Antti Rinteen hallituksen maakunta- ja sotelinjaukset

Transkriptio

1 Antti Rinteen hallituksen maakunta- ja sotelinjaukset - ja mitä edellisestä yrityksestä on otettava opiksi? Entä nyt Etelä-Karjala? Kari Hakari, muutosjohtaja

2 Kaikki tunnistavat tarpeen: Mutta miksi uudistukset eivät oikein etene? 1. Vaikeuskertoimet tapissa - Teknisesti vaikea kokonaisuus (mm. tietosuoja, EU-oikeus, perustuslailliset haasteet, rahoitusmalli, omaisuusjärjestelyt, vaikutukset kuntiin) - Tavoitteiden saavuttamisen todistamisen vaikeus kompleksisen maailman uusi, mutta pysyvä ominaisuus - Laaja yhteisymmärrys keinoista puuttuu - Ajattelun muuttamisen pakko ratkaisevaa mutta osin pelottavaa - Ikäluokkien välinen tulonjako miten saada win-win-tilanne nykyisyyden ja tulevan välille? - Pitkään jatkunutta valmistelua, jossa aikataulut ovat jatkuvasti venyneet, on helppo kritisoida yleisen ilmapiirin haastavuus, mantrat vs. todellisuus 2. Valtaa uusjaossa Ministeriöt Kuntakenttä Rahoittajat Professiot Poliittinen järjestelmä Puolueet Pienet yritykset Suuret yritykset Asiantuntijat & tutkijat Työmarkkinajärjestöt Järjestöt Minä??? Tähän voidaan vaikuttaa monin eri keinoin 2 mutta voidaanko tähän?

3 Pääviestit hallitukselle Syyt uudistuksen taustalla eivät ole hävinneet: uudistus on tarpeellinen, entiseen ei voida palata. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista on jatkettava, jotta ihmisille voidaan taata yhdenvertaiset palvelut. On vastattava yhteiskunnan muutoksiin, kuten ikääntyvän väestön tarpeisiin ja kustannusten kasvuun. Tehdystä työstä hyödynnetään kaikki mahdollinen. Kuntayhtymissä työ on käytettävissä suoraan nykytoiminnan kehittämiseen. Uudistuksen aikana on huomattu, että työ alueen toimijoiden kesken on hedelmällistä. Alueellinen yhteistyö jatkuu palvelujen sisältöjen kehittämisen merkeissä, kunnes seuraava hallitus linjaa rakenteista. Meillä ei ole varaa odottaa uudistuksen toimeenpanoa montaa vuotta. Toiminnan kehittämiseen on panostettava rakenneuudistuksen rinnalla Etunimi Sukunimi

4 Etunimi Sukunimi

5 Keskeiset opit maakunnissa tehdystä valmistelusta 1. Tarvitaan vahva järjestäjä, jolla käytössään tiedolla johtamisen välineet 2. Ylimaakunnallinen yhteistyö on välttämätöntä 3. Painopistettä on muutettava korjaavista ennakoiviin toimiin 4. Palvelut on integroitava asiakkaan näkökulmasta 5. Palvelujen saavutettavuus syntyy eri palvelumuotojen kokonaisuudesta 6. Myös toiminta- ja työtapoja on pystyttävä muuttamaan 7. Yhdyspintatyön sujuvuus otettava huomioon 8. Asukkaan ja asiakkaan rooli on muuttumassa 5

6 Keskeiset opit maakunnissa tehdystä valmistelusta (1/3) 1. Tarvitaan vahva järjestäjä Järjestäjä tarkastelee asioita asukkaan näkökulmasta ja tuotannosta erillisenä viranomaisena. Tämä ei tarkoita kuitenkaan samaa kuin kuntien tilaaja-tuottaja-mallit Uudistuksen onnistumisen edellytyksenä on riittävän vahva ja osaava järjestäjä, jolla on tarvittavat tiedolla johtamisen ja muut työkalut käytettävissään. 2. Ylimaakunnallinen yhteistyö on välttämätöntä Kaikki maakunnat eivät pysty yksin vastaamaan sote-palveluiden järjestämisestä. Yhteistyötä on ohjattava kansallisesti, maakuntien vapaaehtoisuuden varaan asiaa ei voi jättää Viiden YTA-alueen sopimus oli konkreettinen maakuntien yhteistyötä eteenpäin vienyt malli, jolla olisi ollut vaikutusta myös valtakunnallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteisiin. 3. Painopistettä on muutettava korjaavista ennakoiviin toimiin Maakuntavalmistelussa valmistelutyötä tehtiin monella rintamalla: palveluohjauksen kehittäminen, asiakasryhmien segmentointi ja palveluiden räätälöinti segmenteittäin, perhekeskusmallit, ikäihmisten kotiin tuotavat palvelut, jne. LAPE- ja I&O hankkeet kytkettiin tähän kehitystyöhön. Tämä muutos edellyttää maakunnallisen valmistelun lisäksi vahvaa kansallista ohjausta sekä kehitystyön tukemista. 6

7 Keskeiset opit maakunnissa tehdystä valmistelusta (2/3) 4. Palvelut on integroitava asiakkaan näkökulmasta Palveluiden yhteensovittaminen oikea-aikaisiksi ja vaikuttaviksi palveluksi oli yksi keskeisimmistä kehittämiskohteista maakuntavalmistelussa. Yhteensovittamista tarvitaan yli soten. Tätä tehtiin maakunnissa mm. ELY-keskuksen, TE-toimiston, ympäristöterveydenhuollon ja pelastustoimen kanssa. Erityisesti paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat hyötyvät integraatioista. Tähän rakennettiin erilaisia malleja (case manager mallit) Laajan väestöpohjan järjestäjä pystyy systemaattisemmin kehittämään eri asiakasryhmien palveluita. Myös kansallista yhteistyötä ja ohjausta tarvitaan. 5. Palvelujen saavutettavuus syntyy eri palvelumuotojen kokonaisuudesta Palveluiden saavutettavuus ja palveluverkko ovat kriittisiä kysymyksiä sekä kansalaisten että palveluiden kustannuskehityksen näkökulmasta. Kaikilla alueilla tehtiin valmistelutyötä saavutettavuudesta, palveluverkosta, sen periaatteista ja tavoitteista. Digitaalisuus tulee muuttamaan verkkoa merkittävästi. Tulevaisuuden palveluverkko on rakennettava eri palvelumuotojen kokonaisuudeksi. 6. Myös toimintatapoja on pystyttävä muuttamaan Kuntakohtaista kehitystyötä on harvoin pystytty monistamaan. Hyvät käytännöt eivät ole levinneet. Maakuntavalmistelussa tehtiin paljon uusia malleja uusiksi toimintatavoiksi. Ne on nyt saatava levitettyä seuraavan prosessin perustaksi. Uusissa toimintatavoissa korostuvat digitalisaatio, kokeilukulttuuri ja ennakkoluulottomuus sekä kustannustehokkuus Toimintatapamuutokset on tehtävä organisaatiorajat ylittäen ja asiakkaiden kanssa yhdessä kehittäen. 7

8 Keskeiset opit maakunnissa tehdystä valmistelusta (3/3) 7. Yhdyspinnat ratkaisevia kaikissa malleissa Kaikissa organisaatiomalleissa syntyy yhdyspintoja. Yhdyspintoja on monilla eri tasoilla ja eri organisaatioiden välillä. Yhdyspinnat on tunnistettava ja niiden välille on luotava toimintamallit niin johtamisen kuin asiakaslähtöisten palvelukokonaiuuksien näkökulmasta. Maakunta tulee nähdä maakunnallisena ekosysteeminä, jossa verkostomainen toiminta ja yhdyspinnat ovat elinehto vahvalle maakunnalle. 8. Asukkaan ja asiakkaan rooli on muuttumassa Kansalaisen rooli sekä palveluissa että osallistumisessa päätöksentekoon on voimakkaassa muutoksessa. Tämä muutos muuttaa myös julkisen hallinnon päätöksentekijöiden ja ammattilaisten roolia merkittävästi. Maakunnissa tehtiin jo pitkälle meneviä suunnitelmia osallistumisesta. Työtä leimasi kumppanuusajattelu ja laaja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Työ keskittyi alkuvaiheessa enemmän asiakasosallisuuden kehittämiseen. Kansalaisen roolin muutos ja sen vaikutukset on pitkä kulttuurinen muutosprosessi, jota on syytä tukea kansallisella ohjaksella ja yhteistyöllä. 8

9 Uudistuksen onnistumisen edellytykset 1. Laaja sitoutuminen uudistukseen edellyttää yhteistä viitekehystä 2. Sidosryhmien ja olemassa olevien organisaatioiden osallistumista valmisteluun on vahvistettava 3. Uudistukset on organisoitava valtioneuvoston yhteisiksi projekteiksi 4. Riskienhallintaan ja aidosti työtä ohjaavan projektisuunnitelmaan on panostettava 5. Laadukkaalle lainvalmistelulle on varattava riittävästi aikaa ja resursseja 6. Valtion ohjausta tulee vahvistaa kumppanuusperusteisesti ja yhtenäisenä valtioneuvostona 9

10 Hallitusohjelma: Sote-palveluiden uudistus ja maakuntien perustaminen Rakenne 18 itsehallinnollista maakuntaa Alueelliset erityispiirteet otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan (?) PKS/Hki/Uusimaa erillisratkaisu selvitetään (hallitus yhdessä kuntien kanssa) vuoden 2019 loppuun mennessä Maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta säädetään erillisellä lailla. Alueiden päätöksenteosta vastaavat suorilla vaaleilla valitut valtuutetut. Rahoitus pääosin valtiolta, valmistelu maakuntaveron käyttöönotosta käynnistetään välittömästi. Maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen valmistellaan parlamentaarisesti vuoden 2020 loppuun mennessä. Talousleikkuri puuttuu. Monialaisuus Ensi vaiheessa itsehallinnolliseen maakuntaan kuuluu sote ja pelastustoimi. Ympäristöterveydenhuolto selvitetään osana sote-uudistusta. Itsehallinnolliset alueet (maakunnat) mahdollistavat vaiheittaisen siirtymisen monialaisiin maakuntiin. Tämä valmistellaan parlamentaarisesti vuoden 2020 loppuun mennessä. Työssä selvitetään, mitä tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta siirretään maakunnille. Parlamentaarisen työn valmistuttua hallitus valmistelee lainsäädännön. Valviran ja aluehallintovirastojen sosiaali- ja terveyspalveluiden valvonta-, lupa- ja ohjaustehtävät sekä muiden valtion aluehallinnon tehtävien uudelleenjärjestelyt selvitetään parlamentaarisen selvitystyön yhteydessä vuoden 2020 loppuun mennessä. Toteutetaan joko ennen maakuntien järjestämisvastuun siirtymistä tai myöhemmin. Ei samanaikaisesti

11 Hallitusohjelma: Sote-palveluiden uudistus ja maakuntien perustaminen Palveluiden järjestäminen Maakunnat tuottavat (järjestävät?) palvelut pääosin julkisina palveluina Yksityinen ja kolmas sektori täydentävinä Kuntien osalta tämä ratkaistaan erillisen selvityksen (hallitus) pohjalta vuoden 2019 loppuun mennessä. Järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistetaan ja järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita turvataan. Velvoite ylimaakunnalliseen yhteistyöhön Yhteistoiminta-alueet Erva-alueiden pohjalta Säilytetään mahdollisuus käyttää palveluita ylimaakuntarajojen Asiakkaiden yhdenvertaisten ja sujuvien palveluiden turvaamiseksi ja itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi valmistellaan palvelusetelilain uudistus ja tehdään linjaukset henkilökohtaisen budjetin käyttöönotosta soteuudistuksessa. Palveluiden kehittämisen painopisteitä Toiminnan painopistettä siirretään perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan Palvelujen yhteensovittaminen ja paljon palveluja tarvitsevien palvelujen kehittäminen Kotiin vietävien palvelujen lisääminen, digitalisaatio ja etäpalvelut Tietopohjan yhtenäistäminen Sosiaalityön tutkimusta ja osaamista tukeva valtion rahoitus Maakuntien ja kuntien välisen yhteistyön merkitys korostuu

12 Hallitusohjelman muita kirjauksia Parlamentaariset komiteat vastaamaan suurten uudistusten valmistelusta Julkisen hallinnon strategian valmistelu - kansalaisille annettava palvelulupaus Kuntien kokonaisvaltainen arviointi syksyllä 2019 Laaditaan kansallinen kaupunkistrategia ja tehdään seutukaupunkiohjelma MAL-sopimuksien laajentaminen uusille kaupunkikeskuksille (yli as) Maakuntien liittojen rooli aluekehitysviranomaisena ja EU-ohjelmien välittäjänä jatkuu Päättyneen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutyön tuloksia hyödynnetään mahdollisimman laajasti. jne Yhteistyökokeiluja edistetään vapaaehtoisuuden pohjalta ja niille selvitetään uusia rahoitusmalleja

13 Hallitusohjelmaa tukevan sote-valmistelun rahoitus ja ohjaus Hallitusohjelmaan perustuen avataan mahdollisuus hakea valtionavustusta alueelliseen sote-valmisteluun 1. Valtionavustuksen saaja: lähtökohtana on, että kunnat ja kuntayhtymät sopivat työn organisoinnista. Avustuksen saaja voi olla kunta, sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto. Mikäli kunnat eivät pääse yhteisymmärrykseen, niin rahoitusta ei kohdennettaisi alueille, joilla ei päästä sopuun etenemisestä. 2. Mitä rahoitetaan: Tuettava toiminta voisi liittyä toiminnalliseen kehittämiseen, esimerkiksi yhteisten ICT-ratkaisujen, palveluintegraation, digitalisaation, tietojohtamisen, ennaltaehkäisevän työn tai eri asiakasryhmien, kuten ikäihmisten, palveluiden edistämiseen tai palveluverkon uudistamiseen maakuntatasolla tai tätä laajemmilla alueilla. Myös palveluiden järjestämiseen liittyvä kehittäminen voi olla tuettavaa toimintaa. Tarkoituksena on sitouttaa alue vahvasti lopputuloksiin ja kustannuskehityksen hillintään. 3. Avustus haettavissa syksyllä Valtionapuviranomainen olisi VM tai STM. Valtakunnallinen ohjattavuus varmistetaan valtionavustusten ehdoissa ja valtakunnallisilla muutosohjelmilla Valtionavustuksen ehdoissa alueet sitoutuvat valtakunnalliseen neuvottelumenettelyyn. Neuvottelumenettely toteutetaan VN-yhteistyönä. Ei hallintorakenteisiin liittyvää valmistelua. Sote-uudistusta koskevan lainvalmistelun päättyessä toiminta sulautuu uudistuksen toimeenpanoon. LUONNOS

14 Uudistusten toteutus Suurin osa toteutukseen liittyvistä kysymyksistä vielä ratkaisematta Valmistelun organisoinnista ei vielä poliittisia linjauksia Oletuksia: Lainvalmistelu toteutetaan ensin, toimeenpanon (esi)valmistelu käynnistetään myöhemmin Lainvalmistelun vuorovaikutteisuutta lisätään Maakuntavalmistelun hyödyntäminen ja alueiden eri toimijoiden (parempi) sitouttaminen toteutetaan alueellisella tuella Alueiden päätösvaltaa valmistelun organisoinnissa vahvistetaan Toteutuksen aikataulu riippuu siitä, millainen uudistus lopulta toteutetaan. Esimerkiksi a) ei juurikaan muutoksia jo valmisteltuun malliin, rahoitukseen eikä pks-erillisratkaisua parlamentaarisen valmistelun rooli pieni HE eduskuntaan aikaisintaan kevätistuntokauden lopussa 2020 b) muutoksia rahoitusmalliin (ei verotusoikeutta) ja pks-ratkaisu parlamentaarisen valmistelun rooli? HE eduskuntaan syysistuntokaudella 2021 c) muutoksia rahoitusmalliin HE eduskuntaan vaalikauden lopulla aikaisintaan 2022 d) täysin uusi malli tai muita merkittäviä muutoksia HE eduskuntaan vaalikauden lopulla aikaisintaan 2022 Lisäksi lain voimaantulosta vaalien järjestämiseen 6-12 kk ja vaaleista järjestämisvastuun siirtymiseen 6-12 kk. Jos toimeenpanoa ei valmistella maakunnissa ennen voimaantuloa, aikataulu molemmissa lähempänä 12 kk. LUONNOS