KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

Transkriptio

1 KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Kokous Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1

2 Asialista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen asialistan hyväksyminen 3. Läsnäolijat 4. Edellisen kokouksen muistion tarkistaminen 5. Ajankohtaiset kuulumiset valiokunnan jäsenten parista ja maailmalta 6. Klubitalot matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina, mielekkään tekemisen tarjoajina ja työllistymisen tukijoina. Mitä eväitä klubitalotoiminnasta olisi ammennettavissa työn ja päivätoiminnan kehittämiseen? Sosiaalisen työllistymisen kehittämispäällikkö Lea Nikula, Nuorten Ystävät 7. Työn ja päivätoiminnan kehittämisvisio: visiotyöryhmän tuotoksen yhteistä työstämistä ja työskentelyn jatkosta sopiminen 8. Seuraavat kokoukset 9. Muut mahdolliset asiat 10. Kokouksen päättäminen Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 2

3 5. Ajankohtaiset kuulumiset valiokunnan jäsenten parista ja maailmalta Kolpeneen palvelukeskus Päivä- ja työtoiminnan tarve kasvaa kun uusia asumisyksiköitä valmistuu ensi keväänä Rovaniemelle. Myös kuntayhtymä rakennuttaa asumisyksikön Sodankylään ja varautuu myös rakentamaan muualle Lappiin jos niin halutaan. Päivä- tai työtoimintaa järjestetään kaikille meidän asumisyksiköissä asuville sekä nuorille pitkäaikaishoidossa oleville. Kaupunki on lopettanut yhden ns. vanhan työkeskuksen ja ostaa palvelua Romotkelta. Meille ohjautuvat vain ns. haastavat ja vaikeat sopimattomat asiakkaat. Työtä riittää. Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea Kilpailutus: Coronaria voitti työ- ja päivätoiminnan kilpailutuksen Kymenlaakson alueella. Sotek on tuottanut palvelut pääosin tähän asti. Hinta laski huomattavasti kilpailutuksen myötä. Coronaria ei kuitenkaan ryhdykään tuottamaan itse palveluja, vaikka voitti kilpailutuksen Sotek jatkaa henkilöstöä karsitaan. Uusi kuntalaki Kehitysvammaliitto Terveisiä Tukholmassa pidetystä Daglig verksamhet - konferenssista Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 3

4 Työ- ja päivätoiminnan näköaloja Ruotsissa Poimintoja Daglig verksamhet 2013 konferenssista, Tukholma Heikki Seppälä Kehitysvammaliitto

5 Daglig verksamhet kenestä puhutaan? Kohderyhmä määrittyy LSS-lain mukaan (Lag om stöd och service till vissa funktionshindrade) 1) Kehitysvammaiset, autismin kirjoon kuuluvat henkilöt 2) Ne, joilla on aikuisiällä saatu aivovaurio ja jotka tämän seurauksena ovat saaneet merkittävän ja pysyvän henkisen toimintakyvyn vaurion 3) Muut, joilla on merkittäviä, jokapäiväisessä elämässä selviytymiseen liittyviä fyysisiä tai psyykkisiä toiminnanvajauksia, jotka eivät johdu normaalista vanhenemisesta Autismin kirjoon kuuluvat henkilöt ovat huomattavasti näkyvämpi asiakasryhmä kuin meillä Ruotsissa puhutaan paljon neuropsykiatrisista asiakkaista. LSS-lain perusteella annetaan palveluita myös monille ADHDdiagnoosin saaneille sekä osalle mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaista

6 Joitakin perustietoja Daglig verksamhet palveluilla on kahdenlaisia tavoitteita: Mielekkään päiväaikaisen toiminnan ja osallistumismahdollisuuden järjestäminen niille, jotka eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä Työllistymismahdollisuuksien etsiminen ja työllistymisen tukeminen DV-palvelun piirissä on kaikkiaan n henkilöä Väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin Suomessa, mutta kohderyhmä on laajempi Määrä on kasvanut jo yli 10 vuoden ajan moniselitteinen ilmiö 87% päivätoiminnasta tuotetaan kunnallisena palveluna Kustannukset ovat keskimäärin /hlö/vuosi n. 1% palveluiden käyttäjistä työllistyy vuosittain Vain 42%:ssa kunnista on ainakin yksi vuoden aikana työllistynyt palveluiden käyttäjä mutta hajonta kuntien välillä on suuri!

7 Keskustelunaiheita (mm.) IPS yksilölliset tuki- ja palveluratkaisut ja niihin liittyvä osaaminen; työllistymistavoitteiden sisällyttäminen niihin Tätä työskentelyotetta ollaan vahvasti tuomassa työ- ja päivätoimintaan Sosiaalihallituksen tekemän laatukartoituksen mukaan 65%:ssa yksiköistä asiakkailla on ajan tasalla olevat yksilölliset suunnitelmat Vain 14%:ssa yksiköistä on käytäntönä, että henkilön selviytymistä työelämässä edes kokeillaan Työllistymistä tukevien palveluiden yhteistyö muiden tukipalveluiden kanssa (Arbetsförmedlingen, Försäkringskassan) Sisältöjen kehittäminen Työpaikkojen etsimisen tehostaminen Harjoittelupaikkoja (työnantajalle ilmaisia) kyllä saadaan, mutta nämä eivät muutu työpaikoiksi

8 Ideoita, innovaatioita Socialstyrelsen tekee säännöllisiä vertailututkimuksia siitä, miten julkisella rahoituksella toimivat päivätoimintayksiköt täyttävät tietyt laatukriteerit; näillä piiskataan palveluiden kehittämiseen Yksittäisiä innovaatioita: Yksityinen työllistämispalvelu, jonka tavoitteena on luotsata erityistä tukea tarvitsevia nuoria suoraan koulutuksesta työelämään, Kunnallinen työtoimintakeskus on tehnyt sopimuksen teollisuusalueella toimivan yrittäjäyhdistyksen kanssa teollisuusalueen ulkoalueiden kunnossapidosta (Gävle). Työhönvalmentajan toimisto on siirretty työkeskuksesta kunnan elinkeinotoimistoon. Työllistämispalvelun perustaminen työkeskuksen erilliseksi toimintayksiköksi Käsitteellistä pohdintaa ja tutkimusta: Työkyky Kompetenssi/osaaminen Työllistettävyys Tuetun työllistämisen toimintamallin sisäistäminen: place, then train

9 Keskustelua Heikki Seppälän alustuksen pohjalta Erittäin hyvää tietoa Ruotsin tilanteesta. Seurantatutkimus puuttuu Suomessa: mitä ihminen hyötyy työtai päivätoiminnasta; mitä ihmiselle tapahtuu työllistymisen jälkeen? Työhönvalmentajat eivät saa olla portinvartijoita, jotka määrittävät, milloin ihminen on valmis/milloin hänen työkykynsä on työmarkkinoiden vaatimalla tasolla. Työnantaja päättää, vastaako henkilön työpanos sitä mitä työnantaja odottaa. Heikki Seppälä: KIT-projektissa on käynnistetty tutkimus. Kerätään tietoa työtoiminnassa, avotyötoiminnassa olevista ihmisistä ja työllistyneistä: Mitä ihmiset tekevät, miten pitkään ovat olleet, millä aloilla Mistä porukasta puhutaan? Kuva siitä, paljonko meillä ihan oikeasti on avoimille työmarkkinoille työllistyneitä. Puuttuu ajan tasalla oleva tieto, kenestä puhutaan ja mikä on konkretia. Tutkimus aloitettu Kymenlaaksossa (KIT-projektin toiminta-alue), Etevassa ja Helsingissä. Toinen tiedonkeruuvaihe tulee kevättalvella 2014; myös KVANK:n toimijoille suunnataan. Toivotaan myötämielistä suhtautumista! Tiedetäänkö Suomesta vastaavaa lukua työtoiminnan kustannuksista? Hyvä kysymys Päivähinta Suomessa ehkä noin /päivä, Ruotsissa 100 /päivä. Kotkan kilpailutuksen hinta päivätoiminnasta 87. Onko vuosittain työllistyvien määrä Suomessa suurempi kuin Ruotsissa? Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 9

10 6. Klubitalot matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina, mielekkään tekemisen tarjoajina ja työllistymisen tukijoina Mitä eväitä klubitalotoiminnasta olisi ammennettavissa työn ja päivätoiminnan kehittämiseen? Sosiaalisen työllistymisen kehittämispäällikkö Lea Nikula, Nuorten Ystävät Lean esitysdiat ovat kokousmuistion liitteenä. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 10

11 Lounastauko Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 11

12 7. Työn ja päivätoiminnan kehittämisvisio: visiotyöryhmän tuotoksen yhteistä työstämistä ja työskentelyn jatkosta sopiminen Kehittämisvision esittely Kehittämisjohtaja Sanna Salama, Aula-työkoti Pienryhmäpohdinta kehittämisvision sisällöstä Jatkosta sopiminen Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 12

13 KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio ) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 13

14 Tuettu päätöksenteko vaihtoehtojen kartoittamisessa ja valintojen ja päätösten tekemisessä Vapaaehtoistoiminta Koulutusjärjestelmä Yksilöllinen tavoitesuunnitelma valtaistuminen kansalaisena Osallisuutta tukeva toiminta (= tavoitteellinen, mielekäs päiväaikainen toiminta, sis. myös laaja-alaisiin tuen tarpeisiin vastaamisen ja kuntoutumisen tukemisen) Mahdollistuminen, voimaantuminen Työ, jossa eivät täyty työsuhteen tunnusmerkit Itsensä toteuttaminen työn keinoin Työllistymistä ja työssä pysymistä tukeva toiminta Tuettu osuuskuntamuotoinen työn tekeminen Tuettu toiminimellä työn tekeminen Mahdollinen työn tulos jää henkilön itsensä hyväksi Työsuhteinen työ (nykyinen SHL 27 d 3 mom.) Tuotannollisen työn tekeminen työsuhteessa Työelämätaitojen harjoittelu Määräaikainen, tavoitteellinen työharjoittelu (Osaaikaisesti) palkkatyössä olevien palkkatyöklubi (vertaistuki) Avoimille työmarkkinoille työllistymisen ja työssä pysymisen tuki Tuetun työllistymisen työhönvalmennus + TE-hallinnon palvelujen hyödyntäminen Palkkatyö avoimilla työmarkkinoilla Myös tuetut osuuskunnat + tuettu yrittäjyys avoimilla työmarkkinoilla Elinikäinen oppiminen (oppimisprosessit, kurssitoiminta ) Toiminnan tukikohta, liikkuva toiminta, pistäytymispaikat, klubit /klubitalot, projektit, yhteistyö esim. nuorisotoimen ja vanhuspalveluiden kanssa

15 Aukisanoittamista Työtoiminta ja päivätoiminta jatkossa: A. Työllistymistä ja työssä pysymistä tukeva toiminta B. Osallisuutta tukeva toiminta Sekä työllistymistä ja työssä pysymistä että osallisuutta tukevassa toiminnassa Toiminnan toteutus perustuu yksilöllisiin tavoitesuunnitelmiin Tavoitteena on valtaistuminen kansalaisena Läpileikkaavana periaatteena on oikeus elinikäiseen oppimiseen Tuetaan erilaiseen vapaaehtoistoimintaan osallistumista Hyödynnetään koulutusjärjestelmän tarjoamia vaihtoehtoja Toimintaa toteutetaan esim. toiminnan tukikohdista käsin, liikkuvana toimintana, pistäytymispaikkoina, klubeina ja klubitaloina, isompina ja pienempinä projekteina sekä yhteistyössä esim. nuorisotoimen ja vanhuspalveluiden kanssa Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 15

16 A) Työllistymistä ja työssä pysymistä tukeva toiminta (1) Tavoitteena avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön työllistyminen (ml. avoimilla työmarkkinoilla tapahtuva tuettu yrittäjyys ja tuettu osuuskuntamuotoinen yrittäminen) ja työssä pysyminen Kehitysvammaisten ihmisten työllistymisessä olennainen elementti on tuetun työllistymisen työhönvalmennus (= työhönvalmentajan tuki) Kehitysvammaisten ihmisten tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen voidaan nähdä koostuvan kahdesta yhtä tärkeästä elementistä: a) Työllistymisen/työkyvyn tukeminen b) Toimintakyvyn tukeminen Toimintakyvyn tukeminen tarkoittaa henkilön kokonaisvaltaista tukemista työllistymiseen ja työssä pysymiseen vaikuttavissa asioissa, esim.: Kehitysvammaisen henkilön tukeminen käsitteellisten toimintaympäristöjen konkretisoinnissa Kehitysvammaisen henkilön tukeminen uusien ja vaihtuvien tilanteiden hahmottamisessa Työnantajan antaman perehdytyksen konkretisointi kehitysvammaisen henkilön ymmärtämään muotoon Kehitysvammaisen henkilön tukeminen jo hankittujen taitojen hyödyntämiseessä juuri kyseisessä ympäristössä Kehitysvammaisen henkilön tukeminen työelämän edellyttämien sosiaalisten taitojen hankinnassa ja harjoittelussa Koska toimintakyvyn tukeminen on keskeinen edellytys kehitysvammaisen henkilön työllistymiselle ja työssä pysymiselle, tuetun työllistymisen työhönvalmennuspalvelun (= työhönvalmentajan) tulee olla aina tarvittaessa saatavilla työhönvalmentajan pysyvä taustatuki tarvittaessa hyödynnettäväksi Työhönvalmentaja on kehitysvammaisten ihmisten työllistymisessä ja työssä pysymisessä välttämätön apuväline, jolta edellytetään tarvittavaa ammatillista osaamista niin työkyvyn/työllistymisen kuin toimintakyvyn kokonaisvaltaisessa tukemisessa tuetun työllistymisen työhönvalmennus = sosiaalihuollon palvelu Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 16

17 A) Työllistymistä ja työssä pysymistä tukeva toiminta (2) Kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen tukemisessa hyödynnetään tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen lisäksi/rinnalla TE-hallinnon palveluja (esim. palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki) Työllistymistavoitetta ja työssä pysymisen tavoitetta tuetaan sosiaalihuollon palveluina: esim. työelämätaitojen harjoittelu, määräaikaiset, tavoitteelliset työharjoittelut ja palkkatyössä olevien henkilöiden vertaistuki esim. palkkatyöklubin muodossa Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 17

18 A) Työllistymistä ja työssä pysymistä tukeva toiminta (3) Kaikki kehitysvammaiset ihmiset eivät (ensisijaisesti) tavoittele työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Silti heilläkin tulee olla mahdollisuus määrittää omat tavoitteensa tekemänsä työn suhteen, etsiä omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksenkohteitaan ja määrittää omaa ammatti-identiteettiään (myös mahdollista myöhemmin avoimille työmarkkinoille pyrkimistä varten). Jotta heillä ei teetetä osallisuutta tukevan toiminnan nimissä työtä, jonka taloudellinen tulos jää työn teettäjän hyväksi, osana työllistymistä ja työssä pysymistä tukevaa toimintaa voidaan järjestää: Tuettuna osuuskuntatoimintana ja tuettuna toiminimellä tehtävää työtä, jolloin työn taloudellinen tulos jää työn tekijän itsensä hyväksi. Työllistymistä ja työssä pysymistä tukeva palvelu tarjoaa tällöin tuen ja alustan sille, että henkilö voi saada työnsä taloudellisen tuloksen itselleen, vaikka ei työllisty avoimille työmarkkinoille. Työsuhteista työtä (vrt. nykyinen sosiaalihuoltolain 27 d 3 momentti: työ, jossa työntekijä on työsopimuslaissa tarkoitetussa työsuhteessa palvelun tuottajaan) (Lisäksi osana osallisuutta tukevaa toimintaa voidaan järjestää työtä, jossa eivät täyty työsuhteen tunnusmerkit. Ks. tarkemmin dia 8.) Työllistymistä ja työssä pysymistä tukevasta toiminnasta on tarvittaessa mahdollisuus siirtyä osallisuutta tukevaan toimintaan Siirtymien mahdollistaminen Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 18

19 B) Osallisuutta tukeva toiminta (1) Tavoitteellinen, mielekäs päiväaikainen toiminta Sisältää myös myös laaja-alaisiin tuen tarpeisiin vastaamisen ja kuntoutumisen tukemisen Toiminnan tavoite: mahdollistuminen, voimaantuminen Kehitysvammaisten ihmisten osalta suurin osallistujavolyymi Osallisuutta tukevan toiminnan keskeisiä periaatteita: Vuorovaikutuksen ja kommunikaation tukeminen Tuettu päätöksenteko vaihtoehtojen kartoittamisen ja valintojen ja päätösten tekemisen tukena; tietoisuuden lisääminen ja tukeminen siitä, että omaan elämään on mahdollista vaikuttaa ja valintoja on mahdollista tehdä Henkilökohtainen apu ja henkilökohtaiset budjetit yksilöllisten palveluratkaisujen räätälöinnissä Erilaisten ja vaihtelevien sosiaalisten roolien mahdollistuminen Toiminnan toteuttaminen erilaisissa ja vaihtelevissa (sosiaalisissa) ympäristöissä Yhteiskunnallisen osallisuuden ja kansalaisuuden tukeminen Panoksen antaminen lähiyhteisöön Kokeilut ja kokemusten aktiivinen hankkiminen ja saaminen Keskeinen indikaattori: kontaktien määrä ympäröivään yhteisöön, muihin ihmisiin Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 19

20 B) Osallisuutta tukeva toiminta (2) Osallisuutta tukevassa toiminnassa voidaan tehdä työtä, joka mahdollistaa itsensä toteuttamisen työn keinoin, mutta jossa eivät täyty työsuhteen tunnusmerkit (1. sopimus, 2. ansiotyön tekeminen, 3. työn tekeminen toiselle, 4. vastikkeellisuus ja 5. johdon ja valvonnan alaisuus eli työnantajan direktiooikeus) Osallisuutta tukevassa toiminnassa tehtävä työ on siis työtä, 1. jonka tekemisestä ei tehdä sopimusta, 2. jota ei tehdä ansiotarkoituksessa, 3. jota ei tehdä toiselle, 4. jota ei tehdä vastiketta vastaan ja 5. jota ei tehdä johdon ja valvonnan alaisena. Em. työ on itsensä toteuttamisen keino, väline Osallisuutta tukevasta toiminnasta on mahdollisuus siirtyä työllistymistä ja työssä pysymistä tukevaan toimintaan Siirtymien aktiivinen mahdollistaminen Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 20

21 Pienryhmäpohdinta Mitä ajatuksia/kysymyksiä kehittämisvisio herättää? Edetäänkö tältä pohjalta vai edellyttääkö kehittämisvisio muutoksia? Jos edellyttää, mitä muutoksia? Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 21

22 Pienryhmäpohdinnan purku Hyvää se, että ne, jotka eivät pysty/halua työhön, voisivat osallistua osallisuutta tukevaan toimintaan + vapaaehtoistoiminnan kytkeminen Haettu paljon vaihtoehtoja Avotyötoiminta karsittu kokonaan pois määräaikainen työharjoittelu välivaiheena työllistymiseen Hyvä pohja; hyvä kuva Molemminsuuntainen työura-ajatus Osallisuutta tukeva toiminta hyvä termi; antaa jo terminäkin vihiä siitä, mitä voisi sisällöllisesti olla Visiotyöryhmä mennyt eteenpäin työssään Jaottelu osallisuutta/työllistymistä tukevaan toimintaan on hyvä Sosiaalihuollon palvelu olisi tukeminen (ei niinkään työ tai toiminta) Työosuusrahan maksaminen? TEOS-linjaus: samansuuruinen kulukorvaus (onko maksajana kunta vai valtio?) Alueelliset erot esim. osallisuutta tukevan toiminnan toteuttamisessa Malli vaatii uutta ajattelua henkilöstöltä on mallin toteutumisen ensiedellytys (koulutus, opiskelu). Vaatiiko myös enemmän henkilökuntaa? Osallisuutta tukeva toiminta: liikunta-, kulttuuri-, terapiapalveluiden rooli? Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 22

23 Vapaaehtoistoiminta: tuen antaminen/valmentaminen siihen, että ihmiset voivat hakeutua vapaaehtoistoiminnan piiriin tien avaaminen vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksien hyödyntämiseen Avotyötoiminta: riittääkö kantti lopettaa toiminta yks kaks? Edellyttää kuntien sitoutumista asiaan. Niin kauan kuin annamme itse ymmärtää, että asia on ihan ok esim. kuntatalouden takia, niin kauan toiminta jatkuu muuttumattomana. Malli on hyvä ja tämän pohjalta voidaan jatkaa Hyvää: selkiyttää keskustelua, antaa selkeät koordinaatit Valtaistuminen kansalaisena, yksilölliset suunnitelmat: ihmisten itsensä täytyy voida tietää, meidän täytyy antaa mahdollisuus tietää, mitä vaihtoehtoja heillä on käytettävissään, mihin he voivat pyrkiä ja mitä tavoitella Kaavakuvaa ei saa nähdä putkena, jossa edetään vasemmalta oikealle omannäköisten ratkaisujen/kokonaisuuksien rakentaminen yksilöllisten suunnitelmien pohjalta, ihminen itse aktiivisesti rakentamassa itselleen omannäköistä elämää Työosuusraha: vääristänyt palveluja käyttävien ihmisten ja työntekijöiden käsitystä siitä, mistä oikeastaan onkaan kyse (leikitään muka-työtä muka-rahaa vastaan) työn ja korvauksen välinen suhde selkeämmäksi Rajapinta TE-hallinnon ja vammaispalvelujen välillä: ei rakenneta rajaa, vaan joustavia yhteistyökäytäntöjä selvästi enemmän kosketuspintaa TE-hallinnon palveluihin Yksilöllinen tavoitesuunnitelma valtaistuminen kansalaisena Valtaistuminen kansalainen yksilöllinen tavoitesuunnitelma (sanojen järjestys kuvassa) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 23

24 Kysymyksiä: Tarvitaanko sosiaalihuollon puolelle määräaikainen työharjoittelu, vai riittäisikö TE-hallinnon työkokeilu, jos siihen liittyisi sosiaalihuollon puolelta työhönvalmentajan tuki? Miten visio organisoidaan käytäntöön? Millaisilla organisaatioilla visiota toteutetaan? Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 24

25 Kehittämisvision jatkotyöstämisestä sopiminen Kokemuksia KVANK Yksilöllisen tuen laatukriteerien työstämisestä Muuttovalmentaja Pirjo Valtonen, Varsinais- Suomen erityishuoltopiiri/kehitysvamma-alan tukija osaamiskeskus Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 25

26 Laatukriteerien käyttötarkoitus Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun tuottajien, kunnan ja valvontaviranomaisten käyttöön. Kriteerit on laadittu erityisesti asumista tukeville palveluille, mutta ne soveltuvat myös muiden palvelujen määrittelyyn ja arviointiin. Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen lähtökohtana ovat henkilön yksilölliset tarpeet. Tavoitteena on, että järjestetty tuki ja palvelut mahdollistavat vammaiselle henkilölle oman näköisen elämän. Kriteeristö koostuu kolmesta osasta: - Yleinen osio, jossa kuvataan laatukriteerit yksilön, palvelujen tuottamisen ja järjestämisen ja valtakunnallisen ohjauksen näkökulmista - Liitetaulukko, jossa on määriteltynä keskeisimmät laatuvaatimukset - Selkokielinen kuvaversio, jossa tiivistetään asiakkaan näkökulmasta laatukriteeristön keskeisin viesti. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 26

27 Kriteeristön osa-alueet 1. Palveluni vastaavat minun yksilöllisiä tarpeitani. (yksilölliset palvelut) 2. Päätän omista asioistani ja saan siihen tukea. (tuettu päätöksenteko) 3. Minua kohdellaan kunnioittavasti. (kunnioittava kohtelu) 4. Palveluni ovat riittäviä ja lainmukaisia. (lainmukaiset palvelut) 5. Palveluni turvaavat ihmisoikeuteni. (ihmisoikeuksien turvaaminen) 6. Olen mukana lähiyhteisössäni ja yhteiskunnassa. (osallisuus lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 27

28 Kriteeristö työstettiin kolmella osa-alueella Yksilön kannalta miten tuodaan esiin yksilön oikeudet, tuentarpeet ja voimavarat? Käyttäjänäkökulma Palveluntuottajan kannalta miten palvelut saadaan tuotettua niin, että ne vastaavat yksilöllisiä palvelujen tarpeita kaikin puolin? Palveluntuottajan näkökulma Yhteiskunnan kannalta miten osallisuus mahdollistetaan ympäröivään lähiyhteisöön ja yhteiskuntaan? Valtakunnallinen näkökulma Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 28

29 Käytännön toteutus Pienryhmiä, joissa oli puheenjohtaja koordinoimassa työstämistä työpareille. Kaikki kuusi kohtaa työstettiin kolmen eri näkökulman kautta Keinot, miten saavutetaan Olemassa olevat työvälineet ja hyvät käytännöt Muut tärkeät näkökulmat Isoissa kokouksissa pienryhmät esittivät tuloksiansa. Valtakunnallisessa seminaarissa laatukriteereitä tehtiin tutuksi suurelle yleisölle. Kuusi alueellista juurruttamisseminaaria laatukriteerien valmistuttua. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 29

30 Yksilöllisen tuen laatukriteerit Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 30

31 Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun tuottajien, kunnan ja valvontaviranomaisten käyttöön. Kriteerit on laadittu erityisesti asumista tukeville palveluille, mutta ne soveltuvat myös muiden palvelujen määrittelyyn ja arviointiin. Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen lähtökohtana ovat henkilön yksilölliset tarpeet. Tavoitteena on, että järjestetty tuki ja palvelut mahdollistavat vammaiselle henkilölle oman näköisen elämän. Kriteeristö koostuu kolmesta osasta: Yleinen osio, jossa kuvataan laatukriteerit yksilön, palvelujen tuottamisen ja järjestämisen ja valtakunnallisen ohjauksen näkökulmista Liitetaulukko, jossa on määriteltynä keskeisimmät laatuvaatimukset Selkokielinen kuvaversio, jossa tiivistetään asiakkaan näkökulmasta laatukriteeristön keskeisin viesti.

32 Laatukriteerien valmisteluprosessi Laatukriteerit on laadittu kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnassa. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on kehitysvammaalan järjestöjen, kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto. Neuvottelukunta edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä asumiseen liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta. Laatukriteerien valmisteluun osallistui palvelujen käyttäjien edustajia, työntekijöitä, johtoa, järjestöjen, kuntien ja eri palvelujen tuottajien edustajia. Laatukriteerit on tehty kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta, mutta ne soveltuvat myös muiden erityistä tukea asumisessaan tarvitsevien ihmisten tuen ja palvelujen laadun arviointiin.

33 Kriteeristön osa-alueet 1. Palveluni vastaavat minun yksilöllisiä tarpeitani. (yksilölliset palvelut) 2. Päätän omista asioistani ja saan siihen tukea. (tuettu päätöksenteko) 3. Minua kohdellaan kunnioittavasti. (kunnioittava kohtelu) 4. Palveluni ovat riittäviä ja lainmukaisia. (lainmukaiset palvelut) 5. Palveluni turvaavat ihmisoikeuteni. (ihmisoikeuksien turvaaminen) 6. Olen mukana lähiyhteisössäni ja yhteiskunnassa. (osallisuus lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu

34 1. Yksilölliset palvelut Yksilön taso: Minulla on oikeus valita erilaisista vaihtoehdoista, missä ja kenen kanssa asun. Osallistun tukeni ja palvelujeni suunnitteluun ja päätöksentekoon: mm. avun ja tuen tarpeen arviointi, avustajien hankinta, avustustuntien käyttö, palvelusuunnitelma, erityishuolto-ohjelma, palvelusopimus ja vuokrasopimus. Voin käyttää tarvittaessa apunani minun asiani hyvin tuntevaa edustajaa. Minulla on oikeus saada tietoa eri palveluista, palvelujen sisällöistä ja sekä siitä, miten minun osallisuuteni mahdollistetaan. Saan muuttovalmennusta ennen ja jälkeen muuton. Palveluni tukevat minulle tärkeiden asioiden toteutumista. Palveluissani otetaan huomioon minun elämäntyylini ja tapani. Päivittäiset toimeni muodostuvat minun elämäntapavalinnoistani eivätkä henkilökunnan työvuoroista. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu

35 1. Yksilölliset palvelut Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen taso: Avun ja tuen tarpeen arviointi ja palvelusuunnittelu tehdään henkilön ja häntä tukevien läheisten kanssa. Edustajaa käytetään silloin, kun henkilö ei pysty edes tuetusti osallistumaan omaan avun ja tuen tarpeen ja palvelujen suunnitteluun. Palvelujen sisältöjen kuvaus tehdään näkyväksi myös palvelujen käyttäjille. Palvelun sisältö kuvataan selkokielellä tai muilla asian ymmärtämistä ja siitä neuvottelemista tukevilla tavoilla. Resurssit ja työajan käyttö suunnitellaan asiakkaan palvelutarpeiden mukaan. Palvelut on mitoitettu yksilöllisinä palvelupaketteina/henkilölle varattuina tukitunteina. Työn järjestelyt (esim. työajat ja vuorot) perustuvat aina ensisijaisesti asiakkaiden tarpeisiin työlainsäädännön vaatimukset huomioon ottaen. Hankintamenettelyssä otetaan huomioon yksilölliset tarpeet. Vuokrissa ja ylläpitomaksuissa ei ole piilotettuja kustannuksia. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu

36 1. Yksilölliset palvelut Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen taso: Yksilöllinen tuki turvaa muutakin kuin hengissä pysymisen ja toiminnan kodin sisällä (ns. välttämättömän avun periaate): henkilö pääsee ulos päivittäin niin halutessaan henkilö saa tarvittavan avun henkilökohtaisiin asiointeihinsa. henkilö saa tarvittavan avun vapaa-ajan toimintaan osallistumisessa kodin ulkopuolella henkilö saa tarvittavan avun kanssakäymiseen hänelle tärkeiden ihmisten kanssa henkilö saa tarvittavan avun yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisessa Vuotuinen palvelujen laadun arviointi sisältää aina vaiheen, jossa kerätään tietoa asiakaskokemuksista. Asiakkaille on kerrottu, miten palveluista voi antaa palautetta ja miten voi puuttua mahdollisiin epäkohtiin palveluissa. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu

37 1. Yksilölliset palvelut Valtakunnallinen taso: Lait ja ohjeet takaavat palvelujen yhdenvertaisen laadun. Palvelujen valvonnassa käytetään yhdenmukaisia laatukriteerejä. Laatukriteerien toteutumista valvotaan eri näkökulmista (laajaalaisen seurantaryhmän käyttäminen, asukas itse, kunnan edustaja, palvelujen tuottaja, valvontaviranomaiset) Asunnot ja palvelut erotetaan toisistaan. Henkilö tekee huoneenvuokralain mukaisen vuokrasopimuksen. Valtakunnallisissa asuntojen rakentamisohjelmissa ja kehittämisen rahoituksessa tuetaan uusien asuntomallien kehittämistä. Lainsäädännöllä mahdollistetaan henkilökohtainen budjetointi ja palvelusetelin käyttö. Valtakunnallinen seuranta ja tilastointi perustuu käsitteisiin, joissa on erotettu toisistaan asunto ja asumista tukevat palvelut. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu

38 2. Tuettu päätöksenteko Yksilön taso: Saan tietoa eri palveluista, niiden sisällöistä ja tavoitteista itselleni ymmärrettävällä tavalla (selkokielellä, kuvakommunikaatiolla, tulkkipalveluna jne.) Voin tehdä valintoja eri vaihtoehdoista. Saan tukea valintojeni seurausten ja mahdollisten riskien ymmärtämiseen ja vastuun ottamiseen asioistani. Voin käyttää apunani päätöksenteossa läheisiäni, puolueetonta tukihenkilöä tai edustajaa. Saan valita palvelujen tuottajista itselleni sopivimman. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu

39 2. Tuettu päätöksenteko Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen taso: Organisaation kulttuuri tukee asiakkaan kanssa tehtävää yhteistyötä. Palveluprosessit on kehitetty siten, että asiakkaat voivat omien voimavarojensa mukaisesti osallistua suunnitteluun, toteutukseen, kehittämiseen ja arviointiin. Palvelussa käytetään asiakkaan käyttämää kommunikaatiomenetelmää. Organisaation palvelua koskevat dokumentit on selkokielistetty tai kuvattu muuten asiakkaille ymmärrettävällä tavalla. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu

40 2. Tuettu päätöksenteko Valtakunnallinen taso: Lainsäädäntö turvaa asiakkaiden kuulemisen. Lainsäädännöllä on varmistettu asiakkaiden oikeus tuettuun päätöksentekoon. Koulutusjärjestelmä tuottaa osaavaa henkilökuntaa, joka kykenee vastaamaan yksilöllisiin tuen tarpeisiin. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu

41 Yksilön taso: 3. Kunnioittava kohtelu Minun itsemääräämisoikeuttani kunnioitetaan kaikissa tilanteissa. Minua ei kuitenkaan jätetä heitteille, jos en itse kykene kantamaan vastuuta tekemistäni valinnoista. Minua kuunnellaan ja minulle annetaan tietoa minua itseäni koskevissa asioissa. Yksityisyyteni on turvattu. Saan apua terveydentilani ja turvallisuuteni ylläpitämisessä. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu

42 3. Kunnioittava kohtelu Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen taso: Organisaation kulttuuri tukee asiakasta arvostavaa ja kunnioittavaa kohtaamista. Avustamisen ja hoidon tilanteissa turvataan henkilön itsemäärääminen, autonomia ja intimiteetti. Kaikissa tilanteissa kunnioitetaan henkilön itsemääräämisoikeutta. Mikäli henkilöä joudutaan rajoittamaan, perustellaan ja raportoidaan toimenpiteet asianmukaisella tavalla. Palvelujen laatua arvioidaan henkilön hyvinvoinnin ja elämänlaadun näkökulmista. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu

43 3. Kunnioittava kohtelu Valtakunnallinen taso: Eettiset kriteerit on määritelty valtakunnallisella tasolla ja niiden toteutumista valvotaan. Lainsäädäntöön kirjoitetaan nykyistä vahvemmat kunnioittavaa kohtelua koskevat säädökset. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu

44 4. Lainmukaiset palvelut Yksilön taso: Perustuslailla säädetyt perusoikeuteni toteutuvat arjessa. Minulla on oikeus valita asuinpaikkani. Liikkumistani kotona tai lähiympäristössä ei rajoiteta turhaan. Minua kohdellaan yhdenvertaisesti ja ihmisarvoani kunnioittaen. Turvallisuuteni, henkilökohtainen vapauteni ja koskemattomuuteni on taattu. Riittävät ja omia valintojani kunnioittavat palvelut antavat minulle mahdollisuuden elää ihmisarvoista elämää. Toimeentuloni on turvattu. Oikeuteni hyvää palveluun ja kohteluun toteutuvat Sosiaalihuollon asiakaslain edellyttämällä tavalla. Olen osallisena palveluideni suunnittelussa ja minun tarpeeni on kirjattu palvelusuunnitelmaan. Tarvittaessa kuullaan läheisiäni. Toivomukseni ja mielipiteeni otetaan huomioon ja minun itsemääräämisoikeuttani kunnioitetaan kaikissa tilanteissa. Minun etuni on ratkaiseva tekijä päätöksenteossa ja toiminnassa. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu

45 4. Lainmukaiset palvelut Yksilön taso: Palveluni ja tukitoimeni järjestetään noudattaen lakia Palveluni edistävät edellytyksiäni elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Palveluni ehkäisevät ja poistavat vammaisuudestani aiheutuvia haittoja ja esteitä. Palveluni vastaavat yksilöllistä avun ja tuen tarvettani. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu

46 4. Lainmukaiset palvelut Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen taso: Organisaatiot huolehtivat, että asiakkaan perusoikeudet toteutuvat arjessa (PL 22 ) mahdollistavat riittävät ihmisarvoisen elämän edellyttämät palvelut asukkaille (PL 19 ) huolehtivat siitä, että palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan (VPL 3 ) edistävät asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun (Sos. huollon asiakaslaki 1 ) ottavat huomioon vammaisten henkilöiden esittämät tarpeet ja näkökohdat (VPL 7 ) valvovat asiakkaan oikeuksien toteutumista. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu

47 4. Lainmukaiset palvelut Valtakunnallinen taso: Valtion budjettiin varataan riittävät määrärahat laadukkaiden asumispalveluiden rahoittamiseen. Kunnille varataan riittävästi aikaa valmistautua säädettäessä uusista tehtävistä. Vammaisten ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista tiedotetaan riittävästi ja ymmärrettävästi. Palvelujen tuottajien toimintaa valvotaan yhdenmukaisilla kriteereillä. Palveluiden kehittämistyöhön varataan riittävät resurssit. Asiakkaan toimeentulo on turvattu. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu

48 5. Ihmisoikeuksien turvaaminen Yksilön taso: YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus edellyttää, että minua kohdellaan yhdenvertaisesti muiden kanssa ja ihmisarvoani kunnioitetaan (3 artikla) minulla on oikeus valita missä ja kenen kanssa asun ja kuinka asumisjärjestelyni toteutetaan (19 artikla) saan päättää omista asioistani ja saan siihen tarvittaessa tukea (12 artikla) saan tarvitsemani palvelut, joihin kuuluu myös henkilökohtainen apu (19 artikla) minulla on oikeus osallistua ja olla osallisena lähiyhteisössäni ja yhteiskunnassa laajemminkin (19 artikla) Henkilökohtainen koskemattomuuteni on turvattu (15-17 artiklat) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu

49 5. Ihmisoikeuksien turvaaminen Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen taso: Kunnalliset päätöksentekijät ja toimijat sekä asumispalveluiden tuottajat tuntevat YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja noudattavat sopimusta sekä edistävät sen toteutumista käytännössä varmistavat ihmisoikeuksien toteutumisen omassa päätöksenteossaan ja käytännön toiminnassaan varaavat raha- ja henkilöresurssit oikeuksien toteuttamiseksi varmistavat oikeuksien toteutumisen tiedottamalla ja valvomalla päätöksentekoa ja toimintaa Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu

50 5. Ihmisoikeuksien turvaaminen Valtakunnallinen taso: Suomi ratifioi pikaisesti YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja perustaa sopimuksen täytäntöönpanoon ja seurantaan tarvittavat mekanismit. Ihmisoikeuksista tiedotetaan ja niiden noudattamista valvotaan. Palveluiden tuottamiseen varataan riittävät resurssit. Lainsäädäntö uudistetaan vastaamaan ihmisoikeussopimusten vaatimuksia. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu

51 6. Osallisuus lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa Yksilön taso: Minä osallistun ja toimin yhteisössäni ja käytän muiden kuntalaisten tavoin yleisiä palveluja. Asioin itse kaupassa, pankissa jne. ja saan siihen tuen ja avun. Käytän yleisiä vapaa-aika- ja harrastuspalveluja sekä saan tarvitsemani tuen yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisessa. Minä tapaan asuinyhteisöni ulkopuolella olevia ystäviäni ja läheisiäni ja minua tuetaan siinä. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu

52 6. Osallisuus lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen taso: Kuntalaiset ovat yhdenvertaisia ja palvelut turvaavat kaikkien yhdenvertaisen osallisuuden Yleiset tilat ja palvelut ovat esteettömiä ja saavutettavia (design for all). Erilliset asunnot ja ryhmäasunnot sijaitsevat lähellä yleisiä palveluja. On tarjolla riittävä määrä yksilöllisiä palveluja ja avustajia, jotka turvaavat yksilölliset mahdollisuudet osallistua. Yhteiskunnallisen osallistumisen ja sosiaalisen liittymisen tukeminen on määritelty osaksi työntekijöiden työnkuvaa. Palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa mahdollistetaan ihmisen oikeus myös mielekkääseen työhön tai päivätoimintaan. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu

53 6. Osallisuus lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa Valtakunnallinen taso: Lait ja ohjeet takaavat palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, käytettävyyden ja laadun. Lailla on turvattu ihmisen oikeus valita kotipaikkakuntansa ja lähiyhteisönsä. Tilojen ja palvelujen rahoituksen ehtona on niiden esteettömyys ja saavutettavuus eri näkökulmista (design for all). Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Toukokuu

54 Kehittämisvision jatkotyöstämisestä sopiminen Irlannin työ- ja päivätoiminnan kehittämisen 12 periaatetta Muuttovalmentaja Pirjo Valtonen, Varsinais- Suomen erityishuoltopiiri/kehitysvamma-alan tukija osaamiskeskus Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 54

55 Presentation on New Directions from Anne Melly, Health Service Executive, Ireland to Council of Europe Workshop, Helsinki Thursday, 19 th September, 2013

56 New Directions The Recommended New Approach Choice of 12 Personal Support Services for Adults with Disabilities underpinned by the Core Values of:- Person Centredness; Community Inclusion and Active Citizenship; Quality. 56

57 New Directions The Recommended New Approach 57

58 New Directions The Recommended New Approach 58

59 New Directions The Recommended New Approach 59

60 New Directions The Recommended New Approach 60

61 Em. 12 periaatetta vapaasti suomennettuna Tukea valintojen ja suunnitelmien tekemiseen Tukea siirtymävaiheisiin ja etenemiseen Tukea lähiyhteisöön liittymiseen Tukea koulutukseen pääsemiseksi Tukea mahdollisimman suureen itsenäisyyteen Tukea henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen kehitykseen Tukea terveyteen ja hyvinvointiin Tukea valmentaviin ja kehittäviin koulutuksiin Tukea ammatillisiin opintoihin ja työn mahdollisuuksiin Tukea henkilökohtaiseen itseilmaisuun ja luovuuteen Tukea merkityksellisiin ja sosiaalisiin rooleihin Tukea vaikuttamismahdollisuuksiin palveluissa

62 Visiotyöryhmän ehdotus jatkosta Visiotyöryhmä jatkaa tarvittaessa henkilövaihdoksin/- täydennyksin Tavoite: laatukriteerit visiojäsennyksen pohjalta kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoimintaan Jos tavoitteeksi asetetaan laatukriteerien työstäminen, visio-työryhmä tarvitsee valiokunnalta evästystä laatukriteereissä huomioitavista asioista Aikataulutavoite: laatukriteerit valmiina v loppuun menenssä (8-10 työkokousta) Laatukriteerien työstämisen pilkkominen eri työryhmille valio-kunnan parissa? Laatukriteerien työstöprosessin aluksi pyydetään konsultaatio Susanna Hintsalalta, joka koordinoi KVANK:n yksilöllisen tuen laatukriteerien työstämistä: prosessista saadut opit, kokemukset ja käytännön vinkit Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 62

63 8. Seuraavat kokoukset Mitä sisältöjä/tavoitteita 2014 kokouksiin? TEOS-lopputulos Valas-työryhmä (Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön uudistamista selvittävä työryhmä) Kuinka monta kokousta? Milloin kokoustetaan? Sovitut kevään 2014 kokoukset: Maanantai klo 10-16, Kehitysvammaliitto: TEOS Maanantai klo 10-16, Kouvola (Carea ja Kouvolan kaupunki) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 63

64 Missä kokoustetaan milloinkin (emännöinti/isännöinti)? Tila Tarjoilut Muut käytännön järjestelyt Mahdollinen tutustumiskäynti/muu paikallinen tapahtuma Emännöinti-/isännöintitarjokkaita Kouvola (Carea ja Kouvolan kaupunki) Rovaniemi (Kolpeneen palvelukeskus) syksy? Tampere (KVPS) syksy? Veijo Lehtonen (Turku) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 64

65 Mukavaa joulunodotusta! Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 65