Maatalouspolitiikka määrittää riistankin elinympäristöä. Juha Tiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Irina Herzon, Helsingin yliopisto
|
|
- Reino Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maatalouspolitiikka määrittää riistankin elinympäristöä Juha Tiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Irina Herzon, Helsingin yliopisto Riistapäivät, Lahti
2 Kuva: Keijo Kääriäinen
3 Maatalouspolitiikan merkitys Pellonraivaus ja asutuksen laajentaminen; tuotannon lisäys Isojako Lypsykarjatalousvaltaisen tuotannon suosiminen Pientilavaltainen maatalous Tuotannon tehostaminen Ylituotannon rajoittaminen; pellonvaraustoiminta ja velvoitekesannointi EU ja CAP: ympäristötukiohjelmat Monimuotoisuusvaikutukset sivutuotetta harjoitetusta maatalous- ja yhteiskuntapolitiikasta Monimuotoisuustavoitteita
4 Aarnimetsä Suomen peltoalan kasvu Kaski Suo Metsä (laidun) Aho (laidun) Järvi Peltoala 3,0 2,5 (hehtaaria) Tilastoitu Arvioitu Väkiluku (miljoonaa) 6 5 Kytöviljelys Niitty Pelto Raatikainen ,0 1,5 4 3 I. K. Inha: Kaskenviertäjiä Enossa, ,0 2 0,5 1 0, Kustaa Vaasa: Raivatkaa Isojako Nälkävuodet: Muutos Tehomaatalous
5 Maankäytön tehostuminen: salaojitus Esimerkkialue Yläneeltä Hietala-Koivu 2002 Salaojitetun pellon osuus
6 Sato kg/ha Tuotannon tehostuminen Syysvehnä Kevätvehnä Ruis Ohra Kaura
7 Index Herbisidien käyttö Suomessa Linnuille ovat tärkeitä siemeniä tuottavat sekä herbivoreja ruokkivat rikkakasvit s 1980s Farmland birds Pollinators Phytophagous insects 1990s 2000s Decade Hyvönen & Huusela-Veistola 2008: Biol. Cons. 141:
8 Nautoja (miljoonia) Lypsykarjan keskikoko Lypsykarjatalouden taantuminen 2,2 20 2,0 1,8 16 1,6 Kaikki eläimet 1,4 1,2 12 1,0 Lypsylehmät 0,8 8 0,6 0,4 0,2 Lehmiä/tila 4 0, Lypsykarjatilojen osuus kaikista tiloista
9 Tilojen lukumäärä (x 1000) Maitotilojen osuus Maatalouden rakennemuutos Maitotilojen osuus kaikista tiloista Kaikki Aktiivitilat Maitotilat 1,0 0, Maitotilojen osuus aktiivitiloista 0,6 0,4 MTT:n skenaario: 6000 karjatilaa v , ,0 Samanaikaisesti keskimääräisen lohkokoon kasvu vajaasta 1 ha:sta 3 4 ha:in
10 Peltoalan käytön muutos Tiainen 2004 ja julkaisematon, perustuu maataloustilastoihin
11 Miten biodiversiteetti näyttäytyy viljelijän päätöksenteossa (J. Aakkula ym.) Viljelijän tavoitefunktio Taloudellinen tulos - viljelijäperheen yleinen elämänlaatu Voiton maksimointi Hyödyn maksimointi Optimointikäyttäytyminen Epävarmuus ja riski (tuotanto-, markkina- ja politiikkariski) Maatalouspolitiikan toteutus tukien kautta Tuotantoyksikköä kohti maksettava tulotuki eli hintatuki Viljelyala- tai eläinmääräperustainen tulotuki Tuotannosta irrotettu tulotuki Maatalouden tulotuen ongelmallisuutta biodiversiteetin näkökulmasta voidaan lieventää asettamalla ehdoksi ympäristöehtojen täyttyminen (täydentävät ehdot)
12 Maatalouspolitiikan ja biodiversiteetin suhde Yhteiskunnallinen päätöksenteko Julkinen valta (J. Aakkula ym.) Maatalouspoliittiset päämäärät Maatalouspoliittiset toimenpiteet Suorakylvölohko toukokuun alussa ennen kylvöä
13 Maatalouspolitiikan ja biodiversiteetin suhde Kuinka maatalouspolitiikalla vaikutetaan maatalousympäristön biodiversiteettiin? Hintaohjaus (taloudellinen ohjaus) Määräohjaus (hallinnollinen ohjaus) Tiedollinen ohjaus Yhteiskunnallinen päätöksenteko Julkinen valta Maatalouspoliittiset päämäärät Maatalouspoliittiset toimenpiteet
14 Maatalouspolitiikan ja biodiversiteetin suhde Kuinka maatalouspolitiikalla vaikutetaan maatalousympäristön biodiversiteettiin? Hintaohjaus (taloudellinen ohjaus) Määräohjaus (hallinnollinen ohjaus) Tiedollinen ohjaus Maatalouspolitiikalla ja sen toimenpidevalikoimalla vaikutetaan ennen kaikkea viljelijöiden päätöksentekoon: maankäyttö viljelytekniikka panoskäyttö Yhteiskunnallinen päätöksenteko Julkinen valta Maatalouspoliittiset päämäärät Maatalouspoliittiset toimenpiteet Viljelijä Tavoitefunktio Viljelytoimenpiteet
15 Maatalouspolitiikan ja biodiversiteetin suhde Kuinka maatalouspolitiikalla vaikutetaan maatalousympäristön biodiversiteettiin? Hintaohjaus (taloudellinen ohjaus) Määräohjaus (hallinnollinen ohjaus) Tiedollinen ohjaus Maatalouspolitiikalla ja sen toimenpidevalikoimalla vaikutetaan ennen kaikkea viljelijöiden päätöksentekoon: maankäyttö } viljelytekniikka panoskäyttö Yhteiskunnallinen päätöksenteko Julkinen valta Maatalouspoliittiset päämäärät Maatalouspoliittiset toimenpiteet Maaseutuympäristö Viljelijä Tavoitefunktio Biodiversiteettivaikutukset Viljelytoimenpiteet Maatalousympäristön biodiversiteetin määrä ja laatu
16 Maatalousluonnon monimuotoisuutta määräävä politiikkalähtöinen ketju Maatalouspolitiikka Viljelijän päämäärät Viljelytoimet Tulos: Ympäristön laatu Vaikutus monimuotoisuuteen
17 Maatalousluonnon monimuotoisuutta määrääviä tekijöitä Maatalouden rakennemuutos, erikoistuminen tilatasolla ja alueellisesti, kotieläintalouden ja erityisesti lypsykarjatalouden väheneminen Maankäytön tehostuminen Maataloustuotannon tehostuminen Maatalousluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Kesannointi Maatalouden ympäristöohjelmat Monimuotoisuuskehityksen kääntyminen
18 Maatalouden kansalliset ympäristöohjelmat Osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (Maaseudun kehittämisohjelma) I Vesiensuojeluohjelma II Kaudesta toiseen III lisääntyvää huomiota IV luonnon monimuotoisuuteen Yli 90 % maatiloista on liittynyt ympäristöohjelmaan Kysymys vaativuudesta ja vaikuttavuudesta
19 Suomen maatalouden ympäristöohjelma Rakenne ja toimenpiteet joilla todennäköistä merkitystä riistalle Perustoimenpiteet (pakollisia paitsi lhp) pientareet ja suojakaistat luonnonhoitopellot (vapaavalintainen) Lisätoimenpiteet (yksi valittava) talviaikainen kasvipeitteisyys (30 %) tehostettu talviaikainen kasvipeitt. (50 %) Laajaperäinen nurmituotanto Viljelyn monipuolistaminen Erityistukisopimukset suojavyöhykkeet tilan monimuotoisuustoimenpiteet luomutuotanto monivaikutteiset kosteikot perinnebiotoopit Lisäksi noudatettava täydentäviä ehtoja
20
21
22 Monimuotoisuuskehityksen taustatekijät Arvaa, oliko niittykirvisen pesä täällä? vai täällä?
23 Kesantojen merkitys avoimen peltoympäristön linnustolle Kymmenen avoimen maatalousympäristön lajia 3,14 hehtaarin koealat (ympyrä, jonka säde 100 m) Kiuru Niittykirvinen Pensastasku Peltopyy Kuovi Töyhtöhyyppä Keltavästäräkki Viiriäinen Pensassirkkalintu Peltosirkku Lajimäärä 1,25 1,38-kertainen Parimäärä 1,55 1,78-kertainen Cereal field buffers Set-aside buffers Keskipisteenä: Cereal viljalohko, field ei buffers kesantoa naapurissa Set-aside kesantolohko buffers
24 Luonnonhoitopeltoja 7 % esimerkki sijoittumisesta Kuva: Tuomas Seimola
25 Peltopyyn kannanmuutosten syitä Kannan elpymisen syitä: Maatalouden ympäristöohjelma? CAP-kesannointi? Talviruokinta?
26 Peltopyykannan hoito luonnonhoitopeltojen avulla Syksy 2009: parvet Kevät 2009: parit Kainasto, Kauhajoki 4000 ha peltoa 250 ha luonnonhoitopeltoja Huhtikuulaskenta: paria paria Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Mykrä 2010, Holm 2011
27 Maatalousympäristön monimuotoisuuskosteikot
28 Paljonko vesilintuja voisi pesiä maatalousympäristössä? Ympäristötuen suositus kosteikkojen mitoitukselle 1 2 % valuma-alueesta km 2 peltoa 1 %:n mitoituksella kosteikkoja voisi olla ha Jos kosteikon keskikoko 2,2 ha kosteikkoa Montako paria per laji mahtuu 2,2 ha:n kosteikolle? Luonnonmukainen ojauomien hoito n-kertaistaisi mahdollisuudet lisätä vesilinnustoa
29 Perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito Valtaojien luonnonmukainen kunnossapito näillä periaatteilla edistäisi luonnon monimuotoisuutta erinomaisesti Näreaho ym. : Suomen ympäristö 52/2006
30 Keskeiset toimet Luonnonhoitopellot (erilaiset kesannot) Viljelemättömät ympäristöt ja niiden hoito Kasvipeitteisyys, suorakylvö Monimuotoisuuskosteikot Suojavyöhykkeet, myös kosteikkojen ympäristössä Ojien luonnonmukainen hoito Valta- ja piiriojien säilyminen, ristiriitojen poisto Pensaikot Luomu Kasvinsuojelu Tulvivien peltojen hoito Metsänreunat, muut reunat
31 CAP- ja ympäristöohjelmaehdotukset Viherryttäminen (perustason ylittävistä käytännöistä korvaus) 7 %:n ekologinen ala (lhp, 3 m monimuotoisuusvyöhyke tai korjaamaton kaista reunoilla tai keskellä) kolme viljelykasvia pysyvien nurmien säilyttäminen Täydentävät ehdot (viljelijätukien saamisen edellytys; ei korvausta) viljely hyvän maatalouskäytännön mukaan 1 m suojakaistat, 3 m suojavyöhyke vesistöjen varsilla maisemapiirteiden säilyttäminen kesantojen hoito
32 CAP- ja ympäristöohjelmaehdotukset Ympäristösitoumus (korvaus), mm. kasvukauden aikainen kasvipeitteisyys (esim. luonnonhoitopelto tai monimuot.kaista) talviaikainen kasvipeitteisyys kosteikkojen hoito ja perustaminen, uomien luonnontilaistaminen (ei-tuotannolliset investoinnit) Erillissopimukset (korvaus) perinnebiotoopit, luonnonlaitumet, metsäsaarekkeet, reunat, uhanalaiset lajit, vieraslajien poisto, lintupellot luomusopimukset Luonnonhoitopelto nurmi riistapelto maisemakasvit niittykasvisiemen Kuva: Mikko Alhainen
33 Sen pituinen se
34 Luomuviljelyn ala Suomessa
35 Riistapellot kylvetään kesäkuulla muiden toukojen jälkeen Peltopyyt ja muut linnut viihtyvät kasvustossa syksyn ja talven. Seuraavana keväänä riistapelto perustetaan uudelleen juuri, kun linnut ovat pesillä tai poikaset pieniä Seuraavalle ohjelmakaudelle tarvitaan pieniä viilauksia LHP-riistapeltojen ehtoihin! Kasvuston saa säilyttää lohkolla kaksi kasvukautta Peltolinnuille tarkoitetun riistapellon saa perustaa myös syksyllä syyskylvöisillä lajikkeilla Mikko Alhainen Naapurin poikaset isäntä äesti täällä kesäkuussa, mutta ainakin ensi keväänä saamme pesiä rauhassa turvallisen kasvuston suojassa Suomen riistakeskus C Tom Björklund / Suomen riistakeskus
36 Mikko Alhainen MITÄ MUUTOS MAHDOLLISTAISI? Vuonna 2010 riistapeltoja Kainastossa ~250ha. Kaksivuotinen pelto: Rinnakkaisten lohkojen kylväminen vuorovuosina ja kasvuston pysyminen koskemattomana toisen kasvukauden pesimäkaudella 50% paremmat mahdollisuudet pesien ja poikasten säilymiseen! Syyskylvöinen riistapelto: Vihantaa syksyllä ja talvella, koskematon kasvusto ja turvattu pesintä keväällä ja vahva suoja kesällä, ravinto + suoja seuraavana talvena. Mahdollisuus peltolinnuille edulliseen riistapellon viljelykiertoon kolmella rinnakkaisella lohkolla. 1. Kesäkuussa kylvetty seuraavana kesänä välivuosi; 2. Vuosi sitten kylvetty välivuosilohko, kylvetään syksyllä uudestaan 3. Edellisenä syksynä kylvetty lohko, uudistetaan seuraavana keväänä Kartta: Luonnon- ja riistanhoitosäätiö
37 Mikko Alhainen Ongelmia Kaksivuotisen riistapellon toteutuksen ongelmat: Toisen kasvukauden kasvuston määrittely ja sen mahdolliset valvonnalliset ongelmat ja sanktioloukut viljelijöille? Toisen kasvukauden kustannusperusteet ja tukitaso? Lisää ehtoja nykyisin hyvin yksinkertaiseen LHP-järjestelmään tilanteessa, missä koko järjestelmää pyritään yksinkertaistamaan. Suomen riistakeskus
38 Tiivistelmä Maatalouspolitiikkaa on harjoitettu vuosisatojen ajan tavoitteena tuotannon määrän kasvattaminen, ilman että ympäristövaikutuksiin olisi kiinnitetty huomiota. Millaiseksi maatalousluonto muokkautui, oli seurausta harjoitetusta maatalouspolitiikasta. Suomen liityttyä Euroopan unioniin maatalouspolitiikkaan tuli ympäristöpoliittisia tavoitteita. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yhtenä tavoitteena on kestävä kehitys, jota toteutetaan ympäristöohjelmien kautta. Ympäristöohjelmat ovat kansallisia; Suomessa keskeisiksi tavoitteiksi tulivat vesien rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita tuli vasta toiselle ympäristöohjelmakaudelle vuonna Riistaeläimet ovat osa luonnon monimuotoisuutta. Monet riistalajit elävät ympäri vuoden ja monet muut osan vuotta maatalousympäristössä. Riistaeläimet kuten monet muutkin lintu- ja nisäkäslajit kärsivät maatalouden rakennemuutoksen ja tehostumisen aiheuttamista elinympäristömuutoksista aina luvulle asti, mutta 20 viime vuoden aikana elinympäristöjen laadussa on tapahtunut kohentumista, joskin joiltain osin elinympäristöjen heikkeneminen jatkuu. Laaja-alaisesti riistaa kuten muitakin lintuja ja nisäkkäitä on hyödyttänyt tuotannon rajoittamiseksi vuoteen 2007 harjoitettu velvoitekesannointi ja sen jälkeen meillä ympäristöohjelmaan liitetty kesantotoimenpide luonnonhoitopelto. Kesantoja on meillä pitkään ollut n. 10 % peltoalasta. Ympäristöohjelmaan kuuluvista valinnaisista toimenpiteistä erityisen hyödyllinen on ollut talviaikainen kasvipeitteisyys (30 tai 50 % tilan pelloista) sekä erityissopimuksin toteutettu luomuviljely ja monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen. Tällä hetkellä valmistellaan kauden yhteistä maatalouspolitiikkaa ja kansallisia ympäristöohjelmia. Perusehtoihin tulee kuulumaan viherryttäminen, joka käsittää ekologisen alan (7 % tilan pelloista) sekä vaatimuksen kolmesta tuotantokasvista ja pysyvien nurmien säilyttämisestä. Ympäristöohjelmaamme kaavaillaan mm. toimenpiteiden luonnonhoitopelto (yhtenä toteuttamismuotona riistapelto) ja talviaikainen kasvipeitteisyys jatkamista. Uutena toimenpiteenä kaavaillaan pellon ulkopuolisten 20 m levyisten reunavyöhykkeiden hoitamista. Erityistukisopimuksin voidaan perustaa monivaikutteisia kosteikkoja ja luonnonmukaistaa uomia. Tavoitteena on luoda ohjelma, joka edistää aiempaa paremmin luonnon monimuotoisuutta, selkeyttää ohjelmaa sekä yksinkertaistaa sen ehtoja ja hakemista.
39 Ympäristöohjelman reunaehdot: valvonta Anna Schulman: Valvonta on vakavasti huomioon otettava realiteetti, joka rajoittaa sitä millaisia toimenpiteitä voi ja kannattaa luoda ympäristötavoitteiden edistämiseksi. On etsittävä tasapaino ehtojen ympäristöllisen toimivuuden ja valvonnan välille sekä vältettävä sellaisten toimenpiteiden luomista, jossa hyvässä uskossa toimiva tuensaaja silti on seuraamuksille altis. EU-asetukset vaativat, että toimenpiteen jokainen ehto on oltava valvottavissa ja jokainen ehto on myös valvottava. Pinta-alatuissa on myös voitava osoittaa mitattavissa oleva ala, johon sopimus kohdistuu. Mitä enemmän ehtoja, sitä enemmän aikaa menee valvontaan ja sen kalliimmaksi valvonta tulee Suomelle. Valvonnan järjestämisessä on hyvin vähän kansallista liikkumavaraa ja koko 2000-luvun on ollut havaittavissa komission tiukentaneen valvontasääntöjä jatkuvasti eli valvontakustannukset ovat olleet nousussa. Valvonnan sutjakkuus on tärkeää myös siksi, että EU-asetusluonnoksen mukaan edes tukiennakkoa ei saisi jatkossa maksaa ennen kuin kaikki valvontaotannan tuensaajat on valvottu. Valvontaa tehdään pääsääntöisesti 5 %:lla ympäristötuen tuensaajista nykyisin. Tuensaajan kaikki lohkot mitataan ja ehtojen täyttäminen arvioidaan. Jos seuraamuksia on paljon nousee kyseisen ELY:n otantaprosentti isommaksi. Mitä enemmän pienialaisia kasvikoodiryhmiä, sitä helpommin seuraamuksia tulee paljon ja vaikka ne pinta-alallisesti olisivat pieniä, ne nostavat valvontaotannan kokoa. Jos jokin ehto ei täyty, se johtaa eriasteisiin seuraamuksiin tuensaajalle. On tuensaajan etu, että ehdoissa on mahdollisimman vähän tulkinnanvaraa. Myös yhteensovittaminen täydentäviin ehtoihin, jotka mm. edellyttävät viljelyä hyvän maatalouskäytännön mukaisesti, on tärkeää. Esim. kovin rikkaruohoisia viljalohkoja tulee täydentävien ehtojen mukaan sanktioida, joten saman asian tulkinta peltopyylle mainion pillikettä kasvavan rikkaruohoisen riistapellon tapauksessa kanssa vaatii yhteensovittamista, varsinkin jos riistapellon ehtojen mukaan pellossa piti kasvaa niitä tukiehtojen mukaisia kylvettyjä kasveja.
Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista
Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista Juha Tiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Luonnon monimuotoisuus maataloustuotannon edellytyksenä
LisätiedotKöyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus
Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen
LisätiedotMaatalouden sektoripolitiikat ja luonnon monimuotoisuus: ristiriidat ja vaikutukset
Maatalouden sektoripolitiikat ja luonnon monimuotoisuus: ristiriidat ja vaikutukset Juha Tiainen, Riistan- ja kalantutkimuslaitos RKTL:n tutkimuspäivät, Jyväskylä 18. 19.11.2008 JURVANJÄRVI RVI Tutkittu
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus
Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen
LisätiedotMaatalousympäristön lintujen kannanvaihtelut ja mitä ne kertovat pellon käytön muutoksista?
Maatalousympäristön lintujen kannanvaihtelut ja mitä ne kertovat pellon käytön muutoksista? Tuomas Seimola ja Juha Tiainen Luonnonvarakeskus Mitkä lajit ovat maatalousympäristön lintuja? 2 9.2.2018 Varsinaiset
LisätiedotYMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja
YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE TORNIOSSA
LisätiedotLuonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen
Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö
Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö
Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki
LisätiedotYmpäristötuki ja LFA
Ympäristötuki ja LFA Luonnonhaittakorvaus (LFA) ja LFA-lisäosa Tukiehdot ennallaan: Vuonna 2008 sitoumuksen antaneet voivat antaa uuden 5- vuotisen luonnonhaittakorvaus sitoumuksen v. 2013 Samalla voidaan
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito
Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia
LisätiedotNyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015
Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään.
LisätiedotVoimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla
Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely
LisätiedotViherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 26.4.2016 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn
LisätiedotViherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien nurmien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus
LisätiedotUudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015
Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden
LisätiedotYmpäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus
Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotRiistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT
Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Oulu 26.1.2011 Mikko Alhainen Projektipäällikkö, Kotiseutukosteikko Life Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund ja MKJ 24.01.2011
LisätiedotLuonnon monimuotoisuus osana maatalouden ympäristöneuvontaa
Luonnon monimuotoisuus osana maatalouden ympäristöneuvontaa FM Eija Hagelberg Projektijohtaja Baltic Sea Action Group Maaseutuverkoston Ympäristö- ja ilmastoryhmä 15.3.2016 Neuvojakoulutus Tampereella
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen
LisätiedotANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä
ANC eli luonnonhaittakorvaus 2015 ja ympäristökorvaus 2015 komission käsittelyyn lähetetyssä maaseutuohjelmassa sekä kansallisen tukilain muutosesitys sekä tilatuki ja viherrys Suomen tiedonannon perusteella
LisätiedotValittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015
Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista
LisätiedotValvonnan yleisimmät seuraamukset ja niiden välttäminen
Valvonnan yleisimmät seuraamukset ja niiden välttäminen Laukaa 12.4.2019 Uurainen 17.4.2019 Joutsa 24.4.2019 Tanja Savolainen / Laukaan YTA Täydentävien ehtojen 1 m piennar Valtaojien ja vesistöjen varsilla
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotYmpäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos
Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden tarjoamat ekosysteemipalvelut onko merkitystä viljelylle?
Luonnon monimuotoisuuden tarjoamat ekosysteemipalvelut onko merkitystä viljelylle? Juha Tiainen ja Tuomas Seimola OPAL-Life, tutkijoiden ja viljelijöiden tapaaminen Tampereella 10.12.2018 Mitä on luonnon
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotViljelijätukikoulutus kevät 2019
Viljelijätukikoulutus kevät 2019 Suonenjoki 19.3.2019 Pohjois-Savon ELY-keskus, maaseutuyksikkö, tukihallinto- ja valvontaryhmä Sisältö Tilastoja Ennen hakemuksen täyttöä Valvonnan havainnot Luonnonlaitumet
Lisätiedotristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
LisätiedotViherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttämisen ekologinen ala 2018 1 Ekologinen ala Ekologisen alan vaatimus Uudenmaan ja Varsinaissuomen maakunnissa Jos tilalla on yli 15 ha peltoalaa, ekologista alaa on ilmoitettava vähintään 5 %
LisätiedotLuomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke
Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon
LisätiedotViherryttäminen. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttäminen MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät 2016 Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien
LisätiedotMaatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala
Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020 Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Päättyvä järjestelmä Tuleva järjestelmä 2015-2020 Tuotantosidonnaiset tuet (20-18%)
LisätiedotYmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon
YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
LisätiedotYmpäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?
Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden
LisätiedotViljelijäinfo Ympäristökorvaus ja lhk
Viljelijäinfo 2017 Ympäristökorvaus ja lhk Tukihakemuksen sudenkuopat asiakirjapuutteet; ajantasaiset viljavuusnäytteet ja vuosittainen viljelysuunnitelma. verkkotentti tai koulutuspäivä (30.4.17 mennessä)
LisätiedotViherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus
LisätiedotMesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)
Mesikasviviljelmät ja tuet 20.3.2018 Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä) Aineisto koottu Mavin ympäristökorvauksen koulutusaineistosta sekä vuoden 2018 tukihakukouluksen
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotLUONNONMUKAINEN TUOTANTO ESIMERKIT/KASVINTUOTANTOTILAT AILI VUORENMAA MERJA LEHTINEN KESKI-SUOMEN ELY
LUONNONMUKAINEN TUOTANTO ESIMERKIT/KASVINTUOTANTOTILAT AILI VUORENMAA MERJA LEHTINEN KESKI-SUOMEN ELY u 1 Esimerkkitila Lasse Luomu Kokonaispinta-ala 40 hehtaaria 35 hehtaaria peltoa 5 hehtaaria pellon
LisätiedotVaihtoehtoja pellon käyttöön
Vaihtoehtoja pellon käyttöön Viljelyä ympäristö ja taloudellisuus huomioiden Mikä aiheuttaa vesistöjen kuormitusta peltoviljelyssä? Maan rakenne: tiivistyneessä maassa vesi- ja ravinnetalous eivät toimi,
LisätiedotPERUSTUKI VIHERRYTTÄMINEN PYSYVÄT NURMET KESANNOT
PERUSTUKI VIHERRYTTÄMINEN PYSYVÄT NURMET KESANNOT Perustuki (Tilatuki) EU:n kokonaan rahoittama tuotannosta irrotettu tuki Maksetaan vain aktiiviviljelijöille, jotka jättävät vuosittain tukihakemuksen
LisätiedotPeltotukien paperityöt Tuki-infot 2012
Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta
LisätiedotViherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotKuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä
ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:
LisätiedotMaatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso
Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien
LisätiedotYmpäristösitoumus 2015
Ympäristösitoumus 2015 Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Tiedot ovat koulutuspäivän tilanteen mukaisia Esityksen sisältö Sitoumusala ja sen muutokset Sitoutuminen ja lohkokohtainen korvaus Toimenpiteiden
LisätiedotKomission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta
Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta 1 Maatalouspolitiikan reformit MacSharry 1992 hallinnolliset hinnat vaihtuivat suoriin tulotukiin Agenda 2000 mm. teurastuspalkkio,
LisätiedotMAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle
MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELU
MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen
LisätiedotYmpäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus
Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Lannoituksen vähimmäisvaatimukset: Fosfori 325 kg/ha/5 vuotta ja puutarhataloudessa 560 kg/ha/5 vuotta Ennakointi (viljelykierto,
LisätiedotTULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä
Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen
LisätiedotLöytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?
TEHO Plus 6.2.2014 Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa? ProAgria Visio: Luomme valtakunnan parhaan asiantuntijaverkoston, joka edistää tehokkaasti maaseutuyritysten kilpailukykyä ja hyvinvointia.
LisätiedotVuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n
Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*
LisätiedotLohkon tilanne valvontahetkellä: Nurmikasvusto (jossa jonkun verran rikkakasvia)
Lohkon tilanne valvontahetkellä: Nurmikasvusto (jossa jonkun verran rikkakasvia) Ilmoitettu Nurmi Valvonnassa Luonnonhoitopelt onurmi Suojavyöhykenurmi viherkesanto Lohkon tilanne valvontahetkellä: Rikkaruohovaltainen
LisätiedotMaaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016
Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016 Seurantakomitean kokous 23.5.2016 Turku Varsinais-Suomen ELY-keskus, yksikönpäällikkö Risto Skyttä 25.5.2016 1 Kehittämishankkeet (MAKE) VARELY
LisätiedotMaatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015
Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa
LisätiedotKotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta
Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko
LisätiedotLinnut mittaamassa peltojen maankäytön vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen
HANKE TOTEUTETAAN EUROOPAN KOMISSION LIFE-RAHOITUKSELLA, (LIFE14 CCM/FI/000254). Linnut mittaamassa peltojen maankäytön vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen Tuomas Seimola & Juha Tiainen LUKE Miksi linnut
LisätiedotMahdollisuuksia peltojen monimuotoisuuden edistämiseen
Mahdollisuuksia peltojen monimuotoisuuden edistämiseen Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen vaihtoehtoja erilaisille tiloille? LOHJA 9.10.2014 Kuvat
LisätiedotTilakohtaisia esimerkkejä
02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan
LisätiedotPellon muokkaus ja kasvipeitteisyys
Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden
LisätiedotMiten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia
Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa
LisätiedotLuomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu
Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan
LisätiedotHIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA
HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet
LisätiedotViherryttämistuki 22.3.2015. Yhteistyössä:
Viherryttämistuki Viherryttämistuki Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Maatilan sijainti ratkaistaan talouskeskuksen mukaan, tai jos talouskeskusta ei ole, sen mukaan kummalla alueella pääosa pelloista
LisätiedotAjankohtainen maatalouspolitiikka. Juha Lappalainen
Ajankohtainen maatalouspolitiikka Juha Lappalainen 11.1.2018 Ajankohtainen maatalouspolitiikka Ajallinen ulottuvuus: Kuluva vuosi Nykyinen ohjelmakausi Siirtymäkausi Seuraava ohjelmakausi 2018 2019 2020
LisätiedotMaatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä
Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,
LisätiedotTilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1
Tilatuki -Perustuki Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki 28.11.2014 P Pethman Haikula Oy 1 Tukialue uudistus Tukialueet 2014 Uusi tukialue 2015 A-alue AB-alue B-C1
LisätiedotCAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014
CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus Marraskuu 2014 1 Neuvottelut komission kanssa käynnissä Suoria tukiakoskevat Suomen linjaukset toimitettiin komissiolle heinäkuun lopussa. Komission kanssa käyty
LisätiedotViherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän
LisätiedotEu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria
Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015 Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Korvauskelpoiset alat 2015 Lohkot, jotka tukikelpoisia v. 2014 Tukikelpoisuuden menettäneet lohkot (maksettu ymp.tuki
LisätiedotMAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010
MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotMaatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi 2014-2020
Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi 2014-2020 Päijät-Hämeen viljaklusterin sadonkorjuujuhla Lahti 17.10.2012 Martti Patjas MMM, tukipolitiikkayksikkö 1 Esityksen sisältö Maatalouden tukijärjestelmien
LisätiedotMonivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen
Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi 11-12.6 2014, Markku Puustinen Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen Hovin kosteikko Vihti Seittelin
LisätiedotLinnusto luomupelloilla ja tavanomaisilla pelloilla
Linnusto luomupelloilla ja tavanomaisilla pelloilla Juha Tiainen, Luonnonvarakeskus Luomun tietotarpeet -tilaisuus HAMK Mustiala 17.4.2018 Valokuvat: Tuomas Seimola ja Juha Tiainen Luonnonvarakeskus Linnusto
LisätiedotAjankohtaista tukipolitiikasta
Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check
LisätiedotPerustuki ja viherryttäminen. Kevät 2018
Perustuki ja viherryttäminen Kevät 2018 Tilatuki jakaantunut kolmeen tukeen Perustuki Viherryttämistuki monipuolistaminen eli kaksi kasvia pysyvät nurmet ekologinen ala, joka vaaditaan Uudellamaalla, Varsinais-
LisätiedotNurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen
LisätiedotLuonnonhaittakorvaus
Luonnonhaittakorvaus Uutta 2015 Ei enää yläikärajaa (65 v), alaikäraja 18 Yksivuotinen korvaus (ei sitoumusta) Tilakohtaisia rajoitteita kesantoalalle ja maksumäärälle Kotieläinkorotuksen eläintiheysraja
LisätiedotKolme tavoitetta. Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen
Kolme tavoitetta Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen YRITYS JA HANKETUET: - lannan tuotteistaminen lannoitevalmisteeksi - geenivarojen hyödyntämisen tuotteistaminen - paikalliset ympäristöja
LisätiedotVesiensuojelua ja elinympäristöjä
Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä
LisätiedotVINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group
VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE
LisätiedotViljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija
Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija Ympäristösitoumuksen tilakohtainen toimenpide Ravinteiden
LisätiedotMAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS
Ympäristösopimukset MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS Perinnebiotoopit ja luonnonlaitumet Merenranta- ja järvenrantaniityt Kedot Hakamaat ja metsälaitumet Alueelle nähtävissä selviä
LisätiedotRavinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat
Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät
LisätiedotKUVATULKINNAT AVUKSI PELTOVALVONTAAN
KUVATULKINNAT AVUKSI PELTOVALVONTAAN Tämä kuvatulkintaohje on tarkoitettu täydentämään peltovalvontaohjetta. Ohjeessa esitetään tulkintoja siitä, milloin erilaiset kasvustot tai toimintatavat ovat hyväksyttävissä
LisätiedotLuomutilojen tuki-ilta
Luomutilojen tuki-ilta 17.3.2016 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen NEUVO2020 Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi ry Luomutilan valintoja 17.3.2016 Tuotantonurmet (säilörehu) viherlannoitustarkoituksessa
LisätiedotVesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotVALKUAIS- JA PALKOKASVIT
VALKUAIS- JA PALKOKASVIT Uudistuneessa tukijärjestelmässä 13.3.2015 Sisältö Valkuaiskasvipalkkio Viherryttämisvaatimukset Palkokasvit eräissä ympäristökorvauksen toimenpiteissä Suorat tuet Nuorten tuki
LisätiedotVuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Pohjois-Karjalan tavoitteet - Luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen - Osaamisen
LisätiedotB7-0079/139. Sandra Kalniete, Joseph Daul, Albert Deß, Michel Dantin, Jarosław Kalinowski ja muut
6.3.2013 B7-0079/139 139 Sandra Kalniete, Joseph Daul, Albert Deß, Michel Dantin, Jarosław Kalinowski ja muut Johdanto-osan 21 kappale (21) Ottaen huomioon, että tilatukijärjestelmään on sisällytetty vaiheittain
LisätiedotKannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016
Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä
Lisätiedot