AMMATTINA JÄÄKIEKKO MITÄ URAN JÄLKEEN?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATTINA JÄÄKIEKKO MITÄ URAN JÄLKEEN?"

Transkriptio

1 AMMATTINA JÄÄKIEKKO MITÄ URAN JÄLKEEN?

2 SISÄLTÖ ESIPUHE 3 JÄÄKIEKKOILIJAN URA 4 5 JUNIORIT 6 7 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON ROOLI 8 9 JUNNUTOIMINTAA KUVIN JA SANOIN Kiekkoilua Pohjois-Amerikassa Max Kolu 12 Jyri Niemi 13 Toni Söderholm Samuli Jalkanen Ammattina jääkiekkoilija Kim Hirscovits 20 Sinuhe Wallinheimo 21 SM-LIIGAN ROOLI Raimo Helminen 23 Pelaajayhdistyksen Rooli Erkki Rajamäki 25 Urheilutulojen rahastointi 26 Jani Nikko 26 Joni Lius 27 KOULUTUSTARJONTAA REKRYTOINTIA GO-ON Kimmo Peltonen 33 Jari Korhonen 33 KOTIPIZZA 34 NORDEA 35 SM-liiga Alumni ry:n tarkoitus ja tavoitteet URAN JÄLKEEN ALUMNIKSI Jyrki Lumme 38 Jari Levonen 40 PELAAJA-AGENTTI TOIMINTA MuistiinpanoT Tärkeitä linkkejä 47 YHTEYSTIEDOT 48 Kannen kuva: Denis Heimonen

3 ESIPUHE Jääkiekon pariin tulleen pikkupojan elin kaaressa jääkiekko saat taa kes tää pi simmillään yli kuusikymmentä vuotta. Sinä ajan jaksona jääkiek ko on leikkiä, tasapainoilua koulunkäynnin kanssa, valintojen te koa urheilun ja opiskelun kans sa. Joil lakin siitä muodostuu ammatti joka voi kestää jopa yli kak sikymmentä vuotta. Siihen voi mah tua mer kittävä ura NHL:ssä, mutta se voi olla myös vuosien tais telua pe li paikasta kotoisessa liigassa tai pelipaikan etsimistä ulko maisista sar joista. Jääkiekkoilusta voi saada erittäin hyvän palkan ja elää sen tu loil la hy vin koko loppuiän, mutta useimmille se kuitenkin mer kitsee amma tin ohessa valmistautumista peliuran jälkeiseen elämään ja va lintojen tekemistä. Joillekin va linta uran jäl keen voi olla siirtyminen erotuomariksi tai val mentajaksi tai johonkin muuhun tehtävään kiekon parissa. Jot kut jatkavat kiekkoilua vanhojen pelikavereitten kans sa seniorikiekkoilussa ja monet lopettavat kiekkoilun kokonaan, mut ta periaat teessa kaikki ovat aina lätkässä Tämän oppaan tarkoituksena on antaa nuorille jääkiekkoili jan uraa haaveileville ja miksei myös heidän vanhemmilleen tie toa siitä miten la jin pariin tulevista junioreista huolehditaan ja miten osasta näistä mää rätietoisista pelaajan aluista kasva tetaan ammattikiekkoi lijoita. Ennen kaikkea oppaan tarkoituk sena on antaa tietoa erilaisis ta koulutus ja opiskeluvaihtoehdoista joilla hankitaan valmiuksia myös kiekkou ran jälkeiseen elämään, vaiheeseen joka monen kiekkoi li jan mielestä on se kovin paikka. Joillekin se on ollut selvä jo paljon ennen uran loppua. Jääkiekkoilijasta huolehtii hänen elinkaarensa aikana monta eri tahoa. Juniorikiekkoilijana ne voivat olla vanhempia, seu ran valmennuksesta vastaavia ja myöhemmässä vaiheessa osalle Jääkiekkoliiton val mennuksesta ja koulutuksesta vastaavia henkilöitä. Liiga- ja Mestis-kiekkoilijat pääsevät sopimuksen tehdessään Pelaajayhdistyk sen edun valvonnan piiriin. SM-Liiga ja Liitto ovat myös mukana yhteistyös sä aktiivipelaa jien koulutuksen varmistamiseksi ja vaihto ehto jen ra kentami seksi. Koko tähänastinen tukiverkko on kuitenkin pääsääntöises ti sulkeutu nut samalla kun myös ura on loppunut. Tällöin ne jot ka eivät ole opis kelleet aktiiviuransa aikana ja hankkineet tut kintoa, ovatkin melkois ten valintojen edessä. Mitä tehdä, tai mitä opiskella? Tätä kiekkouran jälkeisen ajan ongelmien ja asioiden selkiyttämis tä varten perustettu SM-Liiga Alumni ry pyrkii omalla tekemisellään helpot tamaan. Yhtenä lisänä tässä on myös rek rytointipalveluiden ke hittäminen entisille aktiivipelaajille. Opas pyrkii peilaamaan erilaisia vaihtoehtoja ja valintoja entisten ja nykyisten kiekkoilijoiden esimerkin kautta. Pelaa jat jotka ovat omat va lintansa tehneet, ovat myös valmiit ker tomaan kenelle tahan sa nuorelle tai pelaajalle omat tieton sa ja kokemuksensa. Tarvittaes sa yhteystiedot saa oppaan teh neiltä organisaatioilta. Yksi iso päätös jonka useimmat kiekkoilijat joutuvat tekemään onkin, milloin on aika urheilla ja milloin opiskella. Tähän oman vastauksen antaa entinen maajoukkuekiekkoilja Ismo Lius, joka opiske li lähes koko menestyksekkään kiekkouransa ajan. ENSIN ON URHEILU JA ENSIN ON OPISKELU. Mutta myöhäistä ei opiskelu ole milloinkaan. Juha Mäki-Kokkila Opintokoordinaattori Suomen Jääkiekkoliitto Matti Porvari Toiminnanjohtaja SM-liiga ALUMNI ry. Iiro Järvi Yhteyspäällikkö SJRY Jarmo Koskinen Yhteysjohtaja SM-liiga 3

4 JÄÄKIEKKOILIJAN URA Monella jääkiekkoilijalla ura alkaa siitä, että isä tai äiti vie junnun paikallisen seuran miniliigaan. Täältä hankittuja perustaitoja lähdetään sitten jalostamaan seuran juniorijoukkueisiin pelaajana. Samalla vanhemmat sitoutuvat joukkueen ja seuran moninaisiin teh täviin, joiden tarkoituksena on tukea lapsen harrastusta. Niinpä perhe pian huomaakin lapsen harrastuksen olevan koko perheen jutun ja säätelevän melko voimakkaasti myös viikonloppujen ja lomien viettoa. Vuodet vierähtävät todella nopeasti ja pian alkaa juniorilla vaihe, jossa joutuu valitsemaan joko kilpakiekon ja harrastekiekon pelaamisen. Useimmalla kilpakiekon harrastajalla siintää unelma ammattilaisuudesta, mikä sinällään on harrastusta vahvistava tekijä. Vanhempien ja valmentajien rooliin kuuluu palauttaa pelaaja maan/jään pinnalle, jotta utopis tiset toiveet saadaan realistisiksi. Tähän kuu luu muun muassa koulun ja opiskelujen täy sipainoinen toteutus sekä terveet elämänta vat. Tavoitteet pitää kuitenkin asettaa korkealle etenkin niiden nuorten osalta, jotka va litsevat huippu-urheilijan tien. Vanhemmilla junioreilla harjoitukset ja pelit täyttävät koulun lisäksi kalenterin melko te hokkaasti, joten varsinaista vapaa aikaa ei juu ri ole. Vaarana onkin, että puuttuva aika 4 ote taan yöunista tai unohdetaan koulun vaatima iltaopiskeluaika. Tässä vaiheessa on syytä erityisen huolella miettiä elämänhallintaan liit tyvät asiat ja opetella hoitamaan kaikki asiat ajallaan siten, että mikään asia ei jää roik kumaan tai hoitamatta. Monen hyvän pelaajan kauteen mahtuu oman ikäluokan pelien lisäksi vanhemman ikä luokan pelit, jolloin päästään huippuurhei lun näkökulmasta riittävään määrään pe lejä. Urheilijan kokonaiskuormasta on kuitenkin syytä pitää huolta, jotta rasituksesta joh tuvat loukkaantumiset ja sairastumiset mi nimoidaan. Tämä edellyttää jatkuvaa suunnittelua pelien ja treenien osalta ja tarvittaessa myös selkeää priorisointia toteutettavien ta pahtumien suhteen ottaen huomioon muun muassa opiskeluvelvoitteet. Harrastekiekon pelaamisen mahdollistamiseksi on useassa seurassa tehty aktiivisesti töi tä ja perustettu omia joukkueita kilpakiekon harrastajien rinnalle. Toivottavaa olisi, että jäitten määrää saataisiin edelleen lisättyä joko halleissa tai tekojäillä. Tämä mahdollis taisi entistä paremmin vuotiaiden har rastajien pysymisen lajin parissa luistimil la eikä pakottaisi heitä siirtymään katsomon puo lelle. Suurin osa edustusjoukkueiden pelaajista pää see haistelemaan äijien ilmapiiriä jo juniori vuosien lopulla, jolloin pelaaja saa taas uuden toimintaympäristön. Monelle nuorelle pe laajalle hyppäys aikuisten maailmaan vaatii to tuttelua useamman kauden ajan ja joillain so peutuminen onnistuu heti. Pelipaikan vakiinnuttaminen onkin pelaajan lähitavoitteissa etu sijalla. Tämä voi vaatia siirtymisiä eri joukkueisiin jopa saman kauden aikana. Joka ikäluokasta muutama pelaaja valitsee Pohjois-Amerikan juniorisarjassa pelaamisen yhden tai kahden vuoden ajan, jonka jälkeen jat kaa joko Pohjois-Amerikan yliopistokiekkoilus sa tai palaa kotimaahan lähtöseuraansa. Vuosittain muutamat lukion käyneet pelaajat suuntaavat matkansa niin ikään Pohjois- Ame rikan yliopistokiekkoiluun. Jotta tämä oli si mahdollista, ei kyseisellä pelaajalla saa olla sellaista sopimusta minkään seuran kanssa, että pelaajalle olisi maksettu palkkaa pelaamisesta. Jotkut näistä pelaajista ovat pääs seet sittemmin ammattilaisiksi NHL:ään. Useimmilla paluu Suomeen tapahtuu n. kolmen vuoden jälkeen taskussa yliopistotutkinto, jota voi täydentää tai aloittaa jatko-opinnot kotimaassa tai muualla Euroopassa. Jääkiekkoammattilaisen elämään kuuluu, että hänen pitää pystyä osoittamaan vuosittain kuntonsa ja kykynsä työnantajalleen,

5 JÄÄKIEKKOILIJAN URAN VAIHEET jotta sopimus seuraavista kausista syntyy. Tä mä vaatii kurinalaista urheilijan elämää niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin. Joillakin pelaajilla taso riittää ammattilaisuuteen Pohjois-Amerikassa tai Venäjällä, jossa monen juniorin unelma toteutuu. Suurin osa pe laajista käy kokeilemassa pelaamista lyhyemmän tai pidemmän jakson eurooppalaisissa seuroissa. Tunnollinen pelaaja voi toteuttaa Suomessakin varsin hyvällä palkalla pit kän uran. Työn luonteeseen kuuluu tietoisuus uran mahdollisesta loppumisesta yhtäkkiä esimerkiksi loukkaantumiseen, joten entistä useampi kiekkoilija kouluttautuu jo peliuran ohessa uuteen ammattiin ja pistää osan tie nesteistään urheilijarahastoon. Moni pelaaja ryhtyy alumniksi, kasvatiksi, uran jälkeen. Tällöin käynnistyy kiekkoilijan uran 3. vaihe, jonka tarkoituksena on tukea uusia jääkiekkoilijoita ja kehittää lajia. Pelaajat rekrytoituvat uusille urille yhteiskunnassa, osa jää vaikuttamaan suoraan lajin kehittämiseen valmentajina tai seuran toimihenkilöinä suu rimman osan siirtyessä aivan eri aloille. Alumni-verkoston avulla on tarkoitus pitää kaik ki kiekkoilijat narun päässä, jotta laji saisi riittävästi tukea toiminnalleen ja toisaalta voi daan auttaa apua tarvitsevaa. Moni kiekkoilija tuo jälkikasvunsa miniliigaan ja viimeistään tässä vaiheessa taas muistaa kuinka hauskaa jääkiekon harrastaminen olikaan. Näin ympyrä sulkeutuu ja kiek koperhe voi hyvin. Juha Mäki-Kokkila JUNIORI SJL AKTIIVI (MJ-TOIMINTA) SJRY ALUMNI SM-LIIGA SM-LIIGAN ALUMNIYHISTYS TUKEVA ORGANISAATIO ERI VAIHEISSA 5

6 JUNIORIT Yleisin jääkiekon aloittamisikä asettuu 5-7 vuoden paikkeille; aina löytyy poikkeuksia molempiin suuntiin ammattilaistenkin joukossa. Varsinainen hyppäys kiekkoilussa kehittymisessä tapahtuu pelaajan aloittaessa koulun. Osa pelaajista on ollut liikuntapainotteisissa päiväkerhoissa ja jatkaa liikuntapainotteisella ala-asteella. Luonnollinen jatke tälle on siirtyä aikanaan jääkiekkopainotteiselle yläasteelle. Tässä vaiheessa suurin osa pelaajista on luopunut muista aikaa vievistä harrasteista, sillä lajitaitojen harjoittelun lisäksi alkaa kiekkoilijoilla myös peruskunnon kehittäminen ja voimaharjoittelu. Harjoituskertamäärät viikossa ovat jo niin suuret, että kokonaisrasituksen huomioonottaminen on aiheellista. Seuroissa on aloitettu pelaajien jakaminen tasoryhmiin jo ala-aste-ikäisinä. Tällä haetaan optimaalista kehitysympäristöä nuorelle kiekkoilijalle. Parhaimmisto kootaankin alueittain maajoukkuetoimintaa valmistavaan leiritykseen siten, että 14-vuotiaista muodostetaan ensimmäiset aluejoukkueet. Näille järjestetään turnaustapahtuma, jossa pelaajatarkkailijat sitten valitsevat ensimmäiset kaksi joukkueellista pelaajia maaottelutapahtumaan. Tästä alkaa mielenkiintoinen ja myös vaativa kehittyminen maajoukkuepelaajana. 6 Toki myöhemmin kehittyville nuorille annetaan tilaisuus osoittaa taitonsa ja ansaita paikkansa maan edustustehtävissä. Koulun ja jääkiekon sovittaminen vaatii todellista panostusta, jotta molemmat sujuisivat hyvin. Moni kilpakiekossa mukana ollut siirtyykin harrastekiekon puolelle tai lopettaa pelaamisen kokonaan ja keskittyy toivon mukaan koulun käyntiin. Harrastekiekon järjestäminen mielekkääksi onkin seuroille melkoinen haaste vähäisillä valmennus- ja jääaikaresursseilla. Erityisesti kilpakiekon harrastajien tulee pyrkiä jatkamaan opiskeluaan yläasteen jälkeen urheiluakatemian alaisissa oppilaitoksissa, jotta mahdollisuus aamuharjoitteluun toteutuisi. Ensimmäisen vuoden opintojen toteutuminen esim lukiossa mahdollisimman monella kurssilla, yli 30 kurssia, auttaa selkeästi koko opiskelujakson hyvää toteutumista 3-4 vuoden aikana. Parhaimpien jääkiekkoilijoiden panosta tarvitaan monesti oman ikäluokan pelien lisäksi vanhemman ikäluokan peleissä. Harrastukseen menevän ajan kasvaminen vaikuttaa erityisesti nuoren ns omaan aikaan, joka uhkaa jäädä tosi vähälle. Helposti aikaa lyhytnäköisesti löytyy yöunien lyhentämisestä, mutta tämä valinta näkyy pitkän talven aikana väistämättä pelaajan yleisessä vireystilassa ja pahimmillaan loukkaantumisten lisääntymisenä ja koulutehtävien laiminlyöntinä. Vaihto-oppilasvuosi Pohjois-Amerikassa voi joillakin pelaajilla antaa lisäpotkua niin pelaamiseen kuin opiskeluunkin. Vieraan kielen omaksuminen ei ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa, vaikka muut opinnot eivät sitten juuri vastaisikaan Suomen koulujärjestelmää. Jotkut parhaimmista pelaajista saavat kutsun mennä pelaamaan Kanadan eri junioriliigoissa. Tämä tarjoaa oivallisen mahdollisuuden itsensä kehittämiseen kiekkoilun kotimaassa ja myös mahdollisuuden näyttää taitonsa lukuisille kykyjen etsijöille. Maajoukkuetason juniorit pyritään Suomessa sitomaan seuraan tarjoamalla 2-4 vuoden sopimuksia. Tällöin hyvä sopimus pitää sisällään myös sen, että seura kunnioittaa ja auttaa pelaajaa saamaan 2.asteen opiskelunsa valmiiksi. Parhaimmassa tapauksessa sopimuksen päätyttyä pelaajasta on kasvanut ammattinsa osaava kiekkoilija, jolla on suoritettuna 2.asteen opinnot ja varusmiespalvelus. Lisäksi hän käyttäytyy huippuurheilijalle ja nuorison esikuvalle kuuluvalla tavalla. Juha Mäki-Kokkila

7 JOKAINEN ALOITTAA JUNIORINA ALA-ASTE YLÄASTE LUKIO/AMMATTIOPPILAITOS SA-INT LIIKUNTAPAINOTTEISET KOULUT URHEILUAKATEMIAT -> Lajitaitojen omaksuminen Monipuolinen liikunta Aluejoukkue- ja maajoukkue toiminta käynnistyy yläasteella Peruskoulun suorittaminen ja hakeutuminen joko lukioon tai ammatillisiin opintoihin Lajitaitojen systemaattinen kehittäminen Runsaasti pelejä Maajoukkuetoiminta tiivistyy U18 ja U20 MM-kisat 2. asteen opintojen voimallinen aloitus tavoitteena tutkinto 3 vuodessa Pohjois-Amerikan junioriliigat ja yliopistosarjat Juniori-/Ammattisopimukset Seura-akatemiat ammattikiekkoilijan kasvattaminen opintojen valmistuminen varusmiespalvelun suorittaminen 7

8 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON ROOLI Jääkiekkoliiton uudessa strategiassa konkreettiset tavoitteet Suomen Jääkiekkoliiton toiminnan tavoitteena on pystyä tarjoamaan kaikille suomalaisille elämiinsä lisäarvoa jääkiekon kautta. Suomen Jääkiekkoliiton visiona on, että laji tarjoaisi suuria elämyksiä ja tunteita, mukavaa yhdes säoloa ja kansainvälistä menestystä kiekkoa kaikille. Liitolle on luotu yhteinen toimintastrategia, jonka avulla yhteisiin päämääriin pääseminen olisi helpompaa. Seuratoiminnan laatua halutaan nostaa Uuden strategian yksi keskeisimmistä tavoitteista on jatkaa jääkiekon seuratoiminnan laadun nostamista. Laadunvalvonnan apuvälineenä ja mittarina käytetään tänä vuonna seu roissa tehtyä laatuarviointijärjestelmää, jon ka pohjalta liitto maksaa seuroille laatutu kea. Seuratoiminnan laadun nostamisessa toinen keskeinen painopiste on valmennus- ja ohjaustyön laadun nostamisessa. Tavoitteena on saada lisää päätoimisia ja koulutettuja ohjaa jia ja valmentajia seuroihin erityisesti vuotiaille lapsille sekä nostaa liiton pää sarjojen valmentajien tasoa erityisesti nuor ten ja naisten SM-sarjajoukkueissa. 8 Liiton uuden strategian tavoitteena on myös lisätä merkittävästi uusien lisenssipelaajien määrää kaikissa liiton sarjoissa. Esimerkiksi tyttö- ja naiskiekkoilijoiden määrä pyritään nostamaan 4000 pelaajaan vuoteen 2010 mennessä. Lajin harrastusolosuhteiden osalta tavoitteena on saada lisää jäähalleja varsinkin muut tovoittoisille asuinalueille sekä saada jää kiekon harrastaminen olosuhdekustannuksiltaan tasavertaisemmaksi muihin urheilulajei hin nähden. Yleisemmällä tasolla Jääkiekkoliiton toiminnan tavoitteena on jatkuvan kansainvälinen me nestyksen turvaaminen sekä lajin positiivisen ja kiinnostavan imagon ylläpitäminen. Juha Mäki-Kokkila SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO RY perustettu Kansainvälisen Jääkiekkoliiton (IIHF) jäsen ja sen virallinen edustaja Suomessa Suomen suosituin urheilulaji aktiivista harrastajaa lisenssipelaajaa 460 jäsenseuraa, 2800 joukkuetta ottelua kaudessa 1640 erotuomaria 230 rataa 220 jäähallissa 39 kokopäiväistä toimihenkilöä koko Suomessa kahdeksalla eri alueella 28 työntekijää Jääkiekkoliiton toimistossa

9 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON ROOLI Tuomaritoiminta Kansallinen kilpailutoiminta sarjajärjestelmä Pelaajan kehittäminen valmennustoiminta aluevalmennusjärjestelmä Kansainvälinen kilpailutoiminta maajoukkueet Markkinointi Nuorisotoiminta Vakuutusturva Jäähallisaneeraus ja -rakentaminen Koulutustoiminta valmentajakoulutus seurajohdon koulutus Yhteiskuntavastuullisuus mm. opintojen koordinointi ja ravitsemustietous Rullakiekko Tossulätkä Harrastekiekko Pipolätkä Tyttökiekko 9

10 JUNNUTOIMINTAA KUVIN JA SANOIN Leijonan pentuja Tyttökiekkoa 10

11 JUNNUTOIMINTAA KUVIN JA SANOIN Kesäopiskelua Maajoukkuepelaajat opiskelevat myös kesällä! Mikael Granlundin tarina Jääkiekko on hieno laji. Maailman nopein pallopeli, jossa täytyy reagoida erilaisiin tilanteisiin nopeasti. Se on yksi asia miksi pidän lajista tosi paljon, kokoajan täytyy olla hereillä. Pe lissä saan monista asioista hienoja fiiliksiä, kuten esim. kun saan tehtyä maalin, annettua hyvän syötön, onnistun jossain harhautuksessa, antanut kovan taklauksen, blokannut lau kauksen jne Nämä ovat asioita, joista varmaan kaikki jääkiekkoilijat tykkää. Sitten on se mielestäni kaikkein hienoin asia: voittaminen. On aivan upeaa pelin jälkeen, kun on kovalla työllä saanut voiton ja koko joukkue voi olla ylpeä esityksistään. Lajiin kuuluu, kuten kaikkiin muihinkin lajeihin, todella isona osana harjoittelu. Jääkiekkoilijan harjoittelu on monipuolista, sillä kentällä tarvii monia eri taitoja. Ei riitä, että on vain todella taitava, vaan täytyy myös pysyä vauhdissa ja pärjätä väännöissä. Ei myöskään auta, jos on todella kovassa kunnossa fyysisesti, vaan täytyy ymmärtää pelistäkin jotain. Siinä minulle tärkeitä ja isoja asioita hienosta lajista nimeltä jääkiekko. Nico Manelius (vas.), Mikael Granlund (oik.) Maajoukkue tarjoaa matkustamistakin! USAn turnaus Venäjän turnaus Wienissä vapaalla Mikko Laine, Ilmari Pitkänen Rasmus Rinne 11

12 Kiekkoilua Pohjois-Amerikassa Max Kolu: Minulla alkoi olla sellainen olo, että yliopistokiekkoilu voisi olla mie lenkiintoista, koska Suomessa kiekkoa ja koulua on melko vaikea yhdistää. Kyllä se toki onnistuu, mutta minua alkoi tuo yliopis tokiekko kiinnostaa. Se oli hienoa aikaa ja se kannatti kokea! Sain siel lä tutkinnon, tutustuin paikalliseen kulttuuriin ja sain kielitaidon sekä paljon ystäviä. Vuodet avarsivat, enkä ole katunut hetkeäkään, että lähdin sinne Max kertoo Kiekkolehden haastattelussa siirtymisestään A-junio rina 2003 Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja pelaamaan NCAA-yliopistosarjassa. Kuva: Suomen Mediatuotanto High School Vaihto-oppilas vuosi tai vuodet Kanadan tai USAn juniorisarjoissa Kanadan junioriliiga CHL koostuu kolmesta eri liigasta: läntinen WHL, Ontarion OHL ja Quebecin QMJHL Yliopistokiekkoilu Lukion jälkeen Ennen ammattilaissopimusta 12

13 Jyri Niemen tarina Junnuna Kanadaan Olen pelannut jääkiekkoa 4-vuotiaasta lähtien. Jalkapallo ja jääkiekko olivat harrastukseni 12-vuotiaaksi asti, mutta siirtyessäni Tapparan ri veihin oli lajivalinta kesäharjoittelun myötä selvä. Peruskoulun jälkeen sain lukiopaikan Sammon urhei lulukiosta, mutta sitten pääsin HPK:n A-junioreihin minkä seurauksena kävin lukiota Kaurialan lukiossa Hämeenlin nassa. Hämeenlinnan vuosi oli opettelua itsenäiseen elämään; rahan käyttöön, ajanhallintaan ja sinnikkääseen harjoitteluun ja myös opis keluun. Agenttini oli paria vuotta aiemmin järjestänyt kotipaikkakuntani pe laajan Kanadan junioriliigaan pelaamaan. Halusin kehittyä pelaaja na, saada lisää haasteita ja unelmanani oli aina ollut pelata Pohjois-Ameri kassa ja oppia ymmärtämään sikäläistä jääkiekkokulttuuria. Vii meistään puhuttuani Mikko Kuukan kanssa, tiesin haluavani pela ta WHLliigaa. WHL-liigaa pelaava Saskatoon Blades varasi minut pe laa jakseen, niinpä matkasin 2007 elokuussa kasseineni lentokentälle. Aluksi kaikki oli tietenkin uutta ja ihmeellistä. Varsinkin katsojamäärät ja pelaajien fanitus sekä myös median voimakas mukanaolo tuntuivat joskus jopa ärsyttävältä. Harjoittelu oli kovaa, melko säälimätöntäkin. Aluksi oli tehtävä tuplasti töitä jotta ansaitsi paikan joukkueessa; olinhan tullut Euroopasta ja vienyt kanadalaiselta pelaajalta paikan. Työ tuotti tulosta ja sain todella paljon vastuuta ja sen myötä paljon pe liaikaa. Olin ansainnut paikkani joukkueessa. Opiskelua Suomessa pi ti jatkaa mm. netin välityksellä etäopiskeluna, mutta ensimmäisenä vuonna kaikki oli uutta ja kesti oman aikansa sopeutua niin pelityyliin, har joitteluun, perheeseen, maahan kuin kulttuuriinkin. Sitten olikin jo joulu. Pelimatkat olivat pitkiä ja rankkoja. Samaten lepopäivä oli siel lä tuntematon käsite silloin kun joukkue ei menesty. Vapaapäivä on palkinto hyvästä menestyksestä, pa lautumiseen tai latautumiseen sitä ei osata käyttää. Varsinkin levon tärkeys ja merkitys urheiluun ja suorituskykyyn on mielestäni Suo messa paljon paremmin ymmärret ty kuin Kanadassa. Esimerkkiviikko Saskatoonissa me nisi näin: maanantaina klo 10 pyö rälenkki, klo h jää ja ohei set, keskiviikko samanlainen pait si h jää ja oheinen, kes kiviikkona hallille klo 10, klo 17 pe lipalveri, klo 19 kotipeli, torstai sa manlainen kuin maanantain, per jantaina klo lähtö Edmontoniin, peli klo 19, lauantaina Edmon tonista Calgaryyn, peli klo ja sunnuntaina lähtö kohti Red Deeria klo ja peli klo Suomessa ehdin siis käydä vuoden lukiota ennen lähtöäni. Tällä het kellä opiskelupaikkani on vielä Kaurialan lukiossa minulle varattuna, mutta näyttää siltä että mikäli käyn lukion loppuun teen sen aikuis opiskelijana kiekkourani ohella. Nyt käyn ammattikoulua josta val mistuu jääkiekkoilijoita. Sitten kun tulee uudelleen kouluttautumi sen aika, pyrin hyödyntämään saamani kiekkotietouden ja kielitaidon sekä löytämään tehtävän missä voin laittaa tietotaitoni jatkojalostuk seen. Kiekkoilijan tavoitteeni ovat eteenpäin ja mahdollisimman pitkälle sa maten kuin muutenkin elämässäni. Olen tyytyväinen valintaani läh teä Kanadaan, vaikka lukio-opintoni keskeytyivätkin. Kaikkea ei voi saada ja kukin valitkoon omien arvojensa mukaan itselleen parhaimman vaihtoehdon. Lähtijän on oltava valmis tekemään työtä, val mis sopeutumaan erilaiseen valmennukseen, pelitapaan ja kulttuuriin, valmis sietämään kovia paineita, valmis selviämään englannin kielellä ja valmis pitämään itsestään hyvää huolta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Halu kasvaa ja kehittyä omalta tuntuvan työn parissa kannustaa jatkamaan edelleen. Kuva: Getty Images 13

14 Toni Söderholmin tarina Yliopisto-opiskelu USA Vuosina suoritettu yliopisto tutkinto on itselleni suuri ylpey denaihe. Voin suositella sitä lämpimästi kaikille. Se on loistava vaihtoehto monen uralla. Eikä pelkästään jääkiekon takia. Yliopisto-aika on välillä kuin elokuvista, välillä se on vähemmän hoh dokasta. Kuitenkin se avartaa, opettaa ja kehittää sinua ihmisenä todella paljon. Elämä on räätälöity niin että sekä kouluun että jää kiekkoon pystyy keskittymään, sekä kehittymään molemmissa. Mie lestäni sitä ei pidä ikinä nähdä hidasteena jääkiekkouralle. Päinvastoin. Itselle mahdollisuus opiskella USA:ssa tuli ajankohtaiseksi vietettyäni pari vuotta Kanadassa lukiossa. Siellä heräsi into ja kiinnostus ky seistä vaihtoehtoa kohtaan. Tie sinne kulki yliopiston valmentajan, agen tin ja varmaan muidenkin suosittelijoiden kautta joita en edes tie dä. Yksi suuri este yliopisto-opiskelun kohdalla on raha. Vuosikausi maksut ovat todella korkeita mutta usein ne pystytään kattamaan sti pendien avulla. Kannattaa itse olla aktiivinen. Soittaa siellä pelanneille suomalaisille, pyytää agenteilta tai omalta seuralta apua. Seurojen juniorivalmen nuksesta vastaavat tietävät milloin yliopistojen scoutit/valmentajat ovat paikalla katsomassa pelejä. Junioripäälliköt pystyvät auttamaan, mutta vain jos tietävät että pelaajalla on halua lähteä. Itse valitsin University of Massachusetts Amherstin. Vaihtoehtoja oli muutamia mutta mielestäni he olivat eniten kiinnostuneita ja siel lä oli sekä opiskeluun että jääkiekkoon liittyvät olosuhteet kunnossa. Ennen lähtöä moni asia askarrutti. Miten sopeutuu sikäläiseen kult tuuriin/kouluun, riittääkö englanninkielen taito, mahtuuko pelaa maan? Vihdoin paikan päällä kysymyksiä tuli eteen vielä enemmän. Ke nen kanssa sitä asuu, missä asuu, löytääkö tunneille kun koulun alue on ympäri kaupunkia? Äkkiä sitä oppii että kaikki asiat hoituu. Pi tää uskaltaa kysyä, kiinnostua ja olla sosiaalinen. Sen myös oppii aika nopeasti että tavallisilla opiskelijoilla on erittäin erilainen elä mänrytmi kuin urheilijoilla. Heidän elämästään oppii nopeasti eris täytymään oikealla tavalla. Ja pitääkin jos haluaa menestyä ja ke hittyä. Juhlia ja juhlijoita siellä riittää, ja niihin kerkeää mukaan kau den päätyttyä. Ensin pelit, sitten opiskelu. Näin sinne menevä pelaaja ajattelee. Ehkä jopa valmentajakin. Tosiasiassa asia menee hivenen päinvastoin. 14

15 Sitäkään ei kannata pelätä. Kuitenkin on kyse siitä että yrittää maksimoida yliopisto-ajan, eli saada kaikesta mahdollisimman paljon irti. Organisointikyky on yksi tärkeä asia mitä yliopistossa eläminen antaa. Opiskelurytmi rakennetaan yleensä yhdessä urheilijoiden opiskeluohjaajan kanssa. Hän myös valvoo koulumenestystä, ja pystyy organi soimaan extra opetusta jos tarve vaatii. Urheilijat ovat muita oppilai ta paremmassa asemassa, koska heille järjestetään kaikki nämä asiat helpommin. Jos vain pyytää apua. Päivät ovat usein kiireisiä ja vapaa-aikaa erittäin vähän. Siihen kan nattaa varautua etukäteen. Siinä oppii jakamaan ajan ja suunnitte lemaan viikot etukäteen. Aamu ja aamupäivä koulussa ja iltapäivä harjoituksissa. Kiireestä huolimatta yliopistossa eläminen on antoisaa. Siellä pystyy lähietäisyydeltä seuraamaan myös muiden lajien urheilijoita. Yliopisto-koripallo ja amerikkalainen jalkapallo ovat suosiossaan ainutlaatuisia. Olen joskus jutellut yliopisto vaihtoehtoa miettivien kanssa. Joitain mietityttää lähteä sinne neljäksi vuodeksi. Itselleni kesti muutama vuosi ennen kuin sain kunnolla kiinni koko jutusta. Sinne voi myös läh teä vain vuodeksi tai kahdeksi, mutta sitä ei tietenkään kannata heti mainostaa heille. Itselleni jäi yliopisto-ajasta loistavat muistot. Jääkiekossa ei meille hirveästi menestystä tullut mutta siitäkin oppi paljon. Pohjois-Amerikkalaiseen joukkueeseen sopeutuminen ja siellä pelaaminen kehittää eri tavalla. Pelit ovat erittäin intensiivisiä, yleisö koostuu pääsääntöi sesti muista opiskelijoista minkä ansiosta halleissa on erittäin hy vä tunnelma. Kykyjenetsijöitä on paikalla runsaasti joten senkin ta kia kaikki haluavat näyttää kykynsä. Pelaamisen ohella saa hyvän koulutuksen. Se on tässä kaiken ydin. Paikoista on uskomattoman kova kilpailu. Jos se mahdollisuus suo daan Sinulle, tartu siihen. En usko että tulet katumaan päätöstäsi lähteä sinne. Se on ainutlaatuinen kokemus jota ei voi rahassa mi tata. Kuvat: Suomen Mediatuotanto 15

16 Samuli Jalkasen tarina Opiskelija-urheilija (Student Athlete, NCAA) Halu Hakijalla täytyy olla selkeä halu opiskella ja ke hittää itseään muutenkin kuin jääkiekossa. Kuka voi auttaa? Mikäli Sinuun ei ole otettu yhteyttä kannattaa olla itse aktiivinen! Hyvänä apuna ovat yliopistoissa pelanneet pelaajat, valmentajat, scoutit ja agentit. Teemme listan ihmisistä, jotka voivat auttaa Sinua kartoittamaan koulujen tarvetta Sinun kaltaisiasi pelaajia kohtaan. (Ks. lista lopussa.) Sisäänpääsy kriteerit ylioppilastutkinto TOEFL (helpohko Englannin kielen -testi vain ulkomaalaisille) SAT (pistevaatimus n. 820, vaikeampi koe, jonka suorittavat kaikki yliopisto-opiskelijat myös amerikkalaiset) molempiin testeihin löytyy oppikirjamateriaa lia kirjakaupoista SAT:hen perehtyminen kannattaa opiskelija-urheilijalle ei ole maksettu palkkaa pelaamisesta, kulukorvauksia ehkä, ammattilaisuus kielletty opiskelija-urheilija ei ole pelannut SM-Liiga pelejä käytäntö näiden kahden viimeisimmän kohdan kanssa hieman vaihtelee Kuva: Jääkiekon SM-liiga 16

17 Hakuaika Sitoutumispäätöksiä (letter of intent) tehdään yleensä syksyn mittaan, mutta esim. toukokuussakin vielä ehtii sitoutua seuraavaa lukuvuotta silmällä pitäen. Opiskelu ja pelaaminen keskiarvo pitää olla vähintään 2.0 (C), asteikolla 1 4, jotta on oikeus pelata. 2.0 ei vaadi kohtuuttomia ponnistuksia koulu 4 vuotta, oikeuttaa kandin tutkintoon stipendejä on erilaisia täysstipendistä alkaen Jääkiekko taso on kova ammattimaista toimintaa halleista tiedottamiseen mahdollistaa paluun SM-Liigaan tai muuhun Eurooppalaiseen sarjaan moni pelaaja jatkaa AHL:ssä tai NHL:ssä suoraan NCAA:n jälkeen Yleistä / Osoitteita Armeija kannattaa käydä ennen, jos se on mahdollista (koko sarjan sivusto) (lohko) (lohko) (lohko) (lohko) (uusi lohko) (uusi lohko) Tietoa Ex-pelaajat Jalkanen Samuli University of Massachusetts, Amherst (Umass) Söderholm Toni Umass Helanen Markus Umass Ruutu Mikko Clarkson University Ruutu Jarkko Michigan Tech Rajamäki Erkki Colgate University Tuomainen Marko Clarkson University Degerman Tommi Boston University Kekäläinen Jarmo Clarkson University / St. Louis Blues Kaltiainen Matti Boston College Jääskeläinen Tuomo The University of Maine Ben Eaves Boston College? Tim Stapleton Minnesota? Agentit Lehto Markus Muut Stubb Göran Väisänen Matti Siren Ville Nadeau Ryan Manager of Hockey Administration, Boston Bruins 17

18 Ammattina jääkiekkoilija Jääkiekkoilijan ammatti on monen juniorin ta voite. Tarjoaahan se parhaimmillaan arvostetun aseman julkisuudessa sellaisilla vuosipalkoilla, mitä tavallisen palkansaajan on vaikea ymmärtää. Hyvin raha-asiansa hoitava NHL-pelaaja pystyy turvaamaan loppuelämänsä vuotta kestävällä urallaan. Sama koskee SMliigan pelaajia, jotka ansaitsevat keskimääräistä kiekkoilijaa enemmän urallaan. Jokaisella pelaajalla on taustalla ajatus siitä, mitä ryhtyä tekemään pelaajauran jälkeen. Joillain on selkeä toimintasuunnitelma, mutta varsin monella se on epämääräinen mahdollisuuksien vyyhti. Monen osalta tarkemman suunnitelman teko siirtyy vuosi vuodelta. Jääkiekkoilijan ammatin erityispiirre on se, että ura saattaa loppua yllättäen jo seuraavassa vaihdossa loukkaantumiseen. Tällöin olisi turvallisempaa lähteä uuden työelämän alkuun, kun jo aikanaan uran alussa olisi pelaajalla olemassa selkeä suunnitelma tästä. Samalla se antaa rauhan pelaajan ajatuksille tulevaisuuden pohtimisesta. Kouluttautuminen uuteen ammattiin peliuran aikana on selvästi lisääntynyt pelaajien keskuudessa aikuiskoulutusjärjestelmän uusiutumisen myötä. Nykyään jokaisella aikuisella on mahdollisuus aloittaa opiskelut missä iässä tahansa valitsemallaan alalla. Monimuotokoulutuksena räätälöidyt opinnot jääkiekkoilijoille mahdollistavat täysipainoisen ammatin harjoittamisen ja opiskelun uran aikana. Ahkera opiskelija ehtii pitkälle avoimen yliopiston opinnoissa tai ammatillisesta koulutuksesta kiinnostunut ehtii hankkia useamman alan pätevyydet pelaamisen lomassa. Uran jälkeen kouluttautumisaikaa on hyvä valmistella jo uran aikana laittamalla osa hankkeista urheilijoita varten luotuun rahastoon. Pelaajalla onkin sitten lopettamispäätöksen jälkeen mahdollista tulouttaa suunnitelman mukaisesti rahastoon sijoitetut varansa tukemaan sitä vaihetta, kun hän siirtyy uudelleen työelämään. Juha Mäki-Kokkila Kuva: Suomen Mediatuotanto 18

19 PELIPAIKAN PELAAMINEN URAN VAKIINNUTTAMINEN AMMATTILAISSARJASSA LOPPUVAIHE Kehittyminen ammatissa Perhe-elämän aloittaminen Rahastoinnin aloittaminen Jatko-opintojen käynnistäminen Korkea-aste Urheilijan elämää Katseet tulevaisuuteen Rahastoinnin kasvattaminen Uran jäkeisen ammatin valinta Opintojen suunnittelu tai aloittaminen Siirtymävaiheen suunnittelu Uran päättäminen Rahastoinnin purkusuunnitelma Opintojen käynnistäminen A-maajoukkueen toiminta Jääkiekkoilijan on valmistauduttava samaan aikaa lyhyeen tai pitkään uraan ja sen edellyttämiin toimiin. 19

20 Pelaajien tarinat Hirschovits: Vaikeuksien kautta voittoon HIFK:n tähtihyökkääjä Kim Hirschovits on kul kenut pitkän ja värikkään tien helsinkiläisseuran juniorikoulusta SM-liigan pistepörssivoittajaksi. Hirso tiesi jo pikkupoikana, että hänestä tulee jääkiekkoilija. Mitään muu ta vaihtoehtoa hän ei halunnut edes ajatella. Mun lätkäura seurassa alkoi verrattain myö hään. Pari vuotta kinusin vanhemmiltani, että pääsisin johonkin seuraan, ja kun olin 20 pe lannut muutaman talven itsekseni ulkojäillä niin vanhemmat uskoivat, että olen tosissani ja haluan pelata, taiturimainen keskushyökkääjä muistelee. Hirschovits kuuluu siihen kiekkoilijoiden la veaan kaartiin, joka on oppinut hienoimmat kik kansa pihapeleissä. Junnuna oltiin talvisin aina ulkojäillä, ja ke sällä pelattiin sählyä ja lätkää asfaltilla. Li säksi muutaman olohuoneen parketti on naar mutettu ja jokunen ikkuna hajotettu, kun pe lit jatkuivat myös sisällä. Kun lätkä iski ta juntaan, niin silloin pelattiin kaiket ajat syömisten ja nukkumisten välissä, Hirschovits ker too. IFK-sentterin juniori- tai aikuisura ei ole kui tenkaan aina ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. HIFK:n tai minkä tahansa muun vähänkin suuremman seuran juniorikoulun läpikäy minen on melko raskas taival. Hirschovitsin mukaan myös hänellä oli toisinaan vaikeuksia. Silti Hirso haluaa muistuttaa, että han kalista ajoista voi myös oppia. Kaikille tulee vaikeita aikoja, ja vaikeuksiin suh tautuminen oikeastaan ratkaisee sen, kenestä kehittyy pelaaja huipulle. Nuorella pelaajalla pitää olla positiivinen asenne, sellainen, että haluaa ratkaista väkisin ongelmat. Ko ko ajan täytyy yrittää kehittää itseänsä ja oppia tekemistään virheistä, ja oppia myös muil ta pelaajilta, Hirschovits neuvoo. Hirschovitsille ei kuitenkaan juniori-iässä tul lut koskaan sellaista tunnetta, jolloin tekisi mieli ripustaa luistimet naulaan. Myöhemmin tämäkin ajatus on joskus hiipinyt mieleen. Vanhemmalla iällä on välillä ollut sellaisia aikoja, jolloin on miettinyt, onko tämä juuri si tä, mitä haluaa tehdä. Silloin ajatukset ovat pa lanneet junioriaikoihin, jolloin lätkä oli haus ka harrastus. Sen miettiminen on auttanut. Se täytyy vain hyväksyä ja ymmärtää, että ammattilaisena jääkiekko ei aina olekaan vain harrastus ja pelkkää hauskanpitoa. Hirschovits on siis oikea mies kertomaan, min kälaisia ominaisuuksia vaaditaan nuorelta pelaajalta, joka haluaa nousta junioreista SMliigaan saakka. Täytyy olla hirveä halu kehittyä. Yleensä ha lu olla paras on ajanut eteenpäin niitä nuoria, jotka ovat lyöneet itsensä läpi. Ville Mäkinen Kuva: Helsingin Sanomat

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Otteluohjelma

Otteluohjelma Otteluohjelma 2013-2014 to 12.09.2013 SaiPa - KalPa Blues TPS pe 13.09.2013 HPK - Pelicans HIFK - Blues JYP - Kärpät Tappara - Ilves Ässät - Lukko la 14.09.2013 Ilves HPK KalPa JYP 16.00 Kärpät SaiPa 18.30

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Urheilua ja elämyksiä Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Huippu-urheilu Beach volley ja lentopallo ovat suomalaisia menestyslajeja. Fanit ja media seuraavat edustusjoukkueitamme kotimaassa ja ulkomailla.

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

MAALIVAHTISEMINAARI 3-4.1-16

MAALIVAHTISEMINAARI 3-4.1-16 KARI TAKKO Dallasin Euroopan kykyjen etsinnän päällikkö Peliura Pelasin ensimmäisen liigaotteluni 16-vuotiaana Ässissä 12/78 Lukkoa vastaan ja sain NHL-varauksen Quebec Nordiquesiin 1980, mutta en tehnyt

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Laissa ammatillisesta koulutuksesta (787/ ) todetaan, että kou lutuk sen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma.

Laissa ammatillisesta koulutuksesta (787/ ) todetaan, että kou lutuk sen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma. Hallitus 30 24.04.2015 Hallitus 42 12.06.2015 Hallitus 50 28.08.2015 Hallitus 88 18.12.2015 Hallitus 47 17.06.2016 Hallitus 58 26.08.2016 Opetussuunnitelmien hyväksyminen 27/40/401/2015 KYH 30 Laissa ammatillisesta

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

Juniorityö petankkiseuroissa

Juniorityö petankkiseuroissa Petankkiseuratoiminta - Juniorityö 1 Juniorityö petankkiseuroissa Nämä rivit on kirjoitettu avuksi niille seuroille joiden piirissä mietitään juniorityön aloittamista tai kehittämistä. Ei ole olemassa

Lisätiedot

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle Visio 2025 Rovaniemen Palloseuran juniorityön visiona kasvattaa systemaattisesti pelaajia omaan edustusjoukkueeseen ja kansainvälisille kentille alkaen vuodesta 2025 Vision toteuttamiseksi seura on luonut

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

TOIMINNAN KÄSIKIRJA 1940

TOIMINNAN KÄSIKIRJA 1940 TOIMINNAN KÄIKIRJA 1940 JALKAPALLOA VUODETA 1940 IÄLLYLUETTELO 1 JOHDANTO 2 JÄNTEVÄN ARVOT JA TAVOITTEET 3 ORGANIAATIO MALLI 3.1 EURAN JOHTOKUNTA 4 JÄNTEVÄ JA VIETINTÄ 4.1 IÄINEN JA ULKOINEN VIETINTÄ 4.2

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

10 nopeaa taustoille: Marko Hopia

10 nopeaa taustoille: Marko Hopia 10 nopeaa taustoille: Marko Hopia FC Haka juniorit esittelevät yhden pelaajan ja yhden taustahenkilön viikoittain Uutiskirjeen 10 nopeaa -sarjassa. Jos haluat ehdottaa haastateltavaa/uusia kysymyksiä haastateltaville,

Lisätiedot

KILPAILUSÄÄNNÖT 2014-2015

KILPAILUSÄÄNNÖT 2014-2015 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON KILPAILUSÄÄNNÖT 2014-2015 MUUTOKSET 4.3. Pelaajasiirtojen aikarajat Pelaajasiirtoja voidaan kausittain tehdä B-G juniori-ikäisissä seuraavina aikoina: 1.5. 30.6. vapaa siirtoaika

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Selvityksen perusteella esitetään seuraavaa:

Selvityksen perusteella esitetään seuraavaa: Varhaiskasvatus- ja 25 17.03.2016 koulutuslautakunta Henkilöstö- ja työllisyysjaosto 29 19.04.2016 Virkojen perustaminen ja tuntiopettajien siirtäminen virkoihin 89/01.01.00/2013 VARKOLK 17.03.2016 25

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Tarinan strategia 2020

Tarinan strategia 2020 Tarinan strategia 2020 Suomen golfin strategia Visio Parasta vapaa aikaa Missio Golf yhdistää terveysvaikutukset ja yhdessä luonnossa liikkumisen Strateginen tahtotila Golfyhteisöjen toimintatapoja uudistamalla

Lisätiedot

SUOMI-KIEKON TULEVAISUUSSEMINAARI

SUOMI-KIEKON TULEVAISUUSSEMINAARI SUOMI-KIEKON TULEVAISUUSSEMINAARI 19.-20.5.2009, Vierumäki Suomen Jääkiekkoliitto / Erkka Westerlund 1 MENESTYSMUUTTUJAT 1. OSAAMINEN 2. OLOSUHTEET 3. HARRASTAJIEN MÄÄRÄ Suomen Jääkiekkoliitto 2 PELAAJAN

Lisätiedot

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Maailma on täynnä erilaisia polkuja Huipulle on monta erilaista tietä Huippu-urheiluikä ja sen merkitys harjoittelussa Monipuolinen liikunta Miksi?

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry.

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry. SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA ry. 6. SYYSKUUTA 2016 Suomalaisen keilailun strategia Tämän dokumentin sisältämässä strategiassa linjataan Suomen Keilailuliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka.

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista:

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Sulkasato Iisalmi Jäsentiedote 1 /2017 Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Pelivuorot: Sulkasadon pelivuorot pelataan Kirkonsalmen

Lisätiedot

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015 INFOTILAISUUS 1. ELITE YHTEISTYÖ 2. MIKÄ ELITE ON? 3. ELITE TIIMI 4. ELITE VALMENNUS 5. ELITE TOIMINTA 6. URHEILIJASOPIMUS 6. HAKU ELITEEN TOIMINTA ON VASTA ALUILLAAN ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

Ammatillisen tukihenkilötyön, perhetyön ja tehostetun perhetyön hankinta

Ammatillisen tukihenkilötyön, perhetyön ja tehostetun perhetyön hankinta Perusturvalautakunta 53 23.08.2016 Ammatillisen tukihenkilötyön, perhetyön ja tehostetun perhetyön hankinta 268/02.08.00/2016 PERLJ 23.08.2016 53 Lohjan kaupunki on kilpailuttanut yhteistyössä perusturvakuntayhtymä

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Varustekirppis / Omatoiminen varusteiden vaihtopäivä lauantaina 9.11.2013. klo.10.00 13.00 Energia Areenalla (Tekojään puoleinen käytävä)

Varustekirppis / Omatoiminen varusteiden vaihtopäivä lauantaina 9.11.2013. klo.10.00 13.00 Energia Areenalla (Tekojään puoleinen käytävä) Marraskuu 2013 TULEVIA TAPAHTUMIA Varustekirppis / Omatoiminen varusteiden vaihtopäivä lauantaina 9.11.2013 klo.10.00 13.00 Areenalla (Tekojään puoleinen käytävä) kuka vaan saa tulla myymään jääkiekkovarusteita,

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 12.02.2015 Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Anne Koivisto Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011

Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011 Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011 Näitä sääntöjä sovelletaan kaikissa Suomen Curlingliiton järjestämissä kilpailuissa, joilla on SM-status. Tällaisia kilpailuja

Lisätiedot

Titaani Juniorit - Jäsenmäärä

Titaani Juniorit - Jäsenmäärä Titaani Juniorit ry Titaani Juniorit ry Historiaa Ennen vuotta 1974 jääkiekkoa pelattiin Sunilan Sisussa Jääkiekkoon erikoistuva Titaanit ry perustettiin 1974 Titaani Juniorit ry eriytyi Titaanit ry:stä

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA

TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA PERUSAJATUS JA TAVOITE LASTEN KIEKKOILU ALUEVALMENTAJAT SJL TUTOR- VALMENTAJAT valmennuspäälliköt. seuravalmentajat.

Lisätiedot

Hankittavia palveluita ovat: A. Ammatillinen tukihenkilötyö B. Perhetyö C. Tehostettu perhetyö. Ammatillinen tukihenkilötyö (27 tarjousta)

Hankittavia palveluita ovat: A. Ammatillinen tukihenkilötyö B. Perhetyö C. Tehostettu perhetyö. Ammatillinen tukihenkilötyö (27 tarjousta) Yhtymähallitus 54 30.08.2016 Ammatillisen tukihenkilötyön, perhetyön ja tehostetun perhetyön hankinta 40/05.02.09/2016 Yhtymähallitus 54 Sosiaalihuollon ja lastensuojelun avohuollon ja jälkihuollon tukitoimet

Lisätiedot

Työryhmän ensimmäinen tapaaminen klo

Työryhmän ensimmäinen tapaaminen klo Työryhmän ensimmäinen tapaaminen 14.11.2016 klo 12.00-14.30 Työryhmän jäsenet: Juuso Toivola, pj Jukka Ikäläinen Reijo Jylhä Pekka Tiitinen Vesa Tauriainen Eero Hietanen Pirjo Muranen (este / ei paikalla)

Lisätiedot

Pöytäkirjan 34, 35, 39, 40, 41, 42 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

Pöytäkirjan 34, 35, 39, 40, 41, 42 :t. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995). MUUTOKSENHAKUOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELTO Pöytäkirjan 34, 35, 39, 40, 41, 42 :t. Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevaan päätöksen ei saa hakea muutos ta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 (365/1995).

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

SEURATIEDOTE NRO 2 / 2012, 2.3.2012. Pohjois-Savon Yleisurheilu ry Haapaniemenkatu 10 70100 Kuopio www.psy.sporttisaitti.com.

SEURATIEDOTE NRO 2 / 2012, 2.3.2012. Pohjois-Savon Yleisurheilu ry Haapaniemenkatu 10 70100 Kuopio www.psy.sporttisaitti.com. SEURATIEDOTE NRO 2 / 2012, 2.3.2012 Pohjois-Savon Yleisurheilu ry Haapaniemenkatu 10 70100 Kuopio www.psy.sporttisaitti.com Puheenjohtajalta Marko Ahtiainen puheenjohtaja p. 044 3044626 marko.ahtiainen@pohjois-savonliikunta.fi

Lisätiedot

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Tarve kyky- ja taitokoulutoiminnalle on suuri! Pelaajat haluavat oppia enemmän, kokea pätevyyttä, haasteita ja onnistumisia. Vanhemmat haluavat lapsensa oppivan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 Tikkurilan Taitoluisteluklubi ry 12.4.2016 2 TIKKURILAN TAITOLUISTELUKLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO

Lisätiedot

Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista. Jari Lämsä KIHU

Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista. Jari Lämsä KIHU Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista Jari Lämsä KIHU Taustaa akatemiatoiminnalle 1. Suomalainen urheilujärjestelmä Koostuu monista itsenäisistä, perinteisistä, oman

Lisätiedot

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta

ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016. Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta ABIEN VANHEMPAINILTA 20.1.2016 Jatko-opinnot Opinto-ohjaajat Terhi Kurri ja Noora Ranta Ajankohtaista abien ohjauksessa OP1-kurssin abivuoden opotunnit ovat olleet 1. ja 3. jaksossa. Hakuinfo järjestetään

Lisätiedot

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo HOT-testin tulokset Nimi: Teija Tahto Pvä: 12.10.2012 Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo PALJON KEHITETTÄVÄÄ SELKEÄ VAHVUUS Tavoitteen asettelu Motivaatio Itsekuri

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

TYTTÖJEN ALUESARJAT KAUDELLA

TYTTÖJEN ALUESARJAT KAUDELLA TYTTÖJEN ALUESARJAT KAUDELLA 2012-2013 Sarjojen pelaamisaikataulu toteutetaan siten, että C-tytöt pelaavat pääsääntöisesti parittomilla viikoilla huomioiden D-tyttöjen turnaukset, jotka pelataan parillisilla

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013

LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivistyslautakunta 30 22.06.2011 Sivistyslautakunta 52 22.05.2012 LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivltk 30 Koululaisten kuljetuksista on pyydetty tarjoukset

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

KESKIMAAN ALUEPÄIVÄ. Kuortane Suomen Jääkiekkoliitto / Pirkka Antila 1

KESKIMAAN ALUEPÄIVÄ. Kuortane Suomen Jääkiekkoliitto / Pirkka Antila 1 KESKIMAAN ALUEPÄIVÄ Kuortane 3.9.2016 3.9.2016 Suomen Jääkiekkoliitto / Pirkka Antila 1 PELIPASSIT JA PELAAJASIIRROT 3.9.2016 Suomen Jääkiekkoliitto / Pirkka Antila 2 Pelipasseista Nippupelipassitunnukset

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016

ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 Toivalan Urheilijat ry ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 PVM: 10.1.2016 1. Joukkueen toimihenkilöt: Valmentajat: Suvi Kankkunen Puh. 050 381 2105, kankkunens@gmail.com Erika Hyttinen Puh.

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa Hallitus 24 25.02.2016 Hallitus 63 30.03.2016 Hallitus 72 26.04.2016 Valtuusto 19 12.05.2016 Kuntayhtymän johtajan virka 60/31.312/2016 Hallitus 25.02.2016 24 Hallituksen puheenjohtaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 1

SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 1 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2016 1 Sastamalan opiston johtokunta Aika 10.05.2016 klo 17:00-19:00 Paikka Esperi OY Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 8 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 9 Pöytäkirjan

Lisätiedot

santasport.fi Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja

santasport.fi Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja santasport.fi Opinnot kestävät 3 vuotta Opinnot koostuvat pakollisista tutkinnon osista 105 osp, valinnaisista tutkinnon osista 30 osp, yhteisistä tutkinnon osista 35 osp sekä vapaasti valittavista tutkinnon

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo 2007 Nummelan Palloseura ry 28.11.2006 1 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE... 2 2. TOIMINTAMALLI... 3 2.1. TOIMINTA-ALUE JA SIDOSRYHMÄT...3 2.2. SEURAN SÄÄNTÖMÄÄRÄISET

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry KemPa Taustaa Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät Pelaajamäärä Pelipassien määrä 2010-2012 180 160 140 120 100 80 Sarja1 60 40 20 0 2010 2011 toukukuu

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2010 1. Linja-auto, matka Kotimaan Matkailu-messuille Tampereelle

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2010 1. Linja-auto, matka Kotimaan Matkailu-messuille Tampereelle UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 2/2010 1 Matkailulautakunta 16.04.2010 Aika 16.04.2010 klo 9:00-10:30 Paikka Linja-auto, matka Kotimaan Matkailu-messuille Tampereelle Luettelo käsitellyistä asioista

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon!

Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Viesti! Liiku! Sivisty! Tule Sammon keskuslukioon! Edessä antoisat vuodet Millaisessa ympäristössä sinä haluat viettää elämäsi kolme tai neljä tärkeää vuotta? Sammon keskuslukio Hakukoodi ainevalintakortissa:

Lisätiedot

ALUEIDEN SEURASEMINAARIT 2015

ALUEIDEN SEURASEMINAARIT 2015 ALUEIDEN SEURASEMINAARIT 2015 23.8.2015 Lounais-Suomi, Laitila 30.8.2015 Etelä-Suomi, Järvenpää 5.9.2015 Häme-Pohjanmaa, Tampere 12.9.2014 Itä-Suomi, Suonenjoki Aiheina mm. MM-kisat Kalenteri 2015-2016

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

A. Naumanen. Tytöt U15-sarjassa. Esitys SAJL Nuorisokokoukselle

A. Naumanen. Tytöt U15-sarjassa. Esitys SAJL Nuorisokokoukselle A. Naumanen Tytöt U15-sarjassa Esitys SAJL Nuorisokokoukselle 25.10.2014 Tytöt U15 Nuorten kilpailujärjestelmä 2014-2016 hyväksyttiin syysliittokokouksessa 2013. Kilpailujärjestelmässä:! Pelattavaksi ehdotettavat

Lisätiedot

B-Joukkue - Pelaajapalaveri

B-Joukkue - Pelaajapalaveri B-Joukkue - Pelaajapalaveri 12.5.2016 B-joukkueen pelaajat + toimihenkilöt Jääkiekkoliiton Arvot B-joukkueen Arvot B-joukkueen Tavoite Pelaajien toiveet Harjoittelu Pelaaminen Harjoittelu ja säännöt Pelaaminen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Sami Hyypiä Akatemia

Sami Hyypiä Akatemia Sami Hyypiä Akatemia Kenelle Toiminta koskee yhteistyöjakson ensimmäisenä vuonna lapsiurheiluvaiheessa 2005, 2004, 2003 ja 2002- syntyneitä poikia ja tyttöjä. Yhteistyöjakson toisena vuonna toimintaan

Lisätiedot

PELAAJA-ARVIOINTI MAAJOUKKUE. 22.3.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 1

PELAAJA-ARVIOINTI MAAJOUKKUE. 22.3.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 1 PELAAJA-ARVIOINTI MAAJOUKKUE 22.3.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 1 MEIDÄN PELIN PRIORITEETIT = TAVOITTEET ERI PELITILANTEISSA HYÖKKÄYSTILANTEET PUOLUSTUSTILANTEET 1. Maalinteko 1. Maalinesto 2. Tilan voittaminen

Lisätiedot

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut Kuka voi lähteä vaihtoon? Vaihtoon voi lähteä kaikista kauppatieteiden kandidaatin ohjelman erikoistumisalueista

Lisätiedot

LAAJASALON PALLOSEURA RY AKATEMIAVALMENNUS

LAAJASALON PALLOSEURA RY AKATEMIAVALMENNUS LAAJASALON PALLOSEURA RY AKATEMIAVALMENNUS LÄHTÖKOHDAT Ikäluokka=joukkue vaatii myös eriyttämistä yksilötasolla, jokaiselle sopivia haasteita. Pelaajien taitotaso noussut vaatii myös pelaajien yksilöllisen

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot