Miten kävi Oskujen paikallisuudelle?

Transkriptio

1 Joensuun Yliopisto Karjalan Tutkimuslaitos Miten kävi Oskujen paikallisuudelle? Jukka Oksa Oskun oppivuodet. Oppivat seutukunnat -hankkeen päätösseminaari Helsinki

2 Kansalaisverkot Pohjois-Karjalassa Oppiva Ylä-Karjala Nurmes, Juuka, Valtimo ( ) Oppiva Vaara-Karjala Nurmes, Juuka, Valtimo, Lieksa, Ilomantsi, Tuupovaara ( ) Oppiva Keski-Karjala, Outokumpu ja Polvijärvi Kesälahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi, Värtsilä, Outokumpu, Polvijärvi (2001-) *

3 Pohjois-Karjalan kansalaisverkot sekä Oppivat seutukunnat - Oskut (Sitra) Ylä-Karjala Nurmes, Juuka, Valtimo Vaara-Karjalan laajennus Lieksa, Ilomantsi, Tuupovaara Keski-Karjala ja Outokummun seutu Kesälahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi, Värtsilä, Outokumpu, Polvijärvi Pohjois-Lappi Sodankylä, Inari, Utsjoki Kainuu Hyrynsalmi, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Suomussalmi Pieksämäen seutu (PiiSavo) Haukivuori, Jäppilä, Kangasniemi, Pieksämäki, Pieksämäen mlk, Virtasalmi Padasjoen seutu (epäijänne) Padasjoki, Asikkala, Sysmä, Kuhmoinen Itä-Uusimaa (Kehä 5) Lapinjärvi, Liljendal, Myrskylä, Pernaja, Pukkila Itä-Turku Helsingin Maunula (Nettimaunula) Turunmaan saaristo Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen, Västanfjärd Jukka Oksa & Jarno Turunen 2002

4 JOY, Karjalan tutkimuslaitos, tutkimushankkeet

5 Ylä-Karjalan malli Sisältö Projekti Verkko Kioskipisteet Kouluttajat Käyttäjät Joensuun yliopisto, Karjaian tutkimuslaitos, JOksa 2002

6 tehtävät projektin jälkeen Sisällön tuotanto? Verkon ylläpito ja käyttäjätuki? Kioskien ylläpito? Kouluttajien koulutus? Kouluttajat? Sisältö Verkko Kioskipisteet Käyttäjät Joensuun yliopisto, Karjaian tutkimuslaitos, JOksa 2002

7 Taulukko 1. Ongelmakohdat hankkeissa. ristiriidat hankkeen alkuvaiheessa alussa kouluihin, koululaiskäyttäjiin painottuminen ensimmäisen kurssin työsuhteiden katkeaminen pitkä katkos projekti-päällikön vaihtamisen takia suhde kansalaisverkkoon Kainuun Osku PiiSavo Oppiva Pitkät etäisyydet kahden alueen heikot tietoliikenneyhteydet ja kolmen toimipaikan portinvartijat joissakin gelma on- kunnissa paikallisen keskustelun puute projektin johdon vaihtuminen kesken projektin

8 Ylä-Karjalan menestystekijät ja toteuttamistapa ulkopuolinen asiantuntijatuki innostus ja sitoutuminen, vahva tulevaisuususko innovatiivisuus edelläkävijyys: menestystarinan synty ja levittäminen teknologinen ratkaisu ja sosiaalinen tilaus kohtasivat ongelmakohtiin ei kiinnitetty huomiota teknologiauskon aika Uusien hankkeiden ongelmakohdat ulkopuolisen näkemyksen puute epävarmuus idea muualta tuotu, rohkeus uusiin avauksiin vähäistä tukeutuminen liikaa Ylä- Karjalan malliin: menestystarinan rasite teknologisen ratkaisun epäily aiemmat ongelmat toistuvat, kokemusten vaihto vähäistä teknologiakriittinen aika

9 Ilmapiiri optimistinen usko teknologiavetoisuuteen sosiaaliset erot, kansalaislähtöisyys IT-kuplan kritiikki

10 Paikallisuus N:o 1 Oppivat verkostot yhdistävät voimavaroja ja tuottavat yhteisiä oppimisen kokemuksia, jotka luovat innostusta ja vahvistavat itsetuntoa.

11 Oppiva Ylä-Karjala -projektin menestystekijät Oppiva toteutustapa Paikallisen kytkentä yleiseen Paikallisuus ei ole eristäytymistä vaan se on maailman haasteisiin vastaamisen areena. Jukka Oksa & Jarno Turunen 2002 Riittävä ulkopuolinen tuki P-K Liiton tuki hankkeen valmistelussa. SITRAn asiantuntemus ja joustava rahoitus.

12 Sosiaalisen pääoman muodostaminen Tieto voimavarana Identiteetti voimavarana Sosiaalinen vuorovaikutus (muokattu lähteestä Falk & Kilpatrick 2000) 2002

13 Kansalaisverkko sosiaalisen pääoman lisääjänä Syntyy uusia vuorovaikutuksen mahdollisuuksia Paikalliseen aloitteeseen perustuvia uusia maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusmuotoja Syrjässä olemisen kokemus muuttuu olosuhteiden ruikuttamisesta toiminnaksi Paikallinen tieto muunnetaan paikallisesti käyttökelpoiseksi verkon sisällöksi Syrjässä olevat ryhmät saavat yhteyksiä uusiin kansallisiin ja kansainvälisiin kumppaneihin ja tietolähteisiin 2002

14 Paikallisuus N:o 2 On käynnissä tietotekniikan arkistuminen, sen sulautuminen rutiineihin ja arjen itsestään selvyyksiin.

15 Ketä seutuverkot tavoittavat? Seutuverkkojen tyypillinen aktiivikäyttäjä ei ole nuori mies. Hän ei ole ammattikehittäjä tai poliittinen aktivisti. Yli puolet käyttäjistä on yli 40 -vuotiaita. Iäkkäiden käyttäjien enemmistö on miehiä, keskiikäisten enemmistö on naisia. Nettikyselyaineisto: Seutuverkkojen käyttäjätutkimus Sitra, Oppivat seutukunnat. Taloustutkimus Oy.

16 Mitä verkoissa tehdään ja halutaan tehdä? Vain muutamalla paikkakunnalla seutuverkon koettiin vahvistaneen asuinyhteisöön kuulumisen tunnetta. Ei virtuaalisten yhteisöjen huumaa, eikä paljoa innostavia keskusteluja tai edes uusia tietoja omasta paikkakunnasta. Nettikyselyaineisto: Seutuverkkojen käyttäjätutkimus Sitra, Oppivat seutukunnat. Taloustutkimus Oy.

17 Mitä verkoissa tehdään ja halutaan tehdä? Tärkeää on, että verkosta saadaan asioinnissa tarvittavia tietoja, kuten virastojen yhteystietoja, tietoja aukioloajoista, asioiden hoidosta ja tehdyistä päätöksistä. Myös valmiuksia asioida verkon kautta löytyy jonkin verran, ehkä myös halua vaikuttaa paikkakunnan asioihin, jos verkon käyttö ei ole kallista. Nettikyselyaineisto: Seutuverkkojen käyttäjätutkimus Sitra, Oppivat seutukunnat. Taloustutkimus Oy.

18 Kenelle verkko on korvaamaton? Niiden vastaajien osuus (%), jotka pitäisivät kansalaisverkon lopettamista suurena tai melko suurena menetyksenä. Nettikyselyaineisto: Seutuverkkojen käyttäjätutkimus Sitra, Oppivat seutukunnat. Taloustutkimus Oy.

19 Kenelle verkko on korvaamaton? Oppiva Vaarakarjala Kainuu PiiSavo Oppiva Pohjois- Lappi Kaikki vastaajat 69 % 52 % 51 % 51 % 47 % Maatilayrittäjä 86 % 56 % 100 % Muu 81 % 56 % 59 % yksityisyrittäjä Palkansaaja 70 % 58 % kokopäivätyössä Palkansaaja 84 % osapäivätyössä Työtön tai 70 % 57 % Lomautettu Omaa kotitaloutta hoitava 83 % 67 % 67 % Eläkeläinen 82 % 57 % 79 % 76 % 57 % Äitiys- tai vanhempainlom alla 73 % 71 % Opiskelija tai koululainen 60 %

20 Kenelle verkko on korvaamaton? Itä- Turku MEBB (Saaristo) Nettim aunula Kehä 5 epäijän ne Kaikki vastaajat 64 % 60 % 60 % 56 % 50 % Maatilayrittäjä 100 % 69 % Muu 57 % yksityisyrittäjä Palkansaaja 59 % 57 % kokopäivätyössä Palkansaaja 80 % 68 % 62 % 62 % osapäivätyössä Työtön tai 70 % 64 % 62 % 56 % 72 % Lomautettu Omaa 100 % kotitaloutta hoitava Eläkeläinen 69 % 71 % 62 % 64 % 75 % Äitiys- tai 60 % 80 % vanhempainlomalla Opiskelija tai koululainen 89 % 56 % 71 % 56 %

21 Oskujen arkinen onnistuminen Lyhyessä ajassa Oskut ovat tavoittaneet merkittäviä kansanosia: - Kaikilla paikkakunnilla verkkoa aktiivisesti käyttävät eläkeläiset kokevat kansalaisverkon tärkeäksi, - usealla paikkakunnalla myös esim. pätkätöitä tekevät naiset, maanviljelijät ja työttömät. Verkon lopettaminen koetaan laajimmin uhkana siellä, missä paikalliset yhteisöt ovat olleet muutenkin liikkeessä ja tehneet kansalaisverkosta apuvälineen ja liittolaisen. Silloin kansalaisverkko on parhaimmillaan voinut tarjota osallistumisen välineitä, uusia areenoita, käsitteitä, tulevaisuuden symboleita ja yhteisiä tavoitteita.

22 Paikallisuuden kaksi yhteisöllistä muotoa 1) kehittämistoiminnan paikallisuus - Välttämätön osa kehittämisyhteisöjen ohjelmia ja kehittämisen ammattilaisten ajattelua - Se missä projektien kohderyhmät asuvat ja elävät - Implementaation konteksti - Areena, missä kohdataan muiden ohjelmien ja sektoreiden toimijoita; syntyy koordinaation tarve. - Paikallisuus edustaa maallikkokokemusta ja käyttäjiä asiantuntijoiden vastakohtana.

23 Paikallisuuden kaksi yhteisöllistä muotoa 2) arjen paikallisuus - Elämän välttämättömyyksien hoitoa - Sujuvia rutiineja - Itsestäänselvyyksiä, joita ei edes tarvitse sanoa ääneen. Elämme hiljaisten tapojen ja olettamuksien matalassa kulttuurissa.

24 Onnistuessaan paikallisuuden kaksi yhteisöllistä muotoa ovat yhdessä Paikallisuus on se areena, jossa kehittämisen menestystarinoiden yhteisöt parhaassa tapauksessa saavat arjen maanläheisten yhteisöjen tuen ja hyväksymisen. Haaste on se, miten menestyjä saa yhteisönsä hyväksynnän ja menestystarina muodostuu avoimeksi ja paikallisesti laajentuvaksi ja uusia toimijoita mukaan kutsuvaksi (sosiaalisesti inklusiiviseksi).

25 Arjen ja asiantuntemuksen liitto? Oppivan Ylä-Karjalan menestys ei irrottanut hanketta paikallisista ihmisistä vaan hanke pystyi säilyttämään yhteyden arjen yhteisöihin. Ihmiset samaistuivat hankkeen menestykseen. Retoriikassaan projekti pysyi maanläheisen junttiverkon esitaistelijana ulkopuolisten eksperttien tyrkyttämiä malleja vastaan. Oskuissa arjen ja asiantuntemuksen liiton avainkysymys on se, onnistuiko hanke tarttumaan johonkin arjen ajankohtaiseen tarpeeseen. Tuloksista päätellen monin paikoin onnistui mutta ei niin nopeasti kuin alussa kuviteltiin.

26 Valtakunnan tietoyhteiskuntaheimot 1) Tuottavuuden kohottajat: teknologian käyttäjä on tavaroiden ja palvelujen tuottaja. 2) Verkkopalvelujen kehittäjät: käyttäjät ovat asiakkaita 3) Kansalaislähtöinen heimo: osallistumisen areenoita, ilmaisukeinoja, vaikuttamisen kanavia ja yhteisöllisyyttä.

27 Valtakunnan tietoyhteiskuntaheimot tarvitsevat toisiaan - ilman tuottavuutta ei synny tuloja ja verotuloja - palvelujen laiminlyönti synnyttää tuhlausta ja tyytymättömyyttä - jos kansalaisten arki käy huonoksi ja osallistujat kaikkoavat, tietoyhteiskunta kutistuu huonolaatuiseksi hierarkiaksi, tietoyhteiskunnan kehittäjien poliittinen tuki rapautuu ja sen eliitiltä katoaa eettinen selkäranka.

28 Yhteystiedot Jukka Oksa Joensuun yliopisto Karjalan tutkimuslaitos PL 111, Joensuu Paikallinen tietoyhteiskunta