Haminan rauha. 1809Vuosikertomus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haminan rauha. 1809Vuosikertomus 2009"

Transkriptio

1 Haminan rauha 189Vuosikertomus 29 89

2 Sisällys 3 Haminan Energian vuosi 29 4 Toimitusjohtajan katsaus 8 Varatoimitusjohtajan katsaus 12 Suomen energiavuosi Energialiiketoiminta 16 Energiajakelu 18 Tietohallinto 2 Taloudellinen vastuu 22 Sosiaalinen vastuu 24 Ympäristövastuu 26 Hallituksen toimintakertomus 28 Hallitus 3 Tilinpäätös 46 Review by the Managing Director 5 Yhteystiedot 2

3 helmikuun 21. päivänä 188 alkanut suomen sota päättyi , kun ruotsi ja venäjä solmivat haminassa rauhan. autonomisessa suomen suuriruhtinaskunnassa osana venäjää alkoi vaurastuminen ja kehitys kohti itsenäisyyttä. Haminan Energia Oy on monipuolinen energia-alan palvelutuotantoon erikoistunut yritys, joka on 1 % Haminan kaupungin omistuksessa. Toimintamme selkärangan muodostavat sähkön-, maakaasun-, kaukolämmön ja tiedonsiirtoverkot, niiden ylläpito ja operointi sekä kaukolämmön ja prosessiteolllisuuden erilaisten energiapalveluiden tuotanto. 3

4 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 29 oli haasteellinen kaikille toimijoille. Vaikea taloustilanne supisti asiakasyritystemme tuotantoa, ja investointeja siirrettiin tuonnemmaksi vaikean rahoitustilanteen sekä epävarmojen markkinanäkymien johdosta. Energiahintojen voimakas lasku vuoden 28 kesän tasolta heijastui haasteena energiakaupalle. Haminan talousalueen osalta tilannetta helpottivat uudet teollisuushankkeet; WinWinD, L&T Recoil ja Google. Asuntorakentamisessa aloitettiin myös uusia kerrostalokohteita. Satamaliikenteen osalta vuosi oli erityisen vaikea. Haminan rauha info 4 Haminan rauhan osapuolina olleet hallitsijat olivat Ruotsin Kustaa IV Adolf ja Venäjän Aleksanteri I. Haminan rauha perustui Napoleonin ja Aleksanteri I:n vuonna 187 Tilsitissä tekemään sopimukseen Euroopan jaosta.

5 Yhtiön liiketoiminnallinen tulos toteutui erittäin hyvin. Pitkäaikainen kehitystyö verkosto-omaisuuden hallintaan ja laatuun, energiankaupan riskienhallintaan sekä jo kymmenen vuoden määrätietoinen panostus muihin liiketoimintoihin sekä omaan tuotantoon aikaansaivat hyvän tuloksen vuodelle 29. Vuoden 2 jälkeen palvelutuotantoomme otetut uudet liiketoiminnat tuottivat jo neljänneksen yhtiön vuoden 29 liikevaihdosta. ENERGIA-ALA INVESTOI UUSIUTUVIIN ENERGIA- LÄHTEISIIN JA BIOENERGIAAN Vuoden 29 aikana energia-ala jatkoi strategista valmistautumista uuteen päästöttömään ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön perustuvaan tuotantorakenteeseen. Moni yritys julkisti suunnitelmansa uudesta bio- tai jätelaitoshankkeesta. Merkittävimmän strategiauudistuksen julkisti Helsingin Energia miljardien kehitysohjelmassaan tähdäten hiilineutraaliin tulevaisuuteen vuoden 23 jälkeen. Energia-alan investoinnit vaativat pitkän investointiajan sekä huomattavasti pääomia. Käyttöikä näillä investoinneilla on vuosikymmeniä. Vaikutukset ilmastonmuutokseen ja tuotannon omavaraisuuteen tapahtuvat näin ollen pitkällä aikavälillä. On erittäin harmillista, että ala joutuu päättämään näistä investoinneista ilman varmuutta tulevasta ilmastopolitiikasta, verotuksesta ja valtiovallan tukitoimista tai mahdollisista syöttötariffeista. Esimerkiksi päätöstä tuulivoiman syöttötariffista on jouduttu odottamaan jo kaksi vuotta. Epävarmuus syöttötariffin suhteen yhdistettynä rahoitusmarkkinoiden kireyteen sekä tuulivoiman sijoituksen vaikeuteen on estänyt tuulivoiman tehokkaan rakentamisen Suomessa. Maailmanlaajuinen yhteisymmärrys päästöjen vähentämisestä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä oli määrä löytyä historialliseksikin kuvatusta Kööpenhaminan kokouksesta. Valitettavasti kokouksessa ei onnistuttu löytämään maailmanlaajuista sitovuutta päästöjen vähentämiseksi. Osallistujat eivät halua vaarantaa talouden kehitystä tiukoilla ilmastopoliittisilla sitoumuksilla. Taloustaantuma on pakottanut päättäjät harkitsemaan myös keinojen taloudellista järkevyyttä ja tehokkuutta. Vaikkakin harkinta harmillisesti lykkää tärkeitä päätöksiä, on tällä harkinnalla myös positiivisia vaikutuksia. Ydinvoima on noussut mahdollisuudeksi monissa jo sen alasajoonkin sitoutuneissa maissa. Uusia rakennushankkeita on julkaistu eri puolilla maailmaa. On tunnustettu, että ydinvoima on taloudellisin ja tehokkain tapa vähentää päästöjä. Jätteiden kierrätykseen ja hyötykäyttöön paneudutaan nyt myös paremmin. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttö on monissa kunnissa koettu ongelmana eikä ole haluttu paneutua esim. jätevesistä tai biojätteestä saatavan energian hyödyntämiseen. Paikallinen, tehokas jäte-energian hyödyntäminen tukee niin alueellista työllisyyttä kuin myös tehokkaimmin hillitsee ympäristön kuormitusta. Teknis-taloudellisessa harkinnassa tulisi ottaa huomioon sekä toimenpiteen taloudelliset kustannukset kuin myös koko tuotanto- ja logistiikkaketjun päästöjen taso. Esimerkiksi puun poltto pientulisijoissa ei ole niin puhdasta, jos lasketaan mukaan logistiikkaketjun vaikutus ja puun polton päästöt tulisijassa, joka sytytetään ja sammutetaan päivittäin. Samoin bioetanoli liikennekäytössä lisää moottorin energiankulutusta, ja koko logistiikkaketjun päästöt esim. palmuöljyä käytettäessä ovat todella huimat. Maa- ja etenkin biokaasu näissä kohteissa ovat teknis-taloudellisesti erinomaisia puhtauden ja energiatehokkuuden ansioista. VUONNA 21 TEHDÄÄN TÄRKEITÄ PÄÄTÖKSIÄ Tärkeimpänä energia-alan päätöksenä eduskunta antaa periaatepäätöksen kolmen ydinvoimalaitoksen rakentamisluvasta. Sähkön markkinahinnan korkeat heilahtelut vuoden vaihteessa herättivät monet huolestumaan energiahuollon tilanteesta. Piristynyt taloustilanne yhdessä vähän kovempien pakkasten kanssa aiheuttivat historiallisen korkeita hintapiikkejä. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että pohjoismainen sähköntuotantokapasiteetti ei enää riitä, ja olemme liian kauan nojautuneet tuonnin varaan. Energiahuollon ja omavaraisuuden kannalta Suomen tulisi tehdä periaatepäätökset kaikkien kolmen ydinvoimahankkeen toteuttamisesta. Ratkaisuilla on erittäin positiiviset vaikutukset päästöjen vähentämiseen, sähkön markkinahintaan sekä Suomen työllisyyteen. Haminan Energia Oy on mukana 64 yrityksen Fennovoima ydinvoimahankkeessa. Osakkaat edustavat valtaosin keskikokoisia energiayhtiöitä sekä kotimaisia teollisuusyrityksiä, joilla ei ole riittävää omavaraisuutta sähkön tuotannossa. Näille yrityksille on erittäin tärkeätä saada periaatepäätös Fennovoiman toteuttamisesta. Päätös takaisi osakkaille vakaahintaista omaa tuotantoa joka edesauttaa yritysten toimintaedellytyksiä ja työllistämismahdollisuuksia. Ratkaisu toisi markkinoille myös aidon kilpailutilanteen, jolla olisi myös suuri kansantaloudellinen merkitys. Toisena merkittävänä energia-alan investointeja ohjaavana päätöksenä annetaan päätös tuuli- ja biokaasun syöttötariffeista. Suomi on ollut jo pitkään kehityksestä jäljessä uusiutuvien tuulivoiman ja biokaasun hyödyntämisessä. Esimerkiksi Ruotsissa vuonna 29 investoitiin tuulivoimaan 516 MW, ja asennettua tuulivoimakapasiteettia on 1 56 MW. Suomessa vastaavat luvut ovat vaatimattomat 4 MW ja 147 MW. 5

6 Toimitusjohtajan katsaus vaikeasta taloustilanteesta huolimatta on haminan talousalueella vireillä monia investointihankkeita. haminan maantieteellinen asema yhdistettynä erinomaiseen satama-, energia- ja yhdyskuntarakenteeseen takaa alueen hyvän talouskehityksen tulevaisuudessa. 6 Samoin biokaasun tuotannossa Suomi on länsinaapuriamme pahasti jäljessä. Tuulivoiman tukemiselle saadaan nyt toivottavasti selkeät pelisäännöt, jonka jälkeen tuulivoimateollisuus ja investoinnit voisivat Suomessakin kehittyä muiden maiden tasolle. Muutos tarvitaan myös asenteisiin tuulivoiman sijoitukselle. Biokaasun tukipolitiikka sen sijaan tuntuu olevan todella vaikea asia. Biokaasutuotannolla on kaikki kestävän kehityksen edut puolellaan; voidaan luoda todella tehokas ja kestävän kehityksen mukainen kierrätysjärjestelmä koti- ja maatalouden jätteille, jotka voidaan hyödyntää korvaamaan fossiilisia tuontipolttoaineita ja kemiallisia lannoitteita. Tuotantotoiminta vähentäisi huomattavasti kasvihuonekaasupäästöjä, lisäisi energiatuotannon omavaraisuutta, parantaisi talousalueen työllisyyttä ja vähentäisi ravinnekuormaa vesistöihin. Valmisteilla oleva syöttötariffiehdotus ohjaisi biokaasua vain sähköntuotantoon, jolloin muut kokonaisuuden kannalta järkevät käyttömahdollisuudet saattaisivat jäädä hyödyntämättä. Syöttötariffijärjestelmän lähtökohtana tulee olla kasvihuonekaasujen mahdollisimman tehokas vähentäminen ja kestävän kehityksen mukainen koko tuotanto- ja logistiikkaketjun tarkastelu. Biokaasun syöttötariffin ohjaaminen liikennekäyttöön tulee huomioda tulevassa järjestelmässä. Biokaasu on puhtain polttoaine, mitä nykyautojen moottoreissa voidaan käyttää. Kaasuautosta ei tule käytännössä lainkaan hiukkaspäästöjä. Ilman laadun kannalta keskeiset päästöt (TMP, NOx, HC,CO, O3) ovat VTT:n tutkimusten mukaan huomattavan alhaiset nestemäisiin polttoaineisiin verrattuna. CO2-päästöt ovat g/km, sillä biokaasua käyttävä auto kulkee 1 %:sti biopolttoaineella. Myös maakaasulla ajettaessa saavutetaan yhtä alhaiset terveydelle haitallisten yhdisteiden päästöt, ja CO2-päästötkin ovat 25 % bensiiniä alhaisemmat. Liikennebiokaasun tuotantoketju voi luoda Suomeen useita tuhansia uusia työpaikkoja vuoteen 22 mennessä, mikäli alan edellytykset turvataan. Tuotantoketju työllistää useilla eri toimialoilla ympäri Suomen. Suomalaisten alan yritysten teknologiaosaaminen on maailman huippua. Biokaasualan teknologiavienti on käynnistynyt ja sen odotetaan kasvavan vauhdilla. Suomen liikennebiokaasun tuotantopotentiaali on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen asiantuntija-arvion mukaan jäte- ja lantapohjaisista materiaaleista 2-3 TWh ja peltoenergiasta ruuan ja rehuntuotantoa vaarantamatta 6 TWh. Liikennebiokaasulla voidaan siis kattaa kokonaisuudessaan Suomelle vuodelle 22 asetettu liikenteen 1 % biopolttoainevelvoite. Biokaasun tuotantoprosessi on hyvin energiatehokas muuntamaan biomassaa liikennepolttoaineeksi. Samasta määrästä raaka-ainetta voidaan valmistaa huomattavasti enemmän liikennebiokaasua kuin bioetanolia tai biodieseliä. Maailmalla olevat 1 miljoonaa kaasuautoa ja 16 kaasun tankkausasemaa sekä lukuisten automerkkien panostaminen kaasuautoihin kuvastaa alan kehitystä. Tekniikka on täysin vakiintunutta, ja kaasuautojen hinnat ovat jo nykyään kuluttajan saavutettavissa. Kaasun tankkausasemaverkosto rakentuu Suomeen nopeaa vauhtia, ja kaasun tankkausasemilla biokaasun rooli kasvaa lähivuosina merkittävästi. Uusia yrityksiä on jo syntymässä biokaasun tankkausasemaverkoston laajentamiseksi kattamaan koko Suomi. KOLMAS TÄRKEÄ PÄÄTÖS ON ENERGIAVEROTUKSEN LINJAUKSET Energiaverotukseen on tulossa roima korotus vuoden 211 alussa. Korotusehdotuksessa ei ole kuitenkaan otettu täysimääräisesti huomioon edellä mainitsemaani näkökohtaa kasvihuonekaasujen mahdollisimman

7 tehokkaasta vähentämisestä ja kestävän kehityksen mukaisesta koko tuotanto- ja logistiikkaketjun tarkastelusta. Maakaasun ominaisuuksia energiatehokkaana, puhtaana ja päästöjä vähentävänä polttoaineena ei ole haluttu nähdä, ja sen vero moninkertaistetaan. Tällä hetkellä täysin kotimainen ja uusiutuva biokaasu on vapautettu liikennepolttoaineiden valmisteverosta. Polttoaineverouudistus liikennepolttoaineille on kuitenkin vireillä. VTT:n esiselvityksessä on esitetty valmisteveron asettamista myös kaasumaisille polttoaineille. Verouudistuksen tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä ja lisätä biopolttoaineiden osuutta liikenteessä. Esiselvityksen mukaisesti toteutuessaan puhtaimman polttoaineen, biokaasun, verotaso nousisi merkittävästi. Tämän suuntainen ohjauskeino olisi tavoitteiden vastainen. Verouudistuksen linjauksissa tulisi huomioida biokaasun liikennekäytön huomattavat edut, muutoinkin kuin CO2-päästövähennyksien osalta. VUODEN 29 TÄRKEIMMÄT PANOSTUKSET Yhtiön tärkeimmät panostukset omaan päästöttömään tuotantoon etenivät hyvin. Fennovoiman ydinvoimalupahakemus etenee myös suunnitellusti. Helmikuussa yhtiö sai Työ- ja elinkeinoministeriöltä loppulausunnon, joka päätti 28 alkaneen YVA-menettelyn. Säteilyturvakeskus totesi lokakuussa, että Fennovoimalla on edellytykset rakentaa Suomeen uusi ydinvoimalaitos turvallisesti, ydinenergialain edellyttämällä tavalla. Eduskunta käsittelee rakentamisen periaatepäätöksen vuoden 21 aikana. Ruotsinpyhtäästä mahdollisena sijoituspaikkana luovuttiin, mikä on talousalueemme kannalta erittäin harmittava seikka. Toinen merkittävä investointi, tuulivoimapuiston rakentaminen Summaan, on edennyt teknisesti suunnitelmien mukaan. Ympäristön jyrkkä vastustus yhden tuulivoimalan sijoituksesta oli yllättävää, mutta onneksi korvaava sijoitus löydettiin Haminan satamasta. Tuulipuisto otetaan käyttöön vuoden 21 kesällä. Kolmas merkittävä investointimme, Harjun biokaasulaitos on teknisesti investointivalmis, mutta odottaa edelleen valtiovallan lopullista päätöstä syöttötariffin toteuttamisesta. Yhtiöllä on tekniset valmiudet toteuttaa investointi. Muut investoinnit kohdistuivat Haminan sataman ja Summan tehtaan teollisuusalueille, sähkön ja maakaasun verkostotöihin, toimitiloihin sekä Wimax-verkon laajentamiseen haja-asutusalueille. Yhtiö on panostanut voimakkaasti uusiin liiketoimintoihin sekä oman palveluorganisaation kehittämiseen. Toimintavuonna toteutettiin toimitilojen laajennus, jolla saatiin uusia työpisteitä n. 15 hengelle. Wimax-verkko on osoittautunut erinomaiseksi ratkaisuksi haja-asutusalueiden tiedonsiirtoratkaisuksi. Myös yrityksille tarjottavat verkko- ja kameravalvontapalvelut ovat osoittautuneet laadukkaiksi ja kilpailukykyisiksi. Kertomusvuonna otettiin käyttöön uusi asiakasetuohjelma, joka palkitsee paremmin pitkäaikaisesta asiakassuhteesta ja keskittämisestä yhtiön tuotteisiin. Yhtiö perusti 15 muun energiayhtiön kanssa Suomen Voima Oy:n. Uuden yhtiön tavoitteena on koota omistajayhtiöiden investointiresurssit yhteen ja mahdollistaa merkittävät uudet investoinnit päästöttömään tuotantoon. Yhtiö jatkoi tutkimus- ja tuotekehityspanostustaan tuulivoiman tuotantoon, biokaasutekniikkaan sekä langattomiin tiedonsiirtotekniikoihin. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Yhtiön toiminnalliset ja taloudelliset näkymät ovat hyvät. Yhtiön sisäisen kehityksen keihäänkärkinä ovat verkosto-omaisuuden hallinta ja asiakaspalveluprosessit. Yhtiö on panostanut voimakkaasti viime vuosina myös henkilöstön rekrytointiin ja koulutukseen. Palveluntarjontamme on monipuolinen; tuotevalikoimaamme kuuluu sähkö, maakaasu, kaukolämpö, vesi, höyry, vety, kuumaöljy sekä internetyhteydet kaikkine palveluineen. Asiakaskuntamme jakautuu useisiin tasavahvoihin sektoreihin. Asiakkaitamme ovat yksityistaloudet, palvelu, kauppa, liikenne, julkiset yhteisöt sekä monipuolinen teollisuus. Osaava henkilöstö, hyvin toimivat palveluprosessit, monipuolinen palvelutarjonta ja monipuolinen asiakaskunta ovat menestyksemme avain tulevaisuuteen. Yhtiön investoinnit päästöttömiin ja uusiutuviin energialähteisiin näyttävät toteutuvan suunnitelmien mukaan. Investointien ollessa myös Suomen ja EU:n energiastrategian mukaisia vahvistuu yhtiön asema markkinoilla edelleen. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta on Haminan talousalueella vireillä monia investointihankkeita. Haminan maantieteellinen asema yhdistettynä erinomaiseen satama-, energia- ja yhdyskuntarakenteeseen takaa alueen hyvän talouskehityksen lähitulevaisuudessa. Lämmin kiitos henkilöstölle, asiakkaillemme ja sidosryhmillemme kuluneesta vuodesta 29! Timo Toikka Toimitusjohtaja 7

8 Varatoimitusjohtajan katsaus ENERGIANJAKELUN KÄYTTÖVARMUUS Energian saannin turvaaminen kaikissa olosuhteissa on yksi yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä. Meillä järjestelmä toimii sekä yksityisten yritysten että yhteiskunnallisten toimijoiden varassa. Järjestelmää ohjaa vahva lainsäädäntö ja viranomaisvalvonta. Olemme luoneet Suomeen järjestelmän, joka ohjaa ja valvoo sekä teknisiä rat- Haminan rauha info 8 Venäjän keisari Aleksanteri I olisi halunnut neuvottelut Tukholmaan, mutta kaupunkia ei saatu valloitettua odotetusti. Ruotsin pääneuvottelija Stedingk yritti saada neuvotteluja Pietariin, jossa hänellä oli laaja vaikutuspiiri ja läheiset suhteet jopa keisari Aleksanteriin. Venäjän pääneuvottelija Rumjantsev halusi pitää Stedingkin pois Pietarista. Niinpä hän valitsi neuvottelupaikaksi Haminan, joka oli Venäjältä katsoen merkityksetön pikkukaupunki.

9 kaisuja että kaupallisia ja kilpailullisia menettelytapoja. Toimivan energianjakelujärjestelmän takana on yksittäisten toimijoiden ja henkilöiden tekemät ratkaisut sekä ammattitaitoinen vahva työpanos. Toiminnan valvontaan ovat tulleet vahvasti mukaan myös laadulliset tekijät, joista toimitusvarmuus on yksi tärkeimmistä. Toimitusvarmuuden mittaamiseen olemme saaneet viranomaisen luomat menetelmät, mutta hyvä lopputulos saadaan ainoastaan oikeilla ja oikea-aikaisilla päätöksillä ja toimenpiteillä. Päätöksien ja tehtävien toimenpiteiden takana tulee olla järjestelmällinen tiedonkeruu ja tietojen analysointi, joihin kulloinkin tehtävät ratkaisut perustuvat. Olemme menneiden vuosien aikana laatineet jakeluverkkojen pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman Haminan Energia Oy:lle ja määritelleet tälle suunnitteluprosessille ohjeistuksen, jolla verkostojen pitkän tähtäimen suunnitelmat voidaan ylläpitää tehokkaasti ja dokumentoidusti. Pitkän tähtäimen suunnitelman laatiminen on olemukseltaan jatkuvasti kehittyvä ja ylläpidettävä prosessi. Suunnitelman ylläpidon edellytyksenä on toimiva ja oikean tiedon sisältävä suunnittelujärjestelmä. Käytettävää suunnittelujärjestelmää ja sen sisältämää verkkotietokantaa on jatkuvasti kehitettävä, jotta se palvelee paremmin jakeluverkon pitkän aikavälin kehittämistä, verkon operointia ja verkostosuunnittelua. Verkostotarkastuksien oikea-aikainen suorittaminen ja ennalta määriteltyjen kriittisten tietojen kerääminen ja tarkastaminen ovat suunnittelun perusedellytyksiä. Kerätty tieto tulee tallettaa verkkotietojärjestelmään sekä tulee olla ohjeistettu, miten näitä tietoja hyödynnetään jakeluverkkojen kehittämistyössä. Pitkän tähtäimen suunnittelulla varaudutaan vastaamaan ympäröivän yhteiskunnan kulloinkin mukanaan tuomiin tarpeisiin ja haasteisiin. Pitkän tähtäimen suunnittelu toteuttaa yhtiön strategisen suunnittelun mukaisia tavoitteita ja onnistuu parhaimmalla mahdollisella tavalla, jos olemassa olevat olosuhteet tunnetaan ja näin ollen kyetään tekemään oikeat ratkaisut oikeaan aikaan. Jotta tässä tehtävässä onnistutaan, edellyttää se koko toimintaan osallistuvalta henkilöstöltä korkeaa ammatillista osaamista ja hyvää yhteishenkeä tavoitteeseen pyrittäessä. Tässä olemme onnistuneet. TUULIVOIMA Tuulivoimatuotannon kansallinen tavoite on kasvattaa tuotanto nykyisestä,3 terawattitunnista kuuteen terawattituntiin vuoteen 22 mennessä. Suomen tuuliolot ovat kohtuullisen hyvät tuulivoiman rakentamisen kannalta. Tuulioloja kartoittavaan marraskuussa 29 valmistuneeseen Tuuliatlakseen on tuotettu yksityiskohtaista tietoa tuulen voimakkuudesta ja suunnasta koko Suomen alueella, ja on arvioitu, paljonko yhden, kolmen tai viiden megawatin tuulivoimala tuottaisi energiaa eri vuodenaikoina. Tuuliatlas paljastaa, että tuuliolosuhteet ovat hyvät rannikkoalueiden lisäksi myös sisämaassa 2 4 kilometriä rannikolta. Toisaalta Ilmatieteen laitos on tutkimuksissaan tullut siihen lopputulokseen, että vastoin yleistä uskomusta Suomessa tuulee enemmän talvella kuin kesällä. Tuuliolosuhteet ovat hyvät sadassa metrissä tai ylempänä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan ilman yhteiskunnan tukia Suomeen ei rakenneta EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti kuuden terawattitunnin vuotuista tuulivoimantuotantoa. Toisaalta Energiateollisuuden mukaan investointeja tuulivoimaan jarruttavat erityisesti kaavoitukseen ja lupiin liittyvät ongelmat. Tuulipuistohankkeiden toteuttaminen on saanut runsaasti vastustusta eri puolilla Suomea, kuten olemme havainneet myös täällä Haminassa. Parhaat olosuhteet ovat joka tapauksessa rannikolla ja saaristoalueilla. Avomerelle rakentaminen on kuitenkin sekä käyttöettä rakentamiskustannuksiltaan niin paljon kalliimpaa, että parempien tuuliolosuhteiden tuoma etu hupenee helposti pienten käyttöhäiriöiden aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Haminan Energia Oy:n Summan tuulipuisto valmistuu kesän 21 aikana, ja tornit kohoavat parhaillaan kaupunkimme horisonttiin. Yllätyksenä on ollut osin vahvakin vastustus tuulivoiman sijoittumiselle jopa kaavoitetuilla teollisuusalueilla, mutta toivomme tilanteen muuttuvan näiden ensimmäisten voimaloiden valmistumisen myötä. Olemme osaltamme vahvasti mukana rakentamassa suomalaista päästötöntä sähköntuotantoa, kärkikastissa. BIOKAASU Biokaasulla tarkoitetaan orgaanisen aineksen anaerobisen hajoamisen tuotetta, jonka pääkomponentit ovat metaani ja hiilidioksidi. Biokaasun koostumus vaihtelee sisältäen normaalisti 4 7 % metaania, 3 6 % hiilidioksidia sekä pieniä pitoisuuksia myös muita yhdisteitä. Biokaasua syntyy kaatopaikoilla, jätevesienpuhdistamoilla ja yhteismädätyslaitoksilla, joiden raaka-aineina voivat olla yhdyskuntien biojäte, lietteet, teollisuuden orgaaninen jäte, eläinten lanta ja peltobiomassa. Lisäksi biokaasua syntyy maatiloilla, joilla biokaasun raaka-aineina voidaan käyttää eläinten lantaa ja peltobiomassaa. Jätevesienpuhdistamoilla, maatiloilla ja yhteismädättämöillä biokaasun tuotantoon käytetään bioreaktoria. Bioreaktori puolestaan on laitos, jossa tuotetaan mädättämällä biomassaa suljetussa tilassa. Biokaasua voidaan tuottaa myös kaasutusteknii- 9

10 Varatoimitusjohtajan katsaus kumpi on suurempi peruste päästötalkoisiin, ilmastokatastrofi vai energiakriisi? energian ja luonnonvarojen säästö on aina kannatettava asia. 1 kalla biomassasta korkeassa lämpötilassa lähes hapettomissa olosuhteissa. Vuosittain Suomen kaatopaikoilla syntyvän biokaasun määräksi arvioidaan varovasti noin 2 milj. kuutiometriä, josta kerätään talteen noin puolet. Keräysjärjestelmiä oli käytössä vuonna 28 kolmellakymmenelläkolmella kaatopaikalla. Kaatopaikkakaasua hyödynnetään energiantuotannossa tai se poltetaan soihdussa, jolloin vältetään ainoastaan metaanin vapautuminen ilmakehään. Yleisimmin kaatopaikkakaasu hyödynnetään lämmöntuotannossa, mutta joillakin kaatopaikoilla on myös sähköntuotantoa. Yhdyskuntien jätevesienpuhdistamoilla toimivat biokaasulaitokset mädättävät pääasiassa jätevesien puhdistusprosessissa syntyvää lietettä, jolloin vähennetään ympäristön hajuhaittoja sekä saadaan energiaa laitoksen omaan käyttöön tai myyntiin. Laitokset hyödyntävät tuottamansa biokaasun tehokkaasti ja ylijäämäpolttomäärät ovat pieniä. Vuonna 28 Suomessa toimi 15 biokaasureaktorilaitosta kaupunkien jätevesipuhdistamoilla ja talteen kerätyn energiantuotannossa hyödynnetyn biokaasun määrää oli yli 2 milj. kuutiometriä. Puunjalostusteollisuuden tuotannossa syntyneiden orgaanisten happojen ja muiden veteen liuenneiden orgaanisten yhdisteiden vesistökuormitusta pienennetään anaerobisella puhdistusmenetelmällä. Vastaavasti elintarviketeollisuuden rasva- ja tärkkelyspitoiset jätteet tuottavat anaerobisella käsittelyllä runsaasti biokaasua. Teollisuudessa oli käytössä vuonna 28 kolme anaerobisesti jätevesiä käsittelevää laitosta, joiden biokaasua hyödynnettiin miljoona kuutiometriä. Vuoden 28 lopussa Suomessa oli neljä yhteismädättämöä, joissa käsiteltiin biojätteitä lannan tai puhdistamolietteen kanssa. Yhteismädättämöilla energiantuotannossa hyödynnetyn biokaasun määrä kyseisenä vuonna oli reilut kolme miljoonaa kuutiometriä. Maatiloilla tuotetun biokaasun hyödyntäminen on vielä vähäistä, mutta biokaasulaitosten rakentaminen on vilkastumassa. Laitokset hyödyntävät lantaa ja muuta orgaanista jätettä sekä peltobiomassaa. Maatilakohtaisia biokaasulaitoksia oli vuoden 28 lopussa toiminnassa kahdeksalla paikkakunnalla ja niillä energiantuotannossa hyödynnetyn biokaasun määrä oli vajaa puoli miljoonaa kuutiometriä. Kaikkiaan Suomessa tuotettiin vuonna miljoonaa kuutiometriä biokaasua, kasvua edellisvuoteen oli 2,5 %. Reaktorilaitoksilla tuotettiin biokaasua noin 3 miljoonaa kuutiometriä ja kaatopaikoilla sitä kerättiin 112 milj. kuutiometriä. Tuotetun sähkön määrä oli 56 GWh ja lämmön vastaavasti reilu 4 GWh. Haminan Energia Oy on toteuttamassa yhteistyössä Harjun Oppimiskeskus Oy:n kanssa bioreaktorilaitosta Harjuun, Virolahdelle kuluvan vuoden aikana. Hanke on ollut vireillä jo kahden vuoden ajan. Hankkeessa tullaan hyödyntämään karjan lannan ja hevostalouden jätteiden lisäksi peltobiomassaa sekä muuta biohajoavaa jätettä lähialueilta, ei kuitenkaan yhdyskuntajätteitä. Hankkeelle myönnettiin ympäristölupa viime vuoden lopussa. SYÖTTÖTARIFFIJÄRJESTELMÄ Kansallisena tavoitteena on rakentaa vuoteen 22 mennessä 2 megawattia tuulivoimantuotantoa, tällä hetkellä rakennettuna on 147 megawattia. Toteutuakseen tuulivoimainvestoinnit vaativat tuulisähkölle takuuhinnan tai riittävät investointituet, jotta investoinnit olisivat kannattavia. Työ- ja elinkeinoministeri-

11 ön syöttötariffityöryhmän arvion mukaan tuulivoima tarvitsisi 83,5 euron takuuhinnan megawattitunnilta, jotta sitä kannattaisi rakentaa rannikolle ja sisämaahan. Merelle rakentaminen on vielä kalliimpaa ja vaatisi näin ollen suuremman tuen toteutuakseen. Syöttötariffin nettovaikutus kotitalouksille olisi keskimäärin 2 3 euroa vuodessa. Vuonna 22 sähkön käyttäjiltä pitäisi kerätä 2 miljoonaa euroa veroa tuulivoiman tuotantoon. Hallitukselle annettavassa lakiehdotuksessa esitetään tuulivoiman tuotannolle 83,5 /MWh takuuhintaa (alkuvaiheessa 15,3 /MWh). Tuki maksetaan tuotannolle takuuhinnan ja sähkön markkinahinnan välisen erotuksen suuruisena. Energiateollisuus ei ole pitänyt syöttötariffia Suomeen parhaiten soveltuvana uusiutuvan energian edistämiskeinona johtuen mm siitä, että syöttötariffit aiheuttavat sähkömarkkinoilla pidemmän aikavälin markkinahäiriöitä. Hallitus on kuitenkin päättänyt syöttötariffijärjestelmän käyttöönotosta. Tehokkuuden näkökulmasta on ehdottoman tärkeää, että syöttötariffijärjestelmä kannustaa parhaita ja kustannustehokkaita tuulivoimahankkeita, joka käytännössä tarkoittaa tuulivoimahankkeissa oikeanlaista paikan ja käytettävän teknologian valintaa. Biokaasun osalta työryhmä ehdottaa, että reaktorilaitokset saisivat tuottamalleen sähkölle tukea saman verran kuin tuulivoiman tuotanto eli 83,5 /MWh ja laitoksen tuottaessa myös lämpöä hyötykäyttöön tulisi syöttötariffiin 5 /MWh korotus. Lakiehdotuksen mukaan syöttötariffijärjestelmään otetaan mukaan laitokset, joiden sähköntuotantoteho olisi vähintään 2 kva. Vaadittu minimisähköntuotantokapasiteetti on pieni ollen 4 % tuulivoimalta vaadittavasta minimituotantokapasiteetista. Biokaasun liikennekäytön liittäminen syöttötariffijärjestelmään on pohdinnan alla. Syöttötariffijärjestelmä otettaneen käyttöön näillä näkymin vuoden 21 lokakuussa. ILMASTONMUUTOS Ilmastonmuutoksen torjunta on täysin mahdollista, mutta se tulee kalliiksi ja vaatii valtavia muutoksia maailman energiantuotantoon. IEA:n laskelmien mukaan ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen kahteen asteeseen vaatii vuoteen 23 mennessä seitsemän miljardin euron investoinnit, jotka kohdistuisivat lähinnä energiatehokkuuteen ja päästöttömään energiaan. Kumpi on suurempi peruste päästötalkoisiin, ilmastokatastrofi vai energiakriisi? Energian ja luonnonvarojen säästö on aina kannatettava asia. Energian säästössä käytettävät keinot eivät vain kaikilta osilta ole vähäpäästöisiä saatikka luonnonvaroja ja energiaa säästäviä. Esimerkkinä tulee mieleen väistämättä energiansäästölamppu ja siihen liittyvä eurooppalainen lainsäädäntö. Lamppujen elinkaaren energiatase ei suinkaan ole positiivinen, ja vähäpäästöisyyskin lienee valmistajien lobbausta päättäjille. Fossiiliset polttoaineet kuitenkin hupenevat ja niiden hinnat kääntyvät joka tapauksessa ennen pitkää rajuun nousuun. Ilmastonmuutosta torjuttaessa pyritään fossiilisten polttoaineiden käyttöä määrätietoisesti vähentämään, joten asia on siinä mielessä kannatettava. Kaikesta huolimatta raakaöljyn käyttö kasvanee vielä huomattavasti nykytasolta, ja maakaasu nousee isoon rooliin ilmastomuutoksen torjunnan keinoissa. Perinteisten kaasumarkkinoiden rooli kuitenkin tulee muuttumaan korvaavien biokaasujen tuotannon takia. Maailmalla toteutettavat mittavat investoinnit päästöttömään energiaan rahoitetaan teollisuusmaissa päästökaupan, syöttötariffien ja muiden mekanismien avulla. Päästökaupassa IAE arvioi hiilidioksiditonnin hinnan olevan luokkaa 5 tonnilta vuonna 22 ja 11 tonnilta vuonna 23. Mistähän kyseinen raha aikanaan kerätään? Haluan jälleen kiittää asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja erityisesti yhtiön omaa henkilökuntaa siitä panoksesta, jolla vuoden 29 tulos saavutettiin. Pekka Raukko Varatoimitusjohtaja 11

12 suomen energia vuosi 29 - Haminan rauha info 12 Hamina oli molempien osapuolten kannalta sopiva paikka rauhanneuvotteluille. Se oli lähellä, mutta ei liian lähellä Pietaria. Hamina oli venäläisten neuvottelijoiden kannalta oikea paikka rauhanhierontaan, sillä Haminan linnoitus ja venäläinen varuskunta vaikuttivat varmasti myös psykologisesti Ruotsin delegaatioon.

13 SÄHKÖKATSAUS Sähkönkäyttö laski taantuman puristuksessa ja yhteensä 8,8 miljardin kilowattitunnin (8,8 TWh) käyttö merkitsi 7,4 % vähennystä edellisvuoteen. Normaalilämpötilaan verrattuna käyttö väheni vielä reilun prosentin enemmän. Teollisuuden käyttämän sähkön määrä laski peräti 16 % ja vaipui ennätyksellisen alhaiselle tasolle. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kattoi käytöstä 3 % ja kaikkien aikojen ennätykseen yltänyt ydinvoima (24,2 TWh) lähes 28 %. Vesivoiman osuus oli 15 %. Nettotuonti oli vesivoiman luokkaa, ja Venäjältä tuotu sähkö oli historian suurinta pohjoismaisen vesivoiman vähenemisen vanavedessä. Tuulivoiman tuotanto lisääntyi 6 % uusien voimaloiden myötä. Vuonna 29 tuotetusta sähköstä 63 % oli kasvihuonekaasupäästötöntä. Lähes kolmannes (31 %) tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä. Markkinasähkön hinta laski vuodesta 28 reippaasti, ja veroton keskihinta oli 3,7 senttiä kilowattitunnilta. Sähkön hinta on ostovoimalla mitattuna EU-maiden halvin ja kolmasosan halvempi kuin EU-alueella keskimäärin. MAAKAASUKATSAUS Maakaasua käytettiin vuoden 29 aikana yhteensä 4,6 miljardia kilowattituntia (4,6 TWh), ja maakaasun myynti väheni edellisvuodesta lähes 1 % (4,4 TWh). Hieman normaalia lämpimämpi sää vähensi maakaasun kulutusta edellisvuodesta 2,2 % (,9 TWh), mutta vielä enemmän vaikutti teollisuudessa vallinnut taantuma. Alhainen sähkön markkinahinta vähensi teollisuuden yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa (CHP), missä pudotusta vuoteen 28 verrattuna tuli yli 3 TWh. Kehitys oli samansuuntaista, joskin hillitympää, yhdyskuntien CHP tuotannossa. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon osuus maakaasun käytöstä oli kaksi kolmasosaa. Vuoden lopulla maakaasun käyttö kääntyi jälleen nousuun, ja vuodelle 21 odotetaan kasvua. Päästöoikeuksien alhainen hintataso ei tuonut maakaasulle kilpailuetua ja sen hintakilpailukyky kivihiileen nähden heikkeni vuoden aikana. Maakaasun hinta laski alkuvuonna voimakkaasti, mutta kääntyi kesän aikana jälleen nousuun. KAUKOLÄMPÖKATSAUS Kaukolämpökauppa kävi vuonna 29 kymmenen prosenttia edellisvuotta vilkkaammin. Yhteensä 31,3 miljardin kilowattitunnin (31,1 TWh) myynti vastasi lähes normaalivuotta ja jäi vain pari prosenttia lämpötilaltaan normaalia vuotta pienemmäksi. Asuntojen osuus oli kaukolämmön käytöstä edelleen yli puolet (56 %). Kaukolämmitetyissä asunnoissa asuu noin 2,6 miljoonaa suomalaista. Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla kaukolämmöstä tuotettiin 73 % ja erillistuotannolla loput 27 %. Erillistuotannon osuus kasvoi, koska alhaisen sähkön hinnan vuoksi yhteistuotannon määrä väheni. Toisaalta vuoden aikana oli selvästi edellisvuotta enemmän kylmempiä jaksoja, jolloin joudutaan käyttämään huippulämpökeskuksia lyhytaikaisia tehohuippuja kattamaan. Maakaasun osuus kaukolämmön tuotannosta oli 35 %, kivihiilen 26 % ja turpeen 16 %. Tuotannon hiilidioksidipäästöt kasvoivat lisääntyneestä tuotannosta ja biopolttoaineiden huonosta saatavuudesta johtuen. Kaukolämmön toimitusvarmuus oli jälleen lähes huippuluokkaa (99,98 %). Verollinen hinta nousi vuoden aikana 8,7 %, polttoaineiden hinnoilla oli tähän ratkaiseva vaikutus. Suomen sähkön hankinta energialähteittäin 29 (8,8 TWh) Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 29 (68,7 TWh) Suomen sähkön kokonaiskulutus 29 (8,8 TWh) Nettotuonti 15, % Vesivoima 15,6 % Tuuli,3 % Turve 5,4 % Biomassa 1, % Jäte,7 % Ydinvoima 27,9 % Maakaasu 11,4 % Kivihiili 13,1 % Öljy,6 % Kivihiili 15,4 % Öljy,7 % Vesivoima 18,3 % Tuulivoima,4 % Turve 6,3 % Biomassa 11,8 % Jäte,9 % Ydinvoima 32,9 % Maakaasu 13,4 % Uusiutuvat: 31 %, Hiilidioksidivapaat: 63 % Suomen kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 29 (57,8 TWh) Metallinjalostus 8 % Muu teollisuus 5 % Asuminen ja maatalous 29 % Palvelut ja rakentaminen 22 % Häviöt 4 % Metsäteollisuus 24 % Kemianteollisuus 8 % Kivihiili 26 % Maakaasu 35 % Turve 16 % Öljy 7 % Uusiutuvat 14 % Muut 2 % Lähde: Energiateollisuus ry. 13

14 energialiiketoiminta Vakiintunut asema kohtuuhintaisen energian toimittajana ja kumppanuuksiin perustuvat asiakassuhteet loivat selkeän pohjan toteuttaa energiakaupan vuotta 29. SÄHKÖKAUPPA Pessimistiset odotukset maailmantalouden elpymisestä pitivät sähkön markkinahinnan alhaisella Haminan rauha info 14 Neuvottelijat viipyivät Haminassa pari kuukautta elokuun alusta syyskuulle, rauhansopimuksen solmimiseen asti. Rauhanneuvottelijoiden liikkeet eivät jääneet kaupunkilaisilta huomaamatta. Neuvottelijat asuivat eri rakennuksissa Isoympyräkadun varrella ja he kulkivat neuvotteluihin jalan.

15 tasolla, eikä suurempia muutoksia tapahtunut ennen loppuvuoden nousutrendin alkamista. Kun hintataso oli suhteellisen edullinen myös pidemmälle tulevaisuuteen, oli kohtuuhintaista sähköä mahdollista hankkia myös tuleville vuosille. Näillä hankinnoilla taataan markkinahintaa vakaampi hintataso asiakkaillemme myös tulevaisuudessa. Tuulisähkö on muodostunut Haminan Energian sähkötuotteiden keihäänkärjeksi, jolle riittää kysyntää myös seudun ulkopuolella. Tuotteen hinta perustuu tuotantokustannuksiin ja on näin ollen hintavakaa, eikä liiku markkinahinnan mukana. Yksityisasiakkaille suunnattu kaupparyhmittymistä riippumaton asiakasetuohjelma käynnistyi toukokuussa. Kaikki henkilöasiakkaille suunnatut energiatuotteet ja palvelut sisältävä etuohjelma otettiin alkuhankaluuksista huolimatta varauksettomasti vastaan asiakkaiden keskuudessa. Vuoden 29 lopulla alkanut koko Pohjois-Eurooppaa koetellut kylmä jakso on jälleen osoittanut todeksi ne huolet, joita markkinaosapuolet ovat yrittäneet saattaa jo pitkään päättäjien tiedoksi. Sähköntuotanto on liian keskittynyttä, ja hintaa on mahdollista vedättää suuren kysynnän aikana. Markkinasähkön varassa oleville toimijoille vuodenvaihteen molemmin puolin esiintyneet hintapiikit ovat maksaneet todella paljon. 2-luvulla esiintyneistä hintapiikeistä kaikki ovat aiheutuneet naapurimaidemme toimista tai toimimattomuudesta. Sähkö on yhteiskunnallemme niin elintärkeä hyödyke, että sen tuotannon on oltava omissa käsissämme. Sen riittävyyteen on varauduttava myös kylmillä jaksoilla, joita kaikesta huolimatta tulee vielä jatkossakin. On toivottavaa, että päättäjillä riittää rohkeutta ottaa tarvittavia askeleita sillä polulla, joka muuttaa Suomen sähkön nettotuojasta omavaraiseksi. MAAKAASU Maakaasun myynti notkahti vuonna 28, mutta palasi kertomusvuonna jälleen kasvu-uralle. Piristymiseen oli oma syynsä tiettyjen teollisuuden alojen tuotannon elpymisellä. Uusissa teollisuus- ja asuinkiinteistöissä maakaasulla on vahva asema lämmitysjärjestelmää valittaessa. Valttikorttina on helppouden ja huolettomuuden lisäksi edullinen hinta. Vuoden 21 alussa tuli voimaan maakaasun maahantuoja ja tukkumyyjä Gasum Oy:n uusi maakaasun hinnoittelujärjestelmä, jota kehittäneen asiakastyöryhmän työskentelyyn myös Haminan Energia osallistui. Näkyvin muutos aiempaan hinnoittelujärjestelmään on se, että nykyinen järjestelmä palkitsee tasaisesta ja ympärivuotisesta maakaasun käytöstä, kun aiemmat järjestelmät ovat palkinneet suuren volyymin perusteella. Myös Haminan Energia uudisti maakaasun hinnoittelua. Vuoden 21 alusta lähtien maakaasun energiamaksua muutetaan kolmen kuukauden välein indeksien perusteella. Käytettävät indeksit ovat samat, jotka vaikuttavat maakaasun tukkuhintaan. Muutoksella pyritään lisäämään maakaasun hinnoittelun läpinäkyvyyttä. LÄMPÖ Energian tuotannon merkkipaaluja vuonna 29 olivat mittavien energiantoimitusten aloittaminen L&T Recoilin öljynkäsittelylaitoksen prosessiin Haminan satamassa sekä Summan tehdasalueen lämmitysjärjestelmien valmistuminen. Yhtiön toiminta Summan tehdasalueella jatkuu myös uuden isännän aikana. OMAN TUULIVOIMAN PERUSTA ON VALETTU Yhtiön tiellä kohti omavaraista ja kasvihuonekaasuista vapaata sähkönhankintaa otettiin merkittävä askel, kun Summaan nousevan neljän voimalan tuulipuiston rakennustyöt pääsivät käyntiin loppuvuodesta. Vuoden 21 aikana betoni- ja teräselementtien varaan nousee neljä WinWinDin toimittamaa voimalaa, jotka valmistuttuaan tuottavat sähköä yhteensä noin 3 miljoonaa kilowattituntia (3 GWh) vuodessa. Omavaraisuuden lisääminen on tavoitteena myös hankkeessa, jossa Haminan Energia yhdessä viidentoista muun alueellisen ja paikallisen sähköyhtiön kanssa perusti loppuvuodesta Suomen Voima Oy:n. Yhtiö on vastavoima isoille energiayhtiöille ja tarjoaa osakkaille mahdollisuuden olla mukana myös isommissa tuotantohankkeissa. Harjun Oppimiskeskukseen rakennettavan biokaasulaitoksen myötä Haminan Energiasta tulee kaasun jakelijan lisäksi myös kaasun tuottaja. Tulevaisuudessa maakaasuverkossa siirrettävällä biokaasulla on merkittävä rooli energiaomavaraisuuden ja päästöjen vähentämisen suhteen. Lakiesityksen mukaan valtion tukipolitiikka biokaasulle kohdistuisi vain sähköntuotantoon, jolloin biokaasun valtava potentiaali esimerkiksi puhtaana liikennepolttoaineena jäisi kokonaan hyödyntämättä. Maakaasun monipuolisen käytön lisääntymistä varjostaa huoli verotuksen kehittymisestä. Veroedun säilyminen koetaan Haminan Energiassa tärkeänä, koska maakaasu nähdään tärkeänä välivaiheen polttoaineena siirryttäessä laajempaan biokaasun käyttöön. Tästä syystä yhtiö on satsannut voimakkaasti sekä maakaasun että biokaasun helppoon saatavuuteen niin polttoaine- kuin liikennekäytössä. 15

16 energianjakelu Luotettava ja laadukas, oikein mitoitettu energiansiirtoverkko, joka myös toimii kaikissa olosuhteissa turvallisesti, takaa parhaan taloudellisen tuloksen yritykselle. Tähän haasteeseen pyrimme vastaamaan verkostojen pitkän tähtäimen suunnittelulla, jonka tavoitteena on suunnata käytettävissä olevat rajalliset resurssimme mahdollisimman hyvin. Oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut jakeluverkkojen saneeraustoimenpiteet varmistavat verkostojen pitkän käyttöiän ja myös tulevaisuudessa edulliset energian siirtohinnat. Haminan rauha info 16 Ruotsi luovutti Venäjälle kahdeksan suomalaista lääniään: Kymenkartanon, Uudenmaan ja Hämeen, Turun ja Porin, Savo-Karjalan, Vaasan ja Oulun läänit, Ahvenanmaan sekä osan Länsipohjaa Tornionjokea myöten.

17 Sähköverkon käyttövarmuuden ja siirtokapasiteetin riittävyyden turvaamiseksi tehdään tulevan viiden vuoden aikana mittava verkon saneerausinvestointi, joka kohdentuu myös kaupunkimme keskusta-alueille. Saneerausohjelman perusteet asentajamme keräävät säännöllisillä vuosittain tehtävillä ennakoivan kunnossapidon tarkastuksilla. Tarkastusten perusteella työt jaetaan kiireellisyyskategorioihin, joiden tarkoituksena on ennaltaehkäistä häiriöiden syntyminen. Toisaalla suunnitteluhenkilöstömme tekee verkon kuormitustilan seurantaa ja varmistaa kykymme vastata ympäröivän yhteiskunnan muuttuviin energian siirron tarpeisiin. Verkostolaskennan avulla huolehditaan myös osaltaan sähkönjakelun käyttö- ja asiakasturvallisuudesta. Näiden tarkastustoimien lisäksi ylläpidämme vikatilastointia, jonka avulla pyrimme vaikuttamaan verkon rakentamisen ja siinä käytettävien verkon komponenttien hyvään laatuun. Energiamarkkinaviranomainen valvoo siirtoliiketoiminnan tuoton kohtuullisuutta. Sallitun kohtuullisen tuoton määrään vaikuttaa myös laatu, jonka yhtenä mittarina käytetään vuotuista keskeytysaikaa verkossa. Olemme edelleen onnistuneet käyttö- ja kunnossapitotoimissamme hyvin, ja sähköverkon vuotuinen keskeytysaika on valtakunnallisessa vertailussa kaupunkisähköyhtiöiden joukossa kärkisijoilla. Energiamarkkinaviranomaisen valvontatoimenpiteillä on kuitenkin asiakkaan kannalta myös kustannuksia kohottava vaikutus, ja tulevissa ratkaisuissa energianjakeluala toivookin viranomaisen ottavan huomioon myös nämä vaikutukset. Kuluttajien energiamittauksissa ollaan siirtymässä etäluentaan, ja verkkoyhtiöiden velvoitteet asiakkaan suunnitteluhenkilöstömme varmistaa kykymme vastata ympäröivän yhteiskunnan muuttuviin energian siirron tarpeisiin. kulutustietojen välittämiseen myös tuntitietoina on lähivuosien suuri haaste koko alalle ja laite- sekä järjestelmätoimittajille. Olemme tehneet etäluentaan liittyvää testaustoimintaa eri valmistajien energiamittareille ja luentamenetelmille. Kuluvan vuoden aikana on siirryttävä etäluentaan suuremmissa kohteissa, ja asteittain tulevina vuosina velvoite tulee koskemaan myös pienimpiäkin kuluttaja-asiakkaita. Etäluennan toteutuksessa tullaan hyödyntämään Haminassa jo olevaa yhtiön omaa tiedonsiirtoverkkoa, jolloin pystymme samalla pienentämään etäluennan aiheuttamaa kustannusten nousua. Tuulipuistoinvestoinnin aiheuttamat sähkönjakeluverkon suurimmat investoinnit ajoittuvat kuluvalle vuodelle. Neljä tuulivoimalaa sijoittuvat yhtä lukuunottamatta entisen Summan tehtaan alueille, jotka Tuike Oy luovutti Haminan kaupungille. Yksi tuulivoimaloista sijoittuu satamaan Paksuniemen alueelle. Tuulivoimaloiden käyttöönotto ajoittuu loppukesään, ja puiston tarvitsema uusi sähköasema Hillon alueelle valmistuu heinä-elokuun taitteessa. Sähköasemainvestoinnissa varaudutaan myös satama-alueen ja Hillonlahden pohjoispuolen tulevan teollisuusalueen kasvavaan sähkön käyttöön. Maakaasun jakeluverkko on pitkäikäinen, ja itse kaasuputkisto on käytännössä huoltovapaa. Tulevaisuuden investoinnit painottuvat Haminan ohitustien suunnalle, missä varaudutaan alueen tulevien liikekiinteistöjen tarpeisiin. Maakaasuverkon käyttövarmuus on perinteisesti ollut hyvä, ja normaalit laajennusinvestoinnit ja huoltotyöt on tehty ilman jakelukeskeytyksiä. Maakaasun kuluttajamittauksien osalta tavoitteemme on siirtyä etäluentaan samanaikaisesti sähkön kuluttajamittauksien kanssa. Tuleva Tervasaaren alueen asuntorakentaminen luo edellytykset kaukolämpöverkon laajentumiseen alueelle. Maalämmön hyödyntämisen mahdollisuutta on tutkittu osana alueen energiaratkaisua. Maalämpöratkaisuja on toteutettu jo muutamissa paikoissa kuten Vaasassa. Vuonna 28 perustettu Asennuspalvelut yksikkö on kasvanut kahdentoista osaajan ryhmäksi ja on täyttänyt erinomaisesti paikkansa. Halusimme saada omaa osaamista asiakasrajapintaan ja siten parantaa palveluamme. Tässä olemme onnistuneet. Oma organisaatio rakentaa uudet kuluttajaliittymät energian jakeluun tehden ansiokasta työtä verkostojen käytön ja kunnossapidon tehtävissä. 17

18 tietohallinto Haminan Energian tietohallintopalvelujen valttikortti tiukasti kilpailluilla markkinoilla on nopea ja henkilökohtainen palvelu. Kun tietoliikenneliittymissä ei ole enää kylvämätöntä peltoa, käydään markkinaosuustaistelu pitkälti palvelun perusteella. Hintakilpailua ei juuri esiinny kampanjaluonteisia tarjouksia lukuun ottamatta. Haminan rauha info 18 Vanhan Suomen alue, jonka Ruotsi oli jo 17 -luvulla menettänyt Venäjälle, liitettiin muun Suomen yhteyteen vuonna 1812, vain muutama vuosi rauhanneuvotteluiden jälkeen.

19 haminan energian tietohallintopalvelujen valttikortti on nopea ja henkilökohtainen palvelu. Kun tekniikkakin on kaikilla likipitäen sama, nousee asiakkaasta välittäminen erityisesti ongelmatilanteissa avainasemaan. Haminan Energialle tilanne sopii mainiosti, sillä sen tavoiteltuna ja tunnustettuna etuna on nimenomaan pulassa olevaa asiakasta auttava palvelu. Yhtiö saa runsaasti positiivista palautetta nopeasta ja asiantuntevasta palvelusta, mikä liittyy internet yhteyteen, selaimeen, sähköpostiin ja tietoturvaan. Yhtiön viankorjausajat ovat huippuluokkaa ja saavat asiakkailta ansaittua kiitosta. Vuoden 29 aikana startannut asiakasetuohjelma tukee osaltaan tietoliikennepalvelujen ostamista Haminan Energialta. Keskittämällä sähkö-, kaasu- ja internethankinnat samaan yhtiöön saa tuntuvaa taloudellista hyötyä, laadukkaan ja nopean palvelun ohella. NYKYAIKAISTA TEKNIIKKAA OIKEAAN PAIKKAAN Valokuituun perustuva tiedonsiirtotekniikka yleistyy lähivuosina voimakkaasti. Haminan Energia asentaa valokuitukaapelia olemassa oleville alueille samaan tahtiin sähköverkon kaapeloinnin uusimisen kanssa. Näin jaetaan kustannuksia ja saadaan uusi tekniikka edullisemmin asiakkaiden ulottuville. Mikäli suunnitelmat toteutuvat aiotussa tahdissa, on valokuituliittymä saatavissa viiden vuoden kuluessa kaikilla kerros- ja rivitaloalueilla. Näissä liittymän hankkiminen on myös taloudellisempaa, sillä kustannukset jakautuvat asuntojen kesken. Jos valokuituliittymien käyttäjillä on oma käyttäjäprofiilinsa, löytyy langattomaan laajakaistaan perustuvalle Wimax-liittymälle niin ikään oma kohderyhmänsä. Kun kiinteää puhelinkaapeliverkkoa puretaan haja-asutusalueilta pois, on Wimax sopiva ratkaisu tilalle. Keskimäärin 2 5 kilometrin säteellä tukiasemasta toimiva Wimax-verkko laajentui vuonna 29 Vilniemen, Lapinvuoren ja Onkamaan tukiasemilla. Yhteistyö aktiivisten ihmisten ja yhteisöjen kanssa luo hyvää pohjaa verkon jatkuvalle laajenemiselle. SÄHKÖISIÄ PALVELUJA TUKEVAA TOIMINTAA Tietohallinnolla on oma vahva roolinsa uusien etäluettavien sähkömittareiden yleistyessä, sillä niiden tuottamat tiedot siirtyvät yhtiön omilla tiedonsiirtotekniikoilla. Tiedon kuljettaminen AMR tukiasemilta luentajärjestelmään toteutetaan sisäisenä palveluna, joten rahaa ei virtaa ulos talosta ulkoisille palveluntuottajille. Online palvelut ovat tätä päivää ja elävät vahvaa tuotekehityksen aikaa. AMR mittareiden myötä lukematiedot tulevat reaaliajassa ja käytäntö voi ohjata myös sopimuksia joustavampaan suuntaan. Sähköinen e-lasku yleistyi vuoden 29 aikana voimakkaasti ja sen käyttöön ottamiselle tulee lisäpontta vuonna 21 tapahtuvan SEPA-uudistuksen kautta. Aika ei ole edelleenkään kypsä asiakastietojärjestelmän uusimiselle. Kertomusvuoden aikana tehty laaja kartoitus osoitti, että kehitystyö uuden sukupolven järjestelmäksi on kaikilla varteenotettavilla ohjelmistotoimittajilla yhä kesken. KAMERA TÄHTÄÄ ROHKEASTI TULEVAAN Haminan Energian tietoliikennevisio on rohkeasti kiinni nopeiden yhteyksien tekniikoissa. Toiveunissa siintelee yksi päätelaite, jolla hoituu niin internet, puhelin, tv, radio, mediasoitin kuin myös monet muut vasta mielikuvissa olevat yhteydet. Eräs uusi liiketoiminnan palvelutuote liittyy kameraja internet-tekniikan yhdistämiseen. Julkinen Haminan torikamera on tästä todellinen esimerkki. Kohderyhminä ovat esimerkiksi liiketilat tai huvilakiinteistöt. Osaamista tähän jo tuotteistettuun Wimaxin lisäpalveluun löytyy omasta takaa. 19

20 TALOUDELLINEN vastuu Haminan Energia on vahvasti paikallinen yritys, jonka omistaa täysimääräisesti Haminan kaupunki. Yhtiön kannattavalla pohjalla oleva liiketoiminta ja siitä saatava tulos suuntautuu täysimääräisesti oman seudun elinkeinotoiminnan ja asukkaiden hyväksi. Yhtiön tilikausi toteutui suunnitelmien mukaisesti ja oli voitollinen ,17 euroa. Yhtiön hallitus esittää omistajalle maksettavaksi osingoksi 1.., euroa. Loppusumma jää kirjattavaksi yhtiön vapaaseen pääomaan. Haminan rauha info 2 Suomen sodan päättyminen Haminan rauhaan toi suomalaisille suuren helpotuksen. Sota vei monta miestä, taistelujen lisäksi kylmyys ja sairaudet olivat yhtä tuhoisia kuin vihollinen, ehkä tuhoisampiakin. Eikä kotirintamallakaan helppoa ollut, perheen ylläpito oli ollut taas kerran kokonaan naisten kontolla.

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Tilastoliite OTA TALTEEN!

Tilastoliite OTA TALTEEN! Tilastoliite OTA TALTEEN! S u o m e n K a a s u y h d i s t y s Jyrki Pohjolainen Erityisasiantuntija Kaasuvuosi 211 Sähkön tuonti, lämmin sää ja korkea kaasun hinta leikkasivat kysyntää Kansantalous kasvoi

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Ympäristöministeriö esittää lausuntonaan asiasta seuraavaa.

Ympäristöministeriö esittää lausuntonaan asiasta seuraavaa. Päiväys Datum Dnro Dnr 28.10.2009 YM184/04/2009 Työ- ja elinkeinoministeriölle Viite Hänvisning Kauppa- ja teollisuusministeriön 6.10.2009 päivätty lausuntopyyntö TEM269:00/2008 Asia Syöttötariffityöryhmän

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot