VUODEN 2009 LIITTOKOKOUSALOITTEET JA ESITYKSET TOIMENPITEIKSI

Transkriptio

1 VUODEN 2009 LIITTOKOKOUSALOITTEET JA ESITYKSET TOIMENPITEIKSI VARKAUDEN KEHITYSVAMMAISTEN TUKI RY:N LIITTOKOKOUSALOITE Johtokunta esittää, että syyskokous päättäisi tehdä aloitteen Tukiliiton liittokokoukselle liiton sääntöjen uusimisesta niin, että liittokokous järjestetään vain joka kolmas vuosi. Nykyinen vuosittainen liittokokous nielee kohtuuttomasti jäsenyhdistysten varoja varsinaisesta toiminnasta pelkän byrokratian hoitoon, mitä myös liiton jäsenmaksun 25 %:n korotus vuodelle 2009 osoittaa. Edustuksellisuus liitossa tulee hoitaa liittokokouksessa valittavan korkeintaan 40 jäsenisen liittovaltuuston kautta, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa päättämään liiton asioista. Myös 16 henkisen liittohallituksen jäsenmäärä pitää pienentää korkeintaan 10 jäseniseksi, koska isomman ylläpito matka- ja kokouskuluineen imee kohtuuttomasti liiton varoja. Sama organisaation ohennus pitää ulottaa myös tukipiireihin, joissa niissäkin toiminta voidaan rakentaa vain kerran vuodessa (maalis-huhtikuu) pidettävän piirikokouksen varaan, missä sekä hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus ja tilit että käsitellään piirin toimintasuunnitelma ja talousarvio. Sama yhden kokouksen periaate tulee sääntömuutoksella mahdollistaa myös yhdistystasolla, jos yhdistys haluaa käsitellä kaiken kevättalvella yhdellä kertaa. Päätös: Kokous hyväksyi yksimielisesti johtokunnan esityksen Tukiliiton vuoden 2009 liittokokoukselle jätettävästä yllä olevasta aloitteesta. Pöytäkirjan vakuudeksi Olavi Peiponen Olavi Peiponen puheenjohtaja Juha Koivula Juha Koivula sihteeri PIRKANMAAN TUKIPIIRI RY:N LIITTOKOKOUSALOITE VISIO: TULEVAISUUDEN TUKILIITTO 1 Liiton päättävät elimet Varsinainen liittokokous pidetään joka kolmas vuosi joko Tampereella, Jyväskylässä tai Hämeenlinnassa. Liittohallitus päättää kokouspaikkakunnasta, mikäli liittokokous ei ole tehnyt päätöstä paikasta. Liitokokouksen ajankohta pysyy entisenä (touko - kesäkuu) Liittohallituksen rooli säilyy ennallaan, mutta liittohallituksen jäsenten toiminta muutetaan kahdeksi kolmen vuoden jaksoksi (rotaatioperiaate, puolet ja puolet) Liittokokousten välivuosina pidetään vuosittain liittopäivät, joissa - hyväksytään talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle - käsitellään tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille kuluneelta vuodelta - valmistellaan liittoaloitteet varsinaista liittokokousta varten

2 (ei rajata aloitteiden jättöaikaa/hallitus käsittelee ne toimitus järjestyksessä) Liittopäivät ovat myös oiva keskustelufoorumi, kunakin vuonna voidaan ottaa sopiva ajankohtainen teema. Pitopaikka voisi olla piireittäin kiertävä tällöin myös paikalliset asiat tulisi luontevasti huomioiduksi. - liitopäivien ajankohta vuosittain voisi olla sama tai myöhempi kuin varsinaisen liittokokouksen - liittokokousvuonna liittopäivät ja liittokokous pidetään yhdessä, ensin liittopäivät. - liittokokouksen jäävät Tukiliiton puheenjohtajan ja muiden luottamushenkilöiden valinta seuraavaksi kolmevuotiskaudeksi sekä liitto aloitteiden lopullinen käsittely Liittokokous asettaa tavoitteet -5:delle seuraavalle vuodelle. Selvitetään mahdollisuus muuttaa Tukiliiton puheenjohtajan tehtävät päätoimiseksi. 2 Muuta Tutkitaan mahdollisuudet muuttaa toimi- ja tilikausi kesäkuun alussa alkavaksi. Päärahoittajan Ray:n kanta tähän on selvitettävä, samoin muutoksen toiminnalliset edut ja haitat. Muutetaan Tukipiirien mallisääntöjä siten, että piiri voi ottaa myös henkilöjäseniä tilanteessa, jossa piirin jonkin tukiyhdistyksen toiminta loppuu ( kuivuu kokoon ) ja sen jäsenet jäävät tyhjän päälle. Piiriin näin tulleet henkilöjäsenet voisivat muodostaa erillisen jaoston/toimikunnan, josta/joista myöhemmin voitaisiin perustaa yhdistys. Pirkanmaan Tukipiiri ry Pj. Reino Rantamäki vpj. Matti Hanhiniemi siht. Helena Lampinen Esitys Varkauden Kehitysvammaisten Tuki ry:n ja Pirkanmaan Tukipiiri ry:n aloitteet käsittelevät monia keskeisiä järjestön sääntömääräiseen luottamushenkilöhallintoon liittyviä asioita, kuten liittokokouksen järjestämistiheyttä, liittovaltuuston perustamista ja liittohallituksen kokoa sekä sen jäsenten rotaatiota. Kummassakin aloitteessa nostetaan esille myös tukipiirien sääntömääräisen toiminnan uudistaminen (yksi vuosikokous, henkilöjäsenten mahdollisuus). Kehitysvammaisten Tukiliiton säännöt säätelevät järjestön toimintaa. Nyt voimassa olevat säännöt määräävät liittokokouksen pitämisen kerran vuodessa. Kerran vuodessa pidettävä liittokokous mahdollistaa mm. järjestön talouden seurannan: kirjanpitolain määrittämä tilikausi on yleisesti yhden kalenterivuoden mittainen. Järjestön taloushallinto on mahdollista järjestää paitsi liittokokouksen, myös liittovaltuuston avulla. Liittovaltuustomalli on yleisesti käytössä monissa kumppanijärjestöissämme. Kehitysvammaisten Tukiliitossa keskusteluyhteys luottamushenkilöiden edustajiin toteutuu pitkin vuotta liittohallituksessa ja eri toimikuntien työssä. Liittohallituksen koostuminen eri alueiden edustajista tuo valtakunnallista

3 ulottuvuutta järjestön päätöksentekoon. Tällä hetkellä liittohallituksessa on 16 luottamushenkilöä puheenjohtajan lisäksi. Tukiliiton säännöissä sanotaan liittohallituksen kokoonpanosta ja rotaatiosta seuraavasti (16 ): Liittohallitukseen kuuluvat kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittava Tukiliiton puheenjohtaja sekä kuusitoista (16) muuta jäsentä ja heidän kuusitoista (16) henkilökohtaista varajäsentänsä. Hallituksen muiden jäsenten ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä toimikausi on kaksi kalenterivuotta siten, että vuosittain on erovuorossa kahdeksan (8) muuta jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen, ensimmäisellä kerralla arvan määrääminä. Hallituksen jäsenistä puolta lähinnä oleva pienempi määrä tulee olla kehitysvammaisten vanhempia, muita omaisia tai kehitysvammaisia. Liittohallituksen kokoonpanoon on viimeksi yritetty vaikuttaa sääntömuutoksella vuoden 2004 liittokokouksessa. Tuolloin esitettiin sääntömuutosta, jossa yhtenä muutettavana kohtana esitettiin liittohallituksen koostuvan 8-14 jäsenestä. Mahdollisuus liittohallituksen aiempaa pienempään kokoon tuotiin keskusteluun liittokokouksessa. Vilkkaan keskustelun jälkeen sääntömuutos jätettiin vahvistamatta. Järjestön sääntöjen uudistamiselle kertyy painetta: säännöissä on vanhahtavia kohtia, joiden korjaaminen olisi pikaisesti saatava aikaan. Järjestön sääntöjä onkin tarkoitus muuttaa kahdessa vaiheessa: vuoden 2009 liittokokoukselle esitetään sääntömuutoksen hyväksymistä niiden asioiden osalta, jotka on mahdollisuus muuttaa pienin tekstimuutoksin ajankohtaisempaan muotoon ilman varsinaista hallinnollista muutosta. Vuoden 2010 liittokokoukselle tuotaisiin käsittelyyn sääntömuutosasiana sellaisia seikkoja, jotka muuttaisivat eri tavoin järjestön hallintoa. Tuolloin päätettävänä voisi olla mm. liittovaltuustomalli, liittokokousten tiheys, liittohallituksen koko ja muita jäsenistön laajaa kuulemista vaativia asioita. Järjestön hallintoa, rakenteita ja toimintatapaa koskevia muutoksia valmistellaan etenkin Järjestön tulevaisuus-toimikunnassa. Pirkanmaan Tukipiiri ry:n ja Varkauden Kvt ry:n aloitteet viedään edelleen toimikuntaan työstettäviksi. Sääntömuutoksiin liittyviä asioita käsitellään myös erilaisissa järjestön tilaisuuksissa, jotta jäsenistön kuuleminen mahdollistuu. Sääntömuutokseen liittyviä asioita nostetaan esille myös Tukiviestissä ja liiton kotisivuilla. Vuoden 2010 alussa tehdään jäsenistölle kysely, jossa kartoitetaan tarpeita ja muutostoiveita järjestön toiminnassa, myös hallinnossa. Tukipiirien vuosikokouksista määräävät tukipiirien omat säännöt. Monissa paikallisissa tukiyhdistyksissä on jo tartuttu Varkauden yhdistyksen aloitetta vastaavaan ajatukseen kevät- ja syyskokouksen korvaamisesta yhdellä ainoalla vuosikokouksella. Kerran vuodessa pidettävä vuosikokous on yksi varteenotettava mahdollisuus keventää hallintoa jäsenyhdistyksissä. Tukiliitto ei voi velvoittaa yhdistyksiä tai tukipiirejä tällaiseen sääntömuutoksen näiden omissa säännöissä, mutta Tukiliitto voi tiedottaa asiasta ja esitellä käytäntöä jäsenistölle. Asia tullaan nostamaan syksyn 2009 jäsenpostissa. Tukipiirit voivat tehdä sääntömuutoksen asiassa oman toimintansa sisällä. Pirkanmaan tukipiiri nostaa esille tukipiirin mahdollisuuden henkilöjäsenien ottamiseen. Tämä saattaisi olla mainio ratkaisu paikallisyhdistysten hallinnon

4 keventämiseen. Tukipiirit ovat itsenäisiä toimijoita. Jäsenyhdistysten säännöissä tärkeintä keskusjärjestön suuntaan on tarkoituspykälä: yhdistyksen tulee toimia kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä ja läheistensä hyvän elämän puolesta. Hallinnon järjestäminen jäsenyhdistyksissä on mahdollista tehdä myös mallisäännöistä poikkeavasti. Järjestön sääntömuutoksessa on tärkeintä jäsenistön kuuleminen. Muutoksen läpinäkyvä työstäminen ja vuoropuhelu Tukiliiton jäsenistön kanssa prosessin eri vaiheissa antaa vahvan pohjan sille, että järjestössä todella tehdään jäsenistön kannattama ja parhaaksi arvioima ratkaisu. LAPIN TUKIPIIRI RY:N LIITTOKOKOUSALOITE Lapin Kehitysvammaisten Tukipiiri ry esittää, että Tukiliitto toteuttaisi 50-v. juhlavuoden kunniaksi juhlateoksen, johon on koottu elämäntarinoita, muistoja ja hiljaista tietoa menneiltä vuosikymmeniltä. Tukiliitolla oli pari vuotta sitten Tarinahanke. Sen tavoitteet olivat: 1) arvopohjan kirkastaminen tekemällä hiljainen tieto ja arvokkaat tarinat näkyviksi 2) nykyisten yhdistystoimijoiden osaamisen ja motivaation vahvistaminen ja liittäminen kansalaistoiminnan jatkumoon 3) identiteetin vahvistaminen ja sosiaalisen pääoman kasvattaminen sekä 4) Tukiliiton tuhansien tarinoiden tallentaminen. Tarkoituksena oli koota ja työstää tarinat julkaisuksi. Tämä työ on jäänyt kesken. Ainoat haastattelut toteutuivat Lapin alueella. Osallistujat kokivat tarinoiden keräämisen arvokkaana. Lapin Kehitysvammaisten Tukipiiri näkee tärkeänä, että toiminnalle etsitään rahoitus, tarinoiden keräämistä jatketaan, ne taltioidaan ja niistä työstetään julkaisu. Yhdistysten alkuaikojen toimijoiden, senioreiden tarinoiden kerääminen osoittaa arvostusta heidän elämänkokemukselleen ja toiminnalleen kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä hyväksi. Kerättäisiin kehitysvammaisten lasten vanhempien kokemuksia, ajatuksia ja tunnemuistoja elämän varrelta esim. lapsen syntymästä, ensitiedosta, ympäristön asenteista, arkipäivän elämästä, kasvamisesta ja luopumisesta sekä kehitysvammaisten ihmisten omia elämäntarinoita. Rovaniemellä Lapin Kehitysvammaisten Tukipiiri ry Taimi Tolvanen puheenjohtaja Leila Mäkelä varapuheenjohtaja Esitys Lapin Kehitysvammaisten Tukipiiri nostaa esiin ajankohtaisen hankkeen, liiton juhlakirjan kokoamisen. Aloitteessa mainitun Tarinahankkeen työpajoihin ei tullut osallistujia, ja pajoja jouduttiin peruuttamaan tästä syystä. Esillä ja hallituksen pohdittavana on ollut kolme "historiikkimallia": 1. Perinteinen historiikki, jossa pääpaino on menneessä. 2. Vuosikirjan omainen katsaus tämän päivän Tukiliittoon ja kehitysvammaisten ihmisten ja perheiden tärkeimpiin teemoihin. Tässä mallissa pääpaino olisi tässä ajassa. 3. Tulevaisuuteen keskittyvä historiikki, jossa pääpaino olisi tulevaisuuden haasteissa. Lapin Tukipiirin aloite vahvistaa näkemystä, että historiikissa tulee

5 kuulua yhdistysten alkuaikojen toimijoiden ääni. Seniorien muistojen ylös kirjaaminen on arvokasta kulttuurityötä paitsi liiton myös koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta. On silti muistettava, että liiton on katsottava myös tulevaan. Juhlakirja toteutetaan menneen, nykyisen ja tulevan kautta eli se katsoo muistoihin 50 vuoden ajalta, tämän päivän perheiden tilanteisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Kirja perustuu perheiden ja kehitysvammaisten henkilöiden haastatteluihin. Tavoitteena on kuvata asioita ilmiön ja ihmisten, ei järjestön kautta. POHOJOLAASET -99 RY:N LIITTOKOKOUSALOITE Kehitysvammaisten omaisilla ja alan työntekijöillä on suuri huoli koulutetun henkilökunnan saatavuudesta alan töihin. Ns. vanhan koulutusmallin mukaiset hoitajat ja ohjaajat ovat eläköitymässä. Alalla työskentelevien ammattinimikkeiden kirjo on myös laaja. Nykyisen hoiva-alan koulutussuuntautumisessa eivät kehitysvamma-alan työt ole suosittuja. Ammattitutkinto ja erityisammattitutkintoasiat ovat Opetusministeriössä edelleen kesken. Oppisopimuskoulutus on jo alalla oleville "epäpäteville", tai alalle aikoville henkilöille yksi tie. Työnantajien tulee huomioida tämä vaihtoehto ja varautua siihen budjetissaan. Aloitetta laadittaessa olemme huomioineet liittokokousaloitteen vuodelta 2005 sekä liittohallituksen päätöksen Näemme asian toteutumisen kiireellisenä. Pyydämme siitä tilannekatsausta. Kauhajoki Sinikka Miettinen, puheenjohtaja Kaarina Lehto, sihteeri Esitys Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaliitto ja FDUV ovat pitkään tehneet yhteistyötä kehitysvamma-alan tutkintojen saamiseksi viralliseen tutkintojärjestelmään. Lausuntoja ja aloitteita asiasta on tehty noin 10 vuoden ajan. Sitkeän koulutuspoliittisen järjestöjen yhteisen edunvalvontatyön seurauksena kehitysvamma-alan ammatti- ja erikoisammattitutkinto hyväksyttiin tutkintorakenteeseen ja ammattitutkintojen opetussuunnitelmien perusteiden suunnitteluun asetettiin laajapohjainen työryhmä Työryhmässä ovat edustettuina Opetushallitus, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaliitto, keskeiset ammattijärjestöt (työelämän edustus) ja oppilaitokset. Lisäksi on kuultu eri asiantuntijaorganisaatioita. Ammatti- ja erikoisammattitutkinto ovat osa ammatillisen lisäkoulutuksen järjestelmää. Tutkinnot edellyttävät työssä hankittua ammattitaitoa ja ne on kehitetty erityisesti aikuisten tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voi suorittaa näyttötutkintona. Näyttötutkintoihin liittyvää valmistavaa koulutusta järjestetään oppilaitoksissa ja oppisopimuskoulutuksena. Näyttötutkinnot muodostuvat työelämästä ja sen kehittämistarpeista johdetuista tehtäväkokonaisuuksista. Näyttötutkinto koostuu moduuleista: tutkinnon osa muodostaa ammattipätevyyden osa-alueen, joka voidaan

6 erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi ja arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Ammattialan kuvaus: kehitysvamma-alan ammattitutkinnon suorittaneen työ on osa julkista, yksityistä tai kolmannen sektorin kehitysvamma-alan toimintaa. Työ on vastuullista, kehitysvammaisten ihmisten tukea, ohjausta ja hoitoa. Työn lähtökohtana on kehitysvammaisten ihmisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toimia yhteiskunnassa. Työtä ohjaa kehitysvamma-alan ammattietiikka. Ammattitaidon kuvaus: Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon suorittaneen työ perustuu sisäistettyihin, eettisesti kestäviin arvoihin ja perusteisiin. Hän tekee työtä ihmisarvoa kunnioittaen, niin että kehitysvammainen henkilö, hänen perheensä ja lähipiirinsä tulevat kaikissa tilanteissa kuulluiksi. Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon suorittanut käyttää työssään uusinta tietoa kehitysvammaisuudesta. Hän osaa tukea, hoitaa ja ohjata kehitysvammaista ihmistä ja hänen läheisiään eri elämäntilanteissa, elämänvaiheissa, ja erilaisissa toimintaympäristöissä voimavaralähtöisesti. Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon suorittanut tuntee kehitysvammaista henkilöä ja hänen läheisiään tukevan palveluverkoston ja tukitoimet. Aikatauluista: Ammattitutkinnon perusteet valmistuvat kesään 2009 mennessä ja valmistava koulutus voi käynnistyä syksyllä Valmistavan koulutuksen käynnistämisestä ovat olleet kiinnostuneita useat eri oppilaitokset. Erityisammattitutkinto menee vielä eri koulutustoimikuntien käsittelyyn ennen hyväksymistä, asia on vielä käsittelyssä OPHssa. Uusien ammattitutkintojen kautta alalle saadaan uusia työntekijöitä ja jo alalla toimiville työntekijöille saadaan lisäkoulutusta. Uuden koulutuksen myötä myös ammatin arvostus nousee. Kehitysvamma-alan ammatillisen koulutuksen järjestäminen on tärkeätä niin toisella asteella kuin korkea-asteen koulutuksessakin. Tukiliitto vaikuttaa kaikkiin niihin tutkinnon uudistuksiin ja opetussuunnitelmien uudistamisiin, joilla on vaikutusta osaamisen lisäämiseen alalle. Koulutuksen järjestäjiä muistutetaan siitä, että kehitysvamma-alan työllisyystilanne on hyvä ja ammattiin kouluttautuminen alalle kannattaa. SOMERON SEUDUN KEHITYSVAMMAISTEN RY:N LIITTOKOKOUSALOITE Someron Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry on huolissaan pienten yhdistysten varainhankintojen tilanteesta. Kynttilöiden myynti on vaikeutunut pienillä yhdistyksillä, kun joutuvat ostamaan ne lavoittain, ja vaikka toisen

7 yhdistyksen kanssa pystyisivät ostamaan kimpassa, niin kuljetusten kustannukset syövät voitot. Pidämme tärkeänä, että joulukorttien myynti ja mainostaminen Kehitysvammaisten Tukiliiton logolla tulee jatkumaan tulevaisuudessakin. Yhdistysten on voivat tilata joulukortit ja adressit edelleen Tukiliitosta. Joulukorttien lähettäminen Suomessa ei ole hiipumassa, ja vastaanottaja näkee mikä/keiden hyväksi lähettäjä on kortin ostanut ja lähettänyt. Joulukorteilla on näkyvä ja hyvä tapa ylläpitää ihmisten mielessä kehitysvammaisten tuen tärkeys. Uusia markkinointeja, varainhankinta materialeija ja keinoja on kehitettävä, että pienet yhdistykset pystyvät ne taloudellisesti hyödyntämään. Somerolla Sirpa Länkä puheenjohtaja Jaana Latva-Äijö sihteeri Esitys Someron Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry ilmaisee aloitteessaan huolensa pienten yhdistysten varainhankinnan tilanteesta, joulukorttien ja kynttilöiden myynnistä ja muista varainhankintatuotteista. Yhdistyksen mukaan Kehitysvammaisten Tukiliiton tehtävänä on välittää ja kehittää näitä varainhankintatuotteita yhdistysten käyttöön. Kehitysvammaisten Tukiliitto lähestyi vuoden 2009 ensimmäisen jäsenkirjeen myötä yhdistyksiä ja tiedusteli varainhankinnan kehittämisen kannalta tärkeitä tietoja, kuten tuotetarpeita, kiinnostusta kynttilä- ja joulukorttimyyntiin ja muita toivomuksia. Tähän kirjeeseen ei saatu yhtään vastausta. Liiton ja yhdistysten varainhankintaa halutaan kehittää siihen suuntaan, että sen tuotot suhteessa kuluihin kasvaisivat. Joulukortti- ja kynttilämyynti on joillekin yhdistyksille ollut merkityksellinen tulonlähde, mutta liiton toiminnassa lähinnä palvelua yhdistyksille. Keskusjärjestön tuotot ovat suhteessa kuluihin jääneet varsin pieniksi. Tuloverolain 23.3 :ssä on erikseen säädetty, mitä tuloja ei pidetä yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotuloina (joista ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa): 1. Yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksistä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa; 2. jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa; 3. addressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden muunnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa; 4. sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito-, askartelu- tai opetustarkoituksessa

8 valmistettujen tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituksessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa; 5. bingopelin pitämisestä saatua tuloa. Jos varainhankintatuotteet taikka -tavat poikkeavat ylläolevasta listasta olennaisesti, olisi niistä suoritettava liiikevaihdon mukainen arvonlisävero (22%). Tämä puolestaan heikentää entisestään varainhankinnan tuottoa. Jotta Tukiliiton yhdistyksilleen tarjoamaa varainhankinnan tuotevalikoimaa voitaisiin ylläpitää, laajentaa ja kehittää, olisi ensiarvoisen tärkeätä, että yhdistykset vastaisivat tehtyihin tarvekyselyihin. Liiton rahoitustoimikunta ottaa varainhankinnan järjestämistapoihin, tuotevalikoimaan ja tuotteiden mahdolliseen verollisuuteen kantaa vuoden 2009 kuluessa. TURUN SEUDUN KEHITYSVAMMAISTEN TUKI RY:N LIITTOKOKOUSALOITE Esityksessä todetaan: "Työosuusrahakäytäntö on kunnissa erittäin kirjava ja jopa kuntien sisällä työosuusrahan määrä vaihtelee sen perusteella, kuinka asianomainen kykenee suoriutumaan työtehtävistään ja kuinka tuottavaa työ on. Jokaisen kehitysvammaisen vammasta johtuva toimintakyky on yksilöllistä, eikä heitä voida asettaa eriarvoiseen asemaan vammaisuusasteen perusteella. Kehitysvammaiset työskentelevät toimintakeskuksissa yleensä ahkerasti ja omien taitojensa ja kykyjensä mukaisesti. Työosuusrahan pitäisi olla nykyistä kannustavampi ja tasa-arvoisempi, koska kyseessä ei ole työsuhde. Turun Kehitysvammaisten Tukiyhdistys esittää Kehitysvammaisten Tukiliiton Liittokokoukselle, että Liittokokous velvoittaisi Tukiliiton hallitusta ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin työosuusrahan tason nostamiseksi tuloverolaissa säädetyn suuruiseksi, max 12 euroa päivässä. " Veijo Lehtonen, puheenjohtaja Turun Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Esitys Turun seudun Kehitysvammaisten Tuki ry esittää pikaisia toimia kehitysvammaisille työ- ja päivätoiminnasta maksettavan työosuusrahan nostamiseksi tuloverolain sallimaan verottomaan ylärajaan 12 euroa päivä. Kehitysvammaisille ihmisille tarkoitettua työ- ja päivätoimintaa järjestetään kahden lain perusteella. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 2 1 mom. 4 kohta ja mom. velvoittavat kuntia järjestämään yhteiskuntaan sopeuttavaa työ- ja päivätoimintapalvelua sitä tarvitseville kehitysvammaisille ihmisille. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa asetuksessa (24 ) todetaan työja päivätoiminnasta maksettavasta työosuusrahasta seuraavasti: Erityishuoltoa saavan henkilön erityishuollon toimintayksikössä tekemä työ tai sen toimesta hänen tehtäväkseen järjestetty työ jää toimintayksikön hyväksi.

9 Työtoimintaan osallistuvalle voidaan kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti suorittaa työosuusrahaa. Erityishuolto-ohjelmassa voidaan määrätä, että työn tulos jää erityishuoltoa saavan henkilön hyväksi. Erityishuoltolain asetuksessa mainittuja sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamia perusteita työosuusrahan maksamiselle ei ole koskaan annettu. Työtoimintaa voidaan järjestää myös sosiaalihuoltolain perusteella (27 e ), jolloin järjestettävän toiminnan tarkoitus on toimintakyvyn ylläpito ja sen parantaminen. Työtoiminnasta maksettavasta korvauksesta sosiaalihuoltolaki eikä sosiaalihuoltolaista annettu asetus mainitse mitään. Työosuusrahan maksamista ei normiteta tämän enempää, joten maksamiskäytännöt jäävät täysin kuntien omaan harkintaan. Tästä johtuen, kuten Turun seudun Kehitysvammaisten Tuki ry liittokokousaloitteessaan mainitsee, kuntien työosuusrahakäytännöt ovat erittäin kirjavia ja jopa saman kunnan sisällä työosuusrahan määrä vaihtelee monin eri perustein. Työ- ja toimintakeskuksissa tehtävä työ on useasti kunnalle tuottavaa toimintaa ja vain osa tuotosta tuloutetaan työosuusrahoina. Käytännöt eivät ole yhdenvertaisia. Maksettujen työosuusrahojen määrä vaihtelee 0 12 euroa päivässä. Keskimäärin se on 5 euroa päivässä. Työosuusrahaa voidaan käyttää jopa kurinpidon välineenä, jolloin sen maksaminen on suhteessa työntekijä käyttäytymiseen eikä tehtyyn työhön. Vaikka työ- ja toimintakeskuksessa työskentelevien kehitysvammaisten ihmisten perustoimeentulo muodostuukin Kansaeläkelaitoksen myöntämästä työkyvyttömyyseläkkeestä, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry on jo pitkään vaatinut heille työsuorituksen mukaista korvausta työtoimintana tehdystä työstä. Kansaneläkelaitoksen myöntämän työkyvyttömyyseläkkeen antama perustoimeentulo on pieni. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry on edunvalvonnassaan kiinnittänyt erityistä huomiota nimenomaan kehitysvammaisten ihmisten yleisen kokonaistoimeentulotason turvaamiseen esimerkiksi lausunnoissaan SATA-komitealle : Kehitysvammaisten Tukiliitto ry esittää kolme keinoa vammaisten ihmisten köyhyyden vähentämiseksi: riittävän suuri takuueläke, jonka maksuperusteissa otetaan huomioon erilaiset elämäntilanteet, eläkkeensaajan asumistuen kehittäminen sekä vähimmäiskäyttövara avohuollon palveluita käyttäville vammaisille ihmisille. Kehitysvammaisten Tukiliitto on pitänyt asiaa esillä myös Vammaisfoorumin työllisyysryhmässä, joten kun Vammaisfoorumin työllisyysryhmän edustaja oli SATA-komitean kuultavana, hän nosti asian esille kaikkien vammaisjärjstöjen yhteisenä vaatimuksena.

10 Vammaislakien yhteensovittamisessa Kehitysvammaisten Tukiliitto on vaatinut, että työosuusraha olisi kaikille sitä saaville tuloverolain sallima veroton 12 euroa päivässä. Vaatimus oikeudenmukaisesta palkasta tehdystä työstä on lähtökohta Kehitysvammaisten Tukiliiton kehitysvammaisille, heidän vanhemmilleen ja alan työntekijöille järjestettävissä työelämäkoulutuksissa. Vaatimusta korostetaan lehti-, radio- ja tv-haastatteluissa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry jatkaa ponnekkaasti asian esillä pitämistä ja esittää kaikissa asiaan liittyvissä mahdollisissa lausunnoissa ja kannanotoissa kehitysvammaisten ihmisten kokonaistoimeentulon parantamista ja työosuusrahan nostamista 12 euroon päivässä