Hengitys työvälineenä hoitotyössä ja auttamisammateissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hengitys työvälineenä hoitotyössä ja auttamisammateissa"

Transkriptio

1 Hengitys työvälineenä hoitotyössä ja auttamisammateissa Psykofyysisen hengitysterapian taustaa Psykofyysisen hengitysterapian ajattelutavat ja menetelmät ovat kehittyneet liikuntaterapeutti Maila Sepän ja TYKS:n erikoispsykologi Päivi Lehtisen yhteistyön pohjalta 1980-luvulta alkaen. Yhteistyöstä syntyi hyperventilaatio- tai somaattisin ahdistusoirein oirehtiville potilaille tarkoitettu psykofyysinen lyhytterapiaryhmä, hengityskoulu luvun alussa Maila Seppä aloitti hengityskouluohjaajien kouluttamisen. Menetelmää opiskelleet ovat soveltaneet oppimaansa monenlaisista oireista ja ongelmista kärsivien auttamiseen sekä yksilö- että ryhmäterapeuttisessa työssä. Nykyään työskentelytapaa kutsutaan tämän vuoksi laajemmin psykofyysiseksi hengitysterapiaksi (Martin ym. 2010). Psykofyysinen hengitysterapia koostuu lukuisista toisiinsa kietoutuvista näkökulmista. Perustana on tieto hengityksen psykofyysisestä säätelystä sekä tasapainoisen hengityksen merkityksestä fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille (Martin ym. 2010). Tähän on liitetty ymmärrys varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä hengitystapojen oppimisessa sekä stressinsäätelyjärjestelmän kehittymisessä (Gerhardt 2007, Niemelä ym. 2003, Uvnäs-Moberg 2007). Ihminen toistaa uskollisesti varhaisia säätelykokemuksia ja - tapoja ruumiillis-mielikuvallisen kokemisen tasolla (Rothchild 2000, Siltala 2002), ellei vuorovaikutuksessa opita rakentavampia ja hätääntymisrektioita vaimentavia tapoja. Mitä vähemmän ihminen kykenee itseään ja ruumiinsa tapahtumia reflektoimaan, sitä voimakkaampaa hengityksen vaikutus on. Taustalla oleva psykoterapeuttinen viitekehys pohjautuu objektisuhdeteoriaan, erityisesti Donald W. Winnicottin (1951, 1984) ajatuksiin. Myös varhaisen vuorovaikutuksen ja varhaislapsuuden neurobiologian tutkimukset ovat lisänneet ymmärrystä siitä, miten hengityksen säätely kehittyy vuorovaikutuksessa. Psykiatrian dosentti Matti Keinäsen (2006, 2007) ajatukset ovat vaikuttaneet viime vuosina psykofyysisen hengitysterapian teoreettisen pohjan lujittumiseen. Kun hänen kuvaamaansa symolisaatio-reflektiokyvyn 1

2 mallia sovelletaan hengitykseen, voidaan todeta, että kyky hengittää rauhallisesti on yhteydessä riittävän hyvään reflektiokykyyn ja turvallisiin sisäisiin objektisuhteisiin. Yhteydet länsimaisen lääketieteen ulkopuolelta tuleviin, lääketieteeseen ja psykoterapiaan jo integroitunesiin vaikutteisiin, kuten mindfulness -menetelmään (Kabat-Zinn 2007) ja joogaan (Farhi 2007) näkyvät psykofyysisen hengitysterapian harjoituksissa. Psykofyysisen hengitysterapian avulla pyritään kehittämään sekä työntekijän että potilaan / ryhmäläisen itsesäätely-, itsereflektio- ja itseilmaisutaitoja. Alkuun opetellaan vain olemaan, mikä on monelle ahdistuneelle ja levottomalle ihmiselle todella vaikeaa. Kaikessa hengitysterapiatyöskentelyssä, myös olemisen opettelussa, ajatellaan, että etenkin alussa ihminen tarvitsee toisen apua ja ohjausta. Ei ole mitään hätää -lausetta käytetään elvyttämään rauhoittavan toisen (Gerhardt 2007, Uvnäs-Moberg 2007) läsnäoloa, mikä myös mahdollistaa uuden oppimisen. Tässä suhteessa ajattelutapa poikkeaa mindfulness - menetelmästä, jossa tällaisen rauhoittavan vuorovaikutuksen merkitystä ei erityisesti korosteta. Toisin kuin perinteisissä fysioterapeuttisissa tai liikuntamaailmasta tutuissa työskentelytavoissa psykofyysisessä hengitysterapiassa ei opetella keuhkot täyttävää sisäänhengitystä tai pallean oikeaoppista käyttöä. Ajatellaan, että sellainen lähestyminen usein lisää kontrollia, lihasjännitystä ja lihasten koordinaatiovaikeuksia, mitkä ovat puolestaan yhteydessä oireita tuottavaan taistelu-pako -reaktioon sekä defensiivisiin, ihmisen todellisten tarpeiden kannalta epäaitoihin selviytymiskeinoihin. Sen sijaan potilasta ohjataan saamaan kosketusta aitouden kokemukseen ja omiin todellisiin tarpeisiin (Winnicott 1984). Niiden tavoittaminen on itseluottamuksen ja psyykkisen kasvun ydintä. Psykofyysisen hengitysterapian hengitysharjoituksissa aloitetaan hengityksen aikaansaaman liikkeen havainnoimista sekä uloshengittämiseen tutustumisesta, tyhjentymisestä ja hellittämisestä. Uloshengityksen jälkeisen tauon tunnistaminen on oleellinen osa tasapainoisen, rauhallisen hengityksen oppimisen alkua. Useimmissa muissa menetelmissä uloshengityksen jälkeisen tauon merkitystä ei tiedosteta tai korosteta. Hengityksen havainnoinnin ja tunnistelemisen apuna käytetään mielikuvia, rauhallisia liikkeitä tai omaa ääntä. Näiden tarkoitus on se, että ohitetaan lihasten tietoinen 2

3 kontrollointipyrkimys ja edesautetaan hyvää synkroniaa lihasten ja muiden elinjärjestelmien sekä mielen ja ruumiin välillä. Kun ihminen tunnistaa mielikuvien avulla jotain omasta hengityksestään, itsereflektiokyky alkaa vähin erin kehittyä. Syntyy tilaa mieleen, kun voi havainnoida, mitä itsessä tapahtuu ja turvallisuuden tunnetta, kun voi huomata, että hengityksen avulla omaan olotilaan voi vaikuttaa. Hengitysharjoituksesta voi muodostua potilaalle tärkeä transitionaaliobjekti, joka kannattelee terapiaistuntojen ulkopuolella ja parantaa näin potilaan kiinnittymistä psykoterapeuttiseen prosessiin. Pääpaino työskentelyssä on epätasapainoon joutuneen hengityksen tasapainottamisessa ja rauhoittamisessa. Voidakseen hengittää rauhallisesti myös stressitilanteessa, ihmisen tulisi olla kokemuksia rauhoittavasta ja turvallisesta vuorovaikutuksesta ja kyetä ylläpitämään mielikuvaa sellaisesta mielessään. Rauhallinen hengittäminen haastetilanteessa voidaan siis mieltää vuorovaikutuksessa opituksi taidoksi. Se kuuluu kuitenkin implisiittisten, tiedostamattomien taitojen ja oppimisen piiriin (Schore 2008, Knoblauch 2000). Toisin sanoen varhaisessa suhteessa vanhempi ei tiedosta opettavansa hengityksen repertuaareja lapselleen. Lapsi kuitenkin havaitsee vanhemman hengityksen rytmin, syvyyden ja liikkeen sekä hengityksen yhteydet tunnetilaan, käyttäytymiseen sekä erityisesti sanattomiin viesteihin (äänen paino ja melodia, tapa katsoa ja koskea, tapa liikkua, asennot jne.). Hän muodostaa havaintojensa pohjalta kokonaisvaltaisen representaation kokemuksestaan: äidin ääni ja liikkeet sekä äidin hengityksen rytmi ja tapa, kun hän hoivaa minua, sekä oma kokemusmaailmani tähän yhdistettynä Tällainen implisiittinen havainnointi tapahtuu pitkälti peilisolujärjestelmän kautta (Hari 2007). Sen pohjalta luodut mielikuvat edustavat ihmiselle myöhemminkin pitkälti totuutta ja tietämistä: asiat ovat niin kuin minä ne koen, koska ruumiintuntemuksenikin vahvistavat sen (Lyons-Ruth 1998). Kun hengitys rauhoittuu, ahdistuneisuus, stressaantuneisuus ja kiihtymys asettuvat. Psykofyysisen hengitysterapian yhteydessä ei käytetä sanaa tai pyrkimystä rentoutua, koska monilla tämäkin tavoite saa aikaan suorittamisen käynnistymisen. Tavoite on etukäteen avoin ja jokaisen potilaan kohdalla subjektiivinen, aivan kuten yleensäkin psykoterapeuttisessa työskentelyssä. Usein saattaa nimittäin käydä niin, että pysähtyminen tuottaa ahdistuneisuutta ja pelkoja. Kun tätä voidaan yhdessä terapeutin kanssa 3

4 käsitellä ja ymmärtää, pelot vähin erin lievittyvät. Kun potilaan olo rauhoittumisen myötä vähitellen koostuu, rajat löytyvät ja turvallisuuden tunne lisääntyy. Monet potilaat ovat vastaanotolle tullessaan hätääntyneitä tai kuormittuneita oireidensa vuoksi. Ongelmana voi myös olla se, ettei potilas kykene levottomuudeltaan keskittymään. Kaikkeen tähän voidaan vaikuttaa hengitysharjoituksien tai työntekijän oman rauhallisen hengittämisen avulla. Tämä on oleellisen tärkeää myös terapeuttisen keskustelun kannalta. Esimerkiksi paniikkihäiriöpotilas toivoo monesti alussa vain pääsevänsä oireistansa eroon. Hän ei välttämättä ole valmis tarkastelemaan erilaisia puolia itsestään, puhumattakaan oireiden taustalla olevia elämänkokemuksiaan. Näin ollen psykofyysisellä hengitysterapialla voisi olla paljon käyttöä myös kognitiivis-analyyttisen psykoterapian alkuvaiheessa tai ennen varsinaista psykoterapiajaksoa. Viisi ovea hengitystapahtumaan ja harjoituksiin OVI 1: Oman ja toisen hengityksen havainnointi, tiedon käyttö yhteisymmärryksen lisäämisessä Työntekijä aloittaa hengitystyön itsensä kanssa. On hyvä muistaa, että työntekijän hengitystapa vaikuttaa asiakkaaseen. Myöhemminkään hengityksen käyttö ei aina ole suoraan potilaan hengitykseen vaikuttamista. OVI 2: Oleminen ja tekeminen Oleminen on tila, jossa tietoisuus rakentuu ja lujittuu. Se on antautumista maan vetovoiman kannateltavaksi, ilman suorittamista tai tekemisen kautta ansaitsemista. Ei tarvitse edes rentoutua. Monille tehokkaan rentoutumisen paineesta ja toiveesta on tullut yksi suoritus lisää. Kyse on olemisesta tässä ja nyt. Tässä perustilassa ei tarvitse osata eikä hallita mitään. Saa olla alustan tai toisen kannateltavana. Terapeutin turvallinen ja rauhallinen ääni kertoo, että jokaiselle on tilaa olla vain. Olemisen kokemus on subjektiivinen hyvän olon tunne. Se on helpotuksen huojennus koko ruumiissa. Terapeutin ohjauksessa suunnataan mieli sisäänpäin, katsoman mitä itselle kuuluu, kuuntelemaan omia ruumiintuntemuksia, 4

5 vastaanottamaan omia tunteita ja havainnoimaan, mitä ajatuksia mielessä pyörii. Harjaannutaan tunnistamaan, millä tavoin oma hengitys nyt kulkee ja mitä siitä ajattelee. Olemiseen harjaantuminen vaikuttaa muun muassa hengitysrytmiin, erityisesti uloshengitykseen ja taukoon laskeutumiseen potentiaalisen tilan syntyyn aitouteen tilakokemukseen: onko tilaa hengittää yhteyden luomiseen rauhoittavaan toiseen hyväksyvän läsnäolon kokoemukseen Tekemisen laatu, sekä olemisen ja tekemisen integrointi hengityksessä. Tekemisen ilo tai pakko sekä tekemisen kohteeksi joutuminen opitaan varhain. Tekemisen laadun vaikutus ja huomioonottaminen on merkittävää hengitysharjoituksissa. Yhdessä tekemisen kautta pyritään elvyttämään ymmärretyksi tulemisen kokemusta sekä olemisen ja tekemisen liittoa. Ainoa perusta tekemiselle on oleminen. Luovuus on tekemistä joka syntyy olemisesta ja olemista seuraa tekeminen ja tekemisen kohteeksi joutuminen, mutta alussa on oleminen (D.W. Winnicott) Parhaimmillaan harjoitusten tekeminen elvyttää läsnäoloa, oman elimistön tunnistamista, elävyyttä ja iloa. Tärkein tavoite on harjaannuttaa tietoisuutta tekemisestä ja sen laadusta. Samoin opetellaan tunnistamaan erilaisen voimankäytön merkitystä ja suuntaa liikkeessä ja sen vaikutusta hengitykseen. Oleellista ei ole se, mitä liikkeitä tehdään, vaan miten ne tehdään. Yhdessä tekeminen, leikki ja mielikuvien käyttö ohittaa oikein tekemisen vaatimuksen. OVI 3: Virtaaminen ja suhde maahan Hengityksen kuvaamisen perussanoja ovat dynaamisuus, tauot ja virtaaminen. Edestakainen aaltoliike on oleellinen osa kaikkea liikettä, sen kokeminen hengitysliikkeessä on merkittävää. Myös mielensisäinen 5

6 hengitysliike liikuttaa ja vaikuttaa meissä. Saatamme myös estää liikkuvuuden pidättämällä hengitystä ja torjumalla liikutetuksi tulemisen tunteen. Muutostyö alkaa aina liikahduksella, on se sitten mielikuvan tai liikkeen aiheuttamaa hellittämistä, rauhoittumista tai voimallista purskahdusta uloshengityksessä. Virtaamisen ruumiillinen kokemus on hyvin kokonaisvaltainen elävyyden ja vapautumisen tunne ja se on kietoutuneena kokemukseen perusturvallisuudesta. Se syntyy varhaisessa vuorovaikutuksessa siitä, miten meitä on kannateltu ja kuinka olemme voineet luottaa turvalliseen aikuiseen. Samassa yhteydessä opimme elävyyden, tunteiden kokemisen sekä luottamuksen oman ruumiin käyttökelpoisuuteen. Virtauksen kautta rakentuu myös suhteemme maahan / painovoimaan, joka taas vaikuttaa hengitykseemme. Aina, kun kadotamme yhteyden tukipintaan (suhteeseen maahan), se vaikuttaa hengityksen laatuun. OVI 4: Tila ja raja Kiintymyssuhteissa syntyy läpi elämän kestävä kehitystapahtuma riippuvuus muista itsenäistyminen. Tulemme yksilöiksi ja erillistymme riittävän turvallisen suhteen kautta. Kehitysprosessissa syntyy ja vahvistuu vähitellen omassa luonnollisessa tahdissa tietoisuus omista rajoista ja erillisyydestä. Hengitysoireiden synnyssä on aina mukana se, miten eriytynyt yksilö on. Kysymys on erityisesti ihmisen rajojen eheydestä ja sisäisestä luvasta olla erillinen ja omanlainen. Yksilöllä, jolla on omia tunteita ja omia ajatuksia, on autonomia omaan ruumiiseensa. Hengityksellä oireilevilla on vaikeuksia erillisyyden ja omien rajojen kokemisen kanssa. Oman tilan kokeminen on tärkeää hengitykselle/hyvinvoinnille. Sisäistetty tilakokemus ilmenee: tyhjyyden pelossa (eräs hengitysoireita aktivoiva peruspelko) tavassa olla omassa ruumiissa tavassa / kyvyssä ottaa tilaa ihmissuhteissa tavassa / kyvyssä rauhoittua tavassa / kyvyssä tuntea omia tunteitaan ja mielikuviaan sekä ilmaista niitä 6

7 Ovi 5: Oman voiman, vastavoiman ja ristiriidan kokemus Monissa pareittain tehdyissä hengitysharjoituksissa tutustutaan toisen avulla siihen, miten mielikuvat, tunteet ja yllykkeet vaikuttavat hengitykseen. Havaintojen avulla on mahdollista tunnistaa pelkoja, esim. tiedostaa ero mielikuvien ja tekojen välillä. Ryhmässä on mahdollista oppia leikin suojassa jämäkkyyttä erilaisten voimien mittely-, omistamis- ja reviiriharjoitusten kautta. Hengitys tilaa luovana asenteena ja työvälineenä Aina työntekijän ei tarvitse käyttää suoranaisia hengitysharjoituksia potilaan kanssa. Työntekijä voi käyttää hengitystä työvälineenä oman olonsa rauhoitteluun ja potentiaalisen tilan synnyttämiseen itsessä ja vuorovaikutuksessa. Ahdistuneen tai muutoin kiihtyneen potilaan seurassa tämä voikin riittää ja siten hengitys sopii työvälineeksi aivan kaikkeen ihmissuhde- ja auttamistyöhön. Voi kiinnittää huomiota puheensa rauhalliseen rytmiin, ikään kuin sanoisi äänen melodialla ja soinnilla ei ole mitään hätää. Rauhallisella hengityksellä ja puheella voi houkutella levotonta ja ahdistunutta potilasta tyyntymään. Tämä on käyttökelpoinen tieto kaikessa arkipäiväisessä vuorovaikutuksessa kenelle tahansa. Rauhallinen hengitys ensiapuna Hengityksen ohjaus sopii ensiapukeinoksi paniikkioireesta kärsivälle ja akuutissa kriisissä olevalle potilaalle. Se sopii myös erilaisiin potilasta ahdistaviin tai pelottaviin tutkimus- ja hoitotilanteisiin. Näissä tilanteissa itsensä rauhoittelun keinot ovat usein haastettuina ja hätääntyessä mielen ja ruumiin oireilu lisääntyvät. Ensisijaista on auttajan rauhallinen läsnäolo, mutta myös monet hengitysharjoitukset voivat akuutissa tilanteessa tai toimenpiteen aikana tuoda helpotusta oloon. Esimerkiksi oma käsi vatsan päällä voi lisätä turvallisuuden tunnetta, havainnoinnin suuntaaminen jalkapohjiin tai hellittävien uloshengitysharjoitusten tekeminen voivat auttaa katkaisemaan noidankehän ja palauttamaan elämänhallinnan tunnetta. Vaikkei muuta voi, aina voi kuitenkin hengittää. Ylipäänsä on hyvä muistuttaa potilasta rauhallisen hengityksen merkityksestä. Päämäärä ei niinkään ole rentoutuminen, vaan ylikiihtymisen asettuminen. 7

8 Hengitysharjoitusten ohjaus ensiapukeinona on parempi vaihtoehto kuin paperipussiin hengittäminen, koska näin tuetaan potilaan itsesäätelykyvyn kehitystä. Tukeva suhde alustaan luo pohjan turvallisuudelle. Istuessa laita jalat tukevasti lattialle, makuulla ollessa laske luut koko painollaan alustalle. Kuulostele tuntemuksia herkästi jännittyvissä lihaksissa ja hellitä vähin erin ja: päästä kasvot lepäämään, leuka rennoksi ja hampaat erilleen toisistaan, anna rinta-hartiaseudun laskeutua alas ja mahan pehmetä, hellitä jännityksestä nivusissa ja polvien ympäriltä. Nenähengitys ennaltaehkäisee ylihengittämistä. Istu ajurin asennossa, päästä edellä mainitut lihasryhmät lepoon, hengittele hitaasti puhallellen huuliraon kautta ulos. Pitkä uloshengitys on kuin lasku liukumäkeä alas. Hyräile hiljaa mmmm aistien oman äänen värinä kehossa. Etsi uloshengityksen jälkeinen TAUKO. Anna tauolle vähitellen tilaa. Puhele itsellesi rauhallisesti: ei oo mittään hättää, tämä menee ohi. Kuuntele rauhallista musiikkia. Illalla sängyssä käytä hernepusseja painona rintakehän päällä. Hengitysharjoitukset erilaisilla yksilöpotilailla Hengitysharjoitukset sopivat hyvin lyhytkestoisen tai pitkäkestoisen hoidon ja terapian lomaan, kunkin potilaan tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan. Hoitokäynti voi alkaa hengitysharjoituksilla ennen muiden asioiden käsittelyä. Hengityksen havainnointiin ja hengitysharjoituksiin voidaan palata aika-ajoin tai ohjaus voi olla kertaluontoista. Kertaluontoinenkin ohjaus voi auttaa potilasta havainnoimaan hengitystään ja 8

9 muuttamaan hengitystapojaan rauhallisempaan suuntaan. On kuitenkin syytä painottaa, ettei tarkoitus ole pyrkiä puuttumaan hengitykseen ulkoapäin tai opettaa tekniikoita, joiden avulla hengitetään oikein. Oppimiseksi riittää, että voi havainnoida hengitystään erilaisissa tilanteissa. Tämä voi auttaa tiedostamaan jännityksiä niin ruumiissa kuin mielessä. Myöskään näille tuntemuksille ja tunteille ei tarvitse tehdä mitään. Parempi tuntemusten ja tunteiden tiedostaminen auttaa itsereflektiokyvyn kehittymisessä ja helpottaa näiden integroimisessa omiksi kokemuksiksi. Prosessi tapahtuu parhaimmillaan pakottamatta ja yrittämättä. Hengitysharjoitusten tekemiselle on syytä varata aikaa ja rahoittaa tilanne kiireeltä ja häiriötekijöiltä. Yksilökäynnillä ensimmäinen ohjauskerta tapahtuu useimmiten tuolissa istuen. Molemmat, sekä potilas että ohjaaja, sulkevat silmänsä. Kun ohjaaja sulkee silmänsä, potilas voi rauhassa keskittyä itseensä eikä tarvitse pelätä toisen arvioivan. Koska ohjaaja ei näe potilaan reaktioita, on hyvä sanoa, että epämiellyttävistä tai pelottavista kokemuksista voi antaa palautetta kesken harjoituksen. Ohjaaminen tapahtuu hengityksen havainnointia ja mielikuvaharjoituksia sanallisesti luotsaamalla. Potilas saa tärkeimmistä harjoituksista kirjalliset ohjeet mukaansa, jottei niitä tarvitse ohjaustilanteessa painaa mieleensä. Mahdollisilla jatkokäynneillä keskustellaan hengityksessä tapahtuneista muutoksista ja potilaan havainnoista sekä siitä, miten potilas on käyttänyt hengitysharjoituksia arkipäivässään. Hengitysharjoituksia jatketaan joko tuolissa istuen, seisten tai potilaan maatessa patjalla. Voidaan harjoitella liikkeen ja hengityksen yhdistämistä tai harjoituksia, joissa ohjaaja auttaa hengitystä omalla kosketuksellaan. Jotkut harjoitukset voidaan tehdä yhdessä, esimerkiksi vastakkain seisten. 9

10 Hengitysharjoituksia Hengitys on elintärkeä toiminto, joka yhdistää meidät ulkomaailmaan. Se on yhteydessä mielensisäisiin kokemuksiin, koettuun elintilaan ja tunteisiin. Jännittynyt ja ahdistunut ihminen pidättää hengitystään tai hengittää kiivaasti ja pinnallisesti. Pelokas ihminen ei uskalla ottaa tilaa ja hengittää vapaasti. Hengitys paljastaa, miten ihminen voi toisaalta hengityksen avulla voi vaikuttaa hyvinvointiin. Vaikka hengitys on pääosin automaattista, voimme vaikuttaa siihen tahdonalaisesti esimerkiksi mielikuvien, liikkeen tai äänen avulla. Ennen varsinaisia hengitysharjoituksia, voit aloittaa keskittymällä hetkeksi hengitykseesi, pyrkiä tulemaan tietoiseksi siitä, miten ilma virtaa sisään ja ulos. Voit antaa hengityksen olla, sellaisena kuin se on. Samalla voit antaa itsellesi luvan olla. Tämän hetken avulla voit oppia kysymään itseltäsi, miten voit, mitä sinulle kuuluu, miltä asiat sinusta oikeasti tuntuvat. Mielikuvan avulla Harjoittele mielikuvien avulla hengittämistä selinmakuulla, silmät suljettuina. Voit kuunnella samalla rauhallista musiikkia tai olla hiljaisuudessa. Tee harjoituksia muutaman kerran, tunnustele, miltä ne tuntuvat. Päästä sitten mielikuva mielestäsi ja anna hengityksen kulkea omia aikojaan. Harjoittele myös istuen, silmät suljettuina tai silmät avoinna. Vie harjoitus mukanasi ulos kotoa. Voit keskittyä hengitykseesi tai tehdä mielikuvaan perustuvia hengitysharjoituksia koska vain, erityisesti kun olet stressaantunut, ahdistunut, jännittynyt tai levoton. Voit hengittää missä ja milloin vain, luennolla, linja-autossa, kauppajonossa, vuoroasi odottaessa Rauhallisen hengityksen avulla voit hoitaa itseäsi. Aallot: Hengittele kädet vatsan päällä, tunne käsillä, miten aallot nousevat ja laskevat, mielikuva meren aalloista rentouttaa ja rauhoittaa, omat kädet muistuttavat turvallisuudesta. Tauko: Havaitse uloshengityksen jälkeen tuleva tauko, hellittämisen hetki, loma, paussi, jolloin ei tarvitse tehdä mitään, edes hengittää, saa olla vain. Liukumäki: Kuvittele mielessäsi leikkipuiston liukumäki, laske uloshengittäessä pitkä liuku alas. Vaihtoehtoisesti voit kuvitella laskevasi polkupyörän selässä vapaasti alamäkeen. Anna sisäänhengityksen tapahtua itsellään. Kuminauha: Hengitysliike muistuttaa venyttämistä. Hengittäessä sisään kuminauha keskivartalon sisällä venyy ulos hengittäessä hellitä, päästä kuminauha löysäksi. Ellipsi: Hengitä sisään häntäluun päästä selkäydintä pitkin päähän asti, hengitä ulos päälaen läpi, ilma kiertää kaaressa vartalon edestä takaisin häntäluun luo. Hissi/mäntä: Sisäänhengittäessä lantionpohjalla oleva hissi/mäntä nousee ylös ja uloshengityksen aikana hissi/mäntä laskeutuu alas. Hengitys tapahtuu alhaalta ylöspäin. Pussi/ilmapallo: Ime ilmaa nenän kautta mahassa olevan pussin/ilmapallon sisään. Hellitä ja anna uloshengityksen tapahtua itsellään, pussi / ilmapallo tyhjenee. Kukka: käsi avautuu ja sulkeutuu hengityksen tahdissa kuin kukan terälehdet 10

11 Selkärangan liikkeet Nosta lantio ylös sisäänhengityksellä hengitä ulos, rentouta lihakset vähitellen ja laske lantio alas nikama nikamalta (mielikuva: selkäranka on kuin helminauha, laske arvokas helmi kerrallaan alustalle). Alas päästyä hellitä ja aisti tauko. Hengitä alhaalla sisään, sitten nosta lantiota uloshengityksen aikana ylös alaselkää pyöristäen. Sisäänhengityksellä laske lantio alas, tee tilaa hengitykselle notkistamalla selkää. Keskity nautiskellen alaselän joustavan taipuisaan liikkeeseen. Hengitä sisään ja kierrä samalla polvet oik:lle, hengitä ulos ja kierrä pää vas:lle. Pysähdy hengittelemään välihengityksiä niin pitkään kuin haluat, aisti kyljen venytys. Sisäänhengityksellä palauta pää ja polvet yhtä aikaa keskiasentoon hellitä, ja hengitä ulos. Sama toiselle puolelle. Painonsiirto ja maan vetovoiman aistiminen Vedä polvet vatsan päälle ja ota käsillä polvien ympäri kiinni. Kallista hitaasti painoa vartalon puolelta toiselle. Kuvittele olevasi laakea kulho ja kallista itsessäsi olevaa arvokasta nestettä hitaasti puolelta toiselle. Anna hengityksen virrata vapaasti. Venytä hellittäen selinmakuulla Venytä sisäänhengityksellä toista jalkaa pitkäksi pitkin lattiaa hellitä uloshengityksellä. Sisäänhengityksellä purista sormet nyrkkiin, työnnä kättä kohti jalkoja uloshengityksellä hellitä. Uloshengityksen voimistaminen äänen ja liikkeen avulla Selinmakuulla, käsien kaari: Vie kädet sisäänhengityksen aikana pään yli lattialle, uloshengityksellä anna käsien palautua ja pudota takaisin alas. Vahvista uloshengitystä huokaamalla tai sanomalla ULOS, POIS, EI, RIITTÄÄ. Voit yhdistää käsien liikkeeseen ajatuksen, että hengität tai heität pois asioita, joista haluat päästä. Selinmakuulla: Vedä sisäänhengityksen aikana polvi vatsan päälle uloshengityksellä potkaise polvi suoraksi. Voimista uloshengistä huokauksella tai sanomalla ULOS, POIS, EI, RIITTÄÄ. Anna mielen liikkua vapaasti! Seisten: Hengitä sisään, uloshengityksen aikana huokaise, voihkaise ja päästä pää / hartiat / koko ylävartalo rennoksi alas. Seisten: Nyrkkeile eteenpäin. Käytä ääntä tehostamassa iskun voimaa: HUH-HUH-HUH! tai JES! 11

12 Hengitys työvälineenä omassa arjessa 1. Aina voi kuitenkin hengittää ja tiedostaa, mitä itsessä tapahtuu. 2. Nenän kautta hengittäminen estää ylihengittämistä ja vahvistaa kokemustasi tietoisena olemisesta. 3. Kiinnitä huomio juurtumiseen. Hengitys häiriintyy kadottaessasi yhteyden maan vetovoimaan ja kannatelluksi tulon kokemukseen. 4. Pysähdy. Punaisiin liikennevaloihin pysähtyminen on oiva paikka hengitellä ja ihmetellä kiireen tunnetta. Sano kiireelle ei hätää. Pysähtyessäsi ja tiedostaessasi opit jotain arvokasta stressin ja rentoutumisen vaikutuksesta ruumiiseesi. 5. Kuulostele hengitystäsi arkipäivän askareissa, kuten perunoita kuoriessasi, astianpesukonetta tyhjentäessäsi, imuroidessasi, pestessäsi autoa jne. Lenkillä, hiihtäessä, juostessa, lapioidessa, haravoidessa jne. hengittele tietoisesti ja tasaisesti. Kiinnitä huomiota siihen, että hengityksellä on mahdollisuus virrata vapaasti ja katkeamatta. 6. Nukkumaan mennessäsi, hengittele vatsan pohjalle. Rauhoittele itseäsi myönteisillä mukavilla ajatuksilla. Mieti tietoisesti, mitä tänään annat anteeksi itsellesi ja jollekulle toiselle. Hellitä, päästä irti asiasta kerrallaan ja hengittele hellittäen ulos. 7. Heräät yöllä. Käännä kylkeäsi ja huokaise ulos. Puhele hengityksellesi rauhoitellen. Kuulostele, mitä itsessäsi tapahtuu. Älä pelkää levottomuuden tai tyhjyyden tunnetta. Anna niiden olla. Suostuminen omaan kokemukseen luo uutta. 8. Aamulla herätessäsi venyttele. Hengitä sisään ja venytä hengitä ulos ja hellitä. Tunne selkärankasi jalkasi kätesi. Huokaise hellittävästi ulospäin aina, kun menet jännittäviin / pelottaviin tilanteisiin. 9. Istut pitkään näyttöpäätteen äärellä. Oikaise selkärankasi. Tunne hengityksen virtaavan sisään selkäydinkanavaa pitkin alhaalta ylöspäin. Anna uloshengityksesi liukua 12

13 helpottuneena ulos. Hengitys voi virrata ulos joko samaa tietä kuin se tulikin tai kaaressa vartalon etupuolelta ulos. 10. Lepotuokio kesken työnteon. Istahda tuolille, tunne takapuolesi ja jalkasi antautuneena tuolin ja lattian kannatettaviksi. Sulje silmäsi. Anna hengityksesi palautua sen omaan luonnolliseen rytmiin. Tyhjennä pääsi ja anna itsellesi lupa olla vain. Seuraa, miten uloshengityksesi hiipuu pieneen taukoon. Tauko on kuin loma, jonka voit ottaa kesken työn. Palaa työhön elpyneenä ja virkistyneenä. 11. Tunnet ahdistusta rintakehälläsi tai kuristavan tunteen kurkussa. Älä pelästy. Hengittele ahdistuksen tuntemukseen ja ihmettele sitä. Kysy itseltäsi mitä minussa tapahtuu ja mitä on tapahtunut. Tunne, joka aktivoi ahdistuksen, selkiytyy vähitellen helpottaen paineen tunnetta. 12. Tasaisella, rauhallisella ja tietoisella hengityksellä viestität, että siedät tunteitasi sekä toista ihmistä erillisenä, tuntevana yksilönä. Rauhallisella puheen rytmillä ja melodialla viestität toiselle ei ole mitään hätää. Rauhallisella hengitykselläsi houkuttelet levotonta rauhoittumaan. 13

14 Lähteet Farhi, D. (2009) Kehon ja mielen joogaa. Otava. Gerhardt, S. (2007) Rakkaus ratkaisee. Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys aivojen kehittymiselle. Edita. Hari, R. (2007) Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim, 123, Kabat-Zinn, J. (2004) Olet jo perillä. Tietoisen läsnäolon taito. Basam Books. Keinänen, M. (2006) Psychosemiosis as a Key to Body-Mind continuum: The Reinforcement of Symbolization-Reflectiveness in Psychotherapy. Nova Science Publishers. Keinänen, M., Engblom, P. (2007) Nuoren aikuisen psykodynaaminen psykoterapia. Duodecim. Keinänen, M., Martin, M. (2011) Mielen hengitys paniikkihäiriön psykodynamiikassa ja psykoterapiassa. Psykoanalyyttinen psykoterapia. Nro 7, 2011, Knoblauch, S. (2000) The Musical Edge of Therapeutic Dailogue. The Analytic Press. Lyons-Ruth, K. (1998) Implicit, Relational Knowing: Its Role in Development and Psychoanalytic Treatment. Infant Mental Health Journal, 19, 3, Martin, M., Seppä, M., Lehtinen, P., Törö, T., Lillrank, B. (2010) Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena. Mediapinta. Martin, M., Seppä, M. (2011) Hengitysterapeutin työkirja. Mediapinta. Niemelä, P., Siltala, P., Tamminen, T. toim. (2003) Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. WSOY. Rotchild, B. (2000) The Body Remembers. The Psychophysiology of Trauma and Trauma Treatment. W.W.Norton & Company. Schore, A. (2008) Neuropsykoanalyyttinen näkökulma. Psykoterapia, 27, 1, Siltala, P. (2002) Tunteet, mitä ne ovat, mistä ne tulevat, mitä ne merkitsevät ihmisen mielenterveydelle ja sairaudelle. Suomen Lääkärilehti, 57, Winnicott, D.W. (1984) Äidin ja lapsen mysteeri. Weilin + Göös. Winnicott, D. (1974) Playing and Reality. Penguin Books. Uvnäs-Moberg, K. (2007) Rauhoittava kosketus. Oksitosiinin parantava vaikutus kehossa. Edita. 14

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Helmikuussa hiihto- ja ulkoilukelit ovat parhaimmillaan ja lunta riittää koko Suomessa. Innokkaat ulkoilijat täyttävät hiihtokeskukset

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1 Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1. Lantion rullaus Asetu selällesi ja vie polvet koukkuun. Jalkaterät ovat lantion leveydellä ja suoraan eteenpäin, kädet vartalon vierellä. Oikaise itsesi

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä 1. Hartiat ja yläselkä Olkapäiden pyörittely. Pyörittele olkapäitä rennosti eteenja taaksepäin. Varo, ettet jännitä liikaa hartioita. Hartioiden pyörittelyjen

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

PhysioTools Online -  ed set Sivu 1/7 PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr Polven alueen harjoitukset Ft-suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Reisilihaksen aktivointi Selinmakuulla. SUORITUS Vedä nilkat koukkuun ja paina samanaikaisesti polvitaipeet tiukasti

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kaikki mukaan taukojumppaan! Nyt on vuorossa hyppimistä, venyttelyä, juoksua, tasapainoilua - kaikkea kivaa.

Kaikki mukaan taukojumppaan! Nyt on vuorossa hyppimistä, venyttelyä, juoksua, tasapainoilua - kaikkea kivaa. Kaikki mukaan taukojumppaan! Nyt on vuorossa hyppimistä, venyttelyä, juoksua, tasapainoilua - kaikkea kivaa. Kaikki mukaan - taukojumppaan! materiaali koostuu kymmenestä Laakavuoren ala-asteen ja Vartiokylän

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Kukaan ei halua kärsiä jännityksestä

Kukaan ei halua kärsiä jännityksestä Kukaan ei halua kärsiä jännityksestä Sisältö 08:15 aamukahvi ja ilmoittautuminen 08:35 luonteenpiirteiden uudelleenmäärittelyä 09:10 jännittämisen ja stressinhallinnan yleinen teoria ja jännittämisen taito

Lisätiedot

Vahva lihas on myös joustava lihas

Vahva lihas on myös joustava lihas Terve Urheilija iltaseminaari Vahva lihas on myös joustava lihas koulutuksen käytännön osuus Kouluttajana fysioterapeutti Jarmo Ahonen 10.5.2011 Varalan Urheiluopisto Tekstit Reetta Korkki ja Hannele Hiilloskorpi,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA

HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA Istumaan nousu Suora vatsalihas, suora reisilihas, leveä peitinkalvon jännittäjälihas. Suoritus: Laita jalat puolapuun alle ja kädet joko niskaan kevyesti (muista kyynärpäät

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Oppilas - Elev övrekropp2

Oppilas - Elev övrekropp2 Oppilas - Elev övrekropp2 Kirjoita ohje tähän 1. Polkupyöräergometri Säädä penkin korkeus niin että polvi on ala-asennossa pienessä koukussa Käynnistä laite ja säädä vastus laitteen ohjeiden mukaan Aloita

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

Lajitekniikka: kuntopiiri

Lajitekniikka: kuntopiiri www.terveysverkko.fi/tietopankki/tyoikaisille Lihaskuntoharjoittelu on terveyden kannalta tärkeää ja sitä suositellaan tehtävän ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihaskuntoharjoittelua voit tehdä kuntosalilla,

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

Sääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa.

Sääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa. 3-4 viikkoa amputaatiosta: silikonituppihoito Erityisesti alkuvaiheessa amputoitua raajaa tulisi harjoittaa päivittäin useita kertoja. Amputaatiotynkä tarvitsee aktiivisia lihassupistuksia verenkierron

Lisätiedot

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja Taukojamit Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja varhaiskasvatusalan ammattilaisten päivä FolkJam

Lisätiedot

Sivu 1/5 Keskivartalon ja syvien lihasten harjoitus Tee harjoitukset rauhallisella tempolla. Toista liikkeitä 15 kertaa peräkkäin Oikea seisoma-asento asento ja hyvä ryhti - Sivussa katsottuna oikeassa

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Mindfulness opiskelijan hyvinvoinnin tukena. Psykologi, mindfulness-ohjaaja Anne Syvälahti Turun ammattikorkeakoulu

Mindfulness opiskelijan hyvinvoinnin tukena. Psykologi, mindfulness-ohjaaja Anne Syvälahti Turun ammattikorkeakoulu Mindfulness opiskelijan hyvinvoinnin tukena Psykologi, mindfulness-ohjaaja Anne Syvälahti Turun ammattikorkeakoulu Elämässä on yksi tärkeä hetki. Se on tämä hetki. Elämässä on yksi tärkeä tehtävä. Se on

Lisätiedot

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 Esim. kokous-, tyky-, tyhy- ja virkistyspäivien ohjelmaan liitettäviä palveluita. Virkisty joogakävelyllä 60min 100 kävelyä hiljaisuudessa hiekkadyyneillä pitkospuita pitkin.

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

F15 HIIT VOIMAA JA KUNTOA

F15 HIIT VOIMAA JA KUNTOA HARJOITUKSET F15 INTERMEDIATE (SIVU. 32) F15 HIIT VOIMAA JA KUNTOA DTARVITSET: TREENIKUMINAUHAN Reverse Lunge to Front Kicks Left Jackknife Shoulder Press Reverse Lunge to Front Kicks Right Chair Tricep

Lisätiedot

treeniohjelma: Lämmittely

treeniohjelma: Lämmittely treeniohjelma: Lämmittely HARJOITTELE NÄIN: Treenaa kolmesti viikossa vaikkapa maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina, niin keho ehtii palautua treenien välillä. Harjoitus koostuu aina lämmittelystä

Lisätiedot

Niskan hoito-opas. Terveystietoa

Niskan hoito-opas. Terveystietoa Niskan hoito-opas Terveystietoa Oy STADA Pharma Ab Salomonkatu 17 B PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 Tekijät: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti Tytti Nuoramo, työfysioterapeutti

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ohjeita synnytyksen jälkeen

Ohjeita synnytyksen jälkeen Ohjeita synnytyksen jälkeen 2 3 4 5 1 6 Lantionpohja 1. Lantionpohjan lihaksisto 2. Selkäranka 3. Peräsuoli 4. Kohtu ja emätin 5. Virtsarakko 6. Häpyluu Lantionpohjan lihakset Loppuraskauden aikana ja

Lisätiedot

Elev - Övre kroppen 1

Elev - Övre kroppen 1 Elev - Övre kroppen 1 Kirjoita ohje tähän 1. Polkupyöräergometri Säädä penkin korkeus niin että polvi on ala-asennossa pienessä koukussa Käynnistä laite ja säädä vastus laitteen ohjeiden mukaan Aloita

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla!

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla! Selkä suoraksi Suomi TM Pidetään hauskaa harjoittelemalla! "Selkä suoraksi Suomi" ʺSelkä suoraksi Suomiʺ on helppo muutaman minuutin harjoitusohjelma, joka päivittäin tehtynä auttaa lapsia kehittämään

Lisätiedot

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport 1 / 16 8.10.2009 19:41 Taso 3: Liikkeet pienvälineillä Taso 3: Liikkeet pienvälineillä 3. taso sisältää kehonhallinta harjoitteita erilaisia pienvälineitä hyödyntäen. Mukana harjoitteissa käytetään mm.

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964

AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964 AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen TYKS fysioterapia / os.964 AVH potilaan kuntoutus Ohjataan ja tuetaan potilasta käyttämään voimavarojaan oikein erilaisissa päivittäisissä tilanteissa Tavoitteena on

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET Ft- suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Ranne/sormi liikesarja 1 Alkuasento: Istu ryhdikkäästi selkä suorana ja kyynärpää tuettuna pöydän

Lisätiedot

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus Pyöräilyvoimaa Lihaskunto- ohjelma pyöräilijälle Harjoituksilla on tarkoitus parantaa liikkuvuutta, nostaa jalkojen voimatasoa, harjoittaa tukilihaksia sekä parantaa keskivartalon lihaskestävyyttä. Keskity

Lisätiedot

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa

Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa KANSALAISAREENA RY VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOORDINAATTOREIDEN SYYSSEMINAARI 18.-19.10.2012 Hotelli Arthur Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa Avartamo.fi info@avartamo.fi Hidasta

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

Harjoite 16: Vireys- ja suoritustilan sekä jännityksen nopeat hallintakeinot

Harjoite 16: Vireys- ja suoritustilan sekä jännityksen nopeat hallintakeinot Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 16: Vireys- ja suoritustilan sekä jännityksen nopeat hallintakeinot Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoite

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

HYVINVOIVA ORGANISAATIO ON TEHOKAS ORGANISAATIO

HYVINVOIVA ORGANISAATIO ON TEHOKAS ORGANISAATIO HYVINVOIVA ORGANISAATIO ON TEHOKAS ORGANISAATIO Newolo on markkinoiden edistyksellisin virtuaalivalmentaja henkilökohtaisen hyvinvoinnin kehittämiseksi. Newolo VirtualCoach antaa välineitä muutoksenhallintaan,

Lisätiedot

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Seinäjoki 7.12. 2016 Työryhmän esittäytyminen Hyväksymis- ja omistautumisterapia

Lisätiedot

OLEN YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN. Andrea Phillips, LCSW Child and Youth Military Family Life Consultant

OLEN YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN. Andrea Phillips, LCSW Child and Youth Military Family Life Consultant OLEN YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN Utah National Guard Family Programs Kelly Barnes State Youth Coordinator 801.878.5796 Andrea Phillips, LCSW Child and Youth Military Family Life Consultant 801.598.0729

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 FYYSINEN HARJOITTELU & TUKITOIMET Seuraavassa on kuvattu (henkilökohtaisella tasolla) missä järjestyksessä fyysisiä harjoitteita voi

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

OHJE VÄLILEVYTYRÄLEIKKAUSPOTILAALLE

OHJE VÄLILEVYTYRÄLEIKKAUSPOTILAALLE OHJE VÄLILEVYTYRÄLEIKKAUSPOTILAALLE SELÄN RAKENNE Selkäranka muodostaa ihmisen "tukipilarin" ja se koostuu 33-34 nikamasta ja niiden välissä olevista välilevyistä. Selkärankaa tukevat nivelsiteet ja lihakset.

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Isäryhmän ohjaajalle Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Miksi ryhmään? Ryhmään kuuluminen on yksilölle tärkeää, sen avulla rakennetaan identiteettiä ->

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos äijäjooga ÄIJÄJOOGAN PÄÄSYVAATIMUKSET: Riittävän kankea Lattia on kurkottaessa pelottavan kaukana Sukupuoli: ÄIJÄ Kyky hengittää sisään ja ulos Halu kilpailuvapaaseen vyöhykkeeseen Posketon uteliaisuus

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot