KUMMIN KÄSIKIRJA. Kummilapsitoimisto PL 198, Hämeenlinna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUMMIN KÄSIKIRJA. Kummilapsitoimisto PL 198, 13101 Hämeenlinna kummilapset@svk.fi 010 3288 013 www.klkry.net"

Transkriptio

1 KUMMIN KÄSIKIRJA Kummilapsitoimisto PL 198, Hämeenlinna Maaliskuu

2 1. TERVETULOA KUMMIKSI! Tervetuloa mukaan Kehitysmaiden lasten koulutustuki ry:n (KLK) kummitoimintaan. Päätöksesi ryhtyä kummiksi on yksi askel kohti tasa-arvoisempaa maailmaa. Kummina otat vastuuta maailman lasten hyvinvoinnista ja vaikutat lasten oikeuksien toteutumiseen. KLK:n kummina tuet ja edistät kehitysmaiden lasten koulunkäyntiä ja autat heidän perheitään selviytymään heille ylivoimaisesta haasteesta kouluttaa lapsensa. Kummiutesi merkitsee köyhälle lapselle aivan uudenlaisia mahdollisuuksia luoda kestävä pohja elämälleen ja turvata tulevaisuutensa. Sinulle kummius antaa tilaisuuden tutustua tukemasi lapsen elämään ja sen maan kulttuuriin, jossa kummilapsesi asuu. Kummin käsikirjasta löydät vastauksen moneen kysymykseen KLK:n kummitoiminnasta. Säilytä tämä julkaisu, sillä saatat tarvita sitä myöhemmin! 1.1. KLK:n kummitoiminta Kehitysmaiden lasten koulutustuki ry:n toiminta alkoi vuonna Kehitysmaissa työskennelleet Suomen Vapaakirkon (SVK) lähetystyöntekijät näkivät kohdemaissaan huutavan puutteen varattomien perheiden lasten koulutuksessa. Tämän tarpeen pohjalta he perustivat yhdistyksen, jonka kautta kummitoiminnasta kiinnostuneet saattoivat osallistua kehitysmaiden lasten tukemiseen. Näin kaikista köyhimmillekin lapsille avautui mahdollisuus päästä opintielle. Yhteyshenkilöinä toimivat kussakin kohdemaassa tuolloin työskennelleet Vapaakirkon lähetystyöntekijät. Kaksi vuosikymmentä yhdistys toimi täysin vapaaehtoisin voimin. Toiminnan laajentuessa ja työmäärän kasvaessa yhdistys päätyi v ostamaan sihteeri- ja kirjanpitopalvelut Suomen Vapaakirkon lähetystoimistosta. Vuonna 2006 yhdistys sai kummilapsisihteerin ja kummilapsitoimiston. Kohdemaissa kummilasten valinta ja kannatusten kanavointi on lähes kokonaan siirtynyt paikallisten yhteistyöjärjestöjen vastuulle. Toimintaa, jossa kummi saa kannatettavakseen nimetyn kummilapsen, kutsutaan kummiohjelmaksi. Kummiohjelmia KLK:lla on ollut vuosikymmenten aikana kymmeniä. Vuoden 2015 alussa niitä oli 10. Vuoden 2012 alusta KLK:n toiminta laajeni käsittämään myös kummihankkeita, joissa tuki kohdistuu nimettyjen kummilasten sijasta tiettyyn lapsiryhmään. Kummihankkeita oli vuoden 2015 alussa viisi. Vuoden 2015 alussa kummeja oli noin 500. Kummituen ansiosta noin 390 nimettyä lasta sai koulunkäynnin mahdollisuuden ja kummihankkeiden piirissä lapsia oli noin 500. Säännöllisten kannatusten lisäksi yhdistys saa lahjoituksia henkilöiltä, jotka haluavat osallistua toimintaan ilman omaa nimikkolasta tai - hanketta Kummitoiminta on kehitysyhteistyötä Kummitoiminta perustuu YK:n lapsen oikeuksien julistukseen (1959) sekä yleissopimukseen (1989). Näiden asiakirjojen perusajatus on, että kaikilla lapsilla on sama arvo ja samat oikeudet kotimaasta ja kotioloista riippumatta. Monissa KLK:n kummitoiminnan kohdemaissa julkinen sosiaalisektori ei pysty vastaamaan yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Näissä maissa toimiikin paljon yksityisiä, vapaaehtoisia järjestöjä, jotka keskittyvät parantamaan maansa elinolosuhteita. Kehitysmaiden lasten perusoikeuksien toteutumisen puolesta työtä tekevät vapaaehtoiset järjestöt ovat yleensä hyvin riippuvaisia ulkopuolisesta taloudellisesta tuesta. Kummitoiminnan kautta myös me, yhdessä, osallistumme työhön kehitysmaiden lasten elinolojen parantamiseksi. Useat kummilapsiyhdistykset saavat toimintaansa avustusta Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista. Tällöin kummilapsitoiminta on 2

3 sidottu laajempiin projekteihin, joissa autetaan koko kyläyhteisöä. Kummilapsitoiminta onkin kehitysyhteistyötä aivan ruohonjuuritasolla. KLK:n kummitoiminta on rahoitettu koko sen olemassaoloajan ainoastaan kummeilta ja lahjoittajilta saaduilla varoilla. Kehitysyhteistyöhankkeisiin sidottu toiminta ei kuitenkaan ole poissuljettu mahdollisuus tulevaisuudessa Kummikohteet KLK:n kummitoimintaa on Ecuadorissa, Intiassa, Kiinassa, Nepalissa, Perussa ja Thaimaassa*. Kohdemaissa olevat yhteistyöjärjestöt vastaavat pääosin kummitoiminnan käytännön toteutuksesta. Paikalliset yhteistyöjärjestöt tuntevat sikäläiset tarpeet parhaiten ja osaavat tehdä työtä paikallisen kulttuurin edellyttämällä tavalla. Yhteistyökumppaneiksi valitaan kansalaisjärjestöjä, joiden toimintatavat ja -tavoitteet vastaavat KLK:n tapoja ja tavoitteita. Kumppaneiden kanssa tehdään kirjallinen yhteistyösopimus. KLK toimii kristillisen arvomaailman pohjalta, ja sitä edellytämme myös yhteistyökumppaneiltamme. Koulutustuki ei kuitenkaan ole sidoksissa lasten tai heidän perheidensä uskonnolliseen taustaan tai heidän osallistumiseensa kristilliseen toimintaan. *) Maasta ei oteta uusia kummilapsia Kummiohjelmissa olevat lapset Kummilapset tulevat yhteiskunnan köyhimmistä ja kriisialttiimmista ryhmistä. Osa on orpoja molemmista tai toisesta vanhemmastaan. Toiset tulevat äärimmäisen köyhistä perheistä, joilla ei ole varaa huolehtia lapsistaan. Jotkut lapsista pääsevät tuen avulla satunnaisesti toimivasta syrjäisestä kyläkoulusta säännöllisesti toimivaan ja virallista opetussuunnitelmaa noudattavaan kaupunkikouluun, jolloin koulunkäynnistä on todellista hyötyä. Pitkän koulumatkan tai erittäin heikkojen kotiolojen vuoksi monet etenkin nepalilaisista ja intialaisista lapsista asuvat perhe- tai kouluasuntoloissa, joista käsin koulunkäynti on mahdollista. Osa KLK:n paikallisista yhteistyöjärjestöistä valitsee kummilapsia järjestelmällisesti toiminta-alueensa köyhimmistä kylistä tai tietyn kohderyhmän (kuten leprasairaat vanhemmat tai vammaislapset) joukosta. Myös lasten sukulaiset kyselevät joskus järjestöiltä, voisivatko nämä ottaa tietyn lapsen kannatuksensa piiriin. Saadessaan pyynnön lapsen ottamisesta kummituen piiriin KLK:n yhteistyöjärjestön työntekijä käy lapsen taustatiedot läpi. Näin varmistetaan se, että lapsi todella tarvitsee apua. Koska resurssit ovat rajalliset, apu täytyy pyrkiä suuntaamaan eniten tarvitseville. Kummilapset ovat tuen piiriin tullessaan pääsääntöisesti 3-16-vuotiaita tyttöjä ja poikia. (Joissakin maissa lapset saavat kaksi tai kolme vuotta esiopetusta ennen varsinaista alakoulua; nursery, lower kindergarten, upper kindergarten. Jotkut lapset taas ovat koulunkäynnin aloittaessaan jo 8-10-vuotiaita.) Oppilaan tukeminen jatkuu lukion loppuun saakka ( lk maasta riippuen), mikäli hänen on mahdollista opiskella niin pitkälle. Suuri määrä kummituen piirissä olleita nuoria on hankkinut lukion jälkeen itselleen ammatin, jotkut jopa yliopistokoulutuksen kautta. Kummituki on aina tarkoitettu kattamaan ensisijaisesti lapsen koulunkäynnistä aiheutuvat kulut. Tämän vuoksi yhteistyökumppanimme maksavat lasten koulu- ja asuntolamaksut suoraan kyseisiin kohteisiin Kummihankkeet Kummihankkeissa tuki ohjataan tietyn lapsiryhmän hyväksi, jolloin kummilla ei ole kannatettavana omaa nimettyä kummilasta. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi orpolasten kouluruokailuhanke, erityislasten koulutushanke ja kyläkoulujen kehittämishanke. 3

4 1.6. Apu menee perille KLK vastaa siitä, että kummituki lähetetään yhteistyöjärjestöille. Yhteistyöjärjestöt omalta osaltaan vastaavat siitä, että niille lähetetyt varat käytetään sopimuksen- ja tarkoituksenmukaisesti. Noin 80% kummituesta lähetetään kohdemaihin. Loput käytetään kattamaan kummitoiminnasta Suomessa aiheutuvia kuluja, esimerkiksi palkka-, toimisto-, pankki-, tiedotus- ja postituskuluja 1.7. Kummina lapselle Kummina saat: - Kirjeen kummilapseltasi/ hankkeesta noin kerran tai kahdesti vuodessa - Kuvan kummilapsestasi noin kerran vuodessa - Mahdollisuuden pitää yhteyttä kummilapseesi kirjeitse - Mahdollisuuden tukea kummilastasi ja seu- rata hänen kehitystään - Mahdollisuuden rukoilla kummilapsesi puolesta Kaikissa kysymyksissäsi voit kääntyä KLK:n kummilapsisihteerin puoleen. Häneen saa yhteyden sähköpostilla tai puhelimitse Kannatusmaksut Lasten kannatusmaksut vaihtelevat mm. maan, kouluasteen ja asumismuodon (koti/ asuntola) mukaan. Yleisimmin se on euroa kuukaudessa. Mikäli kannatussumma on tätä suurempi, samalle lapselle voidaan ottaa kaksi tai kolme kummia. Hankkeissa kummi voi valita itse kannatussumansa suuruuden. Kummina sitoudut maksamaan kannatusmaksun säännöllisesti. Maksun voi maksaa joko kuukausittain tai suuremmissa erissä muutaman kuukauden välein. Ilmoitathan välittömästi KLK:lle, mikäli jostain syystä et voi jatkaa kummiuttasi. Siten voimme tarpeen tullen löytää lapselle uuden kummin. Ilmoita myös mahdollisesta osoitteenmuutoksesta. Maksaessasi kannatusmaksuja on ehdottoman tärkeää käyttää KLK:lta saamaasi viitenumeroa. Näin varmistat, että maksu tulee juuri sinun kummilapsesi/ valitsemasi hankkeen hyväksi. Kätevimmin maksaminen käy pankin suoramaksun kautta tai kotitietokoneelta verkkopankkia käyttäen. Maksu onnistuu myös pankkisiirroilla, joita saa pyytämällä kummilapsitoimistosta. Taataksemme kummilapsille/ hankkeille säännöllisen kannatuksen lähetämme kummille tiedotteen, mikäli lapselle ei ole tullut riittävästi kannatusmaksuja (vajetta 100 euroa tai yli). Useimmiten maksuvajeet johtuvat erilaisista häiriöistä pankin suoramaksuissa tai yksinkertaisesti unohduksesta maksaa maksu ajallaan. Asia on helposti korjattavissa siinä vaiheessa, kun vajetta ei ole vielä kertynyt huomattavaa summaa. 2. YHTEYDENPITO KUMMILAPSEN KANSSA 2.1. Kirjeet ja kuvat kummilapselta Piditpä itse yhteyttä kummilapseesi tai et, saat häneltä terveisiä säännöllisesti. Mikäli itse kirjoitat kummilapsellesi, on hyvin mahdollista, että saamasi vastauskirjeet ovat henkilökohtaisempia ja että niitä tulee useammin. Kummilapsen kirjeet tulevat tavallisesti KLK:n kautta, koska paikallisten yhteistyöjärjestöjen on sekä helpompi että halvempi lähettää suurempi määrä kirjeitä yhdellä kertaa ja samaan osoitteeseen. KLK toimittaa kirjeet 4

5 kummeille. Joissakin tapauksissa paikallinen yhteistyöjärjestö lähettää kirjeet suoraan kummille, jos sellaisesta käytännöstä on yhteistyön alkaessa sovittu. Lasten lähettämät kiinan- ja espanjankieliset kirjeet käännetään aina suomeksi. Englanninkieliset kirjeet suomennetaan vain pyynnöstä, joten jos haluat saada kirjeet suomennettuina, ilmoita siitä kummilapsitoimistoon. KLK pyrkii siihen, että kaikki kummit saavat kummilapseltaan tervehdyksen kerran vuodessa. Pääsääntöisesti kummit saavat myös valokuvan kummilapsestaan vuoden välein (tulevat usein sähköpostilla). Aina tämä ei kuitenkaan onnistu, sillä lapsi saattaa olla poissa koulusta juuri sinä päivänä, kun kirjeitä kirjoitetaan ja valokuvia otetaan. Valokuvia ottaneen henkilön ei aina ole mahdollista tulla uudelle käynnille. Useimmiten koulujen opettajat tai yhteistyöjärjestöjen henkilökunta auttavat lapsia kirjeiden kirjoittamisessa, mikä luonnollisesti vaikuttaa niiden muotoiluun. Kaikki kummilapset eivät osaa englantia. Osa lapsista kirjoittaa ensin kirjeensä omalla kielellään, minkä jälkeen avustava henkilö kääntää sen. Toiset saattavat kopioida valmiita mallikirjeitä. Vaikka lapset osaisivatkin englantia, saattaa etenkin pienempien lasten olla vaikea ilmaista itseään kirjeessä. On hyvä muistaa, etteivät suomalaisetkaan ekaluokkalaiset kirjoita sujuvasti pitkää kirjettä. Lasten kasvaessa kirjeet usein muuttuvat, ja niistä saattaa tulla henkilökohtaisempia. Varsinkin vanhempien lasten kohdalla henkilökohtaisten kirjeiden määrä riippuu paljolti kummin omasta aktiivisuudesta. Moni kummilapsi ei ole nähnyt kummistaan edes valokuvaa, ja ventovieraalle ihmiselle saattaa olla vaikea kirjoittaa. Olemme kaikki myös erilaisia, ja toisten on vaikeampi kirjoittaa kirjeitä ja ilmaista itseään. Jos lapsella on useampi kuin yksi kummi, emme edellytä hänen kirjoittavan jokaiselle erikseen. Alkuperäinen kirje lähetetään yhdelle kummeista ja muille lähetetään siitä kopio. Aina tieto siitä, että kummilapsi on syystä tai toisesta jäänyt pois kummituen piiristä, ei valitettavasti tule aivan heti. Tällöin kummi saattaa odottaa kummilapsensa kirjettä turhaan. Mikäli et saa kummilastasi koskevaa postia vuoteen, pyydämme sinua ystävällisesti ottamaan yhteyttä kummilapsitoimistoon. Lähetämme tiedustelun kummilapsestasi yhteistyöjärjestöön. Vastauksen saatuamme välitämme tämän tiedon eteenpäin sinulle. Kummilapsen ei tulisi saada kummin osoitetta tietoonsa. Näin pyritään ehkäisemään tilanteita, joissa kummilapsen nimissä tulee kirjeitä, joissa pyydetään lisää rahaa tai muita avustuksia. Vaikka kirjeet saattavat olla hyvin vakuuttavia, niistä ei kannata heti huolestua. Lapsi ei välttämättä ole kirjoittanut kirjettä itse, vaan kirjeen on ehkä kirjoittanut sukulainen tai perheenjäsen, joka yrittää rahastaa kummia. Mikäli saat kerjuukirjeen, voit ottaa yhteyttä KLK:n toimistoon. Toimistosta otetaan yhteyttä paikallisiin hankevastaaviin ja selvitetään asia Kirjeet kummilapselle Voit itsekin kirjoittaa kummilapsellesi, vaikka sitä ei kummilta edellytetä. Kirjeen voit kirjoittaa englanniksi (Aasian maat) tai espanjaksi (Etelä-Amerikka) tai erityistapauksissa suomeksi tarvittaessa yhteyshenkilöt kääntävät kirjeen lapsen omalle kielelle. Lapsen on tietenkin paljon mieluisampaa kirjoittaa sinulle, mikäli itse kirjoitat hänelle silloin tällöin (1-2 kertaa vuodessa on riittävästi). Tervehdyksen ei tarvitse olla pitkä kirje; postikortti tai valokuva riittää hyvin. Monelle lapselle jo postikortti tai kirje on iloinen ja tärkeä asia. Kummilapsesi ilahtuu myös, jos lähe- tät hänelle valokuvia itsestäsi/perheestäsi. Kummilapsen kirjeiden kautta voit saada tietoa siitä, kuinka lapsi voi sekä mitä hän ajattelee ja tuntee. Pieni tervehdys maapallon toiselta puolelta laajentaa sekä kummilapsen että kummin maailmankuvaa. On syytä ottaa huomioon se, että vaikka kirjoittaisit lapselle useinkin, lapsi ei välttämättä vastaa kirjeisiin samassa tahdissa. Lapset kirjoittavat kirjeen yleensä silloin, kun niitä kirjoitetaan yhteistyöjärjestön organisoimana ja lähetetään yhteispostituksessa. Meille postimerkin hinta on mitätön summa, mutta 5

6 kehitysmaan köyhällä perheellä ei välttämättä ole rahaa kirjemaksuun. Kummilapselle menevä posti lähetetään SUORAAN yhteistyöjärjestölle tai yhteyshenkilölle KUMMILAPSEN KOTIMAAHAN. Osoitteen saat kummilapsitoimistosta. Kirjoita kuoreen vain yhteyshenkilön/ järjestön nimi ja osoite. Kuoren sisään laitetaan kummilapsen nimellä varustettu kirje/ kortti/ tervehdys. Lapsen osoitetietoja ei luovuteta kummille. (Ks Kummijärjestöjen eettinen ohjeisto kohta 4.) On syytä muistaa, että useimmilla yhteistyöjärjestöillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia palkata erikseen henkilöä hoitamaan kummilasten ja kummien välistä yhteyttä. Lapsiryhmät ovat suuria, ja kirjoitettavana on monta kirjettä. Samaan aikaan on hoidettava järjestön muutkin tehtävät. Mahdollisimman suuri osa kummituesta halutaan käyttää lasten hyväksi, ja yhden ylimääräisen henkilön palkasta koituvilla kustannuksilla voidaan auttaa useita lapsia Lahjat kummilapselle Jos haluat muistaa kummilastasi ylimääräisellä lahjalla esimerkiksi syntymäpäivänä tai jouluna, lapselle voi lähettää pienen paketin tai mieluummin vain kirjeeseen mahtuvan lahjan. Arvokasta lahjaa ei kannata lähettää, koska sellaisen saaminen asettaa lapset eriarvoiseen asemaan keskenään. Paketti voi myös kadota matkalla vääriin käsiin. Postimaksut kaukomaille ovat varsin korkeat, joten painavamman paketin maksu saattaa olla moninkertainen lahjan hintaan nähden. Suuri ja arvokas paketti voi myös jäädä tulliin, jolloin paikallisen järjestön edustaja saattaa joutua lähtemään pitkän matkan päähän lunastaakseen sen kalliiseen hintaan. Monessa maassa esimerkiksi 15 euroa on jo suuri rahasumma. Moni tavara, jota emme itse pidä merkittävänä, saattaa lapsen kotimaassa ollakin hyvin arvokas. Kannattaa myös ottaa huomioon, että kummikohteissa on paljon lapsia, joilla ei ole kummia tai joiden kummit eivät lähetä heille lahjoja. Mikäli yksi ja sama lapsi saa kovin monta ja arvokasta lahjaa, hän joutuu muihin lapsiin nähden erityisasemaan. Tämän takia muut lapset ja jopa lasten perheet saattavat olla hänelle kateellisia ja alkaa syrjiä lasta tai koko perhettä. (Ks Kummijärjestöjen eettinen ohjeisto kohta 2.) Joissakin kulttuureissa (paikallisen mittapuun mukaan) arvokkaan lahjan saaneen lapsen perhe kokee joutuvansa kiitollisuudenvelkaan, elleivät he lähetä vastalahjaa. Sellaisen lähettäminen voi kuitenkin olla heille mahdotonta tai suuren ponnistuksen takana. Parhaat lahjat ovat sellaisia, joista on iloa ja hyötyä useammalle lapselle. Tällaisia ovat esimerkiksi pallot, pelit ja koulutarvikkeet. Omalle kummilapsellesi voit lähettää pienen oman lahjan, vaikkapa värikyniä, vihkoja, tarroja, hiuspinnejä yms. Paras lahja on kuitenkin se koulunkäynnin mahdollisuus, jonka lapsi kummitukesi ansiosta saa Kun kummilapsi lopettaa tai keskeyttää koulunkäynnin Jossakin vaiheessa koittaa lopulta aika, jolloin nuori saa koulunsa päästötodistuksen ja aloittaa itsenäisen elämän. Kummituki päättyy, mutta vuosien tuen ansiosta nuori aikuinen on saanut mahdollisuuden itsenäiseen elämään. Tämä on luonnollisesti parasta palautetta, mitä kummituelleen voi saada. Koulun keskeyttäminen on monissa maissa köyhien perheiden lasten kohdalla suuri ongelma. Syitä koulun keskeyttämiseen on monia. Lapsen työpanosta saatetaan tarvita kotona pikkusisarusten hoitamisessa, maanviljelyssä tai karjanhoidossa. Perheen toimeentulon turvaamiseksi hänet saatetaan myös lähettää töihin kodin ulkopuolelle. Näissä tilanteissa KLK:n paikallinen yhteistyöjärjestö pyrkii aina kannustamaan vanhempia jatkamaan lapsen kouluttamista, mutta lo- 6

7 pullinen ratkaisu on luonnollisesti lapsen vanhempien tai muun huoltajan harkinnassa. Teini-ikään tullut tyttö voidaan myös naittaa, vaikka koulu olisi kesken. Vain poikkeustapauksissa avioitunut tyttö voi jatkaa koulunkäyntiä. Joissakin tapauksissa lapsen koulunkäynti päättyy, koska perhe muuttaa pois alueelta ja kummituen perille toimittaminen käy mahdottomaksi. Kummisuhteen katkeaminen saattaa tuntua ikävältä, mutta tuki ei kuitenkaan ole mennyt hukkaan. Kummilapsi on oppinut koulussa arvokkaita tietoja ja taitoja myöhempää elämäänsä varten ja joissakin kohteissamme saanut myös päivittäin ravitsevan aterian ja terveydenhoitopalveluja. Ne ovat myös hyvä pohja, mikäli lapsi myöhemmin jatkaa koulua. Jos kummilapsesi jostain syystä lopettaa, saat ehdotuksen uudesta kummilapsesta kummilapsitoimistosta. 3. MITEN MUUTEN VOIT OSALLISTUA? Voit kertoa kummitoiminnasta omassa ympäristössäsi ja hankkia uusia kummeja tai kannattajia. Esittelymateriaalia saat kummilapsitoimistosta. Olet tervetullut kummitapaamiseen, joka pidetään vuosittain Suomen Vapaakirkon kesäjuhlien yhteydessä. Sinne voit kutsua myös asiasta kiinnostuneita ystäviäsi. Mikäli harkitset merkkipäivämuistamisiesi lahjoittamista hyväntekeväisyyteen, yksi hyvä vaihtoehto on ohjata ne kummilapsitoimintaan. Viitetiedot saat tarvittaessa toimistosta. 4. SUOMALAISTEN KUMMILAPSIJÄRJESTÖJEN YHTEINEN EETTINEN OHJEISTO 4.1. Tarkoitus Seuraavien eettisten ohjeiden tarkoituksena on luoda suomalaisille kummijärjestöille yhteiset toimintaperiaatteet, jotka edistävät lasten perusoikeuksia sekä painottavat lasten henkisen ja fyysisen koskemattomuuden kunnioittamista kummilapsitoiminnassa. Allekirjoittaneet suomalaiset kummilapsijär- jestöt haluavat tällä ohjeistolla edesauttaa lasta kunnioittavan yhteyden muodostumista kummin ja lapsen välille. Nämä ohjeet koskevat suomalaisten järjestöjen työntekijöitä, kummeja, vapaaehtoisia sekä muita työmme kautta lapsiin yhteydessä olevia ihmisiä Kummitoiminnan perusta Kaiken kummitoiminnan pohjana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, johon kummijärjestöt ovat sitoutuneet. Sopimuksen artiklassa 3 todetaan: Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (Best Interest of a Child). Lähes kaikki maailman valtiot ovat allekirjoittaneet sopimuksen, mutta silti lasten oikeuksia rikotaan jatkuvasti. Muun muassa lasten käyttäminen sotilaina, lapsiprostituutio tai lapsityövoiman käyttö esimerkiksi huumerikollisuudessa turmelevat lapsen fyysistä ja henkistä kehitystä. Kummilapsityö on yksi tapa tehdä kehitysyhteistyötä. Työn keskeinen ajatus on konkreettisella tavalla huomioida erityisesti lasten asemaa ja oikeuksia niin Suomessa kuin yhteistyökumppanien maissa. 7

8 4.3. Menettelytapaohjeet Allekirjoittaneet järjestöt ovat sitoutuneet noudattamaan omassa työssään seuraavia periaatteita: 1. Kummilapsityön tavoitteena on parantaa lapsen koko elinympäristöä. Näin voidaan auttaa parhaiten myös yksittäistä lasta. 2. Kummitoimintaan kuuluu olennaisena osana kummin mahdollisuus yhteydenpitoon lapsen tai kummikohteen kanssa. Kummisuhteessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että lapset ovat ensisijaisesti yhteisöjensä ja perheidensä jäseniä. Lapset asuvat köyhissä oloissa, joten on tärkeää, että yksi lapsi ei joudu erityisasemaan saamiensa kummilahjojen takia. Tämä aiheuttaa helposti kateutta muissa lapsissa ja kummilapsi sekä pahimmassa tapauksessa koko perhe voi joutua sosiaalisesti eristyksiin. Tämän seikan takia kummilapsijärjestöillä on tietyt perusohjeet ja suositukset kummien kirjeenvaihdosta ja lahjojen lähettämisestä. Näiden ohjeiden toteutumista kummijärjestöillä on myös velvollisuus valvoa. 3. Samoin asetetaan sääntöjä myös taloudelliselle avulle, jota annetaan yhdelle lapselle, varsinkin silloin, kun on kysymys rahallisesta avusta. 4. Kummien ja lasten välinen kirjeenvaihto kulkee järjestön tai paikallisten yhteistyökumppanien kautta, koska kummijärjestöillä on vastuu yhteydenpidosta. Turvataksemme projektiemme lasten koskemattomuuden ja edun emme luovuta lasten osoitetietoja kummeille emmekä kummien osoitetietoja lapsille tai heidän perheilleen ilman asianosaisten suostumusta. 5. Lapsen fyysisen koskemattomuuden rikkominen on pahin lapsen etua vahingoittava asia (Lasten oikeuksien sopimus, artikla 19). Erityistä huolellisuutta noudatetaan kummitoiminnassa mukana olevien työntekijöiden, harjoittelijoiden, vapaaehtoisten ja hallinnon edustajien valinnassa, jotta mahdolliselta lasten hyväksikäytöltä kaikissa tapauksissa vältyttäisiin. Nämä eettiset ohjeet koskevat myös mahdollisia kummivierailuja kohdemaihin seuraavalla tavalla: 1. Kummimatkasta on aina hyvissä ajoin ennen matkaa ilmoitettava Suomessa toimivalle järjestölle. 2. Kummin ja kummilapsen turvallisuuden takaamiseksi kummilla ei ole oikeutta omatoimisesti hoitaa vierailua. Lapsen tapaamisesta on aina sovittava paikallisen järjestön kanssa. Näillä toimenpiteillä järjestöt pyrkivät suojaamaan projektien piiriin kuuluvien lasten fyysistä ja henkistä tasapainoa ja turvaamaan heidän yhteisöjensä sosiaalisia rakenteita. Kummisuhteessa on tärkeää muistaa kulttuurierot ja erilaiset maailmankuvat. Järjestöt tekevät yhteistyötä ja seuraavat näiden periaatteiden toteutumista. KLK ry on allekirjoittanut kummitoiminnan eettiset ohjeet. 8

9 5. LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS (1989) Lyhennelmä YK:n lasten oikeuksien yleissopimus on lasten ihmisoikeuksien perusasiakirja. Alla sopimuksen kohdat on listattu lyhennettyinä versioina. 1. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. 2. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi. 3. Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu. 4. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. 5. Valtion on kunnioitettava vanhempien tai muiden lapsen huoltajien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa. 6. Jokaisella lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle. 7. Jokainen lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen. Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. 8. Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa. 9. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista. 10. Jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä. 11. Valtioiden on estettävä lasten laittomat kuljetukset maasta. 12. Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 13. Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan ne eivät loukkaa muiden oikeuksia. Lapsella on oikeus saada tietoa. 14. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Valtion tulee kunnioittaa vanhempien lapselle antamaa ohjausta tämän oikeuden käyttämisessä. 15. Lapsilla on oikeus järjestäytyä ja toimia yhdistyksissä. 16. Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. Hänen kunniaansa tai mainettaan ei saa halventaa. 17. Lapsella on oikeus saada tietoa esim. television, radion ja lehtien välityksellä. Valtiolla on velvollisuus rohkaista tiedotusvälineitä tuottamaan lapsen hyvinvointia ja kehitystä tukevaa aineistoa. Lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta. 18. Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa. 19. Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. 20. Lapsella, joka ei voi elää perheensä kanssa, on oikeus saada valtiolta erityistä suojelua ja tukea. Tällöin on kiinnitettävä huomiota lapsen kasvatuksen jatkuvuuteen sekä lapsen etniseen, uskonnolliseen ja kielelliseen taustaan. 9

10 21. Lapsi voidaan adoptoida, jos se on lapsen kannalta paras vaihtoehto. 22. Valtion tulee suojella pakolaislapsia ja huolehtia heidän tässä sopimuksessakin lueteltujen oikeuksiensa toteutumisesta. 23. Vammaisen lapsen erityistarpeet tulee huomioida ja hänen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä. 24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. 25. Kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen hoito ja sijoituksen perusteet tulee tarkistaa ajoittain. 26. Lapsella on oikeus sosiaaliturvaan. 27. Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. 28. Lapsella on oikeus käydä ilmaiseksi peruskoulua. Valtion on edistettävä toisen asteen koulutusta ja opinto-ohjausta sekä ehkäistävä koulunkäynnin keskeyttämistä. 29. Koulutuksen tulee kehittää lapsen kykyjä, ihmisoikeuksien, lapsen vanhempien sekä oman ja muiden kulttuurien kunnioittamista sekä suvaitsevaisuutta. 30. Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus ryhmänsä kulttuuriin, uskontoon ja kieleen. 31. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään. 32. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään. 33. Lasta on suojeltava huumeidenkäytöltä. 34. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Artiklat 34. ja 35.: kts. lisäpöytäkirja koskien lapsikauppaa ja lasten hyväksikäyttöä prostituutiossa ja pornografiassa 36. Lasta on suojeltava kaikelta hyväksikäytöltä. 37. Lasta ei saa kiduttaa. Lasta ei saa rankaista julmalla tai halventavalla tavalla. Lapsen vangitsemista on käytettävä vasta viimeisenä keinona ja tällöin lasta on kohdeltava inhimillisesti ja hänen ikänsä huomioiden. 38. Alle 18-vuotiasta ei saa värvätä armeijaan eikä hän saa osallistua sodankäyntiin. Aseellisissa selkkauksissa on suojeltava lapsia. (Ikäraja nostettu lisäpöytäkirjassa viidestätoista kahdeksaantoista vuoteen.) Artikla 38: kts. lisäpöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin konflikteihin 39. Väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on autettava toipumaan ja hänen sopeutumistaan yhteiskuntaan on edistettävä. 40. Lakia rikkonutta tai siitä epäiltyä lasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan kunnioittaen ja hänen ikänsä huomioon ottaen. 41. Jos valtion kansallinen lainsäädäntö turvaa lapselle paremmat oikeudet kuin tämä sopimus, sitä on noudatettava. 42. Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. 43. Tämän sopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. 44. Valtioilla on velvollisuus raportoida säännöllisesti lapsen oikeuksien toteutumisesta. 45. Erityisjärjestöillä, UNICEF:illa ja muilla YK:n elimillä on oikeus ja velvollisuus arvioida ja edistää sopimuksen täytäntöönpanoa Nämä artiklat koskevat sopimukseen liittymistä, sen voimaantuloa ja muutoksia. 35. Valtioiden on estettävä lapsikauppa. 10

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE SISÄLTÖ TERVETULOA SOS-KUMMIKSI 4 Tervetuloa SOS-kummiksi 5 Miten tukesi käytetään? Kuva: Magnus Jønck/Diegos Kuva: Dominic Sansoni KUMMIUDESTA 6 Kummina oleminen 7 Kummilapsi

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA

LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA 1 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus täyttää 20 vuotta 20.11.2009 Yleissopimus lapsen oikeuksista hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. 2 Lapsen ihmisoikeuksien

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Esa Iivonen Päivähoidosta varhaiskasvatukseen seminaari Lapsella on oikeus leikkiin

Esa Iivonen Päivähoidosta varhaiskasvatukseen seminaari Lapsella on oikeus leikkiin Esa Iivonen Päivähoidosta varhaiskasvatukseen seminaari 12.9.2014 Lapsella on oikeus leikkiin Lapsen oikeuksien sopimus Lapsen oikeuksien sopimukseen on koottu lapsille tärkeät ihmisoikeudet. Sopimus hyväksyttiin

Lisätiedot

Avoin hallinto Lapsen oikeuksien iltapäivä 16.11.2015

Avoin hallinto Lapsen oikeuksien iltapäivä 16.11.2015 Avoin hallinto Lapsen oikeuksien iltapäivä 16.11.2015 Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen Merike Helander Lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander, lakimies 16.11.2015 2 YK:n yleissopimus lapsen

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Raija Harju-Kivinen 3.11.2014 1 Miksi lasten ja lapsiperheiden asiat on tärkeitä nostaa keskusteluun? Raija Harju-Kivinen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön HAUS,

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön HAUS, Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön HAUS, 24.9.2015 Lapsen oikeuksien sopimus Merike Helander Lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander, lakimies 24.9.2015 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

1. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus

1. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus 7 1. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi.

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön , Tieteiden talo

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön , Tieteiden talo Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön 28.9.2016, Tieteiden talo Klo 9.00 Koulutuspäivän avaus lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila Klo 9.10 10.25 Lapsen oikeuksien sopimus lakimies Merike Helander,

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi LAPS/14/2016 20.4.2016 1 /5 Sosiaali- ja terveysministeriölle Viite: Lausuntopyyntö 30.3.2016, STM108:00/2015, STM109:00/2015 Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain

Lisätiedot

Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli

Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla 19.11.2015 Mikkeli Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa Merike Helander Lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander. lakimies, lapsiasivaltuutetun

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 123 11. Kertaus Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. Artikla 42 Ihmisoikeuksiin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Huoltajan tulee täyttää ja lähettää tämä sähköinen lomake 3.1.2014 klo 1.00 mennessä. Pyydämme teitä lukemaan huolellisesti Meksiko-stipendien hakuohjeet. Lomake

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit

Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit K U V A V E R S I O 2 0. 1 2. 2 0 1 1 K E H I T Y S V A M M A - A L A N A S U M I S E N N E U V O T T E L U K U N T A 1. PALVELUNI VASTAAVAT YKSILÖLLISIÄ

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta

Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta 1 2 Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta Petra Kouvonen Ohjelmajohtaja Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa -ohjelma (2013 2017), ITLA 3 Lapsen etu Lapsen etu toteutuu YK:n

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere Ihmisoikeuskeskus YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa Vammaisneuvostopäivä 1.12.2016 Tampere 1 Kenellä on oikeus, kenellä velvollisuus? Rights holders - Duty bearers Perus-

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA Haluamme kertoa La La La (Brazil 2014) -videolla Maailman ruokaohjelmasta ja sen tärkeästä taistelusta nälkää vastaan. Shakira ja Activia tukevat yhdessä Maailman

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT KäPa Fanit ry Hyväksytty 6.6.2008 YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on KäPa Fanit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on Käpylän

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANITYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Kauhajoen kaupunginhallitus kokouksessaan 13.5.2002 135 päättänyt perustaa romaniasiain työryhmän. Romanityöryhmän jäsenet:

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

puhelin 029 509 5959 faksi 029 509 5328 BIC:OKOYFIHH IBAN:FI53 5000 0121 5011 82

puhelin 029 509 5959 faksi 029 509 5328 BIC:OKOYFIHH IBAN:FI53 5000 0121 5011 82 KORJAUSKEHOTUS Liite Säännöt pyydetään korjaamaan merkintöjen mukaisesti. Yhdistys voi hyväksyä korjausehdotukset sellaisenaan rastittamalla ao. ruudut. Kaikki asiakirjat on toimitettava Patentti- ja rekisterihallituksen

Lisätiedot

Luku 1 Nimi ja kotikunta

Luku 1 Nimi ja kotikunta Suomi - Afganistanin Akatemia AFA ry:n säännöt Luku 1 Nimi ja kotikunta 1. Yhdistyksen nimi Suomeksi Suomi Afganistan Akatemia AFA ry Englanniksi Academy of Finland Afghanistan AFA Dariksi Akademi Finland

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09)

Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09) YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportointi YK:n lapsenoikeuksien komitealle ja lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoinen raportti Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen 9.11.2016 Lastensuojelun

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS, KEVÄT 2015

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS, KEVÄT 2015 Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS, KEVÄT 2015 ERÄITÄ ASKARRUTTAVIA ASIOITA jos oppilaan huoltaja antaa luvan johonkin oppilaaseen liittyvään, onko oppilaalla sanavaltaa?

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA 7.2.2014 Kati Sunimento PERUSTEET LAPSI- JA PERHETYÖLLE YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaan: lapsella on oikeus molempien

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT

SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT SUOMEN BORDERCOLLIET JA AUSTRALIANKELPIET RY SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI Yhdistyksen nimi on Suomen bordercolliet & australiankelpiet ry, Finska Border Collies & Australiska Kelpies rf ja sen kotipaikka

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja toiminta-alueena Suomen

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta 16 02.03.2016 tuen kuntalisä 1.8.2016 alkaen Sivistyslautakunta 02.03.2016 16 Lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta muutetaan 1.8.2016 alkaen. Muutokset koskevat pääosin

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen Yhdistyksen säännöt Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on suomeksi Helsingin miekkailijat ry, ruotsiksi Helsingfors fäktare rf ja sen virallinen lyhenne on HFM. Siitä käytetään näissä säännöissä

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

VIRASOJAN KOULULAISILLE PARAKIT

VIRASOJAN KOULULAISILLE PARAKIT ADRESSI VIRASOJAN KOULULAISILLE PARAKIT Virasojan koululaiset ja henkilökunta ovat työskennelleet 5 vuotta poikkeusolosuhteissa sisäilmaongelmien vuoksi. Nyt on aika lopettaa pompottelu ja taata oppilaille

Lisätiedot