SIIKALATVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Leskelän Puutarhakylän asemakaava / Piippola

Transkriptio

1 LIITE 2

2 LIITE 3

3 SIIKALATVA Leskelän Puutarhakylän asemakaava / Piippola Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Arkkitehtitoimisto Pentti Jäntti Arkkitehtitoimisto Oulun Cad-Keskus Oy

4 1. Suunnittelualue ja vaikutusalue Kaava-alue sijaitsee Siikalatvan kunnan Leskelän kylässä. Kaava-alueen pinta-ala on n. 10 ha. Kunta omistaa suurimman osan suunnittelualueesta. Vaikutusaluerajaus on osoitettu n. 100 m kaava-alueen rajaa kauemmaksi ja länteen päin valtatie 4:ään saakka. Kaavaalueen rakentamisella on vaikutusta koko Leskelän kylään ja myös Siikalatvan kunnan yhdyskuntarakenteeseen. 2. Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Alueelle laaditaan asemakaava, jolla mahdollistetaan uusien loma-asuntojen ja asuinpientalojen rakentaminen sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman yritystoiminnan harjoittaminen. Alueelle luodaan ulkoilu- ja virkistystoimintaa edistävät mahdollisuudet sekä korostetaan alueen ekologista elinympäristöä. Tavoitteena on, että alueelle tulee ilmeeltään yhtenäinen noin 30 asunnon mökkikylä, jossa myös ympärivuotinen asuminen sekä palvelu- ja pienimuotoinen yritystoiminta sallitaan. Rakennukset voivat olla omistajien tarpeiden mukaan erikokoisia ja varustelutasoiltaan erilaisia. Alueen monikäyttöisyyttä lisäävät yhteiset rakennukset ja maaalueet harrastusmahdollisuuksineen. 3. Suunnittelun lähtökohdat ja aiemmat suunnitelmat Alue tukeutuu Ylipään yksityistiehen. Suunnittelualueella on yksi vanha asuinpientalo ja kaksi loma-asuntoa. Eteläpuoli rajautuu Lamujokeen, jonka toisella puolella on toimiva maatilakeskus. Alue on valtaosaltaan heinäpeltoa. Alueen keskellä ja joen rannassa on pienehköjä lehtipuuvaltaisia alueita. Aiemmat suunnitelmat: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava / Pohjois-Pohjanmaan liitto 2003, YM 2005, KHO Kaavaote, liite 1. Leskelän kylän oikeusvaikutteinen osayleiskaava / Satu Rahola 2000, Kunnanvaltuusto Kaavaote, liite 2. Rakennusjärjestys / Kunnanvaltuusto Kaavoituksen pohjakartan on laatinut Origo Oy. Ilmakuvaukset / MML/ILMA/098/ Osalliset (MRL 62 ) Osalliset Yhteisö/Organisaatio Menettelytapa ja työvaihe Maanomistajat Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat Asukaskysely, yleisötilaisuudet ja kaavakokoukset Mielipiteet valmisteluaineistosta ja kaavaluonnoksesta Muistutukset Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Siikalatvan kunta Asukkaat, elinkeinonharjoittajat, pk-yrittäjät Kunnanhallitus Rakennuslautakunta kaavaehdotuksesta Asukaskysely, yleisötilaisuudet ja kaavakokoukset Mielipiteet valmisteluaineistosta ja kaavaluonnoksesta Muistutukset kaavaehdotuksesta Kaavakokoukset, lausunnot luonnoksesta ja ehdotuksesta 1

5 Viranomaiset Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Kaavoituksen ohjausryhmä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Tiehallinto, Oulun tiepiiri Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Pohjanmaan TEkeskus Jokilaaksojen pelastuslaitos Piippolan Vesi Oy Vattenfall Verkko Oy TeliaSonera PPO Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy Vestia Oy Ympäristöpiiri Helmi Suomen keskipisteen kyläyhdistys Leskelä ry Haapaveden - Siikalatvan seudun kehittämiskeskus Ylipään tiehallintokunta Piippolan yhteisen kalaveden osakaskunta Työryhmäkokoukset Viranomaisneuvottelut Lausunnot luonnoksesta ja ehdotuksesta Mielipiteet valmisteluaineistosta Lausunnot luonnoksesta Muistutukset kaavaehdotuksesta Osallisille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun koko kaavoitusprosessin ajan. Viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) järjestetään luonnosvaiheessa ja kun asemakaavaehdotuksesta on saatu muistutukset ja lausunnot. 5. Tiedottaminen Asemakaavan laatiminen on päätetty Piippolan kunnanhallituksessa , 77. Yleisötilaisuus on pidetty asemakaavan käynnistysvaiheessa ja toinen pidetään luonnoksen valmistuttua. Yleisötilaisuudet pidetään Kairanmaan talossa. Suunnittelun käynnistämisestä, Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja yleisötilaisuudesta on tiedotettu Piippolan kuntaviestissä ja paikallislehti Siikajokilaaksossa sekä kunnan Internet-sivuilla Vuoden 2009 alusta alkaen asemakaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtäville panosta sekä yleisötilaisuudesta tiedotetaan Siikalatvan kunnassa Siikalatvan kuntatiedotteessa, paikallislehti Siikajokilaaksossa sekä kunnan Internet-sivuilla Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos sekä kaavaehdotus asetetaan nähtäville Siikalatvan kunnanvirastoon ja Piippolan toimistoon. Mahdollisten huomautusten, muistutusten ja lausuntojen esittäjille vastataan kirjallisesti. Tieto kaavan hyväksymispäätöksestä lähetetään muistuttajille ja niille, jotka ovat sitä kaavan nähtävillä ollessa kirjallisesti pyytäneet. 6. Selvitettävät vaikutukset Kaavaa laadittaessa selvitetään tarpeellisessa määrin suunniteltujen toimenpiteiden vaikutukset ympäristöön, liikenteeseen ja yhdyskuntatalouteen sekä sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. 2

6 7. Suunnittelu ja päätöksenteko Asemakaavaehdotus laaditaan konsulttityönä. Siikalatvan kunnan kaavoittajana toimii kehitys- ja tekninen johtaja Aimo Lehmikangas. Siikalatvan kunnan puolesta työtä ohjaa kunnanhallituksen asettama kaavoituksen ohjausryhmä, johon kuuluvat: Matti Laukkanen, Eero Kamunen, Erkki Kauranen, Keijo Vähä (varajäsen Pentti Lämpsä), Aimo Lehmikangas ja Marja Huikari. Suomen keskipisteen kyläyhdistys Leskelä ry:n johtoryhmästä työhön osallistuu Harri Hako-Rita, Leskelän Puutarhakylä ry:stä Iiris Kaski ja Jorma Majava sekä Haapaveden - Siikalatvan seudun kehittämiskeskuksesta Raimo Räisänen ja Hannu Saarinen. Asemakaavaehdotus ja lopullinen asemakaava esitetään asemakaavakarttana mittakaavassa 1:1000 varustettuna kaavamerkinnöin ja -määräyksin. Alueelle laaditaan rakennustapaohjeet. Asemakaavan perustelut, vaikutukset ja toteuttaminen kerrotaan asemakaavaselostuksessa. Lopullinen aineisto luovutetaan kunnalle digitaalisena muokattavana versiona. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. 8. Tavoiteaikataulu Leskelän puutarhakylän asemakaava Laatimisaikataulu vv Lähtöaineisto ja nykytilanne X X X Selvitykset X X X Tavoitteet X X OAS X X X X Kaavaluonnos X Kaavaehdotus X Valtuuston hyväksyminen X Työryhmän kokoukset X X X X Viranomaisneuvottelut (tarvittaessa) X Yleisötilaisuudet X Nähtävilläolo X X 3

7 9. Yhteystiedot Kaavan laatija Arkkitehtitoimisto Pentti Jäntti Kotitie 8, Rantsila puh fax Pentti Jäntti, arkkitehti Jorma Keinänen, arkkitehti SAFA Siikalatvan kunta Aimo Lehmikangas, kaavoittaja PL 41, Rantsila puh. (08) fax. (08) Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Mahdollinen palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydetään toimittamaan kaavoittaja Aimo Lehmikankaalle tai arkkitehti Pentti Jäntille, katso yhteystiedot. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. MRL 64. 4

8 n a t a n s o y K a l i m e n k y l ä n t i e O U L U Leskelän puutarhakylä Luontoselvitys

9 Leskelän puutarhakylän asemakaavan luontoselvitys Leskelän puutarhakylää suunnitellaan Lamujoen ja Ylipääntien väliin. Alue on pääosin peltoa. Jokirannassa on hyvin kapea puustoinen, pajukkoinen ja suurruohoinen vyöhyke. Vyöhyke on kapeimmillaan vain muutaman metrin. Peltoalueen keskellä on pieni talo, jonka ympärillä on vanhaa pihapuustoa. Alueen länsireunassa on kesämökkejä, itäreunassa korkeahko jokitörmä ja haavikko. Alueelle tehtiin maastokäynti , mutta käytettävissä oli myös valokuvia kesältä Suunnittelualue Kuva 1 Leskelän puutarhakylän peltoalue panoraamana Lahden talon tienrististä Uhanalaistiedot lajit ja ympäristöt, arvokkaat luontotyypit Alueelta tarkistettiin kasvillisuustiedot Oulun yliopiston kenttäkorteilta ja uhanalaiskorteilta. Kasvillisuustietoja ovat tältä neliökilometriltä (7120:442 YKJ) tallentaneet Tauno Ulvinen ja Anne Jokela ( ). Niiden mukaan Leskelän kylässä joen eteläreunalla (71207:4421) on kasvanut kulleroa (Trollius europaeus). Kullero on koko maassa elinvoimainen (LC), mutta keskiboreaalisella Pohjanmaalla (alue 3a) alueellisesti uhanalainen (RT). Pohjanmaalla kulleroa on kasvanut jokivarsiniityillä, mutta sen kanta näillä paikoilla on huvennut vähiin. Kulleroa voisi periaatteessa kasvaa myös puutarhakylän kohdalla. Maastokäynnillä ( ) sitä ei havaittu. Kullero on tunnistettavissa lakastuneista lehdistä ja siemenkodista myöhään syksylläkin. Lamujokivarresta on tietoja jokileinikistä (Ranunculus lingua) Piippolan kirkonkylän suunnalta, lähimmillään noin kolmen kilometrin päästä (71200:4457, Oulun yliopiston Kasvimuseon kenttäkortit, Alfred Varkki ) Se on mahdollista löytää jokivarresta muualtakin. Jokileinikki on täällä (keskiboreaalinen Pohjanmaa, 3a) alueellisesti uhanalainen. Esiintymistä ei ollut mahdollista tutkia ajankohdan takia. Lamujoki kuuluu uudessa luontotyyppien uhanalaisuustarkastelussa tyyppiin, jonka nimi on pienet havumetsävyöhykkeen joet. Tyyppi on Pohjois-Suomessa elinvoimainen (LC), mutta koko maan tasolla silmälläpidettävä (NT). (Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. 2008, s. 134) Puutarhakylän alueelta ei havaittu luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain tarkoittamia arvokkaita tai suojeltavia luontotyyppejä. Lamujoki lähiympäristöineen Tulevan puutarhakylän alueella Lamujokivarressa kasvaa kapealti lehtipuita ja pensaita. Matalammilla kohdilla puusto on pääosin hieskoivua, harmaaleppää ja kiiltopajua. Itäreunan törmässä on komea haavikko. Ruohot ovat ns. suurruohoja eli esimerkiksi mesiangervoa, karhun- ja koiranputkea ja nokkosta. Nämä olivat havaittavissa myös marraskuussa. Niiden joukossa kasvaa myös runsaasti ojakellukkaa. Pelto-ojissa on näiden lisäksi myös metsäkurjenpolvea. Nämä lajit kertovat kohonneesta ravinteisuustasosta. Ne rajoittavat myös vaatimattomampien ja matalakasvuisempien kasvien menestymistä. natans oy

10 Lamujoen rantalehtojen luontaisia lehtokasveja ovat esimerkiksi metsäruusu, punaherukka ja ehkä myös kielo. Kuvassa 2 jokitörmä näyttäytyy luonnonmukaisimmillaan. Kuvassa näkyy peltokortetta, metsäkurjenpolvea ja leinikkejä. Kuva 2. Lamujoen törmä alueen itäpäässä. Joen rannat ovat muualla alueella rehevämpiä ja umpeenkasvaneita. Kuva Raimo Räsänen. Lamujoki oli marraskuussa 2008 syystulvan vallassa. Joen vesikasvillisuutta ei voitu tutkia. Lamujokivarresta on ylempää havaintoja esimerkiksi rantapalpakosta ja korpi- ja järvikaislasta, mutta täyttä käsitystä joen ranta- ja uposkasvillisuudesta ei kasvimuseon rekistereistä ole saatavissa. Lähistöllä on Matka kylämaisemaan karttapalvelusta löytyvä kalastuspaikka, Leskelän kylän Erkinkoski. Koskesta kalastetaan harjusta, taimenta, kirjolohta, haukea ja ahventa. Lamujoen ympäristössä on runsaasti maataloutta. Keskeinen ongelma joen kannalta on maatalouden ravinnepäästöjen taso. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tehnyt jokivarsiin suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmia - myös Lamujokivarren peltojen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman Piippolan ja Pulkkilan alueelle. Puutarhakylän alueen ja sen lähiympäristön pellot eivät ole suunnitelman kartoilla eli niitä ei ole katsottu riskialtteimmiksi. Joen ja peltojen välisen suojavyöhykkeen kapeus näkyy kuitenkin useissa tätä raporttia varten kuvatuissa kuvissa. Lisäksi suunnittelualueen pelto on selvästi jokeen päin viettävä. Kuvassa 3 on suunnittelualueen vettynyt pellonreuna, Kuva 3. Suunnittelualueen märkä peltonotkelma marrastulvan aikaan. natans oy

11 jolle ehkä suurimmat tulvatkin nousevat. Kaavoitettaessa on huolehdittava, että uusi asutus ei tuota ravinteita Lamujokeen. Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito oppaan ohjeet suojavyöhykkeiden perustamisesta soveltuvat muuhunkin kuin maatalouden ympäristötuen köyttään. Oppaassa on mm. tietoja kasvillisuuden valinnasta. Suojavyöhykkeet voivat olla puustoisia tai ruohoisia. Piha-alue ja pellot Entisen piha-alueen lehtipuut (pihlajat, koivut) ovat pääosin jo ränsistyneitä, mutta havupuut ovat vielä joko nuoria tai hyvässä kasvuiässä. Pihan ainoa siperiansembra ( YKJ) on jäänyt muiden puiden varjoon. Varjossa se on harsuuntunut. Valossa kasvaessaan se muodostaa yhtenäisen, pyöreähkön lehvästön. Puu kannattaisi säästää yhdessä muiden havupuiden kanssa, jotta tulevalla puutarha-alueella olisi jo suurempiakin puita maamerkkinä. Muu piha-alueen kasvillisuus on tyypillistä ravinteisten paikkojen röyhähtynyttä ruohostoa; ketoja ei ole. Pellot ovat olleet viljelyksessä. Pelto-ojat kasvavat tyypillisiä ravinteisten kosteikkojen suurruohoja, nokkosta ja mesiangervoa sekä metsäkurjenpolvea. Ojat eivät vaikuttaneet kasvillisuudeltaan arvokkailta, vaikka marraskuussa ei täyttä käsitystä kasvillisuudesta saanut. Kuvassa 1 ( YKJ) on panoraama Ylipään tien ja Lahden talon risteyksestä. Maisema-alueet Alueen itäreunan törmältä aukeaa haavikon läpi hieno maalaismaisema kauniisti kaartuvan Lamujoen eteläpuolelle( Kuva 3, YKJ). Haavikkoon voitaneen avata sopiva näkymäakseli, mutta mikäli niin tehdään, koko haavikkoa ei pidä poistaa. Haavikot ovat syyskeltaisissa väreissään itsessään näyttäviä kohteita. Lisäksi ne ovat lukuisien pieneliöiden elinpaikkoja. Maisemallisesti komea haavikko on myös joen ete Kuva4. Paikallisesti arvokas maisema Lamujoen yli etelään. lärannalla. - Matka kylämaisemaan karttapalvelussa suunnittelualueen lähistöllä ei ole maisemakohteita vaan kaksi rakennuskohdetta (Leskelän nuorisoseurantalo ja Heikkilän tila). Lähteitä Anne Raunio, Anna Schulman ja Tytti Kontula (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset SY 8/2008 Löytyy myös PDF-julkaisuna. Tässä käytetty osaa Sisävedet ja rannat Oulun yliopiston Biologian laitos, Kasvimuseo. Kenttäkorttiarkisto. Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito. MMM.FI Liitteet CD:llä Kuvatiedostot numerot 05-12, panoraamat ovat myös flash-esityksenä. Esitys vaatii flashsoittimen. Kuvien käyttöoikeudet: Kuvat Lassi Kalleinen / natans@dnainternet.net.kuvia ja kuvaesityksiä voi käyttää välittömästi Leskelän puutarhakylän kaavoitukseen liittyvissä yhteyksissä, mutta muuten käytöstä on sovittava erikseen. natans oy

12 Havainnekuva liite 6

13 Siikalatva, Leskelän Puutarhakylän asemakaava, Piippola LIITE 8. LESKELÄN PUUTARHAKYLÄN RAKENTAMISTAPAOHJEET Yleistä Ohjeilla halutaan luoda houkuttelevia ja melko väljiä mahdollisuuksia tontin käytön ja rakennusten ideointiin. Kukin rakennuspaikka edellyttää huolellista ja ammattimaista paikan omiin lähtökohtiin perustuvaa suunnittelua. Alueelle pyritään saamaan elävä, vaihteleva ja kylämäisyyttä korostava yleisilme. Talot saavat olla yksilöllisiä mutta niiden tulee suhtautua kunnioittavasti toinen toiseensa. Rakennusten arkkitehtuurissa tulisi pyrkiä kaikin puolin ajattomaan yleisvaikutelmaan. Tavoitteena olisi. että alueella ei toteutettaisi edellisen vuosikymmenen muotioikkuja: levotonta monen suuntaista lautaverhousta tai keinotekoisesti irtoritilöillä koristeltuja ruutuikkunoita. Talousrakennuksen tulee tyyliltään sopia asuinrakennuksen yhteyteen. Tontilta on varattava vähintään yksi autopaikka asuntoa kohti. Kattomuoto Kattomuotona päärakennuksessa käytetään tavallista harjakattoa tai kaksilappeista pulpettikattoa. Kattokaltevuus AO- ja RA -alueilla 1:1,5 1:2, PL- ja KTY-alueilla 1:3. Mahdollisen erillisen autosuoja- / talousrakennuksen kattomuoto voi olla loiva harja- tai lapekatto, joka rakennetaan siten, että lumi ja vesi valuvat omalle tontille. Materiaalit ja värit Pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään peittomaalattua puuta. Pyöröhirttä ei saa käyttää päärakennuksessa. Pääasiallisen materiaalin värityksessä suositellaan käytettäväksi perinteisiä vanhan ajan öljymaaleja. Tehostemateriaalissa voidaan käyttää toista väriä. Samaa väritystä saadaan käyttää korkeintaan kahdessa vierekkäisessä päärakennuksessa kadun samalla puolella. Katemateriaalina on käytettävä tummahkoa (musta, harmaa, ruskea) rakennuksen arkkitehtuuriin sopivaa katetta. Talousrakennuksen materiaali asuinrakennusten arkkitehtuuriin sopiva. Tontti: Rakentamisessa on kunnioitettava valmista ympäristöä. Tontin liittyminen ympäristöönsä tulee olla luontevaa. Maaston luonnollisia korkeustasoja noudatetaan siten, ettei maastoon jouduta tekemään turhia pengerryksiä tai luiskia. Tontinrajaus: Aidat eivät katurajoilla saa muodostaa estettä näkökentälle. Kadunpuoleisen aidan korkeus saa olla enintään 1 m. Tonttien väliset rajat voidaan aidata esimerkiksi 1,4-1,6 metriä korkealla aidalla, mutta myös korkeampia, pergolaosia sisältäviä ja näkösuojaa muodostavia osia aidassa sallitaan. Aita voi olla vaihteleva korkeudeltaan ja peittävyydeltään. Aita voi olla myös pensasaita, kuitenkin yhtenäisen linjan mukaisesti. Pensasaitana käytetään pääsääntöisesti keskikorkeita tai korkeita pensaita. Istutukset AO-, PL- ja KTY-kortteleissa kadunpuoleisella tontin osalla saadaan käyttää vain pensasistutuksia. Rantavyöhyhyke tulee hoitaa pääosin avoimena, pensasvyöhykkeitä voidaan säilyttää muutamina pieninä saarekkeina.