burkinafaso Taimi tarvitsee vettä Taksvärkki 2001

Transkriptio

1 burkinafaso Taimi tarvitsee vettä Taksvärkki 2001

2 Taksvärkki www-sivusto Taksvärkki 2001 www-sivusto toimii normaalitehoisilla PC- ja Macintosh-tietokoneilla, joissa on CD-ROM tai DVD-ROM-asema äänikortti ja HTML 4 -tasoinen selainohjelma (esimerkiksi Microsoft Internet Explorer 4.x, Internet Explorer 5 (mac) tai Netscape Navigator 4.x). Resoluutioltaan 800 x 600 oleva värimonitori riittää sivujen katsomiseen, mutta suurempi on suositeltava. Multimediamateriaali on QuickTime-muodossa. Uusimman version (Mac ja PC) voi ladata Apple Computerin sivuilta osoitteesta Sivuilla oleva esite on pdf-muodossa. Sen lukemiseen tarvittavan Acrobat -lukuohjelman voi asentaa koneeseen Adoben sivuilta osoitteesta Taksvärkkikeräyksen 2001 oheismateriaali on tänä vuonna Taksvärkin internet-sivuilla. Aikaisempaan CD-ROM levitykseen verrattuna internet on kätevämpi ja joustavampi. Lisäksi koko materiaali on kaikkien internet-yhteydessä olevien henkilöiden selattavissa. Koko luokka voi käyttää samaa materiaalia yhdessä, mikä romppua käytettäessä oli hankalaa. Sivusto on suunniteltu nopeasti latautuvaksi ja mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Koko materiaalin voi käydä läpi yksinkertaisesti klikkaamalla sivun yläosassa olevia eteen- ja taaksepäin osoittavia nuolia. Materiaali on nähtävissä osoitteessa: Sivuston käyttö alkaa kielen valinnalla. Molemmat kieliversiot toimivat samalla tavalla eli sivusto jakautuu kuuteen osaan, joista jokaisella on oma alavalikkonsa. Ensimmäisen sivun jälkeen avautuvasta valikosta voi jatkaa eteenpäin osastojen alavalikkoihin, joihin pääsee myös jokaisen sivun yläosassa olevasta valikosta. Jokaisen sivun vasemmassa alareunassa on myös M-kirjaimella merkitty linkki päävalikkoon. Jos tunnet olosi eksyneeksi, pääset sitä painamalla aina aivan alkuun. Joillakin sivuilla on alasivuilla asiaa syventäviä ja laajentavia tekstejä. Niiltä pääsee takaisin varsinaiseen asiaan painamalla mustaa, vasemmalle osoittavalla nuolella varustettua takaisin linkkiä. Sivujen alaoikealla olevat mustat ylöspäin osoittavat nuolet palauttavat sivun aina sen yläosaan. Sisällysluettelo on kätevä tapa suunnistaa haluttuun aiheeseen sivustolla. Pääset sisällysluetteloon miltä tahansa sivulta nopeimmin painamalla vasemman alareunan M-kirjainta ja valitsemalla ilmestyvästä valikosta sisällysluettelo -kohdan. Fyysisesti luettelo sijaitsee Linkit ja lähteet -osassa. Myös sen valikon kautta pääset kätevästi sisällysluetteloon. Seuraavilla sivuilla on lyhyt yhteenveto www-sivujen sisällöstä. 2 3

3 Maailmassa on 1,4 miljardia ihmistä vailla turvallista juomavettä. Ihmiset ja eläimet tarvitsevat vettä juotavaksi, lisäksi vettä tarvitaan esimerkiksi kotitaloustöihin, kasteluun, teollisuuteen ja virkistykseen. Kehitysmaiden ongelmana on syvällä maaperässä olevan pohjaveden käyttöönotto. Kaivoja osataan kyllä kaivaa ja johtaa vesi ihmisten käyttöön, mutta kaivojen rakennuskustannukset ja ylläpito voivat olla liian kalliita. Ja niin kauan kun kaivoja on harvassa, joutuvat kehitysmaiden naiset ja tytöt käyttämään kohtuuttoman paljon aikaa vedenhakuun. Afrikkalaiselta naiselta voi kulua siihen 4-5 tuntia päivässä. Mitä vesi on? Vettä on maapallolla paljon, mutta 94 % siitä on suolaista ja lopuistakin valtaosa maanalaisissa kätköissä tai jäätiköihin sitoutuneena. Ihmiskunnan käyttöön makeaa vettä jää vain noin 9000 kuutiokilometriä vuodessa. Keskiverto amerikkalainen kuluttaa 70 kertaa enemmän vettä kuin keskiverto afrikkalainen. 80 % maailman sairauksista johtuu likaisesta juomavedestä. Sinä olet vettä. Painostasi 2/3 osaa on vettä. Lihaksista 77 % ja aivoista peräti 75 % on vettä. Vesi Tulet toimeen vain 3 päivää ilman vettä. Ilman ruokaa eläisit kuukauden. Suomessa sataa keskimäärin 600 mm vuodessa, Burkina Fasossa 73 mm. Jano on vahva signaali siitä, että elimistössäsi on liian vähän nestettä. Sinun tulisi juoda vähintään 2-3 litraa päivässä. Vesi on sokeritonta, energiatonta, lisäaineetonta ja edullista! Vesi koostuu vedystä ja hapesta. Vanha burkinafasolainen sananlasku Vesi on jumalan maitoa kuvaa hyvin sitä, kuinka kallisarvoista vesi on. Hyviin tapoihin kuuluu tarjota kylään tulevalle vieraalle ensimmäiseksi vettä juotavaksi. Fatou asuu Burkina Fasossa äidin, isän ja kolmen sisaruksen kanssa. Aamulla koko perhe peseytyy kahdella sadevesilitralla. Aamiaiseen voi käyttää kolme litraa vettä, josta Fatou saa puoli litraa. Päivisin Fatoun tehtävänä on kantaa vettä kaivolta. Hän kävelee kuusi kilometriä kaivolle, juo siellä vatsansa täyteen ja palaa sen jälkeen kotiin täysi, raskas vesiämpäri päänsä päällä. Illallisen perhe valmistaa kolmella vesilitralla, josta taas puoli litraa on Fatoun osuus. Päivän aikana kuusihenkinen perhe jakaa 80 litraa vettä eli puolet siitä, mitä suomalainen käyttää yksin. Kaivo on kylän tärkeimpiä paikkoja. Erityisesti naiset ja lapset viihtyvät kaivolla ystäviään tavaten. Vettä nostaessa ehtii vaihtaa viimeaikaiset kuulumiset. Burkina Fasossa perheet ovat suuria, lapsia on keskimäärin kymmenen. Myös isovanhemmat ja muut sukulaiset kuuluvat usein perheeseen. Varsinkin kaupungeissa saman katon alla asuu kaukaisiakin sukulaisia. Perhe toimii myös turvaverkkona, sillä Suomen kaltaista valtion ylläpitämää sosiaaliturvaa ei ole. Vesi ja lapsi Lapsille opetetaan jo pienestä pitäen kättely ja vanhempien ihmisten kunnioitus. On äärimmäisen epäkohteliasta ohittaa ketään tervehtimättä häntä. Lafi eli terveyttä toivotetaan useampaankin kertaan. Ja siitä tietysti kiitetään eli barka! Fatou on hyvissä väleissä sisarustensa kanssa, mutta kaverit ovat kaikki kaikessa. Heidän kanssaan kuljetaan kouluun, tehdään yhdessä läksyjä ja pelataan jalkapalloa. Iltaisin kokoonnutaan torille juttelemaan ja kuuntelemaan kyläkauppiaan radiosta musiikkia. Fatou asuu Nabon -nimisessä kylässä eteläisessä Burkina Fasossa. Lähin isompi kylä, To on yli 12 kilometrin päässä. Ilman asiaa sinne ei viitsi lähteä. Kylästä ei nimittäin ole kunnon tietä ja etenkin sadeaikaan liikkuminen on melkein mahdotonta. Joka toinen viikko To:ssa järjestetään markkinat ja silloin tällöin isä on ottanut Fatounkin mukaan. Silloin valjastetaan pienet rattaat perheen aasin selkään ja lähdetään myymään hirssiä ja vihanneksia torille. Fatou on kolmannella luokalla kylän koulussa. Kuivan kauden aikaan hän voi käydä koulua, mutta sadekauden aikaan kaikki lapset tarvitaan pelloilla. Perhe tarvitsee mahdollisimman hyvän sadon, jotta sillä selvitään seuraavaan sadekauteen. 4 5

4 Vain 40 % väestöstä osaa lukea. Periaatteessa maassa on oppivelvollisuus, mutta kaikki lapset eivät pääse kouluun pitkien välimatkojen, varojen puutteen tai esimerkiksi sadekauden peltotöiden vuoksi. Tilastojen mukaan vain 40 % lapsista käy koulua. Kaupungeissa pienimmissä luokissa voi olla 50 oppilasta, mutta maaseudulla, jossa pula kouluista ja opettajista on suurin, lapsia on yhdessä luokassa jopa Koko maassa vain kolmasosa 7- vuotiaista tytöistä pääsee kouluun. Koulua käyvien poikien osuus ikäluokasta on noin puolet. Opetuskieli on ranska ja niinpä ensimmäiset kouluvuodet ovatkin lapsille vaikeita. Kaikki pitää opetella muulla kuin äidinkielellä. Kotonaan lähes kaikki lapset puhuvat jotain maan 60 kansallisesta kielestä. Pääkaupungissa Ouagadougoussa yleisimmin puhuttu kansallinen kieli on mooré, jota käytetään myös opetuksen tukena, jos asia ei ranskan kielellä selviä. Vesi ja arki Saharan laitamilla sijaitsevan Kouban kylän asukkaat ovat yhtä mieltä siitä, että ainakin yksi perusasia on heidän kotikylässään tällä hetkellä paremmin kuin kymmenen vuotta sitten. Nimittäin juomavesi. Ensimmäinen kaivo kymmenen vuotta sitten muutti kylän elämän monella tavalla helpommaksi. Ennen vesi piti noutaa läheisestä kylästä, seitsemän kilometrin päästä. - Vedenhaku oli jokapäiväinen pakko, joka ei tehnyt eroa kylän köyhien ja rikkaiden välillä. Oli aviomies kuinka varakas tahansa, vaimojen tai lasten piti lähteä aamunkoitteessa hakemaan vettä päivän tarpeisiin, kertoo kyläkoulun johtaja Saidou Balogo. Läheisen Gourcyn kaupungin asukkaat saavat vetensä kaupungin vesijohdoista. Vesi ei tule johtoja pitkin suoraan taloihin vaan se haetaan eri puolella kaupunkia olevista vesipisteistä tynnyreillä, sangoilla ja kanistereilla. Burkinalaiselle perheelle vesi on iso menoerä. Peseytymiseen riittää harvakseltaan tippuva suihku, saippuoinnin ajaksi vesi pitää kääntää kokonaan pois. Pyykinpesuun ja siivoamiseen ei Sawadogollakaan käytetä vesijohtovettä, vaan vesi nostetaan pihassa olevasta kaivosta. Myös naapurit saavat käyttää talon kaivoa. Juomavedeksi vesi ei kuitenkaan sovi, sillä sadevesi pääsee valumaan osittain avoimeen kaivoon. 6 7

5 Kunniallisten ihmisten maa Ranska alisti Burkina Fason eli muinaisen Mossin kuningaskunnan siirtomaavaltaansa 1800-luvun loppupuolella. Vuonna 1960 itsenäistynyttä maata ovat vaivanneet monet levottomuudet. Kaksi vallankaappausyritystä vuona 1989 johti lopulta teloitusaaltoon. Vuonna 1991 kansa hyväksyi äänestyksessä uuden perustuslain ja vuonna 1992 presidentti Blaise Compaoré järjestytti yleiset vaalit. Vuoden 1983 vallankumouksen johtaja Thomas Sankara risti silloisen Ylä-Voltan Burkina Fasoksi. Nimessä yhdistyvät alueen eniten puhutut kielet. Burkina on alueen suurimman etnisen ryhmän - mossien - kieltä ja tarkoittaa arvokkaita ihmisiä tai kunnian miehiä. Faso taas on läntisen dioulan kieltä, joka tarkoittaa taloa, kylää, maata tai tasavaltaa. Burkinafasolaiset kutsuvat itseään nimellä burkinabé, asukkaita tarkoittava bé pääte tulee pohjoisten peulien kielestä. Vapaasti suomennettuna Burkina Faso tarkoittaakin kunniallisten ihmisten maata. Afrikkalaisten elämässä taide ja kulttuuri lomittuvat ja limittyvät arkipäivään monin eri tavoin - toisin kuin teollistuneissa länsimaissa. Länsimaisille afrikkalaisen kulttuurin tunnetuin piirre on musiikki, joka onkin vahvasti läsnä afrikkalaisten arkipäivässä. Mutta samalla tavoin perinteiset afrikkalaiset asumukset ja erilaiset käyttöesineet ovat arkipäivän kulttuuria. Rakennukset toistavat maaston muotoja ja värejä ja käyttöesineiden muotoilussa ja koristelussa näkyvät puolestaan afrikkalaisten uskontojen, uskomusten ja legendojen antamat virikkeet. Varsinkin maaseudulla ihmisten elämä on yhä sidoksissa maahan. Maa on pyhä. Se on elämänantaja ja asuinsija niin eläville kuin kuolleille. Maan merkitys toistuu myös afrikkalaisessa tarinaperinteessä. Useissa afrikkalaisissa luomistaruissa itse maailma luodaan savikimpaleesta, kuten ensimmäiset ihmisetkin. Mikä Burkina Faso? Burkina Faso sijaitsee keskellä Keski-Afrikkaa Sahelin autiomaan ja trooppisen metsävyöhykkeen rajalla. Maata ympäröivät Mali, Nigeria, Benin, Ghana ja Norsunluurannikko. Ghanaa lukuun ottamatta maat kuuluivat aikaisemmin samaan siirtomaakokonaisuuteen eli Ranskan Länsi-Afrikkaan. Maan virallinen kieli on edelleen ranska. Vaikka suuri osa Burkina Fasoa on nykyisin tomuista, harmaata tasankoa, saattavat vanhukset yhä muistaa ajan, jolloin Mossin keskustasankoa peittivät puut. Erityisesti Burkina Fason pohjoisosat kärsivät kuivuudesta. Myös elintarvikepula aiheuttaa toisinaan nälänhätää. Volta-joen yläjuoksut Musta, Punainen ja Valkoinen Volta virtaavat keskitasangon halki hitaasti läpi soisten maiden kohti eteläistä Ghanan rajaa. Toisinaan joet kuivuvat kokonaan. Burkina Fason eteläosassa maaperä on kosteampaa. Aluetta hallitsevat metsäiset savannit, joilla norsut, virtahevot ja monet muut villieläimet vielä vaeltavat. Ihmisiä eteläisissä jokilaaksoissa asuu vähän, sillä aluetta vaivaavat jokisokeus, bilhartsia ja malaria. Lounaisosissa alankomaat vaihtuvat kumpuilevaksi tasangoksi. Sieltä löytyy myös Banforan jyrkänne, joka palkitsee kiipeäjän huikaisevilla maisemilla. Noin 90 % Burkina Fason väestöstä saa toimeentulonsa maataloudesta. Maassa viljellään durraa, hirssiä, maissia, riisiä ja puuvillaa. Vuosisataisten perinteiden mukaisesti maata raivataan pelloiksi esimerkiksi kulottamalla. Viljelyn onnistumiseksi kulotus on tehtävä juuri ennen kuivan kauden alkua. Toisinaan tuli kuitenkin riistäytyy käsistä ja synnyttää laajoja alueita tuhoavan pensas- tai metsäpalon. 8 9

6 Taksvärkin Burkina Faso -keräyksen www-sivuille on koottu Burkina Fasoon ja veteen liittyviä ideoita lähes jokaiselle oppitunnille. Niitä yhdistelemällä voi koota koululle vaikka kokonaisen teemapäivän. Taksvärkin toimistolta voi tilata luennoitsijan koululle pitämään esimerkiksi oppitunnin tai aamunavauksen. Ota ajoissa yhteyttä! Aamunavaus Jokainen suomalainen käyttää päivässä 160 litraa vettä. Puhdasta, raikasta ja kirkasta vettä tulee hanasta kylmänä ja kuumana suoraan keittiöön, kylpyhuoneeseen, pesukoneeseen... Entä jos vettä ei ole? Muutaman tunnin vesikatkoksenkin yli on hankala pärjätä. Kuvittele, että selviäisit koko päivän reilulla vesiämpärillisellä, jonka joutuisit itse hakemaan kilometrien päästä. Joka päivä! Maantieto ja biologia Pohtikaa miksi vesi on ihmiselle niin tärkeä? Millainen on ihmisen ja veden suhde: vesi ihmisessä, ihminen veden kuluttajana, veden kierto, ihminen veden pilaajana ja puhdistajana jne. Miettikää mitä rikkauksia köyhillä kehitysmailla on kaiken köyhyyden keskellä? Ovatko niitä esimerkiksi luonnonvarat tai kulttuuri? Oppimateriaali Historia ja yhteiskuntaoppi Burkina Fasoa voi käsitellä useiden eri teemojen kautta: Afrikan varhaishistoria, kolonialismi ja sen taloudelliset motiivit, siirtolaisuus, kaupungistuminen ja naisen asema. Mielenkiintoista on myös tutkia tuloksia Burkina Fason viimeisimmistä vaaleista! Matematiikka, kemia ja fysiikka Mittaa ph-pitoisuus koulun vedestä ja pihan kuralammikon vedestä. (Nettisivuilla on ohjeet veden puhtauden selvittämiseen.) Selvitä mistä asuinalueen vesi tulee. Paljonko vettä käytät yhden päivän aikana? Keksi viisi tapaa vähentää omaa veden kulutustasi. Istuta puuntaimi tai joku nopeasti kasvava vihannes ja seuraa sen kasvamista Liikunta Burkina Fason suosituimmat urheilulajit ovat jalkapallo, käsipallo, yleisurheilu, pyöräily, koripallo ja nyrkkeily. Jalkapalloa pelataan kaikkialla ja palloksi kelpaa vaikkapa räteistä tehty kangaspallo tai käytetty juomapullo. Kotitalous Burkina Fason kansallisruoka to koostuu hirssipuurosta ja sen kanssa syötävästä kastikkeesta, joka tehdään apinanleipäpuun lehdistä, voipuun rasvasta ja nere-hedelmästä. Taksvärkkiviikolla voidaan tehdä burkinafasolaista ruokaa kouluruokalassa. Nettisivuilla on muutamien ruokien ohjeet: Hirssipyörykät maapähkinöiden kanssa Durranjyväto Viljapyörykät maapähkinöiden kanssa Seesamsiemenpavut. Musiikki Kuunnelkaa burkinafasolaista musiikkia ja verratkaa sitä esimerkiksi suomalaiseen musiikkiin. Mitä erilaisuutta tai samanlaisuutta löydätte siitä? Kuvaamataito Savi on tärkeä osa myös burkinafasolaista keramiikkaa ja rakentamista. Tutustukaa afrikkalaista kulttuuria, savea ja keramiikkaa käsitteleviin osuuksiin, esiteltyihin ruukuntekotapoihin ja kokeilkaaa esimerkiksi vyöhyketekniikkaa. Kielet Nettisivustolla on faktaa, kertomuksia ja satuja molemmilla kotimaisilla kielillä sekä aineistoa englanniksi ja ranskaksi. Materiaalia voi käyttää hyvin ryhmätöiden, ainekirjoituksen ja keskustelujen pohjana. Katsomusaineet Pohtikaa maailman vesiongelmaa ja yrittäkää keksiä miten se voitaisiin ratkaista. Miten vettä käytetään Burkina Fasossa ja miten Suomessa? Mitä voisimme oppia burkinafasolaisilta veden käytöstä? Suomalaisille ja burkinafasolaisille on yhteistä läheinen suhde luontoon. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia löydät? Miten sinä voit auttaa Burkina Fason vesitilannetta? 10 11

7 Taksvärkki ry Taksvärkki ry:n tavoitteena on parantaa kehitysmaiden lasten ja nuorten koulutusta, elinoloja ja ihmisoikeuksia. Järjestö on vuodesta 1967 järjestänyt keräyksiä, joissa suomalaiset koululaiset lahjoittavat yhden työpäivän tulot kehitysmaiden koululaisten hyväksi. Rahoilla Taksvärkki ry on rakentanut kouluja kymmenille tuhansille lapsille Mosambikissa, auttanut katulapsia Nepalissa, toiminut lapsiin kohdistuvaa seksiturismia vastaan Thaimaassa, auttanut aids-orpoja Sambiassa, kuntouttanut entisiä lapsisotilaita Sudanissa ja auttanut hirmumyrsky Mitchin uhreja Nicaraguassa. Rahallisen avun lisäksi taksvärkkikeräyksissä on tärkeää Suomessa tehtävä kansainvälisyyskasvatus. Taksvärkki ry:n muodostavat seuraavat järjestöt: Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Nuorten Keskus ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto SAKKI ry, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry, Suomen Lukiolaisten Liitto ry, Suomen Rauhanliitto YK-yhdistys ry, Suomen Sadankomitealiitto ry, Suomen Kauppaopiskelijoiden Liitto ry, Suomen Terveydenhuolto- ja Sosiaalialan Opiskelijoiden Liitto TERHOL ry, AKAVA ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry. Burkina Faso -keräys Sateilla on Burkina Fasossa joinakin vuosina katastrofaaliset seuraukset. Vähäiset ja epäsäännölliset sateet vaikeuttavat ihmisten jokapäiväistä elämää. Veden ja tuulen aiheuttama eroosio pahenee, pohjavesi kuivuu, maaperä heikkenee ja köyhtyy ja kasvipeite häviää. Tästä aiheutuvia ongelmia ovat ravinnonsaannin epävarmuus ja puutteet väestön terveydenhuollossa, koulutuksessa ja juomaveden saannissa. Perheiden tulojen jatkuva heikentyminen kiristää yhteiskunnallista ilmapiiriä ja kiihdyttää työkykyisten maalta- ja maastapakoa. Burkina Faso on yksi maailman köyhimmistä maista inhimillisen kehityksen mittareilla. Burkinafasolaiset kansalaisjärjestöt CAIV ja GTB sekä heidän kumppaninsa Taksvärkki ry taistelevatkin maan elinolosuhteiden parantamiseksi ja väestön auttamiseksi pois köyhyyden noidankehästä. Päivittäiset ongelmat yritetään ratkaista seuraavilla toimenpiteillä: vesien ja maaperän suojelu ja vahvistaminen kasvituotanto ja metsitys ympäristön rappeutumisen estämiseksi kylien vesihuolto vuoroviljely ja puutarhanhoito lasten ja aikuisten koulutus. Hankkeen hyödynsaajina on 15 kylää, joissa asuu asukasta 12 13

8 Burkina Faso -nettisivuston sisällysluettelo: Vesi ja lapsi Koulupäivä Koulupäivä pääkaupungissa Burkina Fason suuri haaste Vesi arjessa Koti Elinkeino Sukulaiset Kylä Mossivaltakunnan perustaminen Tulevaisuus Tietokilpailu Burkina Faso Vesi Lukuja ja suhteita Veden puhtaus Vedenkulutus Maailman vesitilanne Vesiarkea Jokainen pisara on tärkeä Perusfaktat Burkina Fason kartta Yhteiskunta Naisten asema Kuoleman laakso Kaupunki ja maaseutu Perinteistä maanviljelyä kuivuuden keskellä Kaupunkien houkutus Väliaika: Abidjan, Norsunluurannikko Historiaa Mossivaltakunta Yhteiskunnan rakenne Talous ennen siirtomaavaltaa Ranskalaisen siirtomaavallan perustaminen mossien alueelle Ranskalaisen siirtomaavallan vaikutukset nykyisen Burkina Fason alueella Kohti itsenäisyyttä Ensi askeleet itsenäisyyden kivikkoisella polulla Lamizanan hyväntahoisen diktatuurin kausi Vaihtuvien hallitusten aika Sankara luo kunniallisten ihmisten maan Huhujen ja lisääntyvän väkivallan hallinto Lehtimiehen kuolema Luonto Sahel Sahelissa taistellaan aavikkoa ja kuivuutta vastaan Burkina Fason esimerkki Metsä palaa Burkina Fasossa Kulttuuri Savi - elämän peruselementti Viljasäiliöt, ihmisen hyvinvoinnin lähteet Vanha rakennustekniikka onkin tulevaisuuden tekniikka Keramiikka Ruukun valmistuksen tapoja Musiikki Burkina Faso - musiikkien kohtaamispaikka Elokuvat Uskonto Sadut ja tarinat Oppimateriaali Aamunavaus Maantieto ja biologia Historia ja yhteiskuntaoppi Matematiikka, kemia ja fysiikka Liikunta Kotitalous Musiikki Kuvaamataito Äidinkieli Katsomusaineet Englanti Ruotsi Ranska Teemapäivä Taksvärkki ry Järjestö Kumppanit Toimintamallit Hankkeet Näin osallistut taksvärkkiin Mitä saa 60 markalla? Lähetä meille palautetta! Linkit ja lähteet Sisällysluettelo Lähteet Linkkejä Teknisiä tietoja sivuista Tekijät 14 15

9 TEKIJÄT Taksvärkki ry Olympiastadion Eteläkaarre, B-porras Helsinki puh. (09) faksi (09) Tuottaja: Rilli Lappalainen Suunnittelu: Reaction Oy Jori Svärd Jari Mäkinen Kiitokset: Irja Maristo Jukka Miettinen Peter Wright Terttu Viinikkala Marjetta Karttunen Mari Maasilta Marja Pirilä Taksvärkki-opettajaryhmä Taksvärkki-klubityöryhmä