Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten lapsuudenkodista itsenäistyminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten lapsuudenkodista itsenäistyminen"

Transkriptio

1

2 Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten lapsuudenkodista itsenäistyminen Esiselvitys Sari Valjakka Aspa-selvityksiä 1/2015 ISBN (pdf) ISSN (pdf) Kannen kuva: Sami Lamberg

3 Sisältö 1 Selvityksen taustaa ja tarve Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Muut tutkimukset ja kirjallisuus 7 2 Tavoitteet ja kohderyhmä Menetelmät Tulokset Taustatiedot Itsenäistyminen Tuki itsenäistymiseen Asumiskokeilu ja valmennus Itsenäistymistä edistävät ja estävät tekijät Asuminen Nykyinen asuminen Tyytyväisyys nykyiseen asumiseen Koti ja avustajien työpaikka Muuttotarve ja tulevaisuuden toiveet asumisessa Arjen sujuminen Palvelut ja palvelutarpeet Henkilökohtainen apu Pääasiallinen toiminta Arki hallinnassa? Suhteet vanhempiin itsenäistymisen jälkeen Kaverisuhteet, yksinäisyys ja yksin olemisen tarve 85 5 Yhteenveto ja jatkoselvitystarpeet...90 Lähteet

4 1 Selvityksen taustaa ja tarve Tämän esiselvityksen avulla kartoitettiin itsenäistymiseen liittyviä teemoja ja selvitettiin alustavasti neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten itsenäistymistä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Itsenäistyminen ymmärretään tässä selvityksessä käytännön läheisesti siten, että se tarkoittaa vanhemmista ja lapsuuden perheestä irrottautumista ja lapsuudenkodista pois muuttamista. Esiselvityksen kohderyhmänä olivat CP-vammaiset, epilepsiaa tai lihastautia sairastavat lapsuudenkodissa asuvat tai lapsuudenkodista poismuuttaneet henkilöt. Selvitys toteutettiin yhteistyössä Epilepsialiiton, Lihastautiliiton ja Suomen CP-liiton kanssa. Neurologisesti pitkäaikaissairaat ja vammaiset ihmiset ovat heterogeeninen ryhmä. Toimintarajoitteiden monimuotoisuus ja osalla myös vaihtelevuus tekevät tuen tarpeiden tunnistamisesta ja arvioimisesta haastavaa. Osa heistä jää vaille tarvitsemiaan ja heille sopivia palveluja (Valjakka ym. 2013). Aiemmissa selvityksissä on havaittu, että vammaisten nuorten lapsuudenkodista itsenäistyminen on haasteellista (Haarni 2006, Valjakka ym. 2013, Silmäri-Salo 2007). Myös hankkeessa mukana olevien neurologisten vammaisjärjestöjen käytännön kokemukset osoittavat, että lapsuudenkodista itsenäistyminen on ongelma, joka näkyy selvästi myös järjestöjen työssä. Järjestöiltä toivotaan neuvontaa, tukea ja apua itsenäistymiseen liittyvissä kysymyksissä, mutta nykytilanteessa tähän työhön ei ole olemassa riittävästi välineitä eikä resursseja. Järjestöt ovat tuoneet esiin, että he tarvitsevat itsenäistymiseen liittyvistä kysymyksistä, uutta, käytäntöön sovellettavaa tietoa sekä konkreettisia välineitä ja työkaluja itsenäistymässä olevien nuorten ja heidän perheidensä tukemiseen. Tietoa ja työvälineitä voitaisiin hyödyntää myös sosiaalityössä. 3

5 Aspa-säätiö onkin suunnitellut hanketta vastaamaan neurologisten ryhmien itsenäistymiseen liittyviin tiedontarpeisiin. Hankkeelle on haettu RAY-rahoitusta. Tässä luvussa kuvataan esiselvityksen taustaa ja tarvetta sekä aiheeseen liittyviä aiempia tutkimuksia, selvityksiä ja kirjallisuutta. Esiselvityksen tulokset esitellään luvussa neljä. Taustatietojen jälkeen käsitellään itsenäistymisen prosessia ja siihen saatua tukea ( ). Luku kokoaa yhteen esiselvitysaineistosta nousseita itsenäistymistä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Asumisen nykytilannetta ja tyytyväisyyttä asumiseen kuvataan luvussa 4.3 ja arjen sujumista, asumista tukevia palveluja ja palvelutarpeita luvussa Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Viime vuosina vammaisten ihmisten asumisen kehittämisessä on kiinnitetty huomiota etenkin kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumiseen, mutta myös muiden vammaryhmien asumisen tarpeita tulee selvittää ja heidän asumistaan kehittää. Eräs tärkeä ja määrällisesti suuri ryhmä ovat neurologisesti pitkäaikaissairaat ja vammaiset ihmiset. Aspa-säätiö toteutti yhteistyössä neurologisten vammaisjärjestöjen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa kattavan selvityksen neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisesta ja palvelujen saamisesta sekä niihin liittyvistä tarpeista. Valtakunnalliseen kyselyyn vastasi 780 iältään vuotiasta henkilöä, jotka saivat neurologisen sairauden tai vamman takia Kelan vammaistukea tai eläkettä saavan hoitotukea ja joilla oli päädiagnoosina aivoverenkiertohäiriö, aivovamma, MS-tauti, epilepsia, CP-vamma, Parkinsonin tauti tai lihastauti. Kysely toteutettiin vuoden 2012 keväällä. Kyselyn tulosten mukaan monella vanhempien kanssa asuvalla itsenäistyminen oli venynyt huomattavasti. Vanhempien kanssa asuvien vastaajien keski-ikä oli 35 vuotta. Miehillä vanhempien kanssa asuminen oli jonkin verran yleisempää kuin naisilla. Noin 60 % vanhempien kanssa asuvista oli miehiä. Vanhempien kanssa asuvien osuus oli korkea etenkin CP-vammaisten ja epilepsiaa sairastavien ryhmissä (noin neljännes). Lihastauteja sairastavista noin 4

6 joka kymmenes asui vanhempien kanssa. Vanhempien kanssa asuminen oli suhteellisesti yleisintä Pohjois-Suomessa, alle asukkaan kunnissa ja maaseudulla tai taajama-alueen ulkopuolella asuvien keskuudessa. (Valjakka ym ) Suomessa lapsuudenkodista muutetaan pois varhain, koko väestössä keskimäärin 19 -vuotiaana. Miehet muuttavat naisia myöhemmin asumaan itsenäisesti. (Kupari 2011.) Kyselyyn vastanneista neurologisesti pitkäaikaissairaista ja vammaisista vuotiaista 46 % asui lapsuudenkodissa (Valjakka ym. 2013). Vanhempien kanssa asuvien osuus oli selvästi korkeampi kuin koko väestössä, jossa 23 % vuotiaista suomalaisista asuu vanhempien kanssa (Kupari 2011). Kolmannes vanhempien kanssa asuvista vastaajista ilmoitti, että heillä oli muuttotarvetta. Muuttotarpeen arviointi oli selvästi ollut hankalaa; noin 30 % lapsuudenkodissa asuvista vastaajista ei osannut arvioida omaa muuttotarvetta, joten epävarmojen osuus oli suuri. 58 % haluaisi asua jossain muualla kuin vanhempiensa kanssa, jos saisi sinne tarvitsemansa palvelut. Näiden lukujen perusteella vaikuttaisi siltä, että läheskään kaikilla lapsuudenkodista itsenäistymistä toivovilla toiveet eivät olleet konkretisoituneet varsinaiseksi muuttotarpeeksi tai muuttoaikeeksi. Noin kolmannes toivoi asumista tavallisessa vuokra- tai omistusasunnossa ja runsas viidennes asumisyksikössä, palvelutalossa tai ryhmäkodissa. (Valjakka ym ) Monella vanhempien kanssa asuvalla neurologisesti pitkäaikaissairaalla tai vammaisella henkilöllä oli paljon vaikeuksia arjessa selviytymisessä: Puolet oli pääsääntöisesti autettavia ja noin neljännes tarvitsi apuvälineen tai ajoittain toisen henkilön apua. Lähes viidenneksellä oli kehitysvamma. Kelan ylintä hoitotukea saavia oli suhteellisesti enemmän, yhteensä noin neljännes, ja perustukea saavia vähemmän kuin koko aineistossa. (Valjakka ym ) Vanhempien kanssa asuvista 70 %:lle oli laadittu palvelusuunnitelma (kuvio 1). noin 60 % oli käyttänyt apuvälineitä ja samoin noin 60 % kuljetuspalveluja. Kuntoutusta oli saanut 56 %. Asunnon muutostöitä oli tehty runsaalle puolelle. Noin puolella vanhempi sai omaishoidon tukea. 35 % oli saanut henkilökohtaista apua. 5

7 Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen kyselyyn vastanneilla oli paljon lisätarpeita palveluille sekä lisäavuntarvetta (Valjakka ym. 2013). Vanhempien kanssa asuvista noin puolet ilmoitti tarvitsevansa jotakin palvelua, jota ei nykytilanteessa saanut. Lapsuudenkodissa asuvien palvelutarpeet liittyivät etenkin asumisen taitojen harjaannuttamiseen sekä kodin ulkopuoliseen elämään osallistumiseen. Yleisimmin oli lisätarvetta asumisvalmennukselle, asumisen harjoittelulle tai asumiskokeilulle, 26 %:lla. Näitä palveluja oli saanut ainoastaan 4 % vanhempien kanssa asuvista. Tilapäisille asumisjaksoille oli lisätarvetta 23 %:lla (sai 21 %) ja vapaa-ajan palveluille 18 %:lla (sai 35 %). Lisäavuntarvetta koettiin etenkin kodin ulkopuolisessa elämässä (28 %:lla) ja kognitiivisissa toiminnoissa (22 %:lla). Kuvio 1. Palvelujen käyttö ja tarve lapsuudenkodissa asuvilla (yleisimmin käytetyt tai tarvitut palvelut), % Kyselyaineistossa palvelutaloissa, asumisyksiköissä ja ryhmäkodeissa asuvien osuus oli korkea nuorimmissa ikäryhmissä. 31 % vuotiaista asui erilaisissa yksiköissä (koko aineisto 15 %), ja tässä ikäryhmässä se oli toiseksi yleisin asumismuoto lapsuudenkodissa asumisen jälkeen. Viidennes 18-6

8 29 vuotiaista asui tavallisissa asunnoissa. Lähes kaikilla yksiköissä asuvilla vuotiailla oli lapsuudessa alkanut neurologinen sairaus tai vamma, pääasiassa CP-vamma tai epilepsia. Nämä tulokset saattavat viitata siihen, että lapsuudenkodista Itsenäistyminen on tapahtunut etenkin yksikköihin muuttamisen kautta, mutta seurantatietoja muutoista ei ollut käytettävissä. Huomionarvoista on, että nuorilla ja keski-ikäisillä asumisajat yksiköissä voivat muodostua pitkiksi, vuosikymmenten ja loppuelämän mittaisiksi. Yksilöllisen asumisen mahdollistavia ratkaisuja ja esteettömiä asuntoja tavallisissa asuinympäristöissä tarvitaan lisää vastamaan mm. lapsuudenkodista poismuuttavien muuttotarvetta. Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitysraportin kehittämisehdotuksissa suositeltiin jatkoselvitystä lapsuudenkodissa asuvien henkilöiden itsenäistymisestä, mm. heidän kokemastaan muuttotarpeesta, itsenäistymiseen liittyvistä avun ja tuen tarpeista sekä itsenäistymistä edistävistä ja estävistä tekijöistä. (Valjakka ym ) 1.2 Muut tutkimukset ja kirjallisuus Lapsuudenkodista itsenäistymiseen liittyvät kysymykset ovat nousseet esiin myös muissa Aspan selvityksissä ja tarvekartoituksissa, jotka ovat koskeneet tiettyjä neurologisia sairaus- tai vammaryhmiä, alueita tai kuntia. Vaikeaa epilepsiaa sairastavien asumisen tarpeita koskevassa selvityksessä erityisesti itsenäistymisikäisten nuorten ja nuorten aikuisten asumispalvelut ja asumisen tukipalvelut arvioitiin puutteellisiksi (Silmäri-Salo 2007). Itsenäistymisikäisille nuorille tulisi olla riittävästi tarjolla muutosta tukevia palveluita kuten esimerkiksi muutto-, asumisvalmennusta ja asumiskokeiluja. Nuoruus on elämänvaihe, jossa irtaannutaan vanhemmista ja aloitetaan itsenäinen elämä. Vammaisen nuoren itsenäistymiseen liittyy samoja murheita ja iloja kuin vammattomillakin nuorilla: kapinointia, irtiottoa arjesta ja vanhemmista, uusia ystäviä, rakastumisia, pettymyksiä, erehdyksiä, tulevaisuuden suunnittelua ja uusien taitojen opettelua, mutta myös erityisiä haasteita (Vammaisen nuoren erityismutkat aikuisuuteen 2005). Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että vammaisten nuorten aikuistumisen prosessit vaihtelevat huomattavasti ja osalla ne eivät toteudu lainkaan. Itsenäistyminen saattaa tapahtua selvästi myöhemmin kuin vammattomilla henkilöillä. (Haarni 2006.) 7

9 Vammainen nuori kohtaa aikuistuessaan monenlaisia esteitä. Valinnan mahdollisuudet ovat rajalliset ja työura jää usein kehittymättä. Seurustelukumppania voi olla vaikea löytää. Haave omasta kodista ei toteudu kaikilla vaikeavammaisilla nuorilla ja osa ei uskalla siitä edes haaveilla. (Haarni 2006, Ahponen 2008.) Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten nuorten lapsuudenkodista itsenäistymistä ei ole Suomessa aiemmin kattavasti selvitetty asumisen näkökulmasta. Itsenäistyminen ymmärretään tässä selvityksessä käytännön läheisesti siten, että se tarkoittaa vanhemmista ja lapsuuden perheestä irrottautumista ja lapsuudenkodista pois muuttamista. Monissa tutkimuksissa nuoren muuttaminen omaan kotiin katsotaan oleelliseksi osaksi aikuistumisprosessia (Salonen 2014). Lapsuudenkodista poismuuttamista pidetään usein jopa edellytyksenä aikuistumiselle ja täysivaltaiselle yhteiskunnan jäsenyydelle (Raitanen 2001). Aikuistuminen on käsitteenä laajempi kuin itsenäistyminen. Aikuistuminen ja aikuisuus ovat abstrakteja ja kulttuurisidonnaisia käsitteitä. Suomalaisessa yhteiskunnassa aikuisuuteen liitetään konkreettisia elämänkulkuun liittyviä tapahtumia kuten esimerkiksi opintojen päättäminen ja ammattiin valmistuminen, työelämään sijoittuminen sekä oman kodin ja perheen perustaminen (Aapola ja Ketokivi 2014, Lampinen 2007). Nyky-yhteiskunnassa aikuistuminen on monimuotoinen ja pitkä prosessi, ja tällaiset elämäntapahtumat eivät välttämättä toteudu kaikkien nuorten kohdalla, ainakaan missään tietyssä järjestyksessä (Ahponen 2008). Niiden rinnalla aikuistumisessa korostetaankin entistä voimakkaammin yksilön sisäisiä prosesseja kuten vastuunottoon kasvamista, henkistä kypsymistä ja oman identiteetin muodostumista (Aapola ja Ketokivi 2014, Ahponen 2008). Väitöskirjatyössään Ahponen (2008) on selvittänyt, miten vaikeavammaiset CP-vammaiset ja lihastauteja sairastavat nuoret aikuistuvat ja millaisia elämänkulkuja heillä on. Vaikeavammaisille nuorille oman kodin perustamisella on erityisen suuri merkitys; se osoittaa konkreettisesti, että nuori on itsenäinen ja aikuinen. Vaikeavammaisilla henkilöillä koti ei ole samalla tavalla heidän päätösvallassaan kuin vammattomilla, vaan asumisen ratkaisut riippuvat henkilön toimintakyvystä ja kunnan päätöksistä. Vammaisille henkilölle tarkoitetuissa asumismuodoissa yksityisen ja yleisen rajaa on usein vaikea säädellä. Oma tila ei aina toteudu ja yksityisyys 8

10 voi olla niukkaa, varsinkin jos asuinhuoneen tai muita tiloja joutuu jakamaan toisten henkilöiden kanssa. (Ahponen 2008.) Nuorten ja nuorten aikuisten elämässä tapahtuu monenlaisia muutoksia, jotka saattavat olla erityisen haasteellisia nuorille, joilla on jokin neurologinen pitkäaikaissairaus tai vamma. Nuoruus elämän vaiheena on iso nivelvaihe, jossa syrjäytymisriski on suuri, jos tähän vaiheeseen kuuluvat muutokset epäonnistuvat. Nuoren hoito siirtyy juuri tärkeiden elämänvalintojen kynnyksellä erikoissairaanhoidossa lasten puolelta aikuisten puolelle tai kokonaan pois erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, jossa ei useinkaan ole riittävästi osaamista neurologisten sairauksien ja vammojen hoitamiseen (vrt. esim. Invalidiliitto 2010). Nuoret kohtaavat erilaisia siirtymävaiheita opiskelussa ja työssä, joihin saattaa liittyä myös muuttoja ja siirtymiä asumisessa. CP-vammaisten nuorten osalta on selvitetty siirtymävaiheita opiskelussa ja työssä ja niihin liittyviä haasteita (Invalidiliitto 2010, Kinnunen 2010). Peruskoulun jälkeisen opiskelupaikan saaminen voi edistää itsenäistymistä, etenkin jos nuori muuttaa lapsuudenkodistaan oppilaitoksen asuntolaan (vrt. Kinnunen 2010). Haasteellista kuitenkin on, miten asumisura jatkuu koulun jälkeen, varsinkin jos nuori ei työllisty tai hänellä ei ole jatkosuunnitelmia. Vammaisten henkilöiden koulutustaso ja työllisyysaste ovat selvästi matalampia kuin väestöllä keskimäärin (Haarni 2006). Vammaisten nuorten peruskoulun jälkeiseen koulutukseen pääsy ei toteudu kaikilta osin yhdenvertaisesti muiden ikätovereiden kanssa. Vaikeudet ovat suurimmat kaikkein vaikeimmin vammaisilla nuorilla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010.) Nuoruusiässä ja nuorten aikuisten elämässä tärkeällä sijalla ovat kaveri- ja seurustelusuhteet. Kuitenkaan parisuhteen solmiminen, perheen perustaminen ja vanhemmuus eivät ole itsestään selvästi kuuluneet vammaisten henkilöiden elämänkulkuun Suomessa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010). Kohderyhmään kuuluvien henkilöiden sairaudet ja vammat ovat joko synnynnäisiä tai ne ovat alkaneet lapsuudessa tai nuoruudessa. Tapaturmaisesti ja äkillisesti vammautuneita henkilöitä ei ole mukana selvityksessä. Synnynnäisesti vammaisilla tai lapsena sairastuneilla on muita nuoria heikommat mahdollisuudet itsenäistyä ja muuttaa pois lapsuudenkodista, valita itse asumismuotonsa ja asuntonsa sekä hankkia koulutusta ja työllistyä. Osa heistä 9

11 on ollut koko ikänsä työelämän ulkopuolella, mikä heikentää taloudellista toimeentuloa. Niukka taloudellinen toimeentulo voi vaikeuttaa myös itsenäistymistä ja asunnon löytämistä etenkin vapailta markkinoilta. Erilaisia elämänhallintataitoja kuten itsestä huolehtimista, kodinhoitoa, raha-asioista huolehtimista sekä opiskelun tai työn ja sosiaalisten suhteiden kautta syntyvää osallisuutta pidetään usein itsenäistymiseen ja aikuistumiseen kuuluvina asioina. Osalle neurologisesti pitkäaikaissairaista ja vammaisista nuorista elämänhallinnan taitojen opettelu ja sosiaaliset vuorovaikutussuhteet voivat olla haasteellisia, etenkin jos heillä on kognitiivisia ja/tai psykososiaalisia toimintarajoitteita. Vanhempien käsitykset, asenteet ja odotukset vaikuttavat siihen, miten vammainen lapsi kykenee itsenäistymään (Lampinen 2007). Vanhempien käsityksiä kehitysvammaisten nuorten itsenäistymisestä selvittäneen tutkielman mukaan vanhemmat voivat vaikuttaa lastensa itsenäistymiseen, mikä tulisi huomioida kasvatuksessa ja perheen toimintatavoissa jo varhaislapsuudesta lähtien. Itsenäistymisen tulisi kuulua luonnollisena osana lapsen kasvuun ja kehitykseen. Vanhempien tulisi saada enemmän ohjausta vammaisen lapsensa itsenäistymisen tukemiseen. Kehitysvammaisilla ja heidän perheillään tulisi myös olla enemmän valinnan mahdollisuuksia, jotka tukisivat itsenäisempää elämää. (Mäkitalo 2013.) 10

12 2 Tavoitteet ja kohderyhmä Esiselvityksen tavoitteena oli tarkentaa itsenäistymiseen liittyviä teemoja ja selvittää alustavasti itsenäistymistä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Erityisesti haluttiin selvittää itsenäistymisen prosessiin saatua tukea sekä onnistuneita itsenäistymisen kokemuksia. Esiselvityksen pääkohderyhmänä olivat vanhempien kanssa asuvat tai lapsuudenkodistaan viimeisen parin vuoden aikana itsenäistyneet henkilöt, jotka tarvitsevat asumisessaan ja itsenäistymisessään tukea ja joilla on jokin seuraavista neurologisista vammoista tai sairauksista: CP-vamma, Epilepsia tai Lihastauti. Esiselvityksen ryhmäkeskusteluihin pyrittiin löytämään eri tavoin asuvia, toimintakyvyltään erilaisia henkilöitä, joilla on jokin edellä mainituista neurologisista sairauksista tai vammoista ja jotka ovat noin vuotiaita. Neurologisesti pitkäaikaissairaat ja vammaiset ihmiset ovat heterogeeninen ryhmä. Jokaisen asumisen ja avun tarpeet ovat yksilölliset. Neurologiset sairaudet ja vammat voivat aiheuttaa fyysisiä, psyykkisiä ja psykososiaalisia toimintarajoitteita. Toimintakyvyn ongelmat voivat vaikeuttaa esimerkiksi liikkumista, päivittäisiä toimia, kodinhoitoa tai asioimista. Osalla toimintarajoitteet näkyvät etenkin kognitiivisina vaikeuksina kuten muisti-, keskittymis-, oppimis- ja hahmotusvaikeuksina ja ongelmina kommunikoinnissa. Lisäksi voi olla ongelmia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, tunne-elämässä ja käyttäytymisessä. Oireiden monimuotoisuus ja epilepsiaa sairastavilla myös toimintakyvyn vaihtelu tekevät avuntarpeen arvioimisesta erityisen haastavan. Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten tuen tarpeet tulisi tunnistaa paremmin ja pitäisi osata etsiä yksilöllisiä tukimalleja. 11

13 3 Menetelmät Esiselvityksessä toteutettiin neljä ryhmähaastattelua vuoden 2014 touko-kesäkuussa. Haastatteluihin osallistui yhteensä 13 henkilöä: yhdeksän lapsuudenkodista poismuuttanutta ja neljä lapsuudenkodissa asuvaa. Lapsuudenkodissa asuvat ja sieltä poismuuttaneet haastateltiin pääosin eri ryhmissä. Haastatteluryhmiä oli yhteensä neljä; kussakin ryhmässä oli kahdesta neljään osallistujaa. Lapsuudenkodista poismuuttaneista muodostui kaksi haastatteluryhmää, joista toisessa oli ainoastaan epilepsiaa sairastavia osallistujia. Lapsuudenkodissa asuvat muodostivat yhden haastatteluryhmän ja yksi ryhmä oli sekaryhmä. Ryhmäkeskustelut toteutettiin yhteistyössä Epilepsialiiton, Lihastautiliiton ja Suomen CP-liiton kanssa, ja osallistujat rekrytoitiin näiden järjestöjen kautta. Lapsuudenkodista poismuuttaneilla muutosta oli kulunut aikaa yleisimmin noin 0,5-2 vuotta. Yhdellä henkilöllä muutto oli tapahtunut kuusi vuotta sitten ja kahdella henkilöllä yli 15 vuotta sitten. Kahden viimeksi mainitun henkilön haastatteluja ei huomioitu itsenäistymisen prosessia ja siihen saatua tukea koskevassa osuudessa, koska heidän itsenäistymisestään oli kulunut jo pitkä aika. Itsenäistymisen ajankohtana he eivät olleet myöskään tarvinneet asumiseensa tukea, vaan heidän toimintakykynsä oli heikentynyt vasta myöhemmin. Osallistujien taustatiedot sekä perustiedot asumisesta ja avun ja palvelujen saamisesta kerättiin kyselylomakkeella, jonka osallistujat täyttivät ennen haastatteluun tuloaan. Arjessa suoriutumisen itse arviointiin käytettiin IC- F:ään perustuvaa FSQfin-kyselyä, joka sisältää kysymyksiä itsestä huolehtimisen, kodinhoidon ja liikkumisen osa-alueilta (Paltamaa 2013, Valjakka ym. 2013). Ryhmähaastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastatteluissa käytettiin väljää teemahaastattelurunkoa, jonka pääteemat käytiin läpi kaikkien ryhmien kanssa. Osallistujilla oli mahdollisuus tuoda keskusteluun myös 12

14 muita itsenäistymisen kannalta tärkeiksi kokemiaan teemoja. Ryhmähaastattelutilanteissa ei pysytty menemään kovin syvälle osallistujien yksilöllisiin tilanteisiin, vaikka osallistujien itsenäistymisen polkuja ja saatua tukea pääpiirteissään läpi käytiinkin. Kuviossa 2 on esitetty itsenäistymisen prosessin ja asumisen teemoja, joita käsiteltiin teemahaastattelussa. Teemahaastatteluissa keskityttiin itsenäistymisen prosessin eri vaiheisiin ja sen aikana saatuun tukeen. Lisäksi keskusteltiin mm. nykyisestä asumisesta, asumista tukevista palveluista, palvelutarpeista, muuttotarpeesta ja tulevaisuuden toiveista asumisessa. Itsenäistymisen teemat on poimittu ICF-viitekehyksen osa-alueista (Stakes 2004). ICF tarjoaa kokonaisvaltaisen ja kansainvälisesti hyväksytyn viitekehyksen eri tavoin sairaiden ja vammaisten ihmisten toimintakyvyn ja toiminnan kuvaamiseen. Itsenäistyminen Itsestä huolehtiminen Kodinhoito Sosiaaliset suhteet ja harrastukset Opiskelu, työ Raha-asioiden hoitaminen, taloudelliset tekijät Vanhempien suhtautuminen, asenteet ja tuki, suhteet vanhempiin Nykyinen asuminen Asunto, asumismuoto Asumista tukevat palvelut ja palvelutarpeet Tyytyväisyys nykyiseen asumiseen, hyvät ja huonot puolet Tulevaisuuden toiveet asumisessa Palvelut, palvelujärjestelmän tuki Asunnon ja asumismuodon valinta, valinnan mahdollisuus Kuvio 2. Teemahaastattelujen itsenäistymisen ja asumisen teemoja 13

15 Ryhmäkeskustelut äänitettiin ja litteroitiin. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tulokset raportoidaan pääasiassa teemoittain. Teemat muodostettiin aineistolähtöisesti. Itsenäistymiseen saatua tukea jäsennettiin tuen ulottuvuuksien mukaan muodostetun nelikentän avulla. Erilaisille tuen muodoille tyypillisiä piirteitä kuvattiin useiden eri haastateltavien kertomusten kautta. Itsenäistymistä edistävät ja estävät tekijät poikkileikkaavat useita teemoja, ja ne koottiin omaksi kokonaisuudekseen. Tässä raportissa haastateltavista käytetään peitenimiä. Haastateltavien yksityisyyden suojaamiseksi tarkat vammoihin ja ikään liittyvät tiedot on jätetty pois samoin kuin kaikki paikannimet, muut erisnimet ja joitain muita tietoja. Luvuissa 4.2.1, ja tulee esiin arkaluonteisia asioita perheenjäsenten välisistä suhteista, ja niissä haastateltavien sitaatit esitetään ilman peitenimiä tai muita tunnisteita. Sitaatit on lainattu eri henkilöiden haastatteluista. Kokemuksia osallistujien rekrytoinnista ja menetelmästä Esiselvityksen menetelmäksi valittiin ryhmähaastattelu, koska sen nähtiin sopivan esiselvityksen tavoitteisiin. Ryhmähaastattelu on menetelmänä taloudellinen; sillä saadaan esiin erilaisia näkemyksiä pienemmillä ajallisilla panostuksilla ja henkilöresursseilla kuin yksilöhaastatteluissa. Kaiken kaikkiaan ryhmähaastatteluaineisto tuottikin tietoa erilaisista itsenäistymisen kokemuksista ja erilaisia näkemyksiä itsenäistymistä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Toisaalta ryhmäkeskusteluissa haastateltavien yksilöllisiin tilanteisiin ei ole tarkoitus eikä voida mennä yhtä syvälle kuin yksilöhaastatteluissa, joten ryhmähaastatteluista saatava tieto saattaa jäädä yleisemmälle tasolle ja pinnallisemmaksi yksilöhaastatteluihin verrattuna. Helpointa oli tavoittaa osallistujia, joille itsenäistymisen asiat olivat tavalla tai toisella ajankohtaisia. Lapsuudenkodista poismuuttaneita osallistujia oli helppo löytää, samoin kuin niitä, jotka asuivat lapsuudenkodissa vanhempiensa kanssa ja olivat jo pohtineet muuttoa. Sen sijaan haastavampaa oli tavoittaa lapsuudenkotiin jääneitä usein jo vanhempia henkilöitä. Osa heistä ei halunnut osallistua ryhmäkeskusteluihin. Syitä tähän ei ole tiedossa. Mahdollista on, että he eivät kokeneet asiaa ajankohtaiseksi, mikäli eivät olleet omalla kohdallaan pohtineet muuttoa. Eräs haastateltavia rekrytoinut järjestön työntekijä arveli, että asiaan on saattanut liittyä myös jonkinlaisia häpeän tunteita. 14

16 Osalla osallistumishalukkuutta on saattanut heikentää haastattelujen toteuttamistapa ryhmähaastatteluina. Jos hankkeelle saadaan jatkoa, on pohdittava, miten myös lapsuudenkodeissa pitkän asuneita tavoitettaisiin ja saataisiin houkuteltua mukaan. Haastateltavien valmius kertoa henkilökohtaisista kokemuksistaan ryhmätilanteessa vaihteli. Paljon vaihtelua oli myös siinä, missä määrin osallistujat alkoivat ryhmätilanteessa keskustella keskenään. Joissakin ryhmissä keskustelu oli hyvinkin vilkasta ja uusia itsenäiseen arkeen liittyviä teemoja nostettiin keskusteluun myös varsinaisen haastattelurungon ulkopuolelta. Joissakin ryhmissä taas osallistujat tyytyivät lähinnä vastaamaan haastattelijan esittämiin kysymyksiin. Parhaiten osallistujien keskinäinen keskustelu onnistui ryhmissä, joissa osallistujat olivat melko saman ikäisiä ja samanlaisissa elämäntilanteissa olevia. Osalla haastateltavista oli lievempiä kognitiivisia ongelmia, jotka todennäköisesti vaikeuttivat heidän osallistumistaan ryhmätilanteessa. Yhdellä henkilöllä oli puhevamma ja hän käytti henkilökohtaista avustajaa tulkkinaan. Osallistujat kokivat, että esiselvityksen haastatteluryhmissä käydyt keskustelut toimivat myös eräänlaisena vertaistukena, varsinkin niissä ryhmissä, joissa keskustelu oli vilkasta. Osa osallistujista koki, että on liian vähän paikkoja ja tilaisuuksia, joissa itsenäistymiseen liittyvistä asioista voi puhua toisten samassa tilanteessa olevien kanssa. 15

17 4 Tulokset 4.1 Taustatiedot Haastatteluihin osallistui yhteensä 13 henkilöä: neljä lapsuudenkodissa asuvaa ja yhdeksän lapsuudenkodista poismuuttanutta. Naisia oli yhdeksän ja miehiä neljä (taulukko 1). Haastateltavien iät vaihtelivat vuoden välillä, keski-ikä oli 26 vuotta. Lapsuudenkodissa asuvien keski-ikä oli 29 vuotta. Heistä kaksi oli miehiä ja kaksi naisia. Neljällä osallistujalla oli CP-vamma ja samoin neljällä haastateltavalla lihastauti päädiagnoosina. Viidellä osallistujalla oli epilepsia päädiagnoosina. Lisäksi kahdella henkilöllä oli epilepsia liitännäissairautena. Yhdellä epilepsiaa sairastavalla henkilöllä oli lisäksi ADHD-oireyhtymä. Perusvammaistukea tai eläkettä saavan perushoitotukea sai kolme henkilöä, korotettua vammaistukea tai hoitotukea neljä henkilöä ja ylintä vammaistukea tai hoitotukea kaksi henkilöä (taulukko 1). Yksi henkilö ei saanut mitään edellä mainituista vammaisetuuksista. Samoin yksi henkilö sai Kelan maksamaa vammaisetuutta, mutta ei tiennyt mitä etuutta. Tieto puuttui kahdelta vastaajalta. 16

18 Taulukko 1. Haastatteluun osallistuneiden taustatietoja N (13) Sukupuoli Nainen 9 Mies 4 Ikä Pääasiallinen neurologinen sairaus tai vamma CP-oireyhtymä 4 Epilepsia 5 Lihastauti 4 Asuminen Lapsuudenkodissa vanhempien kanssa 4 Tavallisessa vuokra-asunnossa 5 Tukiasunnossa 1 Asumisyksikössä, ryhmäkodissa tms. 3 Osallistujien täyttämä kyselylomake sisälsi FSQfin-kyselyn, jossa vastaaja arvioi päivittäisistä toiminnoista suoriutumistaan viimeksi kuluneen kuukauden aikana (Paltamaa 2006, Paltamaa 2013). Luokitellun FSQfin-indeksin mukaan kolme vastaajaa oli pääsääntöisesti autettavia, neljä tarvitsi apuvälineen tai ajoittain toisen henkilön apua suoriutuakseen arjen toiminnoista. Viisi osallistujaa oli pääsääntöisesti itsenäisiä ja yksi täysin itsenäinen. Parhaiten haastateltavat suoriutuivat itsestä huolehtimiseen liittyvistä toiminnoista. Eniten vaikeuksia koettiin kodinhoitoon ja liikkumiseen liittyvissä toiminnoissa. Kyselylomakkeessa ainoastaan yksi henkilö oli arvioinut muistinsa toimivan huonosti, kolme tyydyttävästi ja kahdeksan hyvin tai erittäin hyvin. Tulokset olivat samansuuntaisia myös keskittymiskyvyn ja oppimiskyvyn osalta. Haastatteluissa kävi kuitenkin ilmi, että muistamisen ongelmat olivat yleisempiä kuin nämä tulokset suoraan osoittavat. Myös ne henkilöt, jotka olivat lomakkeessa arvioineet muistinsa toimivan tyydyttävästi, kokivat muistinsa toiminnassa ongelmia. Yhdellä henkilöllä oli puhevamma. 17

19 Valtaosa (n=9) käytti apuvälineitä. Yleisimmin käytettiin WC- tai peseytymisen apuvälineitä (n=7), pienapuvälineitä (n=6), pyörätuolia (n=6) sekä tietokonetta tai älypuhelinta apuvälineenä (n=6). Turvapuhelin tai kohtaushälytin oli käytössä viidellä henkilöllä. Neljällä henkilöllä oli lisätarvetta jollekin yksittäiselle apuvälineelle. 4.2 Itsenäistyminen Tuki itsenäistymiseen Haastatteluissa osallistujia pyydettiin kertomaan, miten heidän itsenäistymisensä tapahtui ja millaista tukea ja apua he siihen saivat. Itsenäistymisen prosessin tuki on eräs keskeinen ulottuvuus itsenäistymisessä: saako itsenäistymässä oleva tukea ja apua ja keneltä hän sitä saa. Kuviossa 3 kuvataan sekä vanhemmilta/perheeltä että palvelujärjestelmän asiantuntijoilta (sosiaalityöntekijät, järjestöjen työntekijät) itsenäistymiseen saatua tukea tai sen puutetta. Vanhemmilta tai perheeltä saatu tuki näkyy pystyakselilla ja palvelujärjestelmältä saatu tuki vaaka-akselilla. Palvelujärjestelmältä saatu tuki kattaa tässä sekä sosiaalityöntekijältä että järjestön työntekijältä saadun tuen. Haastateltavien itsenäistymiseen saamasta tuesta hahmottui neljänlaisia tilanteita: 1. Vanhemmat/perhe tukevat itsenäistymistä yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa 2. Vanhemmat/perhe itsenäistymisen edunvalvojina 3. Järjestön työntekijä tai sosiaalityöntekijä itsenäistymisen koordinaattorina 4. Ei vanhempien eikä palvelujärjestelmän aktiivista tukea itsenäistymiseen Kaaviossa tuki ymmärretään jatkumona, jossa tuen aste vaihtelee heikosta vahvaan. Kyse ei ole absoluuttisista ryhmistä. Kaikkien osallistujien saama tuki pystyttiin kuitenkin sijoittamaan johonkin edellä mainituista kentistä. 18

20 lapsuudenkodista äkillisesti muuttamaan joutuneet voivat joutua hankaliin tilanteisiin, jos eivät saa tukea. Voi johtaa esim. epätarkoituksenmukaisiin asumisen ratkaisuihin. Palvelujärjestelmä: Sosiaalityöntekijät ja järjestöjen työntekijät Vahva tuki Vanhemmat/perhe tukevat itsenäistymistä yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa vanhempien aktiivinen ja vahva tuki itsenäistymiseen sosiaalityö toimii mahdollistajana, tarpeiden mukaisten palvelujen järjestyminen palvelujärjestelmän tuntemus, tietoisuus oikeuksista vanhempien asenteet ja kasvatus itsenäistymistä tukevia itsenäisen elämän taitojen harjoittelu ja vastuunotto itsenäistymistä tukevien palvelujen käyttö itsenäistymisen suunnitelmat kirjattu palvelusuunnitelmaan järjestöjen toimintaan osallistuminen ja vertaistuki Järjestön työntekijä tai sosiaalityöntekijä itsenäistymisen koordinaattorina vanhemmat eivät tue itsenäistymistä: nuoren ylisuojelu, tai poistyöntäminen tai vanhempien passiivinen suhtautuminen itsenäistymiseen usein järjestön työntekijöillä keskeinen rooli palvelukokonaisuuden koordinoinnissa, varsinkin lievemmin vammaisilla ja kognitiivisia toimintarajoitteita omaavilla. He olivat auttaneet myös nuoria, joiden perhetilanteet olivat kriisiytyneet ja vaativat nopeaa reagointia. osalla itsenäistymistä tukevia palveluja oli käytössä lapsuudenkodissa asuessaan, mutta kaikki eivät saaneet vanhempien kanssa asuessaan palveluja/vammaispalveluja eikä heillä ollut palvelusuunnitelmaa. Vanhemmat, perheet Vahva tuki Vanhemmat/perhe itsenäistymisen edunvalvojina vanhempien aktiivinen ja vahva tuki itsenäistymiseen jännitteitä suhteessa sosiaalipalvelujen palvelujärjestelmään: valitushistoriaa, vääntöjä palvelujärjestelmän tuntemus, tietoisuus oikeuksista vanhempien asenteet ja kasvatus itsenäistymistä tukevia itsenäisen elämän taitojen harjoittelu ja vastuunotto itsenäistymistä tukevien palvelujen käyttö itsenäistymisen suunnitelmat kirjattu palvelusuunnitelmaan järjestöjen toimintaan osallistuminen ja vertaistuki Ei vanhempien eikä palvelujärjestelmän aktiivista tukea vanhemmat eivät tue itsenäistymistä: nuoren ylisuojelu, tai poistyöntäminen tai vanhempien passiivinen suhtautuminen itsenäistymiseen lapsuudenkotiin jääneet tai palanneet, joiden polku on katkennut ei riittävää tukea siirtymävaiheessa, esim. opiskelujen päättyessä. lapsuudenkotiin jääneillä riippuvuutta vanhemmista. Heikko/ puutteellinen tuki osalla ei vertaistukea eikä osallistumista järjestötoimintaan. Heikko/puutteellinen tuki Kuvio 3. Itsenäistymiseen saatu tuki esiselvitysaineistossa. 19

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Sisällys. 1 Tausta ja menetelmät 1. 2 Tulokset 1. 3 Kehittämisehdotukset 5

Sisällys. 1 Tausta ja menetelmät 1. 2 Tulokset 1. 3 Kehittämisehdotukset 5 Sisällys 1 Tausta ja menetelmät 1 2 Tulokset 1 3 Kehittämisehdotukset 5 YHTEENVETO JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET 1 Tausta ja menetelmät Vammaisten ihmisten turvallinen, laadukas ja tarkoituksenmukainen asuminen

Lisätiedot

Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa. Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008

Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa. Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008 Neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten asumistarpeet Kaakkois-Suomessa Asiakaskyselyn tulokset 10.9.2008 Aluejako ja ikä Alue Lkm % Etelä-Karjala 70 34 Pohjois-Kymenlaakso 59 29 Etelä-Kymenlaakso

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA 1/7 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli mies nainen 2. Syntymävuosi 3. Asumismuoto itsenäisesti omassa asunnossa (esim. vuokralla) vanhempien luona

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011

Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011 Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli ( ) Mies ( ) Nainen 2. Ikä ( ) Alle 12 v. ( ) 12-17 v. ( ) 18-24 v. ( ) 25-34 v. ( ) 35-44 v. ( ) 45-54 v. ( ) 55-64 v. (

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ ASPA Sari Valjakka, Päivi Nurmi-Koikkalainen, Heidi Anttila ja Juha-Pekka Konttinen 1/2013 Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Neurologisesti

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumistarpeet TIIVISTELMÄ. ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero

KAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumistarpeet TIIVISTELMÄ. ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero KAAKKOIS-SUOMEN VAMMAISTYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Anna-Maija Orkamaa Niina Parkkunen Pirjo Herttuainen 2008 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Valtakunnallinen Harvinaisten sairauksien osaamis- ja resurssikeskus Palvelua harvinaisten parhaaksi Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö, Launeenkatu 10, 15100 Lahti invalidiliitto.fi/harvinaiset

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015

NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015 NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015 Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Suomen CP-liitto ry tomi.kaasinen@cp-liitto.fi

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus ...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus zoomaa lahteen Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus kehittyvät ja muuttuvat.

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Miten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi.

Miten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi. ANNA PALAUTETTA! Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry. Postios: Parivaljakontie 6, 00410 Helsinki. Käyntiosoite: Maja, Vellikellonpolku 1, Malminkartano, Helsinki Puhelin: (09) 477 1002, email:

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Henkilötiedot. Päivämäärä: Suunnitelman vastuullinen rekisterinpitäjä on Suunnitelman vastuuhenkilö on Laatijat ja yhteystiedot: Nimi: Osoite:

Henkilötiedot. Päivämäärä: Suunnitelman vastuullinen rekisterinpitäjä on Suunnitelman vastuuhenkilö on Laatijat ja yhteystiedot: Nimi: Osoite: TUKI- JA PALVELUSUUNNITELMA Suunnitelmaan kirjattavat tiedot saadaan ensisijaisesti asiakkaalta. Suunnitelman alkuperäinen kappale jää rekisterinpitäjälle ja yksi kappale (kopio) annetaan asiakkaalle tai

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012. www.lahdenkuntoutuskeskus.fi

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012. www.lahdenkuntoutuskeskus.fi PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012 www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Ala-asteikäisten lasten 08.07. - 14.07. (7 pv) Kurssi on tarkoitettu perheille, jossa on ala-astetta käyvä kouluikäinen liikuntavammainen tai monivammainen

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen LAPUAN KAUPUNKI HAKEMUS 1 (5) Hakemuksen täyttöpäivä: Hakemuksen saapumispäivä: Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Asiakkaan suostumus

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä Oma Elämäomannäköiset palvelut Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä 1 Paula Pakarinen Yhdistystoiminta Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry Kehitysvammaisten Pohjois-Savon tukipiiri Vaalijalan

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot