MIEHIKKÄLÄN KOULU KESKUSTIE MIEHIKKÄLÄ

Transkriptio

1 Sivunumero: 1/18 MIEHIKKÄLÄN KOULU KESKUSTIE MIEHIKKÄLÄ SISÄILMATUTKIMUS Tutkimusselostus Kai Kylliäinen

2 Sivunumero: 2/18 Kohde: Toimeksianto: Tilaaja: Läsnäolijat: MIEHIKKÄLÄN KOULU KESKUSTIE MIEHIKKÄLÄ Sisäilmatutkimus Markku Uski / Miehikkälän kunta Huoltomiehet Linda Merk / Kai Kylliäinen / Yhteyshenkilö: Markku Uski / Miehikkälän kunta Tutkimus pvm: Raportointi pvm: Tutkijat: Kai Kylliäinen, puh

3 Sivunumero: 3/18 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ Kohteen yleiskuvaus Lähtökohta tutkimukselle Tutkimuksen tavoite ja rajaus Tutkimusmenetelmät SAADUT TIEDOT Käytössä olleet asiakirjat Tilaajalta, henkilökunnalta yms. saadut tiedot HAVAINNOT Ilmanvaihto Käyttövesi ja viemäröinti Rakenteet Havainnot eri tiloissa Näytteet Sisäilman kuitupitoisuus Sisäilman mikrobipitoisuus Materiaalinäyte (mikrobipitoisuus) Pintasivelynäytteet (mikrobipitoisuus) HAVAINTOJEN JA TULOSTEN TULKINTA TOIMENPIDESUOSITUKSET Liiteet: Pohjapiirustus tulkintoineen sekä näytteenottokohtineen. Työterveyslaitoksen näytteenotto analyysiraportit

4 Sivunumero: 4/18 1 YLEISTÄ 1.1 Kohteen yleiskuvaus Tutkimuksen kohteena on Miehikkälän koulurakennus. Tutkittavat tilat ovat pääsääntöisesti, ympäröivän maanpinnan yläpuolella. Alapohja on maanvarainen kaksoislaattarakenne. Ulkoseinät ovat pääsääntöisesti kivirakenteisia. Väliseinät ovat tiili- ja levyrakenteiset. Yläpohjarakenne on betonirakenteinen. Ilmanvaihtona on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. 1.2 Lähtökohta tutkimukselle Saadun tiedon mukaan tutkittavissa tiloissa toimiva henkilökunta on kokenut sisäilman laadun heikoksi ja heillä on todettu sisäilmaongelmaan viittaavaa oireilua. Osassa huoneita on havaittu poikkeavaa tuoksua. 1.3 Tutkimuksen tavoite ja rajaus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koetun heikon sisäilman laadun ja hajuhaitan syyn aiheuttaja/aiheuttajia ja mahdollisia riskitekijöitä. 1.4 Tutkimusmenetelmät Tutkimusmenetelminä käytettiin aistinvaraisten havaintojen lisäksi kosteusmittauksia (pintaindikointi), sisäilman mikrobi- ja mineraalivillakuitupitoisuuden määritystä kahden viikon pölylaskeumasta. Mikrobimittauksia suoritettiin pintasively- ja materiaalinäytteinä. Ilmavuotoreittejä paikannettiin lämpökameran ja merkkisavun avulla. Ilmanvaihdon toimivuutta tutkittiin aistinvaraisesti sekä merkkisavun ja paine-eromittausten avulla. Suhteellinen kosteus: Vaisala HMI41 näyttölaite, mittapää HMP 42 Puunkosteus: Gann Hydromette HT 85T Pintakosteudentunnistin: Gann Hydromette UNI-1 pintaindikaattori Paine-ero: Testo 512 paine-eromittari Lämpökamera: FlirP620 Mittalaite Kalibrointi päivämäärä Vaisala mittapää HMP 42, Gann Hydromette HT 85T Testo 512 paine-eromittari Flir P

5 Sivunumero: 5/18 2 SAADUT TIEDOT 2.1 Käytössä olleet asiakirjat - Kohteen pohjapiirustukset 2.2 Tilaajalta, henkilökunnalta yms. saadut tiedot Tilaajalta saatujen tietojen mukaan henkilökunta on kokenut sisäilman laadun heikoksi ja heillä on ollut sisäilmaongelmaan viittaavia oireita. Osassa tiloja on havaittu poikkeavaa tuoksua. 3 HAVAINNOT 3.1 Ilmanvaihto Tutkimuksen yhteydessä mitattiin sisä- ja ulkoilman välinen painesuhde. Sisätilat ovat pääsääntöisesti alipaineiset (4-19 Pa) ulkoilmaan nähden. - 1-kerroksen opo- ja musiikkiluokka ovat lievästi (1 2 Pa) ylipaineiset ulkoilmaan nähden - 1- kerroksen opetuskeittiön, tekstiili- ja musiikkiluokan, luonnontieteiden luokan sekä 2-kerroksen yläkoulun osalla sisätilat ovat huomattavasti alipaineiset (17 19 Pa) ulkoilmaan nähden - Käytävätilat, liikuntasaali ovat lievästi alipaineiset ulkoilman nähden (2 6 Pa) - Muiden opetustilojen ja toimistojen alipaine on (4 10Pa) Tilaajan kertoman mukaan ilmanvaihtojärjestelmä on puhdistettu ja siitä on poistettu mahdolliset kuitulähteet. Tutkimuksissa havaittiin kantikkaan kanavan pinnoilla pölyjäämiä. Luokkahuoneiden osalla havaittiin poistoilma kanavien kautta tapahtuvan ilmavirtausta sisätiloihin päin. Kyseisellä osalla ilmanvaihto ei ollut päällä, jolloin olemassa olevan alipaineen vaikutuksesta tapahtui ilmavirtausta sisätiloihin poistoilma kanavan kautta. Iv kanavasta otettiin sivelynäyte sen pinnan mikrobipitoisuuden määrittämiseksi. Näytteen perusteella kanavan mikrobilajisto on runsas ja se sisältää useita kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja.

6 Sivunumero: 6/18 Kuvat 1 ja 2 Kanavien pinnalla olevaa pölykertymää 3.2 Käyttövesi ja viemäröinti Käyttöveden ja lämmitysjärjestelmän putket kulkevat alapohjarakenteessa olevissa kanaaleissa. Kanaaleista on tarkistusluukkuja kiinteistön eri tiloissa. Tarkistusluukkujen kohdalta tapahtuu ilmavirtausta sisätiloihin päin. Kanaaleissa on paikoillaan muottilaudoitus, joka on kosteusteknisesti riskialttiissa osassa rakennetta. Putkiston ikä huomioiden putkistovuotojen mahdollisuus on olemassa oleva. Tutkimuksen yhteydessä havaittiin putkivuoto tyttöjen wctilassa 121. Kanaalien kautta kulkeutuu sisäilmaan epäpuhtauksia sen laatua heikentäen. Kuvat 3 ja 4 putkikanaali alapohjarakenteessa

7 Sivunumero: 7/18 Kuvat 5 ja 6 Putkikanaali ja viemärin tarkistusluukku alapohjarakenteessa Lattiakaivot ja viemäröinti on toteutettu valurautaisin materiaalein. Lattiakaivoissa on havaittavissa korroosiota ja syöpymiä. Luonnontieteiden luokkahuoneen ja wc-tilojen 204 ja 206 välisen välipohjan osalla on viemäröinnissä todennäköisesti vuotoa. Välipohjan ala- ja yläpinnalla on pintaindikaattorin arvot koholla viemärin läpiviennin ympäristössä sekä aikaisemman kosteuskartoituksen yhteydessä rakennetta ei ole saatu kuivaksi, jolloin voidaan olettaa viemäröinnin kautta rakenteeseen kohdistuvan kosteusrasitusta. Kuvat 7 ja 8 valurautaiset viemärin osat 3.3 Rakenteet Rakennuksen kantavarunko on pilari-/palkkirakenteinen. Ulkoseinä on tiili/villa/betonirakenteinen. Alapohja on maanvarainen kaksoislaatta rakenne. Opo- ja musiikkiluokan osalla lämmöneristeenä on mineraalivilla ja tojax-levy, muualla eristeenä on kevytsora. Välipohja on betonirakenteinen. Yläpohja on betonirakenteinen. Käytävien osalla välija yläpohjarakenteeseen on tehty puurunkoinen alaslasku. Alaslaskun ylätilassa kulkee talotekniikan laitteistot. Yläpohja on betonirakenteinen. Ikkunat ovat kaksi lasisia sisäänpäin aukeavia ja MSE/MKE puuikkunoita. Ikkunoiden liittymissä ympäröiviin rakenteisiin tapahtui ilmavuotoa, joiden mukana kulkeutuu epäpuhtauksia sisäilmaan. Liikuntasalin pukuhuoneen, fysiikan ja äidinkielen luokan ikkuna liittymistä otettiin sivelynäyte ilmavuotojen mikrobipitoisuuden määrittämiseksi. Näytteiden analyysin mukaan fysiikanluokan kohdalla raken-

8 Sivunumero: 8/18 teiden pinnoilla on kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja kun taas pukuhuoneen ja äidinkielenluokan osalla ei esiintynyt kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Fysiikanluokan osalla on ilmavuodon kohdalla havaittavissa sisäpinnan levyrakenteessa tummentumaa. Ulkopuolelta tehdyn tarkastuksen mukaan lämmöneriste on tummunut (pöly/ muita epäpuhtauksia) Kuva 9 ilmavuotoa ikkunarakenteessa Kuva 10 ilmavuotoa ikkunarakenteessa Kuva 11 ilmavuotoa ikkunarakenteessa, vastaavanlainen ilmavuoto oli kaikissa ikkunarakenteissa

9 Sivunumero: 9/18 Kuvat 12 ja 13 ikkunoiden välissä oleva puurakenne josta tapahtuu ilmavirtausta. Mineraalivilla on tummunut Lämpökameralla on havaittavissa seinärakenteessa kylmäsiltoja ulkoverhouksena olevien betonielementtien pinnalla. Betonielementtien kiinnikkeet aiheuttavat rakenteeseen kylmäsillan. Kuva14 Ulkoseinän ulkokuoren elementin kiinnityskohdat aiheuttavat rakenteeseen kylmäsillan, joka näkyy lämpökuvassa 3.4 Havainnot eri tiloissa 1-Kerros Opo-luokan päädyssä on ulko-ovi katokseen. Katoksen sisäpinnoilla on kosteuden aiheuttamaa kalkki kertymää tiilimuurauksen pinnalla ja betonipinnalla on maalin hilseilyä. Katoksen vierellä on vanha polttoaine kuilu. Luokkahuoneen puolella kuilun alapinnassa on maalipinnan hilseilyä ja pintaindikaattorin arvot ovat koholla. Kyseisellä kohdalla luokkahuoneen lattiapinnalla on pintaindikaattorin arvot lievästi koholla, alapohjan eristetilan kosteus on 46 % lämpötilan ollessa 15 0 C.

10 Sivunumero: 10/18 Kuvat 15 ja 16 opo-luokan katoksen ovi ja katoksen sisäpinnan kosteusjälkiä Opetustilan 3 luokkahuoneet ovat osittain maanpinnan alapuolella. Ulkoseinärakenteen tehtiin tarkistus aukot opo- ja musiikkiluokkaan. Ulkoseinän eristetilan suhteellinen kosteus oli % lämpötilan ollessa C. Ulkoseinän perusmuurin sisäpuolella on pikieriste joka on paikoitellen hilseillyt irti alustastaan. Kummankin luokkahuoneen ulkoseinän lämmöneristeestä otettiin materiaalinäyte sen mikrobipitoisuuden määrittämiseksi. Mikrobianalyysien tulokset ovat heikko ja vahva viite vauriosta. Musiikkiluokan rakenteen avauskohta sijoittuu ulkopuolella olevan syöksytorven kohdalle, jossa mikrobianalyysin tulos oli vahva viitevauriosta. Kuvat 17 ja 18 Opo-luokan perusmuuri ja vaurioitunut vedeneristys Ulkoseinän sisäpuolisen tiiliverhouksen ja alapohjan betonilaatan liittymässä on betonilaatan kutistumarako. Kyseisen raon kohdalta on mahdollista tapahtua ilmavuotoa. jonka mukana rakenteista kulkeutuu epäpuhtauksia sisäilmaan. Seinän vierustalla lattiapinnoitteen alapinnassa on aistittavissa poikkeavaa tuoksua. Kyseiseltä alueelta otettiin lattiapinnoitteesta materiaalinäyte, myös luokkahuoneen keskiosasta otettiin vertailunäyte. Näytteiden analyysi oli heikko (luokan keskiosa) ja vahva viite vauriosta (ulkoseinän vierusta). Pintaindikaattorin arvoissa ei ollut mainittavaa poikkeamaa 1-kerroksen rakenteiden pinnoilla. Lattiapinnoite on lähes koko 1-kerroksen alueella paikoitellen irti alustastaan.

11 Sivunumero: 11/18 Opo- ja musiikkiluokan ikkunoiden alapuolella korvausilmaventtiilit, tutkimus ajankohtana tilat ovat ylipaineiset jolloin ilmavirtaus tapahtuu venttiileistä ulospäin. Yhden venttiilin kohdalta otettiin materiaalinäyte mikrobipitoisuuden määrittämiseksi. Näytteen analyysi oli ei viitettä vauriosta. Opo-luokassa on tarkistusluukut öljysäiliötiloihin. Öljysäilötilat ovat tutkimus ajankohtana lievästi alipaineiset luokkahuoneeseen nähden, jolloin ilmavirtaus tapahtuu luokasta polttoaine varastoihin päin. Tilojen ollessa (tuulen vaikutus yms.) alipaineiset ulkoilmaan ja ympäröiviin tiloihin nähden jolloin polttoaine varastosta on ollut mahdollista kulkeutua epäpuhtauksia luokkahuoneeseen. Lämmönjakohuoneen lattiapinnalla on valumajälkiä/ irtovettä vesimittarin ja lämmönsiirtimen ympäristössä. Käytävällä olevan ulko-oven kohdalla on katos, jonka pinnalla on kosteuden aiheuttamia jälkiä (maalipinnan hilseilyä ja kalkkikertymää). Katoksessa on kokoajakaivo jossa vedenpinta on siihen tulevien putkien yläpuolella (havainto viittaa poistoputken tukkeumalta). Opoluokan ja käytävän katoksista tapahtuu ilmavirtausta sisätiloihin päin. Kuvat 19 ja 20 Käytävän katos ja kokoajakaivo Varastossa 137 käytävän 142 oven vierustalla on putkihormi jonka pinnalla on valumavesien jälkiä. Varaston lattialla on putkikanaalin tarkistusluukku, josta tapahtui lievää ilmavirtausta sisätiloihin. Varaston 137, keittiön 146 ja sosiaalitilojen 145 kohdalla kulkee rakenteessa liikuntasauma jonka kohdalta tapahtuu rakenteista ilmavirtausta sisätiloihin päin. Keittiöstä otettiin sivelynäyte liikuntasauman kohdalta. Näytteen analyysin mukaan ilmavuodon ympäristössä esiintyy yksittäisiä kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja ja sädesieniä. Opetuskeittiön ja siivouskaapin lattiarakenteessa on putkikanaalin tarkistusluukkuja sekä putkistojen pystyhormeja, joista tapahtuu ilmavirtausta sisätiloihin. Opetuskeittiön osalla lattiapinnoite on osittain irti alustastaan. Tilojen lattiapinnalla pintaindikaattorin arvot ovat koholla. Tyttöjen wc-tilasta havaittiin käyttöveden putkivuoto, jonka vaikutuksesta kyseisellä alueella alapohjarakenteen kosteus on koholla.

12 Sivunumero: 12/18 Luonnontieteiden luokan ja varaston kattopinnalla pintaindikaattorin arvot ovat koholla. Kyseiselle alueelle sijoittuu viemäröinnin läpivienti ja yläpuolella on wc-tilat. Aikaisemman kosteuskartoituksen / kuivauksen yhteydessä maalipinta on jyrsitty kyseiseltä alueelta. Kuva 21 Fysiikanluokan varaston jyrsitty katto Liikuntasalin alapohjan tarkistusaukosta mitattu suhteellinen kosteus on 34% lämpötilan ollessa 18 0 C. Rakenteiden pinnalla ei havaittu mainittavaa poikkeamaa. Tarkistusaukko sijoittui sisäpihan puolelle alueelle, jossa alapohjarakenne on ympäröivän maanpinnan alapuolella. Kuva 22 Liikuntasalin alapohjan tarkistusaukko 2-kerros Opettajain huoneen, käytävän ja pienryhmän tiloissa on liikuntasauma, josta tapahtuu huomattavaa ilmavuotoa sisätiloihin. Ilmavuoto kohdalta otettiin sivelynäyte vuotoalueen ympäristön mikrobipitoisuuden määrittämiseksi. Näytteen analyysin mukaan ilmavuotokohdalla ei ole poikkeamaa mikrobipitoisuuksissa.

13 Sivunumero: 13/18 Kuva 23 liikuntasaumasta tapahtuvaa ilmavuotoa Käytävän 208 ulkoseinä on poikkeavasti puurakenteinen. Lämpökameralla ja merkkisavulla on havaittavissa rakenteiden liittymistä tapahtuvaa ilmavuotoa. Seinän lämmöneristeestä otettiin materiaalinäyte eristeen mikrobipitoisuuden määrittämiseksi. Näytteen analyysin mukaan näytteessä ei ole viitettä vauriosta. Kuva 24 Puurakenteisen seinän liittymästä tapahtuu ilmavuotoa Kuva 24 Puurakenteisen seinän liittymästä tapahtuu ilmavuotoa

14 Sivunumero: 14/18 Luokkahuoneiden juoma-automaattien ja lavuaarien kohdalla lattiapinnalla pintaindikaattorin arvot ovat lievästi koholla. Lattiapinnalla on roiskevedestä aiheutunutta kosteutta. Wc-tilojen 204 ja 205 lattiapinnalla pintaindikaattorin arvot ovat lievästi koholla viemäröinnin läpiviennin kohdalla. Wc-tilan 224 katossa on viemärin läpiviennin kohdalla vanhoja valumavesien jälkiä. Kyseisellä kohdalla ei pintaindikaattorin arvoissa ole poikkeamaa. Wctilassa 238 lämmityspatterin putkien läpiviennin kohdalla pintaindikaattorin arvot ovat lievästi koholla. Patteriputki on pintaosaltaan korroosio vaurioitunut. Kuvat 25 ja 26 Wc-tiloissa olevia valumajälkiä ja alkavaa korroosiota lämmitysjärjestelmässä 4 NÄYTTEET 4.1 Sisäilman kuitupitoisuus Sisäilman mineraalivilla kuitupitoisuuden määrittäminen toteutettiin geeliteipillä laskeumalevylle 2:den viikon aikana laskeutuneesta pölystä. Kohteeseen vietiin 10 kpl puhdistettuja laskeumalevyjä Laskeumalevyt annettiin olla kohteessa 2 viikkoa, jolloin saadaan otanta eri sisäilman olosuhteista (paine-ero ulkoilmaan nähden yms.) 2:den viikon laskeumasta suoritettiin geeliteippinäyte, jotka lähetettiin Lappeenrannan Työterveyslaitokselle tutkittavaksi Lappeenrannan Työterveyslaitoksen mineraalivillakuituanalyysin mukaan Näytteessä 2 (varasto) kuitupitoisuus (0,9 kuitua/ cm 2 ) ylitti selvästi Työterveyslaitoksen suositusarvon (0,2 kuitua/ cm 2 ) Näytteissä 3 ja 10 (kotitalousluokka ja 1-2 luokka) kuitupitoisuus (0,3-0,4 kuitua/ cm 2 ) ylitti niukasti Työterveyslaitoksen suositusarvon (0,2 kuitua/ cm 2 ) Näytteissä 1, 4 9 kuitupitoisuus (<0,1 kuitua/ cm 2 ) ei ylittänyt Työterveyslaitoksen suositusarvoa (0,2 kuitua/ cm 2 )

15 Sivunumero: 15/18 Kuitunäytteiden tulkintaohje: Työterveyslaitoksen suositus ohjearvoksi kuitutiheydelle kahden viikon pölylaskeumasta on 0,2 kuitua / cm 2. Ohjearvon ylittyessä on tarpeen selvittää kuitulähteet ja mahdollisuudet kuitupitoisuuksien vähentämiseksi.(työterveyslaitos) 4.2 Sisäilman mikrobipitoisuus Sisäilman mikrobipitoisuuden määrittäminen toteutettiin ns. pyyhintänäytteenä laskeumalevylle 2:den viikon aikana laskeutuneesta pölystä. Kohteeseen vietiin 10 kpl puhdistettuja laskeumalevyjä, joihin on määritelty 4 kpl 10 x 10 cm:n alueet pyyhintänäytteenottoa varten Laskeumalevyt annettiin olla kohteessa 2 viikkoa, jolloin saadaan otanta eri sisäilman olosuhteista (paine-ero ulkoilmaan nähden yms.) 2:den viikon laskeumasta suoritettiin pyyhintänäytteet, jotka lähetettiin Kuopion Työterveyslaitokselle tutkittavaksi Kuopion Työterveyslaitoksen mikrobianalyysin mukaan Näytteessä 1 ei esiinny mikrobeja eikä bakteereja (-) Muissa näytteissä mikrobien kokonaismäärä on niukka (+) Näytteissä 2-9 esiintyi yksittäisiä kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Näytteissä 3 ja 9 esiintyi yksittäisiä pesäkkeitä sädesieniä Näytteessä 10 ei esiintynyt kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Mikrobianalyysin tulkintaohje: Kahden viikonaikana laskeutuneen pölyn mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa talviaikana mikrobilähteeseen sisätiloissa, mikäli laskeutuneessa pölyssä on runsaasti elinkykyisiä sieni-itiöitä (+++ / ++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobistoa. Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen pieninä pitoisuuksina on kuitenkin normaalia (työterveyslaitos) 4.3 Materiaalinäyte (mikrobipitoisuus) Kohteesta otettiin materiaalinäytteitä 8 kpl. Näytteet sijoittuivat kohtiin joista tapahtui rakenteista ilmavuotoa tai aistinvaraisen tarkistuksen yhteydessä havaittiin poikkeavuutta. Näytteet lähetettiin Kuopion Työterveyslaitokselle tutkittavaksi. Kuopion Työterveyslaitoksen mikrobianalyysin mukaan Näytteiden 5, 6, 8 analyysin tulkinta on ei viitettä vauriosta Näytteiden 1, 4 analyysin tulkinta on heikko viite vauriosta Näytteen 7 analyysin tulkinta on viittaa vaurioon Näytteiden 2, 3 analyysin tulkinta on vahva viite vauriosta

16 Sivunumero: 16/18 Materiaalianalyysin tulkintaohje: Materiaalinäytteen mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumisen, mikäli materiaalinäytteessä on elinkykyisiä sieni-itiöitä runsaasti (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia. (Työterveyslaitos) 4.4 Pintasivelynäytteet (mikrobipitoisuus) Kohteesta otettiin pintasivelynäytteitä 6 kpl. Rakenteista tapahtuvien ilmavuotokohtien ympäristöstä sekä iv-kanavasta. Näytteet lähetettiin Kuopion työterveyslaitokselle tutkittavaksi. - Näytteissä 1, 2, 4, 5 mikrobien kokonaispitoisuus oli niukka (+) - Näytteessä 3 mikrobien kokonaispitoisuus oli kohtalainen (++) - Näytteessä 6 mikrobien kokonaispitoisuus oli kohtalainen / runsas (++/+++) - Näytteissä 1, 5 ei esiintynyt kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja - Näytteissä 2, 4 oli yksittäisiä kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja - Näytteissä 3, 6 esiintyi useita kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja ja lajisto oli muutenkin runsas. Tulkintaohje: Mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa pintamateriaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen tai mikrobien kulkeutumiseen ilman mukana tutkitulle pinnalle, mikäli pintanäytteessä on elinkyykyisiä sieni-itiöitä runsaasti(+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavaa mikrobistoa. Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia. 5 HAVAINTOJEN JA TULOSTEN TULKINTA Tutkimusten perusteella kiinteistön sisäilman laatuun vaikuttaa useampi eri tekijä. Rakennuksen 1-kerros sijoittuu osittain ympäröivän maanpinnan alapuolelle, jolloin maaperästä kohdistuu rakenteisiin kosteusrasitusta. Sadevedet on ohjattua rakennuksen vierustalle, josta ne on osittain ohjattu kauemmas rakennuksesta, mutta osa sadevesistä imeytyy rakennuksen ympärillä olevaan maaperään kasvattaen rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Opo-luokkaan tehdyn tarkistusaukon perusteella perusmuurissa oleva pikieriste on osittain irronnut alustastaan. Vesieristeen ollessa vailinainen pääsee rakenteisiin kosteutta aiheuttaen vaurioita / mikrobikasvustolle otolliset olosuhteet. Materiaalinäytteet 1, 2 ja 7 sijoittuvat kyseisen rakenteen kohdalle, näytteiden perusteella rakenteessa on mikrobikasvuston muodostumista. Näyte 2 (vahva viite vauriosta) sijoittuu syksytorven kohdalle jossa sadevesi pääsee rakennuksen ympärille, jolloin vedeneristyksen vaurioitumisen vuoksi rakenteisiin pääsee kosteutta. Kosteus pitoisuus vaihtelee ympäröivien olosuhteiden mukaisesti. Opo ja musiikkiluokan osalla (vanhaa varastotilaa) alapohjarakenteessa on lämmöneristeenä tojax-levy, joka on kosteudelle altis materiaali. Eristetilan suhteellinen kosteus ei ole kuitenkaan koholla kyseisellä alueella. Alapohjarakenteessa suhteellisen kosteuden pitoisuus

17 Sivunumero: 17/18 vaihtelee eri aikakausina ja eri osassa rakennusta (ulkoseinän vierusta, vanhan polttoaineluukun ympäristö) Ulkoseinän vierustalta otetun lattiapinnoitteen mikrobipitoisuus on koholla. Vertailunäytteenä otettiin myös lattian keskiosalta materiaalinäyte, jonka mikrobipitoisuus viittasi myös lievästi vaurioon. Lattiapinnoite (muovilaatta) on paikoitellen irti alustastaan koko 1- kerroksen osalla. Kyseisten vaurioiden vaihtoehtoisina mekanismeinä voidaan pitää maaperästä diffuusion vaikutuksesta nousevaa kosteutta tai siivouksen yhteydessä muovilaattapinnoitteen alle päässyttä kosteutta. Rakenteiden liittymistä (ikkunoiden ympäristö, verhokotelot, liikuntasaumat, putkikanaalien tarkistusluukut, ulkoseinän nauhaelementtien liittymät yms.) tapahtuu ilmavirtauksia. Ilmavirtausten mukana kulkeutuu epäpuhtauksia sisätiloihin sen laatua heikentäen. Ilmavuotokohdilta otettiin sively ja materiaalinäytteitä. Osassa tuloksia mikrobipitoisuus oli koholla ja niissä oli kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Osassa näytteitä mikrobipitoisuus oli normaali. Rakenteista tapahtuva ilmavirtaus on jo itsessään sisäilman laatua heikentävä tekijä. Ilmavirtausten mukana kulkeutuu muitakin epäpuhtauksia (pöly, haju yms.) kuin mikrobeja, jotka vaikuttavat sisäilman laatuun. Sisätilat ovat paikoitellen poikkeavan alipaineiset ulkoilmaan nähden, jolloin rakenteista tapahtuvat ilmavuodot tehostuvat. Opo- ja musiikkiluokan osalla ilmanvaihto on säädetty ylipaineiseksi, jolloin rakenteista tapahtuva ilmavuoto tapahtuu sisältä ulospäin. Rakennuksen ollessa ylipaineinen muodostuu kostean sisäilman tiivistymisen mahdollisuus ulkovaipan kylmälle pinnalle. Ala-asteluokkien poistoilmanvaihto oli tutkimusten alkuvaiheessa pois päältä, jolloin poistoilmakanavien kautta tapahtui korvausilman kulkeutumista sisätiloihin. Näytteen 6 mukaan poistoilmakanavan pinnalla oleva mikrobilajisto oli runsas ja se sisälsi kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Tuloilman mukana on luokkatiloihin kulkeutunut epäpuhtauksia poistoilma kanavasta. Kuitunäytteiden perusteella sisäilman kuitupitoisuus on vähäinen. Varaston osalla kuitupitoisuus oli koholla. Mittapisteen läheisyydessä oli pystyhormi jonka yläosa oli avoin jolloin hormin kautta kulkeutuvien ilmavirtausten mukana on mahdollista kulkeutua putkieristeistä kuituja sisäilmaan. Kiinteistön lvi-järjestelmät ovat alkuperäisiä, jolloin niiden tekninen käyttöikä on täyttymässä (käyttö- ja lämmitysverkoston putket, valurautainen viemäröinti yms.) 6 TOIMENPIDESUOSITUKSET Tilaajan kertoman mukaan kiinteistöön on suunniteltu peruskorjaus. Nyt tehtyjen tutkimusten ja henkilökunnan oireilujen perusteella tulee peruskorjaus suorittaa laajana kokonaisvaltaisena toimenpiteenä. Yksittäisen rakennusosan tai rakennusjärjestelmän korjaamisen vaikutus koko kiinteistön ilmanlaatuun on vähäinen. Peruskorjaus tulee suunnitella huolellisesti ja toteutus suorittaa valvotusti. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee käyttää urakoitsijoita joilla on kokemusta sisäilmaongelmallisten kiinteistöjen kokonaisvaltaisesta korjauksesta.

18 Sivunumero: 18/18 Näkemyksiäni peruskorjauksessa huomioitaviin toimenpiteisiin - Ulkopuolisten maanpintojen muokkaaminen rakennuksesta poispäin viettäviksi - Salaoja- ja sadevesijärjestelmän tarkistaminen/uusiminen - Sala/sadevesijärjestelmän uusimisen yhteydessä perusmuurin vedeneristyksen suunnittelu/uusiminen - Vanhan polttoaineluukun poistaminen ja kyseisen rakenteen korjaaminen - Perusmuurin sisäpuolisen tiilirakenteen laajempi avaaminen kosteusteknisesti riskialttiilta kohdilta (syöksytorvet yms.) o Rakenteiden avaamisen perusteella pystytään määrittelemään toteutettava korjaustapa (vanhojen eristeiden poistaminen/rakenteiden tiivistäminen) - Käyttövesi- ja lämmitysjärjestelmän poistaminen alapohjarakenteesta. Olemassa olevien kanaalien puurakenteiden poistaminen - Viemäröinnin uusiminen - Kastuneen ala- ja välipohjarakenteen korjaaminen/kuivaaminen - Opo- ja musiikkiluokkien osalla alapohjarakenteen uusimisen suunnittelu - 1-kerroksen lattiapinnoitteen uusiminen uusimisen yhteydessä tulee huomioida rakenteen kosteustekninen toiminta. Vaihtoehtoisena pinnoitteena näkisin keraamisen laatan. - Ulkoseinän puurakenteisten osien uusiminen ikkunoiden vaihdon yhteydessä puurakenteiden ja betonirakenteiden liittymiin tulee kiinnittää huomiota. - Sisäpuolisen tiiliverhouksen tasoitus/maalaus, kyseisellä toimenpiteellä rakenteesta tulee ilmantiiveydeltään parempi (muuraussaumojen ilmantiiveys heikohko) - Rakenteiden läpivientien ja liittymien tarkastaminen/tiivistäminen. Ylä- ja välipohjarakenteet ovat paikalla valettuja. Ulkoseinän ulkokuoren nauhaelementtien liittymiin valurakenteisiin tulee kiinnittää huomiota. Suunnittelun ja toteutuksen välisenä aikana voidaan ilmanlaatua parantaa tilojen ylipaineistuksella sekä ilmanpuhdistimilla. Kyseiset toimenpiteet eivät ole rakenteita korjaavia vaan ovat väliaikaisia ratkaisuja. Korjausrakentaminen tulee tehdä erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Kai Kylliäinen Rakennusinsinööri (AMK) Pätevöitynyt kosteudenmittaaja PKM Rakennusterveysasiantuntia VTT-C Rakennusten lämpökuvaaja h/lk 009/05 Toimeksiannoissamme noudatamme vahinkosaneeraustöiden yleisiä toimitusehtoja. Tämän raportin johtopäätökset ja suositukset perustuvat tutkimus- ja mittauspisteistä saatujen tulosten analysointiin. Tutkimus ei sulje pois mahdollisuutta, että muualla rakenteissa olisi piilossa olevia rakennusvirheitä tai vaurioita

19 LIITE 1/15 Piirros/pohjakuva: ei mittakaavassa viitteellinen 1kerros K/L 5 S 3 Kattopinnalla pintaindikaattorin arvot ovat koholla M 7 Lattiapinnalla pintaindikaattorin arvot ovat koholla rakenteissa putkivuoto K/L 4 M 6 K/L 3

20 LIITE 2/15 1 kerros S 1 Liikuntasauma, josta tapahtui ilmavuotoa sisätiloihin S 2 K/L 2 M 3 M 2 M 4 M 1 K/L 1 M 5 Vanha polttoaine luukku jonka kohdalla rakenteiden pinnalla pintaindikaattorin arvot ovat koholla Portaikko, jonka pinnalla on kosteudesta aiheutunutta kalkkikerrostumaa

21 LIITE 3/15 2 kerros K/L 6 6 PA 2 PA Lattiapinnalla pintaindikaattorin arvot ovat koholla rakenteissa putkivuoto 8 PA 4 PA M 7 S 4 5 PA K/L 7 13 PA K/L 8 Liikuntasauma, josta tapahtui ilmavuotoa sisätiloihin

22 LIITE 4/15 2 kerros 6 PA S 5 K/L 9 Liikuntasauma, josta tapahtui ilmavuotoa sisätiloihin 8 PA S 6 Lattiapinnalla pintaindikaattorin arvot ovat koholla rakenteissa putkivuoto 7 PA K/L 10 6 PA

23 LIITE 5/15 K/L 1 S 1 M 1 Kuitu- / laskeumalevynäyte Sivelynäyte Materiaalinäyte PA Rakenteista tapahtuva huomattava ilmavuoto Paine-ero tilojen välillä PA

24 LIITE 6/15

25 LIITE 7/15

26 LIITE 8/15

27 LIITE 9/15

28 LIITE 10/15

29 LIITE 11/15

30 LIITE 12/15

31 LIITE 13/15

32 LIITE 14/15

33 LIITE 15/15