Ytter- ja Övermalaxin osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 Ytter- ja Övermalaxin osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

2 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan kaavoitusmenettelyn tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asioista jotka koskevat kaavoitusta. Mahdollisuus lausua mielipiteensä ja vuorovaikuttaa on järjestettävä siinä laajuudessa ja sillä tavalla kun kaavan tavoite ja merkitys edellyttää. Kaava-alue Kaava-alue käsittää Övermalaxin ja Yttermalaxin taajamat lähialueineen sekä Söderfjärdbackenin toistaiseksi rakentamattoman alueen. Kaavoitusalueen pinta-ala on noin 5760 ha ja siellä asuu noin 3500 henkilöä. Suurin osa asutuksesta sijaitsee olemassa olevien teiden varsilla. Suuremmat asutuskeskittymät löytyvät Köpingistä, Klockarbackenilta, Pixnestä, Emauksesta, Viasilta, Övermalaxista/Paxalista. Alueella on laajalti pelto- ja metsämaata. Alueen luoteisosassa on Åminne, josta löytyvät alueelle kuuluisat venevajat. Åminnessä sijaitsee myös huvikeskus Åminnen kansanpuisto. Kuva 1. Kaava-alueen alustava laajuus.

3 3 Kuva 2. Kaava-alueen rajaus Nykytilanne Koska Maalahti sijaitsee Vaasan lähityössäkäyntialueella ja on suosittu asuinpaikkakunta on erityisen tärkeää että alueen rakentaminen voidaan ohjata kaavalla. Tänä päivänä voimassa oleva osayleiskaava on hyväksytty Kaava on siis vanhentunut ja kaipaa päivitystä. Tämän osayleiskaavan tarkistuksen perustana on vanha kaava. Myös aluetta koskevat olemassa olevat selvitykset ja inventoinnit tarjoavat kaavan laatimiselle tärkeää taustatietoa. Tämä osayleiskaavoitus ei koske kaavaalueen asemakaavoitettuja alueita, mutta toimii ohjaavana jos asemakaavaa myöhemmin tarkistetaan.

4 4 Kuva 3. Åminnessä on lukuisia vene- ja kalamajoja Tavoitteet Kaavan tavoitteina on päivittää osayleiskaava nykyistä maankäyttöä vastaavaksi ja luoda suuntaviivat maankäytön kehittämiselle. Sen jälkeen kun voimassa oleva kaava hyväksyttiin 2001 on kaavoitusalueella laadittu useita asemakaavoja. Myös maakuntakaavaa on tarkistettu näiden jälkeen, joten kaavoituksessa on erityisesti huomioitava maakuntakaavassa olevia kehitysmerkintöjä. Yksi yleiskaavan tavoite on että sen on oltava perustana laadittaessa asemakaavoja - asemakaavojen laajennusalueet on osoitettava tässä uudessa kaavassa. On tärkeää että yleiskaava pidetään päivitettynä ja että se vastaa Maalahden kunnan kehitystarpeita. Pyritään koko kaava-alueen tasapainoiseen kehitykseen, jossa kunnan visiona on voida tarjota viihtyisää asuinympäristöä ja tontteja teollisuustoiminnalle ja yritteliäisyydelle. Tavoitteena on että kunta pitkällä tähtäimellä ainakin pystyisi säilyttämään nykyistä asukaslukuaan mutta mieluiten tulevaisuudessa kasvattaa sitä. On siis pyrittävä luomaan puoleensavetävä ja viihtyisä yhdyskuntarakenne joka houkuttelee ihmisiä asumaan kunnassa. Suuri osa asukaslisäyksestä painottunee kaava-alueelle ja varsinkin Yttermalaxin keskustaan. On myös harkittava vaihtoehtoisia asuntomuotoja. Keskusta-alueen rakennetta on tarkistettava vastaamaan Yttermalaxin keskustassa esiintyvää kysyntää korkeammalle rakentamiselle. Osayleiskaavoituksen yksi tärkeä näkökanta on koota

5 5 yhteen selvityksiä tulevan asemakaavoituksen pohjaksi. Kaavoitusalueelta on nyt jo käytettävissä muun muassa tulvaselvitys. Tämä kuvaa Maalahdenjoen varrella esiintyvää tulvariskiä. Koko alueelta on myöskin olemassa arkeologinen selvitys jossa muinaismuistot on kartoitettu. Osayleiskaavalla ohjataan alueen rakentamista pääpiirteittäin. Kaavassa esitettävin aluevarauksin ohjataan rakentamista parhaiten soveltuviin alueisiin. Kaavassa tullaan osoittamaan uusia asemakaavoitettavia alueita sekä myös olemassa olevien asemakaavojen laajennusalueita. Söderfjärdsbackenin alue, jonka maankäyttöön ei aikaisemmin ole otettu kantaa yleiskaavassa otetaan tässä osayleiskaavassa tarkemmin tutkittavaksi mahdollisena asuntoalueena. Kunnalla on aikomus seuraavassa vaiheessa laatia asemakaavaa asuntoalueen luomiseksi kyseiselle alueelle. Ajatuksena on että alueelle voidaan kaavoittaa laadukkaita asuintontteja, jotka tarjoaisivat luonnonläheistä asumista mahdollisimman lyhyellä työssäkäyntietäisyydellä Vaasasta. Kunnalla on yli 70 hehtaarin maanomistus alueella. Tässä kaavassa vedetään suuntaviivat tulevalle asemakaavoitukselle alueella. Muun muassa on osoitettava asutuksen sijoittuminen, alueen kytkeminen olemassa olevaan infrastruktuuriin ja aluetta palveleva viheralueverkosto. Tärkeä näkökanta kaavoituksessa on ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen mahdollistaminen. Sellainen kehitys on saavutettavissa tiivistämällä olemassa olevaa asutusta ja käyttämällä hyväksi olemassa olevaa kunnallistekniikkaa ja muuta infrastruktuuria. Kaavoitusta tullaan sopeuttamaan valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin, jotka ovat: 1. toimiva seuturakenne 2. yhtenäisempi yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistystä luonnossa ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkot ja energiahuolto 5. kokonaisuudet joilla on erityismerkitys luonnon- ja kulttuuriympäristöinä

6 6 Kuva 4. Kaava-alueen asutus on kuten kuvassa usein keskittynyt nauhoiksi olemassa olevien teiden varteen. Teiden välissä aukeavat peltomaisemat. Maakuntakaava Voimassa olevan yleiskaavan tarkistuksessa on huomioitava ylempiasteista maakuntakaavaa. Erityisesti on huomioitava ja selostettava kuinka yleiskaavassa sovelletaan maakuntakaavassa olevia kehitysmerkintöjä. Maakuntakaava on nimensä mukaisesti koko maakunnan kaava eikä siinä esiinny mitään selkeitä rajoja eikä yksityiskohtia. Kyseessä olevan kaavan pääpaino on siinä että Yttermalaxiin on osoitettu suurin asutuksen keskittyminen sekä "keskustatoimintojen alue" kun taas Övermalax on osoitettu "palvelukyläksi". Kaupunkikehittämisen vyöhyke (kk-1) ulottuu osittain yleiskaava-alueelle. Käytännössä koko kaavoitusaluetta koskee merkintä "kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas alue".

7 7 Kuva 5. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta (vahvistettu 2010). Alueella on maakuntakaavassa seuraavat varaukset: kk-1, Vasa stadsregion kk-1, Vaasan kaupunkiseutu mv-10, Vasa-Malax Ådal mv-10, Vaasan-Maalahden jokilaakso

8 8

9 9

10 10 Yleiskaava Kunnanvaltuusto hyväksyi voimassa olevan Över- Yttermalaxin osayleiskaavan Kaavassa ei ole osoitettu kiinteistökohtaista rakennusoikeutta vaan pelkästään aluevarauksia. Kaava on nyt vanhentunut ja päivityksen tarpeessa. Osia Söderfjärdbackenista ei ole mukana voimassa olevassa osayleiskaavassa, ja siitä syystä osayleiskaava-aluetta laajennetaan koskemaan tätä aluetta kokonaisuudessaan. Kuva 6. Ote voimassa olevasta osayleiskaavasta. Asemakaavat Kaava-alueen sisällä on seuraavat asemakaavat: Åminne, Åminnen vapaa-ajankeskus, Brinken, Norra Brinken, Klockarbacken, Köpings, Kyrkbacken, Hage, Pixne, Mattlarin alue, Mattlarin laajennus, Emaus, Holmasis, Bjerga, Övermalax ja Hinders.

11 11 Kuva7. Kartta josta ilmenee asemakaavoitetut alueet. Olemassa olevat selvitykset Kaavoituksen perustana tullaan käyttämään seuraavia selvityksiä: "Kiinteät muinaisjäännökset Pohjanmaalla" Museovirasto/Pohjanmaan liitto, "Tulvariskien alustava arviointi Maalahdenjoen vesistöalueella" - ELY-Keskus, "Arkeologinen inventointi Maalahdessa " Museovirasto, sekä muita ajankohtaisia selvityksiä. Selvityksiä kaavoituksen pohjaksi - maisema, maisema-analyysi, maisemarakenne - kulttuuriympäristöjen inventointi, sekä seudullisesti että paikallisesti arvokkaat ympäristöt. - luontoselvitys - pohjavesialueet - yhdyskuntarakenne - vesipalveluista, viemäriverkoston toiminta-alue - liikenteen vaikutuksesta kaava-alueella

12 12 Kaavoituksen vaikutukset Kaavan täytyy perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin, jotta seikat, joilla on vaikutusta kaavoitukseen on selvitetty tarkasti. Selvitykset eivät saa olla vanhentuneita, niin etteivät ne enää ole ajankohtaisia. Kaavoituksen kohteena olevalla alueella, voidaan havaita vaikutuksia seuraavasti: Ympäristö Luonto Arvokkat luontokohteet Maisema Kasvillisuus ja eläimistö Kulttuurimaisema ja arvokkaat kohteet Ranta-alueet Yhdyskuntatalous Kunnallistekniset seuraukset Alueen palvelut Maa- ja metsätalous Matkailu Sosiaalinen Asutusrakenne Viihtyvyys alueella Asukkaiden toiveet ja asukkaiden näkökantojen huomioiminen Palvelut Virkistysmahdollisuudet Kulttuuri Kulttuurimaisema-alueet Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset Juridiset alueet Aluevaraukset Kaavamääräykset Rakentamisen rajoitukset Suojelumääräykset Rakentaminen Osalliset Tiedotukset kaavoituksesta ja sen lähtökohdista, sekä kaavoituksen tavoitteista, on järjestettävä siten että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun. Osallisilla täytyy myös olla mahdollisuus arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja kirjallisesti tai suullisesti lausua mielipiteensä asiasta.

13 13 Tässä tapauksessa seuraavat ryhmät voidaan katsoa olevan osallisia: Yksityishenkilöt o Maanomistajat o Kylän asukkaat o Maanviljelijät ja metsänomistajat o Vapaa-ajanasuntojen omistajat o Osayleiskaavoitustyön referenssiryhmä Yhtymät/yritykset o Yritykset o Jakokunnat o Kyläneuvostot o Tiekunnat o Seurat Hallintoyksiköt o Kunnanvaltuusto o Kunnanhallitus o Kunnan lautakunnat o Tekninen sektori o Rakennusvalvonta o Maalahden - Korsnäsin TVK:n kuntayhtymä Muut viranomaiset o ELY-keskus o Pohjanmaan liitto o Pohjanmaan museo o Puolustusvoimat o Pohjanmaan pelastuslaitos Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen Kaavoituksen on oltava kunnan, ELY-keskuksen ja maanomistajien välinen yhteistoiminta. Kaavoitus on jaettu eri vaiheisiin ja lopulta tullaan yhteenvetona esittämään kaavaehdotus. Maanomistajille annetaan mahdollisuus lausua mielipiteensä kaavoituksen kaikissa vaiheissa. Tiedotukset siitä että kaavoitus on vireillä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta julkaistaan kunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla sekä paikallisissa päivälehdissä.

14 14 Päätökset Kunnanhallitus päätti antaa HN-Consult Oy:lle toimeksianto kaavan laatimiseksi. Aloitus- ja valmisteluvaihe Kaavoitusprosessin alkuvaiheessa kerätään tarvittavat perustiedot ja laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Tulevassa työssä tarvittavia tietoja täydennetään ja niitä kootaan yhteen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan julkisesti nähtäville MRL 63 :n mukaisesti. Asianosasilta pyydetään esittämään mielipiteitään yhteystiedoissa mainituille henkilöille, joko suullisesti tai kirjallisesti. Luonnosvaihe Laaditaan kaavaluonnos olemassa olevien selvitysten, aikaisemman osayleiskaavan sekä esille tulleiden uusien tietojen perusteella. Sen jälkeen kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos on ollut nähtävillä, käsitellään nähtävillä oloajalla luonnoksesta annettuja mielipiteitä. Asianomaisilta viranomaisilta pyydetään lausunnot. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on saatavissa koko kaavoitusprosessin ajan ja korjataan ja sitä täydennetään tarvittaessa jolloin asianosaisille tiedotetaan uudestaan yllä mainitulla tavalla. Ehdotusvaihe Viranomaislausuntojen ja muiden asianosaisten mielipiteiden perusteella kaavaluonnos työstetään lopulliseksi ehdotukseksi. Kunnanhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen ja se asetetaan julkisesti nähtäville 30:ksi päiväksi. Sinä aikana kun kaava on nähtävillä henkilöt, joita kaava koskee voivat jättää kirjalliset muistutukset kaavasta ja asianomaisilta viranomaisilta pyydetään kaavaehdotuksesta lausunnot. Jätetyt lausunnot ja muistutukset käsitellään ja niille laaditaan vastineet. Tarvittaessa kaavaehdotusta voidaan vielä muuttaa. Mikäli on kyse huomattavista muutoksista, kaavaluonnos asetetaan uudelleen nähtäville. Tämän jälkeen on kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston tehtävänä on käsitellä ehdotuksen osayleiskaavaksi. Osayleiskaavan hyväksyminen Maalahden kunnan kunnanvaltuusto hyväksyy lopullisesti kaavan. Hyväksymispäätöksestä voidaan valittaa Vaasan Hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen. Aikataulu Kaavoitustyö aloitetaan huhtikuussa 2014, tavoitteena on että kaava on valmis käsiteltäväksi kunnanvaltuustossa keväällä 2016.

15 15 Yhteystiedot Kunnan valmisteluvastaava: Andreas Svarvar,, kaavoitusinsinööri puh s-posti: postiosoite: Malminkatu 5, Maalahti Kaavoittaja: Hanke on 31.8 siirtynyt Ramboll Finland Oy:lle HN-Consult:lta. Projektipäällikkö/kaavoittaja: Jonas Lindholm, puh Suunnittelija: Christoffer Rönnlund, puh Jonas Aspholm, puh s-posti: postiosoite: Hovioikeudenpuistikko 19E, VAASA