Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma 2015-2020"

Transkriptio

1 Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma

2 Julkaisija Kontiolahden kunta Vapaa-aikatoimi 12/2014 Tekijä Jenna Hiltunen, liikunnanohjaaja AMK Ohjausryhmä Veijo Sallinen, vapaa-aikapäällikkö, Kontiolahden kunta Tuula Kiviniemi, sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisasiantuntija, Joensuun kaupunki Markku Tukiainen, vapaa-aikalautakunnan varapuheenjohtaja, Kontiolahden kunta

3 Sisällys 1 Johdanto Terveysliikuntaa kaikille! Terveysliikunnan suositukset Lasten ja nuorten liikunta Työikäisten liikunta Ikääntyneiden liikunta sekä muu soveltava liikunta Terveysliikunta Kontiolahdella Terveysliikuntaa ikäryhmittäin Lapset ja nuoret Työikäiset Ikäihmiset Terveysliikunnan palvelut Kontiolahdella Kontiolahden kunnan liikuntapalvelut Tiedottaminen Kasvatus- ja koulutuspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Nuoriso- ja kulttuuripalvelut Kontiolahden Seurakunta Liikunta- ja urheiluseurat, yhdistykset ja yksityiset yritykset Terveysliikunnan nykytilan kartoitus Terveysliikunnan toimenpidesuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Työikäisten terveyden, vapaa-ajan toiminnan ja työkyvyn tukeminen sekä edistäminen Ikääntyneiden toimintakyvyn ja terveyden ylläpito sekä itsenäisen selviytymisen tukeminen Terveysliikunnan palveluyhteistyö Liikuntaneuvonta Lähteet

4 1 Johdanto Keskellä Pohjois-Karjalaa sijaitseva Kontiolahti on vuonna 1873 perustettu yli asukkaan kasvava kunta Joensuun pohjoisena naapurina. Kontiolahdessa on monipuoliset liikunnanharrastamismahdollisuudet ja suuri osa kontiolahtelaisista liikkuu omatoimisesti perheen tai ystävien seurassa. Tärkeimpiä ohjatun liikunnan järjestäjiä ovat Joensuun seudun kansalaisopisto ja urheiluseurat. Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelman laadinta käynnistyi keväällä 2014, jolloin perustettiin ohjausryhmä suunnitelman työstämistä varten. Ohjausryhmään kuuluivat vapaa-aikatoimesta Kontiolahden vapaa-aikapäällikkö Veijo Sallinen, sosiaali- ja terveyspalveluista kehittämisasiantuntija Tuula Kiviniemi sekä vapaa-aikalautakunnasta varapuheenjohtaja Markku Tukiainen. Terveysliikuntasuunnitelman on työstänyt liikunnanohjaaja AMK Jenna Hiltunen. Terveysliikuntasuunnitelman tavoitteena on kehittää terveysliikunnan palveluyhteistyötä Kontiolahdella ja lisätä vähän liikuntaa harrastavien liikunta-aktiivisuutta. Painopisteinä ovat liikuntaneuvonnan kehittäminen sekä erityisesti lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen. Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat Kontiolahden strategiaan , Kontiolahden hyvinvointikertomukseen sekä Kontiolahden liikuntastrategiaan Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma pohjautuu myös Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuun Muutosta liikkeellä! Valtakunnallisiin yhteisiin linjauksiin terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 sekä Sosiaali- ja terveysministeriön esitteeseen Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. Terveysliikunnan edistämisessä pyritään vaikuttamaan yksilöiden käyttäytymiseen siten, että he liikkuisivat terveytensä kannalta riittävästi. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksissa liikunnan edistämiseksi kunnissa suositellaan, että kunnan oma liikunnanohjaus ja muu palvelutarjonta suunnitellaan niin, että se muodostaa yhdessä urheiluseurojen, liikuntayritysten ja muiden toimijoiden kanssa toimivan kokonaisuuden kunnan oman painopisteen ollessa terveys- ja erityisliikunnassa. Liikunta on kunnallinen peruspalvelu ja kuntalain (365/1995) ensimmäisen pykälän mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan (Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:3, 6). Myös liikuntalaki velvoittaa kuntaa järjestämään liikuntaa kuntansa asukkaille. Liikuntalain (1054/1998) tarkoituksena on muun muassa edistää liikuntaa sekä väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle paikallista ja alueellista yhteistyötä ja terveyttä edistävää liikuntaa kehittämällä, kansalaistoimintaa tukemalla, liikuntapaikkoja tarjoamalla sekä liikuntaa järjestämällä erityisryhmät huomioon ottaen. Terveydenhuoltolain 12 pykälän (1326/2010) mukaan kunnan on seurattava asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kunnan tehtävä on asettaa paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määrittää niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia terveys- ja hyvinvointiosoittimia. Kunnan eri toimialojen on myös tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Vuosittain kunnat ylläpitävät liikuntapalveluja yli 700 miljoonalla eurolla. Liikuntapaikkoja on yli , joista yli 70 % ovat kunnan omistamia ja ylläpitämiä. Kunnat ovatkin merkittäviä liikuntapalveluiden 4

5 tuottajia sekä toimintaedellytysten luojia. Kunnan liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan ja muun terveyttä edistävän fyysisen aktiivisuuden edistäminen tukemalla kuntalaisten liikkumista kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä, terveyttä edistävää liikuntaa sekä järjestämällä liikuntapaikkoja ja avustamalla kansalaistoimintaa. (Suomen Kuntaliitto 2013.) Viime vuosikymmenten aikana suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Suomalaisten liikuntatottumuksissa, kunnossa sekä painossa on tapahtunut suuria muutoksia. Vaikka vapaa-ajan liikuntamäärä on lisääntynyt, ovat työmatkaliikunta, työn fyysinen rasitus sekä yleinen arkiaktiivisuus vähentyneet. Nykyinen elämäntapamme ei kannusta liikkumiseen, vaan suosii fyysistä passiivisuutta, istumista ja ruutuaikaa. Nämä tekijät ovat osaltaan vaikuttaneet kunnon huonontumiseen sekä ylipainon lisääntymiseen. Ylipainoisella, huonokuntoisella sekä terveyden kannalta riittämättömästi liikkuvalla kuntalaisella on suurempi riski sairastua, joka siten tarkoittaa myös kasvavia sosiaali- ja terveyskustannuksia kunnalle. (Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:3, 7; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, 10.) Vastuu omasta hyvinvoinnista ja terveystottumuksista on kuitenkin viime kädessä kuntalaisella itsellään. Istumisen haitat sekä vähäisenkin liikkumisen hyödyt tulee tiedostaa, sillä kaikenlainen omatoiminen liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat merkityksellisiä liikuntalajista- ja muodosta riippumatta (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, 22 & 31). Liikunnan edistävistä vaikutuksista hyvinvointiin ja terveyteen on jo ollut pitkään vahvaa tutkimusnäyttöä. Liikunta on osa yksilön kokonaisvaltaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tärkeää turvalliselle ja terveelliselle kasvulle ja kehitykselle. Liikunnan avulla voidaan parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön terveyttä sekä parantaa tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa. Liikunnan rooli on merkittävä sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa sekä sen merkitykset mielenterveydelle ja elämänlaadulle ovat huomattavia. Väestön ikääntyessä ja entistä useamman iäkkään asuessa kotona laitoshoidon sijaan, liikunnan merkitys tulee vahvistumaan entisestään. Panostamalla liikunnan turvallisuuteen voidaan ennaltaehkäistä huomattavasti liikunnan aiheuttamia tapaturmia. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, ) 5

6 2 Terveysliikuntaa kaikille! Terveysliikunta tarkoittaa kaikkea sellaista liikuntaa, jonka on osoitettu vaikuttavan edullisesti terveyteen, eikä aiheuta terveydellisiä haittoja tai vaaroja (Vuori 2003, 27). Terveysliikuntaa on esimerkiksi 30 minuutin kävelylenkki, koti- ja pihatyöt, arkiliikunta ja portaiden nousut (UKK-instituutti 2011). Fyysisen kunnon tekijöitä, joilla on yhteyksiä fyysiseen toimintakyvyn ylläpitoon sekä terveyteen, kutsutaan terveyskunnoksi. Hyvä terveyskunto pitää sisällään esimerkiksi hyvän aerobisen-, motorisen-, ja tuki- ja liikuntaelimistön kunnon sekä sopivan painon ja vyötärönympäryksen. Myös yleinen terveys, esimerkiksi infektioiden vastustuskyky on osa hyvää terveyskuntoa. (Fogelholm, Vuori & Vasankari 2011, 73.) Terveysliikunnan tavoitteet painottuvatkin enemmän ihmisen toiminnallisuuteen, energiaaineenvaihduntaan, painonhallintaan sekä iloon ja virkistykseen, kuin ainoastaan fyysisen suorituskykyyn ja suorituksia sekä tavoitteita parantaviin tavoitteisiin (Vuori, Taimela & Kujala 2011, 525). 2.1 Terveysliikunnan suositukset Lasten ja nuorten liikunta Yleisesti eri suosituksissa lapsille ja nuorille päivittäiseksi liikunnan määräksi suositellaan vähintään yksi tunti, alle kouluikäisille vähintään kaksi tuntia. Liikunnan tulisi olla reipasta ja riittävän kuormittavaa, sekä omaehtoista että ohjattua. Kokonaisuudessaan terveytensä kannalta riittävästi lapsista ja nuorista liikkuu noin puolet. Alle kouluikäisten lasten osalta tutkimustuloksia on vähän, mutta tutkijoiden mukaan kolmanneksella 3-6 vuotiaista lapsista päivittäinen liikuntasuositus ei toteudu ja jo alle kolmivuotiaidenkin fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Luvut ovat huolestuttavia, sillä tutkimuksissa on osoitettu, että elämäntavat ja aktiivisuus alkavat urautua jo tässä vaiheessa ja liikkumaton elämäntapa vaikuttaa olevan erityisen pysyvää. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, 16.) 6

7 2.1.2 Työikäisten liikunta Suomalaisen terveysliikunnan yleissuosituksen mukaan aikuisen on liikuttava vähintään puoli tuntia yhtäjaksoisesti päivän aikana tai jaettuna useammalle jaksolle, jolloin liikunnan tulisi olla rasittavuudeltaan vähintään kohtalaista. Perinteiset kestävyysliikunnan muodot ovat sopivia liikunnan muotoja, joita voi toteuttaa erillisenä liikuntaharrastuksena tai osana muita toimintoja, kuten työmatkaliikuntana. Lisäksi terveysliikunnan suositukseen kuuluu lihasten voimaa vaativa liikunta vähintään kahdesti viikossa. UKK-instituutti on laatinut kuvallisen mallin, liikuntapiirakan terveysliikunnan esittämiseksi, varsinkin liikuntaneuvontaa varten. Vuonna 2009 UKK-instituutti julkaisi uuden, kehitetyn version liikuntapiirakasta (Kuvio 1.), jossa on kiteytettynä viikoittainen terveysliikuntasuositus vuotiaille. Suositusten mukaan kestävyyskuntoa tulisi harjoituttaa useana päivänä viikossa yhteensä vähintään kaksi tuntia ja kolmekymmentä minuuttia reippaasti tai yksi tunti ja viisitoista minuuttia rasittavasti. Viikon tavoite tulisi koostua vähintään kymmenen minuutin liikuntakerroista. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoituttaa vähintään kahtena kertana viikossa. Kuvio 1. Liikuntapiirakka (UKK-instituutti 2014) Vain runsas kymmenesosa työikäisistä liikkuu terveysliikunnan suositusten mukaisesti. Noin viidennes harjoittaa lihaskuntoaan riittävästi ja viikoittaisen minimimäärän kestävyysliikunnan osalta saavuttaa noin puolet. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, 17.) Terveyttä edistävän liikunnan avulla työhyvinvointia voidaan kehittää ja ylläpitää. Tarpeellista onkin tukea työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. (Fogelholm, Lindholm, Lusa, Miilunpalo, Moilanen, Paronen & Saarinen 2007, 5 & 101.) 7

8 2.1.3 Ikääntyneiden liikunta sekä muu soveltava liikunta UKK-instituutin yli 65-vuotiaiden liikuntasuositus on samankaltainen vuotiaiden liikuntasuosituksen kanssa. Yli 65-vuotiaiden liikuntasuositus korostaa lihasvoiman, tasapainon ja ketteryyden tärkeyttä ikääntyneille. Ikääntyvillä ihmisillä liikunnalla on suuri merkitys toiminta- ja liikkumiskyvyn säilyttämisessä. Säännöllisellä liikunnalla voidaan parantaa liikkumiskykyä ja vähentää riskiä kaatua, mikä on iäkkäiden yleisin tapaturma. Tärkeää onkin ennaltaehkäistä kaatumista tasapainoa ja fyysistä aktiivisuutta harjoittamalla, sillä moni iäkäs henkilö on vaarassa menettää itsenäisen toimintakykynsä tapaturman takia. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, 18.) Ikääntymisestä johtuvat muutokset kohdistuvat moniin elimiin ja elinjärjestelmiin, kuten luustoon, lihaksiin, niveliin, aisteihin, aineenvaihduntaan, mielialaan (Vuori 2002, 80). Liikunnalla ei voida estää vanhenemista, mutta sen avulla voidaan edistää onnistuvaa vanhuutta ja vähentää normaalista vanhenemisesta aiheutuvia seurauksia ja muutosten astetta. Sairauksista johtuvaa vanhenemista voidaan vähentää tai kokonaan ehkäistä liikunnan avulla. (Fogelholm, Vuori & Vasankari 2011, 89.) Niille ihmisille, joilla on pitkäaikaissairaus tai vamma, liikunnalla on tutkitusti erityisen suuri merkitys. Erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden tavoitteet ovat pääpiirteittäin samat kuin muillakin, vaikka soveltavassa liikunnassa korostuvat terveys ja toimintakyky. Vammaisurheilun ja erityisliikunnan ruohonjuuritason toimintaan osallistuminen voivat myös tukea henkilön yksilöllisiä kuntoutumistavoitteita. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, ) 8

9 3 Terveysliikunta Kontiolahdella Kontiolahdella on järjestetty terveysliikuntatoimintaa ja ohjattuja liikuntaryhmiä sekä toteutettu terveysliikuntahankkeita ja projekteja jo vuosien ajan. Kunnan liikuntatoimen lisäksi terveysliikuntaa järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut, kasvatus- ja opetuspalvelut, Joensuun seudun kansalaisopisto, seurakunta, yksityiset toimijat, paikalliset liikunta- ja urheiluseurat sekä muut yhdistykset. 3.1 Terveysliikuntaa ikäryhmittäin Kontiolahden strategiassa Kontiolahti on - ja kehittyy esitellään kunnan strategiset päämäärät, joista yksi on hyvinvoivat kuntalaiset. Tavoitteita tälle strategiselle päämäärälle ovat muun muassa laadukkaat, monipuoliset ja asiakaslähtöiset palvelut, ennaltaehkäisevän näkökulman huomioon ottaminen toiminnoissa sekä tiedottamisen oikea-aikaisuus Lapset ja nuoret Kontiolahden kunnan hyvinvointikertomuksen mukaan Kontiolahteen muuttavat perheet ovat lapsiperheitä, joten kunnan lapsiperhevoittoinen profiili jatkaa vahvana. Hyvinvointikertomuksen mukaan yläkouluikäisten lasten ja nuorten ylipaino on lisääntynyt. Kontiolahtelaisista oppilaista 16,1 prosenttia luokkalaisista ja 22,3 prosenttia lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi luokkalaisista oppilaista 17,4 prosenttia on ylipainoisia. Luvut on suurempia verrattuina koko Suomen samanikäisistä lapsiin ja nuoriin. Myös huoli lasten mielenterveydestä on kasvanut. Hyvinvointikertomuksen tulosten johdosta lapsiin suunnattua liikunnallista toimintaa on lisätty. Nuoria kannustetaan eri teemoin yhdessä muun muassa koulujen ja kouluterveydenhuollon kanssa terveellisten elämäntapojen piiriin ja tottumuksiin. Hyvinvointikertomuksessa kuntastrategian painopistealueena valtuustokaudella on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen (vanhemmuuden vahvistaminen). Hyvinvointikertomuksen 9

10 suunnitelmassa hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella esitellään muun muassa toimenpiteitä lasten ja nuorten ylipainon vähentämiseksi. Tavoitteita ovat liikunnan lisääminen monipuolisten lähiliikuntapaikkojen avulla sekä ylipainon vähentäminen ravitsemusneuvonnan, suositusten mukaisen päiväkoti- ja kouluruokailun avulla, THL:n suositusten mukaisten terveystarkastusten toteuttamisella sekä Neuvokas perhe mallin käyttöönotolla. Kontiolahden liikuntastrategiassa esitellään lasten ja nuorten terveyden edistämisen tavoitteiksi liikunnan lisäämistä lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastuksena, liikunnan terveysvaikutusten esille tuomista lapsille ja nuorille sekä maahanmuuttajalasten- ja nuorten liikunnallisen harrastustoiminnan kehittämisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimenpiteitä ovat lähiliikuntapaikkaverkoston kehittäminen, liikunnan ja terveystiedon tuntimäärien säilyttäminen ja terveysvalistuksen lisääminen kouluissa, urheiluseurojen tukeminen lasten ja nuorten liikunnan järjestäjänä, liikunnallisen kerhotoiminnan edistäminen sekä liikuntaryhmien ja koulutuksen järjestäminen maahanmuuttajalapsille ja nuorille. Kontiolahden liikuntapaikkasuunnitelmaa varten helmikuussa 2013 tehdyllä kyselyllä selvitettiin kontiolahtelaisten eniten harrastamat liikuntamuodot. Lapsista ja nuorista vastaajaryhmään kuuluivat 7. luokkalaiset ja lukion toisen vuoden opiskelijat. Yläkoululaiset ja lukiolaiset harrastivat eniten hiihtoa, laskettelua, kävelyä/lenkkeilyä, kuntosaliharjoittelua, uintia, pyöräilyä sekä joukkuelajeja. Väestön harrastamat liikuntalajit osoittavatkin sen, mitä liikuntapaikkoja käytetään sekä mitä liikuntapaikkoja jatkossa on syytä kehittää. Kyselyllä selvitettiin myös, millaisia liikuntapaikkoja kuntalaiset haluavat Kontiolahden kunnan alueelle. Yläkoululaiset ja lukiolaiset toivoivat eniten keilahallia ja uimahallia. Seuraavaksi toivotuimmat liikuntapaikat olivat pallo- ja urheilukenttä, kuntosalit, uimarannat, frisbeegolfrata ja moottoriurheilualue. Kontiolahden liikuntapaikkasuunnitelmassa on esiteltyinä myös Kontiolahden urheiluseurojen jäsenmäärät sekä alle 18-vuotiaiden jäsenien määrä. Alle 18-vuotiaita jäseniä urheiluseuroissa oli yhteensä 1339, joka on yli puolet seurojen kaikista yhteenlasketuista jäsenistä, joita on Organisoidun harrastamisen merkitys on suuri, sillä urheiluseuratoiminta koskettaa jäseniä liikunnan ja käytännön toiminnan lisäksi myös lisäämällä kuntalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä yhteisöllisyyttä. TUHAT-hanke Tukea harrastamiseen (TUHAT) -hanke on Pohjois-Karjalassa vuosien aikana toteutettava hanke, joka tukee lasten ja nuorten harrastamista sekä fyysistä aktiivisuutta. Tavoitteena on vähentää pohjoiskarjalaisten lasten ja nuorten fyysistä passiivisuutta kehittämällä alueen harrastustoimintaa ja lisäämällä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta niin koulupäivän aikana kuin vapaa-ajallakin. Hankkeen toimenpiteiden avulla edistetään pohjoiskarjalaisten lasten ja nuorten terveyttä ja ennaltaehkäistään ylipainoa. Kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset alakoulun 1. luokkalaiset ja yläkoulun 7.luokkalaiset. Kaikki kontiolahtelaiset koulut ovat hankkeessa mukana ja kehittävät vahvasti koulupäivän liikunnallistamista. (Pokali 2014.) 10

11 3.1.2 Työikäiset Kontiolahden kunnan liikuntastrategian mukaan työikäisten terveyden edistämisen tavoitteita ovat työikäisen väestön liikunta-aktiivisuuden lisääminen ja sen avulla työkyvyn ylläpito ja edistäminen. Lisäksi tavoitteena on poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen aikuisten kunto- ja terveysliikunnan toteutuksessa ja suunnittelussa. Toimenpiteitä ovat muun muassa uusien terveysliikuntahankkeiden käynnistäminen ja kunnan liikuntapalveluja koskevan markkinoinnin ja tiedottamisen tehostaminen. Kontiolahden Hyvinvointikertomuksen mukaan väestön sairastavuus Kelan sairastavuusindeksillä mitattuna on hyvä. Kelan sairastavuusindeksi kertoo kuinka tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen eri osaalueeseen: työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (18-64-vuotiaat), kuolleisuuteen ja lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Työterveyshuolto työskentelee työikäisten terveyden edistämiseksi. Työterveyshuollon tehtävänä on yhteistyössä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työhön liittyvien tapaturmien ja sairauksien ehkäisyä. Liikuntapaikkasuunnitelmaa varten tehdyssä kyselyssä selvitettiin kontiolahtelaisten eniten harrastamat liikuntamuodot. Aikuiset vastasivat kyselyyn kontiolahden kunnan internet-sivuilla, jonka kautta vastauksia saatiin yli 200 kuntalaiselta. Aikuisväestöstä suosituin harrastus on hiihto. Muita suosittuja liikuntamuotoja ovat kävely/lenkkeily ja kuntosaliharjoittelu. Toivotuin liikuntapaikka aikuisväestön vastaajista, oli uusi uimahalli, jonka todetaan olevan tärkeä liikuntapaikka. Aikuisväestöstä toivottiin myös pyöräily- ja kävelytieverkoston parantamista, hiihtolatuverkoston kehittämistä ja uusia kuntosaleja Ikäihmiset Vuonna 2013 yli 64-vuotiaiden osuus kunnan kokonaisväestömäärästä on Tilastokeskuksen mukaan noin 13 %. Luku on pienin verratessa esimerkiksi muihin Joensuun seutukuntiin. Yli 64-vuotiaiden osuus koko Suomen väestöstä on 20 %. Kontiolahden Hyvinvointikertomuksen tuloksista voidaan havaita, että verratessa perusterveydenhuollon koko kunnan kaikkia lääkärikäyntejä 1000 asukasta kohti sekä yli 65- vuotiaiden lääkärikäyntejä 1000 asukasta kohti, suuri määrä lääkäripalveluista 11

12 kohdentuu yli 60 vuotiaisiin. Ikäihmisten liikunnan tavoitteena on liikkumis- ja toimintakyvyn säilyttäminen, joilla on vahva vaikutus itsenäisyyden säilyttämisessä sekä kotona asumisessa. Kontiolahden hyvinvointikertomuksen mukaan kotona asumista on pyritty tukemaan ennaltaehkäisevillä kotikäynneillä sekä toimivalla avoterveydenhuollolla. Kontiolahden liikuntastrategian erityisryhmien tavoitteita strategiakaudella ovat ikääntyneiden elämänlaadun parantaminen liikunnan avulla sekä erityisryhmien liikuntapalvelujen lisääminen. Toimenpiteitä ovat esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioon ottaminen liikuntapaikkojen peruskorjauksessa ja rakentamisessa, liikunnallisen koulutuksen järjestäminen erityisryhmien liikuntaa ohjaaville työntekijöille sekä erityisryhmien liikuntaa edistävien hankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen. 3.2 Terveysliikunnan palvelut Kontiolahdella Kontiolahden kunnan liikuntapalvelut Kontiolahden kunnan liikuntapalveluiden vastuuhenkilönä toimii vapaa-aikapäällikkö. Lisäksi kunnalla työskentelee liikunnanohjaaja, joka vastaa erityisliikuntaryhmien, liikuntaleirien ja uimakoulujen ohjaamisesta. Kesäisin kunnalle palkataan määräaikaisia uimaopettajia sekä leiriohjaajia. Liikuntahallilla työskentelee iltavahtimestari sekä talvikaudella määräaikaisia työntekijöitä palkataan kuntosaleille. Ulkoliikunta-alueet ja -paikat ovat liikuntapaikkamestarin vastuulla, sekä vakituisia liikuntapaikkahoitajia on neljä ja yksi puolipäiväinen liikuntapaikkahoitaja. Tarpeen mukaan määräaikaisia liikuntapaikkahoitajia palkataan määrärahojen puitteissa. (Kontiolahden kunta 2006, 14.) Lisäksi vapaaaikapalveluissa työskentelee yksi kanslisti, joka hoitaa myös liikuntapalveluihin liittyviä töitä. Vapaa-aikalautakunta päättää vuosittain liikuntapaikkojen kunnossapidosta, jonka toteuttaa sopimuksella kunnan tekninen toimi. Kontiolahti tarjoaa kuntalaisille laadukkaita ja nykyaikaisia liikuntapaikkoja (Kontiolahden kunta 2006, 12). Kontiolahdella on yhteensä 114 liikuntapaikkaa, joista Kontiolahden kirkonkylällä on 26, Kontioniemessä 10, Lehmossa 17, Kylmäojalla 5, Onttolassa 7, Puntarikoskella 2, Kunnasniemessä 3, Jakokoskella 5, Paiholassa 6, Mönnissä 5, Selkiellä 8, Kulhossa/ Iiksellä 7, Varparannalla 8 ja Venejoella/ Rantakylässä/ Herajärvellä 5. (Kontiolahden kunta 2013, 32 43). Kontiolahden kunnalle on valmistunut syksyllä 2013 liikuntapaikkasuunnitelma , joka suuntaa Kontiolahden liikuntaolosuhteiden ja -palvelujen kehittämiseen vuosille (Kontiolahden kunta 2013, 4). Liikuntapaikkasuunnitelmassa ovat päivitetyt tiedot Kontiolahden kunnan alueella olevista liikuntapaikoista. Lisäksi kunnalle on tehty Kontiolahden kunnan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma Aikuisväestöä terveysliikunnan pariin on saatu erilaisten hankkeiden myötä, joita ovat olleet Puhtia Päiviin, Lähiliikunnasta Viihtyvyyttä ja Hyvinvointia Kylille. (Kontiolahden kunta 2006, 10.) Kontiolahti on ollut mukana myös maahanmuuttajien kotiuttamiseen liikunnan avulla liittyvässä hankkeessa sekä ampumahiihtoon liittyvässä elixir-hankkeessa. Tällä hetkellä Kontiolahden vapaa-aikatoimi on mukana esimerkiksi Tukea harrastamiseen (TUHAT) hankkeessa. Muuta yhteistyötä tehdään kansanterveyden keskuksen, Pohjois-Karjalan Liikunta ry: n ja Joensuun kaupungin kanssa esimerkiksi liikuntapaikkojenhoitoon ja kilpaurheiluun liittyvissä asioissa. 12

13 3.2.2 Tiedottaminen Kontiolahden kunta julkaisee kerran vuodessa päivitetyn Soveltavan ja terveysliikunnan kalenterin, johon on koottu Kontiolahden alueella eri toimijoiden järjestämät soveltavan ja terveysliikunnan ohjatut ryhmät ja palvelut. Kalenteria jaetaan kunnan eri toimipisteissä sekä muissa kunnan yhteistyötahojen toimipisteissä. Kalenteri on myös Kontiolahden internet-sivuilla. Kahdesti vuodessa ilmestyvässä Kontiolahti Uutiset- lehdessä tiedotetaan myös terveysliikuntaan liittyvistä palveluista. Kontiolahti uutiset jaetaan jokaiseen talouteen kunnan alueella. Lisäksi Kontiolahdella on käytössään menoksi.fi kalenteri, jossa liikunnan ryhmistä tiedotetaan Kasvatus- ja koulutuspalvelut Kontiolahden kunnan perusopetuksen opetussuunnitelman 2011 mukaan liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Tarkoituksena on myös ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetuksella tarjotaan oppilaalle sellaisia kokemuksia, tietoa ja taitoja, jonka pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Opetussuunnitelman puitteissa peruskoulun liikuntatoiminnasta vastaavat pääpiirteittäin luokanopettajat ja liikunnanopettajat. Tukea harrastamiseen (TUHAT) -hanke on Pohjois-Karjalassa vuosien aikana toteutettava hanke, joka tukee lasten ja nuorten harrastamista sekä fyysistä aktiivisuutta. Kaikki kontiolahtelaiset koulut ovat hankkeessa mukana ja kehittävät vahvasti koulupäivän liikunnallistamista. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa tehtävänä on lapsen hyvinvoinnin edistäminen. Toiminnassa toteutetaan lapsen oikeutta vapaa-aikaan, leikkiin ja kulttuuriin. Aamu- ja iltapäivätoiminta toteutetaan pääosin ostopalveluna Kontiolahden 4H-yhdistykseltä Sosiaali- ja terveyspalvelut Joensuu, Kontiolahti ja Outokumpu muodostavat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen. Joensuu on palvelujen tuottaja ja Kontiolahti sekä Outokumpu palvelujen tilaajia. Yhteistoimintaalueella palveluja tuottavat terveyspalveluiden yksiköt kuten terveysasemat, sosiaalipalveluiden yksiköt esimerkiksi aikuissosiaalityö sekä hoito- ja hoivapalveluissa asumispalveluyksiköt. Yhteistyötä vapaaaikapalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa tehdään esimerkiksi liikuntaneuvonta.fi palvelun kanssa. Kontiolahden kunnan liikunnanohjaaja tekee myös yhteistyötä fysioterapeuttien, diabeteshoitajien, mielenterveyspalvelujen ja vammaispalvelujen kanssa Nuoriso- ja kulttuuripalvelut Kontiolahden nuorisopalvelut tehtävänä on tukea nuorten kasvua, aktiivista kansalaisuutta, itsenäistymistä ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa elinoloja. Kontiolahden nuorisostrategian toiminnallisia tavoitteita kaudelle ovat muun muassa lasten ja nuorten omatoimisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä aktiivisen vanhemmuuden tukeminen. Nuorisopalvelut järjestävät esimerkiksi leirejä, retkiä ja tapahtumia, joissa on liikunnallista toimintaa. Kulttuuripalveluiden toiminnan painopisteenä ovat kulttuurin välittäminen, markkinointi ja tuottaminen sekä monimuotoisen kulttuuritoiminnan edistäminen. Joensuun seudun kansalaisopistossa ja kulttuuripalveluiden lyhytkursseilla voi harrastaa tanssia. Teatteri-ilmaisua ja draamakasvatusta toteutetaan kouluissa, päiväkodeissa ja seutuopiston lasten- ja nuorten teatteriryhmissä. 13

14 3.2.6 Kontiolahden Seurakunta Kontiolahden seurakunta järjestää kaikenikäisille liikunnallista toimintaa, esimerkiksi lapsille, nuorille ja lapsiperheille leirejä, tapahtumia, sekä kiipeily-, liikunta- ja pelikerhoja Liikunta- ja urheiluseurat, yhdistykset ja yksityiset yritykset Vuonna 2013 Kontiolahden kunnassa toimii 18 urheiluseuraa, joissa kaikissa on yhteensä jäsentä. Suurimpia seuroja ovat salibandyseura Lehmo Balls 96 ry, hiihto- ja ampumahiihtoseura Kontiolahden Urheilijat ry, ratsastusseura Pohjois- Karjalan Urheiluratsastajat ry, jalkapalloseura Lehmon Pallo -77 ry ja jääkiekkoseura Kontiolahden Kajastus ry. (Kontiolahden kunta 2013, 11.) Vuonna 2013 Kontiolahden kunta jakoi seuroille perusavustuksia euroa sekä koulutusavustuksia euroa. Lisäksi stipendejä jaettiin euroa, liikuntapaikkojen ylläpitoon ja vuokriin sekä liikuntapaikkojen rakentamiseen, peruskorjaukseen ja kalustoon euroa. (Käyttötalous kohteittain 2013.) Kontiolahden kunta tekee yhteistyötä seurojen kanssa jakamalla seuroille salivuoroja, sekä olemalla mukana esimerkiksi seurojen järjestämissä tapahtumissa. Liikuntastrategiaan on eritelty tavoitteiksi Kontiolahden kunnan ja urheiluseurojen ja muiden yhdistysten väliselle yhteistyölle urheiluseurojen toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen, yhteistyön kehittäminen seurojen ja liikuntapalveluiden kesken sekä seurojen ohjaaja- ja toimihenkilökoulutuksen tukeminen. Toimenpiteiksi liikuntastrategiassa on esitetty urheiluseura-avustusten säilyttäminen vähintään entisellä tasolla, toiminta- ja asiantuntija-avun antaminen seuroille, seuratapaamisten järjestäminen kaksi kertaa vuodessa sekä koulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyössä seurojen kanssa. (Kontiolahden kunta 2006, 15.) Vuonna 2006 toimintansa aloittanut Joensuun seudun kansalaisopisto vastaa kansalais-opistotoiminnan järjestämisestä Kontiolahdessa sekä muissa Joensuun seudun kunnissa. Liikunnan osalta kansalaisopiston painopiste on kunto- ja terveysliikunnassa. Joensuun seudun kansalaisopisto järjestää työikäisille ja ikääntyneille lukukausittain useita eri liikuntakursseja Kontiolahdessa. (Kontiolahden kunta 2006, 15.) Kontiolahden kunnan liikuntatoimi järjestää pääosin soveltavan liikunnan ryhmiä, joten ohjattua terveysliikuntaa järjestää suurilta osin kansalaisopisto. Kontiolahdella toimii yhteensä 14 kyläyhdistystä, joilla on aktiivista kylätoimintaa (Kontiolahti 2014). Osalla kyläyhdistyksistä on myös liikuntatoimintaa, kuten kuntosalivuoroja. Kontiolahden 4Hyhdistyksen tarkoituksena on 4H-nuorisotyön avulla esimerkiksi tukea nuorten terveitä elämäntapoja, kestävän kehityksen kunnioittamista sekä kansainvälistymistä ja edistää nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia. 4H-yhdistys järjestää muun muassa kerhoja, tapahtumia ja retkiä, joissa on liikunnallista toimintaa. Kontiolahdella on myös yksityisiä yrittäjiä, jotka järjestävät terveysliikunnan palveluja. 14

15 4 Terveysliikunnan nykytilan kartoitus Kontiolahden kunnan terveysliikunnan nykytilaa on analysoitu terveysliikuntasuunnitelman ohjausryhmän kokouksissa, terveysliikuntasuunnitelman yhteistyötilaisuudessa sekä haastatteluin, puhelimitse ja sähköpostitse eri yhteistyötahojen kanssa. Terveysliikunnan tilaa analysoitiin kolmen eri aihe-alueen mukaan, joita olivat lasten ja nuorten terveysliikunta Kontiolahdella, liikuntaneuvonta Kontiolahdella ja terveysliikunnan palveluyhteistyö Kontiolahdella. Näistä kolmesta aihe-alueesta on tehty analyysi Kontiolahden kunnan terveysliikunnasta, joka on esitelty taulukossa 1. Hyvää tällä hetkellä liikuntapaikat, jotka ovat hyvässä kunnossa koulujen kerhotoimintaan on resursseja Kirkonkylällä on liikuntatarjontaa järjestäjätahoja on useita liikuntaneuvontaa on ja se perustuu, tuoreimpiin, todennetusti toimiviin muutosteorioihin ja motivoivaan haastatteluun. kunnan liikuntatoimi tekee yhteistyötä fysioterapeuttien, diabeteshoitajien, mielenterveyspuolen ja vammaispuolen kanssa virkeä vertaisohjaajatoiminta Heikkoa tällä hetkellä kylien eriarvoisuus esimerkiksi liikuntapaikoissa ja välineissä aktiivisten toimijoiden puute Kirkonkylän urheilukenttä huonossa kunnossa leikki-ikäisille 4-6- vuotiaille vähän toimintaa sisäliikuntatilojen puute liikuntaneuvontaan liittyvä lähetekäytäntö ei ole juurtunut osaksi terveydenhoitotyötä ja jää muiden töiden jalkoihin asiakkaita tulee liikuntaneuvontapalveluun Kontiolahdelta vähäisesti kunnan liikuntatoimi tekee vähemmän yhteistyötä muun terveyspuolen kanssa o esimerkiksi työikäiset ylipainoiset vähän liikkuvat eivät välttämättä tavoita liikuntaneuvontaa ja tälle kohderyhmälle on vähän järjestettyä liikuntatoimintaa Halutaan lähteä kehittämään monipuolisia liikuntakerhoja frisbeegolfratoja sekä kuntorastipisteitä lisää salivuorojen jakaminen tasapuolisesti luontoliikunnan kehittäminen, retkeilypolkujen merkitseminen palveluista tiedottaminen, kunta koordinoijaksi menoksi.fi hyödyntäminen koulutusta ohjaajille 15

16 tiloja nuorille ohjaajapankin luominen paikallisten toimijoiden tukeminen läheteyhteistyötä terveystoimen kanssa liikuntaneuvontaan liittyen myös kunnan liikunnanohjaajan kautta tehtävää liikuntaneuvontaa mahdollista jatkaa/lisätä yhteistyö toimialojen välillä ketjussa iso vastuu asiakkaalla itsellä ohjautua omatoimisesti terveysliikunnan palveluketju aloitettava aina alusta kunnan puolella ohjausta tarvitaan, jotta saadaan vähäisetkin resurssit oikeasti käyttöön kunnan johdosta painopisteenä panostaa ennaltaehkäisevään liikuntaan työikäisille lisää liikuntaa, esimerkiksi kyläyhdistykset toiminnan tarjoajana? vertaisohjaajatoimintaa voisi kehittää kouluttamalla vertaisohjaajia myös sivukylille Taulukko 1. Analyysi Kontiolahden terveysliikunnasta 16

17 5 Terveysliikunnan toimenpidesuunnitelma 5.1 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Tavoite Toimenpiteet Vastuutaho Arviointi/Seuranta Liikunta-aktiivisuuden lisääminen & ylipainon ennaltaehkäisy ja vähentäminen Vanhemmuuden vahvistaminen, lasten ja perheiden liikunnallisen ja aktiivisen elämäntavan edistäminen Ohjaajien ammatillisen osaamisen parantaminen Liikuntamahdollisuuksien ja omatoimisen liikunnan edistäminen Liikuntamahdollisuuksista tiedottaminen Koulupäivän liikunnallistaminen Matalan kynnyksen ryhmät ja monipuoliset liikuntakerhot ja ryhmät Leikki-ikäisille lisää toimintaa Perheliikunnan tukeminen Liikuntaneuvonta Avustusta ohjaajien koulutukseen, sekä koulutuksen järjestäminen paikkakunnalla Lähiliikuntapaikkaverkoston kehittäminen Kylien eriarvoisuuden pienentäminen Oma lasten ja nuorten liikunnan kalenteri Koulujen Wilma- järjestelmän hyödyntäminen Menoksi.fi: n hyödyntäminen Liikuntapaikoista tiedottaminen Kontiolahti Uutiset- lehdessä terveysliikunnan palveluista tiedottaminen Liikuntatoimi yhteistyössä koulutoimen TUHAThankkeen, liikuntaseurojen yhdistysten ja nuorisotoimen kanssa Liikuntatoimi yhteistyössä nuorisotoimen, liikuntaseurojen, yhdistysten ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa Liikuntatoimi yhteistyössä liikuntaseurojen ja yhdistysten kanssa Liikuntatoimi yhteistyössä tekninen toimen ja liikuntaseurojen kanssa Liikuntatoimi yhteistyössä liikuntaseurojen, Joensuun seudun kansalaisopiston ja muiden yhdistysten kanssa Vastuu terveysliikuntasuunnitelman toteutumisesta vapaaaikalautakunnalla. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista tarkastellaan kerran vuodessa seurantapalaverissa, jossa tarkastellaan hyvinvointikertomuksen, kuntalaiskyselyiden, kouluterveyskyselyjen, liikuntapaikkojen käyttäjätilastoja, TUHAThankkeen vaikuttavuustutkimusta sekä muiden tutkimusten tuloksia terveysliikuntaan liittyen. Tutkimuksista tarkastellaan esimerkiksi liikunnallista aktiivisuutta, harrastuneisuutta sekä ylipainoisten lasten ja nuorten osuutta saman ikäisestä väestöstä. Vapaa-aikapalvelun vuosittaisessa toimintakertomuksessa raportoidaan terveysliikuntasuunnitelman osalta hyväksyttyjen toimenpiteiden toteutumista kunnanhallitukselle ja valtuustolle. 17

18 5.2 Työikäisten terveyden, vapaa-ajan toiminnan ja työhyvinvoinnin tukeminen sekä edistäminen Tavoite Toimenpiteet Vastuutaho Arviointi/Seuranta Vähän liikkuvien aktivointi harrastamaan liikuntaa Liikuntaneuvonnan kehittäminen Omatoimisten liikuntapaikkojen tukeminen Liikuntamahdollisuuksista tiedottaminen Matalan kynnyksen ryhmät aloitteleville liikkujille ylipainoisten liikuntaryhmä Liikuntaneuvonta Kyläyhdistysten jäsenten hyödyntäminen ohjaajiksi Työnantajien tukemat liikunta- ja kulttuurisetelit Liikuntaneuvonta.fi palvelun läheteyhteistyön kehittäminen liikuntatoimen, sosiaali- ja terveyspuolen sekä palvelun tarjoajien kanssa Lähiliikuntapaikkojen ja kevyen liikenteen väylien rakentaminen ja kunnossapito Liikuntapaikkakarttojen hyödyntäminen Kuntoreitit Omat sivut terveysliikunnalle kunnan internet-sivuille Soveltavan ja terveysliikunnan kalenteri Liikuntatarjonnasta tiedottaminen kampanjoiden ja tapahtumien yhteydessä Kontiolahti Uutisetlehdessä terveysliikunnan palveluista tiedottaminen Liikuntatoimi yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen, Joensuun seudun kansalaisopiston liikuntaseurojen ja yksityisten palveluntarjoajien kanssa Liikuntatoimi yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa Liikuntatoimi yhteistyössä tekninen toimen kanssa Liikuntatoimi Vastuu terveysliikuntasuunnitelman toteutumisesta vapaaaikalautakunnalla. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista tarkastellaan kerran vuodessa seurantapalaverissa, jossa tarkastellaan hyvinvointikertomuksen, kuntalaiskyselyiden, liikuntapaikkojen ja liikuntaneuvonta.fi käyttäjätilastoja, sekä muiden tutkimusten tuloksia terveysliikuntaan liittyen. Tutkimuksista tarkastellaan esimerkiksi liikunnallista aktiivisuutta, harrastuneisuutta sekä kuntalaisten sairastavuutta ja lääkärikäyntien määrää. Vapaa-aikapalvelun vuosittaisessa toimintakertomuksessa raportoidaan terveysliikuntasuunnitelman osalta hyväksyttyjen toimenpiteiden toteutumista kunnanhallitukselle ja valtuustolle. 18

19 5.3 Ikääntyneiden toimintakyvyn ja terveyden ylläpito sekä itsenäisen selviytymisen tukeminen Tavoite Toimenpiteet Vastuutaho Arviointi/Seuranta Itsenäisen selviytymisen ja terveyden sekä toimintakyvyn tukeminen Toimintakyvyn lisääminen ja ylläpitäminen monipuolisen liikuntatarjonnan avulla Omatoimisen liikunnan tukeminen Voimaharjoittelu- ja tasapainoryhmät Yksilöllisyyden huomioiminen ohjauksessa Liikuntaneuvonta Kuntoutumista edistävä toimintatapa Monipuoliset vesi-, kuntosali ja ryhmäliikuntatoiminta Matalan kynnyksen ryhmät aloitteleville liikkujille Vertaisohjaajatoiminnan kehittäminen kouluttamalla ohjaajia sivukylille Liikuntapalveluista tiedottaminen Esteettömät ja turvalliset liikkumisreitit liikuntapaikkojen ja palvelutalojen läheisyydessä Lähipalveluiden saavutettavuus Liikuntatoimi Sosiaali- ja terveystoimi Liikuntatoimi Sosiaali- ja terveystoimi Liikunta- ja urheiluseurat Joensuun seudun kansalaisopisto Eläkeläisjärjestöt ja muut yhdistykset Liikuntatoimi Tekninen toimi Vastuu terveysliikuntasuunnitelman toteutumisesta vapaa-aikalautakunnalla. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista tarkastellaan kerran vuodessa seurantapalaverissa, jossa tarkastellaan hyvinvointikertomuksen, kuntalaiskyselyiden, liikuntapaikkojen ja liikuntaneuvonta.fi käyttäjätilastoja, sekä muiden tutkimusten tuloksia terveysliikuntaan liittyen. Tutkimuksista tarkastellaan esimerkiksi liikunnallista aktiivisuutta, harrastuneisuutta sekä kuntalaisten sairastavuutta ja lääkärikäyntien määrää. Vapaa-aikapalvelun vuosittaisessa toimintakertomuksessa raportoidaan terveysliikuntasuunnitelman osalta hyväksyttyjen toimenpiteiden toteutumista kunnanhallitukselle ja valtuustolle. 19

20 5.4 Terveysliikunnan palveluyhteistyö Hyvinvointia ja terveyttä edistävää liikuntaa toteuttavat ja kehittävät monet eri toimijat, useilla eri hallinnonaloilla. Yhteistyötä ja kumppanuutta on tärkeää laajentaa eri ministeriöiden ja niiden alaisten laitosten ja virastojen, kuntien, järjestöjen, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien kesken. Monipuolisella hallinto-, organisaatio- ja ammattirajat ylittävättä suunnittelulla ja rakenteellisella yhteistyöllä voidaan edistää fyysistä aktiivisuutta kokonaisvaltaisesti. Paikallistasolla tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä ja liikunnan edistäminen tulee yhdistää osaksi laajempia asiakokonaisuuksia, kuten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, olosuhteiden, koulutuksen ja työelämän kehittämistä sekä nuorisotyötä. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10, 12.) Tavoitteet: Poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen terveysliikunnan suunnittelussa ja toteutuksessa Toimenpiteet: Tiedottamisen kehittäminen Soveltavan ja terveysliikunnan kalenteri Lasten ja nuorten liikunnan kalenteri Kunnan rooli liikuntatoiminnan ohjaajana Terveysliikunnan nettisivut Mallia kaavioihin 1-3 on otettu Heinolassa jyrää terveysliikuntahankkeen kuvauksesta. Terveysliikunnan palveluyhteistyö Liikuntatoimi Sosiaali- ja terveystoimi Tekninen toimi Koulutoimi Nuorisotoimi Kontiolahden kunta (ohjaa toimintaa) Yksityiset toimijat Liikunta- ja muut järjestöt Pohjois- Karjalan Liikunta ry Joensuun seudun kansalaisopisto (suunnittelee ja toteuttaa) Kaavio 1. Terveysliikunnan palveluyhteistyö 20

Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma 2015-2020

Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma 2015-2020 Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma 2015-2020 2 Julkaisija Kontiolahden kunta Vapaa-aikatoimi 12/2014 Tekijä Jenna Hiltunen, liikunnanohjaaja AMK Ohjausryhmä Veijo Sallinen, vapaa-aikapäällikkö, Kontiolahden

Lisätiedot

Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma 2014-2020

Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma 2014-2020 Kontiolahden terveysliikuntasuunnitelma 2014-2020 Julkaisija Kontiolahden kunta Vapaa-aikatoimi 12/2014 Tekijä Jenna Hiltunen, liikunnanohjaaja AMK Ohjausryhmä Veijo Sallinen, vapaa-aikapäällikkö, Kontiolahden

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Kontiolahden kunnan soveltavan ja terveysliikunnan kalenteri. Jenna Hiltunen

Kontiolahden kunnan soveltavan ja terveysliikunnan kalenteri. Jenna Hiltunen Kontiolahden kunnan soveltavan ja terveysliikunnan kalenteri Jenna Hiltunen Opinnäytetyö Liikunnan ja vapaa- ajan koulutusohjelma Kevät 2014 Tiivistelmä Liikunnan ja vapaa- ajan koulutusohjelma 14.4.2014

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu?

Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu? Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu? Lapsiperheiden liikunnan edistäminen Pirkanmaalla Riitta Luoto Tutkimusjohtaja, LT, dos UKK-instituutti Lapsiperheiden hyvinvointi Mitä lapsiperheille kuuluu? Lapsiperhetutkimusten

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus PERTUNMAAN KUNTA 1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävänkuvaus ja toiminta-ajatus

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Vapaa-aikapalvelut 19.10.2015 PL 50 21531 PAIMIO LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia

Lisätiedot

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE Pois sektorikohtaisesta toiminnasta kohti poikkihallinnollista koko kunnassa toimivaa saumatonta liikunnan palveluketjua Paremmat mahdollisuudet vaikuttavuuden arviointiin,

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Heli Starck ja Mika Simonen Toukokuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Ohjattua liikuntaa Espoossa

Ohjattua liikuntaa Espoossa Ohjattua liikuntaa Espoossa Kuinka paljon liikuntaa on tarpeeksi? Liikunnan hoitosuositukset diabeetikolle Miten liikunta vaikuttaa? Liikunta lisää elimistön insuliiniherkkyyttä, pienentää suurentunutta

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 22.11.2012 Pielisen Karjala 12 kpl JUUKA Ellin kulma Juuan terveyskeskus LIEKSA Honkalampi-säätiö,

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista 18.4.2002 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa.

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU 1 Ohjausryhmän hyväksymä päivitys 11.12.2014 1. TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA Kouluikäisten liikunnan lisääminen Suositus: Koululaiset kulkevat koulumatkat pyörällä tai kävellen Sivistyslautakunta antaa

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Orimattilan kaupungin terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman lähtökohtana on Päijät-Hämeen maakunnan yhteinen terveysliikuntastrategia.

Orimattilan kaupungin terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman lähtökohtana on Päijät-Hämeen maakunnan yhteinen terveysliikuntastrategia. ORIMATTILAN KAUPUNKI 1 johdanto...3 2 liikunnallinen orimattila...4 3 toimenpidesuunnitelman tavoitteet...4 3.1 Tietoa liikunnan merkityksestä jaetaan 3.2 Kaupungin panostus liikuntaan on kuntalaisten

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN TOIMENPIDEOHJELMA 2013-2016

VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN TOIMENPIDEOHJELMA 2013-2016 VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN TOIMENPIDEOHJELMA 2013-2016 VISIO Asikkalassa on vetovoimaiset, laadukkaat ja asumisviihtyvyyttä lisäävät vapaaaikapalvelut, jotka tukevat kuntalaisten hyviä elinolosuhteita ja kehittymistä,

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli. Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto

Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli. Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto Joensuun seudun kansalaisopisto Joensuun kaupungin organisaatio Joensuun seudun

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI

TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI Kaupunginhallitus 97 27.02.2012 TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI 783/012/2011 KH 97 Valtuustoaloite 12.12.2011: Yksi hyvä vaihtoehto ikäihmisten liikunnalle on

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan! Erityisliikunnan Päivät Jyväskylä 27.8.2014

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Kesäkuu 2014 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten

Lisätiedot

1 johdanto...3 2 kuhmoisten kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

1 johdanto...3 2 kuhmoisten kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus KUHMOISTEN KUNTA 1 johdanto...3 2 kuhmoisten kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot