Haminan rauha. 1809Vuosikertomus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haminan rauha. 1809Vuosikertomus 2009"

Transkriptio

1 Haminan rauha 189Vuosikertomus 29 89

2 Sisällys 3 Haminan Energian vuosi 29 4 Toimitusjohtajan katsaus 8 Varatoimitusjohtajan katsaus 12 Suomen energiavuosi Energialiiketoiminta 16 Energiajakelu 18 Tietohallinto 2 Taloudellinen vastuu 22 Sosiaalinen vastuu 24 Ympäristövastuu 26 Hallituksen toimintakertomus 28 Hallitus 3 Tilinpäätös 46 Review by the Managing Director 5 Yhteystiedot 2

3 helmikuun 21. päivänä 188 alkanut suomen sota päättyi , kun ruotsi ja venäjä solmivat haminassa rauhan. autonomisessa suomen suuriruhtinaskunnassa osana venäjää alkoi vaurastuminen ja kehitys kohti itsenäisyyttä. Haminan Energia Oy on monipuolinen energia-alan palvelutuotantoon erikoistunut yritys, joka on 1 % Haminan kaupungin omistuksessa. Toimintamme selkärangan muodostavat sähkön-, maakaasun-, kaukolämmön ja tiedonsiirtoverkot, niiden ylläpito ja operointi sekä kaukolämmön ja prosessiteolllisuuden erilaisten energiapalveluiden tuotanto. 3

4 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 29 oli haasteellinen kaikille toimijoille. Vaikea taloustilanne supisti asiakasyritystemme tuotantoa, ja investointeja siirrettiin tuonnemmaksi vaikean rahoitustilanteen sekä epävarmojen markkinanäkymien johdosta. Energiahintojen voimakas lasku vuoden 28 kesän tasolta heijastui haasteena energiakaupalle. Haminan talousalueen osalta tilannetta helpottivat uudet teollisuushankkeet; WinWinD, L&T Recoil ja Google. Asuntorakentamisessa aloitettiin myös uusia kerrostalokohteita. Satamaliikenteen osalta vuosi oli erityisen vaikea. Haminan rauha info 4 Haminan rauhan osapuolina olleet hallitsijat olivat Ruotsin Kustaa IV Adolf ja Venäjän Aleksanteri I. Haminan rauha perustui Napoleonin ja Aleksanteri I:n vuonna 187 Tilsitissä tekemään sopimukseen Euroopan jaosta.

5 Yhtiön liiketoiminnallinen tulos toteutui erittäin hyvin. Pitkäaikainen kehitystyö verkosto-omaisuuden hallintaan ja laatuun, energiankaupan riskienhallintaan sekä jo kymmenen vuoden määrätietoinen panostus muihin liiketoimintoihin sekä omaan tuotantoon aikaansaivat hyvän tuloksen vuodelle 29. Vuoden 2 jälkeen palvelutuotantoomme otetut uudet liiketoiminnat tuottivat jo neljänneksen yhtiön vuoden 29 liikevaihdosta. ENERGIA-ALA INVESTOI UUSIUTUVIIN ENERGIA- LÄHTEISIIN JA BIOENERGIAAN Vuoden 29 aikana energia-ala jatkoi strategista valmistautumista uuteen päästöttömään ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön perustuvaan tuotantorakenteeseen. Moni yritys julkisti suunnitelmansa uudesta bio- tai jätelaitoshankkeesta. Merkittävimmän strategiauudistuksen julkisti Helsingin Energia miljardien kehitysohjelmassaan tähdäten hiilineutraaliin tulevaisuuteen vuoden 23 jälkeen. Energia-alan investoinnit vaativat pitkän investointiajan sekä huomattavasti pääomia. Käyttöikä näillä investoinneilla on vuosikymmeniä. Vaikutukset ilmastonmuutokseen ja tuotannon omavaraisuuteen tapahtuvat näin ollen pitkällä aikavälillä. On erittäin harmillista, että ala joutuu päättämään näistä investoinneista ilman varmuutta tulevasta ilmastopolitiikasta, verotuksesta ja valtiovallan tukitoimista tai mahdollisista syöttötariffeista. Esimerkiksi päätöstä tuulivoiman syöttötariffista on jouduttu odottamaan jo kaksi vuotta. Epävarmuus syöttötariffin suhteen yhdistettynä rahoitusmarkkinoiden kireyteen sekä tuulivoiman sijoituksen vaikeuteen on estänyt tuulivoiman tehokkaan rakentamisen Suomessa. Maailmanlaajuinen yhteisymmärrys päästöjen vähentämisestä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä oli määrä löytyä historialliseksikin kuvatusta Kööpenhaminan kokouksesta. Valitettavasti kokouksessa ei onnistuttu löytämään maailmanlaajuista sitovuutta päästöjen vähentämiseksi. Osallistujat eivät halua vaarantaa talouden kehitystä tiukoilla ilmastopoliittisilla sitoumuksilla. Taloustaantuma on pakottanut päättäjät harkitsemaan myös keinojen taloudellista järkevyyttä ja tehokkuutta. Vaikkakin harkinta harmillisesti lykkää tärkeitä päätöksiä, on tällä harkinnalla myös positiivisia vaikutuksia. Ydinvoima on noussut mahdollisuudeksi monissa jo sen alasajoonkin sitoutuneissa maissa. Uusia rakennushankkeita on julkaistu eri puolilla maailmaa. On tunnustettu, että ydinvoima on taloudellisin ja tehokkain tapa vähentää päästöjä. Jätteiden kierrätykseen ja hyötykäyttöön paneudutaan nyt myös paremmin. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttö on monissa kunnissa koettu ongelmana eikä ole haluttu paneutua esim. jätevesistä tai biojätteestä saatavan energian hyödyntämiseen. Paikallinen, tehokas jäte-energian hyödyntäminen tukee niin alueellista työllisyyttä kuin myös tehokkaimmin hillitsee ympäristön kuormitusta. Teknis-taloudellisessa harkinnassa tulisi ottaa huomioon sekä toimenpiteen taloudelliset kustannukset kuin myös koko tuotanto- ja logistiikkaketjun päästöjen taso. Esimerkiksi puun poltto pientulisijoissa ei ole niin puhdasta, jos lasketaan mukaan logistiikkaketjun vaikutus ja puun polton päästöt tulisijassa, joka sytytetään ja sammutetaan päivittäin. Samoin bioetanoli liikennekäytössä lisää moottorin energiankulutusta, ja koko logistiikkaketjun päästöt esim. palmuöljyä käytettäessä ovat todella huimat. Maa- ja etenkin biokaasu näissä kohteissa ovat teknis-taloudellisesti erinomaisia puhtauden ja energiatehokkuuden ansioista. VUONNA 21 TEHDÄÄN TÄRKEITÄ PÄÄTÖKSIÄ Tärkeimpänä energia-alan päätöksenä eduskunta antaa periaatepäätöksen kolmen ydinvoimalaitoksen rakentamisluvasta. Sähkön markkinahinnan korkeat heilahtelut vuoden vaihteessa herättivät monet huolestumaan energiahuollon tilanteesta. Piristynyt taloustilanne yhdessä vähän kovempien pakkasten kanssa aiheuttivat historiallisen korkeita hintapiikkejä. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että pohjoismainen sähköntuotantokapasiteetti ei enää riitä, ja olemme liian kauan nojautuneet tuonnin varaan. Energiahuollon ja omavaraisuuden kannalta Suomen tulisi tehdä periaatepäätökset kaikkien kolmen ydinvoimahankkeen toteuttamisesta. Ratkaisuilla on erittäin positiiviset vaikutukset päästöjen vähentämiseen, sähkön markkinahintaan sekä Suomen työllisyyteen. Haminan Energia Oy on mukana 64 yrityksen Fennovoima ydinvoimahankkeessa. Osakkaat edustavat valtaosin keskikokoisia energiayhtiöitä sekä kotimaisia teollisuusyrityksiä, joilla ei ole riittävää omavaraisuutta sähkön tuotannossa. Näille yrityksille on erittäin tärkeätä saada periaatepäätös Fennovoiman toteuttamisesta. Päätös takaisi osakkaille vakaahintaista omaa tuotantoa joka edesauttaa yritysten toimintaedellytyksiä ja työllistämismahdollisuuksia. Ratkaisu toisi markkinoille myös aidon kilpailutilanteen, jolla olisi myös suuri kansantaloudellinen merkitys. Toisena merkittävänä energia-alan investointeja ohjaavana päätöksenä annetaan päätös tuuli- ja biokaasun syöttötariffeista. Suomi on ollut jo pitkään kehityksestä jäljessä uusiutuvien tuulivoiman ja biokaasun hyödyntämisessä. Esimerkiksi Ruotsissa vuonna 29 investoitiin tuulivoimaan 516 MW, ja asennettua tuulivoimakapasiteettia on 1 56 MW. Suomessa vastaavat luvut ovat vaatimattomat 4 MW ja 147 MW. 5

6 Toimitusjohtajan katsaus vaikeasta taloustilanteesta huolimatta on haminan talousalueella vireillä monia investointihankkeita. haminan maantieteellinen asema yhdistettynä erinomaiseen satama-, energia- ja yhdyskuntarakenteeseen takaa alueen hyvän talouskehityksen tulevaisuudessa. 6 Samoin biokaasun tuotannossa Suomi on länsinaapuriamme pahasti jäljessä. Tuulivoiman tukemiselle saadaan nyt toivottavasti selkeät pelisäännöt, jonka jälkeen tuulivoimateollisuus ja investoinnit voisivat Suomessakin kehittyä muiden maiden tasolle. Muutos tarvitaan myös asenteisiin tuulivoiman sijoitukselle. Biokaasun tukipolitiikka sen sijaan tuntuu olevan todella vaikea asia. Biokaasutuotannolla on kaikki kestävän kehityksen edut puolellaan; voidaan luoda todella tehokas ja kestävän kehityksen mukainen kierrätysjärjestelmä koti- ja maatalouden jätteille, jotka voidaan hyödyntää korvaamaan fossiilisia tuontipolttoaineita ja kemiallisia lannoitteita. Tuotantotoiminta vähentäisi huomattavasti kasvihuonekaasupäästöjä, lisäisi energiatuotannon omavaraisuutta, parantaisi talousalueen työllisyyttä ja vähentäisi ravinnekuormaa vesistöihin. Valmisteilla oleva syöttötariffiehdotus ohjaisi biokaasua vain sähköntuotantoon, jolloin muut kokonaisuuden kannalta järkevät käyttömahdollisuudet saattaisivat jäädä hyödyntämättä. Syöttötariffijärjestelmän lähtökohtana tulee olla kasvihuonekaasujen mahdollisimman tehokas vähentäminen ja kestävän kehityksen mukainen koko tuotanto- ja logistiikkaketjun tarkastelu. Biokaasun syöttötariffin ohjaaminen liikennekäyttöön tulee huomioda tulevassa järjestelmässä. Biokaasu on puhtain polttoaine, mitä nykyautojen moottoreissa voidaan käyttää. Kaasuautosta ei tule käytännössä lainkaan hiukkaspäästöjä. Ilman laadun kannalta keskeiset päästöt (TMP, NOx, HC,CO, O3) ovat VTT:n tutkimusten mukaan huomattavan alhaiset nestemäisiin polttoaineisiin verrattuna. CO2-päästöt ovat g/km, sillä biokaasua käyttävä auto kulkee 1 %:sti biopolttoaineella. Myös maakaasulla ajettaessa saavutetaan yhtä alhaiset terveydelle haitallisten yhdisteiden päästöt, ja CO2-päästötkin ovat 25 % bensiiniä alhaisemmat. Liikennebiokaasun tuotantoketju voi luoda Suomeen useita tuhansia uusia työpaikkoja vuoteen 22 mennessä, mikäli alan edellytykset turvataan. Tuotantoketju työllistää useilla eri toimialoilla ympäri Suomen. Suomalaisten alan yritysten teknologiaosaaminen on maailman huippua. Biokaasualan teknologiavienti on käynnistynyt ja sen odotetaan kasvavan vauhdilla. Suomen liikennebiokaasun tuotantopotentiaali on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen asiantuntija-arvion mukaan jäte- ja lantapohjaisista materiaaleista 2-3 TWh ja peltoenergiasta ruuan ja rehuntuotantoa vaarantamatta 6 TWh. Liikennebiokaasulla voidaan siis kattaa kokonaisuudessaan Suomelle vuodelle 22 asetettu liikenteen 1 % biopolttoainevelvoite. Biokaasun tuotantoprosessi on hyvin energiatehokas muuntamaan biomassaa liikennepolttoaineeksi. Samasta määrästä raaka-ainetta voidaan valmistaa huomattavasti enemmän liikennebiokaasua kuin bioetanolia tai biodieseliä. Maailmalla olevat 1 miljoonaa kaasuautoa ja 16 kaasun tankkausasemaa sekä lukuisten automerkkien panostaminen kaasuautoihin kuvastaa alan kehitystä. Tekniikka on täysin vakiintunutta, ja kaasuautojen hinnat ovat jo nykyään kuluttajan saavutettavissa. Kaasun tankkausasemaverkosto rakentuu Suomeen nopeaa vauhtia, ja kaasun tankkausasemilla biokaasun rooli kasvaa lähivuosina merkittävästi. Uusia yrityksiä on jo syntymässä biokaasun tankkausasemaverkoston laajentamiseksi kattamaan koko Suomi. KOLMAS TÄRKEÄ PÄÄTÖS ON ENERGIAVEROTUKSEN LINJAUKSET Energiaverotukseen on tulossa roima korotus vuoden 211 alussa. Korotusehdotuksessa ei ole kuitenkaan otettu täysimääräisesti huomioon edellä mainitsemaani näkökohtaa kasvihuonekaasujen mahdollisimman

7 tehokkaasta vähentämisestä ja kestävän kehityksen mukaisesta koko tuotanto- ja logistiikkaketjun tarkastelusta. Maakaasun ominaisuuksia energiatehokkaana, puhtaana ja päästöjä vähentävänä polttoaineena ei ole haluttu nähdä, ja sen vero moninkertaistetaan. Tällä hetkellä täysin kotimainen ja uusiutuva biokaasu on vapautettu liikennepolttoaineiden valmisteverosta. Polttoaineverouudistus liikennepolttoaineille on kuitenkin vireillä. VTT:n esiselvityksessä on esitetty valmisteveron asettamista myös kaasumaisille polttoaineille. Verouudistuksen tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä ja lisätä biopolttoaineiden osuutta liikenteessä. Esiselvityksen mukaisesti toteutuessaan puhtaimman polttoaineen, biokaasun, verotaso nousisi merkittävästi. Tämän suuntainen ohjauskeino olisi tavoitteiden vastainen. Verouudistuksen linjauksissa tulisi huomioida biokaasun liikennekäytön huomattavat edut, muutoinkin kuin CO2-päästövähennyksien osalta. VUODEN 29 TÄRKEIMMÄT PANOSTUKSET Yhtiön tärkeimmät panostukset omaan päästöttömään tuotantoon etenivät hyvin. Fennovoiman ydinvoimalupahakemus etenee myös suunnitellusti. Helmikuussa yhtiö sai Työ- ja elinkeinoministeriöltä loppulausunnon, joka päätti 28 alkaneen YVA-menettelyn. Säteilyturvakeskus totesi lokakuussa, että Fennovoimalla on edellytykset rakentaa Suomeen uusi ydinvoimalaitos turvallisesti, ydinenergialain edellyttämällä tavalla. Eduskunta käsittelee rakentamisen periaatepäätöksen vuoden 21 aikana. Ruotsinpyhtäästä mahdollisena sijoituspaikkana luovuttiin, mikä on talousalueemme kannalta erittäin harmittava seikka. Toinen merkittävä investointi, tuulivoimapuiston rakentaminen Summaan, on edennyt teknisesti suunnitelmien mukaan. Ympäristön jyrkkä vastustus yhden tuulivoimalan sijoituksesta oli yllättävää, mutta onneksi korvaava sijoitus löydettiin Haminan satamasta. Tuulipuisto otetaan käyttöön vuoden 21 kesällä. Kolmas merkittävä investointimme, Harjun biokaasulaitos on teknisesti investointivalmis, mutta odottaa edelleen valtiovallan lopullista päätöstä syöttötariffin toteuttamisesta. Yhtiöllä on tekniset valmiudet toteuttaa investointi. Muut investoinnit kohdistuivat Haminan sataman ja Summan tehtaan teollisuusalueille, sähkön ja maakaasun verkostotöihin, toimitiloihin sekä Wimax-verkon laajentamiseen haja-asutusalueille. Yhtiö on panostanut voimakkaasti uusiin liiketoimintoihin sekä oman palveluorganisaation kehittämiseen. Toimintavuonna toteutettiin toimitilojen laajennus, jolla saatiin uusia työpisteitä n. 15 hengelle. Wimax-verkko on osoittautunut erinomaiseksi ratkaisuksi haja-asutusalueiden tiedonsiirtoratkaisuksi. Myös yrityksille tarjottavat verkko- ja kameravalvontapalvelut ovat osoittautuneet laadukkaiksi ja kilpailukykyisiksi. Kertomusvuonna otettiin käyttöön uusi asiakasetuohjelma, joka palkitsee paremmin pitkäaikaisesta asiakassuhteesta ja keskittämisestä yhtiön tuotteisiin. Yhtiö perusti 15 muun energiayhtiön kanssa Suomen Voima Oy:n. Uuden yhtiön tavoitteena on koota omistajayhtiöiden investointiresurssit yhteen ja mahdollistaa merkittävät uudet investoinnit päästöttömään tuotantoon. Yhtiö jatkoi tutkimus- ja tuotekehityspanostustaan tuulivoiman tuotantoon, biokaasutekniikkaan sekä langattomiin tiedonsiirtotekniikoihin. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Yhtiön toiminnalliset ja taloudelliset näkymät ovat hyvät. Yhtiön sisäisen kehityksen keihäänkärkinä ovat verkosto-omaisuuden hallinta ja asiakaspalveluprosessit. Yhtiö on panostanut voimakkaasti viime vuosina myös henkilöstön rekrytointiin ja koulutukseen. Palveluntarjontamme on monipuolinen; tuotevalikoimaamme kuuluu sähkö, maakaasu, kaukolämpö, vesi, höyry, vety, kuumaöljy sekä internetyhteydet kaikkine palveluineen. Asiakaskuntamme jakautuu useisiin tasavahvoihin sektoreihin. Asiakkaitamme ovat yksityistaloudet, palvelu, kauppa, liikenne, julkiset yhteisöt sekä monipuolinen teollisuus. Osaava henkilöstö, hyvin toimivat palveluprosessit, monipuolinen palvelutarjonta ja monipuolinen asiakaskunta ovat menestyksemme avain tulevaisuuteen. Yhtiön investoinnit päästöttömiin ja uusiutuviin energialähteisiin näyttävät toteutuvan suunnitelmien mukaan. Investointien ollessa myös Suomen ja EU:n energiastrategian mukaisia vahvistuu yhtiön asema markkinoilla edelleen. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta on Haminan talousalueella vireillä monia investointihankkeita. Haminan maantieteellinen asema yhdistettynä erinomaiseen satama-, energia- ja yhdyskuntarakenteeseen takaa alueen hyvän talouskehityksen lähitulevaisuudessa. Lämmin kiitos henkilöstölle, asiakkaillemme ja sidosryhmillemme kuluneesta vuodesta 29! Timo Toikka Toimitusjohtaja 7

8 Varatoimitusjohtajan katsaus ENERGIANJAKELUN KÄYTTÖVARMUUS Energian saannin turvaaminen kaikissa olosuhteissa on yksi yhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä. Meillä järjestelmä toimii sekä yksityisten yritysten että yhteiskunnallisten toimijoiden varassa. Järjestelmää ohjaa vahva lainsäädäntö ja viranomaisvalvonta. Olemme luoneet Suomeen järjestelmän, joka ohjaa ja valvoo sekä teknisiä rat- Haminan rauha info 8 Venäjän keisari Aleksanteri I olisi halunnut neuvottelut Tukholmaan, mutta kaupunkia ei saatu valloitettua odotetusti. Ruotsin pääneuvottelija Stedingk yritti saada neuvotteluja Pietariin, jossa hänellä oli laaja vaikutuspiiri ja läheiset suhteet jopa keisari Aleksanteriin. Venäjän pääneuvottelija Rumjantsev halusi pitää Stedingkin pois Pietarista. Niinpä hän valitsi neuvottelupaikaksi Haminan, joka oli Venäjältä katsoen merkityksetön pikkukaupunki.

9 kaisuja että kaupallisia ja kilpailullisia menettelytapoja. Toimivan energianjakelujärjestelmän takana on yksittäisten toimijoiden ja henkilöiden tekemät ratkaisut sekä ammattitaitoinen vahva työpanos. Toiminnan valvontaan ovat tulleet vahvasti mukaan myös laadulliset tekijät, joista toimitusvarmuus on yksi tärkeimmistä. Toimitusvarmuuden mittaamiseen olemme saaneet viranomaisen luomat menetelmät, mutta hyvä lopputulos saadaan ainoastaan oikeilla ja oikea-aikaisilla päätöksillä ja toimenpiteillä. Päätöksien ja tehtävien toimenpiteiden takana tulee olla järjestelmällinen tiedonkeruu ja tietojen analysointi, joihin kulloinkin tehtävät ratkaisut perustuvat. Olemme menneiden vuosien aikana laatineet jakeluverkkojen pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman Haminan Energia Oy:lle ja määritelleet tälle suunnitteluprosessille ohjeistuksen, jolla verkostojen pitkän tähtäimen suunnitelmat voidaan ylläpitää tehokkaasti ja dokumentoidusti. Pitkän tähtäimen suunnitelman laatiminen on olemukseltaan jatkuvasti kehittyvä ja ylläpidettävä prosessi. Suunnitelman ylläpidon edellytyksenä on toimiva ja oikean tiedon sisältävä suunnittelujärjestelmä. Käytettävää suunnittelujärjestelmää ja sen sisältämää verkkotietokantaa on jatkuvasti kehitettävä, jotta se palvelee paremmin jakeluverkon pitkän aikavälin kehittämistä, verkon operointia ja verkostosuunnittelua. Verkostotarkastuksien oikea-aikainen suorittaminen ja ennalta määriteltyjen kriittisten tietojen kerääminen ja tarkastaminen ovat suunnittelun perusedellytyksiä. Kerätty tieto tulee tallettaa verkkotietojärjestelmään sekä tulee olla ohjeistettu, miten näitä tietoja hyödynnetään jakeluverkkojen kehittämistyössä. Pitkän tähtäimen suunnittelulla varaudutaan vastaamaan ympäröivän yhteiskunnan kulloinkin mukanaan tuomiin tarpeisiin ja haasteisiin. Pitkän tähtäimen suunnittelu toteuttaa yhtiön strategisen suunnittelun mukaisia tavoitteita ja onnistuu parhaimmalla mahdollisella tavalla, jos olemassa olevat olosuhteet tunnetaan ja näin ollen kyetään tekemään oikeat ratkaisut oikeaan aikaan. Jotta tässä tehtävässä onnistutaan, edellyttää se koko toimintaan osallistuvalta henkilöstöltä korkeaa ammatillista osaamista ja hyvää yhteishenkeä tavoitteeseen pyrittäessä. Tässä olemme onnistuneet. TUULIVOIMA Tuulivoimatuotannon kansallinen tavoite on kasvattaa tuotanto nykyisestä,3 terawattitunnista kuuteen terawattituntiin vuoteen 22 mennessä. Suomen tuuliolot ovat kohtuullisen hyvät tuulivoiman rakentamisen kannalta. Tuulioloja kartoittavaan marraskuussa 29 valmistuneeseen Tuuliatlakseen on tuotettu yksityiskohtaista tietoa tuulen voimakkuudesta ja suunnasta koko Suomen alueella, ja on arvioitu, paljonko yhden, kolmen tai viiden megawatin tuulivoimala tuottaisi energiaa eri vuodenaikoina. Tuuliatlas paljastaa, että tuuliolosuhteet ovat hyvät rannikkoalueiden lisäksi myös sisämaassa 2 4 kilometriä rannikolta. Toisaalta Ilmatieteen laitos on tutkimuksissaan tullut siihen lopputulokseen, että vastoin yleistä uskomusta Suomessa tuulee enemmän talvella kuin kesällä. Tuuliolosuhteet ovat hyvät sadassa metrissä tai ylempänä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan ilman yhteiskunnan tukia Suomeen ei rakenneta EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti kuuden terawattitunnin vuotuista tuulivoimantuotantoa. Toisaalta Energiateollisuuden mukaan investointeja tuulivoimaan jarruttavat erityisesti kaavoitukseen ja lupiin liittyvät ongelmat. Tuulipuistohankkeiden toteuttaminen on saanut runsaasti vastustusta eri puolilla Suomea, kuten olemme havainneet myös täällä Haminassa. Parhaat olosuhteet ovat joka tapauksessa rannikolla ja saaristoalueilla. Avomerelle rakentaminen on kuitenkin sekä käyttöettä rakentamiskustannuksiltaan niin paljon kalliimpaa, että parempien tuuliolosuhteiden tuoma etu hupenee helposti pienten käyttöhäiriöiden aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Haminan Energia Oy:n Summan tuulipuisto valmistuu kesän 21 aikana, ja tornit kohoavat parhaillaan kaupunkimme horisonttiin. Yllätyksenä on ollut osin vahvakin vastustus tuulivoiman sijoittumiselle jopa kaavoitetuilla teollisuusalueilla, mutta toivomme tilanteen muuttuvan näiden ensimmäisten voimaloiden valmistumisen myötä. Olemme osaltamme vahvasti mukana rakentamassa suomalaista päästötöntä sähköntuotantoa, kärkikastissa. BIOKAASU Biokaasulla tarkoitetaan orgaanisen aineksen anaerobisen hajoamisen tuotetta, jonka pääkomponentit ovat metaani ja hiilidioksidi. Biokaasun koostumus vaihtelee sisältäen normaalisti 4 7 % metaania, 3 6 % hiilidioksidia sekä pieniä pitoisuuksia myös muita yhdisteitä. Biokaasua syntyy kaatopaikoilla, jätevesienpuhdistamoilla ja yhteismädätyslaitoksilla, joiden raaka-aineina voivat olla yhdyskuntien biojäte, lietteet, teollisuuden orgaaninen jäte, eläinten lanta ja peltobiomassa. Lisäksi biokaasua syntyy maatiloilla, joilla biokaasun raaka-aineina voidaan käyttää eläinten lantaa ja peltobiomassaa. Jätevesienpuhdistamoilla, maatiloilla ja yhteismädättämöillä biokaasun tuotantoon käytetään bioreaktoria. Bioreaktori puolestaan on laitos, jossa tuotetaan mädättämällä biomassaa suljetussa tilassa. Biokaasua voidaan tuottaa myös kaasutusteknii- 9

10 Varatoimitusjohtajan katsaus kumpi on suurempi peruste päästötalkoisiin, ilmastokatastrofi vai energiakriisi? energian ja luonnonvarojen säästö on aina kannatettava asia. 1 kalla biomassasta korkeassa lämpötilassa lähes hapettomissa olosuhteissa. Vuosittain Suomen kaatopaikoilla syntyvän biokaasun määräksi arvioidaan varovasti noin 2 milj. kuutiometriä, josta kerätään talteen noin puolet. Keräysjärjestelmiä oli käytössä vuonna 28 kolmellakymmenelläkolmella kaatopaikalla. Kaatopaikkakaasua hyödynnetään energiantuotannossa tai se poltetaan soihdussa, jolloin vältetään ainoastaan metaanin vapautuminen ilmakehään. Yleisimmin kaatopaikkakaasu hyödynnetään lämmöntuotannossa, mutta joillakin kaatopaikoilla on myös sähköntuotantoa. Yhdyskuntien jätevesienpuhdistamoilla toimivat biokaasulaitokset mädättävät pääasiassa jätevesien puhdistusprosessissa syntyvää lietettä, jolloin vähennetään ympäristön hajuhaittoja sekä saadaan energiaa laitoksen omaan käyttöön tai myyntiin. Laitokset hyödyntävät tuottamansa biokaasun tehokkaasti ja ylijäämäpolttomäärät ovat pieniä. Vuonna 28 Suomessa toimi 15 biokaasureaktorilaitosta kaupunkien jätevesipuhdistamoilla ja talteen kerätyn energiantuotannossa hyödynnetyn biokaasun määrää oli yli 2 milj. kuutiometriä. Puunjalostusteollisuuden tuotannossa syntyneiden orgaanisten happojen ja muiden veteen liuenneiden orgaanisten yhdisteiden vesistökuormitusta pienennetään anaerobisella puhdistusmenetelmällä. Vastaavasti elintarviketeollisuuden rasva- ja tärkkelyspitoiset jätteet tuottavat anaerobisella käsittelyllä runsaasti biokaasua. Teollisuudessa oli käytössä vuonna 28 kolme anaerobisesti jätevesiä käsittelevää laitosta, joiden biokaasua hyödynnettiin miljoona kuutiometriä. Vuoden 28 lopussa Suomessa oli neljä yhteismädättämöä, joissa käsiteltiin biojätteitä lannan tai puhdistamolietteen kanssa. Yhteismädättämöilla energiantuotannossa hyödynnetyn biokaasun määrä kyseisenä vuonna oli reilut kolme miljoonaa kuutiometriä. Maatiloilla tuotetun biokaasun hyödyntäminen on vielä vähäistä, mutta biokaasulaitosten rakentaminen on vilkastumassa. Laitokset hyödyntävät lantaa ja muuta orgaanista jätettä sekä peltobiomassaa. Maatilakohtaisia biokaasulaitoksia oli vuoden 28 lopussa toiminnassa kahdeksalla paikkakunnalla ja niillä energiantuotannossa hyödynnetyn biokaasun määrä oli vajaa puoli miljoonaa kuutiometriä. Kaikkiaan Suomessa tuotettiin vuonna miljoonaa kuutiometriä biokaasua, kasvua edellisvuoteen oli 2,5 %. Reaktorilaitoksilla tuotettiin biokaasua noin 3 miljoonaa kuutiometriä ja kaatopaikoilla sitä kerättiin 112 milj. kuutiometriä. Tuotetun sähkön määrä oli 56 GWh ja lämmön vastaavasti reilu 4 GWh. Haminan Energia Oy on toteuttamassa yhteistyössä Harjun Oppimiskeskus Oy:n kanssa bioreaktorilaitosta Harjuun, Virolahdelle kuluvan vuoden aikana. Hanke on ollut vireillä jo kahden vuoden ajan. Hankkeessa tullaan hyödyntämään karjan lannan ja hevostalouden jätteiden lisäksi peltobiomassaa sekä muuta biohajoavaa jätettä lähialueilta, ei kuitenkaan yhdyskuntajätteitä. Hankkeelle myönnettiin ympäristölupa viime vuoden lopussa. SYÖTTÖTARIFFIJÄRJESTELMÄ Kansallisena tavoitteena on rakentaa vuoteen 22 mennessä 2 megawattia tuulivoimantuotantoa, tällä hetkellä rakennettuna on 147 megawattia. Toteutuakseen tuulivoimainvestoinnit vaativat tuulisähkölle takuuhinnan tai riittävät investointituet, jotta investoinnit olisivat kannattavia. Työ- ja elinkeinoministeri-

11 ön syöttötariffityöryhmän arvion mukaan tuulivoima tarvitsisi 83,5 euron takuuhinnan megawattitunnilta, jotta sitä kannattaisi rakentaa rannikolle ja sisämaahan. Merelle rakentaminen on vielä kalliimpaa ja vaatisi näin ollen suuremman tuen toteutuakseen. Syöttötariffin nettovaikutus kotitalouksille olisi keskimäärin 2 3 euroa vuodessa. Vuonna 22 sähkön käyttäjiltä pitäisi kerätä 2 miljoonaa euroa veroa tuulivoiman tuotantoon. Hallitukselle annettavassa lakiehdotuksessa esitetään tuulivoiman tuotannolle 83,5 /MWh takuuhintaa (alkuvaiheessa 15,3 /MWh). Tuki maksetaan tuotannolle takuuhinnan ja sähkön markkinahinnan välisen erotuksen suuruisena. Energiateollisuus ei ole pitänyt syöttötariffia Suomeen parhaiten soveltuvana uusiutuvan energian edistämiskeinona johtuen mm siitä, että syöttötariffit aiheuttavat sähkömarkkinoilla pidemmän aikavälin markkinahäiriöitä. Hallitus on kuitenkin päättänyt syöttötariffijärjestelmän käyttöönotosta. Tehokkuuden näkökulmasta on ehdottoman tärkeää, että syöttötariffijärjestelmä kannustaa parhaita ja kustannustehokkaita tuulivoimahankkeita, joka käytännössä tarkoittaa tuulivoimahankkeissa oikeanlaista paikan ja käytettävän teknologian valintaa. Biokaasun osalta työryhmä ehdottaa, että reaktorilaitokset saisivat tuottamalleen sähkölle tukea saman verran kuin tuulivoiman tuotanto eli 83,5 /MWh ja laitoksen tuottaessa myös lämpöä hyötykäyttöön tulisi syöttötariffiin 5 /MWh korotus. Lakiehdotuksen mukaan syöttötariffijärjestelmään otetaan mukaan laitokset, joiden sähköntuotantoteho olisi vähintään 2 kva. Vaadittu minimisähköntuotantokapasiteetti on pieni ollen 4 % tuulivoimalta vaadittavasta minimituotantokapasiteetista. Biokaasun liikennekäytön liittäminen syöttötariffijärjestelmään on pohdinnan alla. Syöttötariffijärjestelmä otettaneen käyttöön näillä näkymin vuoden 21 lokakuussa. ILMASTONMUUTOS Ilmastonmuutoksen torjunta on täysin mahdollista, mutta se tulee kalliiksi ja vaatii valtavia muutoksia maailman energiantuotantoon. IEA:n laskelmien mukaan ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen kahteen asteeseen vaatii vuoteen 23 mennessä seitsemän miljardin euron investoinnit, jotka kohdistuisivat lähinnä energiatehokkuuteen ja päästöttömään energiaan. Kumpi on suurempi peruste päästötalkoisiin, ilmastokatastrofi vai energiakriisi? Energian ja luonnonvarojen säästö on aina kannatettava asia. Energian säästössä käytettävät keinot eivät vain kaikilta osilta ole vähäpäästöisiä saatikka luonnonvaroja ja energiaa säästäviä. Esimerkkinä tulee mieleen väistämättä energiansäästölamppu ja siihen liittyvä eurooppalainen lainsäädäntö. Lamppujen elinkaaren energiatase ei suinkaan ole positiivinen, ja vähäpäästöisyyskin lienee valmistajien lobbausta päättäjille. Fossiiliset polttoaineet kuitenkin hupenevat ja niiden hinnat kääntyvät joka tapauksessa ennen pitkää rajuun nousuun. Ilmastonmuutosta torjuttaessa pyritään fossiilisten polttoaineiden käyttöä määrätietoisesti vähentämään, joten asia on siinä mielessä kannatettava. Kaikesta huolimatta raakaöljyn käyttö kasvanee vielä huomattavasti nykytasolta, ja maakaasu nousee isoon rooliin ilmastomuutoksen torjunnan keinoissa. Perinteisten kaasumarkkinoiden rooli kuitenkin tulee muuttumaan korvaavien biokaasujen tuotannon takia. Maailmalla toteutettavat mittavat investoinnit päästöttömään energiaan rahoitetaan teollisuusmaissa päästökaupan, syöttötariffien ja muiden mekanismien avulla. Päästökaupassa IAE arvioi hiilidioksiditonnin hinnan olevan luokkaa 5 tonnilta vuonna 22 ja 11 tonnilta vuonna 23. Mistähän kyseinen raha aikanaan kerätään? Haluan jälleen kiittää asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja erityisesti yhtiön omaa henkilökuntaa siitä panoksesta, jolla vuoden 29 tulos saavutettiin. Pekka Raukko Varatoimitusjohtaja 11

12 suomen energia vuosi 29 - Haminan rauha info 12 Hamina oli molempien osapuolten kannalta sopiva paikka rauhanneuvotteluille. Se oli lähellä, mutta ei liian lähellä Pietaria. Hamina oli venäläisten neuvottelijoiden kannalta oikea paikka rauhanhierontaan, sillä Haminan linnoitus ja venäläinen varuskunta vaikuttivat varmasti myös psykologisesti Ruotsin delegaatioon.

13 SÄHKÖKATSAUS Sähkönkäyttö laski taantuman puristuksessa ja yhteensä 8,8 miljardin kilowattitunnin (8,8 TWh) käyttö merkitsi 7,4 % vähennystä edellisvuoteen. Normaalilämpötilaan verrattuna käyttö väheni vielä reilun prosentin enemmän. Teollisuuden käyttämän sähkön määrä laski peräti 16 % ja vaipui ennätyksellisen alhaiselle tasolle. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kattoi käytöstä 3 % ja kaikkien aikojen ennätykseen yltänyt ydinvoima (24,2 TWh) lähes 28 %. Vesivoiman osuus oli 15 %. Nettotuonti oli vesivoiman luokkaa, ja Venäjältä tuotu sähkö oli historian suurinta pohjoismaisen vesivoiman vähenemisen vanavedessä. Tuulivoiman tuotanto lisääntyi 6 % uusien voimaloiden myötä. Vuonna 29 tuotetusta sähköstä 63 % oli kasvihuonekaasupäästötöntä. Lähes kolmannes (31 %) tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä. Markkinasähkön hinta laski vuodesta 28 reippaasti, ja veroton keskihinta oli 3,7 senttiä kilowattitunnilta. Sähkön hinta on ostovoimalla mitattuna EU-maiden halvin ja kolmasosan halvempi kuin EU-alueella keskimäärin. MAAKAASUKATSAUS Maakaasua käytettiin vuoden 29 aikana yhteensä 4,6 miljardia kilowattituntia (4,6 TWh), ja maakaasun myynti väheni edellisvuodesta lähes 1 % (4,4 TWh). Hieman normaalia lämpimämpi sää vähensi maakaasun kulutusta edellisvuodesta 2,2 % (,9 TWh), mutta vielä enemmän vaikutti teollisuudessa vallinnut taantuma. Alhainen sähkön markkinahinta vähensi teollisuuden yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa (CHP), missä pudotusta vuoteen 28 verrattuna tuli yli 3 TWh. Kehitys oli samansuuntaista, joskin hillitympää, yhdyskuntien CHP tuotannossa. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon osuus maakaasun käytöstä oli kaksi kolmasosaa. Vuoden lopulla maakaasun käyttö kääntyi jälleen nousuun, ja vuodelle 21 odotetaan kasvua. Päästöoikeuksien alhainen hintataso ei tuonut maakaasulle kilpailuetua ja sen hintakilpailukyky kivihiileen nähden heikkeni vuoden aikana. Maakaasun hinta laski alkuvuonna voimakkaasti, mutta kääntyi kesän aikana jälleen nousuun. KAUKOLÄMPÖKATSAUS Kaukolämpökauppa kävi vuonna 29 kymmenen prosenttia edellisvuotta vilkkaammin. Yhteensä 31,3 miljardin kilowattitunnin (31,1 TWh) myynti vastasi lähes normaalivuotta ja jäi vain pari prosenttia lämpötilaltaan normaalia vuotta pienemmäksi. Asuntojen osuus oli kaukolämmön käytöstä edelleen yli puolet (56 %). Kaukolämmitetyissä asunnoissa asuu noin 2,6 miljoonaa suomalaista. Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla kaukolämmöstä tuotettiin 73 % ja erillistuotannolla loput 27 %. Erillistuotannon osuus kasvoi, koska alhaisen sähkön hinnan vuoksi yhteistuotannon määrä väheni. Toisaalta vuoden aikana oli selvästi edellisvuotta enemmän kylmempiä jaksoja, jolloin joudutaan käyttämään huippulämpökeskuksia lyhytaikaisia tehohuippuja kattamaan. Maakaasun osuus kaukolämmön tuotannosta oli 35 %, kivihiilen 26 % ja turpeen 16 %. Tuotannon hiilidioksidipäästöt kasvoivat lisääntyneestä tuotannosta ja biopolttoaineiden huonosta saatavuudesta johtuen. Kaukolämmön toimitusvarmuus oli jälleen lähes huippuluokkaa (99,98 %). Verollinen hinta nousi vuoden aikana 8,7 %, polttoaineiden hinnoilla oli tähän ratkaiseva vaikutus. Suomen sähkön hankinta energialähteittäin 29 (8,8 TWh) Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 29 (68,7 TWh) Suomen sähkön kokonaiskulutus 29 (8,8 TWh) Nettotuonti 15, % Vesivoima 15,6 % Tuuli,3 % Turve 5,4 % Biomassa 1, % Jäte,7 % Ydinvoima 27,9 % Maakaasu 11,4 % Kivihiili 13,1 % Öljy,6 % Kivihiili 15,4 % Öljy,7 % Vesivoima 18,3 % Tuulivoima,4 % Turve 6,3 % Biomassa 11,8 % Jäte,9 % Ydinvoima 32,9 % Maakaasu 13,4 % Uusiutuvat: 31 %, Hiilidioksidivapaat: 63 % Suomen kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 29 (57,8 TWh) Metallinjalostus 8 % Muu teollisuus 5 % Asuminen ja maatalous 29 % Palvelut ja rakentaminen 22 % Häviöt 4 % Metsäteollisuus 24 % Kemianteollisuus 8 % Kivihiili 26 % Maakaasu 35 % Turve 16 % Öljy 7 % Uusiutuvat 14 % Muut 2 % Lähde: Energiateollisuus ry. 13

14 energialiiketoiminta Vakiintunut asema kohtuuhintaisen energian toimittajana ja kumppanuuksiin perustuvat asiakassuhteet loivat selkeän pohjan toteuttaa energiakaupan vuotta 29. SÄHKÖKAUPPA Pessimistiset odotukset maailmantalouden elpymisestä pitivät sähkön markkinahinnan alhaisella Haminan rauha info 14 Neuvottelijat viipyivät Haminassa pari kuukautta elokuun alusta syyskuulle, rauhansopimuksen solmimiseen asti. Rauhanneuvottelijoiden liikkeet eivät jääneet kaupunkilaisilta huomaamatta. Neuvottelijat asuivat eri rakennuksissa Isoympyräkadun varrella ja he kulkivat neuvotteluihin jalan.

15 tasolla, eikä suurempia muutoksia tapahtunut ennen loppuvuoden nousutrendin alkamista. Kun hintataso oli suhteellisen edullinen myös pidemmälle tulevaisuuteen, oli kohtuuhintaista sähköä mahdollista hankkia myös tuleville vuosille. Näillä hankinnoilla taataan markkinahintaa vakaampi hintataso asiakkaillemme myös tulevaisuudessa. Tuulisähkö on muodostunut Haminan Energian sähkötuotteiden keihäänkärjeksi, jolle riittää kysyntää myös seudun ulkopuolella. Tuotteen hinta perustuu tuotantokustannuksiin ja on näin ollen hintavakaa, eikä liiku markkinahinnan mukana. Yksityisasiakkaille suunnattu kaupparyhmittymistä riippumaton asiakasetuohjelma käynnistyi toukokuussa. Kaikki henkilöasiakkaille suunnatut energiatuotteet ja palvelut sisältävä etuohjelma otettiin alkuhankaluuksista huolimatta varauksettomasti vastaan asiakkaiden keskuudessa. Vuoden 29 lopulla alkanut koko Pohjois-Eurooppaa koetellut kylmä jakso on jälleen osoittanut todeksi ne huolet, joita markkinaosapuolet ovat yrittäneet saattaa jo pitkään päättäjien tiedoksi. Sähköntuotanto on liian keskittynyttä, ja hintaa on mahdollista vedättää suuren kysynnän aikana. Markkinasähkön varassa oleville toimijoille vuodenvaihteen molemmin puolin esiintyneet hintapiikit ovat maksaneet todella paljon. 2-luvulla esiintyneistä hintapiikeistä kaikki ovat aiheutuneet naapurimaidemme toimista tai toimimattomuudesta. Sähkö on yhteiskunnallemme niin elintärkeä hyödyke, että sen tuotannon on oltava omissa käsissämme. Sen riittävyyteen on varauduttava myös kylmillä jaksoilla, joita kaikesta huolimatta tulee vielä jatkossakin. On toivottavaa, että päättäjillä riittää rohkeutta ottaa tarvittavia askeleita sillä polulla, joka muuttaa Suomen sähkön nettotuojasta omavaraiseksi. MAAKAASU Maakaasun myynti notkahti vuonna 28, mutta palasi kertomusvuonna jälleen kasvu-uralle. Piristymiseen oli oma syynsä tiettyjen teollisuuden alojen tuotannon elpymisellä. Uusissa teollisuus- ja asuinkiinteistöissä maakaasulla on vahva asema lämmitysjärjestelmää valittaessa. Valttikorttina on helppouden ja huolettomuuden lisäksi edullinen hinta. Vuoden 21 alussa tuli voimaan maakaasun maahantuoja ja tukkumyyjä Gasum Oy:n uusi maakaasun hinnoittelujärjestelmä, jota kehittäneen asiakastyöryhmän työskentelyyn myös Haminan Energia osallistui. Näkyvin muutos aiempaan hinnoittelujärjestelmään on se, että nykyinen järjestelmä palkitsee tasaisesta ja ympärivuotisesta maakaasun käytöstä, kun aiemmat järjestelmät ovat palkinneet suuren volyymin perusteella. Myös Haminan Energia uudisti maakaasun hinnoittelua. Vuoden 21 alusta lähtien maakaasun energiamaksua muutetaan kolmen kuukauden välein indeksien perusteella. Käytettävät indeksit ovat samat, jotka vaikuttavat maakaasun tukkuhintaan. Muutoksella pyritään lisäämään maakaasun hinnoittelun läpinäkyvyyttä. LÄMPÖ Energian tuotannon merkkipaaluja vuonna 29 olivat mittavien energiantoimitusten aloittaminen L&T Recoilin öljynkäsittelylaitoksen prosessiin Haminan satamassa sekä Summan tehdasalueen lämmitysjärjestelmien valmistuminen. Yhtiön toiminta Summan tehdasalueella jatkuu myös uuden isännän aikana. OMAN TUULIVOIMAN PERUSTA ON VALETTU Yhtiön tiellä kohti omavaraista ja kasvihuonekaasuista vapaata sähkönhankintaa otettiin merkittävä askel, kun Summaan nousevan neljän voimalan tuulipuiston rakennustyöt pääsivät käyntiin loppuvuodesta. Vuoden 21 aikana betoni- ja teräselementtien varaan nousee neljä WinWinDin toimittamaa voimalaa, jotka valmistuttuaan tuottavat sähköä yhteensä noin 3 miljoonaa kilowattituntia (3 GWh) vuodessa. Omavaraisuuden lisääminen on tavoitteena myös hankkeessa, jossa Haminan Energia yhdessä viidentoista muun alueellisen ja paikallisen sähköyhtiön kanssa perusti loppuvuodesta Suomen Voima Oy:n. Yhtiö on vastavoima isoille energiayhtiöille ja tarjoaa osakkaille mahdollisuuden olla mukana myös isommissa tuotantohankkeissa. Harjun Oppimiskeskukseen rakennettavan biokaasulaitoksen myötä Haminan Energiasta tulee kaasun jakelijan lisäksi myös kaasun tuottaja. Tulevaisuudessa maakaasuverkossa siirrettävällä biokaasulla on merkittävä rooli energiaomavaraisuuden ja päästöjen vähentämisen suhteen. Lakiesityksen mukaan valtion tukipolitiikka biokaasulle kohdistuisi vain sähköntuotantoon, jolloin biokaasun valtava potentiaali esimerkiksi puhtaana liikennepolttoaineena jäisi kokonaan hyödyntämättä. Maakaasun monipuolisen käytön lisääntymistä varjostaa huoli verotuksen kehittymisestä. Veroedun säilyminen koetaan Haminan Energiassa tärkeänä, koska maakaasu nähdään tärkeänä välivaiheen polttoaineena siirryttäessä laajempaan biokaasun käyttöön. Tästä syystä yhtiö on satsannut voimakkaasti sekä maakaasun että biokaasun helppoon saatavuuteen niin polttoaine- kuin liikennekäytössä. 15

16 energianjakelu Luotettava ja laadukas, oikein mitoitettu energiansiirtoverkko, joka myös toimii kaikissa olosuhteissa turvallisesti, takaa parhaan taloudellisen tuloksen yritykselle. Tähän haasteeseen pyrimme vastaamaan verkostojen pitkän tähtäimen suunnittelulla, jonka tavoitteena on suunnata käytettävissä olevat rajalliset resurssimme mahdollisimman hyvin. Oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut jakeluverkkojen saneeraustoimenpiteet varmistavat verkostojen pitkän käyttöiän ja myös tulevaisuudessa edulliset energian siirtohinnat. Haminan rauha info 16 Ruotsi luovutti Venäjälle kahdeksan suomalaista lääniään: Kymenkartanon, Uudenmaan ja Hämeen, Turun ja Porin, Savo-Karjalan, Vaasan ja Oulun läänit, Ahvenanmaan sekä osan Länsipohjaa Tornionjokea myöten.

17 Sähköverkon käyttövarmuuden ja siirtokapasiteetin riittävyyden turvaamiseksi tehdään tulevan viiden vuoden aikana mittava verkon saneerausinvestointi, joka kohdentuu myös kaupunkimme keskusta-alueille. Saneerausohjelman perusteet asentajamme keräävät säännöllisillä vuosittain tehtävillä ennakoivan kunnossapidon tarkastuksilla. Tarkastusten perusteella työt jaetaan kiireellisyyskategorioihin, joiden tarkoituksena on ennaltaehkäistä häiriöiden syntyminen. Toisaalla suunnitteluhenkilöstömme tekee verkon kuormitustilan seurantaa ja varmistaa kykymme vastata ympäröivän yhteiskunnan muuttuviin energian siirron tarpeisiin. Verkostolaskennan avulla huolehditaan myös osaltaan sähkönjakelun käyttö- ja asiakasturvallisuudesta. Näiden tarkastustoimien lisäksi ylläpidämme vikatilastointia, jonka avulla pyrimme vaikuttamaan verkon rakentamisen ja siinä käytettävien verkon komponenttien hyvään laatuun. Energiamarkkinaviranomainen valvoo siirtoliiketoiminnan tuoton kohtuullisuutta. Sallitun kohtuullisen tuoton määrään vaikuttaa myös laatu, jonka yhtenä mittarina käytetään vuotuista keskeytysaikaa verkossa. Olemme edelleen onnistuneet käyttö- ja kunnossapitotoimissamme hyvin, ja sähköverkon vuotuinen keskeytysaika on valtakunnallisessa vertailussa kaupunkisähköyhtiöiden joukossa kärkisijoilla. Energiamarkkinaviranomaisen valvontatoimenpiteillä on kuitenkin asiakkaan kannalta myös kustannuksia kohottava vaikutus, ja tulevissa ratkaisuissa energianjakeluala toivookin viranomaisen ottavan huomioon myös nämä vaikutukset. Kuluttajien energiamittauksissa ollaan siirtymässä etäluentaan, ja verkkoyhtiöiden velvoitteet asiakkaan suunnitteluhenkilöstömme varmistaa kykymme vastata ympäröivän yhteiskunnan muuttuviin energian siirron tarpeisiin. kulutustietojen välittämiseen myös tuntitietoina on lähivuosien suuri haaste koko alalle ja laite- sekä järjestelmätoimittajille. Olemme tehneet etäluentaan liittyvää testaustoimintaa eri valmistajien energiamittareille ja luentamenetelmille. Kuluvan vuoden aikana on siirryttävä etäluentaan suuremmissa kohteissa, ja asteittain tulevina vuosina velvoite tulee koskemaan myös pienimpiäkin kuluttaja-asiakkaita. Etäluennan toteutuksessa tullaan hyödyntämään Haminassa jo olevaa yhtiön omaa tiedonsiirtoverkkoa, jolloin pystymme samalla pienentämään etäluennan aiheuttamaa kustannusten nousua. Tuulipuistoinvestoinnin aiheuttamat sähkönjakeluverkon suurimmat investoinnit ajoittuvat kuluvalle vuodelle. Neljä tuulivoimalaa sijoittuvat yhtä lukuunottamatta entisen Summan tehtaan alueille, jotka Tuike Oy luovutti Haminan kaupungille. Yksi tuulivoimaloista sijoittuu satamaan Paksuniemen alueelle. Tuulivoimaloiden käyttöönotto ajoittuu loppukesään, ja puiston tarvitsema uusi sähköasema Hillon alueelle valmistuu heinä-elokuun taitteessa. Sähköasemainvestoinnissa varaudutaan myös satama-alueen ja Hillonlahden pohjoispuolen tulevan teollisuusalueen kasvavaan sähkön käyttöön. Maakaasun jakeluverkko on pitkäikäinen, ja itse kaasuputkisto on käytännössä huoltovapaa. Tulevaisuuden investoinnit painottuvat Haminan ohitustien suunnalle, missä varaudutaan alueen tulevien liikekiinteistöjen tarpeisiin. Maakaasuverkon käyttövarmuus on perinteisesti ollut hyvä, ja normaalit laajennusinvestoinnit ja huoltotyöt on tehty ilman jakelukeskeytyksiä. Maakaasun kuluttajamittauksien osalta tavoitteemme on siirtyä etäluentaan samanaikaisesti sähkön kuluttajamittauksien kanssa. Tuleva Tervasaaren alueen asuntorakentaminen luo edellytykset kaukolämpöverkon laajentumiseen alueelle. Maalämmön hyödyntämisen mahdollisuutta on tutkittu osana alueen energiaratkaisua. Maalämpöratkaisuja on toteutettu jo muutamissa paikoissa kuten Vaasassa. Vuonna 28 perustettu Asennuspalvelut yksikkö on kasvanut kahdentoista osaajan ryhmäksi ja on täyttänyt erinomaisesti paikkansa. Halusimme saada omaa osaamista asiakasrajapintaan ja siten parantaa palveluamme. Tässä olemme onnistuneet. Oma organisaatio rakentaa uudet kuluttajaliittymät energian jakeluun tehden ansiokasta työtä verkostojen käytön ja kunnossapidon tehtävissä. 17

18 tietohallinto Haminan Energian tietohallintopalvelujen valttikortti tiukasti kilpailluilla markkinoilla on nopea ja henkilökohtainen palvelu. Kun tietoliikenneliittymissä ei ole enää kylvämätöntä peltoa, käydään markkinaosuustaistelu pitkälti palvelun perusteella. Hintakilpailua ei juuri esiinny kampanjaluonteisia tarjouksia lukuun ottamatta. Haminan rauha info 18 Vanhan Suomen alue, jonka Ruotsi oli jo 17 -luvulla menettänyt Venäjälle, liitettiin muun Suomen yhteyteen vuonna 1812, vain muutama vuosi rauhanneuvotteluiden jälkeen.

19 haminan energian tietohallintopalvelujen valttikortti on nopea ja henkilökohtainen palvelu. Kun tekniikkakin on kaikilla likipitäen sama, nousee asiakkaasta välittäminen erityisesti ongelmatilanteissa avainasemaan. Haminan Energialle tilanne sopii mainiosti, sillä sen tavoiteltuna ja tunnustettuna etuna on nimenomaan pulassa olevaa asiakasta auttava palvelu. Yhtiö saa runsaasti positiivista palautetta nopeasta ja asiantuntevasta palvelusta, mikä liittyy internet yhteyteen, selaimeen, sähköpostiin ja tietoturvaan. Yhtiön viankorjausajat ovat huippuluokkaa ja saavat asiakkailta ansaittua kiitosta. Vuoden 29 aikana startannut asiakasetuohjelma tukee osaltaan tietoliikennepalvelujen ostamista Haminan Energialta. Keskittämällä sähkö-, kaasu- ja internethankinnat samaan yhtiöön saa tuntuvaa taloudellista hyötyä, laadukkaan ja nopean palvelun ohella. NYKYAIKAISTA TEKNIIKKAA OIKEAAN PAIKKAAN Valokuituun perustuva tiedonsiirtotekniikka yleistyy lähivuosina voimakkaasti. Haminan Energia asentaa valokuitukaapelia olemassa oleville alueille samaan tahtiin sähköverkon kaapeloinnin uusimisen kanssa. Näin jaetaan kustannuksia ja saadaan uusi tekniikka edullisemmin asiakkaiden ulottuville. Mikäli suunnitelmat toteutuvat aiotussa tahdissa, on valokuituliittymä saatavissa viiden vuoden kuluessa kaikilla kerros- ja rivitaloalueilla. Näissä liittymän hankkiminen on myös taloudellisempaa, sillä kustannukset jakautuvat asuntojen kesken. Jos valokuituliittymien käyttäjillä on oma käyttäjäprofiilinsa, löytyy langattomaan laajakaistaan perustuvalle Wimax-liittymälle niin ikään oma kohderyhmänsä. Kun kiinteää puhelinkaapeliverkkoa puretaan haja-asutusalueilta pois, on Wimax sopiva ratkaisu tilalle. Keskimäärin 2 5 kilometrin säteellä tukiasemasta toimiva Wimax-verkko laajentui vuonna 29 Vilniemen, Lapinvuoren ja Onkamaan tukiasemilla. Yhteistyö aktiivisten ihmisten ja yhteisöjen kanssa luo hyvää pohjaa verkon jatkuvalle laajenemiselle. SÄHKÖISIÄ PALVELUJA TUKEVAA TOIMINTAA Tietohallinnolla on oma vahva roolinsa uusien etäluettavien sähkömittareiden yleistyessä, sillä niiden tuottamat tiedot siirtyvät yhtiön omilla tiedonsiirtotekniikoilla. Tiedon kuljettaminen AMR tukiasemilta luentajärjestelmään toteutetaan sisäisenä palveluna, joten rahaa ei virtaa ulos talosta ulkoisille palveluntuottajille. Online palvelut ovat tätä päivää ja elävät vahvaa tuotekehityksen aikaa. AMR mittareiden myötä lukematiedot tulevat reaaliajassa ja käytäntö voi ohjata myös sopimuksia joustavampaan suuntaan. Sähköinen e-lasku yleistyi vuoden 29 aikana voimakkaasti ja sen käyttöön ottamiselle tulee lisäpontta vuonna 21 tapahtuvan SEPA-uudistuksen kautta. Aika ei ole edelleenkään kypsä asiakastietojärjestelmän uusimiselle. Kertomusvuoden aikana tehty laaja kartoitus osoitti, että kehitystyö uuden sukupolven järjestelmäksi on kaikilla varteenotettavilla ohjelmistotoimittajilla yhä kesken. KAMERA TÄHTÄÄ ROHKEASTI TULEVAAN Haminan Energian tietoliikennevisio on rohkeasti kiinni nopeiden yhteyksien tekniikoissa. Toiveunissa siintelee yksi päätelaite, jolla hoituu niin internet, puhelin, tv, radio, mediasoitin kuin myös monet muut vasta mielikuvissa olevat yhteydet. Eräs uusi liiketoiminnan palvelutuote liittyy kameraja internet-tekniikan yhdistämiseen. Julkinen Haminan torikamera on tästä todellinen esimerkki. Kohderyhminä ovat esimerkiksi liiketilat tai huvilakiinteistöt. Osaamista tähän jo tuotteistettuun Wimaxin lisäpalveluun löytyy omasta takaa. 19

20 TALOUDELLINEN vastuu Haminan Energia on vahvasti paikallinen yritys, jonka omistaa täysimääräisesti Haminan kaupunki. Yhtiön kannattavalla pohjalla oleva liiketoiminta ja siitä saatava tulos suuntautuu täysimääräisesti oman seudun elinkeinotoiminnan ja asukkaiden hyväksi. Yhtiön tilikausi toteutui suunnitelmien mukaisesti ja oli voitollinen ,17 euroa. Yhtiön hallitus esittää omistajalle maksettavaksi osingoksi 1.., euroa. Loppusumma jää kirjattavaksi yhtiön vapaaseen pääomaan. Haminan rauha info 2 Suomen sodan päättyminen Haminan rauhaan toi suomalaisille suuren helpotuksen. Sota vei monta miestä, taistelujen lisäksi kylmyys ja sairaudet olivat yhtä tuhoisia kuin vihollinen, ehkä tuhoisampiakin. Eikä kotirintamallakaan helppoa ollut, perheen ylläpito oli ollut taas kerran kokonaan naisten kontolla.

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Helsinki 10.10.2012 Kaisa Suvilampi, VamBio Oy VamBio Oy yritysesi.ely VamBio Oy:n biokaasulaitos

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot