Lasi. Rakenne Oy. -lasitukset -lasikatteet. -terassien lasitukset ym. ym.

Transkriptio

1

2 AUKTORISOITU TILITOIMISTO Lasi -lasitukset -lasikatteet Rakenne Oy -terassien lasitukset ym. ym. Autoilijankatu 22, KAARINA puh , fax h tilitoimisto VEHNIÄINEN OY Pyhän Katariinantie Kaarina puhelin (02) kirsi.vataja@tilivehvilainen.fi HINAUSPALVELU FORSTRÖM Palvelemme 24 h myös juhlapyhinä ê Vakuutusyhtiöiden hyväksymä ê Käynnistyspalvelu PAIMIO TAKSIPALVELU PETRI VEHVILÄINEN 1+8 henkilöä + 10 hengen bussi Kaarina Sähkö Automaatio Lehtinen Sähköasennus- ja automaatiosuunnittelut Toimitukset, huollot ja korjaukset ' È

3 Minne joutuvat vammaiset satuolennot? Mitä tapahtuu käyttökelvottomille leikkikaluille? Missä ovat raajarikot keijukaiset, spitaaliset enkelit, pahoinpidellyt piparkakku-ukot? Sotilaan tarina Meidän tärkeä tarinamme Monesti harjoitusten lomassa olen miettinyt, että voisiko tälle porukalle ja tähän elämänvaiheeseen enää sopivampaa näytelmää löytyäkään. Sotilaan tarina! Porukka on vähintäänkin yhtä sekopäistä ja värikästä kuin tarinan ullakkoteatteri. Jaa että tämmönen porukka! Missä on murtuneiden unien maa? Mielikuvituksen kuumehorkkainen kadotus? Marionettien poikkihiertyneet langat? Laaksossa, kaukana maasta. Laaksossa, minne ei aurinko paista, eikä öitä ja päiviä erota toisistaan... Kiireen ja väsymyksen painaessa päälle on kuitenkin koko ajan sisimmässä tuntunut hyvältä muistaa, että tässähän sitä puhutaan itselle tärkeiden asioiden puolesta. Itsensä säilyttäminen, kasvaminen, rakastaminen, asioille auki oleminen, riittäminen ja tietenkin näytteleminen. Teatterin salaperäinen ja upottava maailma. Ja täytyyhän senkin jo jotain merkitä, että Sotilaan tarina on ensimmäinen Kaarinan Nuorisoteatterissa tehty näytelmä (1992). Linkki KaNuTen juurten uuden välille. Kun on käynyt niin monen eri tunteen äärirajoilla näinkin tiiviillä aikataululla, vollottanut koko porukan voimin monia minuutteja, halaillut ja nälvinyt, muodostuu jutusta todella henkilökohtainen ja oma. Itselle tärkeiden asioiden puolesta on enemmän kuin mukavaa työskennellä. Tämä on meille tärkeää. Kukaan ei vastaa. Kukaan ei vastaa koska minä en uskalla kysyä. Pitääkö kysyä roolissa: Miten minä sen tekisin, minä? Mikä on väärää omien piirteitten tyrkyttämistä hahmoon, lukitseeko silloin itsensä täysin kapeisiin kokemuksiin? Lähteekö jokainen rooli samasta pohjavedestä? Tuleeko kaikista rooleista sen jälkeen saman värisiä, kaikissa hahmoissa sama läähätyksen rytmi? Ullakkoteatterin Anitaa lainatakseni: Näin upea porukka ihmisellä on vain kerran elämässä. Jos se on totta, niin tämä taitaa olla nyt se porukka. - Karo Niskanen 2 7

4 Saako tunteita suunnitella? Voiko niitä suunnitella? Jos ei, saako kukaan mitään irti siitä, jos huidon lavalla aivot sameina ja vain tunnen vailla mitään suuntaa? Sitä haluaa roolin, jonka sisällä ei tarvitse etsiä mitään outoa kipua, vaan jonka sisällä voi kulkea turvallisessa tulessa, tulessa joka ei polta ihoa; ja mitä jää side silmillä huojuva nukke, ei enää edes niin paljon kuin oma itsensä. MITÄ SE ON KUN PISTÄÄ KAIKEN PELIIN? Onko se oman itsensä paljastamista ja nolaamista? Mutta eihän se ole uhraus! Sehän on vapauttavaa ja avaa kaikki lukot ja kaikki tiet! Vai onko se veri suussa pumppaamista ja yhtä tuskan hiillosta? Jos on, onko sekään edes totta? Sanotaan: Teatterin täytyy herättää ihmiset. MIHIN teatterin täytyy herättää ihmiset? Kaarinan Nuorisoteatteri kiittaa: Kaarinan kaupungin kansalaistoiminnan lautakunta Kaarinan kaupungin sosiaalitoimi, Marja Kakko Varsinas-Suomen Taidetoimikunta Työväen Näyttämöiden Liitto ry Kaunis kiitos ja iso hali KaNuTen hengelle Tanjalle Pazzolle Mikolle ja Mitjalle Jorma-ryhmälle Sinille Mita miettii ohjaaja : : : Vähän niin kuin olisi tullut takaisin lapsuudenkotiin. Kaarinan Nuorisoteatteri ja Sotilaan Tarina. Tästähän me joskus aloitimme, Littoisten Verkatehtaalla. 8 Onko minulle tärkeämpää ehjä kokonaiskuva, selviäminen, kuin epävarma, reuhtova, rosoinen totuus? Mitä tahansa, kunhan en ole vain huono. Ja mitä se avaisikaan, jos heittäisi kaiken vaan menemään, koko pohjan pois ja hyppäisi? Hienoa tehdä töitä ihmisten kanssa. Ihmisten, jotka antavat mahdollisuuden sisäsyntyiselle kokemiselle, hetken kuuntelulle, muutokselle. Hienoa tehdä töitä yhteisössä, jossa on välittämistä, rakkautta, suvaitsevaisuutta. Nöyrin kiitokseni Työryhmä. Hyvällä tavalla ilot ja surut sekaisin, joten olen varma, että oikeaa pohjavettä hämmennetään, oikealla tiellä ollaan. Kiitos Äiti, Lasse-setä ja Pöllömies. Omistan työni, tämän näytelmän, joskus hylätyille ehkä isättömille ja kaikille niille, jotka tunnistavat hylätyksi tulemisen. Mielessäni kysymys: teemmekö valintoja, Tekoja, Pelosta vai Rakkaudesta? 1

5 Ohjaus ja dramaturgia Koreografia ja liikekieli Musiikki Äänimaailma Valosuunnittelu Valo- ja äänitekniikka Puvustus Lavastus Rekvisiitta Sotilaan tarina Anna-Leena Härkösen romaanin pohjalta Kuviteltujen roolihenkiloiden harha-aistimukset : Siivin enkelten biisi Lapsuuden muistot Ohjaajan assistentti 1/dramaturgia Ohjaajan assistentti 2/juoksevat asiat Juliste ja käsiohjelma Valokuvaus Tuottaja Tuotannossa mukana Tuotanto Oikeudet Nina Erjossaari Mikko Kaikkonen Laura Saaristo & Työryhmä Laura Saaristo & Työryhmä Nina Erjossaari Ese Kyllönen konsultointi & Työryhmä Nina Erjossaari Laura Saaristo Näyttelijät & Nina ERjossaari Karoliina Niskanen Rebekka Härkönen Jemina Kotiaho Marjo Tuopminen Eve Hirvikangas Minna-Stiina Saaristo Kaarinan Nuorisoteatteri ry Näytelmäkulma Suti Sutin toinen minä (piano) Tiltu Vappu, Sutin äiti Börje, Sutin isä Anita, ohjaaja Taisto Tino Irene Hulina Rene, tekniikkahemmo Sotilas, opettaja Oppilaita koulussa Pääsykoe-neiti Riukuluu, Laakson Teatterin kuiskaaja Tynkky, Laakson Teatterin ohjaaja Hapanovits, Laakson Teatterin näyttelijä Onkeli, Laakson Teatterin näyttelijä Keiju, Laakson Teatterin näyttelijä Joulukuusinukke, Laakson Teatterin näyttelijä Kirveli, siamilaisten kaksosten puolikas Karveli, siamilaisten kaksosten puolikas Karoliina Niskanen Laura Saaristo Taru Sandelin Iriz Pappinen Miikka Kanerva Niilo Väisälä Toni Suomela Toni Suomela Iriz Pappinen Miikka Kanerva Toni Suomela Iriz Pappinen Niilo Väisälä Toukokuu Ensi-ilta Muut esitykset: Lokakuu 4 Su klo 17 Ti klo 19 Ke klo 19 To klo 19 Pe klo 19 Su klo 17 Ti klo 19 Liput 9/7e ryhmät (á 15 hlö) 6e Ikäsuositus K-13 Lippuvaraukset p Ti klo 19 Ke klo 19 To klo 19 Su klo 17 Ti klo 19 Ke klo 19 To klo 19 La klo 17 5

6 Voi sotilas, sotilas! Näetkö minulla ei ole mitään menetettävää! Muissa on runoja, ne herisevät runoja, kun niitä ravistetaan, minussa ne ovat niin syvällä, että jonkun täytyy imeä ne esille! Lapsi istuu miettien onko maassa enkelten paikka hänellekin pienoiselle. Hän sulkee pienet silmänsä ajattelee lentävänsä hennoin siivin valoon lämpimään. Mutta mitä, jos ei siivet kestäkään? Laura Saaristo, Sutin toinen minä Tee sinä se! Vatkuta minusta taiteilija! Anna minuun puhjeta rosoisia kukkia ja rikkinäisiä tähtiä! Vedä sormella huulten rajat ja rakasta! Miksi sielläkin, teatterissa, pitää lyödä naamari naamarin päälle, niin ettei sitten enää erota mikä on se mielen sisin pesä, kaikkein omin ja arin pesä, ja missä on lavan reuna. Ennen teatteri oli minulle sama kuin ihmiset. Hyvä on. Kitkekää, listikää, murskatkaa ne linkut joissa ei ole minulle hyötyä! Itse en siihen pysty! En pysty näkemään, mitä pitää säilyttää ja mitä ei. Minä vihaan teatteria. En anna koskaan anteeksi. Minä en kestänyt. Minä suojelin naurettavia asioita. Minä pyhitin vääriä paikkoja. Minä rakastan sinua sotilas. Minun täytyy olla jonkun materiaalia! Jos sinä koskaan hylkäät minut, sotilas, minulla ei ole enää ketään. Joudun takaisin posetiiviin, posetiivin pyörteisiin ja pää kolisee ja aivot puhkeavat. 6 Y F Y Sutin ajatuksia (Anna-Leena Härkönen,) 3