3. LANGI KESÄLLÄ LANGIN KARTANON NAVETTA JA AITTA... 13

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3. LANGI KESÄLLÄ 2009... 11 LANGIN KARTANON NAVETTA JA AITTA... 13"

Transkriptio

1 1

2 SISÄLTÖ 1. OTTEITA HENRIK LILIUKSEN TEOKSISTA DER PEKKATORI IN RAAHE JA RAAHEN PEKKATORI... 3 LANGIN SIVURAKENNUS ( ), ALAKARTANO, JOHAN LANG :... 3 LANGIN SIVURAKENNUS ( ), ALAKARTANO, ZACHARIAS FRANZEN : 3 LANGIN ALAKARTANO (1852-), FREDRIK SOVELIUS NUOREMPI : ALAKARTANON JULKISIVUJEN VAIHEITA VANHOJEN VALOKUVIEN MUKAAN... 4 VALOKUVA KIRKON TORNISTA 1890 LUVULTA... 4 LANGIN SIVURAKENNUKSEN TORISIIPI1900-LUVUN ALUSSA JA KIRKKOKADUN SIIPI 1960 LUVULLA... 5 VUOSI LANGIN ALAKARTANO LUVULLA... 8 LANGIN KARTANO ALAKARTANO 1930-LUKU... 9 LANGIN KARTANO JA ALAKARTANO LANGIN ALAKARTANO LANGIN ALAKARTANO LANGIN TALO LANGIN LIIKETALO, SIVURAKENNUS, ALAKARTANO PEKKATORI LANGI KESÄLLÄ LANGIN KARTANON NAVETTA JA AITTA ASEMAKAAVAN MUUTOS; RAAHEN KAUPUNKI; VANHA KAUPUNKI; KOLMAS OSA, PEKKATORIN YMPÄRISTÖKORTTELIT YM LANGIN KARTANO, TONTTI LANGIN ALAKARTANO, TONTTI ASEMAKAAVAN ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ: TONTIN 21 JA 22 LISÄRAKENNUSOIKEUS MUSEOVIRASTON OSASTONJOHTAJA PEKKA KÄRJEN KOMMENTTI LANGIN KARTANON KUNTOARVIOSTA KAUPUNKIARKEOLOGINEN INVENTOINTI LANGIN TALO JA ALAKARTANO, LAAJUUSTIETOJA LÄHDEVIITTAUKSET

3 1. OTTEITA HENRIK LILIUKSEN TEOKSISTA DER PEKKATORI IN RAAHE JA RAAHEN PEKKATORI LANGIN SIVURAKENNUS ( ), ALAKARTANO, JOHAN LANG : Raahen Pekkatorin reunalla Langin oli palvelukunnan asuntoja. Torisiipi oli länsipäästään n. 7 m nykyistä lyhyempi. Sen länsipäässä oli renkitupa, suola-aitta, kamari torille / eteinen pihalle, itäpäässä leivintupa. Kirkkokadun varressa oli v valmistunut siipi, jossa eteinen ja kamari, suuri panimohuone ja v rakennettiin pitkä pulpettikattoinen varasto, Henrik Liliuksen rekonstruointi i. 2. Rakennus muutettiin liiketaloksi 1820-luvulla, rakennukseen sisustettiin kauppoja LANGIN SIVURAKENNUS ( ), ALAKARTANO, ZACHARIAS FRANZEN : Torisivulle talon länsipäähän rakennettiin 1834 pihalle avoin vaunuvaja. Anders Johan Hedmanin akvarelli v Kirkkokadun siipi lienee purettu vuoteen 1827 mennessä, kun Kirkkokadun varteen rakennettiin siipi, joka sisälsi varastotiloja. Torisiipi vuorattiin ja itäpään leivintupa muutettiin vuoteen 1834 mennessä puodiksi. Torisiiven länsipäässä oli vaunuvaja, sali ja eteinen, kaksi kamaria, pieni makasiini sekä myymälä, ennen vuotta 1851 torisiipeen sijoitettiin myös toinen puoti. Kirkkokadun siipeä jatkettiin kolmella liiterillä ja jääkellarilla, Anders Johan Hedmanin akvarelli 1851 ii. Torisiipi oli tuolloin vuorattu ja maalattu keltaiseksi, pilasterit jakoivat torifasadin viiteen kaistaan, läntisin vaunuvajaa vastaava kaista on ikkunaton ja sen itäpuolella sali kaksine ikkunoineen, puoti, joka avautui torille katuoven ja ikkunan välityksellä. Sama aihe kertaantui talon itäpäädyssä. Väliin jäi ikkunallinen huone. Kirkkokadun siivessä oli rakennusvaiheet jakava nurkkalauta. Siiven seinäpinta on maalattu punaiseksi ja 1827 valmistuneeseen osaan avautui leveä katuovi kiviportaineen. Liiketalo, jossa kauppa-apulaiset ilmeisesti asuivat. Samuli Paulaharju: Vanha Raahe 1925 iii. LANGIN ALAKARTANO (1852-), FREDRIK SOVELIUS NUOREMPI : Perimätiedon mukaan Johan Oldenburg suunnitteli Langin talon julkisivut luvulla. Langin liikerakennus (sivurakennus, Alakartano) koki ilmeisesti samassa yhteydessä muodonmuutoksen. 3

4 Torisiipi ja Kirkkokadun 1827 valmistunut osa vuorattiin uurretulla vaakalaudoituksella. Samassa yhteydessä lienee länsipäädyn vaunuvaja korvattu asuttavalla huonetilalla. Seinäpintoja, jotka maalattiin keltaisiksi, elävöitettiin valkoiseksi maalatuilla rustikapilastereilla, joiden alkuperäinen määrä ei ole enää määriteltävissä. Pihaseinät vuorattiin samalla tavalla. Katusiiven pohjoispäässä sijainnut suuri punamullattu varasto oli olemassa vielä 1893 ja on ilmeistä, että se säilyi aina 1930-luvulle saakka, jolloin koko Kirkkokadun siipi kaikesta päättäen rakennettiin kokonaan uudelleen. Ilmeisesti 1850-luvulla tehdyn vuorauksen jälkeen talossa suoritetut korjaukset ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta tuoneet negatiivisen lisän rakennuksen arkkitehtuuriin. Vuoden 1900 vaiheilla rakennettiin näet talon kaakkoiskulmaan pieni uusgoottilainen erkkeri ja torni, mutta nekin on purettu myöhemmin iv 2. ALAKARTANON JULKISIVUJEN VAIHEITA VANHOJEN VALOKUVIEN MUKAAN VALOKUVA KIRKON TORNISTA 1890 LUVULTA Kuvassa näkyy Langin sivurakennuksen Kirkkokatujulkisivu. 4

5 Katutasosta päätellen kulmapuotiin on kulmasisäänkäynti?. Katusivun molemmissa päädyissä on yksittäiset ikkunat ja julkisivun keskellä on 4:n ikkunan ryhmä. Naapuritontin rajalla on rakennus, jonka päädyssä on kaksi ikkunaa Kirkkokadulle. Myös naapuritontin puolella on rajalla ikkunallinen rakennus. Kirkkokatusivussa on samankokoista ikkunaa. Pihasisäänkäyntien edessä on aitaus? tai kattamaton terassi? Kasvitarha? (vrt. Fontellin talon pihasivulla näkyvä avoin, katettu sisäänkäyntikuisti). Torisiivessä on 3 savupiippua, Kirkkokatusiivessä ei näy savupiippua. Naapuritontin rajalle, Kirkkokatuun kiinni rakennetussa rakennuksessa näkyy kaksi savupiippua ja ilmahormeja?. Torisiiven pihasivussa on yksinkertainen, pieni ulkoeteinen. Vaunuvajan paikalle rakennetussa huoneessa on kolmijakoinen ikkuna, muut ikkunat ovat ilmeisesti samanlaisia kuin katusivussa. Niiden yläpuolella on yläikkunat. Seinäpilasterit näkyvät kuvassa vastaavilla paikoilla kuin torisivulla vuonna 1851 maalatussa Hedmanin akvarellissa. Julkisivulaudoitus samaa paneelia (etenemä n. 155 mm) kuin nykyisin? Langin makasiinissa ei näy korotusta. Makasiinin kääty on umpinainen, ilman ikkunoita. Verhouslauta on leveää vaakalautaa, samaa kuin nykyisin makasiinin päädyn yläosassa, Langin alakartanon puotiosan Kirkkokadun puoleisessa ulkoseinässä ja navetan kadunpuoleisen päädyn yläosassa. LANGIN SIVURAKENNUKSEN TORISIIPI1900-LUVUN ALUSSA JA KIRKKOKADUN SIIPI 1960 LUVULLA 1900-luvun alussa torifasadi on ollut Henrik Liliuksen mukaan jaettu viiteen osaan, länsipäädyn huoneessa kaksi ikkunaa torille ja kaksi ikkunaa pihalle, kapteenin huoneessa kaksi ikkunaa torille, huoneen kohdalla eteinen, ovi pihalle, makuuhuoneessa ja puotineitsyen huoneessa yksi ikkuna torille, kauppapuodissa kaksi ikkunaa torille ja yksi Kirkkokadulle, kulma on viistetty ja siinä on puotiin johtava ulko-ovi, Kirkkokadun siiven huonejärjestys ja ikkunajako 1960-luvulta, siiven runkosyvyys on suurentunut aikaisemmista vaiheista v. 5

6 VUOSI 1908 Valokuvassa vuodelta 1908 näkyy torijulkisivussa kulmatorni Langin alakartanon kulmassa. Museovirasto vi. Torijulkisivussa ei näy pilasteria, julkisivulaudoitus jatkuu yhtenäisenä kulmapuodista seuraavaan huoneen ikkunaan. Julkisivulaudan korkeus on n. 16 cm. Nykyinen julkisivuverhouslauta?. Julkisivulaudoituksen alareunassa on ikkunalistan väriin maalattu vaakalauta/puu. Julkisivussa nykyisin näkyvä voimakas taipuma lienee ollut jo tässä vaiheessa? Vesikate on huopakate kolmiorimoin. 6

7 Raahen puukirkon v palon jälkeen otetussa valokuvapostikortissa näkyy kirkon kellotapuli ja Langin alakartanon kulmatorni. Kuvasta näkyy, että kulmapuodissa on korkeammat ikkunat kuin torisiiven muissa huoneissa. Kulmapuodin vasemmalla puolella näkyy kolme ikkunaa. Katu on kivetty. Kellotapuli purettiin kun uusi kirkko valmistui v Kuva Raahen museosta. 7

8 LANGIN ALAKARTANO LUVULLA Kuvassa näkyy kulmasisäänkäynti. Katu on kivetty. Torijulkisivussa on 8 ikkunaa, jotka kaikki ovat samankokoisia ja mallisia. Torisivun ikkunat on uusittu 1908 vuoden jälkeen. Kulmapuodissa on yksi ikkuna Kirkkokadun puolella. Kirkkokadun puoleisen siiven ikkunat ovat pienemmät. Kulmapuodin ikkunat ovat matalammat kuin aikaisemmassa kuvassa, jossa näkyy kulmatorni ja erkkeri. Muiden torisiiven huoneiden ikkunat ovat korkeammat kuin em. kulmatornillisessa kuvassa. Julkisivussa näkyy vain kaksi pilasteria, joilla seinä on jaettu kolmeen osaan. Kuva Raahen museosta S.Paulaharju. Kuvassa näkyy torisivulla vaakapaneeli (vertaa torisivun nykyinen paneeli), kahden ikkunan huone siiven länsireunassa ja sen ja seuraavan huoneen väliseinän kohdalla pilasteri, kaksi ikkunaa seuraavan huoneen kohdalla, sitten 2 yksittäistä ikkunaa ja kulmapuodin kaksi ikkunaa. Kulmapuodin ja sen viereisen huoneen rajalla on pilasteri. Kulmassa on lasiaukolliset puiset pariovet, samat ovet kuin ennen kirkon paloa otetussa valokuvassa. Kirkkokadun puolella puotiosassa on yksi ikkuna. Kaikki edellä mainitut ikkunat ovat samankokoisia. 8

9 Kirkkokadun siivessä on pienemmät ikkunat, ensin kahden ikkunan huone ja sen jälkeen pilasteri ja taas kahden ikkunan huone ja pilasteri. Päätyhuoneessa on yksi ikkuna Kirkkokadulle. Siiven jatkeena näkyy rakennuksen pääty tontin rajalla ja siinä kaksi samanlaista ikkunaa. Julkisivulaudoitus näyttää yhtenäiseltä ja se on tehty leveämmästä laudasta kuin torisiivessä (vertaa kulman liikehuoneiston nykyinen julkisivuverhouslauta Kirkkokadun puolella). LANGIN KARTANO Valokuva kirkontornista, Langin alakartanon torisiiven länsipäädyssä pihanpuolella on kaksi kuistia, länsipäädyn huoneeseen ja entisen salin kohdalla sen länsipuolella, molempien kuistien vieressä on ikkuna, joista itäpuoleisen päällä on yläikkuna. Lisäksi kuvassa näkyy kaksi 6-ruutuista ikkunaa ja mahdollisesti oven yläkulma, mutta ilmeisesti ei nykyisin kulmassa olevaa kuistia. Torisiivessä on kolmiorimahuopakatto, joka jatkuu kulman yli Kirkkokadulle päin vii. ALAKARTANO 1930-LUKU Raahen museosta saatu kuva, 1930-luku. Kirkkokadun puoleisen siiven katujulkisivussa näkyy kulmapuodin yksi ikkuna, sitten kaksi-ikkunainen huone, pilasteri ja kaksi-ikkunainen huone, pihakäynnin viereisessä huoneessa on yksi ikkuna. Siiven pohjoispäädyn katto on aumattu. Vesikate muuttuu, Kirkkokadun siivessä on kulmassa kolmiorimahuopakate kuten torisiivessä, mutta siiven pohjoispää on sileämpi. Tontin rajalla olevan rakennuksen pääty on käsitelty katujulkisivuna; sileä aumakatto, jossa näkyy saumoja, mutta harvemmassa ja matalampia kuin torisiiven kolmiorimahuopakate. Julkisivuverhous värityksineen on kuten muualla katusivussa, 9

10 kaksi-ikkunainen huone. Kun vertaa kuvaa Veljekset Karhumäen 1934 ottamaan valokuvaan, Kirkkokadun siiven katujulkisivu ja piharakennuksen pääty ovat kuvan mukaan vaaleita torijulkisivun tapaan, mutta pihasivut ovat punamullatut torisiipeen liittyvää osaa lukuun ottamatta. LANGIN KARTANO JA ALAKARTANO 1934 Valokuva Veljekset Karhumäki Oy, Raahen museo viii. Langin Alakartanon, sivurakennuksen varastorakennus ulottuu koko tontin pituudelle Kirkkokadun varressa, Kirkkokadun nykyisen asuinrakennussiiven valmistumisajankohta on siis v jälkeen. Piharakennukset kiertävät Langin talon ja sivurakennusliiketalon tonttien ulkorajoja pitkin. Kivinavetan kohdalla on tyhjä väli, jonka edessä on pulpettikattoinen rakennus, joka jakaa talon ja sivurakennuksen pihoja/tontteja yhdessä makasiinin kanssa. Torifasadin ikkunat ovat 1900-luvun alun asussa. Julkisivuväri on valkoinen, ikkunalistat tummat? 1930-luvulla valmistui Kirkkokadun suuntainen asuinsiipi, joka rakennettiin (osin vanhoista hirsistä) 1820-luvulta säilyneen rankorakenteisen makasiinin paikalle. ix LANGIN ALAKARTANO 1935 Vuonna 1935 rakennuksen länsipäähän muutti oy Alkoholiliike Ab, jolloin länsipäähän tehtiin merkittäviä tilamuutoksia ja avattiin uusi katusisäänkäynti. Kirkkokadun kulman liikehuoneistoon avattiin näyteikkunat sekä Pekkatorille että Kirkkokadulle. x LANGIN ALAKARTANO 1935 Vuonna 1953 koko Pekkatorin julkisivlle avattiin näyteikkunat. Raahen kaupunki osti alakartanon vuonna 1985 L. ja S. Nordstömiltä. xi LANGIN TALO Isot näyteikkunat puhkaistiin 1900-luvun puolivälissä. Talon omisti v Karjalainen. Tiilinen keskuslämmitys lisättiin v Talon omisti 1979 Lauri Nordström. Rakennus peruskorjattiin v xii Pihasivulla oli 1998 kaksimutterikuistia, yksi pikkukuisti sekä keskuslämmityshuone. LANGIN LIIKETALO, SIVURAKENNUS, ALAKARTANO 2005 Alakartanon huonejako näkyy Pekkatorin julkisivussa; lännestä 3 huonetta, joissa on isot näyteikkunat. Ne muodostuvat kahdesta toisiinsa liitetystä, pystysuuntaisesta ikkunasta. Kulmahuoneessa on kolme erillistä, lähekkäin sijoitettua näyteikkunaa ja niiden länsipuolella huoneessa yläikkuna, xiii. Julkisivun luonne on muuttunut ikkunamuutosten takia. Julkisivun ehyt, tasapainoinen seinäpinta, jossa pystysuuntaiset ikkunat sijoittuvat huonejaon ja hirsirakenteen mukaan symmetrisesti, on muuttunut. Lisäksi on poistettu julkisivun pystysuuntaisuutta lisääviä, huonejakoa ja ikkunajärjestelyä 10

11 täydentäviä pilastereita. Julkisivuvaikutelma on lähes vaakasuuntainen ja seinäpinta on rikkonainen isojen ikkuna-aukkojen takia. Kirkkokadun puoleisessa julkisivussa on puodissa kaksi näyteikkunaa. Asuntosiiven ikkunat ovat 1960-luvun asussa xiv. PEKKATORI 2005 Valokuva kirkontornista, Langin alakartanon Kirkkokadun puoleisen siiven suuri runkosyvyys ympäröiviin rakennuksiin verrattuna näkyy kuvassa xv. 3. LANGI KESÄLLÄ 2009 ALAKARTANON TORIJULKISIVU Langin alakartanon torijulkisivussa on vaakaponttilauta, jonka etenemä on mm. Sivun länsipäässä näkyy entisen vaunuvajan kohdalla kaksi umpeen laudotettua aukkoa, samoin seuraavan huoneen kohdalla on kaksi umpeen laudoitettua aukkoa. Seuraavien huoneiden kohdalla näkyy myös umpeenlaudoitetut yksittäiset aukot. Yhtenäinen graniittikiviperustus loppuu vaunuvajan rajakohtaan. Entisen vaunuvajan kohdalla ei ole näkyvissä kiviperustusta. Saumassa on n. 470 mm leveä pilasteri julkisivuverhouslautaa. Myös räystään alalaudoituksessa näkyy saumakohta. Seinän alaosassa, verhouslaudan alapuolella, on yläreunastaan viistetty 3 x 8 vaakapuu, joka ei jatku länteen vaunuvajan kohdalle vaan päättyy vaunuvajan saumakohtaan. Julkisivun itäpäässä alareunan vaakapuun takana on 4 x 4 pystyparrut ja niiden takana hirsiseinä. Pystyparrujen alapuolella on parrujen päät peittävä, graniittisokkelin pinnan mukaan lovettu vaakalauta 28x mm. Graniittisokkeli on hirsipinnan tasossa. Torijulkisivua jakaa kolmeen osaan kaksi pilasteria; vaunuvajan saumakohdassa ja kulmapuodin rajalla. Lisäksi sivun länsipäässä on pilasteri. Vanhoissa valokuvissa on näkyvissä kaksi pilasteria, kolmas on rajautunut pois kuvasta. Seinän ja räystään vaakasuoran aluslaudoituksen saumakohdassa on räystään aluslaudoituksen suuntainen lauta ja uurrettu kourulista, joka jatkuu pilasterin kohdalla. Julkisivu on painunut voimakkasti keskiosastaan. Painuma näkyy myös vesikatossa. Graniittisokkelissa on avonaisia saumoja, jotka ovat mahdollisesti antaneet periksi perustuksen sortumaan (sivun keskikohtaan) päin. Ikkunat ovat hirsiseinän kohdalla. Ikkunapielien syvyys vaihtelee 213 mm (1.idästä), 145/185 mm (2.idästä), 235/240 mm (3.idästä), 205/192 mm (4.idästä). ALAKARTANON KULMA Kulmapuodin näyteikkunan kohdalla näkyy paikattu laudoitus. Vanhoissa valokuvissa kulmapuodissa on kaksi erillistä ikkunaa. 11

12 Kulmassa julkisivuverhouslaudan etenemä on 105 mm. Kulmassa on graniittikivet, jotka lienevät puretun kulmaerkkerin ja tornin perustukset. Porrasaskelmat ovat graniittikiveä. KIRKKOKADUN PUOLEINEN JULKISIVU Kirkkokadun julkisivun torin puoleisessa reunassa on verhouslaudan etenemä 230 mm. Pilasteri on samaa lautaa. Julkisivussa näkyy paikattu aukko. Samaa leveää julkisivulautaa on Kirkkokadun puoleisen siiven pohjoispäädyssä ullakkotilan kohdalla, kivinavetan itäpäädyssä ullakkotilan kohdalla sekä makasiinin seinälaudoituksen alaosassa ja korotuksen yläpuolella pohjoispäädyn päätykolmiossa. Betonisokkeli on katusivulla tasan seinän alareunan vaakapuun kanssa. Vaakapuu kulkee vaunuvajan rajalta, torisivulta, kulman ympäri liikehuoneiston väliseinään saakka. Julkisivussa on saumakohta, joka näkyy räystäällä, sokkelissa ja julkisivuverhouslaudassa, jonka etenemä on sauman pohjoispuolella n. 90 mm. Seinän alareunassa, julkisivulaudoituksen alapuolella on vinoon asennettu 1 x 3 lauta. Sen takana on pystykoolaus ja hirsiseinä. Betonisokkeli on hirsiseinän tasossa. Kirkkokadunpuoleisen siiven ikkunaparin jälkeisen yksittäisen ikkunan eteläreunassa on hirsiseinän liitoskohta, sokkeli on hieman sisempänä, verhouslaudotuksen takana on pystykoolauksen takana korokepalat, koolausväli on n. 2,. Lisäksi ullakolla näkyy pohjoispäästä lukien 14. kattotuolin kohdalla hirsiseinän jatkoskohta, joten tässä kohdassa saattaa olla eri aikoina rakennettujen osien raja. ALAKARTANON PIHASIVUT Alakartanon torisiiven kaksi pihakuistia; mutterikuisti ja pikkukuisti on purettu. Kuistin seinät ovat olleet julkisvulaudoitukseen lovettuja. Pienemmän kuistin itäreunassa on ollut seinäpilasteri. Nykyisen oviaukon itäreunassa on pilasteri, joka on osittain lovettu oviaukon puhkaisemisen takia. Näitä pilastereita ei voi nähdä n luvulla kirkontornista otetuissa valokuvissa. Oven länsipuolella oven ja puretun pikkukuistin välissä seinälaudoituksessa näkyy umpeen laudoitetun ikkunan paikka. Sen kohdalla on ullakkotilan viisiruutuinen ikkuna. Seinän itäreunassa oleva ikkuna on puolitettu nurkkaan rakennetun kuistin takia. Ikkuna näkyy luvulla kirkontornista otetuissa kahdessa valokuvassa. Valokuvissa näkyvä ikkunan yläpuolinen viisiruutuinen ikkuna on paikallaan. Torisiiven pihasivulla verhouslaudan etenemä on mm kuten torisivulla. Torisiiven pihasivulla on pilastereita, joita ei näy 1930-luvulla kirkontornista otetuissa valokuvissa. Kuvissa näkyy kaksi pilasteria. Pihasivun pilasterit liittyvät räystään alapuoliseen vaakalaudoitukseen pyöristetyllä listalla, joka jatkuu koko sivulla räystään aluslaudoituksen ja seinän saumakohdassa. Pihan sisäkulmassa olevan kuistin reunassa on näkyvissä puolikas kuusiruutuista ikkunaa, jonka puitekorkeus on 1440 ja leveys 455. Ikkunan alareunassa on n. 45 karmista ulkoneva alapuu. Ikkuna on vanhempi kuin julkisivun muut ikkunat. Tässä kohdassa näkyy ikkuna kokonaisena 1930-luvulla kirkontornista otetuissa valokuvissa. Kirkkokadun puoleisen siiven pihasivulla on sama vaakaverhouslauta kuin kadun puolella, etenemä n. 90 mm. Betoninen perusmuuri on luoteiskulmassa 240 mm maanpinnan alapuolella. Alimmat hirret ovat maan sisässä. 12

13 LANGIN KARTANON NAVETTA JA AITTA Aitta lienee tuotu paikalle 1900-luvun alussa. Kivinavetta on vuodelta Alun perin navettaan kuuluneessa sivurakennuksessa oli mm. kanala, porstua, ruokavarasto xvi Raahen Osaamiskeskus on kunnostanut kivinavettaa ja aittaa. Kivinavetta on Kummatti Oy:n huoltohenkilökunnan käytössä. 4. ASEMAKAAVAN MUUTOS; RAAHEN KAUPUNKI; VANHA KAUPUNKI; KOLMAS OSA, PEKKATORIN YMPÄRISTÖKORTTELIT YM LANGIN KARTANO, TONTTI 22 Langin kartanon tontilla on merkintä YH-1, hallinto- ja virastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa asuin-, liike-, myymälä- ja verstastiloja. Tontille sallitusta kokonaiskerrosalasta saa enintään 1/3 käyttää asuin-, liike- ja työhuonetarkoituksiin. Langin kartano, alakartano ja makasiini on suojeltu asemakaavassa sr-merkinnällä, rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennuksia ei saa hävittää ilman pakottavaa syytä. rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoitusten muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aikaisemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan joko entistäen taikka muulla rakennukseen ja ympäristöön soveltuvalla tavalla. Korjattaessa on katsottava, että ovija ikkuna-aukot sekä näiden muodot ja jaot, kattomuoto ja erilaiset ulokkeet, savupiiput ja vesikourut sekä muut rakennukselle ominaiset yksityiskohdat ja käytetty materiaali säilytetään taikka niiden laatu entistettäessä otetaan huomioon. Rakennuslautakunta voi erityisestä syystä sallia, että ullakolle saa sisustaa huonetiloja rakennusalalle tai tontille merkityn rakennusoikeuden ja kerrosluvun sitä estämättä. Sr-merkinnällä varustetut rakennukset kuuluvat rakennusjärjestyksen 6. pykälän edellyttämään tarkan julkisivuvalvonnan alueeseen. Rakennuslautakunnan lupa on hankittava rakennuksen tai sen osan purkamiseen, oleelliseen muuttamiseen tai siirtämiseen. Rakennuslautakunnan tulee ennen päätöksen tekemistä pyytää museoviraston lausunto. LANGIN ALAKARTANO, TONTTI 21 Langin alakartanon tontilla on AL-merkintä, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Aittaa koskee sh-merkintä, historiallinen tai kaupunkikuvaan sopeutuva rakennus. rakennuksen säilyminen on suotavaa, mutta sen korvaaminen ympäristöön sopeutuvalla uudisrakennuksella on mahdollista. 13

14 Korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla rakennukseen ja ympäristöön soveltuvia. Milloin tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennukseen aikaisemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan joko entistäen taikka muulla rakennukseen ja ympäristöön soveltuvalla tavalla. Rakennuslautakunta voi erityisestä syystä sallia, että ennen rakennusluvan saaneen rakennuksen ullakolle saa sisustaa huonetiloja rakennusalalle tai tontille merkityn rakennusoikeuden ja kerrosluvun sitä estämättä. Rakennuksen tai sen osan purkamiseen, oleelliseen muuttamiseen tai siirtämiseen on hankittava rakennuslautakunnan lupa. ASEMAKAAVAN ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ: Kuisteja, sisäänkäyntikatoksia tai vastaavia saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle. Myönnettäessä rakennuslain 132 pykälän nojalla vähäisiä poikkeuksia rakentamista koskevista määräyksistä, kuten pääikkunan edessä olevasta säädetystä rakentamattomasta vähimmäistilasta, huonekorkeudesta tai muista rakennusasetuksen 9 luvun säännöksistä, autopaikkojen määrästä ja sijoituksesta tai paloturvallisuuteen liittyvistä määräyksistä on rakennuslautakunnan erityisesti katsottava, että rakennustoimenpide on samalla omiaan edistämään vanhan kaupunkiluonteen ja kuvan säilymistä. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta, ellei ole erityistä syytä poiketa tästä. Tontin rajalle rakennettaessa rajaseinä on käsiteltävä julkisivun tavoin. Kaikessa rakentamisessa on käytettävä sellaisia rakennus-, väri- ja kattamisaineita, jotka soveltuvat kaupunkikuvaan ja rakennuksen ominaisluonteeseen. Rakennettaessa uudis- tai lisärakennuksia tai siipiä tulee käyttää tontin tai alueen yleistä kattokaltevuutta ja muotoa. Kattokaltevuuden tulee olla 1:2,5 1:1,5 ellei ole erityistä syytä poiketa tästä. Kadunvarsirakennusten julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeudet ovat yleensä 6,5 m (7 m), min 3,5, talousrakennuksissa yleensä enintään 3,5. piharakennuksien enimmäiskorkeus on sama kuin tontin kadunvarsirakennuksen. Kadun varressa olevien asuinhuoneistojen ikkunoiden alareunan lasiaukon korkeuden tulee yleensä olla vähintään 150 cm viereisen kadunpinnan tasoa ylempänä. Tontit on aidattava yleisiä alueita vastaan yhtenäisellä ympäristöön sopivalla tiiviillä lauta-aidalla, jonka keskikorkeus on 180 cm, ellei ole erityistä syytä poiketa tästä. Aidassa olevat kulkuaukot on yleensä varustettava umpinaisella puurakenteisella portilla. 14

15 Tontin uudis- tai lisärakennustoimenpiteen yhteydessä tulee tontinomistajan osoittaa tontiltaan autopaikkoja: - yhden autopaikan kutakin 150 asuntokerrosalan neliömetriä kohti, autopaikkoja ei kuitenkaan tarvitse osoittaa enempää kuin yksi autopaikka kutakin asuntoa kohti - yhden autopaikan 150 liike-, myymälä- ja verstastilojen kerrosneliömetriä kohti. TONTIN 21 JA 22 LISÄRAKENNUSOIKEUS Asemakaavan mukaan tontille 21 (Alakartanon tontti) saa nykyisten rakennusten lisäksi rakentaa 270 k-m2 uusia asuin-, liike- ja toimistorakennuksia 1 ½- kerroksisina. Tontille 22 (Langintalon tontti) saa uudisrakennuksia rakentaa 300 k-m2, josta asuin-, liike- ja työhuonerakennuksia saa olla n. 230 k-m2. 5. MUSEOVIRASTON OSASTONJOHTAJA PEKKA KÄRJEN KOMMENTTI LANGIN KARTANON KUNTOARVIOSTA Suojelukohteina rakennukset on säilytettävä ja korjauksissa noudatettava hyviä restaurointiperiaatteita. Etenkin makasiinin ja alakartanon tekniset viat ja puutteet on korjattava mittatilaustoimin ei millään yleisillä saneerausperiaatteilla. Rakennustekniseen analyysiin on liitettävä sisätilojen, -rakenteiden ja pintojen rakennushistoriallinen tutkimus, joka saattaa paljastaa mielenkiintoisia ja hienoja historiallisia kvaliteetteja (maalauksia, tapetteja, suljettuja ovia, listoituksia, lattioita ym). Ent. maistraatin piirustusarkistosta (Oulun maakunta-arkistossa?) ja palovakuutusasiakirjoista (Kansallisarkistossa) on saatavissa tietoja rakennuksista ja niiden vaiheista. Entistäminen, ennallistaminen ja konservointi on alusta pitäen otettava mahdollisuudeksi, joka palauttaa Langin talon ja Alakartanon entiseen loistoonsa myös sisätiloiltaan. Kaikkia restaurointitoimia ei välttämättä toteuteta kerralla, mutta on varauduttava siihen, että rakennuksia korjataan ja huolletaan tämän jälkeenkin, on siis varauduttava tulevaisuuteen, koska rakennusten suojelutavoite on ikuinen, jos sellaista käsitettä uskaltaa käyttää. Alakartanon julkisivuissa on ehdottomasti tehtävä muutoksia, joilla tarpeettomat ja rumat näyteikkunat (ainakin pääosa niistä) korvataan alkuperäismitoituksen mukaan 6- ruutuisilla ikkunoilla. Tämä edellyttää todennäköisesti vuorauksen uusimista ja samassa yhteydessä voidaan toteuttaa mm. mahdollisesti tarvittava lisälämmöneristys. xvii 6. KAUPUNKIARKEOLOGINEN INVENTOINTI Inventoinnin on museoviraston rakennushistoriallisella osastolla tehnyt Teemu Mökkönen. Raportin otsikkona on; Raahe-Brahestad. Kaupunkiarkeologinen inventointi, Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointi. Raportissa todetaan mm. seuraavaa: 15

16 Langin talon ja Langin alakartanon tontit kuuluvat luokkaan 1.) Säilyneet alueet. Tutkimuksellisesti erityisen mielenkiintoiset ja suojelullisesti arvokkaat alueet. Tähän luokkaan kuuluvat kaikki alueet, joilla 1600-luvun kerrostumat ovat todennäköisesti hyvin säilyneitä. Lisäksi luokkaan kuuluvat tutkimuksellisesti erityisen mielenkiintoiset alueet, kuten esim. raatihuoneen ympäristö ja porvariston asuinalueet, joiden kerrostumat ovat todennäköisesti kuitenkin osittain tuhoutuneet. Ensimmäisen luokan kohteet tulisi pyrkiä suojelemaan tai tilanteen vaatiessa vapauttaa rakentamiselle tapauskohtaisesti arvioitavalla tutkimuksella. xviii Kaikista 1.- ja 2.-luokan alueella tehtävistä maaperään kajoavista rakennustöistä on ilmoitettava etukäteen Museoviraston rakennushistorian osastoon (p ), josta annetaan tapauskohtaiset toimintaohjeet. Myös Raahen vanhan ruutukaava-alueen katualueilla tehtävistä rakennustöistä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin Museovirastoon. xix Inventointialueen voimassa olevat asemakaavat ovat 1980-luvun alusta. Tutkimusalueella on runsaasti asemakaavassa sr- ja sh-merkinnöillä varustettuja rakennuksia. Näiden lisäksi löytyy muutama Valtioneuvoston vahvistaman erillisen suojelupäätöksen alainen rakennus. Voimassa olevassa kaavassa on runsaasti suuria rakennusoikeuksia (Liite 7.1)., jotka periaatteessa mahdollistavat raskaan rakentamisen sisäpihoille. Käytännössä tutkimusalueella ei ole muita rakennuksia kuin kaavassa sr- tai sh-merkittyjä ja modernimpia rakennuksia. On odotettavaa, että tulevaisuudessa tapahtuva mahdollisesti arkeologisesti tutkittavia kerrostumia tuhoava rakennustoiminta kohdistuu etupäässä sisäpihoihin (ks. Liitteet 7.1 ja 7.2). Voimassa olevien asemakaavojen rakennusoikeuksien mahdollistama sisäpihojen massiivinen uudisrakentaminen on kuitenkin niin suuressa ristiriidassa historiallista puukaupunkia säilyttävien arvojen kanssa, ettei voimassa olevien rakennusoikeuksien toteuttaminen kokonaisuudessaan tunnu todennäköiseltä. Tämän takia tulevaisuudessa sisäpihojen uudisrakennusten volyymi tulee todennäköisesti olemaan voimassa olevien rakennusoikeuksien äärirajoja huomattavasti pienempiä. (sivu 16, Liite 7.1, 7.2 kartat). xx Langin alakartano Kiinteistötunnus Arkeologinen mielenkiinto Kohdekuvaus 1 Tontti on otettu rakennuskäyttöön heti kaupungin perustamisen jälkeen luvulla. Vuoden 1750 kartassa nykyisen tontin eteläisimmät osat kuuluivat nykyisellä Pekkatorilla sijainneeseen tonttiin. Nykyisen tontin pohjoisosassa sijaitsi tuolloin osia kahdesta tontista. Tontin kerrostumat ovat oletettavasti kauttaaltaan säilyneitä. Tontin alue on palanut vuoden 1810 tulipalossa. Kunnallistekniset kaivannot eivät ole tuhonneet tontin kerrostumia. Langin talo Kiinteistötunnus Arkeologinen mielenkiinto Kohdekuvaus 1 Tontti on otettu rakennuskäyttöön heti kaupungin perustamisen jälkeen 1650-luvulla. Vuoden 1750 kartassa nykyisen tontin alueeseen kuului yksi kokonainen tontti ja osia toisesta. Tontin kerrostumat ovat todennäköisesti tuhoutuneet rakennusten kellareiden alueelta. Hiekalla ja nurmella olevan pihan kerrostumat ovat hyvin säilyneitä. Tontin alue on palanut vuoden 1810 tulipalossa. Kunnallistekniset kaivannot eivät ole tuhonneet tontin kerrostumia. xxi 16

17 7. LANGIN TALO JA ALAKARTANO, LAAJUUSTIETOJA Langin talon ja alakartanon tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on n m2. Langin talon huoneistoala on n. 440 m2 ja kerrosala n. 460 k-m2. Makasiinin huoneistoala on n. 173 m2 (kahdessa kerroksessa) ja kerrosala n. 208 k- m2. Alakartanon huoneistoala on n. 330 m2 ja kerrosala n. 370 k-m2. xxii 8. LÄHDEVIITTAUKSET i ii iii Raahen Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.99 Raahen Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.136 Raahen Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.97 iv Raahen Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.115,116, 60 v Der Pekkatori in Raahe, Henrik von Lilius, Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 65, Helsinki 1967, tafel XXXIII-XXXV, Raahen Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.115,116 vi vii viii Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.60 Raahen Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.126 Raahen Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.97 ix Langin kartanon kuntoarvio, arkk.yo Janne Laukka, arkk.yo Pekka Tuominen OYAO s.9 x Langin kartanon kuntoarvio, arkk.yo Janne Laukka, arkk.yo Pekka Tuominen OYAO s.9 xi Langin kartanon kuntoarvio, arkk.yo Janne Laukka, arkk.yo Pekka Tuominen OYAO s.9 xii xiii Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo Langin Alakartano Raahen Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.132 xiv Raahen Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.98 xv Raahen Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.127 xvi xvii Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo Langin kartano aitta ja navetta Langin kartanon kuntoarvio, arkk.yo Janne Laukka, arkk.yo Pekka Tuominen OYAO s.11 17

18 xviii Raahe Brahestad. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti. Teemu Mökkönen, Museovirasto Rakennushistorian osasto 2001, sivut 14 15, liite 8 xix Raahe Brahestad. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti. Teemu Mökkönen, Museovirasto Rakennushistorian osasto 2001, sivu 16 xx Raahe Brahestad. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti. Teemu Mökkönen, Museovirasto Rakennushistorian osasto 2001, sivu 16, liitteet 7.1, 7.2 xxi Raahe Brahestad. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti. Teemu Mökkönen, Museovirasto Rakennushistorian osasto 2001, liite 6.1, 6.3 kartat, liite 9 xxii Langin kartanon kuntoarvio, arkk.yo Janne Laukka, arkk.yo Pekka Tuominen OYAO s

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,

Lisätiedot

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS SALON KAUPUNKI KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS SELOSTUS 0.0.00 Asemakaavan muutos koskee Hermannin () kaupunginosan osaa korttelia (tontti), osaa korttelia (tontti) sekä katualuetta. Asemakaavan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A-26/s-2 Asuinrakennusten korttelialue. varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III 0 0 V V V V V V V V V V V V 9 kt kt 9 0 9 0 00 0 0 0 0 0 0 lt V 00 +0. dba jk- jk- py- 900 00 9900 00 LPA ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LPA 00000 Autopaikkojen korttelialue. 00000 m kaava-alueen rajan

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. 1 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: AO-korttelialueen tonteilla talousrakennus saa olla enintään 50 m2. AP-korttelialueella

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.012 Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.041 1.061

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2.

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2. HANKESELOSTUS 1 (10) SUUNNITELMASELOSTUS Sijainti 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki Tontti Tontin koko on 4905 m 2. Tontti on rakennuspaikkana haasteellinen tiiviille kaupunkirakenteelle. Tiukat

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET Kooste ohjeista TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET 1. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet

Lisätiedot

YLIOPISTONKATU 4 PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS

YLIOPISTONKATU 4 PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS PRUSTUSLUTTLO SMPRUSTUS POHJPRUSTUS KRROS POHJPRUSTUS KRROS POHJPRUSTUS 3 KRROS POHJPRUSTUS KRROS POHJPRUSTUS 5 KRROS POHJPRUSTUS 6 KRROS POHJPRUSTUS K KRROS POHJPRUSTUS K KRROS POHJPRUSTUS K3 KRROS POHJPRUSTUS

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 27 05.02.2014. 27 Asianro 8963/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 27 05.02.2014. 27 Asianro 8963/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) 27 Asianro 8963/10.03.00/2013 Poikkeaminen (LTK) / Stockpos Oy / Väinölänniemi 1-17-1 (Vuorikatu 11) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sivu 1/6 Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.031 2.06 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue yliopiston rakennuksia varten. Alueelle voidaan sijoittaa

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Keljonkankaan keskusta

Keljonkankaan keskusta Keljonkankaan keskusta AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Osa julkisivusta tulee olla rapattu

Lisätiedot

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN RUSKON KUNTA 1 / 5 Tekninen osasto PL 69 21291 RUSKO MUNITTULAN ASEMAKAAVA- ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET JOHDANTO Munittulan kaava-alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellyn Ruskon kirkonkylän

Lisätiedot

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE Korttelisuunnitelman liite Rakentamistapaohjeet KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE 110. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 1-12. 5.10.2015 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3.

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

Keljonkankaan keskusta

Keljonkankaan keskusta Keljonkankaan keskusta AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Osa julkisivusta tulee olla rapattu

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. 15 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. Kuvat 11-12. Porvoon

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET 13.6.2013 NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET 6. SAVION KAUPUNGINOSAN KORTTELEILLE 1728, 1729, 1730 JA 1731 YLEISTÄ Asemakaavan ja sitä täydentävien rakentamisohjeiden tavoitteena on laadukas asuinympäristö

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170 JA OSA KORTTELISTA 160 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 28.1.2013 - 1 - RAKENTAMISOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170

Lisätiedot

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET Ohjeet koskevat tonttia: 1558-15 Tälle tontille voi rakentaa 1-1½kerroksisen asuin- tai asuntolaraken- nuksen, jossa on puujulkisivut. 2- kerroksinen osuus rakennuksen alasta saa olla enintään 50%. Ullakon

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA AK - Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Kattokaltevuus

Lisätiedot

ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 )

ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 ) ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 ) HINKABÖLEN KOTISEUTUMUSEO - MUNAPIRTTI K O R J A U S S U U N N I T E L M A I I - K U V A L I I T T E E T - T U P A R A K E N N U S ARK 2006-11-10..2007-01-04 2 ( 10

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Jyri Sarkkinen Kaavoituspäällikkö 7.8.2013 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään asemakaavan

Lisätiedot

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET Nämä rakennustapaohjeet ohjaavat Hansas II asemakaavan aluetta Massbyn kylässä Etelä-Sipoossa. Rakennustapaohjeet koostuvat

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot