KUMMIN KÄSIKIRJA. Kummilapsitoimisto PL 198, Hämeenlinna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUMMIN KÄSIKIRJA. Kummilapsitoimisto PL 198, 13101 Hämeenlinna kummilapset@svk.fi 010 3288 013 www.klkry.net"

Transkriptio

1 KUMMIN KÄSIKIRJA Kummilapsitoimisto PL 198, Hämeenlinna Maaliskuu

2 1. TERVETULOA KUMMIKSI! Tervetuloa mukaan Kehitysmaiden lasten koulutustuki ry:n (KLK) kummitoimintaan. Päätöksesi ryhtyä kummiksi on yksi askel kohti tasa-arvoisempaa maailmaa. Kummina otat vastuuta maailman lasten hyvinvoinnista ja vaikutat lasten oikeuksien toteutumiseen. KLK:n kummina tuet ja edistät kehitysmaiden lasten koulunkäyntiä ja autat heidän perheitään selviytymään heille ylivoimaisesta haasteesta kouluttaa lapsensa. Kummiutesi merkitsee köyhälle lapselle aivan uudenlaisia mahdollisuuksia luoda kestävä pohja elämälleen ja turvata tulevaisuutensa. Sinulle kummius antaa tilaisuuden tutustua tukemasi lapsen elämään ja sen maan kulttuuriin, jossa kummilapsesi asuu. Kummin käsikirjasta löydät vastauksen moneen kysymykseen KLK:n kummitoiminnasta. Säilytä tämä julkaisu, sillä saatat tarvita sitä myöhemmin! 1.1. KLK:n kummitoiminta Kehitysmaiden lasten koulutustuki ry:n toiminta alkoi vuonna Kehitysmaissa työskennelleet Suomen Vapaakirkon (SVK) lähetystyöntekijät näkivät kohdemaissaan huutavan puutteen varattomien perheiden lasten koulutuksessa. Tämän tarpeen pohjalta he perustivat yhdistyksen, jonka kautta kummitoiminnasta kiinnostuneet saattoivat osallistua kehitysmaiden lasten tukemiseen. Näin kaikista köyhimmillekin lapsille avautui mahdollisuus päästä opintielle. Yhteyshenkilöinä toimivat kussakin kohdemaassa tuolloin työskennelleet Vapaakirkon lähetystyöntekijät. Kaksi vuosikymmentä yhdistys toimi täysin vapaaehtoisin voimin. Toiminnan laajentuessa ja työmäärän kasvaessa yhdistys päätyi v ostamaan sihteeri- ja kirjanpitopalvelut Suomen Vapaakirkon lähetystoimistosta. Vuonna 2006 yhdistys sai kummilapsisihteerin ja kummilapsitoimiston. Kohdemaissa kummilasten valinta ja kannatusten kanavointi on lähes kokonaan siirtynyt paikallisten yhteistyöjärjestöjen vastuulle. Toimintaa, jossa kummi saa kannatettavakseen nimetyn kummilapsen, kutsutaan kummiohjelmaksi. Kummiohjelmia KLK:lla on ollut vuosikymmenten aikana kymmeniä. Vuoden 2015 alussa niitä oli 10. Vuoden 2012 alusta KLK:n toiminta laajeni käsittämään myös kummihankkeita, joissa tuki kohdistuu nimettyjen kummilasten sijasta tiettyyn lapsiryhmään. Kummihankkeita oli vuoden 2015 alussa viisi. Vuoden 2015 alussa kummeja oli noin 500. Kummituen ansiosta noin 390 nimettyä lasta sai koulunkäynnin mahdollisuuden ja kummihankkeiden piirissä lapsia oli noin 500. Säännöllisten kannatusten lisäksi yhdistys saa lahjoituksia henkilöiltä, jotka haluavat osallistua toimintaan ilman omaa nimikkolasta tai - hanketta Kummitoiminta on kehitysyhteistyötä Kummitoiminta perustuu YK:n lapsen oikeuksien julistukseen (1959) sekä yleissopimukseen (1989). Näiden asiakirjojen perusajatus on, että kaikilla lapsilla on sama arvo ja samat oikeudet kotimaasta ja kotioloista riippumatta. Monissa KLK:n kummitoiminnan kohdemaissa julkinen sosiaalisektori ei pysty vastaamaan yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Näissä maissa toimiikin paljon yksityisiä, vapaaehtoisia järjestöjä, jotka keskittyvät parantamaan maansa elinolosuhteita. Kehitysmaiden lasten perusoikeuksien toteutumisen puolesta työtä tekevät vapaaehtoiset järjestöt ovat yleensä hyvin riippuvaisia ulkopuolisesta taloudellisesta tuesta. Kummitoiminnan kautta myös me, yhdessä, osallistumme työhön kehitysmaiden lasten elinolojen parantamiseksi. Useat kummilapsiyhdistykset saavat toimintaansa avustusta Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista. Tällöin kummilapsitoiminta on 2

3 sidottu laajempiin projekteihin, joissa autetaan koko kyläyhteisöä. Kummilapsitoiminta onkin kehitysyhteistyötä aivan ruohonjuuritasolla. KLK:n kummitoiminta on rahoitettu koko sen olemassaoloajan ainoastaan kummeilta ja lahjoittajilta saaduilla varoilla. Kehitysyhteistyöhankkeisiin sidottu toiminta ei kuitenkaan ole poissuljettu mahdollisuus tulevaisuudessa Kummikohteet KLK:n kummitoimintaa on Ecuadorissa, Intiassa, Kiinassa, Nepalissa, Perussa ja Thaimaassa*. Kohdemaissa olevat yhteistyöjärjestöt vastaavat pääosin kummitoiminnan käytännön toteutuksesta. Paikalliset yhteistyöjärjestöt tuntevat sikäläiset tarpeet parhaiten ja osaavat tehdä työtä paikallisen kulttuurin edellyttämällä tavalla. Yhteistyökumppaneiksi valitaan kansalaisjärjestöjä, joiden toimintatavat ja -tavoitteet vastaavat KLK:n tapoja ja tavoitteita. Kumppaneiden kanssa tehdään kirjallinen yhteistyösopimus. KLK toimii kristillisen arvomaailman pohjalta, ja sitä edellytämme myös yhteistyökumppaneiltamme. Koulutustuki ei kuitenkaan ole sidoksissa lasten tai heidän perheidensä uskonnolliseen taustaan tai heidän osallistumiseensa kristilliseen toimintaan. *) Maasta ei oteta uusia kummilapsia Kummiohjelmissa olevat lapset Kummilapset tulevat yhteiskunnan köyhimmistä ja kriisialttiimmista ryhmistä. Osa on orpoja molemmista tai toisesta vanhemmastaan. Toiset tulevat äärimmäisen köyhistä perheistä, joilla ei ole varaa huolehtia lapsistaan. Jotkut lapsista pääsevät tuen avulla satunnaisesti toimivasta syrjäisestä kyläkoulusta säännöllisesti toimivaan ja virallista opetussuunnitelmaa noudattavaan kaupunkikouluun, jolloin koulunkäynnistä on todellista hyötyä. Pitkän koulumatkan tai erittäin heikkojen kotiolojen vuoksi monet etenkin nepalilaisista ja intialaisista lapsista asuvat perhe- tai kouluasuntoloissa, joista käsin koulunkäynti on mahdollista. Osa KLK:n paikallisista yhteistyöjärjestöistä valitsee kummilapsia järjestelmällisesti toiminta-alueensa köyhimmistä kylistä tai tietyn kohderyhmän (kuten leprasairaat vanhemmat tai vammaislapset) joukosta. Myös lasten sukulaiset kyselevät joskus järjestöiltä, voisivatko nämä ottaa tietyn lapsen kannatuksensa piiriin. Saadessaan pyynnön lapsen ottamisesta kummituen piiriin KLK:n yhteistyöjärjestön työntekijä käy lapsen taustatiedot läpi. Näin varmistetaan se, että lapsi todella tarvitsee apua. Koska resurssit ovat rajalliset, apu täytyy pyrkiä suuntaamaan eniten tarvitseville. Kummilapset ovat tuen piiriin tullessaan pääsääntöisesti 3-16-vuotiaita tyttöjä ja poikia. (Joissakin maissa lapset saavat kaksi tai kolme vuotta esiopetusta ennen varsinaista alakoulua; nursery, lower kindergarten, upper kindergarten. Jotkut lapset taas ovat koulunkäynnin aloittaessaan jo 8-10-vuotiaita.) Oppilaan tukeminen jatkuu lukion loppuun saakka ( lk maasta riippuen), mikäli hänen on mahdollista opiskella niin pitkälle. Suuri määrä kummituen piirissä olleita nuoria on hankkinut lukion jälkeen itselleen ammatin, jotkut jopa yliopistokoulutuksen kautta. Kummituki on aina tarkoitettu kattamaan ensisijaisesti lapsen koulunkäynnistä aiheutuvat kulut. Tämän vuoksi yhteistyökumppanimme maksavat lasten koulu- ja asuntolamaksut suoraan kyseisiin kohteisiin Kummihankkeet Kummihankkeissa tuki ohjataan tietyn lapsiryhmän hyväksi, jolloin kummilla ei ole kannatettavana omaa nimettyä kummilasta. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi orpolasten kouluruokailuhanke, erityislasten koulutushanke ja kyläkoulujen kehittämishanke. 3

4 1.6. Apu menee perille KLK vastaa siitä, että kummituki lähetetään yhteistyöjärjestöille. Yhteistyöjärjestöt omalta osaltaan vastaavat siitä, että niille lähetetyt varat käytetään sopimuksen- ja tarkoituksenmukaisesti. Noin 80% kummituesta lähetetään kohdemaihin. Loput käytetään kattamaan kummitoiminnasta Suomessa aiheutuvia kuluja, esimerkiksi palkka-, toimisto-, pankki-, tiedotus- ja postituskuluja 1.7. Kummina lapselle Kummina saat: - Kirjeen kummilapseltasi/ hankkeesta noin kerran tai kahdesti vuodessa - Kuvan kummilapsestasi noin kerran vuodessa - Mahdollisuuden pitää yhteyttä kummilapseesi kirjeitse - Mahdollisuuden tukea kummilastasi ja seu- rata hänen kehitystään - Mahdollisuuden rukoilla kummilapsesi puolesta Kaikissa kysymyksissäsi voit kääntyä KLK:n kummilapsisihteerin puoleen. Häneen saa yhteyden sähköpostilla tai puhelimitse Kannatusmaksut Lasten kannatusmaksut vaihtelevat mm. maan, kouluasteen ja asumismuodon (koti/ asuntola) mukaan. Yleisimmin se on euroa kuukaudessa. Mikäli kannatussumma on tätä suurempi, samalle lapselle voidaan ottaa kaksi tai kolme kummia. Hankkeissa kummi voi valita itse kannatussumansa suuruuden. Kummina sitoudut maksamaan kannatusmaksun säännöllisesti. Maksun voi maksaa joko kuukausittain tai suuremmissa erissä muutaman kuukauden välein. Ilmoitathan välittömästi KLK:lle, mikäli jostain syystä et voi jatkaa kummiuttasi. Siten voimme tarpeen tullen löytää lapselle uuden kummin. Ilmoita myös mahdollisesta osoitteenmuutoksesta. Maksaessasi kannatusmaksuja on ehdottoman tärkeää käyttää KLK:lta saamaasi viitenumeroa. Näin varmistat, että maksu tulee juuri sinun kummilapsesi/ valitsemasi hankkeen hyväksi. Kätevimmin maksaminen käy pankin suoramaksun kautta tai kotitietokoneelta verkkopankkia käyttäen. Maksu onnistuu myös pankkisiirroilla, joita saa pyytämällä kummilapsitoimistosta. Taataksemme kummilapsille/ hankkeille säännöllisen kannatuksen lähetämme kummille tiedotteen, mikäli lapselle ei ole tullut riittävästi kannatusmaksuja (vajetta 100 euroa tai yli). Useimmiten maksuvajeet johtuvat erilaisista häiriöistä pankin suoramaksuissa tai yksinkertaisesti unohduksesta maksaa maksu ajallaan. Asia on helposti korjattavissa siinä vaiheessa, kun vajetta ei ole vielä kertynyt huomattavaa summaa. 2. YHTEYDENPITO KUMMILAPSEN KANSSA 2.1. Kirjeet ja kuvat kummilapselta Piditpä itse yhteyttä kummilapseesi tai et, saat häneltä terveisiä säännöllisesti. Mikäli itse kirjoitat kummilapsellesi, on hyvin mahdollista, että saamasi vastauskirjeet ovat henkilökohtaisempia ja että niitä tulee useammin. Kummilapsen kirjeet tulevat tavallisesti KLK:n kautta, koska paikallisten yhteistyöjärjestöjen on sekä helpompi että halvempi lähettää suurempi määrä kirjeitä yhdellä kertaa ja samaan osoitteeseen. KLK toimittaa kirjeet 4

5 kummeille. Joissakin tapauksissa paikallinen yhteistyöjärjestö lähettää kirjeet suoraan kummille, jos sellaisesta käytännöstä on yhteistyön alkaessa sovittu. Lasten lähettämät kiinan- ja espanjankieliset kirjeet käännetään aina suomeksi. Englanninkieliset kirjeet suomennetaan vain pyynnöstä, joten jos haluat saada kirjeet suomennettuina, ilmoita siitä kummilapsitoimistoon. KLK pyrkii siihen, että kaikki kummit saavat kummilapseltaan tervehdyksen kerran vuodessa. Pääsääntöisesti kummit saavat myös valokuvan kummilapsestaan vuoden välein (tulevat usein sähköpostilla). Aina tämä ei kuitenkaan onnistu, sillä lapsi saattaa olla poissa koulusta juuri sinä päivänä, kun kirjeitä kirjoitetaan ja valokuvia otetaan. Valokuvia ottaneen henkilön ei aina ole mahdollista tulla uudelle käynnille. Useimmiten koulujen opettajat tai yhteistyöjärjestöjen henkilökunta auttavat lapsia kirjeiden kirjoittamisessa, mikä luonnollisesti vaikuttaa niiden muotoiluun. Kaikki kummilapset eivät osaa englantia. Osa lapsista kirjoittaa ensin kirjeensä omalla kielellään, minkä jälkeen avustava henkilö kääntää sen. Toiset saattavat kopioida valmiita mallikirjeitä. Vaikka lapset osaisivatkin englantia, saattaa etenkin pienempien lasten olla vaikea ilmaista itseään kirjeessä. On hyvä muistaa, etteivät suomalaisetkaan ekaluokkalaiset kirjoita sujuvasti pitkää kirjettä. Lasten kasvaessa kirjeet usein muuttuvat, ja niistä saattaa tulla henkilökohtaisempia. Varsinkin vanhempien lasten kohdalla henkilökohtaisten kirjeiden määrä riippuu paljolti kummin omasta aktiivisuudesta. Moni kummilapsi ei ole nähnyt kummistaan edes valokuvaa, ja ventovieraalle ihmiselle saattaa olla vaikea kirjoittaa. Olemme kaikki myös erilaisia, ja toisten on vaikeampi kirjoittaa kirjeitä ja ilmaista itseään. Jos lapsella on useampi kuin yksi kummi, emme edellytä hänen kirjoittavan jokaiselle erikseen. Alkuperäinen kirje lähetetään yhdelle kummeista ja muille lähetetään siitä kopio. Aina tieto siitä, että kummilapsi on syystä tai toisesta jäänyt pois kummituen piiristä, ei valitettavasti tule aivan heti. Tällöin kummi saattaa odottaa kummilapsensa kirjettä turhaan. Mikäli et saa kummilastasi koskevaa postia vuoteen, pyydämme sinua ystävällisesti ottamaan yhteyttä kummilapsitoimistoon. Lähetämme tiedustelun kummilapsestasi yhteistyöjärjestöön. Vastauksen saatuamme välitämme tämän tiedon eteenpäin sinulle. Kummilapsen ei tulisi saada kummin osoitetta tietoonsa. Näin pyritään ehkäisemään tilanteita, joissa kummilapsen nimissä tulee kirjeitä, joissa pyydetään lisää rahaa tai muita avustuksia. Vaikka kirjeet saattavat olla hyvin vakuuttavia, niistä ei kannata heti huolestua. Lapsi ei välttämättä ole kirjoittanut kirjettä itse, vaan kirjeen on ehkä kirjoittanut sukulainen tai perheenjäsen, joka yrittää rahastaa kummia. Mikäli saat kerjuukirjeen, voit ottaa yhteyttä KLK:n toimistoon. Toimistosta otetaan yhteyttä paikallisiin hankevastaaviin ja selvitetään asia Kirjeet kummilapselle Voit itsekin kirjoittaa kummilapsellesi, vaikka sitä ei kummilta edellytetä. Kirjeen voit kirjoittaa englanniksi (Aasian maat) tai espanjaksi (Etelä-Amerikka) tai erityistapauksissa suomeksi tarvittaessa yhteyshenkilöt kääntävät kirjeen lapsen omalle kielelle. Lapsen on tietenkin paljon mieluisampaa kirjoittaa sinulle, mikäli itse kirjoitat hänelle silloin tällöin (1-2 kertaa vuodessa on riittävästi). Tervehdyksen ei tarvitse olla pitkä kirje; postikortti tai valokuva riittää hyvin. Monelle lapselle jo postikortti tai kirje on iloinen ja tärkeä asia. Kummilapsesi ilahtuu myös, jos lähe- tät hänelle valokuvia itsestäsi/perheestäsi. Kummilapsen kirjeiden kautta voit saada tietoa siitä, kuinka lapsi voi sekä mitä hän ajattelee ja tuntee. Pieni tervehdys maapallon toiselta puolelta laajentaa sekä kummilapsen että kummin maailmankuvaa. On syytä ottaa huomioon se, että vaikka kirjoittaisit lapselle useinkin, lapsi ei välttämättä vastaa kirjeisiin samassa tahdissa. Lapset kirjoittavat kirjeen yleensä silloin, kun niitä kirjoitetaan yhteistyöjärjestön organisoimana ja lähetetään yhteispostituksessa. Meille postimerkin hinta on mitätön summa, mutta 5

6 kehitysmaan köyhällä perheellä ei välttämättä ole rahaa kirjemaksuun. Kummilapselle menevä posti lähetetään SUORAAN yhteistyöjärjestölle tai yhteyshenkilölle KUMMILAPSEN KOTIMAAHAN. Osoitteen saat kummilapsitoimistosta. Kirjoita kuoreen vain yhteyshenkilön/ järjestön nimi ja osoite. Kuoren sisään laitetaan kummilapsen nimellä varustettu kirje/ kortti/ tervehdys. Lapsen osoitetietoja ei luovuteta kummille. (Ks Kummijärjestöjen eettinen ohjeisto kohta 4.) On syytä muistaa, että useimmilla yhteistyöjärjestöillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia palkata erikseen henkilöä hoitamaan kummilasten ja kummien välistä yhteyttä. Lapsiryhmät ovat suuria, ja kirjoitettavana on monta kirjettä. Samaan aikaan on hoidettava järjestön muutkin tehtävät. Mahdollisimman suuri osa kummituesta halutaan käyttää lasten hyväksi, ja yhden ylimääräisen henkilön palkasta koituvilla kustannuksilla voidaan auttaa useita lapsia Lahjat kummilapselle Jos haluat muistaa kummilastasi ylimääräisellä lahjalla esimerkiksi syntymäpäivänä tai jouluna, lapselle voi lähettää pienen paketin tai mieluummin vain kirjeeseen mahtuvan lahjan. Arvokasta lahjaa ei kannata lähettää, koska sellaisen saaminen asettaa lapset eriarvoiseen asemaan keskenään. Paketti voi myös kadota matkalla vääriin käsiin. Postimaksut kaukomaille ovat varsin korkeat, joten painavamman paketin maksu saattaa olla moninkertainen lahjan hintaan nähden. Suuri ja arvokas paketti voi myös jäädä tulliin, jolloin paikallisen järjestön edustaja saattaa joutua lähtemään pitkän matkan päähän lunastaakseen sen kalliiseen hintaan. Monessa maassa esimerkiksi 15 euroa on jo suuri rahasumma. Moni tavara, jota emme itse pidä merkittävänä, saattaa lapsen kotimaassa ollakin hyvin arvokas. Kannattaa myös ottaa huomioon, että kummikohteissa on paljon lapsia, joilla ei ole kummia tai joiden kummit eivät lähetä heille lahjoja. Mikäli yksi ja sama lapsi saa kovin monta ja arvokasta lahjaa, hän joutuu muihin lapsiin nähden erityisasemaan. Tämän takia muut lapset ja jopa lasten perheet saattavat olla hänelle kateellisia ja alkaa syrjiä lasta tai koko perhettä. (Ks Kummijärjestöjen eettinen ohjeisto kohta 2.) Joissakin kulttuureissa (paikallisen mittapuun mukaan) arvokkaan lahjan saaneen lapsen perhe kokee joutuvansa kiitollisuudenvelkaan, elleivät he lähetä vastalahjaa. Sellaisen lähettäminen voi kuitenkin olla heille mahdotonta tai suuren ponnistuksen takana. Parhaat lahjat ovat sellaisia, joista on iloa ja hyötyä useammalle lapselle. Tällaisia ovat esimerkiksi pallot, pelit ja koulutarvikkeet. Omalle kummilapsellesi voit lähettää pienen oman lahjan, vaikkapa värikyniä, vihkoja, tarroja, hiuspinnejä yms. Paras lahja on kuitenkin se koulunkäynnin mahdollisuus, jonka lapsi kummitukesi ansiosta saa Kun kummilapsi lopettaa tai keskeyttää koulunkäynnin Jossakin vaiheessa koittaa lopulta aika, jolloin nuori saa koulunsa päästötodistuksen ja aloittaa itsenäisen elämän. Kummituki päättyy, mutta vuosien tuen ansiosta nuori aikuinen on saanut mahdollisuuden itsenäiseen elämään. Tämä on luonnollisesti parasta palautetta, mitä kummituelleen voi saada. Koulun keskeyttäminen on monissa maissa köyhien perheiden lasten kohdalla suuri ongelma. Syitä koulun keskeyttämiseen on monia. Lapsen työpanosta saatetaan tarvita kotona pikkusisarusten hoitamisessa, maanviljelyssä tai karjanhoidossa. Perheen toimeentulon turvaamiseksi hänet saatetaan myös lähettää töihin kodin ulkopuolelle. Näissä tilanteissa KLK:n paikallinen yhteistyöjärjestö pyrkii aina kannustamaan vanhempia jatkamaan lapsen kouluttamista, mutta lo- 6

7 pullinen ratkaisu on luonnollisesti lapsen vanhempien tai muun huoltajan harkinnassa. Teini-ikään tullut tyttö voidaan myös naittaa, vaikka koulu olisi kesken. Vain poikkeustapauksissa avioitunut tyttö voi jatkaa koulunkäyntiä. Joissakin tapauksissa lapsen koulunkäynti päättyy, koska perhe muuttaa pois alueelta ja kummituen perille toimittaminen käy mahdottomaksi. Kummisuhteen katkeaminen saattaa tuntua ikävältä, mutta tuki ei kuitenkaan ole mennyt hukkaan. Kummilapsi on oppinut koulussa arvokkaita tietoja ja taitoja myöhempää elämäänsä varten ja joissakin kohteissamme saanut myös päivittäin ravitsevan aterian ja terveydenhoitopalveluja. Ne ovat myös hyvä pohja, mikäli lapsi myöhemmin jatkaa koulua. Jos kummilapsesi jostain syystä lopettaa, saat ehdotuksen uudesta kummilapsesta kummilapsitoimistosta. 3. MITEN MUUTEN VOIT OSALLISTUA? Voit kertoa kummitoiminnasta omassa ympäristössäsi ja hankkia uusia kummeja tai kannattajia. Esittelymateriaalia saat kummilapsitoimistosta. Olet tervetullut kummitapaamiseen, joka pidetään vuosittain Suomen Vapaakirkon kesäjuhlien yhteydessä. Sinne voit kutsua myös asiasta kiinnostuneita ystäviäsi. Mikäli harkitset merkkipäivämuistamisiesi lahjoittamista hyväntekeväisyyteen, yksi hyvä vaihtoehto on ohjata ne kummilapsitoimintaan. Viitetiedot saat tarvittaessa toimistosta. 4. SUOMALAISTEN KUMMILAPSIJÄRJESTÖJEN YHTEINEN EETTINEN OHJEISTO 4.1. Tarkoitus Seuraavien eettisten ohjeiden tarkoituksena on luoda suomalaisille kummijärjestöille yhteiset toimintaperiaatteet, jotka edistävät lasten perusoikeuksia sekä painottavat lasten henkisen ja fyysisen koskemattomuuden kunnioittamista kummilapsitoiminnassa. Allekirjoittaneet suomalaiset kummilapsijär- jestöt haluavat tällä ohjeistolla edesauttaa lasta kunnioittavan yhteyden muodostumista kummin ja lapsen välille. Nämä ohjeet koskevat suomalaisten järjestöjen työntekijöitä, kummeja, vapaaehtoisia sekä muita työmme kautta lapsiin yhteydessä olevia ihmisiä Kummitoiminnan perusta Kaiken kummitoiminnan pohjana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, johon kummijärjestöt ovat sitoutuneet. Sopimuksen artiklassa 3 todetaan: Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (Best Interest of a Child). Lähes kaikki maailman valtiot ovat allekirjoittaneet sopimuksen, mutta silti lasten oikeuksia rikotaan jatkuvasti. Muun muassa lasten käyttäminen sotilaina, lapsiprostituutio tai lapsityövoiman käyttö esimerkiksi huumerikollisuudessa turmelevat lapsen fyysistä ja henkistä kehitystä. Kummilapsityö on yksi tapa tehdä kehitysyhteistyötä. Työn keskeinen ajatus on konkreettisella tavalla huomioida erityisesti lasten asemaa ja oikeuksia niin Suomessa kuin yhteistyökumppanien maissa. 7

8 4.3. Menettelytapaohjeet Allekirjoittaneet järjestöt ovat sitoutuneet noudattamaan omassa työssään seuraavia periaatteita: 1. Kummilapsityön tavoitteena on parantaa lapsen koko elinympäristöä. Näin voidaan auttaa parhaiten myös yksittäistä lasta. 2. Kummitoimintaan kuuluu olennaisena osana kummin mahdollisuus yhteydenpitoon lapsen tai kummikohteen kanssa. Kummisuhteessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että lapset ovat ensisijaisesti yhteisöjensä ja perheidensä jäseniä. Lapset asuvat köyhissä oloissa, joten on tärkeää, että yksi lapsi ei joudu erityisasemaan saamiensa kummilahjojen takia. Tämä aiheuttaa helposti kateutta muissa lapsissa ja kummilapsi sekä pahimmassa tapauksessa koko perhe voi joutua sosiaalisesti eristyksiin. Tämän seikan takia kummilapsijärjestöillä on tietyt perusohjeet ja suositukset kummien kirjeenvaihdosta ja lahjojen lähettämisestä. Näiden ohjeiden toteutumista kummijärjestöillä on myös velvollisuus valvoa. 3. Samoin asetetaan sääntöjä myös taloudelliselle avulle, jota annetaan yhdelle lapselle, varsinkin silloin, kun on kysymys rahallisesta avusta. 4. Kummien ja lasten välinen kirjeenvaihto kulkee järjestön tai paikallisten yhteistyökumppanien kautta, koska kummijärjestöillä on vastuu yhteydenpidosta. Turvataksemme projektiemme lasten koskemattomuuden ja edun emme luovuta lasten osoitetietoja kummeille emmekä kummien osoitetietoja lapsille tai heidän perheilleen ilman asianosaisten suostumusta. 5. Lapsen fyysisen koskemattomuuden rikkominen on pahin lapsen etua vahingoittava asia (Lasten oikeuksien sopimus, artikla 19). Erityistä huolellisuutta noudatetaan kummitoiminnassa mukana olevien työntekijöiden, harjoittelijoiden, vapaaehtoisten ja hallinnon edustajien valinnassa, jotta mahdolliselta lasten hyväksikäytöltä kaikissa tapauksissa vältyttäisiin. Nämä eettiset ohjeet koskevat myös mahdollisia kummivierailuja kohdemaihin seuraavalla tavalla: 1. Kummimatkasta on aina hyvissä ajoin ennen matkaa ilmoitettava Suomessa toimivalle järjestölle. 2. Kummin ja kummilapsen turvallisuuden takaamiseksi kummilla ei ole oikeutta omatoimisesti hoitaa vierailua. Lapsen tapaamisesta on aina sovittava paikallisen järjestön kanssa. Näillä toimenpiteillä järjestöt pyrkivät suojaamaan projektien piiriin kuuluvien lasten fyysistä ja henkistä tasapainoa ja turvaamaan heidän yhteisöjensä sosiaalisia rakenteita. Kummisuhteessa on tärkeää muistaa kulttuurierot ja erilaiset maailmankuvat. Järjestöt tekevät yhteistyötä ja seuraavat näiden periaatteiden toteutumista. KLK ry on allekirjoittanut kummitoiminnan eettiset ohjeet. 8

9 5. LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS (1989) Lyhennelmä YK:n lasten oikeuksien yleissopimus on lasten ihmisoikeuksien perusasiakirja. Alla sopimuksen kohdat on listattu lyhennettyinä versioina. 1. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. 2. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi. 3. Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu. 4. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. 5. Valtion on kunnioitettava vanhempien tai muiden lapsen huoltajien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa. 6. Jokaisella lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle. 7. Jokainen lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen. Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. 8. Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa. 9. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista. 10. Jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä. 11. Valtioiden on estettävä lasten laittomat kuljetukset maasta. 12. Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 13. Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan ne eivät loukkaa muiden oikeuksia. Lapsella on oikeus saada tietoa. 14. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Valtion tulee kunnioittaa vanhempien lapselle antamaa ohjausta tämän oikeuden käyttämisessä. 15. Lapsilla on oikeus järjestäytyä ja toimia yhdistyksissä. 16. Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. Hänen kunniaansa tai mainettaan ei saa halventaa. 17. Lapsella on oikeus saada tietoa esim. television, radion ja lehtien välityksellä. Valtiolla on velvollisuus rohkaista tiedotusvälineitä tuottamaan lapsen hyvinvointia ja kehitystä tukevaa aineistoa. Lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta. 18. Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa. 19. Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. 20. Lapsella, joka ei voi elää perheensä kanssa, on oikeus saada valtiolta erityistä suojelua ja tukea. Tällöin on kiinnitettävä huomiota lapsen kasvatuksen jatkuvuuteen sekä lapsen etniseen, uskonnolliseen ja kielelliseen taustaan. 9

10 21. Lapsi voidaan adoptoida, jos se on lapsen kannalta paras vaihtoehto. 22. Valtion tulee suojella pakolaislapsia ja huolehtia heidän tässä sopimuksessakin lueteltujen oikeuksiensa toteutumisesta. 23. Vammaisen lapsen erityistarpeet tulee huomioida ja hänen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä. 24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. 25. Kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen hoito ja sijoituksen perusteet tulee tarkistaa ajoittain. 26. Lapsella on oikeus sosiaaliturvaan. 27. Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. 28. Lapsella on oikeus käydä ilmaiseksi peruskoulua. Valtion on edistettävä toisen asteen koulutusta ja opinto-ohjausta sekä ehkäistävä koulunkäynnin keskeyttämistä. 29. Koulutuksen tulee kehittää lapsen kykyjä, ihmisoikeuksien, lapsen vanhempien sekä oman ja muiden kulttuurien kunnioittamista sekä suvaitsevaisuutta. 30. Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus ryhmänsä kulttuuriin, uskontoon ja kieleen. 31. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään. 32. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään. 33. Lasta on suojeltava huumeidenkäytöltä. 34. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Artiklat 34. ja 35.: kts. lisäpöytäkirja koskien lapsikauppaa ja lasten hyväksikäyttöä prostituutiossa ja pornografiassa 36. Lasta on suojeltava kaikelta hyväksikäytöltä. 37. Lasta ei saa kiduttaa. Lasta ei saa rankaista julmalla tai halventavalla tavalla. Lapsen vangitsemista on käytettävä vasta viimeisenä keinona ja tällöin lasta on kohdeltava inhimillisesti ja hänen ikänsä huomioiden. 38. Alle 18-vuotiasta ei saa värvätä armeijaan eikä hän saa osallistua sodankäyntiin. Aseellisissa selkkauksissa on suojeltava lapsia. (Ikäraja nostettu lisäpöytäkirjassa viidestätoista kahdeksaantoista vuoteen.) Artikla 38: kts. lisäpöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin konflikteihin 39. Väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on autettava toipumaan ja hänen sopeutumistaan yhteiskuntaan on edistettävä. 40. Lakia rikkonutta tai siitä epäiltyä lasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan kunnioittaen ja hänen ikänsä huomioon ottaen. 41. Jos valtion kansallinen lainsäädäntö turvaa lapselle paremmat oikeudet kuin tämä sopimus, sitä on noudatettava. 42. Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. 43. Tämän sopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. 44. Valtioilla on velvollisuus raportoida säännöllisesti lapsen oikeuksien toteutumisesta. 45. Erityisjärjestöillä, UNICEF:illa ja muilla YK:n elimillä on oikeus ja velvollisuus arvioida ja edistää sopimuksen täytäntöönpanoa Nämä artiklat koskevat sopimukseen liittymistä, sen voimaantuloa ja muutoksia. 35. Valtioiden on estettävä lapsikauppa. 10

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

lapsilla on omat oikeudet?

lapsilla on omat oikeudet? Tiesitkö, että lapsilla on omat oikeudet? Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle iästä riippumatta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on tehty turvaamaan lapsen erityisiä tarpeita ja etua. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

16.9.2008. Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen etu (artikla 3) Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artiklat 6, 24, 27, 28, 31 ja 32)

16.9.2008. Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen etu (artikla 3) Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artiklat 6, 24, 27, 28, 31 ja 32) Luentorunko Lapsen oikeuksien sopimus - pikakelaus Sopimuksen toimeenpanovelvoitteet Lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpano kehitysmaissa Rauno Merisaari, ihmisoikeusneuvonantaja, Ihmisoikeuspoltiikan

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE SISÄLTÖ TERVETULOA SOS-KUMMIKSI 4 Tervetuloa SOS-kummiksi 5 Miten tukesi käytetään? Kuva: Magnus Jønck/Diegos Kuva: Dominic Sansoni KUMMIUDESTA 6 Kummina oleminen 7 Kummilapsi

Lisätiedot

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto

Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto 1 Kirjeen saaminen on aina iloinen yllätys Kummilapsesi ilahtuu varmasti, jos toisinaan muistat häntä postikortilla tai lyhyellä kirjeellä. Postikortit ovat suositeltavia,

Lisätiedot

17.11.2014/EI. Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen

17.11.2014/EI. Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen 17.11.2014/EI Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen Lapsen ihmisoikeuksien kehittyminen (1) Maailman työjärjestön ILO:n yleissopimukset, lapsityövoiman käytön rajoitukset (1919) Kansainliiton lapsen oikeuksien

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Lastensuojeluohjeistus. Suomen World Vision

Lastensuojeluohjeistus. Suomen World Vision Lastensuojeluohjeistus Suomen World Vision Pyydämme, että tukijana tai yhteistyökumppanina Olet tarkka siitä, miten puhut, toimit ja olet vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Aikuisen käytöksen tulee osoittaa

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien sopimuksen ja lapsipolitiikan toteuttamisen valossa. Hannele Sauli, Pasi Reinikainen, Salla Säkkinen & Sirkka Rousu

Lapsen oikeuksien sopimuksen ja lapsipolitiikan toteuttamisen valossa. Hannele Sauli, Pasi Reinikainen, Salla Säkkinen & Sirkka Rousu Lapsen oikeuksien sopimuksen ja lapsipolitiikan toteuttamisen valossa Hannele Sauli, Pasi Reinikainen, Salla Säkkinen & Sirkka Rousu Tavoitteena on luoda kansallinen vakiintuneesti kerääntyvän seurantatiedon

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

KUMMIN OPAS. Kenialainen kummilapseni on

KUMMIN OPAS. Kenialainen kummilapseni on KUMMIN OPAS Kenialainen kummilapseni on KUMMIN OPAS TOIMINNAN YLEISET TAVOITTEET 3 YHTEISTYÖKUMPPANIT NAKURUSSA 3 KUMMIMAKSU 3 KUMMISUHTEEN KESTO 4 KOULUNKÄYNTI KENIASSA 4 KUMMIKIRJEENVAIHTO 5 LAHJOJEN

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen

Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen Tämän menetelmän käyttämiseksi pitää olla riittävästi taustatietoa. Se edellyttää tutustumista opintopaketin luvun 6 teksti- ja videoaineistoon. Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen YK:n

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Kasvata ilolla Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Lapsen oikeudet toteutuvat kun aikuiset ottavat niistä vastuun sekä kunnioittavat lapsen ihmisarvoa. Lapsen oikeuksissa on kysymys myös

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Avoin hallinto Lapsen oikeuksien iltapäivä 16.11.2015

Avoin hallinto Lapsen oikeuksien iltapäivä 16.11.2015 Avoin hallinto Lapsen oikeuksien iltapäivä 16.11.2015 Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen Merike Helander Lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander, lakimies 16.11.2015 2 YK:n yleissopimus lapsen

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi LAPS/14/2016 20.4.2016 1 /5 Sosiaali- ja terveysministeriölle Viite: Lausuntopyyntö 30.3.2016, STM108:00/2015, STM109:00/2015 Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain

Lisätiedot

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa HOITO- JA HOIVATOIMISTO Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingissä Arvokas elämä ja hyvinvointi Kansallinen arvoperusta Erään sosiaalipalvelulakiin

Lisätiedot

YK:n yleissopimus LAPSEN OIKEUKSISTA

YK:n yleissopimus LAPSEN OIKEUKSISTA YK:n yleissopimus LAPSEN OIKEUKSISTA Painotuote Sisältö YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Esipuhe 4 YLEISSOPIMUS LAPSEN OIKEUKSISTA Johdanto 5 Osa I 7 Art. 1 Määritelmä lapsesta 7 Art. 2 Syrjimättömyys

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö YK:n lapsen oikeuksien sopimus 19 artikla Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Toteutuvatko oikeutesi?

Toteutuvatko oikeutesi? Toteutuvatko oikeutesi? Tietoa ihmisoikeuksista lapsille ja nuorille. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2012:4. www.lapsiasia.fi www.lastensivut.fi Toteutuvatko oikeutesi? Tietoa ihmisoikeuksista

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Lapsi ja vanhempien ero Lapsen oikeuksien näkökulma

Lapsi ja vanhempien ero Lapsen oikeuksien näkökulma Esa Iivonen Lapsi erotilanteessa toteutuuko lapsen etu? Lapsiasiavaltuutetun seminaari 16.12.2014 Lapsi ja vanhempien ero Lapsen oikeuksien näkökulma Lapsen oikeuksien sopimuksessa (LOS) turvattujen oikeuksien

Lisätiedot

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values Code Eettiset of ohjeemme Conduct It s all about values JOHDANTO Eettisten ohjeidemme perustana ovat Nordzuckerin arvot, jotka ovat yrityskulttuurimme kulmakivi. Arvot ohjaavat toimintaamme pulmatilanteissa,

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015 Johdatus lapsivaikutusten arviointiin Akaa 24.11.2015 Lapsivaikutusten arviointi Virkamiesten ja päättäjien työkalu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluiden

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Piirrä kuvasi tauluun.

Piirrä kuvasi tauluun. Linus ja Ismenia haluaisivat tutustua sinuun. Piirrä kuvasi tauluun. Artikla 7. Jokaisella lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Mikä on sinun nimesi ja kansalaisuutesi? On hauska tutustua uusiin

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Toteutuvatko sinun oikeutesi? Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:7

Toteutuvatko sinun oikeutesi? Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:7 Tietoa ihmisoikeuksista lapsille ja nuorille Toteutuvatko sinun oikeutesi? Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:7 kaikki Lapset ja nuoret ovat tasa-arvoisia! Sisältö Lapsiasiavaltuutettu edistää

Lisätiedot

Kaiken maailman kummit Tietoa kummijärjestöistä Suomessa

Kaiken maailman kummit Tietoa kummijärjestöistä Suomessa Kaiken maailman kummit Tietoa kummijärjestöistä Suomessa Kaiken maailman kummit tietoa kummijärjestöistä suomessa Sisällysluettelo Kaiken maailman kummit Tietoa kummijärjestöistä Suomessa Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt

Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt Hyväksytty Helsingin Jyryn johtokunnan kokouksessa 22.10.2014 Asiakirjan tarkoitus Tämä asiakirja kuvaa Helsingin Jyryn

Lisätiedot

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä 2007:4 selkokieli Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2007:4 selkokieli Yhdistyneiden

Lisätiedot

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006 Suomen Unicef-yhdistys ry Tutkimus lasten oikeuksista 2006 Marraskuu 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun yläasteen oppilaiden käsityksiä ihmis- ja lasten

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Kummin käsikirja. Tervetuloa kummiksi!

Kummin käsikirja. Tervetuloa kummiksi! Kummin käsikirja Tervetuloa kummiksi! Vastaat nyt kummilapsesi koulunkäyntiin liittyvistä kuluista. Näihin kuuluvat välittömät koulumaksut: lukukausimaksut, tutkintomaksut sekä lisämaksut esim. opettajien

Lisätiedot

Toimittajien menettelyohje

Toimittajien menettelyohje Toimittajien menettelyohje 1 (3) 01/01/2015 Toimittajien menettelyohje Tausta ja tarkoitus Posti on ensisijainen valintasi postin, logistiikan ja verkkokaupan palveluissa. Huolehdimme kaupankäynnin ja

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkimusetiikasta

Ajankohtaista tutkimusetiikasta Terveiset Helsingissä 2.11.2010 järjestetystä Eettinen ennakkoarviointi ihmistieteissä -seminaarista Professori Matti Lehtihalmes Etiikka-työryhmän kokous 21.12.2010 klo 13.15 Ajankohtaista tutkimusetiikasta

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

INTEGROIDUN MARKKINOINTIVIESTINNÄN KILPAILU, PROCOM. World Vision - Elonkorjaus

INTEGROIDUN MARKKINOINTIVIESTINNÄN KILPAILU, PROCOM. World Vision - Elonkorjaus INTEGROIDUN MARKKINOINTIVIESTINNÄN KILPAILU, PROCOM World Vision - Elonkorjaus ELONKORJAUS Nimi: Elonkorjaus Kampanjakumppani: World Vision Toteutuksen ajankohta: vuosi 2016 Onnistumisen mittaamisen tapa:

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA

LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA Miika Kaskinen LAPSILÄHTÖISYYS RIKOSSEURAAMUSALALLA 19. 20.11.2015 Mikkeli Rikosseuraamuslaitoksen strategia Rangaistusta suorittavia valmennetaan rikoksettomaan elämäntapaan ja uusiin rikoksiin syyllistymisen

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit

Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit K U V A V E R S I O 2 0. 1 2. 2 0 1 1 K E H I T Y S V A M M A - A L A N A S U M I S E N N E U V O T T E L U K U N T A 1. PALVELUNI VASTAAVAT YKSILÖLLISIÄ

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT KäPa Fanit ry Hyväksytty 6.6.2008 YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on KäPa Fanit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on Käpylän

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Espoon Pelastakaa Lapset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 3.11.2015

Espoon Pelastakaa Lapset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 3.11.2015 KOKOUSKUTSU 27.10.2015 Hei Espoon PeLan jäsen! Espoon Pelastakaa Lapset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 3.11.2015 klo 18:00 osoitteessa Thurmaninaukio 10 A 2, Kauniainen. Kokouksessa

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Oppilaan (hakijan) nimi (sukunimi, etunimet) 2. Kenen idea vaihto-oppilaaksi lähteminen on? Oppilas itse Äiti Isä Joku muu, kuka 3. Onko vaihto-oppilaaksi lähtö

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä

Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä voit auttaa heitä selviytymään. Maailmassa on kaikkiaan

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

www.lapsiasia.fi 21.4.2010

www.lapsiasia.fi 21.4.2010 Lapsen oikeuksien näkökulma vanhemman vankeuteen - kommenttipuheenvuoro Maria Kaisa Aula Lapsi näkyväksi - seminaari vankien lasten huomioimisesta Ruotsissa ja Suomessa. Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta

Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta 1 2 Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta Petra Kouvonen Ohjelmajohtaja Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa -ohjelma (2013 2017), ITLA 3 Lapsen etu Lapsen etu toteutuu YK:n

Lisätiedot