AMMATTINA JÄÄKIEKKO MITÄ URAN JÄLKEEN?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATTINA JÄÄKIEKKO MITÄ URAN JÄLKEEN?"

Transkriptio

1 AMMATTINA JÄÄKIEKKO MITÄ URAN JÄLKEEN?

2 SISÄLTÖ ESIPUHE 3 JÄÄKIEKKOILIJAN URA 4 5 JUNIORIT 6 7 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON ROOLI 8 9 JUNNUTOIMINTAA KUVIN JA SANOIN Kiekkoilua Pohjois-Amerikassa Max Kolu 12 Jyri Niemi 13 Toni Söderholm Samuli Jalkanen Ammattina jääkiekkoilija Kim Hirscovits 20 Sinuhe Wallinheimo 21 SM-LIIGAN ROOLI Raimo Helminen 23 Pelaajayhdistyksen Rooli Erkki Rajamäki 25 Urheilutulojen rahastointi 26 Jani Nikko 26 Joni Lius 27 KOULUTUSTARJONTAA REKRYTOINTIA GO-ON Kimmo Peltonen 33 Jari Korhonen 33 KOTIPIZZA 34 NORDEA 35 SM-liiga Alumni ry:n tarkoitus ja tavoitteet URAN JÄLKEEN ALUMNIKSI Jyrki Lumme 38 Jari Levonen 40 PELAAJA-AGENTTI TOIMINTA MuistiinpanoT Tärkeitä linkkejä 47 YHTEYSTIEDOT 48 Kannen kuva: Denis Heimonen

3 ESIPUHE Jääkiekon pariin tulleen pikkupojan elin kaaressa jääkiekko saat taa kes tää pi simmillään yli kuusikymmentä vuotta. Sinä ajan jaksona jääkiek ko on leikkiä, tasapainoilua koulunkäynnin kanssa, valintojen te koa urheilun ja opiskelun kans sa. Joil lakin siitä muodostuu ammatti joka voi kestää jopa yli kak sikymmentä vuotta. Siihen voi mah tua mer kittävä ura NHL:ssä, mutta se voi olla myös vuosien tais telua pe li paikasta kotoisessa liigassa tai pelipaikan etsimistä ulko maisista sar joista. Jääkiekkoilusta voi saada erittäin hyvän palkan ja elää sen tu loil la hy vin koko loppuiän, mutta useimmille se kuitenkin mer kitsee amma tin ohessa valmistautumista peliuran jälkeiseen elämään ja va lintojen tekemistä. Joillekin va linta uran jäl keen voi olla siirtyminen erotuomariksi tai val mentajaksi tai johonkin muuhun tehtävään kiekon parissa. Jot kut jatkavat kiekkoilua vanhojen pelikavereitten kans sa seniorikiekkoilussa ja monet lopettavat kiekkoilun kokonaan, mut ta periaat teessa kaikki ovat aina lätkässä Tämän oppaan tarkoituksena on antaa nuorille jääkiekkoili jan uraa haaveileville ja miksei myös heidän vanhemmilleen tie toa siitä miten la jin pariin tulevista junioreista huolehditaan ja miten osasta näistä mää rätietoisista pelaajan aluista kasva tetaan ammattikiekkoi lijoita. Ennen kaikkea oppaan tarkoituk sena on antaa tietoa erilaisis ta koulutus ja opiskeluvaihtoehdoista joilla hankitaan valmiuksia myös kiekkou ran jälkeiseen elämään, vaiheeseen joka monen kiekkoi li jan mielestä on se kovin paikka. Joillekin se on ollut selvä jo paljon ennen uran loppua. Jääkiekkoilijasta huolehtii hänen elinkaarensa aikana monta eri tahoa. Juniorikiekkoilijana ne voivat olla vanhempia, seu ran valmennuksesta vastaavia ja myöhemmässä vaiheessa osalle Jääkiekkoliiton val mennuksesta ja koulutuksesta vastaavia henkilöitä. Liiga- ja Mestis-kiekkoilijat pääsevät sopimuksen tehdessään Pelaajayhdistyk sen edun valvonnan piiriin. SM-Liiga ja Liitto ovat myös mukana yhteistyös sä aktiivipelaa jien koulutuksen varmistamiseksi ja vaihto ehto jen ra kentami seksi. Koko tähänastinen tukiverkko on kuitenkin pääsääntöises ti sulkeutu nut samalla kun myös ura on loppunut. Tällöin ne jot ka eivät ole opis kelleet aktiiviuransa aikana ja hankkineet tut kintoa, ovatkin melkois ten valintojen edessä. Mitä tehdä, tai mitä opiskella? Tätä kiekkouran jälkeisen ajan ongelmien ja asioiden selkiyttämis tä varten perustettu SM-Liiga Alumni ry pyrkii omalla tekemisellään helpot tamaan. Yhtenä lisänä tässä on myös rek rytointipalveluiden ke hittäminen entisille aktiivipelaajille. Opas pyrkii peilaamaan erilaisia vaihtoehtoja ja valintoja entisten ja nykyisten kiekkoilijoiden esimerkin kautta. Pelaa jat jotka ovat omat va lintansa tehneet, ovat myös valmiit ker tomaan kenelle tahan sa nuorelle tai pelaajalle omat tieton sa ja kokemuksensa. Tarvittaes sa yhteystiedot saa oppaan teh neiltä organisaatioilta. Yksi iso päätös jonka useimmat kiekkoilijat joutuvat tekemään onkin, milloin on aika urheilla ja milloin opiskella. Tähän oman vastauksen antaa entinen maajoukkuekiekkoilja Ismo Lius, joka opiske li lähes koko menestyksekkään kiekkouransa ajan. ENSIN ON URHEILU JA ENSIN ON OPISKELU. Mutta myöhäistä ei opiskelu ole milloinkaan. Juha Mäki-Kokkila Opintokoordinaattori Suomen Jääkiekkoliitto Matti Porvari Toiminnanjohtaja SM-liiga ALUMNI ry. Iiro Järvi Yhteyspäällikkö SJRY Jarmo Koskinen Yhteysjohtaja SM-liiga 3

4 JÄÄKIEKKOILIJAN URA Monella jääkiekkoilijalla ura alkaa siitä, että isä tai äiti vie junnun paikallisen seuran miniliigaan. Täältä hankittuja perustaitoja lähdetään sitten jalostamaan seuran juniorijoukkueisiin pelaajana. Samalla vanhemmat sitoutuvat joukkueen ja seuran moninaisiin teh täviin, joiden tarkoituksena on tukea lapsen harrastusta. Niinpä perhe pian huomaakin lapsen harrastuksen olevan koko perheen jutun ja säätelevän melko voimakkaasti myös viikonloppujen ja lomien viettoa. Vuodet vierähtävät todella nopeasti ja pian alkaa juniorilla vaihe, jossa joutuu valitsemaan joko kilpakiekon ja harrastekiekon pelaamisen. Useimmalla kilpakiekon harrastajalla siintää unelma ammattilaisuudesta, mikä sinällään on harrastusta vahvistava tekijä. Vanhempien ja valmentajien rooliin kuuluu palauttaa pelaaja maan/jään pinnalle, jotta utopis tiset toiveet saadaan realistisiksi. Tähän kuu luu muun muassa koulun ja opiskelujen täy sipainoinen toteutus sekä terveet elämänta vat. Tavoitteet pitää kuitenkin asettaa korkealle etenkin niiden nuorten osalta, jotka va litsevat huippu-urheilijan tien. Vanhemmilla junioreilla harjoitukset ja pelit täyttävät koulun lisäksi kalenterin melko te hokkaasti, joten varsinaista vapaa aikaa ei juu ri ole. Vaarana onkin, että puuttuva aika 4 ote taan yöunista tai unohdetaan koulun vaatima iltaopiskeluaika. Tässä vaiheessa on syytä erityisen huolella miettiä elämänhallintaan liit tyvät asiat ja opetella hoitamaan kaikki asiat ajallaan siten, että mikään asia ei jää roik kumaan tai hoitamatta. Monen hyvän pelaajan kauteen mahtuu oman ikäluokan pelien lisäksi vanhemman ikä luokan pelit, jolloin päästään huippuurhei lun näkökulmasta riittävään määrään pe lejä. Urheilijan kokonaiskuormasta on kuitenkin syytä pitää huolta, jotta rasituksesta joh tuvat loukkaantumiset ja sairastumiset mi nimoidaan. Tämä edellyttää jatkuvaa suunnittelua pelien ja treenien osalta ja tarvittaessa myös selkeää priorisointia toteutettavien ta pahtumien suhteen ottaen huomioon muun muassa opiskeluvelvoitteet. Harrastekiekon pelaamisen mahdollistamiseksi on useassa seurassa tehty aktiivisesti töi tä ja perustettu omia joukkueita kilpakiekon harrastajien rinnalle. Toivottavaa olisi, että jäitten määrää saataisiin edelleen lisättyä joko halleissa tai tekojäillä. Tämä mahdollis taisi entistä paremmin vuotiaiden har rastajien pysymisen lajin parissa luistimil la eikä pakottaisi heitä siirtymään katsomon puo lelle. Suurin osa edustusjoukkueiden pelaajista pää see haistelemaan äijien ilmapiiriä jo juniori vuosien lopulla, jolloin pelaaja saa taas uuden toimintaympäristön. Monelle nuorelle pe laajalle hyppäys aikuisten maailmaan vaatii to tuttelua useamman kauden ajan ja joillain so peutuminen onnistuu heti. Pelipaikan vakiinnuttaminen onkin pelaajan lähitavoitteissa etu sijalla. Tämä voi vaatia siirtymisiä eri joukkueisiin jopa saman kauden aikana. Joka ikäluokasta muutama pelaaja valitsee Pohjois-Amerikan juniorisarjassa pelaamisen yhden tai kahden vuoden ajan, jonka jälkeen jat kaa joko Pohjois-Amerikan yliopistokiekkoilus sa tai palaa kotimaahan lähtöseuraansa. Vuosittain muutamat lukion käyneet pelaajat suuntaavat matkansa niin ikään Pohjois- Ame rikan yliopistokiekkoiluun. Jotta tämä oli si mahdollista, ei kyseisellä pelaajalla saa olla sellaista sopimusta minkään seuran kanssa, että pelaajalle olisi maksettu palkkaa pelaamisesta. Jotkut näistä pelaajista ovat pääs seet sittemmin ammattilaisiksi NHL:ään. Useimmilla paluu Suomeen tapahtuu n. kolmen vuoden jälkeen taskussa yliopistotutkinto, jota voi täydentää tai aloittaa jatko-opinnot kotimaassa tai muualla Euroopassa. Jääkiekkoammattilaisen elämään kuuluu, että hänen pitää pystyä osoittamaan vuosittain kuntonsa ja kykynsä työnantajalleen,

5 JÄÄKIEKKOILIJAN URAN VAIHEET jotta sopimus seuraavista kausista syntyy. Tä mä vaatii kurinalaista urheilijan elämää niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin. Joillakin pelaajilla taso riittää ammattilaisuuteen Pohjois-Amerikassa tai Venäjällä, jossa monen juniorin unelma toteutuu. Suurin osa pe laajista käy kokeilemassa pelaamista lyhyemmän tai pidemmän jakson eurooppalaisissa seuroissa. Tunnollinen pelaaja voi toteuttaa Suomessakin varsin hyvällä palkalla pit kän uran. Työn luonteeseen kuuluu tietoisuus uran mahdollisesta loppumisesta yhtäkkiä esimerkiksi loukkaantumiseen, joten entistä useampi kiekkoilija kouluttautuu jo peliuran ohessa uuteen ammattiin ja pistää osan tie nesteistään urheilijarahastoon. Moni pelaaja ryhtyy alumniksi, kasvatiksi, uran jälkeen. Tällöin käynnistyy kiekkoilijan uran 3. vaihe, jonka tarkoituksena on tukea uusia jääkiekkoilijoita ja kehittää lajia. Pelaajat rekrytoituvat uusille urille yhteiskunnassa, osa jää vaikuttamaan suoraan lajin kehittämiseen valmentajina tai seuran toimihenkilöinä suu rimman osan siirtyessä aivan eri aloille. Alumni-verkoston avulla on tarkoitus pitää kaik ki kiekkoilijat narun päässä, jotta laji saisi riittävästi tukea toiminnalleen ja toisaalta voi daan auttaa apua tarvitsevaa. Moni kiekkoilija tuo jälkikasvunsa miniliigaan ja viimeistään tässä vaiheessa taas muistaa kuinka hauskaa jääkiekon harrastaminen olikaan. Näin ympyrä sulkeutuu ja kiek koperhe voi hyvin. Juha Mäki-Kokkila JUNIORI SJL AKTIIVI (MJ-TOIMINTA) SJRY ALUMNI SM-LIIGA SM-LIIGAN ALUMNIYHISTYS TUKEVA ORGANISAATIO ERI VAIHEISSA 5

6 JUNIORIT Yleisin jääkiekon aloittamisikä asettuu 5-7 vuoden paikkeille; aina löytyy poikkeuksia molempiin suuntiin ammattilaistenkin joukossa. Varsinainen hyppäys kiekkoilussa kehittymisessä tapahtuu pelaajan aloittaessa koulun. Osa pelaajista on ollut liikuntapainotteisissa päiväkerhoissa ja jatkaa liikuntapainotteisella ala-asteella. Luonnollinen jatke tälle on siirtyä aikanaan jääkiekkopainotteiselle yläasteelle. Tässä vaiheessa suurin osa pelaajista on luopunut muista aikaa vievistä harrasteista, sillä lajitaitojen harjoittelun lisäksi alkaa kiekkoilijoilla myös peruskunnon kehittäminen ja voimaharjoittelu. Harjoituskertamäärät viikossa ovat jo niin suuret, että kokonaisrasituksen huomioonottaminen on aiheellista. Seuroissa on aloitettu pelaajien jakaminen tasoryhmiin jo ala-aste-ikäisinä. Tällä haetaan optimaalista kehitysympäristöä nuorelle kiekkoilijalle. Parhaimmisto kootaankin alueittain maajoukkuetoimintaa valmistavaan leiritykseen siten, että 14-vuotiaista muodostetaan ensimmäiset aluejoukkueet. Näille järjestetään turnaustapahtuma, jossa pelaajatarkkailijat sitten valitsevat ensimmäiset kaksi joukkueellista pelaajia maaottelutapahtumaan. Tästä alkaa mielenkiintoinen ja myös vaativa kehittyminen maajoukkuepelaajana. 6 Toki myöhemmin kehittyville nuorille annetaan tilaisuus osoittaa taitonsa ja ansaita paikkansa maan edustustehtävissä. Koulun ja jääkiekon sovittaminen vaatii todellista panostusta, jotta molemmat sujuisivat hyvin. Moni kilpakiekossa mukana ollut siirtyykin harrastekiekon puolelle tai lopettaa pelaamisen kokonaan ja keskittyy toivon mukaan koulun käyntiin. Harrastekiekon järjestäminen mielekkääksi onkin seuroille melkoinen haaste vähäisillä valmennus- ja jääaikaresursseilla. Erityisesti kilpakiekon harrastajien tulee pyrkiä jatkamaan opiskeluaan yläasteen jälkeen urheiluakatemian alaisissa oppilaitoksissa, jotta mahdollisuus aamuharjoitteluun toteutuisi. Ensimmäisen vuoden opintojen toteutuminen esim lukiossa mahdollisimman monella kurssilla, yli 30 kurssia, auttaa selkeästi koko opiskelujakson hyvää toteutumista 3-4 vuoden aikana. Parhaimpien jääkiekkoilijoiden panosta tarvitaan monesti oman ikäluokan pelien lisäksi vanhemman ikäluokan peleissä. Harrastukseen menevän ajan kasvaminen vaikuttaa erityisesti nuoren ns omaan aikaan, joka uhkaa jäädä tosi vähälle. Helposti aikaa lyhytnäköisesti löytyy yöunien lyhentämisestä, mutta tämä valinta näkyy pitkän talven aikana väistämättä pelaajan yleisessä vireystilassa ja pahimmillaan loukkaantumisten lisääntymisenä ja koulutehtävien laiminlyöntinä. Vaihto-oppilasvuosi Pohjois-Amerikassa voi joillakin pelaajilla antaa lisäpotkua niin pelaamiseen kuin opiskeluunkin. Vieraan kielen omaksuminen ei ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa, vaikka muut opinnot eivät sitten juuri vastaisikaan Suomen koulujärjestelmää. Jotkut parhaimmista pelaajista saavat kutsun mennä pelaamaan Kanadan eri junioriliigoissa. Tämä tarjoaa oivallisen mahdollisuuden itsensä kehittämiseen kiekkoilun kotimaassa ja myös mahdollisuuden näyttää taitonsa lukuisille kykyjen etsijöille. Maajoukkuetason juniorit pyritään Suomessa sitomaan seuraan tarjoamalla 2-4 vuoden sopimuksia. Tällöin hyvä sopimus pitää sisällään myös sen, että seura kunnioittaa ja auttaa pelaajaa saamaan 2.asteen opiskelunsa valmiiksi. Parhaimmassa tapauksessa sopimuksen päätyttyä pelaajasta on kasvanut ammattinsa osaava kiekkoilija, jolla on suoritettuna 2.asteen opinnot ja varusmiespalvelus. Lisäksi hän käyttäytyy huippuurheilijalle ja nuorison esikuvalle kuuluvalla tavalla. Juha Mäki-Kokkila

7 JOKAINEN ALOITTAA JUNIORINA ALA-ASTE YLÄASTE LUKIO/AMMATTIOPPILAITOS SA-INT LIIKUNTAPAINOTTEISET KOULUT URHEILUAKATEMIAT -> Lajitaitojen omaksuminen Monipuolinen liikunta Aluejoukkue- ja maajoukkue toiminta käynnistyy yläasteella Peruskoulun suorittaminen ja hakeutuminen joko lukioon tai ammatillisiin opintoihin Lajitaitojen systemaattinen kehittäminen Runsaasti pelejä Maajoukkuetoiminta tiivistyy U18 ja U20 MM-kisat 2. asteen opintojen voimallinen aloitus tavoitteena tutkinto 3 vuodessa Pohjois-Amerikan junioriliigat ja yliopistosarjat Juniori-/Ammattisopimukset Seura-akatemiat ammattikiekkoilijan kasvattaminen opintojen valmistuminen varusmiespalvelun suorittaminen 7

8 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON ROOLI Jääkiekkoliiton uudessa strategiassa konkreettiset tavoitteet Suomen Jääkiekkoliiton toiminnan tavoitteena on pystyä tarjoamaan kaikille suomalaisille elämiinsä lisäarvoa jääkiekon kautta. Suomen Jääkiekkoliiton visiona on, että laji tarjoaisi suuria elämyksiä ja tunteita, mukavaa yhdes säoloa ja kansainvälistä menestystä kiekkoa kaikille. Liitolle on luotu yhteinen toimintastrategia, jonka avulla yhteisiin päämääriin pääseminen olisi helpompaa. Seuratoiminnan laatua halutaan nostaa Uuden strategian yksi keskeisimmistä tavoitteista on jatkaa jääkiekon seuratoiminnan laadun nostamista. Laadunvalvonnan apuvälineenä ja mittarina käytetään tänä vuonna seu roissa tehtyä laatuarviointijärjestelmää, jon ka pohjalta liitto maksaa seuroille laatutu kea. Seuratoiminnan laadun nostamisessa toinen keskeinen painopiste on valmennus- ja ohjaustyön laadun nostamisessa. Tavoitteena on saada lisää päätoimisia ja koulutettuja ohjaa jia ja valmentajia seuroihin erityisesti vuotiaille lapsille sekä nostaa liiton pää sarjojen valmentajien tasoa erityisesti nuor ten ja naisten SM-sarjajoukkueissa. 8 Liiton uuden strategian tavoitteena on myös lisätä merkittävästi uusien lisenssipelaajien määrää kaikissa liiton sarjoissa. Esimerkiksi tyttö- ja naiskiekkoilijoiden määrä pyritään nostamaan 4000 pelaajaan vuoteen 2010 mennessä. Lajin harrastusolosuhteiden osalta tavoitteena on saada lisää jäähalleja varsinkin muut tovoittoisille asuinalueille sekä saada jää kiekon harrastaminen olosuhdekustannuksiltaan tasavertaisemmaksi muihin urheilulajei hin nähden. Yleisemmällä tasolla Jääkiekkoliiton toiminnan tavoitteena on jatkuvan kansainvälinen me nestyksen turvaaminen sekä lajin positiivisen ja kiinnostavan imagon ylläpitäminen. Juha Mäki-Kokkila SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO RY perustettu Kansainvälisen Jääkiekkoliiton (IIHF) jäsen ja sen virallinen edustaja Suomessa Suomen suosituin urheilulaji aktiivista harrastajaa lisenssipelaajaa 460 jäsenseuraa, 2800 joukkuetta ottelua kaudessa 1640 erotuomaria 230 rataa 220 jäähallissa 39 kokopäiväistä toimihenkilöä koko Suomessa kahdeksalla eri alueella 28 työntekijää Jääkiekkoliiton toimistossa

9 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON ROOLI Tuomaritoiminta Kansallinen kilpailutoiminta sarjajärjestelmä Pelaajan kehittäminen valmennustoiminta aluevalmennusjärjestelmä Kansainvälinen kilpailutoiminta maajoukkueet Markkinointi Nuorisotoiminta Vakuutusturva Jäähallisaneeraus ja -rakentaminen Koulutustoiminta valmentajakoulutus seurajohdon koulutus Yhteiskuntavastuullisuus mm. opintojen koordinointi ja ravitsemustietous Rullakiekko Tossulätkä Harrastekiekko Pipolätkä Tyttökiekko 9

10 JUNNUTOIMINTAA KUVIN JA SANOIN Leijonan pentuja Tyttökiekkoa 10

11 JUNNUTOIMINTAA KUVIN JA SANOIN Kesäopiskelua Maajoukkuepelaajat opiskelevat myös kesällä! Mikael Granlundin tarina Jääkiekko on hieno laji. Maailman nopein pallopeli, jossa täytyy reagoida erilaisiin tilanteisiin nopeasti. Se on yksi asia miksi pidän lajista tosi paljon, kokoajan täytyy olla hereillä. Pe lissä saan monista asioista hienoja fiiliksiä, kuten esim. kun saan tehtyä maalin, annettua hyvän syötön, onnistun jossain harhautuksessa, antanut kovan taklauksen, blokannut lau kauksen jne Nämä ovat asioita, joista varmaan kaikki jääkiekkoilijat tykkää. Sitten on se mielestäni kaikkein hienoin asia: voittaminen. On aivan upeaa pelin jälkeen, kun on kovalla työllä saanut voiton ja koko joukkue voi olla ylpeä esityksistään. Lajiin kuuluu, kuten kaikkiin muihinkin lajeihin, todella isona osana harjoittelu. Jääkiekkoilijan harjoittelu on monipuolista, sillä kentällä tarvii monia eri taitoja. Ei riitä, että on vain todella taitava, vaan täytyy myös pysyä vauhdissa ja pärjätä väännöissä. Ei myöskään auta, jos on todella kovassa kunnossa fyysisesti, vaan täytyy ymmärtää pelistäkin jotain. Siinä minulle tärkeitä ja isoja asioita hienosta lajista nimeltä jääkiekko. Nico Manelius (vas.), Mikael Granlund (oik.) Maajoukkue tarjoaa matkustamistakin! USAn turnaus Venäjän turnaus Wienissä vapaalla Mikko Laine, Ilmari Pitkänen Rasmus Rinne 11

12 Kiekkoilua Pohjois-Amerikassa Max Kolu: Minulla alkoi olla sellainen olo, että yliopistokiekkoilu voisi olla mie lenkiintoista, koska Suomessa kiekkoa ja koulua on melko vaikea yhdistää. Kyllä se toki onnistuu, mutta minua alkoi tuo yliopis tokiekko kiinnostaa. Se oli hienoa aikaa ja se kannatti kokea! Sain siel lä tutkinnon, tutustuin paikalliseen kulttuuriin ja sain kielitaidon sekä paljon ystäviä. Vuodet avarsivat, enkä ole katunut hetkeäkään, että lähdin sinne Max kertoo Kiekkolehden haastattelussa siirtymisestään A-junio rina 2003 Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja pelaamaan NCAA-yliopistosarjassa. Kuva: Suomen Mediatuotanto High School Vaihto-oppilas vuosi tai vuodet Kanadan tai USAn juniorisarjoissa Kanadan junioriliiga CHL koostuu kolmesta eri liigasta: läntinen WHL, Ontarion OHL ja Quebecin QMJHL Yliopistokiekkoilu Lukion jälkeen Ennen ammattilaissopimusta 12

13 Jyri Niemen tarina Junnuna Kanadaan Olen pelannut jääkiekkoa 4-vuotiaasta lähtien. Jalkapallo ja jääkiekko olivat harrastukseni 12-vuotiaaksi asti, mutta siirtyessäni Tapparan ri veihin oli lajivalinta kesäharjoittelun myötä selvä. Peruskoulun jälkeen sain lukiopaikan Sammon urhei lulukiosta, mutta sitten pääsin HPK:n A-junioreihin minkä seurauksena kävin lukiota Kaurialan lukiossa Hämeenlin nassa. Hämeenlinnan vuosi oli opettelua itsenäiseen elämään; rahan käyttöön, ajanhallintaan ja sinnikkääseen harjoitteluun ja myös opis keluun. Agenttini oli paria vuotta aiemmin järjestänyt kotipaikkakuntani pe laajan Kanadan junioriliigaan pelaamaan. Halusin kehittyä pelaaja na, saada lisää haasteita ja unelmanani oli aina ollut pelata Pohjois-Ameri kassa ja oppia ymmärtämään sikäläistä jääkiekkokulttuuria. Vii meistään puhuttuani Mikko Kuukan kanssa, tiesin haluavani pela ta WHLliigaa. WHL-liigaa pelaava Saskatoon Blades varasi minut pe laa jakseen, niinpä matkasin 2007 elokuussa kasseineni lentokentälle. Aluksi kaikki oli tietenkin uutta ja ihmeellistä. Varsinkin katsojamäärät ja pelaajien fanitus sekä myös median voimakas mukanaolo tuntuivat joskus jopa ärsyttävältä. Harjoittelu oli kovaa, melko säälimätöntäkin. Aluksi oli tehtävä tuplasti töitä jotta ansaitsi paikan joukkueessa; olinhan tullut Euroopasta ja vienyt kanadalaiselta pelaajalta paikan. Työ tuotti tulosta ja sain todella paljon vastuuta ja sen myötä paljon pe liaikaa. Olin ansainnut paikkani joukkueessa. Opiskelua Suomessa pi ti jatkaa mm. netin välityksellä etäopiskeluna, mutta ensimmäisenä vuonna kaikki oli uutta ja kesti oman aikansa sopeutua niin pelityyliin, har joitteluun, perheeseen, maahan kuin kulttuuriinkin. Sitten olikin jo joulu. Pelimatkat olivat pitkiä ja rankkoja. Samaten lepopäivä oli siel lä tuntematon käsite silloin kun joukkue ei menesty. Vapaapäivä on palkinto hyvästä menestyksestä, pa lautumiseen tai latautumiseen sitä ei osata käyttää. Varsinkin levon tärkeys ja merkitys urheiluun ja suorituskykyyn on mielestäni Suo messa paljon paremmin ymmärret ty kuin Kanadassa. Esimerkkiviikko Saskatoonissa me nisi näin: maanantaina klo 10 pyö rälenkki, klo h jää ja ohei set, keskiviikko samanlainen pait si h jää ja oheinen, kes kiviikkona hallille klo 10, klo 17 pe lipalveri, klo 19 kotipeli, torstai sa manlainen kuin maanantain, per jantaina klo lähtö Edmontoniin, peli klo 19, lauantaina Edmon tonista Calgaryyn, peli klo ja sunnuntaina lähtö kohti Red Deeria klo ja peli klo Suomessa ehdin siis käydä vuoden lukiota ennen lähtöäni. Tällä het kellä opiskelupaikkani on vielä Kaurialan lukiossa minulle varattuna, mutta näyttää siltä että mikäli käyn lukion loppuun teen sen aikuis opiskelijana kiekkourani ohella. Nyt käyn ammattikoulua josta val mistuu jääkiekkoilijoita. Sitten kun tulee uudelleen kouluttautumi sen aika, pyrin hyödyntämään saamani kiekkotietouden ja kielitaidon sekä löytämään tehtävän missä voin laittaa tietotaitoni jatkojalostuk seen. Kiekkoilijan tavoitteeni ovat eteenpäin ja mahdollisimman pitkälle sa maten kuin muutenkin elämässäni. Olen tyytyväinen valintaani läh teä Kanadaan, vaikka lukio-opintoni keskeytyivätkin. Kaikkea ei voi saada ja kukin valitkoon omien arvojensa mukaan itselleen parhaimman vaihtoehdon. Lähtijän on oltava valmis tekemään työtä, val mis sopeutumaan erilaiseen valmennukseen, pelitapaan ja kulttuuriin, valmis sietämään kovia paineita, valmis selviämään englannin kielellä ja valmis pitämään itsestään hyvää huolta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Halu kasvaa ja kehittyä omalta tuntuvan työn parissa kannustaa jatkamaan edelleen. Kuva: Getty Images 13

14 Toni Söderholmin tarina Yliopisto-opiskelu USA Vuosina suoritettu yliopisto tutkinto on itselleni suuri ylpey denaihe. Voin suositella sitä lämpimästi kaikille. Se on loistava vaihtoehto monen uralla. Eikä pelkästään jääkiekon takia. Yliopisto-aika on välillä kuin elokuvista, välillä se on vähemmän hoh dokasta. Kuitenkin se avartaa, opettaa ja kehittää sinua ihmisenä todella paljon. Elämä on räätälöity niin että sekä kouluun että jää kiekkoon pystyy keskittymään, sekä kehittymään molemmissa. Mie lestäni sitä ei pidä ikinä nähdä hidasteena jääkiekkouralle. Päinvastoin. Itselle mahdollisuus opiskella USA:ssa tuli ajankohtaiseksi vietettyäni pari vuotta Kanadassa lukiossa. Siellä heräsi into ja kiinnostus ky seistä vaihtoehtoa kohtaan. Tie sinne kulki yliopiston valmentajan, agen tin ja varmaan muidenkin suosittelijoiden kautta joita en edes tie dä. Yksi suuri este yliopisto-opiskelun kohdalla on raha. Vuosikausi maksut ovat todella korkeita mutta usein ne pystytään kattamaan sti pendien avulla. Kannattaa itse olla aktiivinen. Soittaa siellä pelanneille suomalaisille, pyytää agenteilta tai omalta seuralta apua. Seurojen juniorivalmen nuksesta vastaavat tietävät milloin yliopistojen scoutit/valmentajat ovat paikalla katsomassa pelejä. Junioripäälliköt pystyvät auttamaan, mutta vain jos tietävät että pelaajalla on halua lähteä. Itse valitsin University of Massachusetts Amherstin. Vaihtoehtoja oli muutamia mutta mielestäni he olivat eniten kiinnostuneita ja siel lä oli sekä opiskeluun että jääkiekkoon liittyvät olosuhteet kunnossa. Ennen lähtöä moni asia askarrutti. Miten sopeutuu sikäläiseen kult tuuriin/kouluun, riittääkö englanninkielen taito, mahtuuko pelaa maan? Vihdoin paikan päällä kysymyksiä tuli eteen vielä enemmän. Ke nen kanssa sitä asuu, missä asuu, löytääkö tunneille kun koulun alue on ympäri kaupunkia? Äkkiä sitä oppii että kaikki asiat hoituu. Pi tää uskaltaa kysyä, kiinnostua ja olla sosiaalinen. Sen myös oppii aika nopeasti että tavallisilla opiskelijoilla on erittäin erilainen elä mänrytmi kuin urheilijoilla. Heidän elämästään oppii nopeasti eris täytymään oikealla tavalla. Ja pitääkin jos haluaa menestyä ja ke hittyä. Juhlia ja juhlijoita siellä riittää, ja niihin kerkeää mukaan kau den päätyttyä. Ensin pelit, sitten opiskelu. Näin sinne menevä pelaaja ajattelee. Ehkä jopa valmentajakin. Tosiasiassa asia menee hivenen päinvastoin. 14

15 Sitäkään ei kannata pelätä. Kuitenkin on kyse siitä että yrittää maksimoida yliopisto-ajan, eli saada kaikesta mahdollisimman paljon irti. Organisointikyky on yksi tärkeä asia mitä yliopistossa eläminen antaa. Opiskelurytmi rakennetaan yleensä yhdessä urheilijoiden opiskeluohjaajan kanssa. Hän myös valvoo koulumenestystä, ja pystyy organi soimaan extra opetusta jos tarve vaatii. Urheilijat ovat muita oppilai ta paremmassa asemassa, koska heille järjestetään kaikki nämä asiat helpommin. Jos vain pyytää apua. Päivät ovat usein kiireisiä ja vapaa-aikaa erittäin vähän. Siihen kan nattaa varautua etukäteen. Siinä oppii jakamaan ajan ja suunnitte lemaan viikot etukäteen. Aamu ja aamupäivä koulussa ja iltapäivä harjoituksissa. Kiireestä huolimatta yliopistossa eläminen on antoisaa. Siellä pystyy lähietäisyydeltä seuraamaan myös muiden lajien urheilijoita. Yliopisto-koripallo ja amerikkalainen jalkapallo ovat suosiossaan ainutlaatuisia. Olen joskus jutellut yliopisto vaihtoehtoa miettivien kanssa. Joitain mietityttää lähteä sinne neljäksi vuodeksi. Itselleni kesti muutama vuosi ennen kuin sain kunnolla kiinni koko jutusta. Sinne voi myös läh teä vain vuodeksi tai kahdeksi, mutta sitä ei tietenkään kannata heti mainostaa heille. Itselleni jäi yliopisto-ajasta loistavat muistot. Jääkiekossa ei meille hirveästi menestystä tullut mutta siitäkin oppi paljon. Pohjois-Amerikkalaiseen joukkueeseen sopeutuminen ja siellä pelaaminen kehittää eri tavalla. Pelit ovat erittäin intensiivisiä, yleisö koostuu pääsääntöi sesti muista opiskelijoista minkä ansiosta halleissa on erittäin hy vä tunnelma. Kykyjenetsijöitä on paikalla runsaasti joten senkin ta kia kaikki haluavat näyttää kykynsä. Pelaamisen ohella saa hyvän koulutuksen. Se on tässä kaiken ydin. Paikoista on uskomattoman kova kilpailu. Jos se mahdollisuus suo daan Sinulle, tartu siihen. En usko että tulet katumaan päätöstäsi lähteä sinne. Se on ainutlaatuinen kokemus jota ei voi rahassa mi tata. Kuvat: Suomen Mediatuotanto 15

16 Samuli Jalkasen tarina Opiskelija-urheilija (Student Athlete, NCAA) Halu Hakijalla täytyy olla selkeä halu opiskella ja ke hittää itseään muutenkin kuin jääkiekossa. Kuka voi auttaa? Mikäli Sinuun ei ole otettu yhteyttä kannattaa olla itse aktiivinen! Hyvänä apuna ovat yliopistoissa pelanneet pelaajat, valmentajat, scoutit ja agentit. Teemme listan ihmisistä, jotka voivat auttaa Sinua kartoittamaan koulujen tarvetta Sinun kaltaisiasi pelaajia kohtaan. (Ks. lista lopussa.) Sisäänpääsy kriteerit ylioppilastutkinto TOEFL (helpohko Englannin kielen -testi vain ulkomaalaisille) SAT (pistevaatimus n. 820, vaikeampi koe, jonka suorittavat kaikki yliopisto-opiskelijat myös amerikkalaiset) molempiin testeihin löytyy oppikirjamateriaa lia kirjakaupoista SAT:hen perehtyminen kannattaa opiskelija-urheilijalle ei ole maksettu palkkaa pelaamisesta, kulukorvauksia ehkä, ammattilaisuus kielletty opiskelija-urheilija ei ole pelannut SM-Liiga pelejä käytäntö näiden kahden viimeisimmän kohdan kanssa hieman vaihtelee Kuva: Jääkiekon SM-liiga 16

17 Hakuaika Sitoutumispäätöksiä (letter of intent) tehdään yleensä syksyn mittaan, mutta esim. toukokuussakin vielä ehtii sitoutua seuraavaa lukuvuotta silmällä pitäen. Opiskelu ja pelaaminen keskiarvo pitää olla vähintään 2.0 (C), asteikolla 1 4, jotta on oikeus pelata. 2.0 ei vaadi kohtuuttomia ponnistuksia koulu 4 vuotta, oikeuttaa kandin tutkintoon stipendejä on erilaisia täysstipendistä alkaen Jääkiekko taso on kova ammattimaista toimintaa halleista tiedottamiseen mahdollistaa paluun SM-Liigaan tai muuhun Eurooppalaiseen sarjaan moni pelaaja jatkaa AHL:ssä tai NHL:ssä suoraan NCAA:n jälkeen Yleistä / Osoitteita Armeija kannattaa käydä ennen, jos se on mahdollista (koko sarjan sivusto) (lohko) (lohko) (lohko) (lohko) (uusi lohko) (uusi lohko) Tietoa Ex-pelaajat Jalkanen Samuli University of Massachusetts, Amherst (Umass) Söderholm Toni Umass Helanen Markus Umass Ruutu Mikko Clarkson University Ruutu Jarkko Michigan Tech Rajamäki Erkki Colgate University Tuomainen Marko Clarkson University Degerman Tommi Boston University Kekäläinen Jarmo Clarkson University / St. Louis Blues Kaltiainen Matti Boston College Jääskeläinen Tuomo The University of Maine Ben Eaves Boston College? Tim Stapleton Minnesota? Agentit Lehto Markus Muut Stubb Göran Väisänen Matti Siren Ville Nadeau Ryan Manager of Hockey Administration, Boston Bruins 17

18 Ammattina jääkiekkoilija Jääkiekkoilijan ammatti on monen juniorin ta voite. Tarjoaahan se parhaimmillaan arvostetun aseman julkisuudessa sellaisilla vuosipalkoilla, mitä tavallisen palkansaajan on vaikea ymmärtää. Hyvin raha-asiansa hoitava NHL-pelaaja pystyy turvaamaan loppuelämänsä vuotta kestävällä urallaan. Sama koskee SMliigan pelaajia, jotka ansaitsevat keskimääräistä kiekkoilijaa enemmän urallaan. Jokaisella pelaajalla on taustalla ajatus siitä, mitä ryhtyä tekemään pelaajauran jälkeen. Joillain on selkeä toimintasuunnitelma, mutta varsin monella se on epämääräinen mahdollisuuksien vyyhti. Monen osalta tarkemman suunnitelman teko siirtyy vuosi vuodelta. Jääkiekkoilijan ammatin erityispiirre on se, että ura saattaa loppua yllättäen jo seuraavassa vaihdossa loukkaantumiseen. Tällöin olisi turvallisempaa lähteä uuden työelämän alkuun, kun jo aikanaan uran alussa olisi pelaajalla olemassa selkeä suunnitelma tästä. Samalla se antaa rauhan pelaajan ajatuksille tulevaisuuden pohtimisesta. Kouluttautuminen uuteen ammattiin peliuran aikana on selvästi lisääntynyt pelaajien keskuudessa aikuiskoulutusjärjestelmän uusiutumisen myötä. Nykyään jokaisella aikuisella on mahdollisuus aloittaa opiskelut missä iässä tahansa valitsemallaan alalla. Monimuotokoulutuksena räätälöidyt opinnot jääkiekkoilijoille mahdollistavat täysipainoisen ammatin harjoittamisen ja opiskelun uran aikana. Ahkera opiskelija ehtii pitkälle avoimen yliopiston opinnoissa tai ammatillisesta koulutuksesta kiinnostunut ehtii hankkia useamman alan pätevyydet pelaamisen lomassa. Uran jälkeen kouluttautumisaikaa on hyvä valmistella jo uran aikana laittamalla osa hankkeista urheilijoita varten luotuun rahastoon. Pelaajalla onkin sitten lopettamispäätöksen jälkeen mahdollista tulouttaa suunnitelman mukaisesti rahastoon sijoitetut varansa tukemaan sitä vaihetta, kun hän siirtyy uudelleen työelämään. Juha Mäki-Kokkila Kuva: Suomen Mediatuotanto 18

19 PELIPAIKAN PELAAMINEN URAN VAKIINNUTTAMINEN AMMATTILAISSARJASSA LOPPUVAIHE Kehittyminen ammatissa Perhe-elämän aloittaminen Rahastoinnin aloittaminen Jatko-opintojen käynnistäminen Korkea-aste Urheilijan elämää Katseet tulevaisuuteen Rahastoinnin kasvattaminen Uran jäkeisen ammatin valinta Opintojen suunnittelu tai aloittaminen Siirtymävaiheen suunnittelu Uran päättäminen Rahastoinnin purkusuunnitelma Opintojen käynnistäminen A-maajoukkueen toiminta Jääkiekkoilijan on valmistauduttava samaan aikaa lyhyeen tai pitkään uraan ja sen edellyttämiin toimiin. 19

20 Pelaajien tarinat Hirschovits: Vaikeuksien kautta voittoon HIFK:n tähtihyökkääjä Kim Hirschovits on kul kenut pitkän ja värikkään tien helsinkiläisseuran juniorikoulusta SM-liigan pistepörssivoittajaksi. Hirso tiesi jo pikkupoikana, että hänestä tulee jääkiekkoilija. Mitään muu ta vaihtoehtoa hän ei halunnut edes ajatella. Mun lätkäura seurassa alkoi verrattain myö hään. Pari vuotta kinusin vanhemmiltani, että pääsisin johonkin seuraan, ja kun olin 20 pe lannut muutaman talven itsekseni ulkojäillä niin vanhemmat uskoivat, että olen tosissani ja haluan pelata, taiturimainen keskushyökkääjä muistelee. Hirschovits kuuluu siihen kiekkoilijoiden la veaan kaartiin, joka on oppinut hienoimmat kik kansa pihapeleissä. Junnuna oltiin talvisin aina ulkojäillä, ja ke sällä pelattiin sählyä ja lätkää asfaltilla. Li säksi muutaman olohuoneen parketti on naar mutettu ja jokunen ikkuna hajotettu, kun pe lit jatkuivat myös sisällä. Kun lätkä iski ta juntaan, niin silloin pelattiin kaiket ajat syömisten ja nukkumisten välissä, Hirschovits ker too. IFK-sentterin juniori- tai aikuisura ei ole kui tenkaan aina ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. HIFK:n tai minkä tahansa muun vähänkin suuremman seuran juniorikoulun läpikäy minen on melko raskas taival. Hirschovitsin mukaan myös hänellä oli toisinaan vaikeuksia. Silti Hirso haluaa muistuttaa, että han kalista ajoista voi myös oppia. Kaikille tulee vaikeita aikoja, ja vaikeuksiin suh tautuminen oikeastaan ratkaisee sen, kenestä kehittyy pelaaja huipulle. Nuorella pelaajalla pitää olla positiivinen asenne, sellainen, että haluaa ratkaista väkisin ongelmat. Ko ko ajan täytyy yrittää kehittää itseänsä ja oppia tekemistään virheistä, ja oppia myös muil ta pelaajilta, Hirschovits neuvoo. Hirschovitsille ei kuitenkaan juniori-iässä tul lut koskaan sellaista tunnetta, jolloin tekisi mieli ripustaa luistimet naulaan. Myöhemmin tämäkin ajatus on joskus hiipinyt mieleen. Vanhemmalla iällä on välillä ollut sellaisia aikoja, jolloin on miettinyt, onko tämä juuri si tä, mitä haluaa tehdä. Silloin ajatukset ovat pa lanneet junioriaikoihin, jolloin lätkä oli haus ka harrastus. Sen miettiminen on auttanut. Se täytyy vain hyväksyä ja ymmärtää, että ammattilaisena jääkiekko ei aina olekaan vain harrastus ja pelkkää hauskanpitoa. Hirschovits on siis oikea mies kertomaan, min kälaisia ominaisuuksia vaaditaan nuorelta pelaajalta, joka haluaa nousta junioreista SMliigaan saakka. Täytyy olla hirveä halu kehittyä. Yleensä ha lu olla paras on ajanut eteenpäin niitä nuoria, jotka ovat lyöneet itsensä läpi. Ville Mäkinen Kuva: Helsingin Sanomat

OHJAUSTARPEITA. Opintokoordinaattori Juha Mäki-Kokkila

OHJAUSTARPEITA. Opintokoordinaattori Juha Mäki-Kokkila OHJAUSTARPEITA Opintokoordinaattori Juha Mäki-Kokkila AMMATTINA JÄÄKIEKKOILIJA MITÄ URAN JÄLKEEN? JÄÄKIEKKOILIJAN URAN VAIHEET JUNIORI AKTIIVI ALUMNI SJL (MJ-TOIMINTA) SJRY SM-LIIGA SM-LIIGAN ALUMNIYHDISTYS

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa

Lisätiedot

Kaudenaloitusinfo 2014-2015

Kaudenaloitusinfo 2014-2015 Kaudenaloitusinfo 2014-2015 Valmennuspäällikkö Toni Taipale Valmennuksen johtaminen Salivuorojen jakaminen Leirit ja tapahtumat EBT:n henkilöstö Seurasihteeri Liisa Korkiakoski Tiedotus Laskutus MyClub

Lisätiedot

Ohjeet pelaajien siirtymiseen

Ohjeet pelaajien siirtymiseen Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Hallitus 12.11.2014 versio 1.2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen 2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen SISÄLLYSLUETTELO 1 SIIRTYMINEN SEURAN SISÄLLÄ 3 1.1 Pelaaminen ja harjoittelu

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Urheilua ja elämyksiä Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Huippu-urheilu Beach volley ja lentopallo ovat suomalaisia menestyslajeja. Fanit ja media seuraavat edustusjoukkueitamme kotimaassa ja ulkomailla.

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 Pitelet käsissäsi HPK-Juniorijääkiekon strategiaa kausille 2012-2015. Strategian luomisessa olemme pitäneet mielessä nimenomaan, miten seuramme voi kehittyä vastaamaan

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

Jokelan Kisa jalkapallo

Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa tarjoaa kaikille Jokelan ja lähialueen asukkaille laadukasta jalkapalloharrastusta ikään ja tasoon katsomatta. Teemme yhteistyötä lähiseurojen kanssa tarjotaksemme

Lisätiedot

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo Hyvän asian puolesta Auta Meitä Auttamaan Koululaisliikunta on tärkeää? Miksi me haluamme tehdä tätä: Yhteiskunnallinen vastuu koululaisten hyvinvoinnista Liikuntamahdollisuuksien

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy JOUKKUE 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00Pojat salibandy YHTEISTYÖKUMPPANI Tutustu lisää klikkaamalla logoa! KAUSIKATSAUS 2011-2012 Uutta pelikautta

Lisätiedot

JUURILLA. Joukkue vahvoilla tamperelaisilla

JUURILLA. Joukkue vahvoilla tamperelaisilla Joukkue vahvoilla tamperelaisilla JUURILLA Vuosi 2015 on Tapparan juhlavuosi, sillä vuonna 1955 perustettu Tappara täyttää 60 vuotta. Tapparan kiekkoperinteet ulottuvat kuitenkin aina vuoteen 1932, jolloin

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku

Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku 1 Yleistä Seuran urheilutoiminnasta vastaa valmennuspäällikkö yhteistyössä vastuuvalmentajien kanssa Seuran joukkueet pelaavat SJL:n sarjoissa ja noudattavat liiton

Lisätiedot

Seuratoiminta tulevaisuudessa Lasten urheilun seuratoiminta- ja valmentajaseminaari

Seuratoiminta tulevaisuudessa Lasten urheilun seuratoiminta- ja valmentajaseminaari Seuratoiminta tulevaisuudessa Lasten urheilun seuratoiminta- ja valmentajaseminaari Lappeenranta 26.4.2014 Janne Mellin Janne Mellin 43-vuotias (s. 1971) Rehtori, Tuusula KJT Hockey ry:n hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

SISÄLLYS. Jäsenkirje 1/2014

SISÄLLYS. Jäsenkirje 1/2014 SISÄLLYS Hallisarjan tulokset Uusi lisenssikausi alkaa 1.4.2014 Kertalisenssi Jäsen- ja lisenssimaksujen vahvistus sähköpostilla ja tarkistus otteluissa Liiton sääntömääräinen kevätkokous 13.4.2014 U20

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

KILPAILUSÄÄNNÖT 2014-2015

KILPAILUSÄÄNNÖT 2014-2015 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON KILPAILUSÄÄNNÖT 2014-2015 MUUTOKSET 4.3. Pelaajasiirtojen aikarajat Pelaajasiirtoja voidaan kausittain tehdä B-G juniori-ikäisissä seuraavina aikoina: 1.5. 30.6. vapaa siirtoaika

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

TOIMINNAN KÄSIKIRJA 1940

TOIMINNAN KÄSIKIRJA 1940 TOIMINNAN KÄIKIRJA 1940 JALKAPALLOA VUODETA 1940 IÄLLYLUETTELO 1 JOHDANTO 2 JÄNTEVÄN ARVOT JA TAVOITTEET 3 ORGANIAATIO MALLI 3.1 EURAN JOHTOKUNTA 4 JÄNTEVÄ JA VIETINTÄ 4.1 IÄINEN JA ULKOINEN VIETINTÄ 4.2

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

KAUKALOPALLON JA RINGETEN VALINNAT 2015-2019 SINISTÄ VETOVOIMAA

KAUKALOPALLON JA RINGETEN VALINNAT 2015-2019 SINISTÄ VETOVOIMAA KAUKALOPALLON JA RINGETEN VALINNAT 2015-2019 SINISTÄ VETOVOIMAA TAUSTAA Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliiton ensimmäinen strategiatyö käynnistyi syksyllä 2014 Suomen Ringetteliiton ja Suomen Kaukalopalloliiton

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

JUHANI HUHTAMÄKI LÄT Ä K TKÄSSÄ ÄSS MA MATEMAT TEMA IIKK IIKK AAN AAN MFKA-KUSTANNUS OY HELSINKI 2010

JUHANI HUHTAMÄKI LÄT Ä K TKÄSSÄ ÄSS MA MATEMAT TEMA IIKK IIKK AAN AAN MFKA-KUSTANNUS OY HELSINKI 2010 JUHANI HUHTAMÄKI LÄTKÄSSÄ MATEMATIIKKAAN MFKA-KUSTANNUS OY HELSINKI 2010 Tilaukset ja tiedustelut MFKA-Kustannus Oy Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 09-1502 378 fax. 09-278 8778 sähköposti: mfka@mfka.fi

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

TPV:n pelaajan polku. Click to add text

TPV:n pelaajan polku. Click to add text TPV:n pelaajan polku Click to add text Pelaajan polku Pelaajan polku TPV:ssä käsittää kolme osakokonaisuutta. Suuri osa pelaajista aloittaa TPV-uransa kaupunginosatoiminnasta, josta kilpailullisempaan

Lisätiedot

ESPOOLAISEN JUNIORIJÄÄKIEKKOILUN ARVOT JA PERINTEET

ESPOOLAISEN JUNIORIJÄÄKIEKKOILUN ARVOT JA PERINTEET ESPOOLAISEN JUNIORIJÄÄKIEKKOILUN ARVOT JA PERINTEET URHEILULLISUUS YHTEISTYÖ TAVOITTEELLISUUS OLOSUHTEET HYVÄ JATKUMO VALMENNUS HALLINTO,kiekkoilun tuki / kaupunki PELAAJAMASSAT Blues seura Aaro Kivilinna

Lisätiedot

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,

Lisätiedot

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Maailma on täynnä erilaisia polkuja Huipulle on monta erilaista tietä Huippu-urheiluikä ja sen merkitys harjoittelussa Monipuolinen liikunta Miksi?

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Juniorityö petankkiseuroissa

Juniorityö petankkiseuroissa Petankkiseuratoiminta - Juniorityö 1 Juniorityö petankkiseuroissa Nämä rivit on kirjoitettu avuksi niille seuroille joiden piirissä mietitään juniorityön aloittamista tai kehittämistä. Ei ole olemassa

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Ohjeistus jäsenyyden hakemisesta

Ohjeistus jäsenyyden hakemisesta Ohjeistus jäsenyyden hakemisesta Kaukalopalloseurat ja yksittäiset joukkueet Liiton alueet:, Oulu, Etelä- Suomi, Keski- Suomi, Itä- Suomi, Etelä- Karjala, Pohjois- Suomi Uusi liikuntalaki * Valtakunnallisuuden

Lisätiedot

Varustekirppis / Omatoiminen varusteiden vaihtopäivä lauantaina 9.11.2013. klo.10.00 13.00 Energia Areenalla (Tekojään puoleinen käytävä)

Varustekirppis / Omatoiminen varusteiden vaihtopäivä lauantaina 9.11.2013. klo.10.00 13.00 Energia Areenalla (Tekojään puoleinen käytävä) Marraskuu 2013 TULEVIA TAPAHTUMIA Varustekirppis / Omatoiminen varusteiden vaihtopäivä lauantaina 9.11.2013 klo.10.00 13.00 Areenalla (Tekojään puoleinen käytävä) kuka vaan saa tulla myymään jääkiekkovarusteita,

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Titaani Juniorit - Jäsenmäärä

Titaani Juniorit - Jäsenmäärä Titaani Juniorit ry Titaani Juniorit ry Historiaa Ennen vuotta 1974 jääkiekkoa pelattiin Sunilan Sisussa Jääkiekkoon erikoistuva Titaanit ry perustettiin 1974 Titaani Juniorit ry eriytyi Titaanit ry:stä

Lisätiedot

MAALIVAHTISEMINAARI 3-4.1-16

MAALIVAHTISEMINAARI 3-4.1-16 KARI TAKKO Dallasin Euroopan kykyjen etsinnän päällikkö Peliura Pelasin ensimmäisen liigaotteluni 16-vuotiaana Ässissä 12/78 Lukkoa vastaan ja sain NHL-varauksen Quebec Nordiquesiin 1980, mutta en tehnyt

Lisätiedot

MAALIVAHDIN URAKEHITYS

MAALIVAHDIN URAKEHITYS MAALIVAHDIN URAKEHITYS Käytännössä kaikkien nuorten maalivahdinalkujen vakiovastaus tavoitteita kysyttäessä on SM-liigaan tai NHL:ään pääseminen. Olen työni puolesta joutunut työstämään ajatusta siitä,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

SEURASEMINAARI 30.11.2014

SEURASEMINAARI 30.11.2014 SEURASEMINAARI 30.11.2014 Seurakäynnit 2015 / haku OKM:n seuratuki ja työllistämistuki Liiton tuet kaudelle 2014 2015 Ringetteviikko 24.1. 1.2.2015 Tie huipulle -tapahtuma MM-kisat ja Ringette Festivaali

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Esittely. Pekka Roilas Synt. 1989, Lappeenranta Koulutus: Seuravalmentaja

Esittely. Pekka Roilas Synt. 1989, Lappeenranta Koulutus: Seuravalmentaja 2015-2016 EPS:stä yleisesti EPS on perustettu vuonna 1970. Jääkiekkojaosto muodostettiin 1980, josta muodostui Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Toiminta keskittyy Espoonlahden urheilupuiston alueelle,

Lisätiedot

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Taustaksi Lentopallon lajina otettava johtavan lajin roolia paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti terve itsetunto omassa tekemisessä Jo

Lisätiedot

Valmentaminen. Minun näkökulma. Mikael Kotkaniemi 2014

Valmentaminen. Minun näkökulma. Mikael Kotkaniemi 2014 Valmentaminen Minun näkökulma Mikael Kotkaniemi 2014 Ura valmentajana 2006-2009: Ässät A-nuoret - apuvalmentaja 2009-2011: Ässät B-juniorit - päävalmentaja 2011-2013: Ässät SM-liiga - apuvalmentaja 2013-2014:

Lisätiedot

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015 MuurY P07 Futis Vanhempainkokous 8.4. 2015 Agenda Urheilun säännöt Joukkueentoimihenkilöt Harjoitukset ja pelit Budjetti Urheilun Pelisäännöt kaudelle 2015 MuurY P07 Futis joukkueen säännöt Nämä säännöt

Lisätiedot

OPETTAJAN MM- KISAVIHKO

OPETTAJAN MM- KISAVIHKO OPETTAJAN MM- KISAVIHKO 2013 TYTTÖJEN ALLE 18-VUOTIAIDEN JÄÄKIEKON MM-KISAT Vierumäki ja Heinola 29.12.2012-5.1.2013 Sytytä tähti Light up a Star! Sisällys TYTTÖJEN MM-KISAT... 2 OPETTAJAN MM-KISAVIHKO...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN. 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN. 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 NUORTEN HARRASTAMISEN KULMAKIVET! Harrastamisen on oltava HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Hauskuuden ja haasteisiin tarttumisen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yläkouluverkoston opinto-ohjaajien tapaaminen Urheilumuseo, Olympiastadion 6.10.2015

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yläkouluverkoston opinto-ohjaajien tapaaminen Urheilumuseo, Olympiastadion 6.10.2015 Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yläkouluverkoston opinto-ohjaajien tapaaminen Urheilumuseo, Olympiastadion 6.10.2015 Ohjelma 13:00 Tilaisuuden avaus 13:10 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020 Kiilat Hockey strategia perustuu Suomen Jääkiekkoliiton luomaan strategiaan, jossa on VISIO: Intohimona jääkiekko ja MISSIO: Suomi-kiekosta lisäarvoa elämääsi 1 Tähän kuuluu vahvasti yhteiset TAHTOTILAT:

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) 31.5.2010 Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä parantamaan informointia

Lisätiedot

Seurakysely yhteenveto huhtikuu 2013. 5.9.2013 Tuija Nikkanen

Seurakysely yhteenveto huhtikuu 2013. 5.9.2013 Tuija Nikkanen Seurakysely yhteenveto huhtikuu 2013 5.9.2013 Tuija Nikkanen Pelaajakysely yhteenveto kevät 2013 Seurakysely pelaajille ikäluokat B-00 Vastaajia 42 pelaajaa Vastaaja määrät: Pelaajakysely yhteenveto kevät

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

santasport.fi Tutkinnon saa nopealla aikataululla, käytännönläheisesti opiskellen Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja

santasport.fi Tutkinnon saa nopealla aikataululla, käytännönläheisesti opiskellen Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja Opinnot kestävät 3 vuotta Opinnot koostuvat ammatillisista opinnoista 90 ov, ammattitaitoa täydentävistä opinnoista 20 ov ja vapaasti valittavista opinnoista 10 ov. Kansainvälinen vaihto-opiskelumahdollisuus

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 12.02.2015 Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Anne Koivisto Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA

TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA PERUSAJATUS JA TAVOITE LASTEN KIEKKOILU ALUEVALMENTAJAT SJL TUTOR- VALMENTAJAT valmennuspäälliköt. seuravalmentajat.

Lisätiedot

Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011

Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011 Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011 Näitä sääntöjä sovelletaan kaikissa Suomen Curlingliiton järjestämissä kilpailuissa, joilla on SM-status. Tällaisia kilpailuja

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Oulunsalo Pesäpallojaosto 28.11.2006 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista

Lisätiedot

ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016

ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 Toivalan Urheilijat ry ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 PVM: 10.1.2016 1. Joukkueen toimihenkilöt: Valmentajat: Suvi Kankkunen Puh. 050 381 2105, kankkunens@gmail.com Erika Hyttinen Puh.

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle:

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: Keskeiset haasteet lasten ja nuorten seuratoiminnalle? - Soveltuva kalusto? - Puitteet ja Olosuhteet? - Laji ei

Lisätiedot

ALUEIDEN SEURASEMINAARIT 2015

ALUEIDEN SEURASEMINAARIT 2015 ALUEIDEN SEURASEMINAARIT 2015 23.8.2015 Lounais-Suomi, Laitila 30.8.2015 Etelä-Suomi, Järvenpää 5.9.2015 Häme-Pohjanmaa, Tampere 12.9.2014 Itä-Suomi, Suonenjoki Aiheina mm. MM-kisat Kalenteri 2015-2016

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 01.08.2015-31.07.2016. JSK Squash ry

Toimintasuunnitelma 01.08.2015-31.07.2016. JSK Squash ry Toimintasuunnitelma 01.08.2015-31.07.2016 JSK Squash ry ver 29.9.2015 JSK:n - toimihenkilöt Johtokunta (+vastuualueet) Jack Westrén-Doll, puheenjohtaja talous jack.westren-doll@granlund.fi Raimo Yliranta,

Lisätiedot

SEURATIEDOTE NRO 2 / 2012, 2.3.2012. Pohjois-Savon Yleisurheilu ry Haapaniemenkatu 10 70100 Kuopio www.psy.sporttisaitti.com.

SEURATIEDOTE NRO 2 / 2012, 2.3.2012. Pohjois-Savon Yleisurheilu ry Haapaniemenkatu 10 70100 Kuopio www.psy.sporttisaitti.com. SEURATIEDOTE NRO 2 / 2012, 2.3.2012 Pohjois-Savon Yleisurheilu ry Haapaniemenkatu 10 70100 Kuopio www.psy.sporttisaitti.com Puheenjohtajalta Marko Ahtiainen puheenjohtaja p. 044 3044626 marko.ahtiainen@pohjois-savonliikunta.fi

Lisätiedot

Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat

Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat ValmennuksenLinjaus Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat Hauska tapa tutustua luisteluun/lajiin kevät-syyskaudella. Erillaisten ratojen, leikkien, pelien muodossa. Mahdollisuus siirtyä jo olemassa olevaan

Lisätiedot

santasport.fi Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja

santasport.fi Tutkinnon suorittaneiden ammattinimike on Liikuntaneuvoja santasport.fi Opinnot kestävät 3 vuotta Opinnot koostuvat pakollisista tutkinnon osista 105 osp, valinnaisista tutkinnon osista 30 osp, yhteisistä tutkinnon osista 35 osp sekä vapaasti valittavista tutkinnon

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2014 vuoden 2015 talousarvion.

Lisätiedot

Sami Hyypiä Akatemia

Sami Hyypiä Akatemia Sami Hyypiä Akatemia Kenelle Toiminta koskee yhteistyöjakson ensimmäisenä vuonna lapsiurheiluvaiheessa 2005, 2004, 2003 ja 2002- syntyneitä poikia ja tyttöjä. Yhteistyöjakson toisena vuonna toimintaan

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

Itä-Suomen VUOSIKERTOMUS 2013

Itä-Suomen VUOSIKERTOMUS 2013 Itä-Suomen VUOSIKERTOMUS 2013 SISÄLLYSLUETTELO VUOSI 2013 PÄHKINÄNKUORESSA 3 PAINOPISTEET NUORISOLIIKUNNAN TOIMIALALLA 3 1. Seuratoiminta 3 2. 3 PAINOPISTEET AIKUISTEN LIIKUNNAN TOIMIALALLA 4 1. 4 2. Seuratoiminta

Lisätiedot

PELAAJA-ARVIOINTI MAAJOUKKUE. 22.3.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 1

PELAAJA-ARVIOINTI MAAJOUKKUE. 22.3.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 1 PELAAJA-ARVIOINTI MAAJOUKKUE 22.3.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 1 MEIDÄN PELIN PRIORITEETIT = TAVOITTEET ERI PELITILANTEISSA HYÖKKÄYSTILANTEET PUOLUSTUSTILANTEET 1. Maalinteko 1. Maalinesto 2. Tilan voittaminen

Lisätiedot

Tervarit-j Juventus 04. Vanhempain palaveri 3.11.2011

Tervarit-j Juventus 04. Vanhempain palaveri 3.11.2011 Tervarit-j Juventus 04 Vanhempain palaveri 3.11.2011 Asialista Mennyt kausi Yhteenveto kuluneesta kaudesta Tulevan kauden suunnitelmat Harjoittelu Päätapahtumat Varustehankinnat Budjetti, varainkeruu Keskustelua,

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

URHEILUAKATEMIAT. Mahdollisuus alueellisen valmennuksen kehittämiseen. Suunnistusvalmennusseminaari 8.2.2013 Janne Salmi. www.suunnistusliitto.

URHEILUAKATEMIAT. Mahdollisuus alueellisen valmennuksen kehittämiseen. Suunnistusvalmennusseminaari 8.2.2013 Janne Salmi. www.suunnistusliitto. URHEILUAKATEMIAT Mahdollisuus alueellisen valmennuksen kehittämiseen Suunnistusvalmennusseminaari 8.2.2013 Janne Salmi 10 JWOC-mitalit 2003-2012 9 8 7 6 5 4 3 2 SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA SVEITSI 1 0 2003

Lisätiedot

Terveiset Panttereilta

Terveiset Panttereilta Terveiset Panttereilta Napapiirin Pantterit ry on rovaniemeläinen jääurheilun erikoisseura, jossa pelataan kaukalopalloa ja jääkiekkoa. Harrastajia seurassamme on iältään 3-vuotiaasta aina n.60-vuotiaaseen;

Lisätiedot

Kysymys ka. 1 2 3 4 5

Kysymys ka. 1 2 3 4 5 Kausikyselyn tarkoituksena oli selvittää pelaajien kehitystarpeita ja tavoitteita. Lisäksi kysyttiin osallistumisinnkuutta turnauksiin ja Eerikkilän leirille. Vastausten pohjalta kehitetään joukkueen toimintaa

Lisätiedot