Asuntolaiva-asuminen Helsingissä

Transkriptio

1 Asuntolaiva-asuminen Helsingissä

2 Asuntolaiva-asuminen Helsingissä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto / Asemakaavaosasto Anu Mansikka Kannen kuva: Asuntolaivoja Suomenlinnan Tykistölahdella. Aikansa tunnetuin suomalainen asuntolaiva Jan Mayen siirtyi tänne Pohjoisrannan Halkolaiturista. (Suomenlinnan hoitokunta / Timo Patomo, 1986)

3 Suomenlinnan käyttösuunnitelmassa (1974) on osoitettu paikkoja asuntolaivoille

4 1 1. TYÖN TARKOITUS Kansainvälistyvä suurkaupunki tarvitsee myös tavanomaisista normeista poikkeavia asumismuotoja. Suomessa ja Helsingissä kehitys on pitkään kulkenut kohti yhä vähäisempää valinnaisuutta. Yksilön vapaus vaikuttaa asumiseensa esimerkiksi itse jotain rakentamalla on yhä harvinaisempaa. Helsingin nyt pyrkiessä kansainvälistymään on syytä harkita avarampaa suhtautumista myös erilaisiin asumismuotoihin. Helsingin oloissa eräs mahdollinen tapa asua olisi merellinen vaihtoehtoasuminen. Useissa suurkaupungeissa on sekä asuntolaivoja että moneen muuhun tarkoitukseen sovellettuja uivia rakenteita. Lähimmät esimerkit löytyvät Ruotsista Tukholmasta ja Kalmarista sekä Tanskasta Kööpenhaminasta. Myös muissa Euroopan maissa on asuntolaivaasumista. Erityisen suosittua se on Hollannissa. Asuntolaivaselvityksen lähtökohtana on ollut kartoittaa veneessä tai muussa uivassa asunnossa asumisen edellytyksiä Helsingissä ja etsiä tarkoitukseen sopivia paikkoja. Selvitys on rajattu käsittämään vain yhden ruokakunnan käyttöön tarkoitetut asumukset. Suurten, monikerroksisten ja useita asuntoja käsittävien alusten kaupunkikuvalliset ja sijaintivaatimukset ovat siksi erilaiset kuin pienillä aluksilla tai kelluvilla omakotitaloilla, että suuret alukset on jätetty kokonaan tämän selvityksen ulkopuolelle. 2. ASUNTOLAIVA-ASUMISEN HISTORIAA HELSINGISSÄ Helsingissä on veneissä tai laivoissa asuttu aiemmin ainakin Pohjoisrannan ns. Halkolaiturissa (T-laituri) ja Suomenlinnassa. Pohjoisrannassa sijaitseva Halkolaituri toimi toisen maailmansodan jälkeisenä aikana pitkään pääasiassa satamalaitoksen hallitsemana suurten veneiden satamana. Laituri oli tarkoitettu nimenomaan vedessä talvehtiville aluksille. Aluksia myös kunnostettiin paikalla. Vähitellen joitakin niistä alettiin käyttää tilapäisen yöpymisen lisäksi pysyvämpään asumiseen. Asumiseen ei ilmeisesti koskaan myönnetty varsinaisia lupia. Asuntolaivat häädettiin sittemmin alueelta järjestyshäiriöiden ja läheisten talojen asukkaiden valitusten vuoksi. Laituri kunnostettiin vuonna 1976 vierasvenesatamaksi. Nykyisin laituri on perinnelaivojen käytössä purjelaivasatamana. Laivoissa yöpyminen on vuokrasopimuksissa kielletty. Suomenlinnan käyttösuunnitelmassa (1974) Suomenlinnaan ehdotettiin sijoitettavaksi asuntolaivoja 2 3 erilliseksi ryhmäksi. Laivoilta edellytettiin paitsi merikelpoisuuskatsastusta myös kykyä kulkea omin moottorein. Asuntolaivojen laiturit oli tarkoitus varustaa siten, että laivat voitaisiin kytkeä kunnallisteknisiin järjestelmiin. Käyttösuunnitelmassa ehdotettiin asuntolaivojen sijoittamista Ison Mustasaaren ja Susisaaren väliseen Tykistölahteen sekä Ison Mustasaaren ja Pikku Mustasaaren väli-

5 2 seen salmeen. Laivojen enimmäismäärän arvioitiin kohoavan viiteentoista - kolmeenkymmeneen ja asukasmäärän enimmillään henkeen. Tykistölahti on ollut Suomenlinnan perinteinen ravintola- ja asuntolaivojen sijoituspaikka. Tällä hetkellä Suomenlinnassa ei ole asuntolaivoja. 3. AIEMMAT TOIMENPITEET JA VIREILLÄ OLEVAT HANKKEET 3.1 Asuntolaiva-alueita koskevat suunnitelmat 3.2 Valtuustoaloitteet Kaupunkisuunnitteluvirasto teki asuntolaiva-asumista koskevan aloitteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle kesäkuussa 1992 nimikkeellä "Ehdotus alueen varaamisesta Kaisaniemenrannasta asuntolaivoille ja muille uiville asumuksille". Hanketta perusteltiin erilaisten asumisvaihtoehtojen tarjonnan tarpeellisuudella. Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Evästyksenä virastolle oli, että sopivalle kaupunkirakenteeseen kytkeytyvälle paikalle sijoitetaan koealue asuntolaivoja ja muita uivia rakennuksia varten ottaen lisäksi huomioon kokouksessa käyty keskustelu. Käyty keskustelu oli sen suuntainen, että asia on periaatteessa hyvä, mutta sopivia paikkoja pitäisi vielä harkita. Asumisen veneessä kaupunkirannassa pelättiin myös yksityistävän rantaviivaa. Kaupunkisuunnitteluvirasto teki seuraavan asiaa koskevan aloitteen. Lauttasaaren Vattuniemeen. Asuntolaivoille ehdotettiin uuden venesataman osaa, johon olisi mahtunut noin 30 asuntoalusta. Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi venesataman asemakaavaehdotuksen hyväksymistä Lauttasaarelaiset ja ranta-alueen omistava valtio eivät kuitenkaan kannattaneet suunnitelmaa eikä se toteutunut, vaan alue kaavoitettiin asuinkäyttöön. Kaupunkisuunnitteluvirasto selvitti jälleen uivan asumisen mahdollisuuksia kun Lauri Törhönen ja 6 muuta valtuutettua tekivät asiasta valtuustoaloitteen Aloitteessa perusteltiin asuntolaiva-asumista mm. sillä, että meren haltuunotto osana Helsingin profiilia on jäänyt keskeneräiseksi, samaan aikaan kun jotkut pikkukaupungit, kuten Kotka, Hanko ja Maarianhamina sekä naapurimaiden pääkaupungit Tallinna ja Tukholma ovat saavuttaneet merkittävääkin kilpailuetua profiloitumalla veneilyn, purjehduksen tai merenkulun kaupungeiksi. Aloitteessa kiinnitettiin huomiota siihen, että säännösviidakko ja tekniset, lähinnä talveen liittyvät ongelmat ovat estäneet veneessä asumista Suomessa. Lisäksi viitattiin Tukholman toteutuneeseen esimerkkialueeseen ja todettiin teknisten ongelmien olevan nykyisin ratkaistavissa. Valtuutetut ehdottivat, että Helsinki etsisi pikaisesti sopivan paikan ve-

6 3 neessä asumiseen ja ryhtyisi toimiin asumista rajoittavien säännösten muokkaamiseksi asian vaatimalla tavalla. Kaupunkisuunnitteluviraston vastineessa kaupunginhallitukselle todettiin, etteivät pääsyynä toteutumattomiin asumismahdollisuuksiin Helsingin rannoilla ole niinkään olleet säännökset tai tekniset ongelmat kuin ihmisten kielteiset asenteet. Asenteet ovat vaikuttaneet erityisesti siihen, että sopivien paikkojen löytäminen asuntolaivoille on ollut vaikeata ja aiemmat kokeilut on lopetettu. Lisäksi mainittiin, että kaupunkisuunnitteluvirastoon on vuosittain tullut muutamia tiedusteluja vesillä asumiseen ja muuhun kelluvaan toimintaan liittyen. Viraston käsityksen mukaan halukkuutta veneessä asumiseen saattaisi olla enemmänkin kuin mitä tiedusteluista voi päätellä, koska jotkut kiinnostuneista ovat luultavasti lopputuloksen ennakoituaan jättäneet hakematta paikkaa Helsingistä. Vastineessa lueteltiin useita veneessä asumiseen soveltuvia eri tyyppisiä paikkoja Helsingissä. Asenneilmaston vuoksi arvioitiin, että riittävän varovainen tapa lähestyä asiaa Helsingissä voisi olla esim. sijoittaa Tukholman mallin mukaan asuntolaiva-asumista joidenkin venesatamien yhteyteen. 3.3 Vireilläolevat hakemukset ja aloitteet Kaupunkisuunnitteluvirastolle tulee vuosittain suullisia ja kirjallisia tiedusteluja asuntolaivoihin tai -veneisiin sekä muuhun kelluvaan toimintaan liittyen. Ravintolalaivoja lukuun ottamatta hankkeet eivät ole toteutuneet, koska sopivaa paikkaa ei ole voitu osoittaa. Viime aikoina asuntolaivapaikkoja koskevia tiedusteluja on tullut aiempaa enemmän. Muutamat asiasta kiinnostuneiden yhteisöjen tai yrittäjien edustajat ja suunnittelijat ovat myös käyneet kaupunkisuunnitteluvirastossa esittelemässä ajatuksiaan ja ideoitaan. Mielenkiinto asumismuotoa kohtaan on selvästi lisääntymässä, varmaankin asuntolaiva-asumista koskevien lehtikirjoitusten sekä toteutettujen eurooppalaisten esimerkkien vuoksi.

7 Uiva asunto, suunnittelu Eriksson Arkkitehdit Oy / Patrick Eriksson

8 Uivia asuntoja, suunnittelu Guy Design Group / Guy Lönngren

9 4 4. ASUNTOLAIVOJA JA UIVIA ASUNTOALUEITA 4.1 Ulkomaisia esimerkkikohteita Meitä lähimpänä sijaitseva toteutettu asuntolaivahanke on Tukholman alueella Solnassa Pampas Marina-venesataman yhteydessä. Alueen vuonna 2002 vahvistuneessa asemakaavassa on varattu paikat 40 uivalle asumukselle, joista 25 saa olla kelluvia omakotitaloja ("flytande villor"). Loput paikat on varattu asuntoveneille. Kaikki villojen ja asuntoveneiden paikat on varattu ja suurin osa on jo venesatamassa paikoillaan. Seitsemän kelluvaa omakotitaloa on parhaillaan rakenteilla. Asumistapa on osoittautunut suosituksi ja uivia taloja valmistavan AquaVilla Ab:n mukaan jonotuslistalla on 160 hakijaa. Pampas Marinan asuntolaiva-aluetta ei ole enää tarkoitus laajentaa, mutta Mälarin rantaalueilla on vireillä muutamia muitakin asuntolaiva-aluesuunnitelmia. Ympärivuotisesta laiva-asumisesta on pidemmältä ajalta kokemuksia myös muualla Tukholmassa mm. Djurgårdenissa. Muita pohjoismaisia esimerkkejä ovat Kööpenhaminan ja Kalmarin kelluvat asunnot. Malmön asuntomessuilla muutamia vuosia sitten esiteltiin joitakin kelluvia omakotitaloja. Hollannissa asuntolaivoista ja muista kelluvista rakenteista on pitkäaikaisia kokemuksia. Amsterdamissa on jopa 2500 uivaa asuntoa hyvinkin keskeisillä kaupunkialueilla. Koko Hollannissa uivia asumuksia on arvioitu olevan noin 5000 kpl. Asumismuoto oli alun perin asuntopulan ilmentymä, mutta on vähitellen muuttunut tavoitellummaksi ja edustavammaksi asumismuodoksi. Myös muualla Euroopassa mm. Englannissa käytetään ja valmistetaan asuntolaivoja. Kaukaisemmista kaupungeista esim. Vancouverissa ja Seattlessa on keskustan tuntumaan rakennettu kelluvia omakotialueita. 4.2 Kotimaisia asuntolaivasuunnitelmia Suomessa on jo pitkään ollut jonkin verran kiinnostusta sekä asuntoveneiden että kelluvien asuntojen suunnitteluun ja rakentamiseen. Lauttasaaren Vattuniemen venesataman yhteyteen suunnitellusta kelluvasta asuintalosta ryhdyttiin rakentamaan prototyyppiä, mutta rakentaminen jäi kesken kun asuntolaivat poistettiin aluetta koskevista suunnitelmista. Joitakin muitakin kelluvia asuntotyyppejä on kehitelty varsin pitkälle. Aihetta on lisäksi käsitelty mm. Teknillisen Korkeakoulun arkkitehtiosaston harjoitustöissä. Muualla pohjoisissa ilmasto-oloissa toteutettuja esimerkkejä vastaavia merellisiä asuntoalueita olisi Helsingin kaupunginkin mahdollista suosia osoittamalla alueita niitä varten.

10 Tukholman seudulla Sollnan Pampas Marinassa on ollut asuntolaivoja ja uivia asuntoja vuodesta 1992 alkaen

11 Pampas Marinassa on toistakymmentä AquaVilla-asuntoa

12 Amsterdamin perinteisiä asuntolaivoja

13 Amsterdamin entisen satama-alueen uudistamisen yhteydessä on varattu paikkoja myös asuntolaivoille.

14 Vancouverin Horseshoe Bay

15 Uiva kylä Kambodzassa

16 5 5. ASUNTOLAIVA-ALUEEN SIJAINTIVAATIMUKSET 5.1 Luonnonedellytykset Asuntolaiva-alueen välttämätön edellytys on aallokolta suojaisa sijaintipaikka, jossa jäät eivät pääse liikkumaan. Helsingissä tällaisia paikkoja on lähinnä sisälahdissa. Suojaisuus voidaan saada aikaan myös aallonmurtajien avulla. Kelluvat aallonmurtajat eivät tarjoa riittävää suojaa asumiselle kuin poikkeustapauksissa. Kiinteiden, riittävän tukevien ja korkeiden aallonmurtajien rakentaminen pelkästään asuntolaivoja varten nostaa merkittävästi asuntolaiva-alueen perustamiskustannuksia. Joitakin olemassa olevia aallonmurtajia voisi hyödyntää myös asuntolaivojen sijoituspaikkoina. Asuntolaivoja on mahdollista sijoittaa monenlaisiin rantoihin. Asumismukavuuden vuoksi niitä ei kuitenkaan pidä sijoittaa kovin varjoisiin paikkoihin. Sopiva toteutustapa vaihtelee sen mukaan minkälainen ranta-alue on kyseessä. Asuntolaivat ja kelluvat asunnot joudutaan useimmiten tuomaan paikalle vesitse. Alueella tarvittava vesisyvyys riippuu sijoitettavien asuntolaivojen tyypistä. Laivojen tai veneiden runkoihin sisustettujen asuntolaivojen syväys on alustyypin mukainen. Ponttoonilautan tai vastaavan rakenteen tarvitsema syvyys on riippuvainen siitä ovatko asuintilat kokonaan lautan yläpuolella tai hyödynnetäänkö ponttoonin sisäosat asuin- tai varastotiloina. Useimmissa kelluville betoniponttooneille rakennetuissa asunnoissa ponttoonin sisäosia on ainakin osittain käytetty varasto- tai asuintiloina. Merialueella vedenpinta vaihtelee noin -1,0 metristä ja +1,5 metriin normaalivedenkorkeuteen nähden. Kelluvien rakenteiden alla tulisi matalallakin vedenkorkeudella olla vettä vähintään metri, jotta rakenteet eivät koskettaisi pohjaa. Asuntolaivojen alla ei saa olla myöskään kiviä, kareja tms. korkealla sijaitsevia esteitä. Matalissa lahden pohjukoissa voidaan pohjaa joutua syventämään ruoppaamalla. 5.2 Muita sijaintiin liittyviä tekijöitä Asuntolaivojen ja muiden kelluvien asuntojen sijaintiin pätevät yleisesti ottaen samat vaatimukset kuin muuhunkin asumiseen. Alueelle pitää olla kulkuyhteys ja asuinympäristön pitää täyttää asumiselle asetettavat yleiset laatuvaatimukset esim. palveluiden saatavuuden ja ympäristöhäiriöiden osalta. Laatuvaatimuksia sovellettaessa tulee kuitenkin huomioida asumisen poikkeava luonne. Monissa suurissa kaupungeissa on asuntolaivoja kaupunkikeskustoissa ja muilla urbaaneilla alueilla. Amsterdamin vanhassa kaupungissa

17 6 kanavien varsilla on paljon asuntolaivoja, jotka muodostavat kirjavan kokonaisuuden. Helsingissä historialliseen ympäristöön esim. Suomelinnaan tai keskustan rannoille sijoitettaville ravintola- tai asuntolaivoille on kaupunkikuvallisista syistä asetettu ja halutaan varmasti jatkossakin asettaa ankarampia ulkonäköön kohdistuvia vaatimuksia kuin Hollannissa. Keskeisesti sijaitsevia satama-alueita on useissa Euroopan kaupungeissa vapautunut käytettäväksi muihin kaupunkitoimintoihin. Entisten satamien rakennetut rannat ja kiinteät laiturit soveltuvat erinomaisesti suurtenkin alusten ja muiden kelluvien toimintojen kiinnityspaikoiksi. Alueiden uutta käyttöä suunniteltaessa on rantalaitureita hyödynnetty monipuolisella tavalla kaupunkielämän käyttöön. Hollannissa asumismuodolla on jo niin pitkät perinteet, että uusia alueita rakennettaessakin varataan rantakatujen varsille mahdollisuuksia asuntolaivojen sijoittamiseen. Asuntolaivoja on sijoitettu entisille satama-alueille uusien asuntokortteleiden naapureiksi ainakin Amsterdamissa. Joissakin Saksan kaupungeissa, mm. Berliinissä on vastaavia alueita suunnitteilla. Vuosaaren sataman rakentamisen käynnistyttyä on Helsingissäkin oikea aika miettiä satamakäytöstä poistuvien laitureiden uusia käyttötapoja, esim. mahdollisuuksia sijoittaa suojaisimmille alueille asuntolaivoja. Muita sopivia sijoituspaikkoja asuntolaivoille ja uiville asunnoille ovat venesatamat. Solnan asuntolaiva-alue sijaitsee marinan yhteydessä, samoin Vancouverin asuntolaiva-alue. Helsingissäkin jotkut venesatama-alueet voisivat olla sopivia asuntolaivojen kiinnityspaikkoja. Hollannissa on rakennettu kelluvia asuntoalueita myös viheralueiden yhteyteen.

18 AquaVilla-talojen sijoitussuunnitelmia

19 Kaisaniemenrantaa ehdotetaan asuntolaivojen ja uivien asuntojen sijoituspaikaksi Oikealla vuonna 1992 kaupunkisuunnittelulautakunnalle esitelty suunnitelma, jossa alueen pohjoisosa on varattu kelluville asunnoille ja eteläosa asuntolaivoille ja veneille

20 7 6. ASUNTOLAIVA-ASUMINEN HELSINGISSÄ 6.1 Sopivia asuntolaiva-alueita 6.2 Helsingin keskusta Kaisaniemenranta Tässä selvityksessä on kartoitettu alueita, jotka soveltuisivat asuntolaivojen sijoituspaikoiksi. Osa alueista on sellaisia, että ne voitaisiin ottaa käyttöön suhteellisen nopeasti ja melko pienin investoinnein. Osassa asuntolaiva-alueista taas suunnittelu liittyy kiinteästi laajempaan kokonaisuuteen, jolloin niiden toteuttaminen on yleensä mahdollista vasta kun alue muiltakin osin alkaa rakentua. Lähemmin tutkittavaksi ehdotettuja kohteita on sekä kantakaupungissa että esikaupunkialueilla. Helsingin keskustasta on löydettävissä Tukholman keskeisillä alueilla sijaitsevia kadunvarsipaikkoja vastaavia urbaaneja ranta-alueita. Eräs tällainen alue on jo aiemmin asuntolaivojen sijoituspaikaksi esitetty Kaisaniemenranta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyessään Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden suunnitteluperiaatteet, että jatkosuunnittelun yhteydessä selvitetään asuntolaivojen sijoittamista Kaisaniemenrannan länsiosaan. Alueen asemakaavoitus on käynnistynyt ja sitä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tekeillä. Kaisaniemenrantaan oli aiemmassa suunnitelmassa sijoitettu sekä asuntolaivoja että kelluvaa asumista. Alueella sijainneet venepaikat on veneisiin kohdistuvan ilkivallan vuoksi poistettu. Asuntolaivojen sijoittaminen alueelle parantaisi alueen sosiaalista kontrollia, jolloin alueella voitaisiin säilyttää myös jonkin verran veneitä. Aiempaa asuntolaivasuunnitelmaa tarkennetaan kaavatyön yhteydessä. Alueelle ei ole tarpeen sijoittaa erillisiä palveluita asuntolaivoja varten. Suunnitelmassa joudutaan huomioimaan Pitkänsillan matala alikulkukorkeus. Kaisaniemenrantaan voitaisiin sijoittaa sellaisia asuntolaivoja ja kelluvia asuntoja, jotka tyylinsä ja ulkonäkönsä suhteen soveltuvat keskusta-alueelle ja jotka on mahdollista kuljettaa joko kokonaisina paikalle tai koota Pitkänsillan ali uitetulle alustalle paikan päällä.

21 8 6.3 Läntinen kantakaupunki Töölö Lemislahti 6.4 Itäinen kantakaupunki Suvilahti Töölön rannoilla on joitakin venesatamia, joiden yhteyteen voitaisiin sijoittaa myös asuntolaivoja tai kelluvia omakotitaloja. Mahdollisia paikkoja ovat mm. Humallahden pohjukka sekä Rajasaaren ja Humalluotojen alue. Alueita ei toistaiseksi esitetä tutkittaviksi. Asuntolaivojen sijoittaminen Lauttasaaren Lemislahden alueelle venesataman yhteyteen olisi periaatteessa mahdollista, mikäli Länsiväylän liikenteestä aiheutuvat ympäristöhaitat voidaan torjua. Meluntorjunta hyödyttäisi myös Seurasaarenselän talviulkoilua. Hakaniementorin ja Hanasaaren välisen, sijainniltaan erinomaisen ranta-alueen kaikkia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty. Hakaniementoria lähimpänä olevat alueet soveltunevat parhaiten erilaisten kaupunkilaisten aktiivitoimintojen ja julkisen vesiliikenteen käyttöön. Sörnäisten satamatoimintojen siirtyessä Vuosaareen vapautuu entisen sataman alueelta runsaasti käyttökelpoista laiturisivua. Sörnäisten rantatien ja Hanasaaren väliselle Suvilahden alueelle voitaisiin sijoittaa suurempiakin asuntolaivoja edellyttäen että Sörnäisten Rantatien liikenteen haitat voidaan torjua. Sörnäisten rantatien kohdalla olevalle ranta-alueelle on laadittu erilaisia suunnitelmia, mutta ranta-aluetta ei ole ryhdytty kunnostamaan. Alueen suunnitelmia tullaan tarkistamaan viereisen satama-alueen suunnittelun yhteydessä. Sörnäisten allas on verrattain syvä ja alue soveltuisikin hyvin esim. kookkaampien, omilla moottoreillaan kulkevien, asunnoiksi sisustettujen laivojen sijoituspaikaksi. Alueelle voisi lisäksi kiinnittyä myös muita vastaavia aluksia. Rantaa koskevan suunnitelman yhteydessä voidaan huomioida asuntolaivojen mahdollinen aputilojen ja pysäköintipaikkojen tarve.

22 Sompasaaren laituri Sörnäisten osayleiskaavaa valmisteltaessa on Sompasaaren laiturin viereen ideoitu uivia "kaupunkivilla" -tyyppisiä asuinrakennuksia. Kalasataman puoleiseen laituriin voisi ajatella kiinnittyvän muiden rantatoimintojen ohella joitakin myös suurehkoja asuntolaivoja. 6.5 Läntiset esikaupunkialueet Saunalahti/Ramsaynranta Sopiva asuntolaivojen sijoituspaikka läntisillä esikaupunkialueilla voisi olla Munkan venekerhon läheisyydessä Saunalahdessa (Ramsaynrannan kohdalla. Venekerholle ollaan suunnittelemassa uutta kerhorakennusta. Jos alueelle haluttaisiin venekerhon lisäksi asuntolaivoja, jouduttaisiin alueen asemakaavaa tarkistamaan. 6.6 Itäiset esikaupunkialueet Kipparlahti Haakoninlahti Itäisillä esikaupunkialueilla on paljon rantaviivaa. Vaikka vapaat rannat halutaan varata yhteiseen käyttöön, voidaan asuntolaivoja ja kelluvia asuntoja sijoittaa joillekin alueille ilman että ranta-alueen yhteiskäyttö vaikeutuu. Herttoniemenranta/Kipparlahti liittyy uuteen Herttoniemenrannan asuntoalueeseen. Herttoniemenrannassa Kipparlahden venekerhon eteläpuolella sijaitseva laivalaituri on satamalaitoksen hallinnassa ja vuokrattu vesirakentamista harjoittavan rakennusurakoitsijan ruoppaajille. Asuntoalueen valmistuessa on laiturialueelle toivottu edustavampaa käyttöä. Paikka olisi varsin sopiva suuremmillekin asuntolaivoille ja kelluville asunnoille. Olemassa olevan laiturin sisäsivulle voisi sijoittua kelluvia asuntoja ja ulkosivulle asuntolaivoja kylkikiinnityksellä. Kruunuvuorenrantaan sijoittuvan kaupunginosan suunnittelu on alkanut. Alueen osayleiskaavoituksen yhteydessä on varauduttu asentolaivojen tai kelluvien asuntojen sijoittamiseen Haakoninlahden rantaan.

23 Puotilan venesatama Puotilan venesataman alueelle on tarkoitus laatia asemakaavan muutos, joka mahdollistaisi alueen kehittämisen monipuolisena marinatoimintojen alueena. Tavoitteena on rakentaa alueelle myös asuntoja. Marinan yhteyteen voidaan sijoittaa lisäksi asuntolaivoja ja/tai kelluvia asuntoja. Asemakaavan laatiminen voidaan aloittaa kun alueen asuntorakentamista koskeva yleiskaavavalitus on ratkaistu. Oikeuden päätös saattaa vaikuttaa alueelle sijoitettaviin toimintoihin Muita mahdollisia asuntolaiva-alueita 6.7 Suomenlinna Mikäli Puotilan venesataman kaavoitus lykkääntyy, voidaan selvittää mahdollisuuksia asuntolaivojen sijoittamiseen suojaisalle Vartiokylänlahdelle, esim. Leppäniemen venesataman pohjoispuolelle. Liikuntavirastolla on täällä hallinnassaan alue, jonka käyttäminen venesatamatoimintoihin on kantavuusongelmien vuoksi vaikeaa. Alue voisi soveltua asuntolaiva-asumiseen. Leppäniemi on kaavoitettu venesatamaksi, joten se vaatisi niemen pohjoisosan asemakaavan tarkistamisen. Laajasalon Yliskylänlahti on suojainen ja alueelle voitaisiin sijoittaa venesataman lisäksi asuntolaivoja. Vuosaaressa on runsaasti rantaa, josta suuri osa kuitenkin on ilman aallonmurtajien rakentamista liian avointa asuntolaiva-asumista ajatellen. Sopivimmat paikat lienevät Kallahdenrannassa. Tykistölahti on perinteisesti ollut ravintola- ja asuntolaivojen sijoituspaikka Suomenlinnassa. Suomenlinnan hoitokunta suhtautuu periaatteessa myönteisesti asuntolaivoihin, mutta laivojen tulisi sopia saarten historialliseen ympäristöön. Saarille toivotaan lähinnä perinnelaivarekisteriin kirjattuja puurakenteisia aluksia. Alusten tulee olla lisäksi hyvin hoidettuja. Sopivana paikkana pidetään edelleen esim. Tykistölahtea. Lahden ongelmana on kuitenkin se, että Kustaanmiekan salmesta kulkevien alusten koon kasvaessa myös niiden aallokosta aiheutuvat haitat ovat huomattavasti lisääntyneet. Asuntolaivoille ei myöskään ole Tykistölahdessa mahdollista järjestää kytkentää kunnallistekniseen verkostoon, koska vuorolaivalaituria lähinnä oleva laivapaikka on varattu kahvilaivalle. Mikäli sopivia asuntolaivoja ilmaantuu, voidaan niille etsiä paikkaa myös muualta Suomelinnan vesialueelta. Suomenlinnan asemakaavan laatiminen on vireillä ja toiminta on syytä huomioida asemakaavassa.

24 Pilottikohteet Pilottikohteiksi sopisivat parhaiten Kaisaniemenranta ja Herttoniemenranta/Kipparlahti. Puotilan venesatama-alueelle on tarkoitus suunnitella uusia asuntoja ja marinatoimintoja. Kun alueelle laaditaan asemakaavamuutos, tulisi suunnitelmassa varata paikkoja asuntolaivoille tai kelluville asunnoille. Puotila ja Kipparlahti olisivat sopivampia kokeilevien kelluvien asuntojen sijoituspaikoiksi kuin perinteinen Kaisaniemenlahti. Perinnelaivatyyppisten asuntolaivojen sijoittuminen Suomenlinnaan tulisi huomioida saarten asemakaavoituksessa. Sopivia pilottikohteita valittaessa on huomiota kiinnitetty siihen, että alueille voitaisiin sijoittaa erilaisia asuntolaivatyyppejä ja kelluvia asuntoja. Myöhemmin suunniteltavilla alueilla, kuten Sörnäisten satamassa ja Kruunuvuorenrannassa sekä muilla asuntolaiva-alueiksi sopivilla alueilla voidaan soveltaa aiemmin toteutetuilla alueilla saatua tietoa ja kokemuksia.

25 Sörnäisten sataman suojaiseen satama-altaaseen Sompasaaren laiturin edustalle on luonnosteltu kelluvia asuinrakennuksia.

26 Kruunuvuorenrannan asuntolaivat voidaan sijoittaa keskeisen satama-altaan yhteyteen

27 Asuntolaivat Asuntolaivoja esitetään sijoitettavaksi Kipparlahden pienvenesataman ja Herttoniemnrannan kortteleiden väliselle alueelle

28 Uivia asuntoja Kipparlahteen Ideasuunnitelma: Guy Design Group / Guy Lönngren

29 Puotilan venesataman uudistamisen tavoitteena on parantaa alueen yhteyksiä Itäkeskukseen ja lisätä alueelle monipuolisia toimintoja mm. asuntoja

30 Puotilan venesatamaan voidaan asuntojen lisäksi sijoittaa myös marinatoimintoja ja asuntolaivoja

31

32 12 7. ASUNTOLAIVA-ALUEIDEN SUUNNITTELUUN LIITTYVIÄ NÄKÖKOHTIA 7.1 Asemakaava vai poikkeamispäätös? Veneen tai laivan muuttaminen ympäri vuoden asuttavaksi asuntolaivaksi tai kelluvan pientalon rakentaminen vaatii omistajalta melkoisia investointeja. Siksi asunto tulisi voida pitää pitkään sille osoitetulla paikalla. Määräaikaisten sijoituslupien käyttö on huono vaihtoehto. Määräajan umpeuduttua uuden sijoituspaikan löytäminen asuntolaivalle voi osoittautua ylivoimaiseksi. Yksittäisen, mieluiten omalla moottorillaan kulkevan asuntolaivan sijoittaminen poikkeamispäätöksellä sellaiseen venesatamaan tai ranta-alueelle, jossa riittävät edellytykset laivaasumiseen ovat helposti toteutettavissa, voi olla perusteltua, mutta suurempia yhteisöjä varten tulisi laatia asemakaava. 7.2 Asuntolaiva-alueen asemakaava Asuntolaivat voidaan merkitä asemakaavaan esim. vesialueen tai venesataman osana, jolle sallitaan sijoittaa asuntolaivoja tai kelluvia asuntoja. Laki ei näyttäisi estävän myöskään tonttien muodostamista vesialueelle. Tontiksi merkitsemisestä voi olla joissakin tapauksissa etua, joten merkinnän käyttämistä on syytä asuntolaiva-alueiden suunnittelun yhteydessä selvittää tarkemmin. Asemakaavakarttaan sisältyviä määräyksiä voidaan täydentää lähiympäristön suunnitteluohjeen tai rakennustapaohjeiston avulla. Kaupunki voi ja useimmissa tapauksissa sen on syytäkin sisällyttää asuntolaivoja koskevia vaatimuksia lisäksi alueen vuokrasopimukseen ja edellyttää, että alueella toimiva venekerho tai muu yhteisö kirjaa vaatimukset järjestyssääntöihinsä. Seuraavista asioista voi olla syytä antaa määräyksiä asemakaavassa: - Erilaisille asuntolaivoille varatut alueet - Asuntolaivojen/kelluvien asuntojen lukumäärä - Asuntolaivan tai muun kelluvan asumuksen suurin sallittu koko (pituus, leveys, syväys, joskus "kerrosala") ja sijoittaminen - Asuntolaivan/asunnon sallittu korkeus vedenpinnasta, kerrosluku - Asuntolaivojen/asuntojen keskinäiset etäisyydet - Alustyyppi, rakennustapa (ulkonäkö, kattomuoto, väritys, materiaalit jne) - Kelluvaa alustaa koskevat määräykset - Liittyminen kunnallisteknisiin verkostoihin - Laiturityyppi, laiturin leveys, korkeusasemat ja muut poistumisteihin liittyvät seikat

33 Liikenne ja pysäköinti - Muut palo- ja pelastustointa koskevat määräykset - Pysäköinti- ja leikkipaikat, maissa olevat aputilat Alueesta riippuen voidaan lisäksi tarvita alueen sijainnista, kaupunkikuvallisista tms. syistä johtuvia erityismääräyksiä (esim. melumääräykset). Jos asuntolaivan halutaan pystyvän liikkumaan omalla moottorilla tai voivan tulla hinatuksi sillan tms. ali, tulee vaatimuksia koskevat määräykset sisällyttää kaavaan tai vuokrasopimukseen. Mikäli venesatamien ulkopuolelle sijoittuva asuntolaivojen/kelluvien asuntojen alue käsittää myös maa-aluetta, voidaan tämä alue merkitä esim. asumista palvelevaksi yhteiskäyttöiseksi korttelialueeksi (AH). Maa-alueella käytetään vastaavia merkintöjä kuin muissakin asemakaavoissa. Asuntolaiva-alueelle tulee päästä sekä autolla että jalan. Asuntolaiva-alue tulisi yleensä sijoittaa siten, että uivat asumukset voidaan tuoda paikalle vesitse. Maitse kuljettaminen edellyttää, että alueelle voidaan päästä raskailla ajoneuvoilla ja että myös rantarakenteet kestävät asuntolaivan laskemisen veteen nosturia tai luiskaa käyttäen. Tällaisia paikkoja voisi löytyä lähinnä entisiltä satama-alueilta, joissa laiturit on rakennettu tukevasti. Betoniponttooneille sijoittuvat kelluvat asunnot muodostuvat helposti niin painaviksi, että uittaminen on ainoa tapa niiden kuljettamiseen. Solnassa pelastuslaitos vaatii kulkuteinä käytettävien laiturien vähimmäisleveydeksi 2,5 metriä. Hankalimpiin paikkoihin on lisäksi edellytetty rakennettavaksi kaiteet. Laiturien vähimmäisleveys ja vapaat kulkuyhteydet tulee Suomen oloissa selvittää erikseen. Asuntolaiva-alueella tai sen läheisyydessä tulisi voida pysäköidä asukkaiden autoja. Solnassa vaaditaan 1 autopaikka/asunto. Polkupyörille voidaan tehdä pysäköintipaikka tai pyörät voidaan säilyttää asuntolaivoissa kannella tai terassilla. Asuntolaiva-alueet eivät Helsingin oloissa muodostune kovin laajoiksi, joten suuria pysäköintialueita niitä varten ei myöskään tarvita. Jos alue liittyy kantakaupunkiin, kadunvarsipysäköinti ja asukastunnus voivat tarjota ratkaisun pysäköintiongelmaan. Venesatama-alueilla pysäköinti voidaan järjestää osana venesatama-alueen kokonaisjärjestelyjä. Uusilla alueilla pysäköintipaikat ratkaistaan osana alueen kokonaissuunnittelua. Julkisen liikenteen suhteen asuntolaiva-alue ei poikkea muusta asumisesta ja etäisyydet julkisen liikenteen pysäkeille tulee aina selvittää.

34 Muut asuntolaivoille maissa tarvittavat alueet 7.5 Palvelut Asuntolaiva-asuminen on tällaista erityistä asumismuotoa tavoittelevien ihmisten elämäntapaa koskeva valinta. Vaikka asumisen tulee täyttää monia asumista koskevia perusvaatimuksia, tulisi normaaliin maissa asumiseen liitettyjä tilanvarausvaatimuksia voida tulkita laiva-asumisen yhteydessä soveltaen. Hollannissa vanhat asuntolaivat sijaitsevat katujen varsilla ilman, että asukkaille on varattu mitään lisäalueita rannasta. Joillakin uusilla asuntolaiva-alueilla on rakennettu venesatamien palveluita vastaavia palvelutiloja, joissa on peseytymistilat, vaatehuoltotiloja jne. Solnan asuntolaiva-alueella on asukkaiden käytössä monipuolisen venesataman palveluvarustus. Lisäksi asuntolaivat on varustettu normaalin asunnon aputiloin niin korkeatasoisesti, ettei erillisiä huoltorakennuksia maissa tarvita. Asuntojen ulkotilat järjestyvät yleensä laivojen kansitiloina tai kelluvien asuntojen ulkoterasseina. Helsingissä voitaneen toimia vastaavasti ja tarkastella maissa tarvittavia aluevarauksia suhteessa sijoituspaikkaan. Mikäli asuntolaivoja varten katsotaan tarvittavan yhteinen lasten leikkipaikka, voidaan se järjestää laiva-asuntojen yhteisalueelle. Mikäli läheisyydessä on virkistysaluetta tai puistoa, sen voidaan katsoa korvaavan oman leikkialueen tarvetta. Solnassa edellytettiin, että laivaasukkaat osallistuivat yleisessä käytössä olevan leikkipaikan rakentamiseen viereiselle virkistysalueelle. Julkisten ja yksityisten palvelujen suhteen asuntolaiva-alue ei poikkea muusta asumisesta. 7.6 Asuntolaivojen tekniset ja rakenteelliset vaatimukset Jotta asuntolaivat säilyisivät pidemmälläkin aikavälillä turvallisina ja hyväkuntoisina ja täyttäisivät laivassa asumisen vaatimukset myös talviaikaan, tulisi niiden rakentamiselle ja kunnossapidolle määritellä joitakin laatuvaatimuksia. Näitä pitäisi myös voida valvoa. Solnassa edellytetään uudet kelluvat asunnot rakennettaviksi siten, että ne täyttävät normaalille asuntorakentamiselle asetetut vaatimukset. Tällöin niille voidaan myöntää normaali rakennuslupa.

35 Tekninen huolto Ravintolalaivat vaaditaan jo Helsingissä liitettäväksi kiinteästi yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon, samaa vaatimusta voitaneen soveltaa myös asuntolaivoihin. Tällöin asuntolaivoissa voidaan saavuttaa sama tekninen laatutaso ja vedenpaineen taso kuin muussakin asumisessa eikä veteen joudu päästöjä. Vedenpinnan vaihtelut ja talviolosuhteet asettavat kunnallisteknisille ratkaisuille erityisvaatimuksia. Nämä ovat nykytekniikalla ratkaistavissa, mm. käyttämällä lämpöeristettyjä, saattolämmityksellä varustettuja vesi- ja viemäriputkia. Pelkkien septitankkien käyttöä ei pysyvässä asumisessa yleensä tulisi sallia. Ruotsalaisissa uusissa laiva-asunnoissa lattiakaivoista, pesualtaista ja pesukoneista tulevat harmaat vedet sekä käymäläjätevedet kootaan jätevesisäiliöön, josta ne pumpataan alusten omilla pumpuilla viemäriverkkoon. Samaa menetelmää voitaisiin soveltaa Suomessa. Paikasta riippuen saatetaan tarvita yhteinen välipumppaus koko aluetta varten. Asuntolaivoihin tarvitaan lisäksi sähkö- ja teleliitäntä. Sähköliitännät tulee varustaa maadoituksella. Jos läheisyydessä on kaapelitv:n liitäntämahdollisuus, voidaan myös laajakaistayhteys järjestää tätä kautta. Muussa tapauksessa asuntoihin joudutaan asentamaan erilliset antennit. Kiinteätä puhelinlinjayhteyttä ei välttämättä tarvittane. Jätehuoltotilojen sopivin järjestämistapa on selvitettävä kussakin tapauksessa erikseen. Useimmiten jätehuolto on sopivinta järjestää keskitetysti maissa. Ruotsissa uudet asuntolaivat on suunniteltu siten, että lämmitysjärjestelmä voidaan valita kuhunkin tilanteeseen soveltuvimmalla tavalla. Asunnoissa on normaali lämmöneristys ja ilmanvaihto. Mahdollisia lämmitysjärjestelmiä ovat öljykeskuslämmitys, sähkölämmitys, joka lämmittää käyttöveden ja lattialämmitykseen tarvittavan veden tai lämmön kehittäminen ympäröivästä meri- tai järvivedestä lämpöpumpun avulla. Asunnot voidaan liittää myös kunnalliseen kaukolämpöön. Kaikissa ratkaisuissa voidaan lisälämpöä hankkia tarvittaessa sähköllä. Ilmanvaihto uusissa hyvin varustetuissa asuntolaivoissa voidaan järjestää joko luonnollisena ilmanvaihtona tai koneellisena ilmanvaihtona, jopa lämmönvaihtimilla, siten, että sisääntuleva ilma lämmitetään ja poistoilmasta otetaan lämpö talteen.

36 Pampas Marinan teknisiä ratkaisuja: 1. Kulkutiet pidetään vapaina kaiteilla ja jokaisesta asuntolaivasta on kaksi poistumistietä 2. Jokaisella asunnolla on sähköliittymä 3. Asuntojen veden tasalla olevat rakenteet ovat erittäin tukevia 4. Asunnoilla on yhteys vesi- ja viemäriverkkoon 5. Laitureilla on valaistus

37 AquaVilla-asunnon sisätiloja

38 16 8. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 8.1 Vaikutukset luontoon 8.2 Päästöt Asuntolaiva-asumisen ympäristövaikutukset arvioidaan kullakin asuntolaiva-alueella normaaliin tapaan asemakaavoituksen yhteydessä. Seuraavassa on käsitelty asuntolaiva-alueiden mahdollisia ympäristövaikutuksia yleisellä tasolla. Asuntolaiva-alueita sijoitettaessa on otettava huomioon mahdolliset luonnonsuojelualuevaraukset. Asuntolaivoilla sinänsä on vain vähäinen vaikutus rantaluontoon, koska asunnot voidaan sijoittaa irti rantaviivasta. Jos asuntolaivoja sijoitetaan mataliin lahtiin, voidaan pohjaa joutua ruoppaamaan riittävän vesisyvyyden saavuttamiseksi. Ranta-alueen muuttamistarve on yleensä seurausta rantaan sijoitettavista yhteisistä tiloista, kuten teknisen huollon sekä auto- ja leikkipaikkojen tarpeesta. Venesatamien ja muiden rakennettujen rantojen yhteydessä vaikutukset ovat vähäisiä. Jos huoltotilat sijoitetaan kunkin asunnon yhteyteen ja pysäköintipaikat vuorottaiskäyttöperiaatteella muusta syystä rakennettaville pysäköintialueille, ei vaikutuksia luonnonrantojenkaan yhteydessä juuri ole. Jos asuntolaiva-alueita tai venesatamia pidetään talvella jäättöminä kiertopumppujen avulla, voi tällä olla jotain vaikutuksia vesiluontoon. Vaikutuksista ei ole selvää näyttöä eikä kerättyä tietoa. Asuntolaiva-alueita sijoitettaessa on otettava huomioon mahdolliset liikenteestä tai muusta läheisyydessä tapahtuvasta toiminnasta aiheutuvat melu- ja päästöhaitat. Asuntolaivojen jätevedet ja jätteet on hoidettava aina siten, että mitään päästöjä ympäristöön ei tule. Mahdolliset lämmityksestä (öljykeskuslämmitys, takat) johtuvat päästöt ilmaan ovat Helsingin oloissa todennäköisten asuntolaiva-alueiden koosta johtuen merkityksettömiä. Asuntolaivojen pohjien materiaalit ja pinnoitteet ja katoilta tulevien hulevesien käsittely tulee suunnitella siten, että ne eivät aiheuta ympäristöhaittoja.

39 Vaikutukset kaupunkirakenteeseen Asuntolaiva-alueet tulevat olemaan varmasti kooltaan varsin pieniä, joten niillä ei ole merkitystä kaupunkirakenteen tai liikennemäärien kannalta. 8.4 Vaikutukset kaupunkikuvaan Asuntolaivoilla ja kelluvilla asunnoilla saattaa olla vaikutuksia rantamaisemaan ja näkyvyyteen rannalta vesille lähinnä sellaisissa tapauksissa, joissa ranta-alueella ei ole muita laivoja tai veneitä. Vaikutukset näkymiin maalta vesille vastaavat samankokoisten muiden alusten vaikutusta, joskin asuntolaivat saattavat olla korkeampia kuin huviveneet. Solnassa on maisemallisista ja paloteknisistä syistä sijoitettu asuntolaivat 10 metrin etäisyydelle toisistaan, jolloin kuhunkin väliin mahtuu kaksi venepaikkaa. Jotta asuntolaivat ja kelluvat asunnot vaikuttavat positiivisesti sijoittumisalueittensa kaupunkikuvaan, voidaan asemakaavassa tai vuokrasopimuksissa tarvittaessa määritellä käytettävät alustyypit ja kelluvien asuntojen rakentamistapa. 8.5 Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Asuntolaiva-alueiden toteuttamisella Helsingissä ei ole merkitystä asuntojen määrällisen tarjonnan kannalta. Vaikutukset ovat myönteisiä lähinnä siksi, että valinnanvara erilaisten elämäntapojen ja asumismuotojen suhteen lisääntyy. Moniarvoisuuden ja suvaitsevuuden näkökulmasta tällaisten vaihtoehtoisten ratkaisujen salliminen on myös positiivista. Asuntolaiva-asumiseen liitetyt kielteiset mielikuvat johtuvat yleensä asuntolaivojen ulkonäköön, kuntoon ja turvallisuuteen kohdistuvista epäilyksistä. Lisäksi pelätään, että asuntolaiva-alueista aiheutuisi häiriöitä. Asuntolaivoissa asuminen on nykyisin Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa kuitenkin varsin haluttua. Asuntolaivat ja niiden kiinnityspaikat ovat esim. Hollannissa ja Ruotsissa tästä syystä niin kalliita, ettei niiden voida ajatella toimivan hätäasuntoina vaan kyseessä ovat puhtaasti elämäntapaan liittyvät valinnat. Asuntolaiva-alueita asemakaavoitettaessa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota alueiden ja laivojen esteettisen laatutason ja kunnossapidon varmistamiseen. Sopivasti sijoitettuina asuntolaivoilla voi olla samanlainen yhdyskuntaturvallisuutta lisäävä vaikutus kuin muullakin asutuksella. Liikkuminen yksinäisillä katuosuuksilla tai kevyen liikenteen raiteilla sekä ranta-

40 18 alueilla muuttuu lisääntyvän sosiaalisen kontrollin mukana entistä turvallisemmaksi. Asuntolaivoilla voi olla muitakin myönteisiä vaikutuksia. Asuntolaivat voivat esimerkiksi luoda uusia sosiaalisia merkityksiä ja tuoda positiivista kaupunkielämää alueille, jotka ovat näissä suhteissa puutteellisia.

41 Cambridgen kanavanvarren asuntolaivoja

42 Asuntolaivat muodostavat Solnassa myös sosiaalisen yhteisön

43 19 9. ASUNTOLAIVA-ALUEIDEN TOTEUTTAMINEN 9.1 Hallintamuodot 9.2 Alus vai asunto? Asuntolaiva-alueiksi varatut kaupungin omistamat vesi- ja ranta-alueet voidaan vuokrata yksittäisille asuntolaivan/asunnon omistajille tai asunto-osakeyhtiöille, tarkoitusta varten muodostetuille yhdistyksille tms. Vuokrasopimusten tulisi olla riittävän pitkäaikaisia, jotta ne ovat suhteessa asuntojen vaatimiin investointeihin. Vuokrasopimuksiin tulisi sisällyttää kaikki ne kaupungin kannalta välttämättömät vaatimukset, jotka eivät sisälly asemakaavoihin tai muihin sitoviin suunnitelmiin. Laki ei estä muodostamalla alueille myös kortteleita ja tontteja. Mikäli asuntolaivapaikat halutaan myydä niiden käyttäjille, tulisi niiden olla tontteja. Tonttien muodostaminen parantanee myös asuntolaivahankkeiden kiinnityskelpoisuutta. Kun kyseessä ovat ympärivuotisesti vedessä kelluvat asunnot, on niiden kuntoon ja turvallisuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota. Solnan asuntolaiva-alueen asunnot tulee liittää alusrekisteriin ja niille on haettava rakennuslupa. Suomessa kaupallisessa liikenteessä olevat alukset rekisteröidään merenkulkulaitoksen alusrekisteriin. Ravintolalaivat, työproomut ja muut vastaavat hinaamalla liikuteltavat, kaupallisessa käytössä olevat alukset luokitellaan alusrekisterissä proomuiksi. Uivien asuntojen kohdalla tällaista tulkintaa tuntuisi olevan vaikea soveltaa vaikka tämä Ruotsissa on ilmeisesti mahdollista. Asuntolaivat voidaan Suomessa edellyttää liitettäviksi maistraatin pitämään huvivenerekisteriin mikäli ne kulkevat omin voimin ja niiden moottorit täyttävät rekisterin vaatimukset. Rekisteröityjen alusten kuntoa ja turvallisuutta kontrolloidaan Suomessa katsastuksin. Katsastusvelvollisuudesta säädetään katsastusasetuksessa. Yli 24 metrin pituiset alukset kuuluvat viranomaisvalvonnan piiriin. Huviveneiden turvallisuuskatsastustoiminta on Suomen Veneilyliiton, Suomen Navigaatioliiton ja Suomen Purjehtijaliiton jäsenseurojen harjoittamaa vapaaehtoista veneilyturvallisuustoimintaa. Useat veneseurat edellyttävät alueellaan telakoitavilta veneiltä katsastusta. Tämä tarkoittaa, että jokavuotisen varuste- ja paloturvallisuustarkastuksen lisäksi veneiden rungot katsastetaan 5 vuoden välein. Myös Helsingin kaupunki edellyttää, että sen vuokraamille paikoille sijoitettavien ravintolalaivojen rakenteet tarkistetaan kuivatelakalla 5 vuoden välein. Vastaavia käytäntöjä voitaisiin käyttää soveltuvin osin eri tyyppisten asuntolaivojen tarkastamiseen.

44 Tarvittavat luvat 9.4 Vakuutukset Solnan uudet AquaVilla-tyyppiset kelluvat asunnot noudattavat pääosin asuinrakentamiseen sovellettavia normeja. Asuntojen kelluvat pohjarakenteet tehdään vedenalaisiin siltarakenteisiin käytettävästä betonista, jolle luvataan lähes vuoden huoltovapaa käyttöikä. Asuntoyksiköiden paino on noin 150 tonnia, joten niiden pohjarakenteiden tarkistaminen telakoimalla olisikin vaikeaa. Helsingissä on käytäntönä, että pysyväisluonteisesti tai pitkäaikaisesti yhteen paikkaan kiinnitetyiltä ravintolalaivoilta vaaditaan rakennuslupa. Myös asuntolaivoilta voitaisiin vaatia toimenpidelupa. Sikäli kun asuntolaivat luokitellaan rakennuksiksi eikä aluksiksi ja niiltä edellytetään normaalit asuinrakennusten rakennusluvat, joudutaan ottamaan kantaa asuntoihin sovellettaviin rakentamismääräyksiin ja niiden tulkintamahdollisuuksiin. Solnassa AquaVilla-tyyppisille kelluville uudisrakennuksille on haettu valmiiksi tyyppiin sidottu lupa. AquaVillatyyppisen uivan asunnon sijoittaminen asemakaavoitetulle asuntolaivaalueelle vaatii tällöin vain kuntaan tehtävän sijoittamisilmoituksen. Venesatama-alue vastaa siitä, että asunto liitetään kunnallistekniseen verkkoon, sen jätehuolto järjestetään jne. Muita asuntolaiva-alueilla mahdollisesti tarvittavia lupia ovat vesialueisiin kohdistuvia muutoksia, kuten ruoppaamista tai täyttöä koskevat ympäristöluvat sekä laiturien rakentamista ja muita asemakaavallisia järjestelyjä koskevat rakennus- ja toimenpideluvat. Sellaisilla alueilla, joilla ei ole vahvistettua asemakaavaa tai jos kaavasta halutaan poiketa, sovelletaan rakennuslupien myöntämisessä maankäyttö- ja rakennuslain ranta-alueita koskevia määräyksiä. Tällöin uudisrakentamista koskevat poikkeamishakemukset ratkaisee Uudenmaan ympäristökeskus. Asuntolaivojen vakuuttaminen muodostaa oman ongelmansa. Venevakuutukset eivät Suomessa korvaa vedessä talvisaikaan säilytettäville aluksille sattuvia vahinkoja. Solnan Pampas Marinan AquaVillaasuntolaivat on vakuutettu Suomessakin toimivassa If-vakuutusyhtiössä. Vaikka vakuutusyhtiön Suomen edustajat eivät toistaiseksi ole suhtautuneet kovin myönteisesti asiaan, on neuvotteluja vakuutusyhtiöiden kanssa syytä jatkaa.

45 Turvallisuusvaatimukset 9.6 Kunnossapito ja huolto Sisustettaessa laivoja ympärivuotisiksi asunnoiksi ja uusia asuntolaivoja/kelluvia asuntoja tai asuntoalueita suunniteltaessa tulee palo- ja muihin pelastuskysymyksiin kiinnittää erityistä huomiota. Tämä koskee laiva-asuntojen rakenteita, varusteita ja käytettäviä materiaaleja. Näitä koskevia määräyksiä on asemakaavoihin yleensä sisällytetty vain rajoitetusti. Kesäaikana pelastustoimia voidaan usein hoitaa vesitse, mutta muuna aikana sammutus- ym. toimet tapahtuvat rannalta tai laiturien kautta. Laitureilla sijaitsevien kulkuteiden tulee olla riittävän leveitä ja kulkemisen niillä tulee olla esteetöntä. Asuntolaivoihin liittyviä kulkusiltoja ja muita rakenteita tai asuntojen irtaimistoa ei saa sijoittaa laiturin vapaana pidettävälle alueelle. Laitureita koskevia määräyksiä voidaan sisällyttää asemakaavaan. Myös sammutusveden saanti tulee varmistaa ja alueelle tai sen lähistölle saatetaan siksi tarvita vesiposti. Asuntolaivoissa tulee olla asianmukaiset palovaroittimet, pelastusvälineet ja poistuminen aluksista hätätilanteessa tulee varmistaa tikkaiden ym. avulla. Asiaa koskevia määräyksiä voidaan sisällyttää vuokrasopimuksiin, venesatamien järjestyssääntöihin jne. Myös vakuutusten myöntämisen yhteydessä ja katsastuksissa turvallisuuskysymykset tulevat valvotuiksi. Asuntolaivojen talviaikaiseen käyttöön liittyvät kysymykset ovat nykytekniikalla ratkaistavissa, Ruotsissa näistä ratkaisuista on jo kokemuksia. Laiva-asuntojen talvikäyttöön liittyvät kysymykset ovat pääosin samat kuin muussakin rakentamisessa. Asuntolaiva-alueita ei kuitenkaan pidä sijoittaa alueille, joissa niitä voi uhata liikkuvien jäiden paine. Helsingissä säilytetään suurempia aluksia nykyisinkin talvisaikaan vedessä. Aluksia pidetään usein irrallaan ympäröivistä jäistä sisätilojen lämmityksen avulla. Kiinteän jään alueella tämä ei ole mitenkään välttämätöntä. Nykyisin yleisesti käytettävien, saattolämmityksellä varustettujen vesi- ja viemärijohtojen avulla vältytään putkistojen jäätymiseltä. Asuntolaivat on huollettava sekä teknisessä mielessä että ulkoasunsa puolesta asianmukaisesti. Huoltoa ja kunnossapitoa koskevia vaatimuksia tulee sisällyttää ainakin laiva-asuntojen vuokrasopimuksiin. Kuntovalvontatehtävien jakautuminen eri viranomaisten kesken on syytä yksikäsitteisesti määritellä kun asuntolaiva-alueita aletaan toteuttaa, jotta ongelmilta vältytään. Asuntolaivojen normaali kunnossapito ei yleensä edellytä niiden telakoimista. Omalla koneellaan liikkuvien tai hinattavien veneiden ja laivo-

46 jen tapaisten asuntolaivojen vesilinjan alapuoliset kunnostustyöt hoidetaan kuten muissakin vastaavissa aluksissa. Betoniponttoonin päälle rakennetut asunnot ovat niin painavia, että niiden telakointi on ongelmallista. Tämän tapaisten kelluvien asuntojen rakenneratkaisut tulee suunnitella siten, että asunnot voidaan säilyttää vedessä yhtäjaksoisesti mahdollisimman pitkään. Englannissa on kehitetty teknisiä ratkaisuja asuntolaivojen telakointiin mm. asuntolaivan alle upotettavan nostolavan avulla. Ruotsissa AquaVilla-asuntojen betoniponttoonit valmistetaan talviolosuhteita kestävästä siltarakenteisiin tarkoitetusta erikoisbetonista, jonka huoltovapaaksi käyttöiäksi luvataan makeassa vedessä 100 vuotta ja murtovedessä 80 vuotta. 22

47 Hollanti: Almeren asuntomessualue, tekosaarella

48 Hollanti; Ijsbaan Pad

49 YHTEENVETO Helsingissä on veneissä tai laivoissa asuttu aiemmin ainakin Pohjoisrannan Halkolaiturissa ja Suomenlinnassa, mutta nykyisin ei asuntolaivoille ole osoitettavissa pitkäaikaisempaa kiinnittymispaikkaa. Asuntolaiva-asumisesta on ajoittain käyty keskustelua ja vaadittu alueiden osoittamista tähän tarkoitukseen. Aihetta koskevat kirjoitukset ja muualla toteutetut esimerkit ovat lisänneet mielenkiintoa asumismuotoa kohtaan. Kaupunkisuunnitteluvirastoon on vuosittain tullut muutamia hakemuksia ja tiedusteluja asiasta. Asuntolaivoista kiinnostuneiden yhteisöjen tai yrittäjien edustajat ja suunnittelijat ovat myös käyneet esittelemässä ajatuksiaan ja ideoitaan. Tällä hetkellä vireillä on kaksi hakemusta. Helsingissä asuntolaivoihin ja muihin kelluviin rakenteisiin on käydyissä keskusteluissa suhtauduttu periaatteessa myönteisesti, mutta sopivien paikkojen osoittaminen niille on osoittautunut vaikeaksi. Hankkeet eivät siksi ole ravintolalaivoja lukuun ottamatta toteutuneet. Kaupunkisuunnitteluvirasto ehdotti vuonna 1992 asuntolaivojen sijoituspaikaksi Kaisaniemenrantaa ja myöhemmin Lauttasaaren Vattuniemeä. Asiasta tehtiin vuonna 2000 myös valtuustoaloite, jossa toivottiin, että Helsinki etsisi pikaisesti sopivan paikan asuntolaivoille. Kaupunkisuunnitteluvirasto ehdotti vastineessaan asuntolaivojen sijoittamista aluksi joidenkin venesatamien yhteyteen. Tässä selvityksessä viitataan ulkomaisiin esimerkkikohteisiin ja suomalaisten suunnittelijoiden asuntolaivatyyppeihin. Tukholman naapurikunnassa Solnassa sijaitsevalla Pampas Marinan venesatama- ja asuntolaiva-alueella käytetyt ratkaisut voisivat olla käyttökelpoisia myös Suomessa ja alue esitellään siksi tarkemmin. Asuminen kelluvassa aluksessa tai omakotitalossa vaatii paikalta suojaisuutta aallokon suhteen, liikenneyhteyksiä sekä mahdollisuuksia järjestää kunnallistekniikka ja pysäköinti hyväksyttävällä tavalla. Suuremmat asuntolaivat tulee yleensä voida kuljettaa paikalle vesitse. Luontaiset paikat kelluvaan erikoisasumiseen ovat 1) kaupungin julkiset, rakennetun rantaviivan osat, 2) venesatamat ja 3) muut, käyttötarkoitukseltaan muuttuvat satamat. Eri tyyppisillä uivilla asumuksilla on erilaiset vaatimukset sijaintipaikan suhteen ja alueita olisi syytä varata erilaisille asuntolaivoille ja asumuksille. Helsingissä laiva-asumiseen sopivia paikkoja on sekä kantakaupungissa että esikaupunkialueilla. Sopiviksi katsotut paikat on paikannettu kartalle. Työtä on syytä jatkaa selvittämällä tarkemmin asuntolaivojen ja kelluvien asuntojen sijoittamista näille alueille. Erityisiksi pilottikohteiksi ehdotetaan Kaisaniemenrantaa, jonka kaavoitus on jo käynnistynyt sekä Kipparlahtea ja Puotilan venesatamaa.

50 24 Kaupunkisuunnittelulautakunta on jo päättänyt , että Kaisaniemenrantaa tutkitaan asuntolaivojen sijoituspaikkana. Myös Suomenlinnan vireillä olevan asemakaavoituksen yhteydessä on syytä selvittää mahdollisuudet sopivien asuntolaivojen sijoittamiseen. Asuntolaivan tai kelluvan pientalon vaatimien investointien vuoksi asunto tulisi voida pitää pidempään sille osoitetulla paikalla. Asuntolaivayhteisöjä varten on siksi yleensä tarpeen laatia asemakaava. Määräaikaisten sijoituslupien käyttö ei suositeltavaa ja poikkeamismenettelykin soveltuu lähinnä erityistapauksiin. Poikkeamisista ranta-alueilla päättää Uudenmaan ympäristökeskus. Asuntolaivat voidaan merkitä asemakaavaan esim. vesialueen tai venesataman osina tai niille voidaan jopa muodostaa tontit. Kaavassa tulisi määritellä ainakin asuntolaivojen sijoitusalue, asuntojen lukumäärä ja sallittu koko. Laitureita ja asuntolaiva-alueeseen kuuluvia yhteisalueita ja -tiloja koskevat määräykset ovat yleensä myös tarpeen. Koska kyse on poikkeuksellisesta asumisesta, voidaan kaavaan joutua sisällyttämään tavallista enemmän paloturvallisuutta, poistumisteitä ja rakennustapaa koskevia määräyksiä. Vaatimuksia voidaan täsmentää myös lähiympäristön suunnitteluohjeessa, rakennustapaohjeessa ja vuokrasopimuksissa. Vaikka uivan asumisen tulee täyttää asumista koskevat perusvaatimukset, tulisi asuntojen tilanvarausvaatimuksia voida tulkita laivaasumisen yhteydessä soveltaen ja hyväksyä poikkeuksellisiakin ratkaisuja. Selvityksessä on tarkasteltu yleispiirteisesti asuntolaivojen ja asuntolaiva-alueiden suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä kuten vesialueiden ruoppaamista, asuntolaivojen rakenteellisia vaatimuksia, kunnallistekniikkaa ja muita teknisiä ratkaisuja. Asuntolaiva-alueiden toteuttamisen ympäristövaikutuksia on arvioitu yleisellä tasolla. Harkittaessa vaadittavia lupamenettelyjä, kuntotarkistuksia ym. voidaan vertailukohtana käyttää ravintolalaivoihin sovellettuja menettelyjä. Laiva-asuntopaikkojen vuokraamista, asuntolaivojen vakuuttamismahdollisuuksia ja monia muita esiin tulevia seikkoja joudutaan selvittämään tarkemmin konkreettisten asuntolaivahankkeiden yhteydessä.