Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011"

Transkriptio

1 Ympäristöraportti Etelä-Savon Energia ympäristöraportti

2

3 ESE JA YMPÄRISTÖ VUONNA 2011 SISÄLTÖ TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Puupohjaisten polttoaineiden osuus ennätyksellisen korkea 67,8 %. Metsähakkeen käyttö edelleen kasvussa. Kasvu 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. Uudistettuihin ESEn visioon, tehtäviin ja arvoihin kirjattiin ympäristöystävällisyys. 1. LAATUPOLITIIKKA (SISÄLTÄÄ MYÖS YMPÄRISTÖ-, TYÖTERVEYS- JA TYÖTURVALLISUUSPOLITIIKAT) TOIMINNAN KUVAUS JA YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT Energiantuotanto Sähköenergian jakelu Lämpöenergian jakelu Sähkön hankinta ja myynti Jätehuolto YMPÄRISTÖTASE YMPÄRISTÖPOIKKEAMAT JA RISKIT YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ YMPÄRISTÖKUSTANNUKSET LAKISÄÄTEISET YMPÄRISTÖVASTUUT JA SOPIMUKSET Energiatehokkuussopimus Ympäristöluvat Hiilidioksidipäästöoikeudet YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA LÄHITULEVAISUUDEN KEHITYS LISÄTIETOJA...12 Liitteet:...13 Etelä-Savon Energia ympäristöraportti

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 2011 Arvoisa lukija Vuosi 2011 oli vastakohtien vuosi. Alkutalvi oli poikkeuksellisen kylmä, mutta loppusyksy sekä alkutalvi ennätyksellisen lämpimiä. Näin ollen vuosittain laskettava lämmöntarveluku oli vain Lämpimämpää oli edellisen kerran ollut vuonna Vastaavasti kylmän vuoden 2010 lämmöntarveluku oli ennätyksellinen korkea Koko konsernin lämmön myynti olikin vain 419,4 GWh ja Pursialan voimalaitoksen sähköntuotanto 267,5 GWh. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto on erittäin ympäristöystävällinen muoto tuottaa energiaa ja ESE tuottaa sen pääosin uusiutuvilla polttoaineilla. Kuluneena vuonna konsernin puupohjaisten polttoaineiden osuus oli ennätyksellisen korkea eli 67,8 % ja turpeen 30,2 %. Öljyä käytettiin vain 2,0 %. Lisäksi ESEllä on osuuksia tuuli- ja vesivoimayhtiöistä, joten uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin yli 60 % kaikesta myydystä sähköstä. ESE myy ympäristöystävällisesti tuotettua energiaansa Ekoenergia merkityn Ekoteko-brändin alla. ESEn vesivoimaosakkuusyhtiö Koskienergia Oy:n ja sen tytäryhtiön Alakoski Oy:n tuotanto ESElle oli 29,7 GWh. Koskienergia on viime vuosina saneerannut ja uusinut voimakkaasti vesivoimalaitoksiaan nostaakseen niiden tuotantokapasiteettia. Kuluneena vuonna modernisointityön kohteena oli 3 voimalaitosta. Tuulivoimalla tuotettua sähköä Propel Voima Oy:ltä ESElle tuli 0,9 GWh. Päästöoikeuksia ESElle oli myönnetty vuodelle tonnia, josta toteutui tonnia. Lämpimästä syksystä ja alhaisesta pörssisähkön hinnasta johtuen ESE rajoitti lauhdesähkön tuotantoaan ja näin osa päästöoikeuksista jäi käyttämättä. Puupolttoaineiden saannin turvaaminen sekä niiden kilpailukykyinen hinta ovat strategisesti erittäin tärkeitä ESElle. Turvaamalla uusiutuvien polttoaineiden saanti, vähennetään tarvetta hankkia lisää päästöoikeuksia ja voidaan tuottaa energiaa kilpailukykyiseen hintaan. Siksi ESE panostaa puupolttoaineiden hankintaan lähialueilta ja kehittää edelleen toimintaa Venäjällä tytäryhtiöittensä OOO ESEn ja OOO Russkij Les:n kautta. Erkki Karppanen toimitusjohtaja 4 Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011

5 1. LAATUPOLITIIKKA (SISÄLTÄÄ MYÖS YMPÄRISTÖ-, TYÖTERVEYS- JA TYÖTURVALLISUUSPOLITIIKAT) Etelä-Savon Energia Oy (ESE) on energianhuoltoyhtiö, jonka kilpailukyky perustuu laadukkaaseen palveluun sekä ympäristö-, energiatehokkuus-, työterveys- ja työturvallisuusasioiden huomiointiin. Toiminnan tavoitteena on kasvu uusia kilpailukykyisiä tuotteita sekä joustavaa ja asiakaskeskeistä palvelua tuottamalla ja kehittämällä. Tärkein ympäristötavoite on kestävä kehitys vihreää energiaa tuottamalla ja asiakkaiden vaatimukset huomioiden. Työterveyden ja työturvallisuuden tavoitteina ovat työturvallisuuden varmistaminen, onnettomuuksien ennalta ehkäisy ja rajaaminen sekä henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen. Konsernin omaa energian käyttöä seurataan säännöllisesti ja energian käytön tehokkuutta kehitetään jatkuvasti. Tavoitteet saavutetaan sitouttamalla yhtiö ja sen henkilöstö jatkuvaan parantamiseen. Yhtiön toiminnassa sitoudutaan noudattamaan lakisääteisiä vaatimuksia, ja henkilöstön tietoisuutta toiminnan tavoitteista ja tuloksista pidetään yllä. Henkilöstön ammattitaito pidetään toiminnan tavoitteiden ja vaatimusten tasolla. ESEn toiminnassa huomioidaan kaikkien sidosryhmien vaatimukset. Toiminnasta raportoidaan ja tiedotetaan suunnitelmallisesti. Tämä tarkoittaa toiminnassamme seuraavaa: ESEn tavoitteena on suunnitelmallisesti laajentaa markkinaosuuksiaan Etelä-Savossa kaikilla energiahuollon osa-alueilla sekä koko Suomessa sähkön myyjänä. Nämä päämäärät saavutetaan uusien ennakkoluulottomien tuotteiden, kilpailukyvyn, ympäristöasioiden huomioimisen, hyvän työturvallisuuden ja laadukkaan palvelun yhteisvaikutuksella. Hyvään lopputulokseen päästään ulkoisten asiakassuhteiden lisäksi tunnistamalla sisäiset asiakassuhteet ja hoitamalla niitäkin yhtä laadukkaasti. Erityisen tärkeää tämä on moniosaamista vaativissa kokonaispalveluissa. Yleisenä tavoitteena on, että uudet tuotteet ovat alalla uusia, omintakeisia ja kilpailijoiden tuotteita halutumpia. Toimintaamme luonnehtivat joustavuus ja toimintatapojen muuttaminen asiakkaiden tarpeiden muuttuessa. ESE kannustaa yksilöä itsenäisempään työskentelyyn ja vastuunottoon. Tämän tueksi on rakennettu laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Toiminta keskitetään ydinosaamisen vahvistamiseen sekä toimintojärjestelmiä kehitettäessä ja yhteistyötahoja valittaessa huomioitavaan verkottumiseen. Toiminnan ytimenä on ESEn vihreä energia, joka takaa toiminnan kestävän kehityksen mukaisen pohjan ja yhtiön omaleimaisuuden. Perinteisen toiminnan ulkopuolella keskitytään niihin segmentteihin, joiden tarpeita ESEn ydinosaaminen parhaiten vastaa. Yrityskuvan kehittämisellä pyritään siihen, että ESE nähtäisiin ympäristöstämme huolehtivana, lähellä asiakasta olevana, luotettavana, palveluhenkisenä, Mikkelin seutua rakentavana, ihmisten ja yritysten kanssa arjessa elävänä sekä henkilöstönsä työturvallisuudesta huolehtivana yrityksenä. Yrityskuvaan kuuluu myös erityisesti seutukunnan luontaisten yritysmuotojen tukeminen. Yrityskuvan rakentamisesta vastaa koko henkilöstö. Kasvuhakuisen toimintalinjan ympäristönäkökohdat toteutetaan kasvattamalla omaa, puupohjaisten polttoaineiden käyttöön mahdollisimman laajasti pohjautuvaa energiantuotantoa taloudellisten reunaehtojen puitteissa. Polttoainetta hankitaan useasta lähteestä. Hankinnassa huomioidaan yhteistyökumppaneiden toimintamenetelmät ja näiden yritysten kyky vastata parhaalla mahdollisella tavalla ESEn toimintaperiaatteisiin laadun, ympäristön ja työturvallisuuden osalta. Ulkoinen sähkönhankinta käsittää sekä sähkönoston että voimantuotantolaitteiden omistuksen ja osakkuudet voimatuotantoyhtiöissä. Ostossa hyödynnetään pääsääntöisesti eri yhteistyötahojen asiantuntemusta. Omassa voimantuotannossa ja osakkuusyhtiöissä ostot suunnataan mahdollisuuksien mukaan ekologisiin hankintalähteisiin (mm. tuuli- ja vesivoimaan). Asiakashallintajärjestelmiä kehitetään sekä omatoimisesti että valtakunnallista ulottuvuutta tavoitellen muiden sähköyhtiöiden kanssa. ESEn omat toimintajärjestelmät on huomioitava tässä kehitystyössä. ESEn toiminta ohjautuu asiakaspalautteen perusteella. Tätä tarkoitusta varten järjestettävän systemaattisen asiakaskuuntelun perusteella reklamaatioihin ja kehitystoiveisiin pyritään reagoimaan aukottomasti ja nopeasti. Jokainen eseläinen on asiakaspalvelija ja vastuussa palvelun laadusta työtehtävästään riippumatta. Jokainen on lisäksi vastuussa oman työnsä laadusta. Etelä-Savon Energia ympäristöraportti

6 Toimintajärjestelmä vastaa ISO 9001-, ISO ja OHSAS standardien vaatimuksia. Organisaatio on koulutettu tuntemaan standardien vaatimukset ja toimintajärjestelmän menettelytavat niin laajalti kuin on tarkoituksenmukaista. Toimintaperiaatteisiin kuuluu toiminnan jatkuva parantaminen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, työturvallisuudesta huolehtiminen sekä työterveysasioiden jatkuva kehittäminen. Näihin periaatteisiin on koko yritys sitoutunut. Yrityksessä on tunnistettu toimintaan kohdistuvat ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön vaatimukset, joita noudatetaan Sähkönmyynti GWh Lämmönmyynti GWh Laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusasioiden johtaminen on osa ESEn jokapäiväistä toimintaa. Se perustuu toiminnan vuosittaiseen suunnitteluun, suunnitelmien toteutumisen säännölliseen seurantaan ja seurannassa ilmenneiden poikkeamien korjaamiseen. Jokaisella henkilöstöön kuuluvalla on mahdollisuus osallistua yhtiön toimintajärjestelmän kehittämiseen ja jatkuvaan parantamiseen TOIMINNAN KUVAUS JA YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT ESE on Mikkelin kaupungin täysin omistama energiakonserni, johon kuuluu emoyhtiön lisäksi kaksi tytäryhtiötä: ESE-Verkko Oy ja ESE-Tekniikka Oy. Emoyhtiön toiminta käsittää energian tuotannon, myynnin, lämmönjakelun sekä lämmönjakeluun liittyvän rakennus- ja kunnossapitotoiminnan. ESE-Verkko Oy:n toimialaan kuuluvat sähkönsiirto sekä siihen liittyvä rakennus- ja kunnossapitotoiminta. ESE-Tekniikka Oy:n toimialaa ovat sähköalan kohteiden urakointi ja huoltotoiminta. ESE tuottaa sähköä, lämpöä ja höyryä omassa Pursialan vastapainevoimalaitoksessaan. Lämpöä ja höyryä tuotetaan voimalaitoksien lisäksi muissa ESEn lämpökeskuksissa. Lämpöä toimitetaan Mikkelin alueelle ja sähköä eri puolille Suomea. Yhtiön omat sähkön ja lämmön jakeluverkot ovat Mikkelin kaupungin alueella Energiantuotannon polttoaineet GWh Puunjalostusteollisuuden Kierrätyspuu Polttoöljy sivutuotteet Metsähake Turve Kivihiili Toiminnan merkittävimpiä ympäristönäkökohtia ovat energiantuotannosta aiheutuvat päästöt, sähkön jakeluverkon öljytäytteisten komponenttien vuotoriskit sekä energian jakeluverkkojen rakentamisesta aiheutuvat ympäristöhaitat. 2.1 Energiantuotanto Yhtiö tuottaa sähköä, lämpöä ja höyryä voimalaitoksessa, kiinteissä lämpökeskuksissa sekä pieneltä osin siirrettävissä lämpökeskuksissa. Sähköstä tuotettiin 85 % yhdessä kaukolämmön kanssa. Polttoaineina käytettiin mekaanisen puunjalostusteollisuuden sivutuotteita (purua, haketta ja kuorta), turvetta, metsätähdehaketta ja öljyä. Öljyä käytettiin voimalaitoksen käynnistyksiin, kaukolämmön erillisverkoissa sekä kantaverkossa huippu- ja varapolttoaineena. Seuraavissa taulukoissa on esitelty ESEn toiminnan avainlukuja kolmen viime vuoden ajalta. milj. euroa ,4 Liikevaihto 50,0 51, Sähkönmyynti GWh Lämmönm Sähkön tuotantoteho on 62 MW ja kaukolämmön tuotantoteho 125 MW kiinteillä polttoaineilla. Huippu- ja varalämpökeskuksia on 5 kappaletta, joiden tuotantoteho on 100 MW. Siirrettäviä öljykäyttöisiä lämpökeskuksia oli vuonna 2011 käytössä 8 kappaletta. Kaukolämpöverkon ulkopuolella lämpöä ja höyryä tuotettiin puupolttoaineella ja öljyllä kymmenessä lämpökeskuksessa. 2.2 Sähköenergian jakelu Toiminnan kuvaus ESE-Verkko Oy:n jakelualueeseen kuuluu suuri osa vuoden 2001 alussa Mikkelin kaupungin ja maalaiskunnan ja Anttolan kunnan kuntaliitoksessa muodostetun uuden Mikkelin kaupungin alueesta. Sähkön siirtoasiakkaita on n kpl ja jakeluverkkoon siirretty sähkömäärä vuonna 2011 oli 345 GWh, joka on 8 GWh pienempi kuin vuonna Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011

7 Vuoden aikana sähkönjakeluun tuli 84 uutta liittymää ja vanhan liittymän muutosta, määrä on lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Omakotitaloja ja rivitaloja liitettiin 60 kappaletta. Vuoden 2011 lopussa kaukolämpöverkoston pituus oli m. Kaukolämpölinjojen rakentamisessa käytetään freonivapaita polyuretaanieristeisiä kaukolämpöjohtoelementtejä Ympäristötase ja ympäristökuormituksen arviointi Sähköverkon pituus oli vuoden lopussa km, nettolisäys on 9 km. Vuoden aikana rakennettiin 20 kv verkkoa 6 km ja 0,4 kv verkkoa 10 km. ESE-Verkko Oy:llä on viidellä 110/20 kv sähköasemalla käytössä yksi 10 MVA, yksi 16 MVA ja neljä 25 MVA päämuuntajaa. Mikkelin keskustan laajat verkostouusinnat valmistuivat kesällä ja samalla päättyi useita vuosia kestänyt 110 kv verkon, sähköasemien ja kojeistojen saneeraustyö. Muun jakeluverkon osalla rakennettiin kymmenen puistomuuntamoa, yksi kiinteistömuuntamo ja yksi pylväsmuuntamo. Saneeraustöissä poistettiin kuusi pylväsmuuntamoa ja kaksi kiinteistömuuntamoa. Rakennuskohteissa pienennettiin öljyvahinkoriskiä muuntamoilla, joilla on muuntajaöljyä yhteensä n kg. Asuntoalueilla tehdyt sähköverkon uusinta- ja laajennustyöt ja muuntamoiden rakentaminen lisääntyivät edellisvuodesta. Suurimmat kohteet olivat Alakadun ja Kisatien alue Lähemäellä ja Naistingin alue Rantakylässä, joissa ilmajohtoverkkoa maakaapeloitiin. Uusien asuntokatujen sähköverkkoa rakennettiin Rantakylässä ja Savisillassa. Keskijänniteverkon kaapelointiaste kasvaa jatkuvasti ja vuoden 2011 lopussa 20 kv verkosta on kaapeloitu 48 %. 400 V pienjänniteverkon kaapelointiaste on nyt 78 %. Kesäkaudella raivattiin suurin osa 400 V ilmajohtolinjoista, työssä poistettiin johtoaukoista alusvesakko ja oksat johtojen ympäriltä. Kunnallistekniikan rakentamisessa jatkettiin hyvää yhteistyötä kaikkien katualueelle järjestelmiä rakentavien osapuolten kesken ja minimoitiin rakentamisen ympäristöhaittoja. Pysyvänä periaatteena on tehdä kaikki johtojärjestelmät ja kadunrakennus yhtenä työmaana kerralla kuntoon. Talviaikaan tehtävissä kadunrakennuskohteissa asennetaan sähköjärjestelmiä varten kaapeliputkitus. Kaukolämpöveden kulutus vuonna 2011 oli m 3. Vesi menee valtaosaltaan maastoon tyhjennysten ja vuotojen yhteydessä. Kaukolämpöveden ph:n säätöön ja hapen poistoon käytetään kemikaalia, jonka pitoisuus on ml/m 3. Lisäksi kaukolämpöveteen on lisätty indikaattoriksi vihreää fluoresoivaa väriä, jonka pitoisuus on n. 3 mg/ l. Kyseiset kemikaalit ovat hyvin veteen liukenevia ja luonnossa hajoavia. Lämmön jakelun tärkeimpiä tunnuslukuja vuodelta 2011 Myyty lämpöenergia 419,4 GWh Myyty höyryenergia 25,1 GWh Kaukolämpöverkkoihin toimitettu energiamäärä 485,9 GWh Toimitetun energian hankintalähteet: Yhteistuotanto 394,5 GWh Erillistuotanto 91,4 GWh Omakäyttösähkön kulutus (sis. pumppaussähkön) 17,08 GWh Kaukolämpöverkon tilavuus 4976 m 3 Kaukolämpöön liitetyt kiinteistöt 2168 kpl Kaukolämmitetyt rakennuskuutiot 10,1 milj. m 3 Lämmön myynnin jakauma on jaettu asuinrakennuksiin, julkisiin rakennuksiin ja teollisuuskiinteistöihin. Lämmön myynnin jakautuminen vuonna 2011 Asuinrakennukset 41 % Liike- ja julkiset rakennukset 31 % Teollisuus 28 % 2.4. Sähkön hankinta ja myynti ESE hankkii myymänsä sähkön Pursialan voimalaitokselta, osakassähkönä Koskienergia Oy:ltä sekä muilta yhteistyökumppaneilta. Tuulisähköä hankitaan Propel Voima Oy:ltä, jossa ESE on osakkaana, sekä ostosopimuksella Vapon Tuulivoima Oy:ltä vuoden 2011 elokuun loppuun asti. Sähkönhankinnan kehitys GWh Verkkohäviöiden osuus on n. 10,7 GWh eli n. 3 %. Häviöiden määrää seurataan johto-osuuksittain ja häviöiden pienentämistavoite vaikuttaa osaltaan uusimistöihin ja verkon käyttöön. 2.3 Lämpöenergian jakelu Kaukolämpölinjaa rakennettiin vuoden aikana m. Kaukolämpöön liitettiin 65 kiinteistöä, joista 20 vaihtoi öljylämmityksen kaukolämpöön. Loput olivat uusia kiinteistöjä ,6 255, , Kaukolämpöverkostoa laajennettiin vanhoille pientaloalueille Peitsarissa ja Lehmuskylässä sekä verkostoon liitettiin useita yksittäisiä kohteita eri puolilla kaupunkia. Vuoden aikana saneerattiin vanhoja kaukolämpölinjoja 246 m. Suurin yksittäinen työ oli Saattotien kaukolämpölinjan rakentaminen Pursialan voimalaitos 29,7 24,0 25,5 10, ,0 0,7 Jyväskylän Voima Oy Koskienergia Tuulivoima 0,9 41,8 17,7 Muu hankinta Etelä-Savon Energia ympäristöraportti

8 2.4.1 Hankinnan kehitys Energianmyyntiliiketoiminnan käyttöön hankittu sähkö tuotettiin pääasiallisesti Pursialan voimalaitoksella. Sen lisäksi hankittiin vesivoimalla tuotettua sähköä Koskienergia Oy:ltä ja tuulivoimalla tuotettua sähköä Propel Voima Oy:ltä ja Vapon Tuulivoima Oy:ltä. Oman sähköntuotannon lisäksi sähköä hankittiin myös Jyväskylän Voima Oy:ltä ja sähköpörssistä Sähkön tuoteseloste % Sähköntuotannon polttoaineiden kehitys 64,9 63,8 68,1 35,7 31,9 31, ESEn myymän sähkön alkuperätiedot, uusimmat alkuperätiedot ovat vuodelta Uusiutuvat energialähteet 64 % Fossiiliset energialähteet ja turve 29,7 % Ydinvoima 6,3 % ESE täyttää jo nyt oman osuuden selkeästi EU:n komission Suomelle esittämästä vaatimuksesta, jossa uusiutuvan energian osuuden pitää olla 38 % vuoteen 2020 mennessä Uusiutuvat energialähteet ja Ekoenergia merkitty Ekoteko-sähkö ESE tunnetaan ympäristöystävällisen energian tuottajana ja myyjänä. Ekologisen energian tuotantoa on kehitetty määrätietoisesti vuosien aikana Puupohjaiset polttoaineet 0,4 0,3 ESEn hankkima ja myymä ympäristöystävällinen sähkö on tuotteistettu Ekoteko-sähköksi. Ekoteko-sähkö perustuu vain uusiutuviin energialähteisiin tai uusiutuviin polttoaineisiin. ESEn ympäristöystävällisen sähkön lähteitä olivat tuulivoima (0,4 %), vesivoima (14,0 %) ja puupohjaisin polttoainein tuotettu (85,6 %). ESEn käyttämä puupolttoaine on eri muodoiltaan haketta, metsähaketta, kantoja, kuorta, purua ja murskattua kierrätyspuuta. Tuulella tuotettu Ekoteko-sähkö ja puupohjaisin polttoainein tuotettu Ekoteko-sähkö täyttävät Suomen Luonnonsuojeluliitto Ry:n Ekoenergia-merkin kriteerit. ESE on yksi suurimmista puupohjaisin polttoainein sähköä tuottavista energiayhtiöistä Suomessa. ESE on ollut myös yksi ensimmäisistä SLL ympäristöystävällisen energiamerkinnän hyväksynnän saaneista sähköyhtiöistä. Ekoenergia-merkin saavat vain ne tuotteet tai tuottajat, jotka täyttävät Suomen Luonnonsuojeluliiton ekologisen sähkön tuotannon tiukat kriteerit. 0,4 2,8 0,2 Turve Öljy Kivihiili 0 Pursialan voimalaitoksen sähköntuotannon ominaispäästöt Päästöt Tuotanto yhteensä Ekotekosähkö Tuotanto yhteensä Ekotekosähkö Tuotanto yhteensä Ekotekosähkö Rikkidioksidi (mg/kwh) Typpidioksidi (mg/kwh) Hiilidioksidi (g/kwh) Hiukkaspäästöt (mg/kwh) Jätehuolto Energiantuotannon sivutuotteina syntyvät tuhkat muodostavat määrällisesti selvästi merkittävimmän osan ESEn toiminnasta syntyvistä jätteistä. Energiantuotannossa syntyvistä tuhkista 29 % meni hyötykäyttöön. Muita merkittäviä toiminnasta aiheutuvia jätteitä ovat sekajäte, kierrätettävä tai poltettava paperi ja pahvi sekä ongelmajätteet. Vuonna 2011 jätteitä syntyi yhteensä 273 tonnia, josta hyötykäyttöön meni 40 %. Sekajätteen määrä kasvoi vuonna Kasvun syynä oli voimalaitoksen toimistorakennuksen laajennuksesta syntynyt rakennusjäte. Jätelaji Määrä (t) Hyötykäyttöön (%) Tuhkat Muut jätteet Kierrätettävä metalliromu 90,0 Muu kierrätettävä jäte 11,1 Poltettava jäte 8,3 Sekajäte 163,0 Ongelmajätteet 0,6 Yhteensä 273, Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011

9 3. YMPÄRISTÖTASE ESEn toiminnan ympäristötase on muodostettu perinteisellä panos- ja tuotosmenetelmällä. Taseajattelussa yhtiön toiminta rajataan taserajan sisäpuolelle, ja kaikki taserajan ylittävät materiaali ja energiavirrat kuvataan. Polttoainekuljetuksissa kuluvat polttoaineet on rajattu tarkastelun ulkopuolelle, koska nämä kuljetukset ostetaan ulkopuolisilta yhteistyökumppaneilta. Myös osakkuusvoimalaitoksien tuotannot on rajattu pois tästä tarkastelusta. Ympäristötase muodostuu energian tuotantoon, jakeluun ja siirtoon tarvittavista panoksista sekä toiminnan jälkeen syntyvistä tuotoksista. PANOKSET Energiantuotannon polttoaineet Kulutus (GWh) Jyrsinturve 362 Raskas polttoöljy 24 Kevyt polttoöljy 1 Puupohjaiset polttoaineet Teollisuuden sivutuotteet 288 Metsähake 518 Kierrätyspuu 8 Kaikki yhteensä Veden kulutus Kulutus (m 3 ) Voimalaitosprosessiin Kaukolämpöverkkoon Yhteensä TUOTOKSET Energiantuotanto Tuotanto (GWh) Sähköntuotanto 270 Kaukolämmöntuotanto 420 Teollisuuslämmöntuotanto 66 Sähkön- ja lämmöntuotannon hyötysuhde Päästöt Ilmaan 78,5 Määrä (t) Hiilidioksidi Rikkidioksidi 155 Typpioksidit 288 Hiukkaset 43 Veteen Lämpöä vesistöön 903 TJ Sähkön kulutus Kulutus (GWh) Voimalaitos 33,21 Kaukolämmön jakelu 17,08 Yhteensä 50,29 Muut käyttöaineet Kulutus (t) Kuljetuskaluston polttoaineet 129 Voimalaitosprosessin kemikaalit 42,0 Jätteet Määrä (t) Tuhkat läjitykseen Tuhkat hyötykäyttöön Kierrätysjäte 101 Poltettava jäte 8 Sekajäte 163 Ongelmajäte 1 Etelä-Savon Energia ympäristöraportti

10 4. YMPÄRISTÖPOIKKEAMAT JA RISKIT ESEllä ei tapahtunut vuonna 2011 yhtään ympäristöonnettomuutta. Tapahtuneet kaksi ympäristöpoikkeamaa on esitetty alla olevassa taulukossa. Poikkeama Tapahtui Vaikutukset Tehdyt toimenpiteet Pursialan voimalaitoksen raudaneroitusmagneetilla syttyi tulipalo Tulipalosta aiheutui pieniä savupäästöjä voimalaitoksella. Tulipaloa sammutettiin sammutushöyryillä, myös pelastuslaitos kutsuttiin paikalle varmistamaan sammutus. Korjaavana toimenpiteenä muutettiin syöttökuljettimen rakennetta. Pursialan voimalaitoksen läheisen Rauhaniemen asuinalueen pihoilta oli löytynyt nokea Nokea oli asuinalueen pihoilla. Todettiin, että noki oli todennäköisesti irronnut voimalaitoksen huoltoseisokin yhteydessä, kun savukaasupuhaltimia on käytetty voimalaitoskattiloiden kuivatukseen. Tämän tyyppiset päästöt minimoidaan jatkossa työtapojen ja sääolosuhteiden huomioon ottamisella. ESEn toiminnan merkittävimmät ympäristöriskit on tunnistettu ESEn toimintajärjestelmää rakennettaessa. Riskien tunnistukset tarkastetaan ja päivitetään vuosittain. Tällä hetkellä seuraavat ympäristöriskit on tunnustettu ESEn kannalta tärkeimmiksi: Energiantuotannon päästöt Sähköverkon öljytäytteisten verkkokomponenttien vuodot Mahdollisten tulipalojen aiheuttamat ympäristöpäästöt Voimalaitoksen polttoaineiden kuljetuksesta aiheutuvat pölypäästöt Öljylämpökeskusten vuodot Liiketoimintakohtaisen vuosisuunnittelun yhteydessä on laadittu toimenpideohjelmat tunnistettujen riskien pienentämiseksi, mm. tulipalotilanteiden toimintavalmiuksia parannetaan järjestämällä koulutusta, ja sähköverkon öljytäytteisiä komponentteja vaihdetaan ympäristön kannalta turvallisempiin. Energiantuotannon ominaispäästöt ovat jo tällä hetkellä hyvin vähäisiä, ja tavoitteena on pitää ne nykytasollaan. 5. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ ESEllä on käytössä sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien (ISO laatujärjestelmät, ISO ympäristöjärjestelmät sekä OHSAS työturvallisuus- ja työterveysjohtamisjärjestelmät) vaatimukset ja johon ESEn kaikki toiminnot kuuluvat. Osoituksena tästä Det Norske Veritas on myöntänyt Etelä-Savon Energia Oy:lle, ESE-Tekniikka Oy:lle ja ESE-Verkko Oy:lle sertifikaatit kaikista kolmesta standardista. Toimintajärjestelmän ajantasaisuus on varmistettu vuosittaisilla sisäisillä auditoinneilla. Lisäksi järjestelmän vaatimustenmukaisuutta seurataan sertifikaatin myöntäneen Det Norske Veritaksen yhdeksän kuukauden välein toteuttamilla seurantatarkastuksilla. ESEn toimintajärjestelmään sisältyvä ympäristöjärjestelmä varmistaa ympäristönsuojelun nitoutumisen osaksi jokapäiväistä toimintaa. Ympäristöjärjestelmämme päätavoitteena on ympäristönsuojelun jatkuva parantaminen, joka perustuu ympäristöriskien jatkuvaan tunnistamiseen ja analysointiin. Analyysien perusteella keskitetään voimavaroja merkittävimpien ympäristöriskien ennalta ehkäisyyn. 6. YMPÄRISTÖKUSTANNUKSET ESEn ympäristökustannukset muodostuvat jätteiden ja jätevesien käsittelyn kustannuksista, ympäristöasioiden hallinnan kehittämiskustannuksista, ympäristövaikutusten seurannasta ja ympäristönsuojelun parantamisinvestoinneista. Kohde Kustannukset (1000 Є) Ympäristöjärjestelmä (ISO14001) 4 Jätehuolto 21 Tuhkan käsittely 204 Ympäristövakuutus 3 Jätevesimaksut 55 Ympäristötiedotus 5 Yhteensä Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011

11 7. LAKISÄÄTEISET YMPÄRISTÖVASTUUT JA SOPIMUKSET ESEllä on käytössä atk-pohjainen lakien seurantajärjestelmä varmistamassa, että viimeisimmät tiedot lainsäädännön kehityksestä ovat käytössä. Järjestelmässä on tunnistettu ne lainkohdat, joissa on ESEn toimintaan kohdistuvia vaatimuksia. Toiminnan vaatimustenmukaisuutta seurataan vuosittain sisäisten auditointien yhteydessä. Merkittävimmät ESEn toimintaa koskevat lainsäädännölliset vaatimukset sijoittuvat seuraaviin ryhmiin: Ilmansuojelu Meluntorjunta Jätteiden käsittely Vesiensuojelu Ympäristönsuojelu Kemikaalilainsäädäntö Suojauskemikaalilainsäädäntö 7.1 Energiatehokkuussopimus Etelä-Savon Energia Oy allekirjoitti vuoden 2008 aikana liittymisasiakirjat energiatuotannon ja energiapalveluiden toimenpideohjelmiin. Energiantuotannon toimenpideohjelmaan liityttiin voimaliiketoiminnan osalta ja muut yksiköt liittyivät energiapalveluiden toimenpideohjelmiin. Näillä liittymisasiakirjoilla ESE liittyi mukaan elinkeinoelämän energiatehokkuus-sopimusjärjestelmään ja sitoutuu noudattamaan siellä asetettuja vaatimuksia. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun asti. 7.2 Ympäristöluvat Konsernin kaikille ympäristölupaa edellyttäville laitoksille on myönnetty ympäristölupa. Vuoden 2011 aikana minkään laitoksen lupaa ei tarvinnut uusia. 7.3 Hiilidioksidipäästöoikeudet Kauppa ja teollisuusministeriö myönsi hiilidioksidipäästöoikeudet vuosille ESE sai päästöoikeudet Pursialan voimalaitokselle ja viidelle kaukolämmön kantaverkkoon liitetylle lämpökeskukselle. Vuodelle 2011 myönnetyt päästöoikeudet riittivät kattamaan voimalaitoksen tuotannon. Etelä-Savon Energia ympäristöraportti

12 8. YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA ESE tekee kiinteästi yhteistyötä eri kouluasteiden kanssa. Monipuolinen työympäristö tarjoaa työssäoppimis- ja työharjoittelupaikkoja useille nuorille ympäri vuoden ja työharjoittelu täydentää oppilaitosten teoriaopintoja käytännön harjoittelujaksoilla. Opiskelijoiden lisäksi ESEssä vierailee vuosittain kymmeniä erilaisia ryhmiä tutustumassa energiantuotantoon ja ESEn ympäristöjärjestelmään. Suurin yksittäinen sidosryhmätapahtuma oli lokakuussa järjestetty energiansäästöviikon tempaus, jolloin energiansäästöviikkoa vietettiin viidettätoista kertaa. ESEn toteutus viikolle oli monipuolinen ja kattoi kaikkien viiden päivän teemojen mukaiset tapahtumat. Tapahtumat järjestettiin yhteistyökumppaneiden tiloissa eri puolella Mikkeliä ja tapahtumissa kävi useita satoja kuluttajia. Viikon aikana jaettiin 200 energiansäästölamppua ja noin 50 heijastinliiviä. Energiansäästöviikkoon sisältyi myös Hei kaikki toimii! -tokaluokkalaisten opetuspaketti. Kaikkiaan energiansäästöviikon paketin saivat 56 tokaluokkalaista. Energiansäästöviikko näkyi vahvasti myös paikallislehdissä ennen tapahtumaviikkoa ja tapahtumaviikon aikana. 9. LÄHITULEVAISUUDEN KEHITYS ESEn lähitulevaisuuden kehitystä ohjaa sertifioitu ympäristöjärjestelmä, joka velvoittaa ympäristönsuojelun jatkuvaan parantamiseen. ESEn toiminnan merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat energiantuotannon päästöt. Ne ovat jo tätä nykyä erittäin vähäisiä, joten ympäristönsuojelun kehittämistoimenpiteitä on kohdistettu muihin toiminnassamme tunnistettuihin ympäristövaikutuksiin. ESEn ympäristötavoitteet vuodelle 2012 ovat: ESElle myönnettyjä hiilidioksidipäästöoikeuksia ei ylitetä Pursialan voimalaitoksen energiatehokkuuden parantaminen Uusiutuvien polttoaineiden osuus vähintään 70 % polttoaineiden käytöstä Tuhkan hyötykäytön lisääminen Pohjavesialueille asennetaan 2 ympäristöystävällistä MIDEL-muuntajaa, joiden öljy ei vahingoita pohjavettä luontoon päästessään, tai öljyvahinko estetään muuntamon rakenteella Asiakkaiden tiedottaminen energiansäästöasioista 10. LISÄTIETOJA Tämän ympäristöraportin on laatinut ESEn ympäristötiimi. Ympäristötiimin kokoonpano vastuualueittain. ESE-Verkko Oy Risto Kosunen Puh risto.kosunen@ese.fi Voimaliiketoiminta Asko Lintunen Puh asko.lintunen@ese.fi Viestintä Mervi Ahokainen, tiimin sihteeri Puh mervi.ahokainen@ese.fi Energianmyyntiliiketoiminta Jari Nykänen Puh jari.nykanen@ese.fi Jätehuolto Juha Kaksonen Puh juha.kaksonen@ese.fi Lämpöliiketoiminta Markku Meklin Puh markku.meklin@ese.fi Ympäristöjärjestelmä Jarno Marttinen, tiimin puheenjohtaja Puh jarno.marttinen@ese.fi 12 Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011

13 Liite 1. Energian tuotannon ympäristötase ESEn tuotanto yhteensä Polttoaineet MWh TJ % turve ,2 % teollisuuden sivutuotteet ,0 % metsähake ,1 % kierrätyspuu ,7 % raskas polttoöljy ,0 % kevyt polttoöljy ,1 % Yhteensä ,0 % Energia CO 2 -ominaisp. Tuotanto: MWh TJ g/kwh Sähkö Kaukolämpö Teollisuuslämpö Hyötysuhde vastapainesähkön ja lämmöntuotannolle 78,5 % Päästö Ominaispäästö Viranomaisraja Päästöt ilmaan: t mg/mj mg/m 3 (n) Hiilidioksidi Rikkidioksidi ), 4) 3), 4) 400 Typen oksiidit ), 400 3) Hiukkaset ), 3), 150 2) Prosessiveden kulutus m 3 Lämpö vesiin ja viemäriin 903 TJ Yhteensä laitoksessa Kuormitus Tuotannon sivutuotteet t % g/kwh Tuhka hyötykäyttöön % 3,46 Tuhka läjitykseen % 8,56 Tuhka yhteensä % 12,02 1) Pursiala 1 voimalaitoksella 2) lämpökeskuksella 3) Pursiala 2 voimalaitoksella 4) Asetus 798/2007 Etelä-Savon Energia ympäristöraportti

14 Liite 2. Voimalaitoksen ja lämpökeskusten päästöt Voimalaitokset Hiilidioksiidi Rikkidioksiidi Typen oksiidit Hiukkaset Lämpö Ominaispääs. Päästö Ominaispääs. Päästö Ominaispääs. Päästö Ominaispääs. Päästö Ominaispääs. Polttoaineet MWh TJ g/kwh t mg/kwh t mg/kwh t mg/kwh t kj/kwh GJ turve teollisuuden sivutuotteet metsähake kierrätyspuu raskas polttoöljy kivihiili Yhteensä Päästö Sähköntuotannon osuudet Sähkön tuotannolle Lämpökeskus Polttoaineet turve teollisuuden sivutuotteet metsähake raskas polttoöljy kevyt polttoöljy Yhteensä Voimaliiketoiminta yhteensä Varalämpökeskukset ja erillisverkot Polttoaineet puupelletti metsähake raskas polttoöljy kevyt polttoöljy Yhteensä Kaukokäytetyt lämpökeskukset Polttoaineet puupolttoaineet raskas polttoöljy kevyt polttoöljy Yhteensä Yhteensä Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011

15 Liite 3. Sähkönjakeluverkon kehitys Liite 5. ESEn toiminnan jätteet vuonna Toimitettu sähkö (GWh) Sähköverkon pituus (km) 0,4 kv kv kv S-verkon kaapelointiaste (%) 0,4 kv kv Jätteen määrä Yksikkö KIERRÄTYSJÄTE 101,1 t Metalliromu 90 t Kierrätyspaperi, toimistopaperi, lehdet ja pahvit 9,2 t Biojäte 1,9 t POLTETTAVA JÄTE 8,3 t Sekalainen paperi- ja pahvijäte 8,3 t Liite 4. Kaukolämmön jakelun, siirron ja myynnin ympäristötase 2011 Käytetyt raaka-aineet Lämpöhäviöiden osuus toimitetusta energiasta 8,9 % Oma lämpöenergiankulutus 1,4 GWh Kaukolämpöveden kulutus (sis. vuodot ja tyhjennykset) m 3 Veden vaihtuvuus verkon tilavuudesta 42 % Käytetyt kemikaalit, 0,2 tn joista vaarallisia 0,2 tn - kemikaalin pieni pitoisuus kaukolämpöverkon vedessä ei aiheuta haittaa ihmisille tai ympäristölle. SEKAJÄTE 163,0 t Sekalainen yhdyskunta- ja toimistojäte 151,2 t Muut, betonijäte 11,8 t ONGELMAJÄTE 0,6 t Jäteöljyt 0,3 t Käytöstä poistettu kyllästetty puutavara 0,3 t Öljynsuodattimet 0,02 t KOKONAISJÄTEMÄÄRÄ 273,0 t Hyötykäyttö 40,1 % Ympäristökuormitus Jakelun päästöt vesiin, viemäriin ja maastoon vesivuoto ja tyhjennykset m 3 vuotoveden lämpösisältö 123 MWh vaaralliset ja haitalliset aineet 0 tn Tietoa ympäristöraportista Ympäristöraportti Toimitus: Etelä-Savon Energia Valokuvat: Jenni Kosonen / Kuvamatti Oy ja ESEN arkisto Graafinen suunnittelu ja taitto: Mainostoimisto Mediataivas Paperi: MultiArt Silk 300 g, MultiArt silk 150 g Paino: Teroprint Oy, Mikkeli Ympäristöraportissa käytetyt paperit on valmistettu FSC-sertifioinnin vaatimusten mukaisesti ja täyttävät Joutsenmerkin ympäristövaatimukset. SFS-Ympäristömerkintä on myöntänyt Joutsenmerkin käyttöoikeuden Teroprint Oy:n Joutsenmerkitylle painolaitokselle. Painovärit ovat kasviöljypohjaisia, ja myös muiden materiaalien käytössä suositaan kierrätettäviä ja ympäristöystävällisiä tuotteita. Etelä-Savon Energia ympäristöraportti

16 16 Etelä-Savon Energia ympäristöraportti 2011

ESEN 110 VUOTTA ENERGIAA 1900 2010

ESEN 110 VUOTTA ENERGIAA 1900 2010 Ympäristöraportti ESEN 110 VUOTTA ENERGIAA 1900 2010 Vuonna 2010 ESE vietti 110-vuotisjuhlavuottaan, jota juhlistettiin työn merkeissä. Vuosien saatossa ESE on kasvanut 28 asiakkaan paikallisesta sähkölaitoksesta

Lisätiedot

Sisältö 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5

Sisältö 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 2014 1 Toimintapolitiikka 2 Toiminnan kuvaus ja ympäristönäkökohdat 2.1 Energiantuotanto 2.2 Sähköenergian jakelu 2.3 Lämpöenergian jakelu 2.4 Sähkön hankinta ja myynti

Lisätiedot

Ympäristöraportti 2009

Ympäristöraportti 2009 Ympäristöraportti 2009 Sisällys Toimitusjohtajan katsaus 5 Laatupolitiikka 6 Toiminnan kuvaus ja ympäristönäkökohdat 8 Energiantuotanto 8 Sähköenergian jakelu 9 Lämpöenergian jakelu 9 Sähkön hankinta ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ- RAPORTTI 2015

YMPÄRISTÖ- RAPORTTI 2015 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Vuonna 2015 ympäristöön liittyvät tapahtumat suunnattiin pääsääntöisesti asiakkaisiin ja henkilöstöön. Myös media, omistajat ja toimiala huomioitiin tapahtumasuunnittelussa.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VUOSI 2016 oli hieman edellisvuotta viileämpi, mutta kuitenkin pitkänajan keskiarvoa vertailtaessa varsin lämmin. Vuosittain seurattava lämmöntarveluku oli

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy Johanna Haverinen Keravan Energia on energiakonserni Keravan Energia -yhtiöt Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 3. Toimintapolitiikka 5. Toiminnan kuvaus ja ympäristönäkökohdat 5. Sähköenergian jakelu 6. Toiminnan kuvaus 6

Toimitusjohtajan katsaus 3. Toimintapolitiikka 5. Toiminnan kuvaus ja ympäristönäkökohdat 5. Sähköenergian jakelu 6. Toiminnan kuvaus 6 1 Toimitusjohtajan katsaus 3 Toimintapolitiikka 5 Toiminnan kuvaus ja ympäristönäkökohdat 5 Sähköenergian jakelu 6 Toiminnan kuvaus 6 Ympäristötase 6 Lämpöenergian jakelu 6 Toiminnan kuvaus 6 Ympäristötase

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2017

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2017 YMPÄRISTÖRAPORTTI 2017 YMPÄRISTÖRAPORTTI 2017 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAPOLITIIKKA TOIMINNAN KUVAUS JA YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT ENERGIANTUOTANTO SÄHKÖENERGIAN JAKELU LÄMPÖENERGIAN JAKELU SÄHKÖN HANKINTA

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

ENEMMÄN KUIN ENERGIAA

ENEMMÄN KUIN ENERGIAA ENEMMÄN KUIN ENERGIAA Loiste-konsernin avainlukuja 2017 Loiste Oy perustettiin 17.6.2013 Loistekonsernin Avainlukuja avainlukuja (2016) 2017 SOTKAMO 24,23 % KAJAANI 75,77 % Kajaanin omistusosuus 75,77

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Ympäristöohjelma kaudelle:

Ympäristöohjelma kaudelle: Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA

ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA MIKKO LIUKKONEN ETELÄ-SAVON ENERGIA OY Osakeyhtiö Mikkelin Sähkölaitos perustettiin 9.10.1900. Sähkölaitos eli valonsynnytyslaitos valmistui 23.10.1901 ja katuvalaistus sytytettiin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase 2016 Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ

EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ Paavo Knaapi Jyväskylän Energia Oy 3.12.2010 www.jenergia.fi Sisältö Muutama sana Jyväskylän Energia yhtiöistä Kaukolämmityksen asema Suomessa Kaukolämmön tuotanto Jyväskylässä

Lisätiedot

Millä Tampere lämpiää?

Millä Tampere lämpiää? Millä Tampere lämpiää? Puuenergiaa päästöillä vai ilman UKK-instituutti 4.3.2013 Toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen Tampereen Energiantuotanto Oy Vahva alueellinen toimija Tampereen Sähkölaitos on vahvasti

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut Tuotanto Kaukolämpö Sähkönmyynti Verkkopalvelut Sähköä ja lämpöä suomalaisille Kuopion Energia tuottaa ja toimittaa sähköä, kaukolämpöä, sekä sähköverkko- ja laajakaistapalveluja pääasiassa Kuopioon. Sähköä

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015 SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

Turku Energia. Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen

Turku Energia. Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen Turku Energia Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen Toimitusjohtaja Risto Vaittinen Turku Energia 1 Turku Energia Yli vuosisadan ajan valoa ja lämpöä Turkuun 1898 Aktiebolaget Electron aloittaa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Lähienergialiiton kevätkokous

Lähienergialiiton kevätkokous Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Turku toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi! Kaukolämpöpäivät Turussa 31.8.-1.9.2011

Turku toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi! Kaukolämpöpäivät Turussa 31.8.-1.9.2011 Turku toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi! Turussa Turku Suomen vanhin kaupunki Turku on Suomen historiallinen kulttuurin ja sivistyksen keskus Suomen vanhin kaupunki (1229 ) Suomen ensimmäinen yliopisto,

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Ympäristötyö energia-alalla. Minna Niemelä Oy Turku Energia, Konsernipalvelut Työssä ympäristöalalla Turun yliopisto, Å-huset

Ympäristötyö energia-alalla. Minna Niemelä Oy Turku Energia, Konsernipalvelut Työssä ympäristöalalla Turun yliopisto, Å-huset Ympäristötyö energia-alalla Minna Niemelä Oy Turku Energia, Konsernipalvelut Työssä ympäristöalalla 4.4.2017 Turun yliopisto, Å-huset Turku Energia -konserni 2016 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Kotkan Energia energiamurroksen edelläkävijänä?

Kotkan Energia energiamurroksen edelläkävijänä? Kotka 2025: elinvoimainen kestävän kehityksen mallikaupunki. Merikeskus Vellamo 23.8.2018 Kotkan Energia energiamurroksen edelläkävijänä? Sami Markkanen Tekninen johtaja Kotkan Energia Oy Kotkan Energia

Lisätiedot

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Talousvaliokunta Maiju Westergren Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiantuotannon toimenpideohjelma 8.5.2017 Sirpa Leino, Energiateollisuus ry Energia-ala lähtenyt heti vakuuttavasti mukaan Energia-alan sopimuksen kattavuus erittäin

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen

Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille Jouni Punnonen ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET OVAT ERINOMAINEN KEINO EDISTÄÄ ELINKEINOELÄMÄN ENERGIATEHOKKUUTTA 2 Teollisuuden energiansäästösopimus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1.-31.8.2018 Kymenlaakson Sähkö -konsernin sähkön myynti oli katsauskaudella 734 miljoonaa kilowattituntia ja jakelualueella käytettiin sähköä 883 miljoonaa kilowattituntia. Myynti kasvoi

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen. Virtaa puhtaasti.

Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen. Virtaa puhtaasti. Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen Pori Energia kestävän kehityksen linjoilla ARVOT VISIO TOIMINTA-AJATUS Teemme työtä vastuullisesti, yhdessä toimien, asiakasta, työtä ja toisiamme arvostaen

Lisätiedot

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva

Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio 14.3.2017 Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen

Lisätiedot

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Kuntien energiatehokkuuden työkalut, Oulu 24.2.2010 Paavo Hankonen, Sievin kunta Terhi Harjulehto, Elomatic SISÄLTÖ Katselmustoiminta ja uusiutuvan

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot