TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Päijät-Hämeen maakuntaohjelma. Maakuntahallitus

Transkriptio

1 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Päijät-Hämeen maakuntaohjelma Maakuntahallitus PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A188 * 2011

2 Päijät-hämeen liitto A188 * 2011 ISBN ISSN

3 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Johdanto 3 2. Maakunnan kehitysnäkymät ja tavoitteet 4 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen Maakunnan keskeiset neuvotteluasiat hanke-esityksistä: Matalamman energiankulutuksen työ- ja elämäntavat Enemmän omaa energiaa ja vähemmän päästöjä Enemmän sähköisiä mahdollisuuksia ja vähemmän turhaa liikennettä Enemmän julkista liikennettä ja vähemmän yksityisliikennettä Enemmän puhdasta ympäristöä ja vähemmän ympäristön rasitusta Vahva suurkaupunkikeskus ja monipuoliset mahdollisuudet Enemmän mahdollisuuksia luovan potentiaalin kohtaamiseen ja vähemmän vajaakäyttöä Enemmän vetovoimaa ja vähemmän rajoja Enemmän tiivistämistä ja vähemmän asutuksen hajoamista Enemmän erikoistuneita kyliä ja vähemmän taantuvaa maaseutua Tuottava ja innostava toimintaympäristö Enemmän osaamista ja vähemmän syrjäytymistä Enemmän erikoistumista, innovaatioita ja vähemmän massatuotantoa Enemmän tuottavuutta ja vähemmän työpanosta Enemmän terveyttä ja työuraa ja vähemmän uupumista Heinolan seudun äkillinen rakennemuutos Vaikutusten arviointi Laaja-alaiset toteuttavat yhteishankkeet Yhteistoiminta-alueen (Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme) edistettäviä toimenpiteitä: Rahoitustaulukot Toteuttaminen hallinnonaloittain Liitteet 25

4 1. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma perustuu maakuntavaltuuston päättämään maakuntaohjelmaan vuosiksi Päijät-Hämeen maakuntaohjelma on kansallisen aluepolitiikan lakisääteinen asiakirja. Vuoden 2010 alusta lukien voimaan tullut laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ohjaa alueiden kehittämistä. Se sisältää säännökset alueiden kehittämisen tavoitteista, suunnittelujärjestelmään liittyvistä tehtävistä ja niitä hoitavista viranomaisista. Vastuu alueiden kehittämisestä on valtiolla ja kunnilla. Valtioneuvosto vahvistaa hallituskaudeksi lain tavoitteita tarkentavista valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista, jotka ohjaavat eri ministeriöiden alueiden kehittämiseen vaikuttavia toimenpiteitä sekä maakuntien alueiden kehittämistyötä. Maakunnan liitot toimivat aluekehittämisviranomaisina maakunnissa. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa esitetään maakuntaohjelman toteuttamisen painotukset ja toimintalinjat, suunnitelman maakuntaohjelman EU:n, valtion, kuntien ja yksityistä rahoituksesta. Lisäksi toteuttamissuunnitelmasta ilmenee suunnitelma maakuntaohjelman ja erityisohjelmien keskeisten hankkeiden ja muiden toimenpiteiden toteuttamisen aikataulusta ja osallistuvista tahoista. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman hyväksymisaikataulu sovitetaan yhteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 7 :n ja aluehallintovirastoista annetun lain 8 :n mukaisen strategisen ohjauksen aikataulun kanssa. Toteuttamissuunnitelmia voidaan tarvittaessa tarkistaa. Päijät-Hämeen toteuttamissuunnitelman valmistelusta on tiedotettu laajasti ja hanke-esityksiä on kartoitettu loppukevään ja kesän jälkeen Asioista on käyty keskustelua mm. ELY-keskusten kanssa, Lahden seudun yhdyskuntasuunnittelun työryhmässä ja laajassa hanketoimijoiden ohjelmaseminaarissa Lahden Sibeliustalolla Kuntajohtajakokouksessa on asiaa käsitelty lokakuussa Esitys on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmässä maakunnan yhteistyöasiakirjan (EU-ohjelmat) ja uuden aluehallinnon strategisen tulossopimuksen päivitysten kanssa Maakuntahallitus on käsitellyt toteuttamissuunnitelmaa ja kokouksessa päättänyt siitä valtuuttaen toimiston tekemään teknisiä korjauksia. Osallistuneita tahoja ovat mm.: Maakunnan kunnat: Artjärvi, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä Kehitysyhtiöt, kuntakonsernit ja yhtymät: Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, Lahden tiede- ja yrityspuisto, Lahden alueen kehittämisyhtiö LAKES, Päijät-Hämeen liitto Maakunnan yhteistyöryhmässä ja muutoin osallistuvat viranomaistahot ja alueorganisaatiot: Hämeen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus, Metsäkeskus Häme-Uusimaa, Finnvera Oyj, Hämeen maaseutukeskus, MTK-Häme, Päijät-Hämeen Yrittäjät ry, Hämeen kauppakamari, Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, SAK, STTK, Lahden yliopistokeskus 3

5 2. Maakunnan kehitysnäkymät ja tavoitteet Päijät-Hämeen kehittämiseen lähdetään 2010 lamasta, mikä on ollut erittäin voimakas alueen elinkeinoelämälle. Yritysten liikevaihto on laskenut vuosien aikana kymmeniä prosentteja monissa alueen yrityksissä. Työttömyys kasvoi ja oli korkeimmillaan koko maakunnassa noin 15 % joulukuussa Alla oleva kehitysanalyysi täsmentää sivun 6 taulukon lukemista ja tulkintaa. Vuonna 2008 koko maassa koulutustaso oli 322 eli perusasteen jälkeen suomalaiset opiskelevat keskimäärin hieman yli kolme vuotta. Päijät-Hämeessä koulutustason kehitys on ollut nousussa, mutta ei tule saavuttamaan keskiarvoja, kun koulutustaso on selvästi korkeampi niissä maakunnissa, joissa sijaitsee yliopisto. Metropolialueen ja pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen laajeneminen selittää Päijät-Hämeen koulutetun väestön jatkunutta muuttovoittoa. Keskuskaupunki Lahti on profiloitunut ympäristö, muotoilu- ja innovaatiotoiminnan yliopistokeskuksena ja tavoitteena on vahvistaa toimintaa edelleen, myös hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvällä korkeakouluopetuksella on keskeinen rooli alueen kehittämistavoitteissa. Korkeakoulutettujen määrän ollessa muita maakuntia vähäisempi, nousee kilpailutekijäksi peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus. Päijät-Hämeen kunnista korkein tutkinnon suorittaneiden osuus on Hollolassa 65,6 %. Myös korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudet ovat korkeimmat Hollolassa 27,3 %. Hollolan osuus ylittää koko maan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden 26,5 %. Päijät-Hämeen tavoitteena on nostaa tutkinnon suorittaneiden osuutta merkittävästi. Maakunnan tavoitteena on hyvällä ennakointiyhteistyöllä luoda perustelut koulutuksen paikkamäärien ja työvoiman kysynnän kohtaamiselle. Työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan muutaman vuoden aikana joitakin tuhansia, mikä osaltaan parantaa työllisyyden kehittymistä. Heinäkuussa 2010 korkeimmat työttömyysasteet Päijät-Hämeessä olivat Lahdessa 15,9 % ja rakennemuutoskaupunki Heinolassa 15,1 %. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömyys nousi Artjärvellä ja Lahdessa. Tavoitteena on edelleen alentaa työttömyyttä ja poistaa sen rakenteellisia ongelmia. Päijät-Hämeessä asukkaiden keski-ikä nousee seuraavien vuosien aikana voimakkaasti. Työikäisen väestön väheneminen ja vanhusväestön kasvu heijastuu entistä merkittävämmin alueen talouteen. Työikäisen väestön väheneminen merkitsee työvoiman määrän vähenemistä ja hidastaa talouskasvua siinä vaiheessa, kun työllisyys jälleen paranee ja työvoiman kysyntä kasvaa tarjontaa suuremmaksi. Päijät-Hämeen väkiluku oli henkilöä. Väkiluku kasvoi maakunnassa vuoden 2009 aikana 423 henkilöllä. Väestönkasvu johtui muuttovoitosta, sillä väestöä kuoli enemmän kuin syntyi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Päijät-Hämeen väestönlisäys on ollut lähes henkilöä. Vuosien muuttovoiton tilastot osoittavat, että Päijät-Hämeeseen muutetaan viettämään eläkeaikaa, mutta myös työikäisten ikäryhmissä maakunta saa muuttovoittoa. Koulutustarjontaa etsivät opiskelijaikäiset vuotiaat muuttavat maakunnasta muualle ja alueen ammattikorkeakoulu saa yli puolet opiskelijoita alueen ulkopuolelta. Heidän jäämisprosentti alueelle on heikko. Maakunnan tavoitteena on tarjota mm. pääkaupunkiseudun elinkeinoelämälle, koulutukselle ja asumiselle mahdollisuuksia laajentaa toimintaa Päijät- Hämeessä, jolloin työikäisten ja perheiden muuttovoitto kehittyisi edelleen positiivisesti. Bruttokansantuote markkinahintaan laski voimakkaasti koko maassa vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan eli lähes 8 prosenttia. Vuoden 2010 alku oli myös kasvun kannalta vielä hidasta, mutta nyt sekä vienti että tuonti on ripeästi kasvanut lähes 20 prosenttia. Päijät-Hämeen talous on kärsinyt keskimääräisiä lukuja enemmän lamasta, kun alueen yritysten liikevaihdot laskivat kymmeniä prosentteja. Uusia yrityksiä on alueella perustettu hyvin. Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä Päijät-Hämeessä perustettiin uusia yrityksiä 244 ja 208 yritystä lakkautettiin. Konkurssien määrä on kääntynyt laskuun. Tavoitteena on edelleen vahvistaa yrityskannan kasvua ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Päijät-Hämeen kuntatalous on puhuttanut käynnissä olevassa Päijät-Hämeen kuntajakoselvityksessä. Selvityksessä on tehty laskelmia kuntien talouden näkymistä. Lahden kaupungissa menojen nousu rajautuu noin yhteen ja pienemmissä kunnissa noin 2-3 prosenttiin. Kuntajakoon ottivat kantaa kuntien valtuustot syyskuun aikana ja suurta kuntaliitosta ei syntynyt alueelle. Tavoitteena on tehostaa kuntapalveluiden tuottavuutta ja hallita kustannusten nousua. Kotitalouksien hyvinvointi on jakautunut, kun osalla on työttömyys lisännyt talouden niukkuutta. Päijät- Hämeen kunnista tulonsaajien keskimääräiset tulot vuonna 2008 olivat korkeimmat Hollolassa , jossa ylitettiin koko maan taso Toimeentulotukea saavien henkilöiden osuus 7,2 prosenttia oli Päijät-Hämeen kunnista korkein Lahdessa vuonna Vuonna 2009 jätettä syntyi maakunnassa tonnia eli 417 kg asukasta kohden. Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste oli 78 prosenttia. Hyvinvoinnin ja ympäristön tilan mittaamista kehitetään maakunnassa. 4

6 Käynnissä on GPI-indikaattorin pilotointi. Tavoitteena lisäksi selvittää ympäristö- ja hyvinvointimittaamisen nopeampaa seurantaraportointia. Rakennerahasto-ohjelmien vaikuttavuus alueen työllisyyteen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn on ollut positiivista. EU-tuilla parannetaan osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Tuilla erityisesti tuetaan pienten ja keskisuurten yritysten perustamista, kehittämistä, osaamista ja kasvua. Tukea suunnataan korkeatasoisiin yritystoimintaa edistäviin hankkeisiin, jotka parantavat yritysten kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Tukea kohdistetaan tuotannollisille aloille ja palvelualoille, jotka ovat talouden kasvun, työllisyyden, kilpailukyvyn ja tuottavuuskehityksen kannalta tärkeitä. Euroopan unionin rakennerahastoista myönnetään rahoitusta myös toimintaan, joka parantaa osaamista. Pyrkimyksenä on kehittää ihmisten ja alueiden tasavertaisia mahdollisuuksia. Työllistymisen lisäksi rakenne-rahasto-ohjelmissa keskitytään työmarkkinoilla pysymisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Euroopan unionin tuella vahvistetaan myös alueiden ja yritysten asemaa kansainvälisessä kilpailussa ja parannetaan suomalaista osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä. EU:n rakennerahastojen arvioidaan vaikuttaneen yli 1000 työpaikan ja runsaan 150 uuden yrityksen syntymiseen vuonna 2007 alkaneella ohjelmakaudella. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeissa on aloittanut yli 3000 maakuntalaista. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamia hankkeita on käynnistynyt yli

7 Arvio Arvio 1. Koulutustaso suunta 2014 Korkea-asteen aloituspaikkojen määrä tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15v täyttäneistä 60 61,6 62, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 22 22, koulutustasoindeksi (VKTM)* Työmarkkinatilanne suunta 2014 työvoiman määrä (1000 henkeä) työttömien määrä (1000 henkeä) 8,0 6,0 12,6 (6/2010) 12 - työllisyysaste (15-64 v.) työttömyysaste 8,7 6,6 13,1 (6/2010) 12 - työpaikkojen määrä (ind.2000=100) Muuttoliike ja väestö suunta väestö (2009) nettomuutto, absoluuttinen luonnollinen väestönkasvu, abs huoltosuhde (ei työlliset/työlliset) 1,39 1,33 1,35-4. Alueellinen BKT ja yrittäjyys suunta 2014 BKT/asukas liikevaihdon kehitys (ind 2000=100) yritysten lukumäärä uudet yritykset lopettaneet yritykset Kuntatalous suunta 2014 vuosikate e/as %vuosikate/poistot velka- ja konsernivelka e/as tuloveroprosentti 18,97 18,99 19, verotulot ja valtionosuudet e/as Hyvinvointi suunta 2014 kotitalouksisen käyt. tulot, sairastuvuusindeksi ( suomi 100) 98,7 98, toimeentulotuen saajat, absoluuttinen Ympäristö suunta 2014 kaatopaikalle jätteiden määrä (t) kasvihuonekaasupäästöt viikko 31/2009, kg/asukas koko Suomi 89 Taulukko: Mittarit maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman seurantaan ja ennakointiin 6

8 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen Päijät-Hämeelle kuvattiin kolme erilaista fiktiivistä tulevaisuutta maakuntasuunnitelmatyössä 2009: Päijät- Häme metropolialueen huoltajana, Päijät-Häme metropolin toisena kasvukeskuksena ja slow-ajatteluun perustuva tulevaisuus Hitaat päijäthämäläiset. Tietoisesti on valittu rooli, jossa Päijät-Häme on laajan metropolialueen toinen kasvukeskus. Tämä tarkoittaa, että alueiden merkitys korostuu ja Suomen aluerakenteesta kehittyy vahvasti moniin keskuksiin rakentuva, jossa laajalla metropolialueella on kuitenkin tärkeä rooli koko kansantalouden kannalta. Alueiden erikoistumisaloihin perustuvat klusterit voimistuvat Venäjän, Kiinan, Aasian ja muiden kehittyvien maiden kasvun myötä. Päijät-Hämeen tulee rakentaa vahvaa osaamisperusteista ympäristöklusteria, muotoilua ja innovaatiotoimintaa alueen ja kansallisen kilpailukyvyn välineeksi. Maakunta profiloituu kärkiajattelun lisäksi hyvinvoinnin, asumisen, liikunnan ja vapaa-ajan maakunnaksi. Työ- ja elämäntapamuutokset tulevat olemaan välttämättömyyksiä. Suurkaupunkikeskuksen elinvoimaisuuden kasvu ja sen kuntaympäristön monet mahdollisuudet käytetään hyväksi kestävää hyvinvointia tuottavana toimintaympäristönä. Maakunnan visiota toteutetaan painottamalla voimia ympäristöosaamisen kokoamiseen, arjen palvelutuotannon ratkaisujen innovatiivisiin toteutusratkaisuihin ja muotoilun edistämiseen. Kestävän kehityksen mukainen menestyminen tuo lisää hyvinvointia palveluiden ja teollisuuden tuottamiseen asukkaiden hyvinvointia lisäten. Keskeiseltä osin hankkeiden rahoitustarpeet löytyvät hanke-esityksiä liitteestä, johon on kirjattu laajaalaisesti maakunnassa toteutettavia tai toteutukseen toivottuja toimenpiteitä ja hankkeita. Käynnistä olevista hankkeista löytyy lisäksi tietoja mm. EURA2007-hankejärjestelmästä ja Päijät-Hämeen hankerekisteristä. Osa hankkeista on käynnissä olevia, osa saa tukirahoitusta, osa ei toteudu ja osan toimija tai esittäjä rahoittaa ilman tukirahoista. VISIO: Päijät-Häme on Itämeren alueen ympäristöosaamisen kokoaja, jossa arjen palveluiden, vapaa-ajan ja työn muotoilu mahdollistaa uudenlaisen erikoistumisen kansainvälisesti tuottavaan menestymiseen ja asukkaiden hyvinvointiin. MISSIO: MUOTOILEMME ELÄMÄÄMME KESTÄVÄKSI Maakunnan keskeiset neuvotteluasiat hanke-esityksistä: Päijät-Hämeen rooli nettomaksajana on jatkunut pitkään valtiontaloudessa. Asia selviää useista selvityksistä mm. VATT-keskustelualoitteita 330/2004 tai Tilastokeskuksen selvityksistä Valtion tulot ja menot alueittain, jossa valtion maksamat menot ja keräämät tulot on jaettu alueittain maakuntapohjalla. Kaikkein vähiten valtion menoja asukasta kohden kohdentuu maakunnista Itä-Uudellemaalle ja Päijät-Hämeeseen. Tämä ilmiö on suuresti ristiriitainen Päijät-Hämeen korkean työttömyyden ja keskimääräistä alhaisemman koulutuksen tason ja sen resursoinnin kanssa. Valtion toimin tulee luoda ja siirtää alueelle lisää valtion työpaikkoja ja korkeakoulutuksen valtionrahoituksella toimivaa opiskelumahdollisuuksia entistä enemmän. Ministeriöiden kanssa käytäviä tavoitteita ja hanke-esityksiä ovat mm. Ympäristöosaamisen vahvistaminen mm. valtion osallistuminen Lahden tiede- ja yrityspuiston ympäristöklusterin kehittämishankkeisiin ja investointeihin, Green City -ohjelmaan ja asumisen osaamiskeskuksen ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kehittämisroolin vahvistaminen Vt 12 suunnittelumääräraha 4,5 milj. euroa vuodelle 2011 ja osatoteutukseen 2012 vuodelle 50 milj. euroa Lahden eteläisen kehätien tiesuunnitelmaa ja toteuttamisen aloittamista. Toteuttamisjärjestys eteläinen kehätie, Lahti Kouvola, Lahti Hämeenlinna Maakuntaa- ja kansainvälistä liikennettä tukevan matkakeskuksen rakentaminen Lahden kaupunkiin. Matkakeskus kokoaa raide-, linja-auto ja taksiliikenteen yhteen paikkaan. Hennan alueelle rakentuu raideliikenteen asema ja asumisen keskus. Kohteista on laadittava aiesopimus LVM:n hallinnon ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Terveysliikunnan edistämiseen ja liikuntapaikkarakentamiseen tulee ohjata valtionrahoitusta mm. Lahden Urheilukeskuksen kisarakenteiden uusimiseen. Alueelle sijoittuu merkittävässä määrin kansallista ja kansainvälistä liikuntaosaamista ja infrastruktuuria mm. Suomen urheiluopistolle (Vierumäki) ja Liikuntakeskus Pajulahteen ja Lahden kaupunkiin (hiihdon MM-2017). 7

9 Heinolan (Heinola, Hartola ja Sysmä) rakennemuutosalueen tukitoimenpiteissä tulee löytää uusia ratkaisuja mm. elinkeinotoiminnan vahvistamiseen ja Reumasäätiön sairaalan kiinteistön uuteen käyttöön. Asikkala-Heinola-Nastola-Hollola-Lahti vesihuoltohanke. Kokonaisuuteen kuuluu vesihuollon runkolinja alueen pohjoisosassa jaksoille Asikkalan Urajärvi - Heinolan Vierumäki/Härkälä - Nastolan Pyhäntaka. Eteläiseltä osaltaan Seesta-Pyhäntaka -seudulta reitti haarautuu kahteen linjaan, joista toinen päättyy Lahden Ahtialaan ja toinen Lahden Takkulaan. Toteutustarve on 4,4 milj. euroa Matalamman energiankulutuksen työ- ja elämäntavat Maakunnan kokonaisuuden kehittämisen kriittisin ongelma on, että palvelujen ja tuotteiden tuottaminen edellyttää energian kulutusta ja aiheuttaa liikennettä. Eurooppalainen ja kansallinen tavoite on vähentää ilmastopäästöjä ja korvata tuontienergiaa kotimaisilla vaihtoehdoilla. Yritystoiminnassa ilmasto- ja energiapolitiikassa on kysymys kilpailukyvyn säilymisestä avoimilla markkinoilla. Ratkaistava on, että miten turvataan teollisuus- ja palvelutuotanto ja liikenteen toimintaedellytykset. Päijäthämäläiset tahtovat edelleen nauttia vapaan elämisen ja liikkumisen mahdollisuuksista eri liikennemuodoin ja kohtuuhintaisin energiakustannuksin. Keskusteluavaukset ja ilmastomuutokseen liittyvät selvitykset, joiden pohjalta elämäntapojen muutoksen tarpeen informaatiota voidaan jakaa yrityksille ja asukkaille Maakunnallinen ilmastostrategia Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään hanke Lahden kaupungin Green City -ohjelma Enemmän omaa energiaa ja vähemmän päästöjä Oman energian tuottamisessa ja ilmastomuutoksen hillinnässä maakunnalla on hyvät mahdollisuudet. Kivihiilen käyttöä vähennetään systemaattisesti ja on siirryttävä uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Kierrätysmateriaalienergian käyttöä lisätään. Tutkimustoiminnan avulla voidaan vahvistaa paikallisia ratkaisuja ja tehdä myös avauksia teollisuuden ja kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseksi. Maakunnan runsaat metsät muodostavat luonnollisen hiilinielun. Energiatutkimus ja selvitykset mm. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen käynnistyminen Metsäenergiaa kannattavasti hanke Hämeen Bioenergia II hanke Enemmän sähköisiä mahdollisuuksia ja vähemmän turhaa liikennettä Maakunnan tietoliikenneverkkoa laajennetaan ohjelmakaudella. Tehokas laajakaistaverkosto luo valmistuttuaan mahdollisuudet uudenlaiseen sisältötuotantoon. Julkisorganisaatioilla on tällöin mahdollisuus palvelutuotannon huomattavaan parantamiseen ja lisäämiseen. Sähköisen sisältötuotannon osaamista on hyödynnettävä panostamalla uusiin avauksiin ja hyvien käytäntöjen levittämiseen. Laajakaistahankkeen alueellinen kilpailutus ja toteuttaminen ja mm. 100 Megan maakunta -hanke Sähköisen sisältötuotantoteollisuuden pilotoinnit ja klusterin syntyminen Klustereita ja palvelurakenteita tukevat sähköiset ratkaisut Kuntien tietotekniikkajärjestelmien yhdenmukaistaminen (arkkitehtuurin yhteensovittaminen) Enemmän julkista liikennettä ja vähemmän yksityisliikennettä Päijät-Hämeen julkisen liikenteen toiminnallisuutta ja kustannustehokkuutta voidaan edelleen parantaa. Maankäytön suunnittelussa luodaan edellytykset taloudellisesti kannattavien reittien muodostumiseen. Seudullinen raideliikenne edellyttää tiiviiden asemanseutujen kaavoitusta. Joukkoliikenne-etuisuudet kaupunkiliikenteessä lisäävät myös kaupunkikeskustojen viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on sovittu kärkitehtävät liikenteen kehittämisen osalta. 8

10 Vt 12 uudistaminen Lahden eteläinen kehätie, Hämeenlinna - Lahti Kouvola ja sisääntulotien mt 167 nelikaistaistaminen Vt 24 parantaminen Matkakeskus Lahteen Hennan alue ja raideliikenteen asema Kevyenliikenteen väylät mm. Pennala, Hollolan rantatie Älykkään liikenteen linjausten toteutus Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittäminen ja uudistaminen Rataväylän kehittämiskartoitus Hämeenlinna Lahti Kouvola (oikaisu välillä Hämeenlinna-Lahti, Lahti - Jyväskylä) Oikoradan jatkaminen Lahti- Heinola-Mikkeli Vesireitit vapaa-ajan ja mm. energia-alan kuljetusväylinä Sisävesisatamien kehittäminen Enemmän puhdasta ympäristöä ja vähemmän ympäristön rasitusta Maakunnasta otettujen ja maakuntaan toimitettujen materiaalien kiertoastetta on nostettava. Käytöstä poistuva materiaali tai hukka palautetaan takaisin uusiutumaan luonnon kiertoon joko mikro-, paikallis- tai makrokokoluokan ratkaisuissa. Päijät-Hämeessä materiaalivirtojen raaka-aine jalostetaan uuteen käyttöön puhtaana energiana, aineina, materiaalina, maanparannusaineena tai ekologisen järjestelmän osana. Luonnonvarojen kulutusta pyritään vähentämään. Ohjelmakaudella toteutetaan Päijät-Hämeen vesihuoltosuunnitelmaa. Uusi rakentaminen on sijoitettava siten, että pienilmasto ja maisema otetaan riittävästi huomioon. Materiaalin käsittelyllä lisää palveluja ja tekniikkaa Päijät-Hämeeseen hanke Heinolan ja Lahden alueella toimivan materiaalien kierrätysliiketoiminnan kehittäminen Biojätteen, sivuainevirtojen ja materiaalitehokkuuden parantamisen hankkeet Luonto- ja toimintaympäristön kehittämishankkeet Päijänne-, Vesijärvi- ja hulevesihankkeet Vesihuollon toimintavarmuuden ja vesihuoltoyhteistyön edistäminen Jätevesikuormituksen minimointi ja haja-asutuksen vesihuollon edistäminen, jatketaan pohjavesialueiden tutkimus- ja selvityshankkeita Käynnistetään Asikkala-Heinola-Nastola-Hollola-Lahti, yhteinen vesihuoltohanke 3.2. Vahva suurkaupunkikeskus ja monipuoliset mahdollisuudet Lahden kaupungin strategian mukaisesti Lahti profiloituu johtavana ympäristökaupunkina, jossa yhdistyy koko kaupungin kestävä kehittäminen vahvaan ympäristöosaamisen ja asemaan ympäristöliiketoiminnan keskuksena. Elinkeinorakenteen kehittämisessä kärkialoja ovat ympäristöliiketoiminta sekä muotoilu- ja kulttuuriosaamiseen perustuvat luovan talouden alat. Ympäristökaupunkina Lahti tarjoaa houkuttelevan kehittämisympäristön kotimaisille ja kansainvälisille yrityksille. Kärkialojen määrätietoisen kehittämisen ansiosta kaupunkiin syntyy runsaasti uusia työpaikkoja. Lahden tavoitteena on yli 1 %:n vuotuinen väestömäärän kasvu. Lahden alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) keskittyy käytäntölähtöisen innovaatioympäristön vahvistamisen ja hyvinvointialan yrittäjyyden kehittämiseen. Toimintaan sisältyvät seuraavat kansalliset verkostot: Venäjä-verkosto, innovaatioverkosto, MAL-verkosto ja hyvinvointiverkosto. Lahden kaupunkikeskustan kehittäminen Lahden elinvoimaisuuspaketin jatkaminen ja Green City Ympäristö- ja muotoilukeskusroolin vahvistaminen Hyvinvointipalveluiden kehittäminen, jossa työkaluna mm. Living Lab -toiminta Enemmän mahdollisuuksia luovan potentiaalin kohtaamiseen ja vähemmän vajaakäyttöä Lahdessa on luovaa potentiaalia huippuosaamisen muodossa, mutta se ei ole riittävästi verkottunut tai sijoittunut synergisesti. Lahden asemanseudun alueesta voi muodostua Helsingin ja Pietarin luovan osaamisen kohtauspaikka ja laajemmin osaamisen ja elinkeinoelämän kohtausasema. Muotoiluun pohjaava liiketoi- 9

11 minta ja yrittäjyys sekä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut keskittyvät alueelle. Erikoistuvat kunta- ja kyläkeskukset voivat toimia myös kädentaitojen ja palveluiden kokoamispaikkoina. Uusia malleja, joissa taiteesta ja kulttuurista luodaan hyvinvointia Luovien alojen ja hyvinvointialojen yhteistä yritystoimintaa ja palvelukonsepteja Luovan alan toimijoiden yhteenliittymien kehittäminen Lahden kulttuurin- ja luovan liiketoiminnan keskus World Design Capital Helsinki kumppanuus Heinolan luovan alan kehittäminen Enemmän vetovoimaa ja vähemmän rajoja Kansainvälinen toiminta luo edellytyksiä taloudelliseen kasvuun. Viennin ja tuonnin prosessien kehittäminen luovat kustannussäästöjä ja uusia toimintamalleja. Nopeutuvat yhteydet maakunnasta eri suuntiin parantavat saavutettavuutta ja kasvattavat maakunnan vaikutusaluetta. Lahti toimii rata- ja tieverkon risteyksenä, jossa on paljon sijoittumismahdollisuuksia aseman- ja kehätien varrella. Kansainvälisiä yhteistyöverkostoja eri toimialoilla ja klustereissa tuetaan eri tavoitteiden toteuttamisessa Eurooppalaiseen hankeyhteistyöhön osallistuminen BENCH-hanke edistää pienten ja keskisuuren yritysten mahdollisuuksia hyötyä Kiinan kasvavista markkinoista Östergötlandissa Ruotsissa, Päijät-Hämeessä, Uudellamaalla ja Virossa Transbaltic-hanke, jossa tavoitteena on mm. satamien käytön tehostaminen sisämaaterminaalien avulla Logistiikka -alueiden uudet ratkaisut ja markkinointi Russiahouse-hanke, jossa viennin edistämisen lisäksi on tavoitteena lisätä venäläisten liiketoimintaa Lahden alueella Teollisuus- ja yritystilojen aktiivinen markkinointi mm. Heinolan rakennemuutoksen toimenpiteissä Enemmän tiivistämistä ja vähemmän asutuksen hajoamista Päijäthämäläisten julkisten ja kaupallisten palveluiden järjestäminen taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla edellyttää riittävää määrää asukkaita ympäristössään. Taajamien ja keskeisten kylien asukasmäärä kasvaa. Maaseudulla suositaan yhteisöllistä asumista kylissä yhdyskuntateknisen huollon ja palveluiden piirissä. Yksittäiset haja-asumisen valitsevat asukkaat huolehtivat vesi-, jätevesi-, tietoliikenneja kuljetustarpeista talouskohtaisilla kestävillä ratkaisuilla. Kaupunki- ja taajamarakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen mm. Sysmä, Heinola, Hollola ja Lahti Hennan uudet asuin- ja työpaikka-alueet moottoritien ja oikoradan varrella Vesihuollon toimintavarmuuden ja vesihuoltoyhteistyön edistäminen, Päijät-Hämeen vesihuoltosuunnitelma Vesihuollon- ja laajakaistatoteutuksen yhteiset ratkaisumallit, esim. osuuskunnat Kylätoiminnan ja kylien kaavoituksen edistäminen Kuntakeskusten elinvoimaisuuden ja palveluiden kehittäminen Kulttuuriympäristöjen arvostus ja mahdollisuudet maisemahoidossa ja palveluissa Enemmän erikoistuneita kyliä ja vähemmän taantuvaa maaseutua Päijät-Hämeessä on erityyppisiä kyliä, joilla on joko yksittäisinä kylinä itsenäistä vetovoimaa tai useammilla kylillä on mahdollisuus verkottua yhdessä tiettyjen aihepiirien ympärillä. Vapaa-ajan asutuksella on tärkeä merkitys maaseudun ja kylien elinvoimaisuudelle sekä uusien asukkaiden saamisessa maakuntaan viettämään täällä enemmän aikaa tai muuttamaan paikkakunnalle vakituisesti asumaan ympärivuotiseen käyttöön soveltuvilla alueilla. Päijät-Hämeen maaseudulla on tärkeä arvo metsätalouden, puun ja ruuantuottajana ja rooli vahvistuu tulevina vuosina. Lähialueruuan ja kuljetusketjujen lyhentämisen tarve tuo mahdollisuuksia ruokaraakaaineiden lähijatkojalostukseen ja uusiin työpaikkoihin. Hämeen maaseutuohjelman toteuttaminen 10

12 HUE - Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Hankkeen tavoitteena on Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella energiakulutuksen pienentäminen, uusiutuvan energian käytön voimakas lisääminen sekä hiilijalanjäljen pienentäminen yrittäjyyttä, uusinta tekniikkaa ja tietotaitoa hyödyntäen. MYY - Maaseutuyrittäjyys ja yritysyhteistyö Hämeessä Hankkeessa edistetään Kanta- ja Päijät-Hämeen maaseutuyrittäjyyttä yrityspalveluyhtiöiden verkostona. Kasvua Hämeessä klusterihanke, käytännön kehittämistyö teemaohjelmassa painottuu viiteen painopistealueeseen, joita ovat maidon-, lihan-, kasvin- ja elintarviketuotannon sekä näitä tukevien osaajien verkoston kehittäminen Kylä välittää -hanke edistää lähidemokratiaa ja paikallistoimintaa Eteläisen Päijät-Hämeen toimintaryhmä ETPÄHÄ ry ja Päijänne-Leader ry toteuttavat maaseututoiminnan aktivointia ja hanketyön edistämistä 3.3. Tuottava ja innostava toimintaympäristö Päijät-Hämeen tulee jatkaa toimenpiteitä yksityisen ja julkisen sektorin tuottavuuden kehittämiseksi. Monet maakunnassa laaditut toimenpideohjelmat tähtäävät samaan tarkoitukseen, jossa taustalla on tosiasiana väestön ikääntyminen ja globaalissa kilpailussa selviytyminen. Maakunnassa on pakko tuottaa tavaroita ja palveluja entistä tehokkaammin. Jatkuva oppiminen osana koulutuksen elinkaarta (varhaisopetus, koulut, II- aste, III-aste ja aikuiskoulutus) Kilpailukykyisten osaamisvalmiuksien parantaminen eri koulutuksen asteilla Teknologian entistä parempi hyödyntäminen Tekes-rahoitus, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yritystoiminnan tukemat kehittämistoimet kasvuun ja liiketoiminnan kehittämiseen pyrkien yritysten tukemisessa Vientiä tukevat toimenpiteet, klusterit ja verkostot Kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen mm. Paketti-hanke Päijät-Hämeen käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan levittäminen yksityisellä ja julkisella sektorilla Enemmän osaamista ja vähemmän syrjäytymistä Päijät-Hämeessä yhteiskunnalliset muutokset ja työelämän muuttuvat osaamistarpeet edellyttävät panostusta aikuiskoulutukseen ja ohjauspalvelujen kehittämiseen. Maakunnassa luodaan verkostoituvaa yhteistyötä koulutuksen saatavuuden parantamiseksi. Maakunnassa on suuri tarve edistää työvoiman saatavuutta ja kohottaa työikäisen väestön osaamistasoa. Pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi toteutetaan työvoima- ja koulutusorganisaatioiden kanssa yhteistyössä. Alueelle maahan muuttaneita tulee kytkeä entistä paremmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja tuottavaa työperäistä toimintaa. Esitetään lisää nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkoja alueelle Aikuiskoulutuksen koordinaatio Päijät-Hämeessä ja yhteistoiminta-alueella Yliopistokeskuksen ja korkeakouluyhteisön palveluverkon ratkaisut Syrjäytymisen ehkäisyn toimenpiteet Maahanmuuttopoliittisen ohjelman toteuttaminen Turvallisuussuunnitelman toteuttaminen Nuorten sijoittumista työelämään tuetaan suuntaamalla ESR-rahoitusta Kolmannen sektorin välityömarkkinoiden VÄLKE-hanke Osaamisympäristön suuria investointihankkeita: Paavolan Kampuksen laajennushanke Hankkeen tarkoituksena on rakentaa uudisrakennustilat Päijät-Hämeen Koulutuskonserninkuntayhtymälle, Lahden ammattikorkeakoululle Paavolaan Kirkkokadun varteen. Hanke sisältää tarvittavat maa-alueiden hankinnat Kirkkokadun varrelta ja uudisrakennukset. Osaamiskiinteistöt Oy , Niemenkatu 73, laajennus 2 Hankkeen tarkoituksena on laajentaa Lahden tiede- ja yrityspuiston kiinteistöä uudisrakennuksella. Laajennuksen suuruus on noin 7810 k-m2. Laajennuksen tiloihin tulee sijoittumaan Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Ramboll Analytics Oy:n laboratorio- ja toimistotilat, Ramboll Finland Oy:n toimistotiloja, korkeakoulutiloja sekä muuta yritystoimintaa. 11

13 Osaamiskiinteistöt Oy valmistuu 2012, Kirkkokatu 27 (Felmanni) muutos- ja saneeraushanke Hankkeen tarkoituksena on saneerata ja muuttaa Kirkkokatu 27 (Felmannin) kiinteistön tilat Päijät- Hämeen Koulutuskonsernin - kuntayhtymälle uuden ajan oppimiskeskustiloiksi. Osaamiskiinteistöt Oy valmistuu 2011, Kouluhankkeita mm. peruskorjauksia ja uusien rakentamistarpeita mm. Lahti, Hollola, Hartola, Asikkala, Heinola, Sysmä Enemmän erikoistumista, innovaatioita ja vähemmän massatuotantoa Kilpailukyky- ja elinkeinostrategiassa Lahden alueen visioksi vuoteen 2015 asetetaan olla Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin alue. Nämä tavoitteet soveltuvat myös koko maakunnan kehittämisen tavoitteiksi. Ympäristöteknologiaklusteria ja asumisklusteria kehitetään kansallisen osaamiskeskusohjelman puitteissa ja rahoituksella. Päijät-Hämeen liitto on esittänyt työ- ja elinkeinoministeriölle muotoilun sisällyttämistä osaamiskeskusohjelmaan. Suomen johtava ympäristöosaamisen keskittymä Niemen alueelle (myös rakennusinvestoinnit) Cleantech-perusteista teknologiaa ja liiketoimintaa Hankkeessa vahvistetaan edelleen erikoistuneisiin cleantech tuotteisiin ja palveluihin perustuvaa liiketoimintaa Päijät-Hämeen alueelle. Cleantech uudet markkinat Hankkeessa etsitään uusia kansainvälisiä markkina-alueita Cleantech-yrityksille ja vahvistetaan näin elinkeinostrategian kärkeä. Kansainvälisten ympäristöalan yritysten houkuttelu Päijät-Häme maailman johtavaksi käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan alueeksi -hanke Kasvuyrityspalvelun kehittäminen Ympäristötehokkuuden kehitysohjelma Muodostetaan alueelle korkeakoulutasoisen muotoiluosaamisen ja sen soveltamisen kansallinen solmukohta Otetaan kansallista johtoroolia muotoilualan kehittämisessä erityisesti uusille sovellusaloille Muodostetaan kärkialoille yritysten sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteisiä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Edistetään systemaattisesti parhaiden tutkimusryhmien toimintaa ja kansainvälisiä yhteyksiä Kehitetään yritysvaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa ja erityisesti kunnallishallinnossa Parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta Muotoilustrategian laadinta ja edistäminen Enemmän tuottavuutta ja vähemmän työpanosta Päijät-Hämeessä yksityisellä ja kuntasektorilla tuottavuuden jatkuva parantaminen on keskeinen keino turvata palvelujen saanti työvoiman tarjonnan kääntyessä väestön ikääntymisen vuoksi laskuun. Samalla yksityisen ja julkisten toiminnan ja palveluiden laadulle asetetut vaatimukset kasvavat. Tieto- ja viestintäteknologian tehokas käyttö tukee verkostorakenteiden hyödyntämistä. Rakenteelliset uudet prosessit ja toimintamallit Uudenlaisten verkostojen luominen sekä yhteistyön lisääminen yli perinteisten organisaatiorajojen Kuntien työvoimavaltaisten palveluiden työn suunnittelu Tuotantotaloudellisempien työmenetelmiä kehittäminen mm. Urhoko-hanke Palveluprosessien ja toiminnallisten pullonkaulojen löytäminen Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen Enemmän terveyttä ja työuraa ja vähemmän uupumista Päijät-Häme on julistautunut liikunnan megamaakunnaksi, jossa kuntakentän tuottavuutta ja asukkaiden hyvinvointia tukemaan on laadittu mm. terveysliikunnan strategia. Asukkaiden hyvinvoinnin tukeminen liikuntapalveluiden kehittämisellä ja terveysliikuntaa edistämällä on kirjattu aikaisempaan maakuntastrategiaan. Tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin kehitys valtakunnallista keskiarvoa paremmin ja alueen imagon nostaminen liikunnan ja hyvinvoinnin keskuksena. 12

14 Terveysliikuntastrategian edistäminen ja kuntien toimeenpanosuunnitelmat Päijät-Hämeen liikunta-apteekki liikkumisresepti + saajien liikkumisen aloittaminen ja jatkuminen KOKO-ohjelman hyvinvointiklusterityö Kuntien palvelurakenteen uudistaminen, mm. sähköiset palvelut Julkisten palvelujen innovatiivinen kehittäminen ja uudenlaisten julkisen ja yksityisen palvelutuotannon mallien kehittäminen Hyvinvointipalvelujen uudistamishankkeet Työurien pidentäminen kansainvälistyvässä tietoyhteiskunnassa Projektin päämääränä on työurien pidentäminen kansainvälistyvässä tietoyhteiskunnassa hyvinvoinnin kautta. Laajoja investointihankkeita: Päijät-Hämeen keskussairaalan kehittäminen Tilahankkeen tarkoituksena on laatia kokonaissuunnitelma keskussairaalan alueen kehittämismahdollisuuksista sekä suunnitella seuraavat rakentamisvaiheet: 1) parhaillaan rakennettavan uudisrakennuksen valmistuttua vapautuvien tilojen käytöstä, 2) alueen pysäköinnin ratkaisemisesta pysäköintitaloratkaisun mukaisesti, 3) vuosille suunnitellusta seuraavasta uudisrakennushankkeesta. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Heinolan seudun äkillinen rakennemuutos Suomen hallitus nimesi Heinolan, Keski-Karjalan ja Koillis-Savon seutukunnat äkillisen rakennemuutoksen alueiksi vuoden 2010 loppuun saakka. Kohdealueena päätöksessä oli Hämeen TE-keskuksen ja Päijät-Hämeen maakunnan alueellaa Heinolan seutukunta, johon lukeutuvat Hartolan kunta, Heinolan kaupunki ja Sysmän kunta. Päätöksellä varmistettiin toimenpiteiden ripeä käynnistyminen tilanteessa, jossa alueilta oli vähentynyt satoja työpaikkoja. Heinolan seudun määrittelyä äkillisen rakennemuutoksen alueena jatkuu vuonna Väyläyhteyksin kehittäminen (rataselvitykset mm. Mikkeliin ja Jyväskylään) Tyhjien teollisuus- ja toimitilojen markkinointi Asumisen ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen Työmarkkinoiden palvelut ja koulutus Elinkeinopolitiikassa asumisen, ympäristöosaamisen ja palveluiden mahdollisuuksien hyödyntäminen 3.5. Vaikutusten arviointi Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi on laadittu kevään 2010 aikana. Toteuttamissuunnitelmaa laadittaessa ei ole havaittu erityisiä muutostarpeita arvioinnin suhteen. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset konkretisoituvat maakuntaohjelmaa toteuttavissa hankkeissa. Kaikella toiminnalla, jolla on tuotantoa lisäävä vaikutus, on myös ekologisia vaikutuksia. Oleellista onkin, miten huonoja tai vältettäviä vaikutuksia voidaan vähentää. Tavoitteilla, jotka keskittyvät lähinnä maakunnan henkisen ja sosiaalisen pääoman kasvattamiseen, ei ole välttämättä konkreettisia vaikutuksia ympäristöön. Maakunnan tavoitteena on hyvä ympäristön tilan säilyttäminen. Tavoite 1 Matalamman energiankulutuksen työ- ja elämäntavat Ympäristövaikutukset Toimenpiteiden tukema suunta on vahvasti ympäristömyönteinen. Energian säästöä edistävien toimien ohella uusiutuvan energian tuotannon edistäminen on yksi Suomen kansallisen ilmastostrategian ja kestävän kehityksen ohjelman Tavoite 2 Vahva suurkaupunkikeskus ja monipuoliset mahdollisuudet Lahden kaupunki on strategiassaan asettanut tavoitteekseen olla kokonaisvaltainen kestävän kehityksen kaupunki ja ilmastotyön edelläkävijä (Green City -ohjelma) Maaseudulla mm. vesihuoltotoimenpiteet parantavat ympäristön säily- Tavoite 3 Tuottava ja innostava toimintaympäristö Alueen kärkenä oleva ympäristöosaamisen kehittäminen tukee ympäristötietoisuuden kehittymistä ja parantaa toimintaympäristön vetovoimaa. 13

15 tavoitteista. Yhdyskunta- ja aluerakenteelliset vaikutukset Useissa alueen kaupungeista ja kuntataajamista tiivistetään asutusta ja edistetään joukkoliikennettä. Sosiaaliset vaikutukset Kulutustottumuksien muutos koskee kaikkia väestöryhmiä. Joukkoliikennettä ja sähköisiä palveluja parantavat ratkaisut tukevat vähävaraisempia maakuntalaisia. Kulttuuriset vaikutukset Elämäntapamuutokset luovat mahdollisuuksia luovien alojen lähipalvelujen tuotteistamiselle. Talousvaikutukset Ilmastomuutoksen toimenpiteet vahvistavat kilpailukykyä, joskin myös osaltaan lisäävät kustannuksia mm. energian hinnan noustessa. Yrittäjyys ja elinkeinovaikutukset Energiatehokkuus ja sähköiset palvelut luovat uusia mahdollisuuksia yrittäjyydelle alueella. Maaseutuvaikutukset Ilmasto- ja energiahaasteet luovat maaseudulle mahdollisuuksia. Sähköisten palveluiden ja saatavuuden ongelmia poistetaan. mistä. Kaavoituksen tulee olla sopusoinnussa ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden kanssa. Kaupunkiasutuksen tiivistämiseen ja hajaasutuksen hallintaan kiinnitetään huomiota. Kaupunkikeskuksissa voidaan tuottavampia palveluja sosiaalisten haittojen ehkäisyyn. Maahanmuuttajien palvelut voidaan järjestää maakunnallisesti keskitetysti Lahdessa. Keskuksissa ja maaseututaajamissa on hyvät edellytykset kulttuuritoiminnan aktivoinnissa ja sen monipuolistamisessa. Kuntakeskuksissa säilyy elinkeinotoiminta kilpailukykyisenä ja maaseudulla erikoistuminen tuottaa uusia mahdollisuuksia. Alueen profiloituminen ympäristöteknologiaan, muotoiluun, käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan ja liikuntaan mahdollistaa keskusroolin vahvistamisen. Päijät-Hämeessä kehitetään maaseudun erityyppisiä kyliä, joilla mahdollisuus erikoistua kylän vetovoimatekijöiden mukaisesti. Ohjelma tukee uusien ratkaisumallien pilotointia mm. asumisen ja elinkeinotoiminnan sijoittumisen osalta. Syrjäytymisen ehkäisyssä rakennetaan toimenpiteitä koko ihmisen elinkaaren jaksolle. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tärkeää varhainen puuttuminen ongelmiin Terveysliikunta ja luovat alat nousevat maakunnassa entistä suurempaan roolin ja tuottavat entistä enemmän lisäarvoa. Tuottavuuden nostamista tapahtuu jokaisella sektorilla. Terveyttä parantavat tavat ehkäisevät kustannusten jyrkkää kasvua sosiaali- ja terveysmenoissa väestön ikääntyessä. Yleinen osaamisen ja menestyvä yritys- ja julkisen sektorin toiminta mahdollistaa alueen työllisyyden ylläpidon. Julkisen sektorin avaaminen luo yrittäjyyttä. Maaseutu on tunnetusti yrittäjyyden ja innovaatioiden lähde. Päijäthämäläinen maaseutu menestyy ja kehittyy osana laajaa metropolialuetta. Seuranta Seurantaa tehdään maakuntasuunnitelman laadinnassa kehitetyn mittariston ja sen arvioinnin ohjelmakauden aikana. Päijät-Hämeen liitto on myös mukana GPI-indikaattorin pilotissa, jossa arvioidaan monipuolisesti ympäristö-, sosiaaliset- ja hyvinvointimittarit ja niistä johdettu synteettinen GPI-indikaattori. Lisäksi maakuntaohjelmia varten on oma ohjeistuksen mukainen indikaattoritaulukko. 14

16 4. Laaja-alaiset toteuttavat yhteishankkeet Laaja-alaiset yhteistoimet Päijät-Hämeen liitto on vahvasti mukana vaikuttamassa uuden aluepolitiikan sisältöihin vuoden 2013 jälkeen. Maakunta etsii kumppanuuksia kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista maakunnan kehittämisen kärkien tueksi. Päijät-Hämeen liitto ylläpitää yhteistoiminta-alueen lisäksi yllä hyviä maakuntasuhteita naapurimaakuntiin. Kymenlaakson, Pirkanmaan ja Uudenmaan suuntaan on tiivistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä. Keski-Suomen kanssa jatketaan Päijänteeseen liittyviä kehittämistoimia. EU-rahoitus- ja ohjelmapolitiikka vuoden 2013 jälkeen NUTS 2 muutokset mm. Uusimaa ja Päijät-Häme eri aluetta Yhteistoiminta-alueelle yritetään löytää ratkaisu teema-ohjelmaksi, nykyiseen mallin mukaan ESR -yhteistoiminta-alueen ohjelmana Interreg - yhteistoiminta-alueena mukaan BSR uuteen ohjelmaan ENPI Kaakkois-Suomen (Venäjä) Keski-Suomen toimijoiden kanssa Päijänteen kehittämisen yhteishanke Päijänne-hanke kokoaa yhteen Päijänteen alueen toimijoita ja siinä tarkastellaan Vesijärveä ja Päijännettä vesivarojen käytön ja hoidon, elinkeinojen (mm. luontomatkailu, kalastus) ja aluetalouden kestävän kehittämisen kannalta. Hanke toteutetaan yhdessä Keski-Suomen liiton, Hämeen ja Keski-Suomen ELYkeskusten kanssa vuosina ja sen kustannusarvio Päijät-Hämeen osalta on euroa Yhteistoiminta-alueen (Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme) edistettäviä toimenpiteitä: Vuoden 2010 alussa voimaan tullut aluekehityslainsäädäntö vahvisti maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman asemaa ja merkitystä. Viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat ja edistää niiden toteuttamista. Hämeen, Päijät-Hämeen, Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan liitot ovat yhteistoiminta-alueen puitteissa yhteisesti valmistelleet ja sopineet ne osa-alueet ja yhteistyökysymykset, joissa yhteinen valmistelu ja edistäminen nähdään erityisen merkitykselliseksi. Osaalueita ovat: - Liikennejärjestelmän kehittäminen - Metropolialueen kilpailukyvyn hyödyntäminen ja vahvistaminen - Tietoliikenteen palvelutason parantaminen ja sitä tukevien teknologioiden edistäminen - Luonnonvarojen kestävä käyttö - EU:n Itämeristrategian yhteinen toteuttaminen Lisäksi on keskusteltu myös yhteistyöstä maahanmuuttopolitiikan osalta. A. Liikennejärjestelmän kehittäminen Perusväylänpito ja joukkoliikenne Perusväylänpidon määrärahan nostaminen, yhteistoiminta-alueelle kohdentuvan määrärahan lisäys 60 M Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen, määrärahan lisäys 15 M ja tuen kohdentaminen valtakunnallisesti väestön ja liikennesuoritteiden suhteessa yhteistoiminta-alueelle. Suuret investointihankkeet Ylinen Pietarintie Vt 10/12 parantaminen välillä Hämeenlinna Lahti Kouvola. Lahden eteläisen kehätien suunnitteluun 4,5 M ja osatoteuttamiseen 50 M vuonna 2012, ja Hämeenlinna Tuulos -välin toteuttamiseen 5 M E 18-tieyhteyden rahoituksen turvaaminen: Kehä III:n I-vaihe välillä Vantaankoski Lentoasemantie 50 M vuosina II-vaihe välillä Vanhakartano Lentoasemantie ja Lahdenväylä Porvoonväylä tulisi käynnistää I-vaiheen valmistuttua vuonna 2012, 215 M. Pasila Riihimäki välityskyvyn parantaminen yhteysvälillä tarvittavien lisäraiteiden rakentaminen ja asemajärjestelyt, hankkeen kokonaiskustannustaso noin 270 M, hankkeen suunnittelumääräraha 5 M tarvitaan vuoden 2011 budjetista, rakentamisen vaiheittainen aloitus vuonna Helsinki-Forssa-Pori liikennekäytävän kehittäminen, valtatie 2:n perusparannukseen välillä Vihti Humppila vuoden 2011 budjetista, 10 M 15

17 Suunnittelurahoitusta edellyttävät hankkeet Helsingin päärautatieaseman välityskyvyn turvaaminen suunnittelemalla lähijunaliikenteelle tarkoitettu Pisararata. Hanke vaikuttaa koko maan kaukoliikenteen sujuvuuteen, täsmällisyyteen ja lisäämismahdollisuuksiin vapauttamalla sille laituritilaa ja raiteita Helsingin asemalla. Helsinki-Vantaan lentoaseman saavutettavuuden parantaminen, kaukoliikenteelle tarkoitetun Lentoradan suunnittelun jatkaminen Helsingistä Porvooseen suuntautuvan ratalinjauksen kehittämistarpeet B. Metropolialueen kilpailuedun hyödyntäminen ja vahvistaminen Laaditaan yhteinen esitys koulutuspaikkatarpeesta opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämissuunnitelmaan vuonna 2012 Yhteistoiminta-alueen korkeakoulupoliittisen ohjelman laatiminen Tavoitteena on hahmottaa uudistuvan osaamiskeskusohjelman kytkennät innovaatiopolitiikkaan ja korkeakoulujen tutkimus- ja sovelluskenttään Yhteistoiminta-alueella määritellään yhteiset EU tavoitteet rajat ylittävän yhteistyön toteuttamiseksi C. Tietoliikenteen palvelutason parantaminen ja sitä tukevien teknologioiden edistäminen Laajakaistahanke Yhteistoiminta-alueen maakunnissa toteutetaan laajakaistahanke, jossa päätavoitteena on edistää nopeiden 100Mb/s -yhteyksien aikaansaaminen haja-asutusalueille. Hankkeella tuetaan palveluiden saatavuutta, verkkojen yhteisrakentamista, etätyömahdollisuuksia ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä haja-asutusalueilla. Hanke tukee Laajakaista hankkeen tavoitteita. Toteutusaika on 9/ /2012 ja EMR-rahoitus noin euroa yhteistoiminta-alueella. Vastuutoteuttaja on Päijät-Hämeen liitto. Vuoden 2011 aikana tunnistetaan teknologian hyödyntämismahdollisuudet ja valmistellaan yhteinen teknologian soveltamista palveleva toimenpide/hanke. D. Luonnonvarojen kestävä käyttö Pohjavesien suojelu ja tutkimukset Yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeiden ja soveltuvien pohjavesialueiden rajaukset ja luokitukset perustuvat vielä pitkälti karttatarkasteluun. Riittämätön tietous pohjavesiesiintymistä haittaa yhdyskuntien maankäytön suunnittelua ja erityisesti elinkeinotoimintojen alueiden sijoittamista. Pohjavesitutkimuksiin tarkoitettua ELYjen määrärahaa tulee korottaa. Ympäristötyöt Ympäristötöiden määrärahataso on säilytettävä 15,5 M tasolla, koska taloudellisen toiminnan ydinalueella luonnonvarojen käyttöön kohdistuu kuormitusta, jonka haittoja on pystyttävä ennaltaehkäisemään ja korjaamaan. Ilmastostrategia Tehdään yhteistoiminta-alueen erillisten ilmastostrategioiden läpikäynti ja yhteistyötä edellyttävien toimenpiteiden tunnistaminen ja mahdolliset hankekäynnistykset. E. EU:n Itämeristrategian yhteinen toteuttaminen Vesien suojelu on EU:n Itämeristrategian toteuttamisen avainteema. Erityisesti Suomenlahden vesien suojeluun on varattava riittävät resurssit Itämeren suojelumomentille. 16

18 5. Rahoitustaulukot Kansallisten alueiden kehittämiseen vaikuttavien, rakennerahasto-ohjelmien, maaseudun ja kalatalouden kehittämisohjelmien sekä muiden maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta keskeisten valtion määrärahojen tarve vuosina 2011 ja 2012 sekä kehysvalmistelua varten arvio vuosille ja arvio kuntien ja yksityisen rahoituksen osuudesta. Rahoitustiedot löytyvät rahoitusliitteestä (liite 1). Valtion ja EU-ohjelmien rahoitus (ESR, EAKR ja EMR): Rahoituksen tyyppi ja hallinnon ala Yhteensä Kansallinen ELY-rahoitus OPM 1,250 1,250 1,250 1,250 1,250 5,000 MMM 1,475 2,175 1,915 1,175 0,730 6,740 TEM 25,683 25,683 23,225 23,225 23,225 97,816 STM 0,000 LVM 17,250 27,250 27,250 27,250 27,250 99,000 YM 1,885 1,640 1,645 1,850 2,325 7,020 Kansallinen rahoitus muut TEM 1,540 1,750 1,760 1,800 1,800 6,850 EU-ohjelmat kansallinen osuus MMM 2,055 1,807 1,560 1,560 1,560 6,982 TEM 7,049 7,049 5,320 10,000 10,000 29,418 EU:n, valtion, kuntien ja yksityisen rahoituksen toimintaan sitoutuvat määrärahat Päijät-Hämeeseen arvioituna: Yhteensä EU:n rahoitus yhteensä 9,514 8,312 7,5482 7,513 7,513 32,887 Valtion rahoitus yhteensä 58,187 68,604 63,925 68,110 68, ,826 Kuntien rahoitus yht. (arvio) 62,838 74,455 70,523 72,344 68, ,160 Julkinen rahoitus yhteensä 130, , , , , ,873 Yksityinen rahoitus yht. (arvio) 50,000 50,000 50,000 50,000 50, ,000 RAHOITUS YHTEENSÄ 180, , , , , ,873 Päijät-Hämeen liitto ja aluehallinnon viranomaiset vastaavat ja edistävät maakuntaohjelmaa toteuttavia hankkeita aluekehittämisen rahoituksen määrärahoilla (hankelistaus liite 2). Alueen toimijat lisäksi yhdessä vaikuttavat siihen, että lisärahoitusta haetaan alueen toimenpiteille, jotka kuuluvat valtion suoran budjettirahoituksen piiriin. 17

19 6. Toteuttaminen hallinnonaloittain Maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman vertailua ELYjen (Hämeen ja Uusimaa) strategisten tulossopimusten kanssa. A: ALUEELLISEN KILPAILUKYVYN JA VÄES- TÖN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN A1: Taloudellisen tilanteen edellyttämät elvytystoimet Vahvistetaan yritysten kehittymistä, kasvua ja kansainvälistymistä tarjoamalla kehittämis- ja investointiavustuksia, koulutus-, neuvonta ja konsultointipalveluja sekä laadukasta työnvälitystä. Rahoitetaan hankkeita, joilla edistetään uusien työpaikkojen syntymistä tai sijoittumista alueelle. Lisätään yritystukiin liittyvää tiedottamista rahoituksen täysimääräisen hyödyntämisen varmistamiseksi mm. äkillisen rakennemuutoksen alueilla. Heinolan seudun äkillisen rakennemuutoksen alueella tuetaan seudun yritysten kasvua ja yhteistyötä sekä kumppanuusverkostojen vahvistumista. A2: Yritystoiminnan uudistaminen Yritysten kokonaisvaltaista palvelua ja palvelujen saatavuutta parannetaan organisoimalla vuonna 2010 työvoima- ja yrityspalvelujen toimintamallit niin, että palvelut ovat joustavasti yritysten tavoitettavissa kaikilla seutukunnilla. Jatketaan yhdessä muiden yrityspalveluorganisaatioiden kanssa alueen avaintoimialojen kehittämistä sekä kasvuyrityspalvelun toteuttamista. Alueen yritys- ja innovaatiopalveluja kehitetään toimintaympäristön kehittämishankkeilla sekä yritystoiminnan edellytyksiä tukevaan infrastruktuuriin kohdennettavalla työllisyysperusteisella investointirahoituksella. Vahvistetaan taide- ja kulttuuritoimen sekä luovan talouden merkitystä osana alueellista kehittämistä, osaamista ja kilpailukykyä. Kehitetään innovaatiotoiminnan kansainvälistymistä ja verkottumista Päijät-Hämeen elinkeinostrategiassa painopisteiksi valittujen ympäristöteknologian ja muotoilun kehittymistä kansainväliselle huipulle. Merkittävä kehittämishanke: Ympäristöklusterin kehittäminen ESR-ohjelman toimintalinjalla 1 käynnistetään Innovatiiviset startup- ja kasvuyrityspalvelut -hanke, jossa tavoitteena on edistää uusien innovatiivisten teknologia- ja asiantuntijayritysten syntymistä ja kehittymistä alueella. Hankkeen tavoitteina on lisätä Cleantech - alan yritysten perustamista Hämeen ELY-keskuksen vastuulla olevan Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen - kehittämisohjelman toimintaa tehostetaan. A3: Aluerakenteen kehittäminen ja liikennejärjestelmien toimivuus Uudenmaan ja Hämeen aluerakenteen tasapainoista kehittämistä tuetaan siten, että sillä on Suomen metro- Päijät-Hämeen maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma Tuottava ja innostava toimintaympäristö Teknologian entistä parempi hyödyntäminen Tekes-rahoitus, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yritystoiminnan tukemat kehittämistoimet kasvuun ja liiketoiminnan kehittämiseen pyrkien yritysten tukemisessa Vientiä tukevat toimenpiteet, klusterit ja verkostot Kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen Heinolan seudun määrittelyä äkillisen rakennemuutoksen alueena jatkuu vuoden 2011 ajan - toimenpideohjelma Enemmän erikoistumista, innovaatioita ja vähemmän massatuotantoa Suomen johtava ympäristöosaamisen keskittymä Niemen alueelle Kasvuyrityspalvelun kehittäminen Otetaan kansallista johtoroolia muotoilualan kehittämisessä erityisesti uusille sovellusaloille Muodostetaan kärkialoille yritysten sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteisiä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Edistetään systemaattisesti parhaiden tutkimusryhmien toimintaa ja kansainvälisiä yhteyksiä Kehitetään yritysvaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa ja erityisesti kunnallishallinnossa Parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta Starup-hanke tulee toteuttaa yhteistyössä seutujen hautomo- ja yrityspalvelutoimijoiden kanssa. Tuetaan luovien alojen verkosto- ja kehittämishanketta Enemmän julkista liikennettä ja vähemmän yksityisliikennettä Valtatien 12 uudistaminen Lahden ete- 18

20 polialueena edellytykset toimia maamme taloudellisena veturina. Aluerakenteen eheyttäminen perustuu vahvaan pääkaupunkiseutuun, säteittäiseen liikenneverkkoon, aktiivisten alue- ja maakuntakeskusten verkostoon sekä monimuotoiseen maaseutuun saaristoineen. Liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittäminen tukeutuu ensisijaisesti nykyiseen tie- ja raideliikenneverkkoon. Olemassa olevan väylästön käyttöä tehostetaan neliporrasajattelun periaatteiden mukaisesti mm. älykkään liikenteen ratkaisuilla. Edistetään liikennejärjestelmäsuunnitelmien (mm. HLJ, Itä- Uusimaa, Länsi-Uusimaa, KEHYLI, Päijät-Häme, Kanta-Häme) aiesopimuksiin sisältyvien toimenpiteiden ja hankkeiden toteuttamista. A4: Maaseudun elinvoimaisuus ja elinkeinot Toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa , jonka painopisteitä ovat Hämeessä bioenergia, matkailu, palveluyrittäjyys sekä maa- ja elintarviketalous. Painopisteiden toteuttamisen kannalta keskeisiä toimenpiteitä toteutetaan osana Kasvua Hämeessä - hankekokonaisuutta sekä bioenergiahankkeiden kautta. Perinteisten toimialojen lisäksi kotimaisen energian käytön lisääminen sekä bioenergian tuotanto ja jalostaminen Maatilojen rakennekehitystä tuetaan Hämeen-Uudenmaan metsäohjelma Kalakantojen monimuotoisuudesta ja tuottavuudesta huolehditaan A5: Osaaminen, koulutus ja kulttuuri alueellisen koulutustarjonnan ja kysynnän välisen kohtaannon parantaminen. Yrityskohtaisesti räätälöidyssä koulutuksessa painotetaan aiempaa voimakkaammin ympäristö- ja energiaosaamista. Vahvistetaan taide- ja kulttuuritoimen sekä luovan talouden merkitystä osana alueellista kehittämistä... Hämeen oppilaitosten rakennushankkeiden rahoittamisen valmistelu Merkittävä kehittämishanke: Aikuisopiskelun ohjauksen tehostaminen A6: Väestön ikääntyminen ja työvoimapolitiikka Työvoiman osaamistason nostamiseen panostetaan edelleen voimakkaasti. Päätöksenteko perustuu vahvaan ennakointitietoon. Tuetaan ympäristöliiketoimintaan liittyvän osaamisen kehittymistä kaikilla tasoilla ja turvataan näin eri työntekijäryhmien kestävä työllistyminen. Tehokkailla työvoimapalveluilla ja asiantuntevilla muutosturvapalveluilla varmistetaan työnhakijoiden nopea työllistyminen. Tavoitteena on, että työnhakija siirtyy työstä suoraan uuteen työhön. Nuorten sijoittumista työelämään tuetaan suuntaamalla ESRrahoitusta ja työllisyyspoliittista avustusta hankkeille, jotka täydentävät nuorten henkilökohtaista palvelua. läisen kehätie, Hämeenlinna - Lahti Kouvola Rataväylän kehittämiskartoitus Hämeenlinna Lahti Kouvola (oikaisu välillä Hämeenlinna-Lahti, Lahti - Jyväksylä) Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittäminen ja uudistaminen Lahden matkakeskus Oikoradan jatkaminen Lahdesta Heinolaan ja Mikkeliin, Vt 24 parantaminen Kevyenliikenteen väylät Älykkään liikenteen linjausten toteutus Enemmän erikoistuneita kyliä ja vähemmän taantuvaa maaseutua Päijät-Hämeen maaseudulla on tärkeä arvo metsätalouden, puun ja ruuan tuottajana ja rooli vahvistuu tulevina vuosina. Lähialueruuan ja kuljetusketjujen lyhentämisen tarve tuo mahdollisuuksia ruokaraaka-aineiden lähijatkojalostukseen ja uusiin työpaikkoihin. Maaseutuohjelman toteuttaminen Kasvua Hämeestä -teemaohjelmatyön jatkaminen ja vahvistaminen Päijät- Hämeessä 3.3. Tuottava ja innostava toimintaympäristö Jatkuva oppiminen osana koulutuksen elinkaarta (varhaisopetus, koulut, II- aste, III-aste ja aikuiskoulutus) Kilpailukykyisten osaamisvalmiuksien parantaminen eri koulutuksen asteilla Enemmän osaamista ja vähemmän syrjäytymistä Esitetään lisää nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkoja alueelle Aikuiskoulutuksen koordinaatio alueella ja yhteistoiminta-alueella Yliopistokeskuksen ja korkeakouluyhteisön palveluverkon ratkaisut Enemmän osaamista ja vähemmän syrjäytymistä Syrjäytymisen ehkäisyn toimenpiteet Maahanmuuttopoliittisen ohjelman toteuttaminen Turvallisuussuunnitelman toteuttaminen KOTTI -hanke TYKES-rahoitus Nuorten sijoittumista työelämään tuetaan suuntaamalla ESR-rahoitusta Kolmannen sektorin välityömarkkinoiden VÄLKE-hanke 19