Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten lapsuudenkodista itsenäistyminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten lapsuudenkodista itsenäistyminen"

Transkriptio

1

2 Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten lapsuudenkodista itsenäistyminen Esiselvitys Sari Valjakka Aspa-selvityksiä 1/2015 ISBN (pdf) ISSN (pdf) Kannen kuva: Sami Lamberg

3 Sisältö 1 Selvityksen taustaa ja tarve Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Muut tutkimukset ja kirjallisuus 7 2 Tavoitteet ja kohderyhmä Menetelmät Tulokset Taustatiedot Itsenäistyminen Tuki itsenäistymiseen Asumiskokeilu ja valmennus Itsenäistymistä edistävät ja estävät tekijät Asuminen Nykyinen asuminen Tyytyväisyys nykyiseen asumiseen Koti ja avustajien työpaikka Muuttotarve ja tulevaisuuden toiveet asumisessa Arjen sujuminen Palvelut ja palvelutarpeet Henkilökohtainen apu Pääasiallinen toiminta Arki hallinnassa? Suhteet vanhempiin itsenäistymisen jälkeen Kaverisuhteet, yksinäisyys ja yksin olemisen tarve 85 5 Yhteenveto ja jatkoselvitystarpeet...90 Lähteet

4 1 Selvityksen taustaa ja tarve Tämän esiselvityksen avulla kartoitettiin itsenäistymiseen liittyviä teemoja ja selvitettiin alustavasti neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten itsenäistymistä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Itsenäistyminen ymmärretään tässä selvityksessä käytännön läheisesti siten, että se tarkoittaa vanhemmista ja lapsuuden perheestä irrottautumista ja lapsuudenkodista pois muuttamista. Esiselvityksen kohderyhmänä olivat CP-vammaiset, epilepsiaa tai lihastautia sairastavat lapsuudenkodissa asuvat tai lapsuudenkodista poismuuttaneet henkilöt. Selvitys toteutettiin yhteistyössä Epilepsialiiton, Lihastautiliiton ja Suomen CP-liiton kanssa. Neurologisesti pitkäaikaissairaat ja vammaiset ihmiset ovat heterogeeninen ryhmä. Toimintarajoitteiden monimuotoisuus ja osalla myös vaihtelevuus tekevät tuen tarpeiden tunnistamisesta ja arvioimisesta haastavaa. Osa heistä jää vaille tarvitsemiaan ja heille sopivia palveluja (Valjakka ym. 2013). Aiemmissa selvityksissä on havaittu, että vammaisten nuorten lapsuudenkodista itsenäistyminen on haasteellista (Haarni 2006, Valjakka ym. 2013, Silmäri-Salo 2007). Myös hankkeessa mukana olevien neurologisten vammaisjärjestöjen käytännön kokemukset osoittavat, että lapsuudenkodista itsenäistyminen on ongelma, joka näkyy selvästi myös järjestöjen työssä. Järjestöiltä toivotaan neuvontaa, tukea ja apua itsenäistymiseen liittyvissä kysymyksissä, mutta nykytilanteessa tähän työhön ei ole olemassa riittävästi välineitä eikä resursseja. Järjestöt ovat tuoneet esiin, että he tarvitsevat itsenäistymiseen liittyvistä kysymyksistä, uutta, käytäntöön sovellettavaa tietoa sekä konkreettisia välineitä ja työkaluja itsenäistymässä olevien nuorten ja heidän perheidensä tukemiseen. Tietoa ja työvälineitä voitaisiin hyödyntää myös sosiaalityössä. 3

5 Aspa-säätiö onkin suunnitellut hanketta vastaamaan neurologisten ryhmien itsenäistymiseen liittyviin tiedontarpeisiin. Hankkeelle on haettu RAY-rahoitusta. Tässä luvussa kuvataan esiselvityksen taustaa ja tarvetta sekä aiheeseen liittyviä aiempia tutkimuksia, selvityksiä ja kirjallisuutta. Esiselvityksen tulokset esitellään luvussa neljä. Taustatietojen jälkeen käsitellään itsenäistymisen prosessia ja siihen saatua tukea ( ). Luku kokoaa yhteen esiselvitysaineistosta nousseita itsenäistymistä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Asumisen nykytilannetta ja tyytyväisyyttä asumiseen kuvataan luvussa 4.3 ja arjen sujumista, asumista tukevia palveluja ja palvelutarpeita luvussa Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Viime vuosina vammaisten ihmisten asumisen kehittämisessä on kiinnitetty huomiota etenkin kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumiseen, mutta myös muiden vammaryhmien asumisen tarpeita tulee selvittää ja heidän asumistaan kehittää. Eräs tärkeä ja määrällisesti suuri ryhmä ovat neurologisesti pitkäaikaissairaat ja vammaiset ihmiset. Aspa-säätiö toteutti yhteistyössä neurologisten vammaisjärjestöjen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa kattavan selvityksen neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisesta ja palvelujen saamisesta sekä niihin liittyvistä tarpeista. Valtakunnalliseen kyselyyn vastasi 780 iältään vuotiasta henkilöä, jotka saivat neurologisen sairauden tai vamman takia Kelan vammaistukea tai eläkettä saavan hoitotukea ja joilla oli päädiagnoosina aivoverenkiertohäiriö, aivovamma, MS-tauti, epilepsia, CP-vamma, Parkinsonin tauti tai lihastauti. Kysely toteutettiin vuoden 2012 keväällä. Kyselyn tulosten mukaan monella vanhempien kanssa asuvalla itsenäistyminen oli venynyt huomattavasti. Vanhempien kanssa asuvien vastaajien keski-ikä oli 35 vuotta. Miehillä vanhempien kanssa asuminen oli jonkin verran yleisempää kuin naisilla. Noin 60 % vanhempien kanssa asuvista oli miehiä. Vanhempien kanssa asuvien osuus oli korkea etenkin CP-vammaisten ja epilepsiaa sairastavien ryhmissä (noin neljännes). Lihastauteja sairastavista noin 4

6 joka kymmenes asui vanhempien kanssa. Vanhempien kanssa asuminen oli suhteellisesti yleisintä Pohjois-Suomessa, alle asukkaan kunnissa ja maaseudulla tai taajama-alueen ulkopuolella asuvien keskuudessa. (Valjakka ym ) Suomessa lapsuudenkodista muutetaan pois varhain, koko väestössä keskimäärin 19 -vuotiaana. Miehet muuttavat naisia myöhemmin asumaan itsenäisesti. (Kupari 2011.) Kyselyyn vastanneista neurologisesti pitkäaikaissairaista ja vammaisista vuotiaista 46 % asui lapsuudenkodissa (Valjakka ym. 2013). Vanhempien kanssa asuvien osuus oli selvästi korkeampi kuin koko väestössä, jossa 23 % vuotiaista suomalaisista asuu vanhempien kanssa (Kupari 2011). Kolmannes vanhempien kanssa asuvista vastaajista ilmoitti, että heillä oli muuttotarvetta. Muuttotarpeen arviointi oli selvästi ollut hankalaa; noin 30 % lapsuudenkodissa asuvista vastaajista ei osannut arvioida omaa muuttotarvetta, joten epävarmojen osuus oli suuri. 58 % haluaisi asua jossain muualla kuin vanhempiensa kanssa, jos saisi sinne tarvitsemansa palvelut. Näiden lukujen perusteella vaikuttaisi siltä, että läheskään kaikilla lapsuudenkodista itsenäistymistä toivovilla toiveet eivät olleet konkretisoituneet varsinaiseksi muuttotarpeeksi tai muuttoaikeeksi. Noin kolmannes toivoi asumista tavallisessa vuokra- tai omistusasunnossa ja runsas viidennes asumisyksikössä, palvelutalossa tai ryhmäkodissa. (Valjakka ym ) Monella vanhempien kanssa asuvalla neurologisesti pitkäaikaissairaalla tai vammaisella henkilöllä oli paljon vaikeuksia arjessa selviytymisessä: Puolet oli pääsääntöisesti autettavia ja noin neljännes tarvitsi apuvälineen tai ajoittain toisen henkilön apua. Lähes viidenneksellä oli kehitysvamma. Kelan ylintä hoitotukea saavia oli suhteellisesti enemmän, yhteensä noin neljännes, ja perustukea saavia vähemmän kuin koko aineistossa. (Valjakka ym ) Vanhempien kanssa asuvista 70 %:lle oli laadittu palvelusuunnitelma (kuvio 1). noin 60 % oli käyttänyt apuvälineitä ja samoin noin 60 % kuljetuspalveluja. Kuntoutusta oli saanut 56 %. Asunnon muutostöitä oli tehty runsaalle puolelle. Noin puolella vanhempi sai omaishoidon tukea. 35 % oli saanut henkilökohtaista apua. 5

7 Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen kyselyyn vastanneilla oli paljon lisätarpeita palveluille sekä lisäavuntarvetta (Valjakka ym. 2013). Vanhempien kanssa asuvista noin puolet ilmoitti tarvitsevansa jotakin palvelua, jota ei nykytilanteessa saanut. Lapsuudenkodissa asuvien palvelutarpeet liittyivät etenkin asumisen taitojen harjaannuttamiseen sekä kodin ulkopuoliseen elämään osallistumiseen. Yleisimmin oli lisätarvetta asumisvalmennukselle, asumisen harjoittelulle tai asumiskokeilulle, 26 %:lla. Näitä palveluja oli saanut ainoastaan 4 % vanhempien kanssa asuvista. Tilapäisille asumisjaksoille oli lisätarvetta 23 %:lla (sai 21 %) ja vapaa-ajan palveluille 18 %:lla (sai 35 %). Lisäavuntarvetta koettiin etenkin kodin ulkopuolisessa elämässä (28 %:lla) ja kognitiivisissa toiminnoissa (22 %:lla). Kuvio 1. Palvelujen käyttö ja tarve lapsuudenkodissa asuvilla (yleisimmin käytetyt tai tarvitut palvelut), % Kyselyaineistossa palvelutaloissa, asumisyksiköissä ja ryhmäkodeissa asuvien osuus oli korkea nuorimmissa ikäryhmissä. 31 % vuotiaista asui erilaisissa yksiköissä (koko aineisto 15 %), ja tässä ikäryhmässä se oli toiseksi yleisin asumismuoto lapsuudenkodissa asumisen jälkeen. Viidennes 18-6

8 29 vuotiaista asui tavallisissa asunnoissa. Lähes kaikilla yksiköissä asuvilla vuotiailla oli lapsuudessa alkanut neurologinen sairaus tai vamma, pääasiassa CP-vamma tai epilepsia. Nämä tulokset saattavat viitata siihen, että lapsuudenkodista Itsenäistyminen on tapahtunut etenkin yksikköihin muuttamisen kautta, mutta seurantatietoja muutoista ei ollut käytettävissä. Huomionarvoista on, että nuorilla ja keski-ikäisillä asumisajat yksiköissä voivat muodostua pitkiksi, vuosikymmenten ja loppuelämän mittaisiksi. Yksilöllisen asumisen mahdollistavia ratkaisuja ja esteettömiä asuntoja tavallisissa asuinympäristöissä tarvitaan lisää vastamaan mm. lapsuudenkodista poismuuttavien muuttotarvetta. Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitysraportin kehittämisehdotuksissa suositeltiin jatkoselvitystä lapsuudenkodissa asuvien henkilöiden itsenäistymisestä, mm. heidän kokemastaan muuttotarpeesta, itsenäistymiseen liittyvistä avun ja tuen tarpeista sekä itsenäistymistä edistävistä ja estävistä tekijöistä. (Valjakka ym ) 1.2 Muut tutkimukset ja kirjallisuus Lapsuudenkodista itsenäistymiseen liittyvät kysymykset ovat nousseet esiin myös muissa Aspan selvityksissä ja tarvekartoituksissa, jotka ovat koskeneet tiettyjä neurologisia sairaus- tai vammaryhmiä, alueita tai kuntia. Vaikeaa epilepsiaa sairastavien asumisen tarpeita koskevassa selvityksessä erityisesti itsenäistymisikäisten nuorten ja nuorten aikuisten asumispalvelut ja asumisen tukipalvelut arvioitiin puutteellisiksi (Silmäri-Salo 2007). Itsenäistymisikäisille nuorille tulisi olla riittävästi tarjolla muutosta tukevia palveluita kuten esimerkiksi muutto-, asumisvalmennusta ja asumiskokeiluja. Nuoruus on elämänvaihe, jossa irtaannutaan vanhemmista ja aloitetaan itsenäinen elämä. Vammaisen nuoren itsenäistymiseen liittyy samoja murheita ja iloja kuin vammattomillakin nuorilla: kapinointia, irtiottoa arjesta ja vanhemmista, uusia ystäviä, rakastumisia, pettymyksiä, erehdyksiä, tulevaisuuden suunnittelua ja uusien taitojen opettelua, mutta myös erityisiä haasteita (Vammaisen nuoren erityismutkat aikuisuuteen 2005). Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että vammaisten nuorten aikuistumisen prosessit vaihtelevat huomattavasti ja osalla ne eivät toteudu lainkaan. Itsenäistyminen saattaa tapahtua selvästi myöhemmin kuin vammattomilla henkilöillä. (Haarni 2006.) 7

9 Vammainen nuori kohtaa aikuistuessaan monenlaisia esteitä. Valinnan mahdollisuudet ovat rajalliset ja työura jää usein kehittymättä. Seurustelukumppania voi olla vaikea löytää. Haave omasta kodista ei toteudu kaikilla vaikeavammaisilla nuorilla ja osa ei uskalla siitä edes haaveilla. (Haarni 2006, Ahponen 2008.) Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten nuorten lapsuudenkodista itsenäistymistä ei ole Suomessa aiemmin kattavasti selvitetty asumisen näkökulmasta. Itsenäistyminen ymmärretään tässä selvityksessä käytännön läheisesti siten, että se tarkoittaa vanhemmista ja lapsuuden perheestä irrottautumista ja lapsuudenkodista pois muuttamista. Monissa tutkimuksissa nuoren muuttaminen omaan kotiin katsotaan oleelliseksi osaksi aikuistumisprosessia (Salonen 2014). Lapsuudenkodista poismuuttamista pidetään usein jopa edellytyksenä aikuistumiselle ja täysivaltaiselle yhteiskunnan jäsenyydelle (Raitanen 2001). Aikuistuminen on käsitteenä laajempi kuin itsenäistyminen. Aikuistuminen ja aikuisuus ovat abstrakteja ja kulttuurisidonnaisia käsitteitä. Suomalaisessa yhteiskunnassa aikuisuuteen liitetään konkreettisia elämänkulkuun liittyviä tapahtumia kuten esimerkiksi opintojen päättäminen ja ammattiin valmistuminen, työelämään sijoittuminen sekä oman kodin ja perheen perustaminen (Aapola ja Ketokivi 2014, Lampinen 2007). Nyky-yhteiskunnassa aikuistuminen on monimuotoinen ja pitkä prosessi, ja tällaiset elämäntapahtumat eivät välttämättä toteudu kaikkien nuorten kohdalla, ainakaan missään tietyssä järjestyksessä (Ahponen 2008). Niiden rinnalla aikuistumisessa korostetaankin entistä voimakkaammin yksilön sisäisiä prosesseja kuten vastuunottoon kasvamista, henkistä kypsymistä ja oman identiteetin muodostumista (Aapola ja Ketokivi 2014, Ahponen 2008). Väitöskirjatyössään Ahponen (2008) on selvittänyt, miten vaikeavammaiset CP-vammaiset ja lihastauteja sairastavat nuoret aikuistuvat ja millaisia elämänkulkuja heillä on. Vaikeavammaisille nuorille oman kodin perustamisella on erityisen suuri merkitys; se osoittaa konkreettisesti, että nuori on itsenäinen ja aikuinen. Vaikeavammaisilla henkilöillä koti ei ole samalla tavalla heidän päätösvallassaan kuin vammattomilla, vaan asumisen ratkaisut riippuvat henkilön toimintakyvystä ja kunnan päätöksistä. Vammaisille henkilölle tarkoitetuissa asumismuodoissa yksityisen ja yleisen rajaa on usein vaikea säädellä. Oma tila ei aina toteudu ja yksityisyys 8

10 voi olla niukkaa, varsinkin jos asuinhuoneen tai muita tiloja joutuu jakamaan toisten henkilöiden kanssa. (Ahponen 2008.) Nuorten ja nuorten aikuisten elämässä tapahtuu monenlaisia muutoksia, jotka saattavat olla erityisen haasteellisia nuorille, joilla on jokin neurologinen pitkäaikaissairaus tai vamma. Nuoruus elämän vaiheena on iso nivelvaihe, jossa syrjäytymisriski on suuri, jos tähän vaiheeseen kuuluvat muutokset epäonnistuvat. Nuoren hoito siirtyy juuri tärkeiden elämänvalintojen kynnyksellä erikoissairaanhoidossa lasten puolelta aikuisten puolelle tai kokonaan pois erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, jossa ei useinkaan ole riittävästi osaamista neurologisten sairauksien ja vammojen hoitamiseen (vrt. esim. Invalidiliitto 2010). Nuoret kohtaavat erilaisia siirtymävaiheita opiskelussa ja työssä, joihin saattaa liittyä myös muuttoja ja siirtymiä asumisessa. CP-vammaisten nuorten osalta on selvitetty siirtymävaiheita opiskelussa ja työssä ja niihin liittyviä haasteita (Invalidiliitto 2010, Kinnunen 2010). Peruskoulun jälkeisen opiskelupaikan saaminen voi edistää itsenäistymistä, etenkin jos nuori muuttaa lapsuudenkodistaan oppilaitoksen asuntolaan (vrt. Kinnunen 2010). Haasteellista kuitenkin on, miten asumisura jatkuu koulun jälkeen, varsinkin jos nuori ei työllisty tai hänellä ei ole jatkosuunnitelmia. Vammaisten henkilöiden koulutustaso ja työllisyysaste ovat selvästi matalampia kuin väestöllä keskimäärin (Haarni 2006). Vammaisten nuorten peruskoulun jälkeiseen koulutukseen pääsy ei toteudu kaikilta osin yhdenvertaisesti muiden ikätovereiden kanssa. Vaikeudet ovat suurimmat kaikkein vaikeimmin vammaisilla nuorilla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010.) Nuoruusiässä ja nuorten aikuisten elämässä tärkeällä sijalla ovat kaveri- ja seurustelusuhteet. Kuitenkaan parisuhteen solmiminen, perheen perustaminen ja vanhemmuus eivät ole itsestään selvästi kuuluneet vammaisten henkilöiden elämänkulkuun Suomessa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010). Kohderyhmään kuuluvien henkilöiden sairaudet ja vammat ovat joko synnynnäisiä tai ne ovat alkaneet lapsuudessa tai nuoruudessa. Tapaturmaisesti ja äkillisesti vammautuneita henkilöitä ei ole mukana selvityksessä. Synnynnäisesti vammaisilla tai lapsena sairastuneilla on muita nuoria heikommat mahdollisuudet itsenäistyä ja muuttaa pois lapsuudenkodista, valita itse asumismuotonsa ja asuntonsa sekä hankkia koulutusta ja työllistyä. Osa heistä 9

11 on ollut koko ikänsä työelämän ulkopuolella, mikä heikentää taloudellista toimeentuloa. Niukka taloudellinen toimeentulo voi vaikeuttaa myös itsenäistymistä ja asunnon löytämistä etenkin vapailta markkinoilta. Erilaisia elämänhallintataitoja kuten itsestä huolehtimista, kodinhoitoa, raha-asioista huolehtimista sekä opiskelun tai työn ja sosiaalisten suhteiden kautta syntyvää osallisuutta pidetään usein itsenäistymiseen ja aikuistumiseen kuuluvina asioina. Osalle neurologisesti pitkäaikaissairaista ja vammaisista nuorista elämänhallinnan taitojen opettelu ja sosiaaliset vuorovaikutussuhteet voivat olla haasteellisia, etenkin jos heillä on kognitiivisia ja/tai psykososiaalisia toimintarajoitteita. Vanhempien käsitykset, asenteet ja odotukset vaikuttavat siihen, miten vammainen lapsi kykenee itsenäistymään (Lampinen 2007). Vanhempien käsityksiä kehitysvammaisten nuorten itsenäistymisestä selvittäneen tutkielman mukaan vanhemmat voivat vaikuttaa lastensa itsenäistymiseen, mikä tulisi huomioida kasvatuksessa ja perheen toimintatavoissa jo varhaislapsuudesta lähtien. Itsenäistymisen tulisi kuulua luonnollisena osana lapsen kasvuun ja kehitykseen. Vanhempien tulisi saada enemmän ohjausta vammaisen lapsensa itsenäistymisen tukemiseen. Kehitysvammaisilla ja heidän perheillään tulisi myös olla enemmän valinnan mahdollisuuksia, jotka tukisivat itsenäisempää elämää. (Mäkitalo 2013.) 10

12 2 Tavoitteet ja kohderyhmä Esiselvityksen tavoitteena oli tarkentaa itsenäistymiseen liittyviä teemoja ja selvittää alustavasti itsenäistymistä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Erityisesti haluttiin selvittää itsenäistymisen prosessiin saatua tukea sekä onnistuneita itsenäistymisen kokemuksia. Esiselvityksen pääkohderyhmänä olivat vanhempien kanssa asuvat tai lapsuudenkodistaan viimeisen parin vuoden aikana itsenäistyneet henkilöt, jotka tarvitsevat asumisessaan ja itsenäistymisessään tukea ja joilla on jokin seuraavista neurologisista vammoista tai sairauksista: CP-vamma, Epilepsia tai Lihastauti. Esiselvityksen ryhmäkeskusteluihin pyrittiin löytämään eri tavoin asuvia, toimintakyvyltään erilaisia henkilöitä, joilla on jokin edellä mainituista neurologisista sairauksista tai vammoista ja jotka ovat noin vuotiaita. Neurologisesti pitkäaikaissairaat ja vammaiset ihmiset ovat heterogeeninen ryhmä. Jokaisen asumisen ja avun tarpeet ovat yksilölliset. Neurologiset sairaudet ja vammat voivat aiheuttaa fyysisiä, psyykkisiä ja psykososiaalisia toimintarajoitteita. Toimintakyvyn ongelmat voivat vaikeuttaa esimerkiksi liikkumista, päivittäisiä toimia, kodinhoitoa tai asioimista. Osalla toimintarajoitteet näkyvät etenkin kognitiivisina vaikeuksina kuten muisti-, keskittymis-, oppimis- ja hahmotusvaikeuksina ja ongelmina kommunikoinnissa. Lisäksi voi olla ongelmia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, tunne-elämässä ja käyttäytymisessä. Oireiden monimuotoisuus ja epilepsiaa sairastavilla myös toimintakyvyn vaihtelu tekevät avuntarpeen arvioimisesta erityisen haastavan. Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten tuen tarpeet tulisi tunnistaa paremmin ja pitäisi osata etsiä yksilöllisiä tukimalleja. 11

13 3 Menetelmät Esiselvityksessä toteutettiin neljä ryhmähaastattelua vuoden 2014 touko-kesäkuussa. Haastatteluihin osallistui yhteensä 13 henkilöä: yhdeksän lapsuudenkodista poismuuttanutta ja neljä lapsuudenkodissa asuvaa. Lapsuudenkodissa asuvat ja sieltä poismuuttaneet haastateltiin pääosin eri ryhmissä. Haastatteluryhmiä oli yhteensä neljä; kussakin ryhmässä oli kahdesta neljään osallistujaa. Lapsuudenkodista poismuuttaneista muodostui kaksi haastatteluryhmää, joista toisessa oli ainoastaan epilepsiaa sairastavia osallistujia. Lapsuudenkodissa asuvat muodostivat yhden haastatteluryhmän ja yksi ryhmä oli sekaryhmä. Ryhmäkeskustelut toteutettiin yhteistyössä Epilepsialiiton, Lihastautiliiton ja Suomen CP-liiton kanssa, ja osallistujat rekrytoitiin näiden järjestöjen kautta. Lapsuudenkodista poismuuttaneilla muutosta oli kulunut aikaa yleisimmin noin 0,5-2 vuotta. Yhdellä henkilöllä muutto oli tapahtunut kuusi vuotta sitten ja kahdella henkilöllä yli 15 vuotta sitten. Kahden viimeksi mainitun henkilön haastatteluja ei huomioitu itsenäistymisen prosessia ja siihen saatua tukea koskevassa osuudessa, koska heidän itsenäistymisestään oli kulunut jo pitkä aika. Itsenäistymisen ajankohtana he eivät olleet myöskään tarvinneet asumiseensa tukea, vaan heidän toimintakykynsä oli heikentynyt vasta myöhemmin. Osallistujien taustatiedot sekä perustiedot asumisesta ja avun ja palvelujen saamisesta kerättiin kyselylomakkeella, jonka osallistujat täyttivät ennen haastatteluun tuloaan. Arjessa suoriutumisen itse arviointiin käytettiin IC- F:ään perustuvaa FSQfin-kyselyä, joka sisältää kysymyksiä itsestä huolehtimisen, kodinhoidon ja liikkumisen osa-alueilta (Paltamaa 2013, Valjakka ym. 2013). Ryhmähaastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastatteluissa käytettiin väljää teemahaastattelurunkoa, jonka pääteemat käytiin läpi kaikkien ryhmien kanssa. Osallistujilla oli mahdollisuus tuoda keskusteluun myös 12

14 muita itsenäistymisen kannalta tärkeiksi kokemiaan teemoja. Ryhmähaastattelutilanteissa ei pysytty menemään kovin syvälle osallistujien yksilöllisiin tilanteisiin, vaikka osallistujien itsenäistymisen polkuja ja saatua tukea pääpiirteissään läpi käytiinkin. Kuviossa 2 on esitetty itsenäistymisen prosessin ja asumisen teemoja, joita käsiteltiin teemahaastattelussa. Teemahaastatteluissa keskityttiin itsenäistymisen prosessin eri vaiheisiin ja sen aikana saatuun tukeen. Lisäksi keskusteltiin mm. nykyisestä asumisesta, asumista tukevista palveluista, palvelutarpeista, muuttotarpeesta ja tulevaisuuden toiveista asumisessa. Itsenäistymisen teemat on poimittu ICF-viitekehyksen osa-alueista (Stakes 2004). ICF tarjoaa kokonaisvaltaisen ja kansainvälisesti hyväksytyn viitekehyksen eri tavoin sairaiden ja vammaisten ihmisten toimintakyvyn ja toiminnan kuvaamiseen. Itsenäistyminen Itsestä huolehtiminen Kodinhoito Sosiaaliset suhteet ja harrastukset Opiskelu, työ Raha-asioiden hoitaminen, taloudelliset tekijät Vanhempien suhtautuminen, asenteet ja tuki, suhteet vanhempiin Nykyinen asuminen Asunto, asumismuoto Asumista tukevat palvelut ja palvelutarpeet Tyytyväisyys nykyiseen asumiseen, hyvät ja huonot puolet Tulevaisuuden toiveet asumisessa Palvelut, palvelujärjestelmän tuki Asunnon ja asumismuodon valinta, valinnan mahdollisuus Kuvio 2. Teemahaastattelujen itsenäistymisen ja asumisen teemoja 13

15 Ryhmäkeskustelut äänitettiin ja litteroitiin. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tulokset raportoidaan pääasiassa teemoittain. Teemat muodostettiin aineistolähtöisesti. Itsenäistymiseen saatua tukea jäsennettiin tuen ulottuvuuksien mukaan muodostetun nelikentän avulla. Erilaisille tuen muodoille tyypillisiä piirteitä kuvattiin useiden eri haastateltavien kertomusten kautta. Itsenäistymistä edistävät ja estävät tekijät poikkileikkaavat useita teemoja, ja ne koottiin omaksi kokonaisuudekseen. Tässä raportissa haastateltavista käytetään peitenimiä. Haastateltavien yksityisyyden suojaamiseksi tarkat vammoihin ja ikään liittyvät tiedot on jätetty pois samoin kuin kaikki paikannimet, muut erisnimet ja joitain muita tietoja. Luvuissa 4.2.1, ja tulee esiin arkaluonteisia asioita perheenjäsenten välisistä suhteista, ja niissä haastateltavien sitaatit esitetään ilman peitenimiä tai muita tunnisteita. Sitaatit on lainattu eri henkilöiden haastatteluista. Kokemuksia osallistujien rekrytoinnista ja menetelmästä Esiselvityksen menetelmäksi valittiin ryhmähaastattelu, koska sen nähtiin sopivan esiselvityksen tavoitteisiin. Ryhmähaastattelu on menetelmänä taloudellinen; sillä saadaan esiin erilaisia näkemyksiä pienemmillä ajallisilla panostuksilla ja henkilöresursseilla kuin yksilöhaastatteluissa. Kaiken kaikkiaan ryhmähaastatteluaineisto tuottikin tietoa erilaisista itsenäistymisen kokemuksista ja erilaisia näkemyksiä itsenäistymistä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Toisaalta ryhmäkeskusteluissa haastateltavien yksilöllisiin tilanteisiin ei ole tarkoitus eikä voida mennä yhtä syvälle kuin yksilöhaastatteluissa, joten ryhmähaastatteluista saatava tieto saattaa jäädä yleisemmälle tasolle ja pinnallisemmaksi yksilöhaastatteluihin verrattuna. Helpointa oli tavoittaa osallistujia, joille itsenäistymisen asiat olivat tavalla tai toisella ajankohtaisia. Lapsuudenkodista poismuuttaneita osallistujia oli helppo löytää, samoin kuin niitä, jotka asuivat lapsuudenkodissa vanhempiensa kanssa ja olivat jo pohtineet muuttoa. Sen sijaan haastavampaa oli tavoittaa lapsuudenkotiin jääneitä usein jo vanhempia henkilöitä. Osa heistä ei halunnut osallistua ryhmäkeskusteluihin. Syitä tähän ei ole tiedossa. Mahdollista on, että he eivät kokeneet asiaa ajankohtaiseksi, mikäli eivät olleet omalla kohdallaan pohtineet muuttoa. Eräs haastateltavia rekrytoinut järjestön työntekijä arveli, että asiaan on saattanut liittyä myös jonkinlaisia häpeän tunteita. 14

16 Osalla osallistumishalukkuutta on saattanut heikentää haastattelujen toteuttamistapa ryhmähaastatteluina. Jos hankkeelle saadaan jatkoa, on pohdittava, miten myös lapsuudenkodeissa pitkän asuneita tavoitettaisiin ja saataisiin houkuteltua mukaan. Haastateltavien valmius kertoa henkilökohtaisista kokemuksistaan ryhmätilanteessa vaihteli. Paljon vaihtelua oli myös siinä, missä määrin osallistujat alkoivat ryhmätilanteessa keskustella keskenään. Joissakin ryhmissä keskustelu oli hyvinkin vilkasta ja uusia itsenäiseen arkeen liittyviä teemoja nostettiin keskusteluun myös varsinaisen haastattelurungon ulkopuolelta. Joissakin ryhmissä taas osallistujat tyytyivät lähinnä vastaamaan haastattelijan esittämiin kysymyksiin. Parhaiten osallistujien keskinäinen keskustelu onnistui ryhmissä, joissa osallistujat olivat melko saman ikäisiä ja samanlaisissa elämäntilanteissa olevia. Osalla haastateltavista oli lievempiä kognitiivisia ongelmia, jotka todennäköisesti vaikeuttivat heidän osallistumistaan ryhmätilanteessa. Yhdellä henkilöllä oli puhevamma ja hän käytti henkilökohtaista avustajaa tulkkinaan. Osallistujat kokivat, että esiselvityksen haastatteluryhmissä käydyt keskustelut toimivat myös eräänlaisena vertaistukena, varsinkin niissä ryhmissä, joissa keskustelu oli vilkasta. Osa osallistujista koki, että on liian vähän paikkoja ja tilaisuuksia, joissa itsenäistymiseen liittyvistä asioista voi puhua toisten samassa tilanteessa olevien kanssa. 15

17 4 Tulokset 4.1 Taustatiedot Haastatteluihin osallistui yhteensä 13 henkilöä: neljä lapsuudenkodissa asuvaa ja yhdeksän lapsuudenkodista poismuuttanutta. Naisia oli yhdeksän ja miehiä neljä (taulukko 1). Haastateltavien iät vaihtelivat vuoden välillä, keski-ikä oli 26 vuotta. Lapsuudenkodissa asuvien keski-ikä oli 29 vuotta. Heistä kaksi oli miehiä ja kaksi naisia. Neljällä osallistujalla oli CP-vamma ja samoin neljällä haastateltavalla lihastauti päädiagnoosina. Viidellä osallistujalla oli epilepsia päädiagnoosina. Lisäksi kahdella henkilöllä oli epilepsia liitännäissairautena. Yhdellä epilepsiaa sairastavalla henkilöllä oli lisäksi ADHD-oireyhtymä. Perusvammaistukea tai eläkettä saavan perushoitotukea sai kolme henkilöä, korotettua vammaistukea tai hoitotukea neljä henkilöä ja ylintä vammaistukea tai hoitotukea kaksi henkilöä (taulukko 1). Yksi henkilö ei saanut mitään edellä mainituista vammaisetuuksista. Samoin yksi henkilö sai Kelan maksamaa vammaisetuutta, mutta ei tiennyt mitä etuutta. Tieto puuttui kahdelta vastaajalta. 16

18 Taulukko 1. Haastatteluun osallistuneiden taustatietoja N (13) Sukupuoli Nainen 9 Mies 4 Ikä Pääasiallinen neurologinen sairaus tai vamma CP-oireyhtymä 4 Epilepsia 5 Lihastauti 4 Asuminen Lapsuudenkodissa vanhempien kanssa 4 Tavallisessa vuokra-asunnossa 5 Tukiasunnossa 1 Asumisyksikössä, ryhmäkodissa tms. 3 Osallistujien täyttämä kyselylomake sisälsi FSQfin-kyselyn, jossa vastaaja arvioi päivittäisistä toiminnoista suoriutumistaan viimeksi kuluneen kuukauden aikana (Paltamaa 2006, Paltamaa 2013). Luokitellun FSQfin-indeksin mukaan kolme vastaajaa oli pääsääntöisesti autettavia, neljä tarvitsi apuvälineen tai ajoittain toisen henkilön apua suoriutuakseen arjen toiminnoista. Viisi osallistujaa oli pääsääntöisesti itsenäisiä ja yksi täysin itsenäinen. Parhaiten haastateltavat suoriutuivat itsestä huolehtimiseen liittyvistä toiminnoista. Eniten vaikeuksia koettiin kodinhoitoon ja liikkumiseen liittyvissä toiminnoissa. Kyselylomakkeessa ainoastaan yksi henkilö oli arvioinut muistinsa toimivan huonosti, kolme tyydyttävästi ja kahdeksan hyvin tai erittäin hyvin. Tulokset olivat samansuuntaisia myös keskittymiskyvyn ja oppimiskyvyn osalta. Haastatteluissa kävi kuitenkin ilmi, että muistamisen ongelmat olivat yleisempiä kuin nämä tulokset suoraan osoittavat. Myös ne henkilöt, jotka olivat lomakkeessa arvioineet muistinsa toimivan tyydyttävästi, kokivat muistinsa toiminnassa ongelmia. Yhdellä henkilöllä oli puhevamma. 17

19 Valtaosa (n=9) käytti apuvälineitä. Yleisimmin käytettiin WC- tai peseytymisen apuvälineitä (n=7), pienapuvälineitä (n=6), pyörätuolia (n=6) sekä tietokonetta tai älypuhelinta apuvälineenä (n=6). Turvapuhelin tai kohtaushälytin oli käytössä viidellä henkilöllä. Neljällä henkilöllä oli lisätarvetta jollekin yksittäiselle apuvälineelle. 4.2 Itsenäistyminen Tuki itsenäistymiseen Haastatteluissa osallistujia pyydettiin kertomaan, miten heidän itsenäistymisensä tapahtui ja millaista tukea ja apua he siihen saivat. Itsenäistymisen prosessin tuki on eräs keskeinen ulottuvuus itsenäistymisessä: saako itsenäistymässä oleva tukea ja apua ja keneltä hän sitä saa. Kuviossa 3 kuvataan sekä vanhemmilta/perheeltä että palvelujärjestelmän asiantuntijoilta (sosiaalityöntekijät, järjestöjen työntekijät) itsenäistymiseen saatua tukea tai sen puutetta. Vanhemmilta tai perheeltä saatu tuki näkyy pystyakselilla ja palvelujärjestelmältä saatu tuki vaaka-akselilla. Palvelujärjestelmältä saatu tuki kattaa tässä sekä sosiaalityöntekijältä että järjestön työntekijältä saadun tuen. Haastateltavien itsenäistymiseen saamasta tuesta hahmottui neljänlaisia tilanteita: 1. Vanhemmat/perhe tukevat itsenäistymistä yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa 2. Vanhemmat/perhe itsenäistymisen edunvalvojina 3. Järjestön työntekijä tai sosiaalityöntekijä itsenäistymisen koordinaattorina 4. Ei vanhempien eikä palvelujärjestelmän aktiivista tukea itsenäistymiseen Kaaviossa tuki ymmärretään jatkumona, jossa tuen aste vaihtelee heikosta vahvaan. Kyse ei ole absoluuttisista ryhmistä. Kaikkien osallistujien saama tuki pystyttiin kuitenkin sijoittamaan johonkin edellä mainituista kentistä. 18

20 lapsuudenkodista äkillisesti muuttamaan joutuneet voivat joutua hankaliin tilanteisiin, jos eivät saa tukea. Voi johtaa esim. epätarkoituksenmukaisiin asumisen ratkaisuihin. Palvelujärjestelmä: Sosiaalityöntekijät ja järjestöjen työntekijät Vahva tuki Vanhemmat/perhe tukevat itsenäistymistä yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa vanhempien aktiivinen ja vahva tuki itsenäistymiseen sosiaalityö toimii mahdollistajana, tarpeiden mukaisten palvelujen järjestyminen palvelujärjestelmän tuntemus, tietoisuus oikeuksista vanhempien asenteet ja kasvatus itsenäistymistä tukevia itsenäisen elämän taitojen harjoittelu ja vastuunotto itsenäistymistä tukevien palvelujen käyttö itsenäistymisen suunnitelmat kirjattu palvelusuunnitelmaan järjestöjen toimintaan osallistuminen ja vertaistuki Järjestön työntekijä tai sosiaalityöntekijä itsenäistymisen koordinaattorina vanhemmat eivät tue itsenäistymistä: nuoren ylisuojelu, tai poistyöntäminen tai vanhempien passiivinen suhtautuminen itsenäistymiseen usein järjestön työntekijöillä keskeinen rooli palvelukokonaisuuden koordinoinnissa, varsinkin lievemmin vammaisilla ja kognitiivisia toimintarajoitteita omaavilla. He olivat auttaneet myös nuoria, joiden perhetilanteet olivat kriisiytyneet ja vaativat nopeaa reagointia. osalla itsenäistymistä tukevia palveluja oli käytössä lapsuudenkodissa asuessaan, mutta kaikki eivät saaneet vanhempien kanssa asuessaan palveluja/vammaispalveluja eikä heillä ollut palvelusuunnitelmaa. Vanhemmat, perheet Vahva tuki Vanhemmat/perhe itsenäistymisen edunvalvojina vanhempien aktiivinen ja vahva tuki itsenäistymiseen jännitteitä suhteessa sosiaalipalvelujen palvelujärjestelmään: valitushistoriaa, vääntöjä palvelujärjestelmän tuntemus, tietoisuus oikeuksista vanhempien asenteet ja kasvatus itsenäistymistä tukevia itsenäisen elämän taitojen harjoittelu ja vastuunotto itsenäistymistä tukevien palvelujen käyttö itsenäistymisen suunnitelmat kirjattu palvelusuunnitelmaan järjestöjen toimintaan osallistuminen ja vertaistuki Ei vanhempien eikä palvelujärjestelmän aktiivista tukea vanhemmat eivät tue itsenäistymistä: nuoren ylisuojelu, tai poistyöntäminen tai vanhempien passiivinen suhtautuminen itsenäistymiseen lapsuudenkotiin jääneet tai palanneet, joiden polku on katkennut ei riittävää tukea siirtymävaiheessa, esim. opiskelujen päättyessä. lapsuudenkotiin jääneillä riippuvuutta vanhemmista. Heikko/ puutteellinen tuki osalla ei vertaistukea eikä osallistumista järjestötoimintaan. Heikko/puutteellinen tuki Kuvio 3. Itsenäistymiseen saatu tuki esiselvitysaineistossa. 19

Sisällys. 1 Tausta ja menetelmät 1. 2 Tulokset 1. 3 Kehittämisehdotukset 5

Sisällys. 1 Tausta ja menetelmät 1. 2 Tulokset 1. 3 Kehittämisehdotukset 5 Sisällys 1 Tausta ja menetelmät 1 2 Tulokset 1 3 Kehittämisehdotukset 5 YHTEENVETO JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET 1 Tausta ja menetelmät Vammaisten ihmisten turvallinen, laadukas ja tarkoituksenmukainen asuminen

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen Sivu 1 / 9 TAUSTATIEDOT 1. Minä olen asiakas omainen/lähnen Seuraavat kysymykset koskevat itse asiakasta. Mikäli olet omainen/lähnen, vastaa kysymyksiin asiakkaan näkökulmasta. 2. Ikä 0-17 vuotta 18 64

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 20.1.2011 Kuhmon Työkeskus Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely Keskustelua Hyvän

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke Lapissa

Vammaispalveluhanke Lapissa Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN

ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN Lievästi liikuntavammaisten aikuisten itsenäiseen asumiseen ja mielekkään elämän kokonaisuuteen liittyvien palvelutarpeiden selvittäminen ja palvelukokonaisuuksien

Lisätiedot

Siirtymät oppilaiden ja opiskelijoiden kokemana -Ryhmähaastattelut-

Siirtymät oppilaiden ja opiskelijoiden kokemana -Ryhmähaastattelut- Siirtymät oppilaiden ja opiskelijoiden kokemana -Ryhmähaastattelut- Suvi Lakkala, yliopistonlehtori, kasvatustiede Erkki Kuure, tutkija, sosiaalityö Lapin yliopisto 20.4.2015 Koulusiirtymä alakoulu-yläkoulu

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa (hoidettavaa) koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumistarpeet TIIVISTELMÄ. ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero

KAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumistarpeet TIIVISTELMÄ. ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero KAAKKOIS-SUOMEN VAMMAISTYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Anna-Maija Orkamaa Niina Parkkunen Pirjo Herttuainen 2008 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015

NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015 NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015 Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Suomen CP-liitto ry tomi.kaasinen@cp-liitto.fi

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 19/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 19/2015 1 (6) 5 Vaikeavammaisten palveluasumisen hankinnan kilpailutuksen periaatteet ja ehdot HEL 2015-011023 T 02 08 02 00 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Henkilökohtainen apu Seinäjoki, 8.11. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtaisen avun muutokset VPL:ssa 1.9.2009 Henkilökohtainen apu kunnan

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut:

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut: Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUISSA

IKÄÄNTYVIEN PALVELUISSA SOSIAALITYÖN TARVE IKÄÄNTYVIEN PALVELUISSA Kysely vanhuspalvelujen työntekijöille Posiolla Hanketyöntekijä Liisa Kalliainen Kyselyn taustaa 3 kk:n työskentelyjakso / PaKaste 2 Aiheena ikäihmisten palveluiden

Lisätiedot