Hengitys työvälineenä hoitotyössä ja auttamisammateissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hengitys työvälineenä hoitotyössä ja auttamisammateissa"

Transkriptio

1 Hengitys työvälineenä hoitotyössä ja auttamisammateissa Psykofyysisen hengitysterapian taustaa Psykofyysisen hengitysterapian ajattelutavat ja menetelmät ovat kehittyneet liikuntaterapeutti Maila Sepän ja TYKS:n erikoispsykologi Päivi Lehtisen yhteistyön pohjalta 1980-luvulta alkaen. Yhteistyöstä syntyi hyperventilaatio- tai somaattisin ahdistusoirein oirehtiville potilaille tarkoitettu psykofyysinen lyhytterapiaryhmä, hengityskoulu luvun alussa Maila Seppä aloitti hengityskouluohjaajien kouluttamisen. Menetelmää opiskelleet ovat soveltaneet oppimaansa monenlaisista oireista ja ongelmista kärsivien auttamiseen sekä yksilö- että ryhmäterapeuttisessa työssä. Nykyään työskentelytapaa kutsutaan tämän vuoksi laajemmin psykofyysiseksi hengitysterapiaksi (Martin ym. 2010). Psykofyysinen hengitysterapia koostuu lukuisista toisiinsa kietoutuvista näkökulmista. Perustana on tieto hengityksen psykofyysisestä säätelystä sekä tasapainoisen hengityksen merkityksestä fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille (Martin ym. 2010). Tähän on liitetty ymmärrys varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä hengitystapojen oppimisessa sekä stressinsäätelyjärjestelmän kehittymisessä (Gerhardt 2007, Niemelä ym. 2003, Uvnäs-Moberg 2007). Ihminen toistaa uskollisesti varhaisia säätelykokemuksia ja - tapoja ruumiillis-mielikuvallisen kokemisen tasolla (Rothchild 2000, Siltala 2002), ellei vuorovaikutuksessa opita rakentavampia ja hätääntymisrektioita vaimentavia tapoja. Mitä vähemmän ihminen kykenee itseään ja ruumiinsa tapahtumia reflektoimaan, sitä voimakkaampaa hengityksen vaikutus on. Taustalla oleva psykoterapeuttinen viitekehys pohjautuu objektisuhdeteoriaan, erityisesti Donald W. Winnicottin (1951, 1984) ajatuksiin. Myös varhaisen vuorovaikutuksen ja varhaislapsuuden neurobiologian tutkimukset ovat lisänneet ymmärrystä siitä, miten hengityksen säätely kehittyy vuorovaikutuksessa. Psykiatrian dosentti Matti Keinäsen (2006, 2007) ajatukset ovat vaikuttaneet viime vuosina psykofyysisen hengitysterapian teoreettisen pohjan lujittumiseen. Kun hänen kuvaamaansa symolisaatio-reflektiokyvyn 1

2 mallia sovelletaan hengitykseen, voidaan todeta, että kyky hengittää rauhallisesti on yhteydessä riittävän hyvään reflektiokykyyn ja turvallisiin sisäisiin objektisuhteisiin. Yhteydet länsimaisen lääketieteen ulkopuolelta tuleviin, lääketieteeseen ja psykoterapiaan jo integroitunesiin vaikutteisiin, kuten mindfulness -menetelmään (Kabat-Zinn 2007) ja joogaan (Farhi 2007) näkyvät psykofyysisen hengitysterapian harjoituksissa. Psykofyysisen hengitysterapian avulla pyritään kehittämään sekä työntekijän että potilaan / ryhmäläisen itsesäätely-, itsereflektio- ja itseilmaisutaitoja. Alkuun opetellaan vain olemaan, mikä on monelle ahdistuneelle ja levottomalle ihmiselle todella vaikeaa. Kaikessa hengitysterapiatyöskentelyssä, myös olemisen opettelussa, ajatellaan, että etenkin alussa ihminen tarvitsee toisen apua ja ohjausta. Ei ole mitään hätää -lausetta käytetään elvyttämään rauhoittavan toisen (Gerhardt 2007, Uvnäs-Moberg 2007) läsnäoloa, mikä myös mahdollistaa uuden oppimisen. Tässä suhteessa ajattelutapa poikkeaa mindfulness - menetelmästä, jossa tällaisen rauhoittavan vuorovaikutuksen merkitystä ei erityisesti korosteta. Toisin kuin perinteisissä fysioterapeuttisissa tai liikuntamaailmasta tutuissa työskentelytavoissa psykofyysisessä hengitysterapiassa ei opetella keuhkot täyttävää sisäänhengitystä tai pallean oikeaoppista käyttöä. Ajatellaan, että sellainen lähestyminen usein lisää kontrollia, lihasjännitystä ja lihasten koordinaatiovaikeuksia, mitkä ovat puolestaan yhteydessä oireita tuottavaan taistelu-pako -reaktioon sekä defensiivisiin, ihmisen todellisten tarpeiden kannalta epäaitoihin selviytymiskeinoihin. Sen sijaan potilasta ohjataan saamaan kosketusta aitouden kokemukseen ja omiin todellisiin tarpeisiin (Winnicott 1984). Niiden tavoittaminen on itseluottamuksen ja psyykkisen kasvun ydintä. Psykofyysisen hengitysterapian hengitysharjoituksissa aloitetaan hengityksen aikaansaaman liikkeen havainnoimista sekä uloshengittämiseen tutustumisesta, tyhjentymisestä ja hellittämisestä. Uloshengityksen jälkeisen tauon tunnistaminen on oleellinen osa tasapainoisen, rauhallisen hengityksen oppimisen alkua. Useimmissa muissa menetelmissä uloshengityksen jälkeisen tauon merkitystä ei tiedosteta tai korosteta. Hengityksen havainnoinnin ja tunnistelemisen apuna käytetään mielikuvia, rauhallisia liikkeitä tai omaa ääntä. Näiden tarkoitus on se, että ohitetaan lihasten tietoinen 2

3 kontrollointipyrkimys ja edesautetaan hyvää synkroniaa lihasten ja muiden elinjärjestelmien sekä mielen ja ruumiin välillä. Kun ihminen tunnistaa mielikuvien avulla jotain omasta hengityksestään, itsereflektiokyky alkaa vähin erin kehittyä. Syntyy tilaa mieleen, kun voi havainnoida, mitä itsessä tapahtuu ja turvallisuuden tunnetta, kun voi huomata, että hengityksen avulla omaan olotilaan voi vaikuttaa. Hengitysharjoituksesta voi muodostua potilaalle tärkeä transitionaaliobjekti, joka kannattelee terapiaistuntojen ulkopuolella ja parantaa näin potilaan kiinnittymistä psykoterapeuttiseen prosessiin. Pääpaino työskentelyssä on epätasapainoon joutuneen hengityksen tasapainottamisessa ja rauhoittamisessa. Voidakseen hengittää rauhallisesti myös stressitilanteessa, ihmisen tulisi olla kokemuksia rauhoittavasta ja turvallisesta vuorovaikutuksesta ja kyetä ylläpitämään mielikuvaa sellaisesta mielessään. Rauhallinen hengittäminen haastetilanteessa voidaan siis mieltää vuorovaikutuksessa opituksi taidoksi. Se kuuluu kuitenkin implisiittisten, tiedostamattomien taitojen ja oppimisen piiriin (Schore 2008, Knoblauch 2000). Toisin sanoen varhaisessa suhteessa vanhempi ei tiedosta opettavansa hengityksen repertuaareja lapselleen. Lapsi kuitenkin havaitsee vanhemman hengityksen rytmin, syvyyden ja liikkeen sekä hengityksen yhteydet tunnetilaan, käyttäytymiseen sekä erityisesti sanattomiin viesteihin (äänen paino ja melodia, tapa katsoa ja koskea, tapa liikkua, asennot jne.). Hän muodostaa havaintojensa pohjalta kokonaisvaltaisen representaation kokemuksestaan: äidin ääni ja liikkeet sekä äidin hengityksen rytmi ja tapa, kun hän hoivaa minua, sekä oma kokemusmaailmani tähän yhdistettynä Tällainen implisiittinen havainnointi tapahtuu pitkälti peilisolujärjestelmän kautta (Hari 2007). Sen pohjalta luodut mielikuvat edustavat ihmiselle myöhemminkin pitkälti totuutta ja tietämistä: asiat ovat niin kuin minä ne koen, koska ruumiintuntemuksenikin vahvistavat sen (Lyons-Ruth 1998). Kun hengitys rauhoittuu, ahdistuneisuus, stressaantuneisuus ja kiihtymys asettuvat. Psykofyysisen hengitysterapian yhteydessä ei käytetä sanaa tai pyrkimystä rentoutua, koska monilla tämäkin tavoite saa aikaan suorittamisen käynnistymisen. Tavoite on etukäteen avoin ja jokaisen potilaan kohdalla subjektiivinen, aivan kuten yleensäkin psykoterapeuttisessa työskentelyssä. Usein saattaa nimittäin käydä niin, että pysähtyminen tuottaa ahdistuneisuutta ja pelkoja. Kun tätä voidaan yhdessä terapeutin kanssa 3

4 käsitellä ja ymmärtää, pelot vähin erin lievittyvät. Kun potilaan olo rauhoittumisen myötä vähitellen koostuu, rajat löytyvät ja turvallisuuden tunne lisääntyy. Monet potilaat ovat vastaanotolle tullessaan hätääntyneitä tai kuormittuneita oireidensa vuoksi. Ongelmana voi myös olla se, ettei potilas kykene levottomuudeltaan keskittymään. Kaikkeen tähän voidaan vaikuttaa hengitysharjoituksien tai työntekijän oman rauhallisen hengittämisen avulla. Tämä on oleellisen tärkeää myös terapeuttisen keskustelun kannalta. Esimerkiksi paniikkihäiriöpotilas toivoo monesti alussa vain pääsevänsä oireistansa eroon. Hän ei välttämättä ole valmis tarkastelemaan erilaisia puolia itsestään, puhumattakaan oireiden taustalla olevia elämänkokemuksiaan. Näin ollen psykofyysisellä hengitysterapialla voisi olla paljon käyttöä myös kognitiivis-analyyttisen psykoterapian alkuvaiheessa tai ennen varsinaista psykoterapiajaksoa. Viisi ovea hengitystapahtumaan ja harjoituksiin OVI 1: Oman ja toisen hengityksen havainnointi, tiedon käyttö yhteisymmärryksen lisäämisessä Työntekijä aloittaa hengitystyön itsensä kanssa. On hyvä muistaa, että työntekijän hengitystapa vaikuttaa asiakkaaseen. Myöhemminkään hengityksen käyttö ei aina ole suoraan potilaan hengitykseen vaikuttamista. OVI 2: Oleminen ja tekeminen Oleminen on tila, jossa tietoisuus rakentuu ja lujittuu. Se on antautumista maan vetovoiman kannateltavaksi, ilman suorittamista tai tekemisen kautta ansaitsemista. Ei tarvitse edes rentoutua. Monille tehokkaan rentoutumisen paineesta ja toiveesta on tullut yksi suoritus lisää. Kyse on olemisesta tässä ja nyt. Tässä perustilassa ei tarvitse osata eikä hallita mitään. Saa olla alustan tai toisen kannateltavana. Terapeutin turvallinen ja rauhallinen ääni kertoo, että jokaiselle on tilaa olla vain. Olemisen kokemus on subjektiivinen hyvän olon tunne. Se on helpotuksen huojennus koko ruumiissa. Terapeutin ohjauksessa suunnataan mieli sisäänpäin, katsoman mitä itselle kuuluu, kuuntelemaan omia ruumiintuntemuksia, 4

5 vastaanottamaan omia tunteita ja havainnoimaan, mitä ajatuksia mielessä pyörii. Harjaannutaan tunnistamaan, millä tavoin oma hengitys nyt kulkee ja mitä siitä ajattelee. Olemiseen harjaantuminen vaikuttaa muun muassa hengitysrytmiin, erityisesti uloshengitykseen ja taukoon laskeutumiseen potentiaalisen tilan syntyyn aitouteen tilakokemukseen: onko tilaa hengittää yhteyden luomiseen rauhoittavaan toiseen hyväksyvän läsnäolon kokoemukseen Tekemisen laatu, sekä olemisen ja tekemisen integrointi hengityksessä. Tekemisen ilo tai pakko sekä tekemisen kohteeksi joutuminen opitaan varhain. Tekemisen laadun vaikutus ja huomioonottaminen on merkittävää hengitysharjoituksissa. Yhdessä tekemisen kautta pyritään elvyttämään ymmärretyksi tulemisen kokemusta sekä olemisen ja tekemisen liittoa. Ainoa perusta tekemiselle on oleminen. Luovuus on tekemistä joka syntyy olemisesta ja olemista seuraa tekeminen ja tekemisen kohteeksi joutuminen, mutta alussa on oleminen (D.W. Winnicott) Parhaimmillaan harjoitusten tekeminen elvyttää läsnäoloa, oman elimistön tunnistamista, elävyyttä ja iloa. Tärkein tavoite on harjaannuttaa tietoisuutta tekemisestä ja sen laadusta. Samoin opetellaan tunnistamaan erilaisen voimankäytön merkitystä ja suuntaa liikkeessä ja sen vaikutusta hengitykseen. Oleellista ei ole se, mitä liikkeitä tehdään, vaan miten ne tehdään. Yhdessä tekeminen, leikki ja mielikuvien käyttö ohittaa oikein tekemisen vaatimuksen. OVI 3: Virtaaminen ja suhde maahan Hengityksen kuvaamisen perussanoja ovat dynaamisuus, tauot ja virtaaminen. Edestakainen aaltoliike on oleellinen osa kaikkea liikettä, sen kokeminen hengitysliikkeessä on merkittävää. Myös mielensisäinen 5

6 hengitysliike liikuttaa ja vaikuttaa meissä. Saatamme myös estää liikkuvuuden pidättämällä hengitystä ja torjumalla liikutetuksi tulemisen tunteen. Muutostyö alkaa aina liikahduksella, on se sitten mielikuvan tai liikkeen aiheuttamaa hellittämistä, rauhoittumista tai voimallista purskahdusta uloshengityksessä. Virtaamisen ruumiillinen kokemus on hyvin kokonaisvaltainen elävyyden ja vapautumisen tunne ja se on kietoutuneena kokemukseen perusturvallisuudesta. Se syntyy varhaisessa vuorovaikutuksessa siitä, miten meitä on kannateltu ja kuinka olemme voineet luottaa turvalliseen aikuiseen. Samassa yhteydessä opimme elävyyden, tunteiden kokemisen sekä luottamuksen oman ruumiin käyttökelpoisuuteen. Virtauksen kautta rakentuu myös suhteemme maahan / painovoimaan, joka taas vaikuttaa hengitykseemme. Aina, kun kadotamme yhteyden tukipintaan (suhteeseen maahan), se vaikuttaa hengityksen laatuun. OVI 4: Tila ja raja Kiintymyssuhteissa syntyy läpi elämän kestävä kehitystapahtuma riippuvuus muista itsenäistyminen. Tulemme yksilöiksi ja erillistymme riittävän turvallisen suhteen kautta. Kehitysprosessissa syntyy ja vahvistuu vähitellen omassa luonnollisessa tahdissa tietoisuus omista rajoista ja erillisyydestä. Hengitysoireiden synnyssä on aina mukana se, miten eriytynyt yksilö on. Kysymys on erityisesti ihmisen rajojen eheydestä ja sisäisestä luvasta olla erillinen ja omanlainen. Yksilöllä, jolla on omia tunteita ja omia ajatuksia, on autonomia omaan ruumiiseensa. Hengityksellä oireilevilla on vaikeuksia erillisyyden ja omien rajojen kokemisen kanssa. Oman tilan kokeminen on tärkeää hengitykselle/hyvinvoinnille. Sisäistetty tilakokemus ilmenee: tyhjyyden pelossa (eräs hengitysoireita aktivoiva peruspelko) tavassa olla omassa ruumiissa tavassa / kyvyssä ottaa tilaa ihmissuhteissa tavassa / kyvyssä rauhoittua tavassa / kyvyssä tuntea omia tunteitaan ja mielikuviaan sekä ilmaista niitä 6

7 Ovi 5: Oman voiman, vastavoiman ja ristiriidan kokemus Monissa pareittain tehdyissä hengitysharjoituksissa tutustutaan toisen avulla siihen, miten mielikuvat, tunteet ja yllykkeet vaikuttavat hengitykseen. Havaintojen avulla on mahdollista tunnistaa pelkoja, esim. tiedostaa ero mielikuvien ja tekojen välillä. Ryhmässä on mahdollista oppia leikin suojassa jämäkkyyttä erilaisten voimien mittely-, omistamis- ja reviiriharjoitusten kautta. Hengitys tilaa luovana asenteena ja työvälineenä Aina työntekijän ei tarvitse käyttää suoranaisia hengitysharjoituksia potilaan kanssa. Työntekijä voi käyttää hengitystä työvälineenä oman olonsa rauhoitteluun ja potentiaalisen tilan synnyttämiseen itsessä ja vuorovaikutuksessa. Ahdistuneen tai muutoin kiihtyneen potilaan seurassa tämä voikin riittää ja siten hengitys sopii työvälineeksi aivan kaikkeen ihmissuhde- ja auttamistyöhön. Voi kiinnittää huomiota puheensa rauhalliseen rytmiin, ikään kuin sanoisi äänen melodialla ja soinnilla ei ole mitään hätää. Rauhallisella hengityksellä ja puheella voi houkutella levotonta ja ahdistunutta potilasta tyyntymään. Tämä on käyttökelpoinen tieto kaikessa arkipäiväisessä vuorovaikutuksessa kenelle tahansa. Rauhallinen hengitys ensiapuna Hengityksen ohjaus sopii ensiapukeinoksi paniikkioireesta kärsivälle ja akuutissa kriisissä olevalle potilaalle. Se sopii myös erilaisiin potilasta ahdistaviin tai pelottaviin tutkimus- ja hoitotilanteisiin. Näissä tilanteissa itsensä rauhoittelun keinot ovat usein haastettuina ja hätääntyessä mielen ja ruumiin oireilu lisääntyvät. Ensisijaista on auttajan rauhallinen läsnäolo, mutta myös monet hengitysharjoitukset voivat akuutissa tilanteessa tai toimenpiteen aikana tuoda helpotusta oloon. Esimerkiksi oma käsi vatsan päällä voi lisätä turvallisuuden tunnetta, havainnoinnin suuntaaminen jalkapohjiin tai hellittävien uloshengitysharjoitusten tekeminen voivat auttaa katkaisemaan noidankehän ja palauttamaan elämänhallinnan tunnetta. Vaikkei muuta voi, aina voi kuitenkin hengittää. Ylipäänsä on hyvä muistuttaa potilasta rauhallisen hengityksen merkityksestä. Päämäärä ei niinkään ole rentoutuminen, vaan ylikiihtymisen asettuminen. 7

8 Hengitysharjoitusten ohjaus ensiapukeinona on parempi vaihtoehto kuin paperipussiin hengittäminen, koska näin tuetaan potilaan itsesäätelykyvyn kehitystä. Tukeva suhde alustaan luo pohjan turvallisuudelle. Istuessa laita jalat tukevasti lattialle, makuulla ollessa laske luut koko painollaan alustalle. Kuulostele tuntemuksia herkästi jännittyvissä lihaksissa ja hellitä vähin erin ja: päästä kasvot lepäämään, leuka rennoksi ja hampaat erilleen toisistaan, anna rinta-hartiaseudun laskeutua alas ja mahan pehmetä, hellitä jännityksestä nivusissa ja polvien ympäriltä. Nenähengitys ennaltaehkäisee ylihengittämistä. Istu ajurin asennossa, päästä edellä mainitut lihasryhmät lepoon, hengittele hitaasti puhallellen huuliraon kautta ulos. Pitkä uloshengitys on kuin lasku liukumäkeä alas. Hyräile hiljaa mmmm aistien oman äänen värinä kehossa. Etsi uloshengityksen jälkeinen TAUKO. Anna tauolle vähitellen tilaa. Puhele itsellesi rauhallisesti: ei oo mittään hättää, tämä menee ohi. Kuuntele rauhallista musiikkia. Illalla sängyssä käytä hernepusseja painona rintakehän päällä. Hengitysharjoitukset erilaisilla yksilöpotilailla Hengitysharjoitukset sopivat hyvin lyhytkestoisen tai pitkäkestoisen hoidon ja terapian lomaan, kunkin potilaan tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan. Hoitokäynti voi alkaa hengitysharjoituksilla ennen muiden asioiden käsittelyä. Hengityksen havainnointiin ja hengitysharjoituksiin voidaan palata aika-ajoin tai ohjaus voi olla kertaluontoista. Kertaluontoinenkin ohjaus voi auttaa potilasta havainnoimaan hengitystään ja 8

9 muuttamaan hengitystapojaan rauhallisempaan suuntaan. On kuitenkin syytä painottaa, ettei tarkoitus ole pyrkiä puuttumaan hengitykseen ulkoapäin tai opettaa tekniikoita, joiden avulla hengitetään oikein. Oppimiseksi riittää, että voi havainnoida hengitystään erilaisissa tilanteissa. Tämä voi auttaa tiedostamaan jännityksiä niin ruumiissa kuin mielessä. Myöskään näille tuntemuksille ja tunteille ei tarvitse tehdä mitään. Parempi tuntemusten ja tunteiden tiedostaminen auttaa itsereflektiokyvyn kehittymisessä ja helpottaa näiden integroimisessa omiksi kokemuksiksi. Prosessi tapahtuu parhaimmillaan pakottamatta ja yrittämättä. Hengitysharjoitusten tekemiselle on syytä varata aikaa ja rahoittaa tilanne kiireeltä ja häiriötekijöiltä. Yksilökäynnillä ensimmäinen ohjauskerta tapahtuu useimmiten tuolissa istuen. Molemmat, sekä potilas että ohjaaja, sulkevat silmänsä. Kun ohjaaja sulkee silmänsä, potilas voi rauhassa keskittyä itseensä eikä tarvitse pelätä toisen arvioivan. Koska ohjaaja ei näe potilaan reaktioita, on hyvä sanoa, että epämiellyttävistä tai pelottavista kokemuksista voi antaa palautetta kesken harjoituksen. Ohjaaminen tapahtuu hengityksen havainnointia ja mielikuvaharjoituksia sanallisesti luotsaamalla. Potilas saa tärkeimmistä harjoituksista kirjalliset ohjeet mukaansa, jottei niitä tarvitse ohjaustilanteessa painaa mieleensä. Mahdollisilla jatkokäynneillä keskustellaan hengityksessä tapahtuneista muutoksista ja potilaan havainnoista sekä siitä, miten potilas on käyttänyt hengitysharjoituksia arkipäivässään. Hengitysharjoituksia jatketaan joko tuolissa istuen, seisten tai potilaan maatessa patjalla. Voidaan harjoitella liikkeen ja hengityksen yhdistämistä tai harjoituksia, joissa ohjaaja auttaa hengitystä omalla kosketuksellaan. Jotkut harjoitukset voidaan tehdä yhdessä, esimerkiksi vastakkain seisten. 9

10 Hengitysharjoituksia Hengitys on elintärkeä toiminto, joka yhdistää meidät ulkomaailmaan. Se on yhteydessä mielensisäisiin kokemuksiin, koettuun elintilaan ja tunteisiin. Jännittynyt ja ahdistunut ihminen pidättää hengitystään tai hengittää kiivaasti ja pinnallisesti. Pelokas ihminen ei uskalla ottaa tilaa ja hengittää vapaasti. Hengitys paljastaa, miten ihminen voi toisaalta hengityksen avulla voi vaikuttaa hyvinvointiin. Vaikka hengitys on pääosin automaattista, voimme vaikuttaa siihen tahdonalaisesti esimerkiksi mielikuvien, liikkeen tai äänen avulla. Ennen varsinaisia hengitysharjoituksia, voit aloittaa keskittymällä hetkeksi hengitykseesi, pyrkiä tulemaan tietoiseksi siitä, miten ilma virtaa sisään ja ulos. Voit antaa hengityksen olla, sellaisena kuin se on. Samalla voit antaa itsellesi luvan olla. Tämän hetken avulla voit oppia kysymään itseltäsi, miten voit, mitä sinulle kuuluu, miltä asiat sinusta oikeasti tuntuvat. Mielikuvan avulla Harjoittele mielikuvien avulla hengittämistä selinmakuulla, silmät suljettuina. Voit kuunnella samalla rauhallista musiikkia tai olla hiljaisuudessa. Tee harjoituksia muutaman kerran, tunnustele, miltä ne tuntuvat. Päästä sitten mielikuva mielestäsi ja anna hengityksen kulkea omia aikojaan. Harjoittele myös istuen, silmät suljettuina tai silmät avoinna. Vie harjoitus mukanasi ulos kotoa. Voit keskittyä hengitykseesi tai tehdä mielikuvaan perustuvia hengitysharjoituksia koska vain, erityisesti kun olet stressaantunut, ahdistunut, jännittynyt tai levoton. Voit hengittää missä ja milloin vain, luennolla, linja-autossa, kauppajonossa, vuoroasi odottaessa Rauhallisen hengityksen avulla voit hoitaa itseäsi. Aallot: Hengittele kädet vatsan päällä, tunne käsillä, miten aallot nousevat ja laskevat, mielikuva meren aalloista rentouttaa ja rauhoittaa, omat kädet muistuttavat turvallisuudesta. Tauko: Havaitse uloshengityksen jälkeen tuleva tauko, hellittämisen hetki, loma, paussi, jolloin ei tarvitse tehdä mitään, edes hengittää, saa olla vain. Liukumäki: Kuvittele mielessäsi leikkipuiston liukumäki, laske uloshengittäessä pitkä liuku alas. Vaihtoehtoisesti voit kuvitella laskevasi polkupyörän selässä vapaasti alamäkeen. Anna sisäänhengityksen tapahtua itsellään. Kuminauha: Hengitysliike muistuttaa venyttämistä. Hengittäessä sisään kuminauha keskivartalon sisällä venyy ulos hengittäessä hellitä, päästä kuminauha löysäksi. Ellipsi: Hengitä sisään häntäluun päästä selkäydintä pitkin päähän asti, hengitä ulos päälaen läpi, ilma kiertää kaaressa vartalon edestä takaisin häntäluun luo. Hissi/mäntä: Sisäänhengittäessä lantionpohjalla oleva hissi/mäntä nousee ylös ja uloshengityksen aikana hissi/mäntä laskeutuu alas. Hengitys tapahtuu alhaalta ylöspäin. Pussi/ilmapallo: Ime ilmaa nenän kautta mahassa olevan pussin/ilmapallon sisään. Hellitä ja anna uloshengityksen tapahtua itsellään, pussi / ilmapallo tyhjenee. Kukka: käsi avautuu ja sulkeutuu hengityksen tahdissa kuin kukan terälehdet 10

11 Selkärangan liikkeet Nosta lantio ylös sisäänhengityksellä hengitä ulos, rentouta lihakset vähitellen ja laske lantio alas nikama nikamalta (mielikuva: selkäranka on kuin helminauha, laske arvokas helmi kerrallaan alustalle). Alas päästyä hellitä ja aisti tauko. Hengitä alhaalla sisään, sitten nosta lantiota uloshengityksen aikana ylös alaselkää pyöristäen. Sisäänhengityksellä laske lantio alas, tee tilaa hengitykselle notkistamalla selkää. Keskity nautiskellen alaselän joustavan taipuisaan liikkeeseen. Hengitä sisään ja kierrä samalla polvet oik:lle, hengitä ulos ja kierrä pää vas:lle. Pysähdy hengittelemään välihengityksiä niin pitkään kuin haluat, aisti kyljen venytys. Sisäänhengityksellä palauta pää ja polvet yhtä aikaa keskiasentoon hellitä, ja hengitä ulos. Sama toiselle puolelle. Painonsiirto ja maan vetovoiman aistiminen Vedä polvet vatsan päälle ja ota käsillä polvien ympäri kiinni. Kallista hitaasti painoa vartalon puolelta toiselle. Kuvittele olevasi laakea kulho ja kallista itsessäsi olevaa arvokasta nestettä hitaasti puolelta toiselle. Anna hengityksen virrata vapaasti. Venytä hellittäen selinmakuulla Venytä sisäänhengityksellä toista jalkaa pitkäksi pitkin lattiaa hellitä uloshengityksellä. Sisäänhengityksellä purista sormet nyrkkiin, työnnä kättä kohti jalkoja uloshengityksellä hellitä. Uloshengityksen voimistaminen äänen ja liikkeen avulla Selinmakuulla, käsien kaari: Vie kädet sisäänhengityksen aikana pään yli lattialle, uloshengityksellä anna käsien palautua ja pudota takaisin alas. Vahvista uloshengitystä huokaamalla tai sanomalla ULOS, POIS, EI, RIITTÄÄ. Voit yhdistää käsien liikkeeseen ajatuksen, että hengität tai heität pois asioita, joista haluat päästä. Selinmakuulla: Vedä sisäänhengityksen aikana polvi vatsan päälle uloshengityksellä potkaise polvi suoraksi. Voimista uloshengistä huokauksella tai sanomalla ULOS, POIS, EI, RIITTÄÄ. Anna mielen liikkua vapaasti! Seisten: Hengitä sisään, uloshengityksen aikana huokaise, voihkaise ja päästä pää / hartiat / koko ylävartalo rennoksi alas. Seisten: Nyrkkeile eteenpäin. Käytä ääntä tehostamassa iskun voimaa: HUH-HUH-HUH! tai JES! 11

12 Hengitys työvälineenä omassa arjessa 1. Aina voi kuitenkin hengittää ja tiedostaa, mitä itsessä tapahtuu. 2. Nenän kautta hengittäminen estää ylihengittämistä ja vahvistaa kokemustasi tietoisena olemisesta. 3. Kiinnitä huomio juurtumiseen. Hengitys häiriintyy kadottaessasi yhteyden maan vetovoimaan ja kannatelluksi tulon kokemukseen. 4. Pysähdy. Punaisiin liikennevaloihin pysähtyminen on oiva paikka hengitellä ja ihmetellä kiireen tunnetta. Sano kiireelle ei hätää. Pysähtyessäsi ja tiedostaessasi opit jotain arvokasta stressin ja rentoutumisen vaikutuksesta ruumiiseesi. 5. Kuulostele hengitystäsi arkipäivän askareissa, kuten perunoita kuoriessasi, astianpesukonetta tyhjentäessäsi, imuroidessasi, pestessäsi autoa jne. Lenkillä, hiihtäessä, juostessa, lapioidessa, haravoidessa jne. hengittele tietoisesti ja tasaisesti. Kiinnitä huomiota siihen, että hengityksellä on mahdollisuus virrata vapaasti ja katkeamatta. 6. Nukkumaan mennessäsi, hengittele vatsan pohjalle. Rauhoittele itseäsi myönteisillä mukavilla ajatuksilla. Mieti tietoisesti, mitä tänään annat anteeksi itsellesi ja jollekulle toiselle. Hellitä, päästä irti asiasta kerrallaan ja hengittele hellittäen ulos. 7. Heräät yöllä. Käännä kylkeäsi ja huokaise ulos. Puhele hengityksellesi rauhoitellen. Kuulostele, mitä itsessäsi tapahtuu. Älä pelkää levottomuuden tai tyhjyyden tunnetta. Anna niiden olla. Suostuminen omaan kokemukseen luo uutta. 8. Aamulla herätessäsi venyttele. Hengitä sisään ja venytä hengitä ulos ja hellitä. Tunne selkärankasi jalkasi kätesi. Huokaise hellittävästi ulospäin aina, kun menet jännittäviin / pelottaviin tilanteisiin. 9. Istut pitkään näyttöpäätteen äärellä. Oikaise selkärankasi. Tunne hengityksen virtaavan sisään selkäydinkanavaa pitkin alhaalta ylöspäin. Anna uloshengityksesi liukua 12

13 helpottuneena ulos. Hengitys voi virrata ulos joko samaa tietä kuin se tulikin tai kaaressa vartalon etupuolelta ulos. 10. Lepotuokio kesken työnteon. Istahda tuolille, tunne takapuolesi ja jalkasi antautuneena tuolin ja lattian kannatettaviksi. Sulje silmäsi. Anna hengityksesi palautua sen omaan luonnolliseen rytmiin. Tyhjennä pääsi ja anna itsellesi lupa olla vain. Seuraa, miten uloshengityksesi hiipuu pieneen taukoon. Tauko on kuin loma, jonka voit ottaa kesken työn. Palaa työhön elpyneenä ja virkistyneenä. 11. Tunnet ahdistusta rintakehälläsi tai kuristavan tunteen kurkussa. Älä pelästy. Hengittele ahdistuksen tuntemukseen ja ihmettele sitä. Kysy itseltäsi mitä minussa tapahtuu ja mitä on tapahtunut. Tunne, joka aktivoi ahdistuksen, selkiytyy vähitellen helpottaen paineen tunnetta. 12. Tasaisella, rauhallisella ja tietoisella hengityksellä viestität, että siedät tunteitasi sekä toista ihmistä erillisenä, tuntevana yksilönä. Rauhallisella puheen rytmillä ja melodialla viestität toiselle ei ole mitään hätää. Rauhallisella hengitykselläsi houkuttelet levotonta rauhoittumaan. 13

14 Lähteet Farhi, D. (2009) Kehon ja mielen joogaa. Otava. Gerhardt, S. (2007) Rakkaus ratkaisee. Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys aivojen kehittymiselle. Edita. Hari, R. (2007) Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim, 123, Kabat-Zinn, J. (2004) Olet jo perillä. Tietoisen läsnäolon taito. Basam Books. Keinänen, M. (2006) Psychosemiosis as a Key to Body-Mind continuum: The Reinforcement of Symbolization-Reflectiveness in Psychotherapy. Nova Science Publishers. Keinänen, M., Engblom, P. (2007) Nuoren aikuisen psykodynaaminen psykoterapia. Duodecim. Keinänen, M., Martin, M. (2011) Mielen hengitys paniikkihäiriön psykodynamiikassa ja psykoterapiassa. Psykoanalyyttinen psykoterapia. Nro 7, 2011, Knoblauch, S. (2000) The Musical Edge of Therapeutic Dailogue. The Analytic Press. Lyons-Ruth, K. (1998) Implicit, Relational Knowing: Its Role in Development and Psychoanalytic Treatment. Infant Mental Health Journal, 19, 3, Martin, M., Seppä, M., Lehtinen, P., Törö, T., Lillrank, B. (2010) Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena. Mediapinta. Martin, M., Seppä, M. (2011) Hengitysterapeutin työkirja. Mediapinta. Niemelä, P., Siltala, P., Tamminen, T. toim. (2003) Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. WSOY. Rotchild, B. (2000) The Body Remembers. The Psychophysiology of Trauma and Trauma Treatment. W.W.Norton & Company. Schore, A. (2008) Neuropsykoanalyyttinen näkökulma. Psykoterapia, 27, 1, Siltala, P. (2002) Tunteet, mitä ne ovat, mistä ne tulevat, mitä ne merkitsevät ihmisen mielenterveydelle ja sairaudelle. Suomen Lääkärilehti, 57, Winnicott, D.W. (1984) Äidin ja lapsen mysteeri. Weilin + Göös. Winnicott, D. (1974) Playing and Reality. Penguin Books. Uvnäs-Moberg, K. (2007) Rauhoittava kosketus. Oksitosiinin parantava vaikutus kehossa. Edita. 14

Hellitä ja hengitä 18.11.2015. Ensihenkäys. Tasapainoinen ja epätasapainoinen. Hengitys itsesäätelyn työvälineenä

Hellitä ja hengitä 18.11.2015. Ensihenkäys. Tasapainoinen ja epätasapainoinen. Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Ensihenkäys Hellitä ja hengitä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET 9.11.2015 Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Tasapainoinen ja epätasapainoinen Aliviriäminen: Voimavarojen puute Väsymys Uupumus

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Helmikuussa hiihto- ja ulkoilukelit ovat parhaimmillaan ja lunta riittää koko Suomessa. Innokkaat ulkoilijat täyttävät hiihtokeskukset

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 MITEN VENYTELLÄ? MIKSI VENYTELLÄ? Ennen liikuntasuoritusta/ alkulämmittelyn jälkeen Lyhytkestoiset

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1 Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1. Lantion rullaus Asetu selällesi ja vie polvet koukkuun. Jalkaterät ovat lantion leveydellä ja suoraan eteenpäin, kädet vartalon vierellä. Oikaise itsesi

Lisätiedot

Hengitys työvälineenä. Minna Martin psykologi, psykoterapeutti

Hengitys työvälineenä. Minna Martin psykologi, psykoterapeutti Hengitys työvälineenä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti Psykofyysisen hengitysterapian taustaa Maila Seppä & Päivi Lehtinen & Minna Martin Hengityskoulu ~ Psykofyysinen hengitysterapia Somaattisesti

Lisätiedot

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri Lämmittele kuntopiirin ensimmäinen kierros eli tee liikkeet huomattavasti kevyemmin kuin kolme muuta kierrosta. -työ osuus per liike 30sek -Palautus liikkeiden välissä

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2

Lisätiedot

Tunnetta ja älyä työpaikalle

Tunnetta ja älyä työpaikalle Tunnetta ja älyä työpaikalle Ota mukava asento, hengitä rauhallisesti keuhkot täyteen, tunne kuinka ilma virtaa sisään ja ulos. Sulje silmäsi ja mietiskele näitä tieteellisesti todistettuja faktoja: Mindfulness

Lisätiedot

iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA

iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA LIHASVOIMAHARJOITUSTEN LIIKEPANKKI HARTIASEUDUN LIIKKEET VETO LEUKAAN Kohota kyynärpäät ylös ja venytä kuminauhaa leuan alle. HARTIASEUDUN LIIKKEET HARTIOIDEN

Lisätiedot

Liikuntakoneiston huolto

Liikuntakoneiston huolto Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi

Lisätiedot

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä 1. Hartiat ja yläselkä Olkapäiden pyörittely. Pyörittele olkapäitä rennosti eteenja taaksepäin. Varo, ettet jännitä liikaa hartioita. Hartioiden pyörittelyjen

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressi ja sen selättäminen lukiossa Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressin eri muodot Optimaalinen stressi lisää hyvää suoritusta ja on tarpeellista lukiossakin Haitallisessa, pitkittyneessä stressissä

Lisätiedot

Mindfulness - tietoisuustaidot. 17.11.2012 Taina Pahkala

Mindfulness - tietoisuustaidot. 17.11.2012 Taina Pahkala Mindfulness - tietoisuustaidot 17.11.2012 Taina Pahkala Mindfulness- tietoisuustaito Mindfulness on mielen taito, jonka voi oppia harjoittelemalla ja aktiivisesti havainnoimalla. Kyse on tietoisesta hyväksyvästä

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu sinulle, joka haluat aloittaa kuntosaliharjoittelun. Opas sisältää tietoa, jota tarvitset harjoitellaksesi tehokkaasti, turvallisesti ja tavoitteellisesti.

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta

MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta Seuraavaksi kysytään kokemuksiasi tietoisuustaitojen (mindfulness) oppijaksosta. Vastaathan kaikkiin kysymyksiin. Vastauksesi ovat luottamuksellisia ja vain

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS SUOMEN URHEILUOPISTO VALMENNUSKESKUS Pia Pekonen & Annimari Savolainen ASKELKYYKKY KÄDET YLHÄÄLLÄ Polvissa noin 90 asteen kulma Keskivartalossa pito Käsien vienti yhdessä ylös

Lisätiedot

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN KUNTOPIIRI- OHJELMA KUNTOPIIRITYYPPINEN LIHASKUNTOHARJOITUS Treeni 1 Ikäisesi nuoren suositellaan harrastavan vähintään 3 kertaa viikossa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä edistävää liikuntaa

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus Perhevalmennus Fysioterapian osuus Liikunta on tärkeää raskauden aikana Liikunta on osa synnytykseen valmentautumista Hyvä kunto auttaa jaksamaan paremmin raskauden aikana, synnytyksessä sekä synnytyksestä

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

29.10.2013. Minna Martin. Psykofyysinen hengitysterapia

29.10.2013. Minna Martin. Psykofyysinen hengitysterapia Hengityksen säätely unettomuuden hoidossa Minna Martin psykologi, psykoterapeutti 28.10.2013 Minna Martin Fysioterapeutti 1988, 1992 Psykologi 2002 Hengityskouluohjaaja 2002, -kouluttaja 2009 Tietoisuustaito

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE!

TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE! TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE! Pysy kunnossa Tapiolan Voimistelijoiden ryhmäliikunnan joulutauon aikana. Helpot ja tehokkaat kotijumppaohjeet, ovat tauon aikana motivoimassa sinua liikkumaan. Kotijumppa

Lisätiedot

Sääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa.

Sääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa. 3-4 viikkoa amputaatiosta: silikonituppihoito Erityisesti alkuvaiheessa amputoitua raajaa tulisi harjoittaa päivittäin useita kertoja. Amputaatiotynkä tarvitsee aktiivisia lihassupistuksia verenkierron

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

Mitä rentoutuminen on?

Mitä rentoutuminen on? Rentoutuminen Fysioterapeutti Miikka Pesola Paavo Nurmi -keskus Mitä rentoutuminen on? Elimistön toiminnan ja mielen rauhoittamista - harjoitteilla Mielen ja kehon vapauttamista häiritsevistä tekijöistä

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti. POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen

Lisätiedot

Kukaan ei halua kärsiä jännityksestä

Kukaan ei halua kärsiä jännityksestä Kukaan ei halua kärsiä jännityksestä Sisältö 08:15 aamukahvi ja ilmoittautuminen 08:35 luonteenpiirteiden uudelleenmäärittelyä 09:10 jännittämisen ja stressinhallinnan yleinen teoria ja jännittämisen taito

Lisätiedot

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin.

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. LIIKUNTAVINKIT Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. Näin onnistut elämäntapamuutoksessa aloita elämäntapamuutoksen opettelu levänneenä

Lisätiedot

BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA

BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA Pysy lomalla ja matkoillakin teräskunnossa, tekemällä 5 tehokasta ja nopeaa treeniohjelmaa Seuraavassa 2 bonustreeniohjelmaa artikkelista Treenaa kotona Muscle&Fitness Hers-lehden

Lisätiedot

Lisää toiminnallista voimaa

Lisää toiminnallista voimaa 1 Lisää toiminnallista voimaa Käytä näitä liikkeitä itsenäisenä harjoituksena, alkuverryttelynä kuntosalilla tai valmistautuessasi nostotöihin. Voit käyttää kotona painona esimerkiksi kirjaa. Itsenäisenä

Lisätiedot

Sivu 1/5 Keskivartalon ja syvien lihasten harjoitus Tee harjoitukset rauhallisella tempolla. Toista liikkeitä 15 kertaa peräkkäin Oikea seisoma-asento asento ja hyvä ryhti - Sivussa katsottuna oikeassa

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Tempo-päivä 30.3.2014 Tampereella Markku Gardin Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja

Lisätiedot

Lajitekniikka: kuntopiiri

Lajitekniikka: kuntopiiri www.terveysverkko.fi/tietopankki/tyoikaisille Lihaskuntoharjoittelu on terveyden kannalta tärkeää ja sitä suositellaan tehtävän ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihaskuntoharjoittelua voit tehdä kuntosalilla,

Lisätiedot

Taso 2: Haastavammat perusharjoitteet InnoSport

Taso 2: Haastavammat perusharjoitteet InnoSport 1 / 7 8.10.2009 19:29 Taso 2: Haastavammat perusharjoitteet Taso 2: Haastavammat perusharjoitteet 2. taso koostuu lattiatasossa tehtävistä perusharjoitteista. Kaikki harjoitteet tehdään oman kehon painoa

Lisätiedot

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport 1 / 7 8.10.2009 20:38 Taso 4: Kuntosaliharjoitteet Taso 4: Kuntosaliharjoitteet 4. taso koostuu harjoitteista, jotka tehdään kuntosaliharjoitteluna ja toiminnallisena harjoitteluna. Kuntosaliharjoittelussa

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA Frisbee vinottain vettä vasten = vastus pienempi kuin edellä. (Kuva 171) Frisbee pystysuoraan vettä vasten = kevyin vastus. (Kuva 172) Frisbeeharjoituksia Useimpia seuraavista frisbee-harjoituksista voi

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Niskan hoito-opas. Terveystietoa

Niskan hoito-opas. Terveystietoa Niskan hoito-opas Terveystietoa Oy STADA Pharma Ab Salomonkatu 17 B PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 Tekijät: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti Tytti Nuoramo, työfysioterapeutti

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Hengitys työvälineenä. 1/2013 Minna Martin fysioterapeutti, psykologi, psykoterapeutti

Hengitys työvälineenä. 1/2013 Minna Martin fysioterapeutti, psykologi, psykoterapeutti Hengitys työvälineenä 1/2013 Minna Martin fysioterapeutti, psykologi, psykoterapeutti Psykofyysisen hengitysterapian taustaa Kehittäjät: Maila Seppä & Päivi Lehtinen & Minna Martin Hengityskoulu ~ Psykofyysinen

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja Keskivartalolihaskuntoharjoituksia Seuraavassa on muutamia keskivartalon voimaan ja hallintaan keskittyviä harjoituksia. Aluksi esitetyt määrät voivat tuntua isoilta. Voitkin aluksi aloittaa pienemmistä

Lisätiedot

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja Taukojamit Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja varhaiskasvatusalan ammattilaisten päivä FolkJam

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 11

Sisällys. Lukijalle... 11 Sisällys Lukijalle... 11 Jännitys vaarallinen vihollinen vai kesytettävissä oleva kumppani? Kun jännittää...16 Päiväkodissa...16 Eskarissa...18 Koulun alkaessa... 20 Koulussa...21 Nuoruusiässä... 23 Mitä

Lisätiedot

Hard Core Keskivartalo

Hard Core Keskivartalo Hard Core Keskivartalo Keskivartalo kuntopiiri kestävyysurheilijalle Keskity jokaisessa liikkeessä keskivartaloon ja siihen että paketti pysyy kasassa. Staattisissa liikkeissä lankkupito toimii perusasentona.

Lisätiedot

LANKAKERÄ NEULOMINEN

LANKAKERÄ NEULOMINEN LANKAKERÄ NEULOMINEN LANKAKERÄLEIKKI Oppilaat seisovat luokassa ja heittelevät lankakerää ristiin rastiin. Ensimmäinen heittäjä sitoo langanpään sormeensa, heittää kerän seuraavalle. Tämä ottaa langasta

Lisätiedot

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 Ota isompi vesikanisteri tai vaikka matkalaukku syliin. Jalat hartianlevyiseen haaraasentoon, jalkaterät suoraan eteenpäin. Polven tulee ehdottomasti mennä

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita!

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! POTILAAN OPAS Olkapään tekonivelleikkaus Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! Sisältö Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen olkapään tekonivelleikkauksesta

Lisätiedot

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu 1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua

Lisätiedot

Sauno & joogaa. Lämpöä ja vahvistavia venytyksiä rakastava ei voisi keksiä ihanampaa uutuuslajia. Saunajooga avaa jumitukset ja kesyttää kiireen.

Sauno & joogaa. Lämpöä ja vahvistavia venytyksiä rakastava ei voisi keksiä ihanampaa uutuuslajia. Saunajooga avaa jumitukset ja kesyttää kiireen. l i i k u n ta Lämpöä ja vahvistavia venytyksiä rakastava ei voisi keksiä ihanampaa uutuuslajia. Saunajooga avaa jumitukset ja kesyttää kiireen. Tiina Vainio Kuvat Mika Pollari Sauno & joogaa V aikka elämänmenon

Lisätiedot

Henkilökohtainen harjoitusohjelma

Henkilökohtainen harjoitusohjelma Henkilökohtainen harjoitusohjelma Fysio-MM Oy - Laadukasta kuntoutusta asiakkaan parhaaksi Kinesiocenter Bomba Laatija Mika Mustonen Asiakas Leppoisasti liikkeelle PHT Tabata-kahvakuulalla 25.7.2012 Tabata-sarja

Lisätiedot

Anna Ryynänen. Gummerus

Anna Ryynänen. Gummerus Anna Ryynänen Gummerus Gummerus Kustannus Oy Teksti Anna Ryynänen 2009 Piirrokset, valokuvat ja graafinen suunnittelu Anna Mattsson 2009 Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2008 ISBN 978-951-20-7939-1 Sisällys

Lisätiedot

Sisällys. Ennakkolukemista koulutukseen tulevalle 7. Johdanto... 7. Esittäytyminen ryhmässä... 11. Verkko-opiskelu ja välitehtävät...

Sisällys. Ennakkolukemista koulutukseen tulevalle 7. Johdanto... 7. Esittäytyminen ryhmässä... 11. Verkko-opiskelu ja välitehtävät... Sisällys Ennakkolukemista koulutukseen tulevalle 7 Johdanto... 7 Esittäytyminen ryhmässä... 11 Verkko-opiskelu ja välitehtävät... 12 Muutostyö hengityskoulussa ja koulutuksessa... 13 Runo: Hengitän, ja

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Elev - Övre kroppen 1

Elev - Övre kroppen 1 Elev - Övre kroppen 1 Kirjoita ohje tähän 1. Polkupyöräergometri Säädä penkin korkeus niin että polvi on ala-asennossa pienessä koukussa Käynnistä laite ja säädä vastus laitteen ohjeiden mukaan Aloita

Lisätiedot

1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6

1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 24 liikkeen Taiji Sisältö 1. Aloitusliike...2 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 4. Harjaa polvea ja käännä askelta molemmille puolille...7

Lisätiedot

Liikuntaohjelma: viikot 1-6

Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle

Lisätiedot

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja

Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja Tai Chi Qigong Shibashi: Ohjekirja Tai Chi Qigong Shibashi videon liitemateriaali (Saat ilmaisen kopion videosta: www.taichi18.com) Voit vapaasti jakaa ohjekirjan niiden kanssa, jotka tarvitsevat sitä,

Lisätiedot

Minna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen Tiina Törö Benita Lillrank. Hengitys. itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena

Minna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen Tiina Törö Benita Lillrank. Hengitys. itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena Minna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen Tiina Törö Benita Lillrank Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena Minna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 1 (11) Fysioterapia Sairaalantie 11, 42100 Jämsä puh: 040-482 6066 POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 2 (11) YLEISTÄ Polven tekonivelleikkauksessa polvinivelen kuluneet nivelpinnat korvataan

Lisätiedot

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 Esim. kokous-, tyky-, tyhy- ja virkistyspäivien ohjelmaan liitettäviä palveluita. Virkisty joogakävelyllä 60min 100 kävelyä hiljaisuudessa hiekkadyyneillä pitkospuita pitkin.

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla?

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? On monia tapoja saada lapsi selkään kantorepulla. Kokeile erilaisia

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot