Sisältö

Transkriptio

1

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus Toimintapolitiikka 2 Toiminnan kuvaus ja ympäristönäkökohdat 2.1 Energiantuotanto 2.2 Sähköenergian jakelu 2.3 Lämpöenergian jakelu 2.4 Sähkön hankinta ja myynti 2.5 Jätehuolto 3 Ympäristötase 4 Ympäristöpoikkeamat ja riskit 5 Ympäristöjärjestelmä 6 Ympäristökustannukset 7 Lakisääteiset ympäristövastuut ja sopimukset 8 Yhteistyö sidosryhmien kanssa 9 Lähitulevaisuuden kehitys 10 Lisätietoja Liitteet

3 Toimitusjohtajan katsaus vuoteen Vuosi 2014 oli yksi mittaushistorian lämpimimmistä vuosista. Erityisen lämpimiä olivat talvikuukaudet helmikuu ja maaliskuu. Vuotuisesti seurattava lämmöntarveluku päätyi arvoon 4242, mikä on jälleen yksi kaikkien aikojen alhaisimmista. Euroopan unionin tasolla päästökauppa ei osoittanut elpymisen merkkejä nykyisessä talous suhdanteessa ja siitä aiheutunut erittäin alhainen hiilen hinta yhdessä edelleen alhaisen kulutuksen kanssa pitivät sähkön pörssihinnan merkittävästi budjetoitua hintaa alempana. Toiminnallisesti vuosi onnistui hyvin ilman erityisiä GWh (64,1 GWh ) ja tuulivoiman osuus 1,7 GWh (1,1 GWh). Ostot sähköpörssistä ja ulkopuolisilta toimittajilta olivat 41,9 GWh (37,1 GWh) ESE-Verkon sähkönsiirto vuonna 2014 oli 341GWh (345GWh vuonna 2013) eli myös sähkön kulutus alueella oli edelleen laskeva. Uutta uusiutuvaa Kuluneen vuoden aikana ESE toteutti aurinkosähkön tuotannon pilottilaitoksen Mikkelin Karikkoon. Laitos koostuu 200 kiinteistön katolle sijoitetusta paneelista ja sen teho maksimissaan on 49,5 kw. Uuden aurinkovoimalaitoksen kautta kerätään arvokasta osaamista aurinkosähköön liittyvästä teknologiasta ja käytännön toiminnasta ympäristöä kuormittavia häiriöitä tai ongelmia. ESEn lämmönmyynti vuonna 2014 oli 423,8 (440,3 GWh vuonna 2013). Se jakautui seuraavasti: Erkki Karppanen Kaukolämpöverkko 359,6 (369,2 GWh) Kaukolämmön erillistuotanto 6,2 GWh(6,2 GWh) Teollisuuslämpö 64,2 GWh (64,9 GWh) ESE myi sähköä vähittäismyyntinä yhteensä 290,0 GWh (311,7 GWh). Myyntimäärä säilyi näinollen edellisvuoden tasolla. Pursialan voimalaitos tuotti sähköä 182,1 GWh (204,4 GWh) ja osuusvoimalaitokset 66 GWh (70,2 GWh ). Tästä Koskienergian vesivoiman osuus oli 61,8

4 Etelä-Savon Energia konsernin kilpailukyky perustuu laadukkaaseen palveluun, ympäristö-, energiatehokkuus- sekä työterveys- ja -turvallisuusasioiden huomioimiseen. Toiminnan tavoitteena on tuottaa ympäristöystävällisiä ja kilpailukykyisiä energiapalveluja tyytyväisille asiakkaille. Energiapalvelujen perustana on ympäristöystävällinen, luotettava ja energiatehokas tuotantoketju, jolla pääosin uusiutuvista raaka-aineista tuotetaan laadukkaita energiapalveluja. Kaiken toiminnan varmistaa ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö. 1 Toimintapolitiikka Tavoitteiden saavuttamiseksi yhtiö on sitoutunut toimintansa systemaattiseen suunnitteluun, seurantaan ja jatkuvaan kehittämiseen. Kaikki toimialaa koskevat lainsäädännön vaatimukset on tunnistettu ja niitä sitoudutaan noudattamaan. Toiminnan tavoitteista ja tuloksista raportoidaan suunnitelmallisesti henkilöstölle sekä kaikille sidosryhmille.

5 2 Toiminnan kuvaus ja ympäristönäkökohdat ESE on Mikkelin kaupungin täysin omistama energiakonserni, johon kuuluu emoyhtiön lisäksi kaksi tytäryhtiötä: ESE-Verkko Oy ja ESE-Tekniikka Oy. Emoyhtiön toiminta käsittää energian tuotannon, myynnin, lämmönjakelun sekä lämmönjakeluun liittyvän rakennus- Lämpöä ja höyryä tuotetaan voimalaitoksien lisäksi muissa ESEn lämpökeskuksissa. Lämpöä toimitetaan Mikkelin alueelle ja sähköä eri puolille Suomea. Yhtiön omat sähkön ja lämmön jakeluverkot ovat Mikkelin kaupungin alueella. ja kunnossapitotoiminnan. ESE-Verkko Oy:n toimialaan kuuluvat sähkönsiirto sekä siihen liittyvä rakennus- ja kunnossapitotoiminta. ESE-Tekniikan Oy:n toimialaa ovat sähköalan kohteiden urakointi- ja huoltotoiminta. Toiminnan merkittävimpiä ympäristönäkökohtia ovat energiantuotannosta aiheutuvat päästöt, sähkön jakeluverkon öljytäytteisten komponenttien vuotoriskit sekä energian jakeluverkkojen rakentamisesta aiheutuvat ympäristöhaitat. ESE tuottaa sähköä, lämpöä ja höyryä omassa Pursialan vastapainevoimalaitoksessaan. Seuraavissa taulukoissa on esitelty ESEn toiminnan avainlukuja kolmen viime vuoden ajalta ,9 53,2 52, ,0 443,0 423,8 Sähkönmyynti Lämmönmyynti ,0 312,0 290, Liikevaihto (milj. ) Sähkön ja lämmön myynti (GWh)

6 2.1 Energiantuotanto Yhtiö tuottaa sähköä, kaukolämpöä ja lämpöä eri prosesseihin voimalaitoksessa, kiinteissä lämpökeskuksissa sekä pieneltä osin siirrettävissä lämpökeskuksissa. Sähköstä tuotettiin 80 % yhdessä kaukolämmön kanssa. Polttoaineina käytetään puunjalostusteollisuuden sivutuotteita (purua, haketta ja kuorta), turvetta, metsätähdehakkeita ja öljyä. Öljyä käytetään voimalaitoksen käynnistyksiin, kaukolämmön erillisverkoissa sekä kantaverkossa huippu- ja varapolttoaineena. Energiantuotannon polttoaineet MWh TJ % Polttoaineet turve ,18 teollisuuden sivutuotteet ,32 metsähake ,41 kantohake ,36 Pursialan voimalaitosten sähkön tuotantoteho on 60 MW ja kaukolämmön tuotantoteho 120 MW kiinteillä polttoaineilla. kivihiili 0 0 0,00 raskas polttoöljy ,71 kevyt polttoöljy ,02 Yhteensä Huippu- ja varalämpökeskuksia on 7 kappaletta, joiden tuotantoteho on 100 MW. Siirrettäviä öljykäyttöisiä lämpökeskuksia oli vuonna 2014 käytössä 4 kappaletta. Kaukolämpöverkon ulkopuolella lämpöä ja höyryä tuotettiin puupolttoaineella ja öljyllä kymmenessä lämpökeskuksessa. Liitteessä 1 on esitetty energiantuotannon ympäristötase. Erillistuotannon ja lämpökeskusten käyttämät polttoaineet GWh Polttoaineet hake 9,0 pelletti 0,7 kevyt polttoöljy 3,14 raskas polttoöljy 3,19

7 2.2 Sähköenergian jakelu Toiminnan kuvaus ESE-Verkko Oy:n jakelualueeseen kuuluu suuri osa vuoden 2001 alussa Mikkelin kaupungin ja maalaiskunnan ja Anttolan kunnan kuntaliitoksessa muodostetun uuden Mikkelin kaupungin alueesta. Sähkön siirtoasiakkaita on n kpl ja jakeluverkkoon siirretty sähkömäärä vuonna 2014 oli 341 GWh, joka on 4 GWh pienempi kuin vuonna Asuntoalueilla tehdyt sähköverkon uusinta- ja laajennustyöt ja muuntamoiden rakentaminen olivat tärkein osuus investoinneista. Suurimmat kohteet olivat 20 kv kaapelointi Pursialan sähköasemalta Kattilansiltaan ja Pursialan teollisuusalueelle, Pirttiniemenkadun ja Piskolankadun muuntamouusinnat. Uusien asuntokatujen sähköverkkoa rakennettiin vain Tenholahdentiellä Piippupuiston alueella. Uusien liittymien määrä on vähentynyt jatkuvasti viime vuosina ja nyt uusia liittymiä tuli vain 41 kpl. Omakotitaloja ja rivitaloja liitettiin 32 kappaletta. Keskijänniteverkon kaapelointiaste kasvaa jatkuvasti ja vuoden 2014 lopussa 20 kv verkosta on kaapeloitu 54 %. 400 V pienjänniteverkon kaapelointiaste on nyt 80 % Ympäristötase ja ympäristökuormituksen arviointi Kunnallistekniikan rakentamisessa jatkettiin hyvää yhteistyötä kaikkien katualueelle järjestelmiä rakentavien osapuolten kesken ja minimoitiin rakentamisen ympäristöhaittoja. Sähköverkon pituus oli vuoden lopussa km, nettolisäys on 17 km. Vuoden aikana rakennettiin 20 kv verkkoa 11 km ja 0.4 kv verkkoa 17 km. ESE-Verkko Oy:llä on viidellä Pysyvänä periaatteena on tehdä kaikki johtojärjestelmät ja kadunrakennus yhtenä työmaana kerralla kuntoon. Talviaikaan tehtävissä kadunrakennuskohteissa asennetaan sähköjärjestelmiä varten joko kaapeliputkitus tai lopullinen kaapelointi. 110/20 kv sähköasemalla käytössä yksi 10 MVA, yksi 16 MVA ja neljä 25 MVA päämuuntajaa. Liitteessä 2 on esitetty sähkönjakeluverkon kehitys vuosina Muun jakeluverkon osalta rakennettiin seitsemän puistomuuntamoa. Saneeraustöissä purettiin neljä pylväsmuuntamoa, kaksi tiilikoppimuuntamoa, kaksi kiinteistömuuntamoa ja yksi puistomuuntamo. Rakennuskohteissa pienennettiin öljyvahinkoriskiä muuntamoilla, joilla on muuntajaöljyä yhteensä n kg.

8 2.3 Lämpöenergian jakelu Lämmön jakelun tärkeimpiä tunnuslukuja vuodelta 2014 Kaukolämpölinja rakennettiin vuoden aikana 2028 m. Kaukolämpöön liitettiin 26 kiinteistöä ja lisäliittymiä oli 3. Kaukolämpöverkostoa laajennettiin pientaloalueella Tuskussa ja Vt 5 perusparannuksen osalta on linjaa uusittu valtatien vaikutusalueella. Vuoden aikana saneerattiin vanhoja kaukolämpölinjoja 196 m. Vuoden 2014 lopussa kaukolämpöverkoston pituus oli m. Kaukolämpölinjojen rakentamisessa käytetään freonivapaita polyuretaanieristeisiä kaukolämpöjohtoelementtejä. Myyty lämpöenergia Myyty teollisuuslämpö Kaukolämpöverkkoon toimitettu energiamäärä Toimitetun energian hankintalähteet Yhteistuotanto 356,8 GWh 64,2 GWh 411,5 GWh 408,7 GWh Kaukolämpöveden kulutus vuonna 2014 oli 8069m 3. Vesi menee osittain maastoon tyhjennysten ja vuotojen yhteydessä. Kaukolämpöveden ph:n säätöön ja hapen poistoon käytetään kemikaalia, jonka pitoisuus on ml/m3. Lisäksi kaukolämpöveteen on lisätty indikaattoriksi vihreää fluoresoivaa väriä, jonka pitoisuus on n. 3 mg/ l. Lämpökeskukset 7 GWh Erillistuotanto 9,8 GWh Omakäyttösähkön kulutus (sis.kl pumppaussähkön) 2,4 GWh Kaukolämpöverkon tilavuus 5090 m 3 Kaukolämpöön liitetyt kiinteistöt Kaukolämmitetyt rakennuskuutiot m 3 Lämpöhaviöiden osuus toimitetusta energiasta 11,1 %

9 Taulukko: Sähkönhankinnan kehitys GWh GWh GWh Pursialan voimalaitos 248,2 204,4 182,1 Koskienergia 56,4 64,1 61,8 Tuulivoima 0,6 1,1 1,7 Jyväskylän Voima Oy 3,5 5,1 2,5 Muu hankinta 3,7 37,1 41,9 2.4 Sähkön hankinta ja myynti Hankinnan kehitys Energialiiketoiminnan käyttöön hankittu sähkö tuotettiin pääasiallisesti Pursialan voimalaitoksella. Sen lisäksi hankittiin vesivoimalla tuotettua sähköä Koskienergia Oy:ltä ja tuulivoimalla tuotettua sähköä Propel-Voima Oy:ltä ja Suomen Voima Oy:ltä, joissa ESE on osakkaana. Lisäksi sähköä hankittiin myös Jyväskylän Voima Oy:ltä ja sähköpörssistä Sähkön tuoteseloste Taulukko: Sähköntuotannon polttoaineiden kehitys % % % Puupohjaiset polttoaineet 67,6 72,4 80,8 Turve 32,2 27,0 18,8 ESEn myymän sähkön alkuperätiedot, uusimmat alkuperätiedot ovat vuodelta 2013 Uusiutuvat energialähteet 53,5 Fossiiliset energialähteet ja turve 24,1 Ydinvoima 22,4 Öljy 0,2 0,4 0,4 Kivihiili 0 0,2 0 Suomessa siirryttiin alkaen uusiutuvan energian alkuperätakuussa lainsäädännön mukaiseen ilmoittamiseen. ESE on toiminut vapaaehtoisen alkuperätakuusuosituksen mukaan jo aikaisemmin ja siirtyminen lain säätämään malliin jo vuoden 2013 osalta on sujunut ongelmitta. ESEn sähkönmyynnissä uusiutuva energia myydään Ekoteko-sähkön tuotemerkillä.

10 2.4.3 Uusiutuvat energialähteet ja Ekoenergia merkitty Ekoteko-sähkö ESE tunnetaan ympäristöystävällisen energian tuottajana ja myyjänä. Ekologisen energian tuotantoa on kehitetty määrätietoisesti vuosien aikana. ESE hankkii uusiutuvaa vanhalla vesivoimalla tuotettua sähköä Koskienergia Oy:ltä, jossa ESE on osakkaana 45 % omistusosuudella. Vuoden 2012 aikana Koskienergian lisäsi merkittävästi vesivoimalaitosten omistusta. Koskienergia Oy tuottaa nykyisin uusiutuvaa vanhojen vesivoimalaitosten tuottamaa vesisähköä kaikkiaan 30:ssä vesivoimalaitoksessa ympäri Suomea. Uusiutuva vesivoima on myös alkuperätakuulain mukaisesti merkittyä energiaa, mutta uusiutuvaa vesivoimaa ei myydä erillisenä omana tuotteena. Uusiutuvan vesivoiman alkuperätakuita peruutettiin omaan myyntiin MWh. ESEn hankkima ja myymä ympäristöystävällinen sähkö on tuotteistettu Ekoteko-sähköksi. Ekoteko-sähkö perustuu vain uusiutuviin energialähteisiin tai uusiutuviin polttoaineisiin. ESEn ympäristöystävällisen sähkön lähteitä olivat tuulivoima (0,6 %) ja puupohjaisin polttoainein tuotettu (99,4 %). ESEn käyttämä puupolttoaine on eri muodoiltaan haketta, metsähaketta, kantoja, kuorta, purua ja murskattua kierrätyspuuta. Aurinkoenergian pilotointia ESE toteutti aurinkosähkön tuotannon pilottilaitoksen Mikkelin Karikkoon. Laitos koostuu 200 kiinteistön katolle sijoitetusta paneelista ja sen teho maksimissaan on 49,5 kw. Laitos valmistui syksyllä, minkä vuoksi kokemukset kokonaisen vuoden aurinkosähkön tuotannosta ei vielä ole olemassa. Sähköntuotanto oli ensimmäisinä toimintaviikkoina vaihtelevaa. Yhden viikon tuotantomäärä 580 kw on hyvin vertailukelpoinen keskimääräiseen viikon tuotantoon / vuosi (850 kw) ottaen huomioon syksyajankohdan. Aurinkosähkön tuotannon tehollisin ajanjakso on touko-elokuussa. Tuulella tuotettu Ekoteko-sähkö ja puupohjaisin polttoainein tuotettu Ekoteko-sähkö täyttävät Suomen Luonnonsuojeluliitto Ry:n Ekoenergia-merkin kriteerit. ESE on yksi suurimmista puupohjaisin polttoainein sähköä tuottavista energiayhtiöistä Suomessa. ESEn Pursialan voimalaitos on ensimmäisenä sähkön tuotantoyksikkönä Suomessa saanut SLL ympäristöystävällisen energiamerkinnän hyväksynnän, jo vuonna Ekoenergia-merkin saavat vain ne tuotteet tai tuottajat, jotka täyttävät Suomen Luonnonsuojeluliiton ekologisen sähkön tuotannon tiukat kriteerit. ESEn Pursialan voimalaitoksen puupohjainen tuotanto on myös alkuperätakuulain mukaisesti GO-alkuperätakuu merkittyä. Vuonna 2014 uusiutuvaa, ympäristöystävällistä puupohjaista sähköä myytiin noin MWh ja uusiutuvan energian alkuperätakuita peruutettiin myyntiä varten MWh. Tuulella tuotettua Ekoteko-sähköä myytiin 208 MWh ja tuulivoiman alkuperätakuita peruutettiin Uuden aurinkovoimalaitoksen kautta kerätään arvokasta osaamista aurinkosähköön liittyvästä teknologiasta ja käytännön toiminnasta. myyntiin 476 MWh.

11 2.5 Jätehuolto Sähköinen liikenne ESE:llä on omassa liikennöintikäytössä yksi ladattava hybridi/sähköauto ja yksi sähköskootteri. Sähköauto on merkiltään Opel Ampera. Toimintasäde on sähkön varassa noin 60 kilometriä. Bensiinimoottori tuottaa generaattorin avulla lisää sähköä, kun akuston kapasiteetti loppuu. Käytännössä autolla voi siis ajaa ilman lataamista satoja kilometrejä. Keskimääräinen kulutus autolla on ollut noin 4 litraa bensiiniä/100 km. Kokonaisajomatka on ollut noin km kilometriä. Energiantuotannon sivutuotteina syntyvät tuhkat muodostavat määrällisesti selvästi merkittävimmän osan ESEn toiminnasta syntyvistä jätteistä. Vuonna 2014 syntyneistä jätteistä suurin osa aiheutui betoni- ja muusta rakennusjätteestä sekä käytöstä poistetuista kyllästetyistä puupylväistä, joita oli poikkeuksellisen paljon n. 103 tonnia. Tämä näkyy poikkeuksellisen suurena jätteen määränä. ESEn toiminnasta syntynyt ominaisjätemäärä suhteessa liikevaihtoon on 9,3 t/milj.. ESEn jätemäärät vuonna 2014 määrä hyötykäyttöön ESE on toteuttanut yhdessä Mikkelin Toriparkki Oy kanssa kolme sähköautojen latauspisteittä Mikkelin Toriparkkiin. Latausasemat ovat keskinopeita ja toimivat uusimpien latauspistokkeiden kanssa yhdessä. Toriparkista on saatavilla lisäksi erilaisia latausjohtoja, minkä pitäisi mahdollistaa kaiken tyyppisten sähköautojen lataamisen. Lataaminen on maksullista. Erillinen maksu-automaatti sijaitsee latauspisteiden välittömässä läheisyydessä Mikkelin Toriparkin P1-tasolla. Jätelaji (t) (%) Tuhkat Muut jätteet yhteensä 486,4 8 Kierrätettävä metalliromu 9,4 Muu kierrätettävä jäte 12,5 Poltettava jäte 15,2 Sekajäte 234,8 Vaarallinen jäte 214,4

12 3 Ympäristötase ESEn toiminnan ympäristötase on muodostettu perinteisellä panos ja tuotosmenetelmällä. Taseajattelussa yhtiön toiminta rajataan taserajan sisäpuolelle, ja kaikki taserajan ylittävät materiaali ja energiavirrat kuvataan. Polttoainekuljetuksissa kuluvat polttoaineet on rajattu tarkastelun ulkopuolelle, koska nämä kuljetukset ostetaan ulkopuolisilta yhteistyökumppaneilta. Myös osakkuusvoimalai- Panokset Kulutus Energiantuotannon polttoaineet (GWh) Jyrsinturve 164 Raskaspolttoöljy 6 Kevyt polttoöljy 0,2 Puupohjaiset polttoaineet Teollisuuden sivutuotteet 192 Metsähake 472 Tuotokset Energiantuotanto Tuotanto (GWh) Sähköntuotanto 184 Kaukolämmöntuotanto 419 Teollisuuslämmöntuotanto 64 Hyötysuhde sähkön- ja lämmöntuotannolle 79,7 toksien tuotannot on rajattu pois tästä tarkastelusta. Ympäristötase muodostuu energian tuotantoon, jakeluun ja Kantohake 66 Kaikki yhteensä 901 Päästöt Ilmaan Määrä (t) siirtoon tarvittavista panoksista sekä toiminnan jälkeen syntyvistä tuotoksista. Kulutus Veden kulutus (m 3 ) Voimlaitosprosessiin Kaukolämpöverkkoon Yhteensä Hiilidioksidi 184 Rikkidioksidi 419 Typpioksidit 64 Hiukkaset 79,7 Veteen Lämpöä vesistöön 445 TJ Kulutus Sähkön kulutus (GWh) Jätteet Määrä Voimalaitos Kaukolämmön jakelu 2,4 Yhteensä (t) Tuhkat läjitykseen 138 Tuhkat hyötykäyttöön 5142 Kierrätysjäte 21,9 Muut käyttöaineet Kulutus (t) Poltettava jäte 15,2 Sekajäte 234,8 Kuljetuskaluston polttoaineet 40,2 Voimalaitosprosessin kemikaalit 11,3 Vaarallinen jäte 214,4

13 4 Onnettomuudet, poikkeamat ja riskit ESEllä ei tapahtunut vuonna 2014 yhtään ympäristöonnettomuutta. Tapahtuneet kaksi ympäristöpoikkeamaa on esitetty alla olevassa taulukossa. ESEn toiminnan merkittävimmät ympäristöriskit on tunnistettu ESEn toimintajärjestelmää rakennettaessa. Riskien tunnistukset tarkastetaan ja päivitetään vuosittain. Tällä hetkellä seuraavat ympäristöriskit on tunnustettu ESEn kannalta tärkeimmiksi: POIKKEAMA TAPAHTUI VAIKUTUKSET TEHDYT TOIMENPITEET Energiantuotannon päästöt Ristiinan koulukeskuksen lämpökeskuksesta oli tullut nokipäästöjä, joista tuli reklamaatio lähistön asukkaalta. Kiepin lämpökeskukselta oli tullut nokipäästöjä, joista tuli reklaamaatio lähistön asukkaalta Noki levisi lähiympäristöön Kattilan parametrit säädettiin sekä tuhkan sulkusyötin huollettiin, jotta nokipäästöt saatiin ehkäistyä Noki oli sotkenut lähistön ulkona olevia esineitä mm. autoja Kattilan automatiikkaa parannettiin sekä uusittiin kattilan multisyklooni, jotta päästöjä ei enään syntyisi. Sähköverkon öljytäytteisten verkkokomponenttien vuodot Mahdollisten tulipalojen aiheuttamat ympäristöpäästöt Voimalaitoksen polttoaineiden kuljetuksesta aiheutuvat pölypäästöt Öljylämpökeskusten vuodot Liiketoimintakohtaisen vuosisuunnittelun yhteydessä on laadittu toimenpideohjelmat tunnistettujen riskien pienentämiseksi, mm. tulipalotilanteiden toimintavalmiuksia parannetaan järjestämällä koulutusta, ja sähköverkon öljytäytteisiä komponentteja vaihdetaan ympäristön kannalta turvallisempiin. Energiantuotannon ominaispäästöt ovat jo tällä hetkellä hyvin vähäisiä, ja tavoitteena on pitää ne nykytasollaan.

14 5 Ympäristöjärjestelmä (ISO ) ESEllä on käytössä sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien (ISO 9001 laatujärjestelmät, ISO ympäristöjärjestelmät sekä OHSAS työturvallisuus ja työterveysjohtamisjärjestelmät) vaatimukset ja johon ESEn kaikki toiminnot kuuluvat. Osoituksena tästä Det Norske Veritas on myöntänyt Etelä-Savon Energia Oy:lle, ESE-Tekniikka Oy:lle ja ESE-Verkko Oy:lle sertifikaatit kaikista kolmesta standardista. Toimintajärjestelmän ajantasaisuus on varmistettu vuosittaisilla sisäisillä auditoinneilla. Lisäksi järjestelmän vaatimustenmukaisuutta seurataan sertifikaatin myöntäneen Det Norske Veritaksen yhdeksän kuukauden välein toteuttamilla seurantatarkastuksilla. 6 Ympäristökustannukset ESEn ympäristökustannukset muodostuvat jätteiden ja jätevesien käsittelyn kustannuksista, ympäristöasioiden hallinnan kehittämiskustannuksista, ympäristövaikutusten seurannasta ja ympäristönsuojelun parantamisinvestoinneista. Kohde Kustannukset (1000 ) Ympäristöjärjestelmä (ISO 14001) 10 Jätehuolto 41 Tuhkan käsittely 177 Ympäristövakuutus 2 Jätevesimaksut 74 Yhteensä 304 ESEn toimintajärjestelmään sisältyvä ympäristöjärjestelmä varmistaa ympäristönsuojelun nitoutumisen osaksi jokapäiväistä toimintaa. Ympäristöjärjestelmämme päätavoitteena on ympäristönsuojelun jatkuva parantaminen, joka perustuu ympäristöriskien jatkuvaan tunnistamiseen ja analysointiin. Analyysien perusteella keskitetään voimavaroja merkittävimpien ympäristöriskien ennalta ehkäisyyn.

15 7 Lakisääteiset ympäristövastuut ja sopimukset ESEllä on käytössä atk-pohjainen lakien seurantajärjestelmä varmistamassa, että viimeisimmät tiedot lainsäädännön kehityksestä ovat käytössä. Järjestelmässä on tunnistettu Energiatehokkuus sopimukseen liittyen Pursialan voimalaitoksella jatkettiin Ekotuunaus- hanketta, jonka tavoitteena on parantaa voimalaitoksen energiatehokkuutta. ne lainkohdat, joissa on ESEn toimintaan kohdistuvia vaatimuksia. Toiminnan vaatimustenmukaisuutta seurataan vuosittain sisäisten auditointien yhteydessä. Merkittävimmät ESEn toimintaa koskevat lainsäädännölliset vaatimukset sijoituvat seuraaviin ryhmiin: 7.2. Ympäristöluvat Ilmansuojelu Meluntorjunta Jätteiden käsittely Vesiensuojelu Konsernin kaikille ympäristölupaa edellyttäville laitoksille on myönnetty ympäristölupa. Pursialan voimalaitoksen uusittu ympäristölupalupa myönnettiin Ympäristönsuojelu Kemikaalilainsäädäntö Suojauskemikaalilainsäädäntö 7.1. Energiatehokkuussopimus Etelä-Savon Energia Oy allekirjoitti vuoden 2008 aikana liittymisasiakirjat energiatuotannon ja energiapalveluiden toimenpideohjelmiin. Energiantuotannon toimenpideohjelmaan liityttiin voimaliiketoiminnan osalta ja muut yksiköt liittyivät energiapalveluiden toimenpideohjelmiin. Näillä liittymisasiakirjoilla ESE liittyi mukaan elinkeinoelämän energiatehokkuus-sopimusjärjestelmään ja sitoutuu noudattamaan siellä asetettuja vaatimuksia. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun asti.

16 8 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Vuonna 2014 Mikkelissä järjestettiin sekä kansallisia että kansainvälisiä ympäristötapahtumia. Keväällä ESE osallistui Mikkelin kaupungin, Kuluttajien energianeuvonnan sekä URSA:n vuonna 2014 ja olivat perustamisvuotta vilkkaammassa käytössä. Kolme latauspistettä riittivät kuitenkin sähköautojen lataustarpeeseen alueella. kanssa yhdessä toteutettuun Earth Hour tapahtumaan. Earth Hour on tapahtuma, jossa eri puolilla maailmaa sammutetaan valot samana päivänä samaan aikaan. Illan pimeään hetkeen oli järjestetty tietoiskuja ilmastonmuutoksesta sekä koko perheen yhteistä toimintaa, mm. heijastinsuunnistusta. Vuosien mittaan kehittynyt hyvä yhteistyö eri kouluasteiden kanssa jatkui tiiviinä. ESE-konsernin toimintaympäristö tarjosi työssäoppimis- ja työharjoittelupaikkoja useille nuorille ympäri vuoden. ESE-konserni, erityisesti Pursialan voimalaitos, tarjosi monille nuorille harjoitus- ja opinnäytetyömahdollisuuksia. Keskikesällä osallistuimme Mikkelin torilla järjestettyyn Eusew (European Sustainable Energy Week) tapahtumaan, jossa energianeuvonnan ohella tuotiin esille kestävän energiankäytön teemaa yrityksemme puupohjaisen polttoainehankinnan näkökulmasta. Syksyn suurin ympäristötapahtuma oli osallistuminen valtakunnalliseen energiansäästöviikkoon viikolla 41. Aikaisempien vuosien tapaan toteutimme kaikkien viiden päivän teemojen mukaiset tapahtumat sekä vierailimme paikallisissa kouluissa Hei kaikki toimii - opetuspaketin kanssa. Harjoitustyönä toteutettiin esimerkiksi tutkimus voimalaitoksen päästöjen mittauksesta. Diplomityö lämpöakusta, jossa varastoidaan lämpöä käytön huippuja varten, valmistui vuoden 2014 aikana ja johti loppuvuodesta aloitettuun lämpöakkuinvestoinnin suunnitteluun. Lämpöakun ympäristömerkitys on suuri, sillä investoinnilla pystytään vähentämään varalämpölaitosten öljyn käyttöä. Opiskelijoiden lisäksi ESEssä vieraili kymmeniä erilaisia koti- ja ulkomaisia ryhmiä tutustumassa ESEn energiantuotantoon ja ympäristöjärjestelmään. ESEn kaukolämpöhenkilöstön voimin järjestettiin Kaukon päivä, jossa keskusteltiin uusista Rento- ja Nuuka-kaukolämpötuotteista sekä kaukolämpöliittymän rahoitukseen kehitetystä uudesta rahoitusmallista. Päivä herätti kiinnostusta sekä nykyisten asiakkaiden että uusien rakentajien keskuudessa. Kesällä 2013 Mikkelin toriparkkiin pysäköintiyhtiön, laitetoimittajan ja ESEn yhdessä rakentamat sähköautojen latauspisteet saivat enemmän tunnettuutta

17 9 Lähitulevaisuuden kehitys ESEn lähitulevaisuuden kehitystä ohjaa sertifioitu ympäristöjärjestelmä, joka velvoittaa ympäristönsuojelun jatkuvaan parantamiseen. ESEn toiminnan merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat energiantuotannon päästöt. Ne ovat jo tätä nykyä erittäin vähäisiä, joten ympäristönsuojelun kehittämistoimenpiteitä on kohdistettu muihin toiminnassamme tunnistettuihin ympäristövaikutuksiin. ESEn ympäristötavoitteet vuodelle 2015 ovat: ESElle myönnettyjä hiilidioksidipäästöoikeuksia ei ylitetä Tuhkan hyötykäytön lisääminen aina 100% asti. Muuntamoiden öljyvahinkoriskien torjuminen. Toteutetaan poistamalla pylväs muuntamoita ja korjaamalla muita öljyvuodolta suojaamattomia muuntamoita. Asiakkaiden tiedottaminen energiansäästöasioista ja osallistuminen energi - ansäästöviikolle. Omien konttoreiden energiankäytön tehostaminen

18 10 Lisätietoja Tämän ympäristöraportin on laatinut ESEn ympäristötiimi. Ympäristötiimin kokoonpano vastuualueittain: ESE-Verkko Oy Ympäristöjärjestelmä Risto Kosunen puh Energianmyyntiliiketoiminta, sähkö Jari Nykänen puh Energianmyyntiliiketoiminta, lämpö Arto Nieminen puh Voimaliiketoiminta Asko Lintunen puh Jätehuolto Jarno Marttinen, tiimin puheenjohtaja puh Viestintä Mervi Pajunen, tiimin sihteeri puh Graafinen suunnittelu ja taitto Heidi Makkonen puh Valokuvat Hanne Kosonen puh Heidi Makkonen puh Juha Kaksonen puh

19 Liitteet Liite 1. Energiantuotannon ympäristötase ESEn tuotanto yhteensä Polttoaineet MWh TJ % turve ,87 teollisuuden sivutuotteet ,02 metsähake ,48 kantomurske ,23 kivihiili 0 0 0,00 raskas polttoöljy ,04 kevyt polttoöljy ,36 Yhteensä Energia CO 2 -ominaispäästö Tuotanto: MWh TJ g/kwh Sähkö Kaukolämpö Teollisuuslämpö Hyötysuhde vastapainesähkön ja lämmöntuotannolle 78,1 Päästö Ominaispäästö Viranomaisraja Päästöt ilmaan t mg/m 3 n mg/m 3 n Hiilidioksidi Rikkidioksidi ), 3), 500 2) Typen oksidit ), 400 3), 625 3) 19 Hiukkaset ), 3),125 2) Prosessiveden kulutus m 3 Lämpö vesiin ja viemäriin 445 TJ Yhteensä laitoksessa Kuormitus Tuotannon sivutuotteet t % mg/kwh Tuhka hyötykäyttöön ,70 Tuhka läjitykseen ,21 Tuhka yhteensä ,91 1)Pursiala 1 voimalaitoksessa 2) FLK 2 lämpökeskuksella 3) Pursiala 2 voimalaitoksella

20 Liitteet Liite 2 Sähkönjakeluverkon kehitys Toimitettu sähkö (GWh) Sähköverkon pituus (km) 0,4 kv kv kv S-verkon kaapelointiaste (%) 0,4 kv kv Liite 3 Liite 3 ESEn toiminnan jätteet vuonna 2014 Määrä Yksikkö KIERRÄTYSJÄTE 21,9 t Alumiiiniromu 0 t Kupariromu 0 t Rautaromu 9,4 t Kierrätyspaperi, toimistopaperi, lehdet ja pahvit 9,7 t Biojäte 2,9 t POLTETTAVA JÄTE 15,2 t Puujäte, pakkausmateriaalit ym. 6,6 t Sekalainen energiajäte 8,6 t Lämmön jakelun, siirron ja myynnin ympäristötase Määrä Yksikkö Määrä Yksikkö Lämpöhäviöiden osuus toimitetusta energiasta 11,1 % Oma lämpöenergian kulutus 0,1 GWh Kaukolämpöveden kulutus (sis. vuodot ja tyhjennykset) 8069 m 3 Veden vaihtuvuus verkon tilavuudesta 79 % Käytetyt kemikaalit 0,3 t joista vaarallisia 0,3 t Kaukolämpöveden pieni kemikaalipitoisuus ei aiheuta vaaraa ihmisille ja ympäristölle Ympäristökuormitus Määrä Yksikkö Päästöt vesiin, viemäriin ja maastoon Vesivuoto ja tyhjennykset 8069 m 3 Vuotoveden lämpösisältö 1015 GWh Vaaralliset ja haitalliset aineet 0 t SEKAJÄTE 234,8 t Sekalainen yhdyskunta- ja toimistojäte 75,5 t Muut, mitkä betonijäte 92,8 t Rakennusjäte 66,5 t Määrä Yksikkö VAARALLINEN JÄTE 21,9 t Jäteöljyt 0,5 t Käytöstä poistettu kyllästetty puutavara 103,6 t Lievästi pilaantunut maa 109,3 t Öljynsuodattimet 0,6 t Öljynerotuskaivoliete 0,5 t Asbesti 0,02 7 KOKONAISJÄTEMÄÄRÄ 486,4 t Hyötykäyttö 7,6 %

21 Liitteet Hiilidioksidi Rikkidioksidi Typen oksidit Hiukkaset Lämpö Pursiala 1 voimalaitos Ominaispääs. Päästö Ominaispääs. Päästö Ominaispääs. Päästö Ominaispääs. Päästö Ominaispääs. Päästö polttoaineet MWh TJ g/kwh t mg/kwh t mg/kwh t mg/kwh t kj/kwh GJ - turve ,0 572, , ,320 - teollisuuden sivutuotteet 84981,5 305, , ,288 - metsähake ,0 793,55 394, ,869 - kantomurske 32219,0 115, , ,333 - raskas polttoöljy 1294,3 4, ,26 365,3 - kivihiili 0, ,20 0 Yhteensä ,9 1792, , ,150 82,8 41, ,615 14,4 7, ,411 Pursiala 2 voimalaitos polttoaineet - turve 0 382, teollisuuden sivutuotteet 65865,4 237, , ,869 - metsähake ,8 877, , ,059 - kantomurske 34080,9 122, , ,960 - raskas polttoöljy 1942,3 6, ,26 548,2 - kivihiili 0 334,20 0 Yhteensä ,4 1244, , ,116 7,2 2, ,8 121,957 16,2 5, ,728 Lämpökeskus polttoaineet - turve 4886,8 17, , ,529 - teollisuuden sivutuotteet 0, , metsähake 0, , raskas polttoöljy 229,8 0, ,26 64,9 - kevyt polttoöljy 19,7 0, ,70 5,1 Yhteensä 5136,3 18, ,2 1937, ,2 4, ,6 3,069 14,4 0, Perusliiketoiminta yhteensä , ,09 391, ,8 56,78 48,18 384,90 326,64 15,13 12,

22 Liitteet Varalämpökeskukset ja erillisverkot ok polttoaineet - puupelletti 700 2,52 394,56 276, , ,45 97,2 0,07 - hake ,4 394, ,04 0 0, ,86 97,2 0,87 - raskas polttoöljy , ,26 900, , , ,46 - kevyt polttoöljy , ,70 815, , , ,45 Yhteensä , ,8 5543, , , , Kaukokäytetyt lämpökeskukset - Kieppi ok polttoaineet - teollisuuden sivutuotteet , , ,45 0,00 0, , ,35 - hake ,56 0,00 0,00 0, , ,00 - raskas polttoöljy , ,26 365, ,00 2, , ,19 Yhteensä , , ,87 127,83 2, , ,53 0 0