaiseen talouteen kunnan alueella. Lisäksi Kontiolahdella on käytössään menoksi.fi kalenteri, jossa liikunnan ryhmistä tiedotetaan Kasvatus- ja koulutuspalvelut Kontiolahden kunnan perusopetuksen opetussuunnitelman 2011 mukaan liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Tarkoituksena on myös ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetuksella tarjotaan oppilaalle sellaisia kokemuksia, tietoa ja taitoja, jonka pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Opetussuunnitelman puitteissa peruskoulun liikuntatoiminnasta vastaavat pääpiirteittäin luokanopettajat ja liikunnanopettajat. Tukea harrastamiseen (TUHAT) -hanke on Pohjois-Karjalassa vuosien aikana toteutettava hanke, joka tukee lasten ja nuorten harrastamista sekä fyysistä aktiivisuutta. Kaikki kontiolahtelaiset koulut ovat hankkeessa mukana ja kehittävät vahvasti koulupäivän liikunnallistamista. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa tehtävänä on lapsen hyvinvoinnin edistäminen. Toiminnassa toteutetaan lapsen oikeutta vapaa-aikaan, leikkiin ja kulttuuriin. Aamu- ja iltapäivätoiminta toteutetaan pääosin ostopalveluna Kontiolahden 4H-yhdistykseltä Sosiaali- ja terveyspalvelut Joensuu, Kontiolahti ja Outokumpu muodostavat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen. Joensuu on palvelujen tuottaja ja Kontiolahti sekä Outokumpu palvelujen tilaajia. Yhteistoimintaalueella palveluja tuottavat terveyspalveluiden yksiköt kuten terveysasemat, sosiaalipalveluiden yksiköt esimerkiksi aikuissosiaalityö sekä hoito- ja hoivapalveluissa asumispalveluyksiköt. Yhteistyötä vapaaaikapalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa tehdään esimerkiksi liikuntaneuvonta.fi palvelun kanssa. Kontiolahden kunnan liikunnanohjaaja tekee myös yhteistyötä fysioterapeuttien, diabeteshoitajien, mielenterveyspalvelujen ja vammaispalvelujen kanssa Nuoriso- ja kulttuuripalvelut Kontiolahden nuorisopalvelut tehtävänä on tukea nuorten kasvua, aktiivista kansalaisuutta, itsenäistymistä ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa elinoloja. Kontiolahden nuorisostrategian toiminnallisia tavoitteita kaudelle ovat muun muassa lasten ja nuorten omatoimisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä aktiivisen vanhemmuuden tukeminen. Nuorisopalvelut järjestävät esimerkiksi leirejä, retkiä ja tapahtumia, joissa on liikunnallista toimintaa. Kulttuuripalveluiden toiminnan painopisteenä ovat kulttuurin välittäminen, markkinointi ja tuottaminen sekä monimuotoisen kulttuuritoiminnan edistäminen. Joensuun seudun kansalaisopistossa ja kulttuuripalveluiden lyhytkursseilla voi harrastaa tanssia. Teatteri-ilmaisua ja draamakasvatusta toteutetaan kouluissa, päiväkodeissa ja seutuopiston lasten- ja nuorten teatteriryhmissä. 13

14 3.2.6 Kontiolahden Seurakunta Kontiolahden seurakunta järjestää kaikenikäisille liikunnallista toimintaa, esimerkiksi lapsille, nuorille ja lapsiperheille leirejä, tapahtumia, sekä kiipeily-, liikunta- ja pelikerhoja Liikunta- ja urheiluseurat, yhdistykset ja yksityiset yritykset Vuonna 2013 Kontiolahden kunnassa toimii 18 urheiluseuraa, joissa kaikissa on yhteensä jäsentä. Suurimpia seuroja ovat salibandyseura Lehmo Balls 96 ry, hiihto- ja ampumahiihtoseura Kontiolahden Urheilijat ry, ratsastusseura Pohjois- Karjalan Urheiluratsastajat ry, jalkapalloseura Lehmon Pallo -77 ry ja jääkiekkoseura Kontiolahden Kajastus ry. (Kontiolahden kunta 2013, 11.) Vuonna 2013 Kontiolahden kunta jakoi seuroille perusavustuksia euroa sekä koulutusavustuksia euroa. Lisäksi stipendejä jaettiin euroa, liikuntapaikkojen ylläpitoon ja vuokriin sekä liikuntapaikkojen rakentamiseen, peruskorjaukseen ja kalustoon euroa. (Käyttötalous kohteittain 2013.) Kontiolahden kunta tekee yhteistyötä seurojen kanssa jakamalla seuroille salivuoroja, sekä olemalla mukana esimerkiksi seurojen järjestämissä tapahtumissa. Liikuntastrategiaan on eritelty tavoitteiksi Kontiolahden kunnan ja urheiluseurojen ja muiden yhdistysten väliselle yhteistyölle urheiluseurojen toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen, yhteistyön kehittäminen seurojen ja liikuntapalveluiden kesken sekä seurojen ohjaaja- ja toimihenkilökoulutuksen tukeminen. Toimenpiteiksi liikuntastrategiassa on esitetty urheiluseura-avustusten säilyttäminen vähintään entisellä tasolla, toiminta- ja asiantuntija-avun antaminen seuroille, seuratapaamisten järjestäminen kaksi kertaa vuodessa sekä koulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyössä seurojen kanssa. (Kontiolahden kunta 2006, 15.) Vuonna 2006 toimintansa aloittanut Joensuun seudun kansalaisopisto vastaa kansalais-opistotoiminnan järjestämisestä Kontiolahdessa sekä muissa Joensuun seudun kunnissa. Liikunnan osalta kansalaisopiston painopiste on kunto- ja terveysliikunnassa. Joensuun seudun kansalaisopisto järjestää työikäisille ja ikääntyneille lukukausittain useita eri liikuntakursseja Kontiolahdessa. (Kontiolahden kunta 2006, 15.) Kontiolahden kunnan liikuntatoimi järjestää pääosin soveltavan liikunnan ryhmiä, joten ohjattua terveysliikuntaa järjestää suurilta osin kansalaisopisto. Kontiolahdella toimii yhteensä 14 kyläyhdistystä, joilla on aktiivista kylätoimintaa (Kontiolahti 2014). Osalla kyläyhdistyksistä on myös liikuntatoimintaa, kuten kuntosalivuoroja. Kontiolahden 4Hyhdistyksen tarkoituksena on 4H-nuorisotyön avulla esimerkiksi tukea nuorten terveitä elämäntapoja, kestävän kehityksen kunnioittamista sekä kansainvälistymistä ja edistää nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia. 4H-yhdistys järjestää muun muassa kerhoja, tapahtumia ja retkiä, joissa on liikunnallista toimintaa. Kontiolahdella on myös yksityisiä yrittäjiä, jotka järjestävät terveysliikunnan palveluja. 14

15 4 Terveysliikunnan nykytilan kartoitus Kontiolahden kunnan terveysliikunnan nykytilaa on analysoitu terveysliikuntasuunnitelman ohjausryhmän kokouksissa, terveysliikuntasuunnitelman yhteistyötilaisuudessa sekä haastatteluin, puhelimitse ja sähköpostitse eri yhteistyötahojen kanssa. Terveysliikunnan tilaa analysoitiin kolmen eri aihe-alueen mukaan, joita olivat lasten ja nuorten terveysliikunta Kontiolahdella, liikuntaneuvonta Kontiolahdella ja terveysliikunnan palveluyhteistyö Kontiolahdella. Näistä kolmesta aihe-alueesta on tehty analyysi Kontiolahden kunnan terveysliikunnasta, joka on esitelty taulukossa 1. Hyvää tällä hetkellä liikuntapaikat, jotka ovat hyvässä kunnossa koulujen kerhotoimintaan on resursseja Kirkonkylällä on liikuntatarjontaa järjestäjätahoja on useita liikuntaneuvontaa on ja se perustuu, tuoreimpiin, todennetusti toimiviin muutosteorioihin ja motivoivaan haastatteluun. kunnan liikuntatoimi tekee yhteistyötä fysioterapeuttien, diabeteshoitajien, mielenterveyspuolen ja vammaispuolen kanssa virkeä vertaisohjaajatoiminta Heikkoa tällä hetkellä kylien eriarvoisuus esimerkiksi liikuntapaikoissa ja välineissä aktiivisten toimijoiden puute Kirkonkylän urheilukenttä huonossa kunnossa leikki-ikäisille 4-6- vuotiaille vähän toimintaa sisäliikuntatilojen puute liikuntaneuvontaan liittyvä lähetekäytäntö ei ole juurtunut osaksi terveydenhoitotyötä ja jää muiden töiden jalkoihin asiakkaita tulee liikuntaneuvontapalveluun Kontiolahdelta vähäisesti kunnan liikuntatoimi tekee vähemmän yhteistyötä muun terveyspuolen kanssa o esimerkiksi työikäiset ylipainoiset vähän liikkuvat eivät välttämättä tavoita liikuntaneuvontaa ja tälle kohderyhmälle on vähän järjestettyä liikuntatoimintaa Halutaan lähteä kehittämään monipuolisia liikuntakerhoja frisbeegolfratoja sekä kuntorastipisteitä lisää salivuorojen jakaminen tasapuolisesti luontoliikunnan kehittäminen, retkeilypolkujen merkitseminen palveluista tiedottaminen, kunta koordinoijaksi menoksi.fi hyödyntäminen koulutusta ohjaajille 15

16 tiloja nuorille ohjaajapankin luominen paikallisten toimijoiden tukeminen läheteyhteistyötä terveystoimen kanssa liikuntaneuvontaan liittyen myös kunnan liikunnanohjaajan kautta tehtävää liikuntaneuvontaa mahdollista jatkaa/lisätä yhteistyö toimialojen välillä ketjussa iso vastuu asiakkaalla itsellä ohjautua omatoimisesti terveysliikunnan palveluketju aloitettava aina alusta kunnan puolella ohjausta tarvitaan, jotta saadaan vähäisetkin resurssit oikeasti käyttöön kunnan johdosta painopisteenä panostaa ennaltaehkäisevään liikuntaan työikäisille lisää liikuntaa, esimerkiksi kyläyhdistykset toiminnan tarjoajana? vertaisohjaajatoimintaa voisi kehittää kouluttamalla vertaisohjaajia myös sivukylille Taulukko 1. Analyysi Kontiolahden terveysliikunnasta 16

17 5 Terveysliikunnan toimenpidesuunnitelma 5.1 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Tavoite Toimenpiteet Vastuutaho Arviointi/Seuranta Liikunta-aktiivisuuden lisääminen & ylipainon ennaltaehkäisy ja vähentäminen Vanhemmuuden vahvistaminen, lasten ja perheiden liikunnallisen ja aktiivisen elämäntavan edistäminen Ohjaajien ammatillisen osaamisen parantaminen Liikuntamahdollisuuksien ja omatoimisen liikunnan edistäminen Liikuntamahdollisuuksista tiedottaminen Koulupäivän liikunnallistaminen Matalan kynnyksen ryhmät ja monipuoliset liikuntakerhot ja ryhmät Leikki-ikäisille lisää toimintaa Perheliikunnan tukeminen Liikuntaneuvonta Avustusta ohjaajien koulutukseen, sekä koulutuksen järjestäminen paikkakunnalla Lähiliikuntapaikkaverkoston kehittäminen Kylien eriarvoisuuden pienentäminen Oma lasten ja nuorten liikunnan kalenteri Koulujen Wilma- järjestelmän hyödyntäminen Menoksi.fi: n hyödyntäminen Liikuntapaikoista tiedottaminen Kontiolahti Uutiset- lehdessä terveysliikunnan palveluista tiedottaminen Liikuntatoimi yhteistyössä koulutoimen TUHAThankkeen, liikuntaseurojen yhdistysten ja nuorisotoimen kanssa Liikuntatoimi yhteistyössä nuorisotoimen, liikuntaseurojen, yhdistysten ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa Liikuntatoimi yhteistyössä liikuntaseurojen ja yhdistysten kanssa Liikuntatoimi yhteistyössä tekninen toimen ja liikuntaseurojen kanssa Liikuntatoimi yhteistyössä liikuntaseurojen, Joensuun seudun kansalaisopiston ja muiden yhdistysten kanssa Vastuu terveysliikuntasuunnitelman toteutumisesta vapaaaikalautakunnalla. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista tarkastellaan kerran vuodessa seurantapalaverissa, jossa tarkastellaan hyvinvointikertomuksen, kuntalaiskyselyiden, kouluterveyskyselyjen, liikuntapaikkojen käyttäjätilastoja, TUHAThankkeen vaikuttavuustutkimusta sekä muiden tutkimusten tuloksia terveysliikuntaan liittyen. Tutkimuksista tarkastellaan esimerkiksi liikunnallista aktiivisuutta, harrastuneisuutta sekä ylipainoisten lasten ja nuorten osuutta saman ikäisestä väestöstä. Vapaa-aikapalvelun vuosittaisessa toimintakertomuksessa raportoidaan terveysliikuntasuunnitelman osalta hyväksyttyjen toimenpiteiden toteutumista kunnanhallitukselle ja valtuustolle. 17

18 5.2 Työikäisten terveyden, vapaa-ajan toiminnan ja työhyvinvoinnin tukeminen sekä edistäminen Tavoite Toimenpiteet Vastuutaho Arviointi/Seuranta Vähän liikkuvien aktivointi harrastamaan liikuntaa Liikuntaneuvonnan kehittäminen Omatoimisten liikuntapaikkojen tukeminen Liikuntamahdollisuuksista tiedottaminen Matalan kynnyksen ryhmät aloitteleville liikkujille ylipainoisten liikuntaryhmä Liikuntaneuvonta Kyläyhdistysten jäsenten hyödyntäminen ohjaajiksi Työnantajien tukemat liikunta- ja kulttuurisetelit Liikuntaneuvonta.fi palvelun läheteyhteistyön kehittäminen liikuntatoimen, sosiaali- ja terveyspuolen sekä palvelun tarjoajien kanssa Lähiliikuntapaikkojen ja kevyen liikenteen väylien rakentaminen ja kunnossapito Liikuntapaikkakarttojen hyödyntäminen Kuntoreitit Omat sivut terveysliikunnalle kunnan internet-sivuille Soveltavan ja terveysliikunnan kalenteri Liikuntatarjonnasta tiedottaminen kampanjoiden ja tapahtumien yhteydessä Kontiolahti Uutisetlehdessä terveysliikunnan palveluista tiedottaminen Liikuntatoimi yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen, Joensuun seudun kansalaisopiston liikuntaseurojen ja yksityisten palveluntarjoajien kanssa Liikuntatoimi yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa Liikuntatoimi yhteistyössä tekninen toimen kanssa Liikuntatoimi Vastuu terveysliikuntasuunnitelman toteutumisesta vapaaaikalautakunnalla. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista tarkastellaan kerran vuodessa seurantapalaverissa, jossa tarkastellaan hyvinvointikertomuksen, kuntalaiskyselyiden, liikuntapaikkojen ja liikuntaneuvonta.fi käyttäjätilastoja, sekä muiden tutkimusten tuloksia terveysliikuntaan liittyen. Tutkimuksista tarkastellaan esimerkiksi liikunnallista aktiivisuutta, harrastuneisuutta sekä kuntalaisten sairastavuutta ja lääkärikäyntien määrää. Vapaa-aikapalvelun vuosittaisessa toimintakertomuksessa raportoidaan terveysliikuntasuunnitelman osalta hyväksyttyjen toimenpiteiden toteutumista kunnanhallitukselle ja valtuustolle. 18

19 5.3 Ikääntyneiden toimintakyvyn ja terveyden ylläpito sekä itsenäisen selviytymisen tukeminen Tavoite Toimenpiteet Vastuutaho Arviointi/Seuranta Itsenäisen selviytymisen ja terveyden sekä toimintakyvyn tukeminen Toimintakyvyn lisääminen ja ylläpitäminen monipuolisen liikuntatarjonnan avulla Omatoimisen liikunnan tukeminen Voimaharjoittelu- ja tasapainoryhmät Yksilöllisyyden huomioiminen ohjauksessa Liikuntaneuvonta Kuntoutumista edistävä toimintatapa Monipuoliset vesi-, kuntosali ja ryhmäliikuntatoiminta Matalan kynnyksen ryhmät aloitteleville liikkujille Vertaisohjaajatoiminnan kehittäminen kouluttamalla ohjaajia sivukylille Liikuntapalveluista tiedottaminen Esteettömät ja turvalliset liikkumisreitit liikuntapaikkojen ja palvelutalojen läheisyydessä Lähipalveluiden saavutettavuus Liikuntatoimi Sosiaali- ja terveystoimi Liikuntatoimi Sosiaali- ja terveystoimi Liikunta- ja urheiluseurat Joensuun seudun kansalaisopisto Eläkeläisjärjestöt ja muut yhdistykset Liikuntatoimi Tekninen toimi Vastuu terveysliikuntasuunnitelman toteutumisesta vapaa-aikalautakunnalla. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista tarkastellaan kerran vuodessa seurantapalaverissa, jossa tarkastellaan hyvinvointikertomuksen, kuntalaiskyselyiden, liikuntapaikkojen ja liikuntaneuvonta.fi käyttäjätilastoja, sekä muiden tutkimusten tuloksia terveysliikuntaan liittyen. Tutkimuksista tarkastellaan esimerkiksi liikunnallista aktiivisuutta, harrastuneisuutta sekä kuntalaisten sairastavuutta ja lääkärikäyntien määrää. Vapaa-aikapalvelun vuosittaisessa toimintakertomuksessa raportoidaan terveysliikuntasuunnitelman osalta hyväksyttyjen toimenpiteiden toteutumista kunnanhallitukselle ja valtuustolle. 19

20 5.4 Terveysliikunnan palveluyhteistyö Hyvinvointia ja terveyttä edistävää liikuntaa toteuttavat ja kehittävät monet eri toimijat, useilla eri hallinnonaloilla. Yhteistyötä ja kumppanuutta on tärkeää laajentaa eri ministeriöiden ja niiden alaisten laitosten ja virastojen, kuntien, järjestöjen, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien kesken. Monipuolisella hallinto-, organisaatio- ja ammattirajat ylittävättä suunnittelulla ja rakenteellisella yhteistyöllä voidaan edistää fyysistä aktiivisuutta kokonaisvaltaisesti. Paikallistasolla tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä ja liikunnan edistäminen tulee yhdistää osaksi laajempia asiakokonaisuuksia, kuten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, olosuhteiden, koulutuksen ja työelämän kehittämistä sekä nuorisotyötä. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, 12.) Tavoitteet: Poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen terveysliikunnan suunnittelussa ja toteutuksessa Toimenpiteet: Tiedottamisen kehittäminen Soveltavan ja terveysliikunnan kalenteri Lasten ja nuorten liikunnan kalenteri Kunnan rooli liikuntatoiminnan ohjaajana Terveysliikunnan nettisivut Mallia kaavioihin 1-3 on otettu Heinolassa jyrää terveysliikuntahankkeen kuvauksesta. Terveysliikunnan palveluyhteistyö Liikuntatoimi Sosiaali- ja terveystoimi Tekninen toimi Koulutoimi Nuorisotoimi Kontiolahden kunta (ohjaa toimintaa) Yksityiset toimijat Liikunta- ja muut järjestöt Pohjois- Karjalan Liikunta ry Joensuun seudun kansalaisopisto (suunnittelee ja toteuttaa) Kaavio 1. Terveysliikunnan palveluyhteistyö 20

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Ulla Silventoinen, OKT-vastuualue, PSAVI

Ulla Silventoinen, OKT-vastuualue, PSAVI 1.12.2014 1 Tulevaisuusselonteko, VNK 18/2013 Terveelliset elintavat ja terveyden ylläpito ovat olennaisia hyvinvoinnin edellytyksiä. Erityinen tulevaisuuden huoli on liikkumaton elämäntapa, joka heikentää

Lisätiedot

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA?

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? KUUSAMON STRATEGIA 2021 VISIO Kaikkien aikojen Kuusamo, elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen pohjolan luontopääkaupunki

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Vapaa-aikapalvelut 19.10.2015 PL 50 21531 PAIMIO LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Tytti Määttä

Kommenttipuheenvuoro. Tytti Määttä Kommenttipuheenvuoro Tytti Määttä 11.11.2015 Tulevaisuuden kunta? Kunnallinen itsehallinto on kansalaisten itsehallintoa omassa kotikunnassaan. Kunta on yhtä vahva kuin sen jäsenet. Hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Sivistyslautakunta halusi Kohtaan 6.4. lisättävän Kajoon lähiliikuntapaikkojen toiminnan suunnittelu vuoden 2015 aikana.

Sivistyslautakunta halusi Kohtaan 6.4. lisättävän Kajoon lähiliikuntapaikkojen toiminnan suunnittelu vuoden 2015 aikana. Sivistyslautakunta 6 27.01.2015 Sivistyslautakunta 10 24.02.2015 Kunnanhallitus 75 16.03.2015 Liikuntastrategia 2015-2017 Sivltk 6 Liikunta-vap.ajanohjaaja Juuan kunnan liikuntastrategian luonnos vuosille

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Heli Starck ja Mika Simonen Toukokuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Aikuisliikunta seuroissa. Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015

Aikuisliikunta seuroissa. Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015 Aikuisliikunta seuroissa Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015 Kyselyyn vastanneet Vastanneita kaikilta alueilta, yhteensä 276 kpl Suurin jäsenmäärä vastanneiden edustamissa seuroissa Millaista

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA KUNTA: Leppävirta PVM: 12.1.2017 LUONNOS YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENET Satu Portimo, personal trainer Terho Happonen, Leppävirran Viri Riitta Räisänen, Varkauden seudun

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

HEINOLAN STRATEGIA /HYVINVOINTIOHJELMA Pohjarakennelmia ja taustaa:

HEINOLAN STRATEGIA /HYVINVOINTIOHJELMA Pohjarakennelmia ja taustaa: HEINOLAN STRATEGIA /HYVINVOINTIOHJELMA Pohjarakennelmia ja taustaa: - www. Resurssiviisasheinola.fi /HYVINVOINTIOHJELMA, INTRAN TYÖTILA - 15.2. henkilökunnan ajatuksia hyvinvoinnista - 25.2. kuntalaisnäkökulmaa

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

Juuan kunnan liikuntastrategia

Juuan kunnan liikuntastrategia Juuan kunnan liikuntastrategia 2015-2017 Strateginen päämäärä: Liikunnan merkityksen kasvattaminen osana kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä 1. Kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden lisääminen

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari 8.2.2017 Johtaja Kristiina Poikajärvi Lapin aluehallintovirasto 1 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomat 65 ja 75 vuotta täyttäneet Lapissa ja koko maassa

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA 12.10.2016 Kuntalaisten mielipiteiden huomiointi Kiteen kuntakysely: Mitkä seikat vaikuttavat liikunnan

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 44,84 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku 3.12.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvonnan

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa Liikkuva koulu Lappeenranta Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla 3.2.2016 rehtori Ville Laivamaa Liikkuva Lappeen päiväkotikoulu Lappeen päiväkotikoulussa on varhaiskasvatuksen piirissä

Lisätiedot

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Kesäkuu 2014 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot